VUODEN TALOUSARVIOKEHYS

Transkriptio

1 SIPOON KUNTA Kunnanhallitus Valmisteltu PL/SLi VUODEN TALOUSARVIOKEHYS 1. Yleistä Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarvion valmistelusta vastaa kokonaisuutena kunnanhallitus ja kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Kuntalain mukaan talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Tässä suunnitelmassa on mukana Sipoon kunta ml Sipoon Vesi, liikelaitos sekä kolme keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä, Jussaksentie 14, Jussaksentie 18 ja Terveystie 1. Sote-toiminto on mukana edelleen v 2019 ja 2020 luvuissa. Soten irtaantumisesta tehdään erillinen laskelma. 2. Yleinen taloudellinen tilanne Valtiontalous Noususuhdanne on Suomessa vahvistunut, ja erityisesti vuoden 2017 alkupuolen kasvu on tilastojen valossa ollut vahvaa. Viime vuosina talouskasvu on ollut yksinomaan kotimaisen kysynnän varassa, mutta nyt kasvun pohja on laajenemassa vientiin. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 2,1 % vuonna 2017, 1,7 % vuonna 2018 ja 1,4 % vuonna Ennustejakson loppua kohden talouskasvu kuitenkin hidastuu. Tämä kuvastaa Suomen talouden heikkoja rakenteellisia tekijöitä, jotka painavat kasvupotentiaalia. Inflaatio kiihtyy mutta jää koko ennustejakson ajalla hitaammaksi kuin muualla euroalueella.

2 2 Talouskasvusta huolimatta Suomi velkaantuu ulkomaille. Vaihtotaseen alijäämää on kertynyt vuosien aikana jo runsas 14 mrd. euroa, kun sekä julkinen talous että kotitaloudet ovat velkaantuneet nopeassa tahdissa. Vaihtotase pysyy ennustejaksolla alijäämäisenä, sillä tuontituotteiden kysyntä on vahvaa ja vaihtosuhde heikkenee kilpailukykysopimuksen pitäessä kotimaisen hintakehityksen maltillisena. Lähde : Suomen Pankki kevät 2017 Kuntatalous Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan talouskasvu nousi 1,4 prosenttiin viime vuonna. Kasvu oli lopulta odotettua selvästi parempaa, sillä vielä viime vuoden puolivälissä ennusteet pyörivät puolen prosentin tuntumassa ja riskejä alaspäin pidettiin suurina. Kansantalouden kysyntää nostivat lopulta odotettua suuremmat yksityiset investoinnit (lähinnä rakentaminen) sekä kotitalouksien kulutusmenot. Myös vientikysyntä ylsi pieneen kasvuun. Kotimaista kysyntää on tukenut kuluttajien vahva luottamus tulevaisuuden näkymiin sekä matalana pysytellyt inflaatio. Näiden lisäksi kotimaista kysyntää on ylläpitänyt viime kuukausien maltillisesti kohdentunut työllisyys. Myös kotitalouksien säästämisasteen lasku ja matala korkotaso ovat tukeneet velallisten ostovoimaa. Edellä mainittujen kotimaista kysyntää tukeneiden tekijöiden kasvuvaikutus on kuitenkin hitaasti väistymässä. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat viime vuonna 1,6 prosenttia ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut 2,6 prosenttia. Palkkatuloja kasvatti niin ansiotason nousu kuin työllisyyden lievä parantuminenkin. Reaalisesti kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat 1,1 prosenttia. Kuluvalle ja ensi vuodelle suhdannelaitokset ennakoivat noin 1-2 prosentin BKT:n kasvua. Joissakin ennusteissa voimakkaampi kasvu ajoittuu kuluvalle vuodelle, kun taas osassa ennusteita kasvuvauhdin oletetaan kiihtyvän hieman vielä vuonna Muutokset kuluvan ja ensi vuoden kasvuprosenteissa ovat kuitenkin kaikilla ennustelaitoksilla hyvin pieniä, joten reilun yhden prosentin tuntumassa liikkuvaa lähivuosien kasvu-uraa voidaan pitää tasaisena ja melko vaatimattomana. Valtiovarainministeriön mukaan BKT kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,0 prosenttia. Jos kasvu on tätä suuruusluokkaa niin BKT:n ja teollisuustuotannon taso on vuonna 2018 yhä pienempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin eli ennen finanssikriisiä. Myös vaikutukset työllisyyteen jäävät melko vaatimattomiksi. Yksityinen kulutus kasvaa valtiovarainministeriön mukaan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,7 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvua tukevat erityisesti hallituksen kilpailukykysopimuksen yhteydessä lupaamat tuloverokevennykset, kuluttajien vahva luottamus ja koheneva työllisyys. Vuonna 2018 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun ostovoiman kasvu jää kuluvaa vuotta hitaammaksi inflaation nopeutuessa.

