Uusia työkaluja kotihoitoon Tampereen kokemuksia

Transkriptio

1 Uusia työkaluja kotihoitoon Tampereen kokemuksia Toimiva kotihoito Lappiin TYÖKOKOUS 1 Tiina Karttunen

2 Tampere asukasta yli 75-vuotiasta kotihoidon asiakasta Joka viides vastaantulija yli 65-vuotias. Jokainen oman arkensa asiantuntija! 2

3 Ratkaisuja kotona tuettuun asumiseen teknologialla (Ratko tuate) -projekti VTT:n hallinnoiman Turvallisuuden tunne kotona projektin rinnakkaisprojekti VTT, Oulun yliopisto, Oulun kaupunki, Oulunkaari, Eksote + 9 yritystä Rahoitustuki: Tekesin Innovatiiviset kaupungit -ohjelma, Tulevaisuuden terveys teema Tavoite: Mahdollistetaan asiakaslähtöisiä palveluja, joiden avulla tuetaan turvallista ja hyvää kotona asumisen arkea alkavan muistisairauden kohdatessa. 1. Palvelutalon kotihoidon toimintaa tukevien hyvinvointiteknologisten ratkaisujen löytäminen yhdessä yritysten, henkilökunnan, asiakkaiden ja omaisten kanssa. 2. Projektissa kehitettyjen toimintatapojen vakiinnuttaminen johdon, henkilöstön, asiakkaiden ja omaisten käyttöön. 3. Toimintatapojen suunnittelu kotona asumista tukevien palvelujen, ikäihmisten ja yritysten kohtaamiselle ja yhteiselle kehittämiselle kotihoidossa. 3

4 Teknologian vaikutukset turvallisuuden tunteeseen Teknologian myönteiset vaikutukset turvallisuuden tunteeseen liittyvät: Vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn Lääkkeenoton turvallisuuteen Avun saantiin tarvittaessa Liikkumisen ja aktiivisen osallistumisen mahdollistamiseen Itsenäisyyden ja omatoimisuuden mahdollistamiseen arjen toiminnoissa Aikaan orientoitumiseen Omaisten huolen ja stressin vähenemiseen Teknologian kielteiset vaikutukset turvallisuuden tunteeseen liittyvät: Laitteiden vaikeakäyttöisyyteen Teknologian epäluotettavuuteen Pelkoon yksityisyyden menettämisestä Lähde: Ikääntynyt ja teknologia kokemuksia teknologian käytöstä, KÄKÄTE-tutkimuksia 2/2013 4

5 Teknologian avulla uusia tapoja tehdä työtä Asioiden tekemistä asiakaslähtöisemmin ja dynaamisemmin Ongelmien ennaltaehkäisyä sekä niihin puuttumista aiemmassa vaiheessa Etsittiin koekäytettävät teknologiat palvelumuotoilun avulla, yhdessä asiakkaiden, omaisten ja ammattilaisten kanssa Punaisena lankana ajattelussa: Teknologia on vain mahdollistaja 5

6 Eettisiä periaatteita hyvinvointiteknologian käytössä 1/2 1. Ihmisarvo ja loukkaamattomuus Oikeus arvokkuuteen ja itsemääräämisoikeuteen vrs. (hyvää tarkoittava) holhoavuus ja (yli)suojelevuus Leimaako teknologia, aiheuttaako pelkoa tai häpeää vai lisääkö se yhdenvertaisuuden, autonomian ja turvallisuuden tunnetta 6