3 3 Yksittäisillä toimialoilla rakentaminen ja erityisesti asuntorakentaminen on lisääntynyt voimakkaasti, mikä on vauhdittanut yksityisiä investointeja reippaaseen kasvuun. Myös metsäteollisuuden suuret hankkeet ovat kasvattaneet yksityisiä investointeja. Sen sijaan tutkimus- ja kehittämismenot vähenivät viime vuonna. Yksityisten investointien ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 3,2 prosenttia ja 3,6 prosenttia ensi vuonna. Kasvua tukee kansainvälisen talouden näkymien parantuminen ja Suomen viennin ennustettu kasvu. Suomen vientikysyntä kasvoi viime vuonna 0,5 % maailmankaupan näkymien piristyessä. Valtiovarainministeriö ennustaa viennin kasvavan kuluvana vuonna 2,9 prosenttia. Ensi vuonna viennin kasvu vielä kiihtyy hieman. Kasvua tukevat lisääntyneen vientikysynnän ohella jo tiedossa olevat kone- ja laitetoimitukset sekä parantuva kustannuskilpailukyky. Julkisten investointien BKT-osuus on noin 4 prosenttia. Valtion investointeja pitää yllä mm. hallituksen perusväylänpitoon suunnatut määrärahat. Kuntien investoinnit suuntautuvat pääosin rakennuskannan ylläpitoon, katuihin ja teihin, puistoihin sekä vesi- ja viemäriverkostoihin. Kuntien investointien ennakoidaan pysyvän edelleen korkealla tasolla, mutta kasvuvauhdin odotetaan lähivuosina taittuvan. Ansioiden ja palkkasumman kehitys on pysynyt viime vuosina kohtuullisen vaimeana. Tänä vuonna kansantalouden palkkasumman ennakoidaan kasvavan 0,9 prosenttia. Hidasta kasvua selittää kiky-sopimuksen nollalinja, julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, liukumat ja henkilöstön rakenteelliset muutokset sekä vaisusti koheneva työllisyys. Ensi vuonna sopimuspalkkoihin on oletettu valtiovarainministeriön ennusteessa 0,5 prosentin korotus. Palkkasumman kasvun oletetaan kiihtyvän 1,7 prosenttiin. Työnantajien sosiaaliturvamaksut laskevat vuonna 2017 ja 2018 selvästi. Viime vuosina hintojen nousu on ollut tavanomaista pienempää, mutta lähivuosina kuluttajahintojen nousuvauhdin odotetaan nopeutuvan hieman. Inflaatiota kiihdyttää etenkin viime vuoden tasoa selkeästi korkeammalla oleva raakaöljyn hinta sekä muiden raaka-aineiden hintojen nousu. Kuluvana vuonna muutokset välillisessä verotuksessa kiihdyttävät inflaatiota arviolta 0,2 0,3 prosenttiyksikköä. Inflaation odotetaan nousevan kuluvana ja ensi vuonna reilun yhden prosentin tuntumaan. Suomen julkisen talouden (valtio, paikallishallinto, sosiaaliturvarahastot) menot ovat lähivuosina yhä kokonaistuoja suuremmat, minkä vuoksi valtio ja kunnat velkaantuvat yhä lisää. Kuntien velkaantuminen ei kuitenkaan enää lisäänny suhteessa bruttokansantuotteeseen. Paikallishallinto saavuttaa VM:n ennusteen mukaan myös hallituksen sille asettaman rahoitusasematavoitteen. Tavoitteen mukaan paikallishallinnon nettoluotonanto saa olla enintään -0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna Lähde: Kunnat.net