7 Eettisiä periaatteita hyvinvointiteknologian käytössä 2/2 2. Hyvän tekeminen Edistääkö tuote tai palvelu henkilön turvallisuutta, terveyttä, itsenäistä suoriutumista ja elämänlaatua? 3. Itsemääräämisoikeus Oikeus päättää, mihin tarkoitukseen teknologiaa käytetään ja käytetäänkö sitä ylipäätään. 4. Luotettavuus Laitteen/palvelun oltava teknisesti toimintavarma ja luotettava tarkoitetussa tehtävässä, Esim. kuvapuhelussa voi antaa tilanteesta todellisuutta myönteisemmän kuvan vrs. automaattinen tiedon kerääminen, jossa henkilö ei voi muuttaa dataa. 5. Tietoinen päätöksenteko ja suostumus Käyttäjällä on päätöksensä tueksi oltava riittävästi tietoa ja ymmärrystä käytettävän teknologian merkityksestä ja käytöstä Syyn teknologian käyttöön tulee perustua käyttäjän tarpeiden ja toiveiden kuulemiseen Lähde: Leikas Jaana ja Launiainen Helena (toim): Anni ja onni Huomaamaton teknologia arjen apuna 7

8 Aktiivisuuden seuranta kotona Miksi: Omaisten ja henkilöstön huolen vähentäminen Toimintakyvyn muutosten havainnointi ja varhaisen puuttumisen mahdollistaminen Yksilöllisen vuorokausirytmin huomioiminen (lääkehoito, käyntien ajoittaminen jne.) Uni-ja valverytmin seuranta mm. lääkemuutosten vaikuttavuutta arvioitaessa. Toteutus: Anturoinnilla kerätään tietoa liikkumisesta kotona, ulko- ja jääkaapin oven avaamisesta sekä WC:n vetämisestä (9Solutions Oy) Hoitaja seuraa päivittäin selainpohjaisesta käyttöliittymästä yhteenvetotietoja grafiikkana ja voi tarvittaessa porautua yksityiskohtaiseen tapahtumadataan. Henkilöstö opettelee käyttämään aktiivisuustietoja hyväkseen hoitoa suunnitellessaan. 8

9 Aktiivisuuden seuranta: Esimerkkejä mahdollisista havainnoista (koekäytöt palvelutaloissa): Kerätyn tiedon perusteella syntyy vuorokausirytmi, ja tieto asiakkaan aktiivisuuden tasosta. Näiden perusteella voidaan hoidon toteutusta ja ajoitusta suunnitella entistä paremmin asiakkaalle sopivaksi. Asiakas saattaa sanoa, että on nukkunut yönsä huonosti. On mahdollista tarkastaa, kuinka yö on sujunut ja pohtia yhdessä, mikä on valvottanut ja tarvittaessa arvioida uudelleen lääkityksiä. Asiakas ei tiedä nukkuvansa huonosti, mutta nukkuu päivällä paljon ja on väsynyt. Aktiivisuustieto on paljastanut, että tosiasiallisesti hän valvoo suuren osan yöstä. Poikkeava levottomuus ja tihentyneet WC-käynnit ovat auttaneet diagnosoimaan virtsatieinfektioita. Jatkuva tai äkillinen aktiivisuuden lasku on ollut oire esim. liian vahvasta lääkityksestä tai sairauden pahenemisesta (muistisairaus, masennus). 9

10 10

11 Anturit rekisteröivät liikettä, jääkaapin ja ulko-oven avaamista sekä WC:n vetämistä. Näyttöön voi valita yksittäisen anturin tai kaikkien koostetiedon haluamallaan ajanjaksoilla. Pisteet ja tähdet kuvaavat antureista kertynyttä dataa. Viiva kuvaa järjestelmän laskemaa yksilöllistä aktiivisuuden keskiarvoa. Aktiivisuuden keskiarvo lasketaan erikseen yö- (klo ) ja päivä- (klo ) ajalle. Näyttöön tulossa vielä viivat kuvaamaan keskihajontaa, jonka järjestelmä jo laskee ja jonka ylittäminen aiheuttaa jatkossa hälytyksen kehitteillä olevalle koostenäytölle. Näytölle voi nostaa eri pituisia ajanjaksoja, jolloin keskimääräisen aktiivisuuden muutokset pidemmällä aikavälillä saadaan näkyviin. 11

12 Graafiin on nostettu esille yhden asiakkaan jääkaapin avaamista kuvaava data. Huhtikuun alkupuolelta alkaen jääkaapilla käynnit ovat määrällisesti lisääntyneet sekä päiväaikaan, että myös yöaikaan toistuvasti, mitä ei ole aiemmin tapahtunut. Asian selvittely on vielä kesken, mutta vaikuttaa siltä, että asiakkaan muistiongelmat ovat pahentumassa ja hoitosuunnitelmaa tullaan päivittämään. 12

13 Miksi: Ulkona liikkumisen turvaaminen Turvallisen liikkumisen mahdollistaminen kodin ulkopuolella Toimintakyvyn ylläpitäminen Sosiaalisten suhteiden (normaalin elämän) mahdollistaminen Toteutus: Asiakas saa paikantavan (GPS)-turvarannekkeen (Everon Oý) Rannekkeeseen voi määritellä virtuaalisen turva-alueen, jonka ylitys aiheuttaa hälytyksen. Käyttäjä voi myös itse tehdä hälytyksen rannekkeen avulla. Hälytykset ohjautuvat sovittuun puhelimeen/puhelimiin. Hälytyksen vastaanottaja voi avata pakotetun puheyhteyden rannekkeeseen, arvioida keskustellen tilanteen. Hälytyksen vastaanottaja näkee karttaohjelman avulla, missä avun tarvitsija on sillä hetkellä. 13

14 Koneellisesti jaeltujen lääkkeiden automaattinen lääkeannostelupalvelu Tampereella kilpailutettiin automaattinen lääkeannostelupalvelu v Valituksi tuli Evondos Oy:n ratkaisu ja käyttöönotot on aloitettu v.2017 alkupuolella hallitusti 20 laitteella toimintatapoja harjoitellen. Miksi: Vähentää lääkkeenantokäyntejä ja mahdollistaa oikea-aikaisen lääkkeen ottamisen. Mahdollistaa asiakaskäyntiaikojen joustavamman suunnittelun sekä työmatka-aikojen vähenemisen. Varteenotettava vaihtoehto korvaamaan lähes koko kotihoitoa silloin, kun asiakkaan palveluntarve on vain lääkehoidon valvonta hänen tullessaan kotihoidon palvelun piiriin. Periaate: Kotona asumista tukevien palvelujen asiakkuuden alkaessa tarjolla oleva teknologia nivotaan heti entistä kiinteämmäksi osaksi asiakkaan palvelukokonaisuutta Lääkkeenjakoautomaatin käytön soveltuvuus tulee arvioida aina lääkehoidon palvelun tarvitsevien asiakkaiden kohdalla, erityisesti silloin kun asiakas tarvitsee kotihoidon palvelun vain lääkehoidon takia. 14

15 Etähoito kuvapuhelujen avulla Tampere oli mukana kuntahankintojen kilpailutuksessa, jonka jälkeen tehtiin puitesopimus Videovisitin etähoitoratkaisusta. Käyttöönotot aloitettiin kotihoidossa 10 laitteella syksyllä 2016 toimintamalleja harjoitellen ja nyt palvelun käyttöä laajennetaan alueittain. Käyttö: Asiakas saa tabletin kaupungilta käyttöönsä ja tapaamiset kuvapuhelimen kautta sovitaan kuten muutkin kotihoidon käynnit. Asiakkaan suostumuksella hoitaja voi avata yhteyden myös pakotetusti. Kotikuntouksella on 10 tablettia kotikuntoutusjakson työkaluina. Osassa kaupunkia toteutetaan kotihoidossa kuvapuhelun avulla lääkärin suunniteltuja kontrollikäyntejä etäkäynteinä siten että sh/th on asiakkaan luona fyysisesti. Geripolin Mobiilihoitajalla on mahdollisuus konsultoida työparilääkäriä akuuteissa tilanteissa Tiina Karttunen