4 4 3. Sipoon kunnan lähtökohdat 3.1 Väestö Väestönkasvun ennakoidaan edelleen pysyvän maan keskiarvoa korkeammalla tasolla johtuen mm lisääntyvästä valmistuvien asuntojen määrästä. Väestö Lkm Muutos Kehitys% vuositasolla ,10 % ,3 % ,3 % ,4 % ,1 % ,9 % ,7 % ,9 % ,7 % ,9 % ,4 % ,3 % ,7 % ,2 % ,6 % ,0 % ,5 % ,4 % Huhtikuun 2017 lopussa kunnan asukasluku oli eli kasvua vuodenvaihteeseen nähden on 0,5 %. Loppuvuoden aikana valmistuu uusia asuntoja merkittävä määrä Talous Yleistä

5 5 TOT 2016 TA 2017 Ennuste 2017 TS 2018 KEHYS 2018 KEHYS 2019 KEHYS 2020 osavuosikatsau s huhtikuu 2017, proforma ( TA 2017 joulukuu -17) proforma ( ei proforma) Asukasmäärä Veroprosentti 19,25 % 19,25 % 19,25 % 19,25 % 19,25 % 19,25 % 19,25 % Toimintatuotot, m 17,6 19,1 20,4 19,5 19,6 19,8 20,3 Maanmyyntituotot/myyntivoitto 6,0 6,0 6,0 6,0 5,6 4,5 5,9 Toimintakulut, m 117,6 121,7 123,8 123,2 126,1 127,7 130,0 Toimintakate, m -94,0-96,7-97,4-97,7-100,9-103,4-103,8 Kunnallisvero 80,2 79,4 79,5 83,1 84,1 86,5 88,6 Yhteisövero 4,1 4,1 4,1 4,3 3,8 4,2 4,4 Kiinteistövero 8,4 9,2 9,2 9,3 9,6 9,8 10,1 Verotuotot yhteensä 92,7 92,7 92,8 96,7 97,5 100,5 103,1 Valtionosuudet 15,8 14,1 14,1 14,1 13,4 13,8 14,3 Rahoituskulut -0,5-0,5-0,8-0,8-1,0-1,2 Vuosikate, m 14,5 9,6 9,0 12,4 9,2 9,9 12,4 Poistot, m 7,7 8,3 8,1 8,8 7,8 8,8 9,9 Tilikauden tulos, m 6,8 1,3 0,9 3,7 1,4 1,1 2,5 Tilikauden yli/alijäämä, m 2,7 2,4 Vuosikate/Poistot, % 188 % 116 % 111 % 141 % 118 % 113 % 125 % Korrektivposter/tulos -6-6,0-6,0-6,0-5,6-4,5-5,9 Investoinnit brutto m 21-22,1-22,1-25,7-28,2-30,4-22,4 Desinvestoinnit, maanmyynti 6,8 6,6 6,6 6,6 6,2 4,9 6,5 Investoinnit netto, m 14,1-15,5-15,5-19,1-22,0-25,5-15,9 Vesilaitoksen liittymismaksu 1,0 1,0 1,0 1,0 Toiminnan & investointien rahavirta m -11,9-11,5-12,7-17,4-19,1-8,4 Lainamäärä, m 46,8 60,3 58,3 72,0 75,7 94,8 103,2 Lainakanta, /asukas Ulkoiset toimintakulut /asukas Kunnallisverotulot /asukas Tulos ennen tontinmyyntituloja m 0,8-4,7-5,1-2,3-4,2-3,4-3,4 Ulkoisille toimintakuluille tullaan asettamaan katto 5920 /asukas vuodelle Tämä merkitsee suunnitellulla asukasluvulla n 125,5 m kokonaiskulua eli 0,6 m pienempää kustannusta kuin yllä olevassa taulukossa on esitetty. Lainakanta asukasta kohti on onnistuttu viimeisten vuosien aikana pitämään alle tavoitteeksi asetetun tason 3000 /asukas. Tähän ovat vaikuttaneet niin Östersundomista kuin Bastukärrin alueesta saadut myyntituotot. Nyt on kuitenkin näköpiirissä laajasta investointiohjelmasta johtuen voimakas kasvu lainamäärässä. Ehdotuksen lähtökohtana on vuoden 2016 tilinpäätös, vuoden 2017 talousarvio sekä vuoden 2017 tuore tulosennuste osastoittain, myös Operaatiot Kattilankansi ja Induktioliesi on huomioitu. Tuotto- ja kustannusarviot vuosille on pyritty arvioimaan kyseisinä vuosina tapahtuvien toiminnallisten muutosten ja tavoitteiden kautta. Kilpailukykysopimuksen ja erikseen sen paikallisen sopimisen vaikutus on huomioitu tässä esityksessä Toimintatuotot ja verotulot

6 6 Toiminnan tuotot: Ulkoiset tuotot tulosyksiköittäin M TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 proforma TA Yleishallinto ja kunnan johto 4,8 3,5 11,0 5,6 6,0 5,6 4,5 5,9 5,9 5,9 Talous ja hallintokeskus 0,4 0,3 0,3 0,4 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Kehitys ja kaavoituskeskus 0,3 0,3 0,4 0,4 0,3 0,3 0,4 0,4 0,3 0,3 Sos. hallinto ja talous 0,1 0,3 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Työikäisten palvelut 2,0 2,4 2,5 3,2 3,0 3,2 3,3 3,5 3,2 3,3 Ikääntyneiden palvelut 2,5 2,5 2,3 2,5 2,5 2,5 2,6 2,7 2,5 2,6 Lasten,nuorten,perheiden palv. 0,3 0,1 0,1 0,7 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Ruokapalvelu 0,3 0,3 0,5 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Sosiaali- ja terveysvaliokunta 5,1 5,6 5,7 6,7 8,7 8,9 9,1 9,3 8,9 9,1 Sivistysos. hallintopalvelut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Varhaiskasvatuspalvelut 2,1 2,0 2,1 2,1 2,0 1,8 1,9 1,9 1,8 1,9 Koulutuspalvelut 1,7 2,0 2,2 2,0 1,7 1,7 1,8 1,9 1,7 1,8 Kultturi,liikunta,nuorisopalv 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,6 0,5 0,5 0,6 0,5 Sivistysvaliokunta 4,4 4,7 5,0 4,6 4,3 4,1 4,2 4,3 4,1 4,2 Kehittäminen ja tuki 0,0 0,0 0,0 0,1 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Rakennusvalvonta 0,6 0,9 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Ympäristönsuojelu 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Katu ja viheralueet 0,2 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 Toimitilat 1,5 1,2 1,3 1,6 0,4 0,5 0,3 0,3 0,5 0,3 Tekninen valiokunta ja Rak. Ja ymp.valiokunta 2,4 2,2 1,9 2,3 1,5 1,6 1,4 1,5 1,6 1,4 Sipoon vesi 2,7 3,1 3,4 3,5 4,1 4,4 4,5 4,6 4,4 4,2 Kaikki yhteensä 20,1 19,5 27,5 23,7 25,1 25,2 24,3 26,2 25,4 25,3 Maanmyynti, myyntivoitot 4,8 3,2 11,0 6,0 6,6 5,6 4,5 5,9 5,9 5,9 Yhteensä ilman maanmyyntiä 15,2 16,3 16,5 17,6 18,5 19,6 19,8 20,3 19,5 19, TS 2019 TS Maanmyynnistä aiheutuvat myyntivoitot on arvioitu 4,5-5,9 m :ksi vuosittain. Verotulot Sipoon kunnan verotulojen ennustetaan pysyvän kuluvana vuonna noin edellisen vuoden tasolla% ja vuonna 2018 noin 5 %. Kunnallisvero Vuonna 2017 kunnallisveron arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Suunnittelukaudelle lähtökohtana on nykyinen kunnallisveroprosentti 19,25%, koko maan tuloverokertymän arvioitu kasvu sekä väestönkasvun vaikutus. Vuoden 2018 kasvun ennakoidaan olena yli 5% ja sen jälkeen 2-3 %. Kunnnalisverotulon /asukas ennakoidaan kuitenkin laskevan suunnittelukaudella aavistuksen, ollen kuitenkin lähellä 4000 /asukas. Yhteisövero Yhteisöveron osalta kehyksissä on lähdetty vuoden 2017 ennusteesta joka perustuu Kuntaliitolta saatuun arvioon. Vuonna 2018 yhteisöveron ennustetaan laskevan ja kääntyvän nousuun sen jälkeen. Kiinteistövero