16 Teknologia ja kotihoidon laskutus Lautakunnan päätös linjasi laskutusta: Teknologialle ei ole mielekästä asettaa omia erisuuruisia maksuja, sillä uudet teknologiset ratkaisut nähdään nyt ja tulevaisuudessa osana kotihoidon asiakkaan palvelukokonaisuutta. Ne ovat yksi tapa vastata palvelutarpeeseen. Ratkaisut liitetään asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmalle ajankäytön perusteella. Kotihoito ja asiakasohjaus määrittelevät lääkeannosteluautomaatin käytöstä (mm. täyttö) aiheutuvan ajan asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmalle. Kuvapuhelujen eli kotihoidon etäkäyntien asiakasmaksut suunnitellaan asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmalle suunniteltuina käynteinä. Muuta kuvapuhelujen sisältöä, mm. kuntoutus-/viriketapahtumia, ei lueta suunniteltuihin käynteihin, eli niistä ei asiakasmaksua peritä. Tällöin asiakasmaksut perustuvat asiakkaan saamaan kotihoidon kokonaistuntimäärään kuukaudessa. 16

17 Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden seuranta rannekkeen avulla Tampere osallistui VM:n Kuntakokeiluun Menestyvä yöhoito -hankkeella Toteutettiin toimintatapojen muutos : Yöhoitoon laadittiin Kuuselan palvelukeskuksessa uusi toimintamalli hyödyntäen mm. turvarannekkeen (Vivago Domi) keräämää hyvinvointitietoa ja vuorokausirytmin seurantaa. Turvaranneke kerää tietoa asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn muutoksista. Tiedot tallentuvat automaattisesti raporteiksi, joita voi hyödyntää hoitoa suunniteltaessa. Ei ole tarpeen kiertää yöllä huoneissa tarkastamassa nukkumista Turvallisuudesta tinkimättä pystyttiin vähentämään yöhoitajien määrä viidestä kuuteen hoitajaan 17

18 Hyvinvointiteknologian hyödyntämisen edellytyksistä 1/2 Hyvinvointiteknologian tehokas hyödyntäminen edellyttää: Mahdollisuutta reagoida hälytyksiin reaaliaikaisesti Akuuttihälytysten välitön vastaanottaminen Tilanteen selvittäminen etäyhteyden, puhelimen tai rannekkeen puheyhteyden avulla Liikkeelle lähteminen tarvittaessa: noutamaan eksynyt, selvittämään kotona olevaa ongelmaa jne. Mahdollisuutta seurata poikkeamailmoituksia sovituin välein Teknisen tuen saavutettavuutta (24/7) Asiakkaiden käytössä oleviin laitteisiin liittyvät ongelmat Henkilöstölle tarjottava tekninen käyttötuki Tarvitaan koko kaupungin ja kaikki teknologiat kattavia ratkaisuja varmistamaan asiakkaiden turvallisuus, henkilöstön osaaminen ja käyttäjätuki sekä kustannustehokas käyttö 18

19 Hyvinvointiteknologian hyödyntämisen edellytyksistä 2/2 Toimintatavoista sopimista Kenelle ja kuinka tarjotaan käyttöön hyvinvointiteknologiaa ja siihen liittyviä oheispalveluja? Tampereen kaupungin omien palveluyksiköiden asiakkaille ja henkilöstölle? Ostopalveluyksiköiden asiakkaille ja henkilöstölle? Asiakkaille, joilla hyvinvointiteknologian käyttöönotto voisi viivyttää kotipalvelujen asiakkuuden aloittamista? Kuinka määritellään jatkossa käyttöönotettava hyvinvointiteknologia ja sen tekninen ym. yhteensopivuus jo käytössä oleviin ratkaisuihin ja mahdollisiin täysin tai osittain keskitettyihin valvomoihin? Järjestelmien käyttövaltuushallintaan joustava malli Asiakkaiden itse hankkima vs. kaupungin kautta hankittu teknologia voiko molempia yhdistää mahdolliseen keskitettyyn palveluun? Määriteltävä kokonaisuuden hallinnasta vastaavat tahot toiminnan ja teknologian osaaja 19

20 Kiitos! Projektipäällikkö Tiina Karttunen p