7 7 Vuoden 2017 ennuste perustuu verohallinnolta saatuihin ennakkotietoihin. Sen jälkeen kasvu vuosittain ( n 0,2-0,3 m /v) perustuu Bastukärrin alueen rakennusten suunniteltuihin valmistumisaikatauluihin. Valtionosuudet Valtionosuuksien kehitys on seuraavanlainen: ,9 m ,4 m ,7 m ,6 m ,6 m ,8 m ,1 m TA ,1 m ennuste ,4 m ,8 m ,3 m Valtionosuuksien osalta v 2017 ennuste perustuu VM:n päätökseen. Kehyksissä lähtökohtana ovat vuodelle 2018 kansalliset ennakkolaskelmat, kasvu vuosina perustuu väkiluvun kasvuun. Maanmyyntitulot Maanmyyntitulojen osalta perustana on ollut INTO-investointiohjelma. Innossa ns best case luvut perustuvat n 1000 asukkaan vuotuiseen kasvuun, mutta myyntituottoja on skaalattu alaspäin vastaamaan n 600 asukkaan kasvua. Myyntituotoissa on huomioitu sekä asuntotontit että teollisuusaluetontit. TP TP TP TP TA TS TS TS m Maan myynti brutto 6 3,3 12,4 6,6 6,0 6,2 4,9 6,5 Myyntivoitto 4,8 3,2 10,8 6,0 5,8 5,6 4,5 5,9 Maanosto 2,0 3,2 2,7 1,9 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteenveto toimintatuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista (korjattu ):

8 m Tot Tot Tot Tot TA Ennuste Toimintatuotot (ilman maanmyyntiä) 15,3 16,5 16,8 20,9 21,0 19,1 19,5 19,4 20,2 Kunnallisvero 75,3 76,2 75,5 80,2 79,4 83,1 84,1 86,5 88,6 Kiinteistövero 6,5 6,9 7,6 8,4 9,2 9,3 9,6 9,8 10,1 Yhteisövero 3,1 3,2 4,1 4,1 4,1 4,3 3,8 4,2 4,4 Valtionosuudet 16,7 15,5 14,6 15,8 14,1 14,1 13,4 13,8 14,3 Yhteensä 116,9 118,3 118,6 129,4 127,8 129,9 130,4 133,7 137,6 Kehitys % 1,2 % 0,3 % 9,1 % -1,2 % 1,6 % 0,4 % 2,5 % 2,9 % Käyttötalouden toimintakulut Ulkoiset kustannukset Ulkoiset kulut tulosyksiköittäin M TP 2013 TP 2014 TP 2015 % TP 2016 proforma % TA 2017 Yleishallinto ja kunnan johto -0,9-1,0-1,1 106 % -1,0 90 % -0, % -0,8-0,5-0,8-0,9-0,5 Talous ja hallintokeskus -5,7-5,7-5,7 100 % -5,9 103 % -6,66 0 % -7,4-7,4-7,2-7,4-7,3 Kehitys ja kaavoituskeskus -4,0-3,7-4,3 118 % -5,0 115 % -4,81 0 % -4,3-4,1-4,0-5,1-5,1 Sos. hallinto ja talous -0,6-0,7-0,7 99 % -0,5 69 % -0,49 0 % -0,6-0,6-0,6-0,6-0,6 Työikäisten palvelut -30,6-32,0-32,4 101 % -33,5 103 % -33,21 0 % -33,8-34,6-35,5-33,9-34,8 Ikääntyneiden palvelut -14,0-13,9-14,0 101 % -14,3 102 % -14,68 0 % -14,8-15,2-15,3-14,8-15,2 Lasten,nuorten,perheiden palv. -3,9-3,4-3,4 99 % -4,0 117 % -6,95 0 % -7,1-7,2-7,3-7,1-7,2 Ruokapalvelu -2,9-2,9-2,9 99 % -2,8 99 % -2,87 0 % -2,8-2,8-2,8-2,8-2,8 Sosiaali- ja terveysvaliokunta -51,9-52,9-53,4 101 % -55,1 103 % -58,20 0 % -59,7-61,0-62,1-59,2-60,5 Sivistysos. hallintopalvelut -0,6-0,5-0,5 114 % -0,3 56 % -0,29 0 % -0,3-0,3-0,3-0,3-0,3 Varhaiskasvatuspalvelut -13,6-13,4-13,2 98 % -13,4 102 % -13,44 0 % -13,7-13,8-13,8-13,8-13,9 Koulutuspalvelut -16,9-17,2-17,3 101 % -17,6 102 % -17,75 0 % -18,5-19,2-19,9-19,2-20,5 Kultturi,liikunta,nuorisopalv -3,7-3,7-3,6 99 % -3,6 98 % -3,92 0 % -4,4-4,5-4,5-3,9-3,8 Sivistysvaliokunta -34,8-34,7-34,6 100 % -34,9 101 % -35,40 0 % -37,3-38,1-38,8-37,1-38,4 Kehittäminen ja tuki -2,5-2,4-2,5 106 % -2,6 102 % -2,91 0 % -2,9-3,0-3,0-2,9-3,0 Rakennusvalvonta -0,7-0,6-0,7 103 % -0,7 101 % -0,64 0 % -0,7-0,7-0,7-0,7-0,7 Ympäristönsuojelu -0,4-0,4-0,4 96 % -0,4 99 % -0,44 0 % -0,5-0,5-0,5-0,5-0,5 Katu ja viheralueet -1,7-2,3-1,4 59 % -1,5 113 % -1,79 0 % -1,9-2,0-2,1-1,9-2,0 Toimitilat -9,7-8,8-7,9 89 % -8,5 107 % -7,60 0 % -8,0-8,0-8,3-8,0-8,0 Tekninen valiokunta ja Rak. Ja ymp.valiokunta -14,9-14,6-12,8 88 % -13,6 106 % -13,38 0 % -14,2-14,3-14,7-14,1-14,1 Sipoon Vesi -1,8-1,9-1,8 94 % -1,7 92 % -2,22 0 % -2,4-2,4-2,4-2,3-2,4 Kaikki yhteensä -114,1-114,5-113,8 99 % -117,1 103 % -121,65 0 % -126,1-127,7-130,0-126,1-128,3 % TS 2019 TS Kokonaiskehys on esitetty toisaalta sekä koko kunnan tulos-, investointi- ja rahoituslaskelmana että ulkoisten myyntituottojen ja toimintakustannusten osalta osastoittain. Alla on myös erittely sisäisistä veloituksista. Vuosien kulut pysyivät suunnilleen samalla tasolla. Vuoden 2016 kulujen kasvu oli jo 3% luokkaa, vuodelle 2018 ennustetaan vielä suurempaa kulujen kasvua; kasvu tasaantuu sitten 2019 ja Kattilankansi-ohjelma etenee tämän vuoden loppuun ja sen jälkeen toimintatapoja muutetaan edelleen Induktioliesiohjelman puitteissa. Kustannusten arvioinnissa on huomioitu tehostamistoimenpiteet sekä väestönkasvusta ja oppilasmäärän kasvusta johtuva kustannusten nousu, erityisesti Sivistyksen ja Soten osalta, myöskin Tekniikka & Ympäristössä väestönkasvu lisää kuluja. Jatkossa mm oppilaskohtaiset tilakustannukset tulevat laskemaan uusien kouluinvestointien myötä. Sivistyksen tuotot laskevat v 2018 n 200 k asiakasmaksualennusten kautta. Päivähoitotoiminta tehostuu v 2019 Nikkilän Sydämen päiväkodin valmistuessa.

9 9 Sotessa Elyn korvausten perheryhmäkotitoimintaan oletetaan jatkuvan edelleen koko suunnittelukauden. Tästä aiheutuu merkittävät tuotot ja kulut mutta toimintakatteeseen vaikutus on nutraali. Asiakasmaksuihin on suunniteltu lievät korotukset joka vuodelle. Erikoissairaanhoidon kustannusten oletetaan kasvavan n 0,4 m v 2018 ja sen jälkeen 0,7 m vuosina 2019 ja Työllistämispalveluiden vahvistaminen tuo kulusäästöä. Ensihoidon kustannukset ovat nousussa n 0,1 m v Vanhusten perhehoidossa haetaan kustannussäästöjä joka vuodelle. Ruokapalvelussa toiminta tehostuu edelleen Cook & Chill -toiminnan sekä edullisempien hankintojen kautta. Tekniikka & Ympäristössä läpilaskutus kasvaa hieman johtuen ensihoidon uusista tiloista. Kustannuspuolella tehostetaan siivouksen palvelutuotantoa. Tilapuolella väistötilojen käyttöönotto kasvattaa kuluja. Kekessä HSL:n kuntaosuuksien odotetaan laskevan suunnittelukaudella selkeästi verrattuna vuoden 2017 kustannuksiin; alijäämähyvityksiä ei ole huomioitu vielä laskelmissa. Sipoon Vedessä tuotot kasvavat toiminta-alueen laajentumisen ja asiakaskunnan kasvun myötä. Sähköisten toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotto pienentää kustannuksia. Sisäiset kustannukset Osastojen raamiin on sisällytetty sisäiset kustannukset ko. palveluiden kustannusten kattamiseksi. Sisäisten kustannusten tarkoitus on ohjata ko. osastoa käyttämään sisäisiä palveluja taloudellisesti tarpeensa mukaisesti. Suurin sisäinen kustannus syntyy osaston käyttämien kiinteistöjen pääoma- ja ylläpitokustannuksista. Ne riippuvat suurimmaksi osaksi käytössä olevan tilan suuruudesta eli tilatehokkuudesta. Tilatehokkuuteen ja sisäiseen vuokraan voi vaikuttaa eniten tilojen käyttäjä suunnittelemalla investointikustannuksia tehokkaasti. Osastoille vyörytettävien sisäisten kustannusten määrä lajeittain on seuraava: ennuste 2018 kehys 2019 kehys 2020 kehys m Sisäiset vuokrat, ylläpito 8,4 7,8 7,5 7,5 7,6 7,6 7,6 Sisäiset vuokrat, pääoma 8,2 8,4 8,6 8,6 8,8 8,8 8,8 Sisäiset vuokrat, maa 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Sisäiset vuokrat, Yhteensä 16,8 16,4 16,3 16,3 16,6 16,6 16,6 It-kustannukset 2,3 2,5 2,8 2,8 3,6 3,5 3,5 Ruokapalvelut 3 3,2 3,2 3,2 3,3 3,3 3,3 Muut 0,2 0,1 0,3 0, Yhteensä 22,3 22,2 22,6 22,6 23,5 23,4 23,4

10 10 Kuinka paljon kukin osasto saa sisäisiä veloituksia kuluina: m ennuste KJ Taha 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 Keke 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 KH yhteensä 0,8 0,8 0,8 0,8 1,0 1,0 1,0 Sote 5,4 5,0 5,0 5,0 5,4 5,4 5,4 Sivistys 15,2 15,3 15,4 15,4 16,0 16,0 16,0 Teky 0,9 0,9 1,2 1,2 1,1 1,0 1,0 Yhteensä 22,3 22,0 22,4 22,4 23,5 23,4 23, Yhteenveto tulos & rahoitus Tilikauden tulos vaihtelee suunnittelukautena m välissä mutta ei ole riittävän suuri kattamaan kaikkia kuluja kun maanmyyntituottoja ei huomioida. Suurimmat epävarmuustekijät kohdistuvat edelleen tulokertymään, erityisesti suhdanneherkkiin maanmyyntituloihin, toisaalta valtionosuuksienkaan määrästä ei ole tarkkoja tietoja. Hankintaprosessien kehittämiseen on panostettu kuluvan vuoden aikana ja kilpailutuksissa auttaa keväällä 2017 palkattu hankinta-asiantuntija. Toiminnan tehostamisessa huomioidaan kunnan omien tilojen tehokas käyttö, investointitarpeet, maksujen tarkistukset sekä toimintatapojen & prosessien & rakenteiden uudistaminen. Kunta tuottaa pääsääntöisesti vain lakien, asetusten ja normien mukaisesti mitoitettuja palveluja. Peruspalveluiden ulkopuolelle jäävien nykyisten palveluiden osalta on harkittava onko tarkoituksenmukaista säilyttää palvelu vai luopua siitä, laskea palvelun tasoa tai nostaa sitä. Samalla harkitaan palvelun tuotantotapaa, määrää ja laatua ja selvitetään sen maksullisuutta. Inflaatiota ei ole huomioitu kustannuksissa. Voimakkaasta investointiohjelmasta johtuen kunnan lainakanta kasvaa suunnittelukaudella jopa n 100 miljoonaan euroon. 3.3 Investoinnit Investointien suunnittelu kaudelle on vielä kesken ja valmistuu lopullisesti TA 2017 prosessin yhteydessä. Investointiohjelman merkittävimmistä kohteista Nikkilän Sydämen I-vaiheen laajennuksen on arvioitu valmistuvan Nikkilän Sydämen päiväkodin ( 4,6 m ) on arvioitu valmistuvan kesällä Sipoonlahden koulukeskuksen laajennuksen arvioitu valmistumisaika on kesällä Maan ostot suunnitelman mukaan 2,5 m /v.

11 11 Maaomaisuuden myynneistä oletetaan saatavan vuosittain n 4,9-6,5 m Maan myyntituottojen toteutumiseen liittyy kuitenkin selkeitä riskejä suhdannetilanteesta johtuen. Mikäli maanmyyntitulot eivät toteudu suunnitellusti, jouduttaneen infrainvestointien aloitusta lykkäämään. Sipoo investoinnit k TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Ennuste Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet Laajennusinvestoinnit, rakennukset Uudelleeeninvestoinnit Peruskorjausinvestoinnit Yleiset investoinnit Bruttoinnvestoinnit Teky Bruttoinvestoinnit Sipoon Vesi Bruttoinnvestoinnit infraan ja rakennuksiin, yhteensä Maanosto Irtain omaisuus, yhteensä Osakkeet ja osuudet, netto Bruttoinvestoinnit yhteensä Maan myynti ja käyttöomaisuuden myynnit Rahoitusosuus investointeihin Investoinnit yhteensä, netto Laajennusinvestoinnit yhteensä ( infra & rakennuks Henkilöstö Nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa asti. Kilpailukykysopimuksen yksi neuvottelutulos on, että nykyistä sopimuskautta jatketaan vuodella, asti, ilman korotuksia palkkoihin. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä tulee mahdollisia muutoksia myös kuntien työehtosopimuksen rakenteisiin 2019 lähtien. Kilpailukykysopimuksen mukaisia palkkaan liittyviä vaikutuksia tälle talouden suunnittelujaksolle on lomarahojen leikkaus ( %, % ja %). Operaatio Kattilankannen henkilöstösäästöjä koskeva ohjelma päätettiin vuoteen Kunnan kasvaessa on tarkoituksenmukaista hyväksyä orgaaninen kasvu henkilöstömäärässä niissä tehtävissä, joissa kunnan kasvun vaikutus tuntuu. Kaikki tarvittavat muutokset pyritään tekemään mahdollisimman kustannusneutraalisti.

12 12 HTV-taulukko ( henkilötyövuodet): Henkilöstö HTV Ennuste TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA TS 2018 TS 2019 KH ,8 67,3 Kunnan johto Talous- ja Hallintokeskus ,5 Kehitys- ja kaavoituskeskus ,8 16,8 Sote ,5 351,5 Hallinto ja talous, Sote Lapset ja nuoret Työikäiset Ikäihmiset Ruokapalvelu ,5 42,5 Sivi ,3 625,3 Hallintopalvelut, Sivi ,3 2,3 Varhaiskasvatus Koulutuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aika Teky ,5 117 Kehittäminen ja tuki, Teky Rakennusvalvonta ,5 11 Ympäristönsuojelu Katu- ja viheralueet Toimitilapalvelut Sipoon Vesi Yhteensä ,1 1171,1 3.5 Toiminta ja tavoitteiden määrittely talousarviossa 2018 Talousarvion tekstiosa laaditaan valtuuston hyväksymän talousarviorungon mukaisesti. Sitovien tavoitteiden lähtökohtana tulee olla kunnan voimassa oleva strategia ja niiden tulee olla linjassa valiokunnan vahvistaman strategian kanssa. Lisäksi valiokunnan tulee ilmoittaa, miten sitovat tavoitteet saavutetaan. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen tulee olla kuntalain edellyttämällä tavalla yhteydessä toisiinsa. Tavoitteet tulee asettaa selkeästi ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin käytettävien mittareiden tulee mahdollistaa toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden arviointi. Tavoitteiden tulee olla kunnan palvelutoiminnan kannalta keskeisiä, laajuudeltaan ja vaativuudeltaan yhteneväisiä sekä tärkeydeltään vertailukelpoisia. Vuoden 2018 talousseurantaan on määritelty osastoittain ja yksiköittäin oleelliset tunnusluvut, joita seurataan osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tunnuslukujen on oltava vertailukelpoisia ja läpinäkyviä. Vuosittain on mahdollista vaihtaa joitakin tunnuslukuja kulloinkin voimassa olevien painopistealueiden mukaan. 3.6 Aikataulu, tärkeimmät päivämäärät talousarvion valmistelussa Kunnanhallituksen käsittely, TA TA 2018 v 1.0 valmis, osastoittain Valiokuntakäsittelyt ( TA ja osavuosikatsaus, molem missa käyttötalous ja investoinnit)

13 Kunnanhallituksen TA 2018 käsittely, seminaari Valtuusto, talousarvion I käsittely, vero%, ovk/elokuu Valtuusto, talousarvion II käsittely