VUODEN TALOUSARVIOKEHYS

Transkriptio

1 SIPOON KUNTA Kunnanhallitus Valmisteltu kl 19:30 PL/SLi VUODEN TALOUSARVIOKEHYS 1. Yleistä Talouden kehityksen laskelma on tämän esityksen erillinen liite. Liitteessä on tuloslaskelma-, investointi-, rahoitus- ja tunnuslukuosiot. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarvion valmistelusta vastaa kokonaisuutena kunnanhallitus ja kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Kuntalain mukaan talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Tässä suunnitelmassa on mukana Sipoon kunta ml Sipoon vesi, liikelaitos sekä kolme keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä, Jussaksentie 14, Jussaksentie 18 ja Terveystie Yleinen taloudellinen tilanne Valtiontalous Maailmantalouden ja kaupan kasvunäkymät ovat vaatimattomat. Viennin kehityksen ennakoidaan jäävän edelleen maailmankaupan kehitystä vaatimattomammaksi. Energia, erityisesti öljyn hinnan alhaisuus edesauttaa energiaintensiivisen taloutemme kasvunäkymiä. Kuluttajahintojen ja nimellisansioiden ennustetaan nousevan noin prosentin luokkaa pidemmällä aikavälillä. Työllisten lukumäärä on kääntymässä kasvuun ja työttömyysasteen oletetaan laskevan 8,7 prosenttiin vuoteen 2018 mennessä. Suomen taloustilanne tulee lähivuosina pysymään heikkona. Tämän vuoden

2 2 BKT-kasvuennuste on 0,9%. Kasvuksi vuosille 2017 ja 2018 ennustetaan vaimeat 1,2 %, tilanne ennen kilpailukykysopimuksen solmimista. Yksityinen kulutus ja investoinnit kannattalevat edelleen kotimaista kasvua. Myös rahoitusmarkkinoilla epävarmuus tullee jatkumaan. Eri toimenpiteiden vaikutusten arviointi on muutttunut entistä vaikeammaksi. Lähde: VM kevät 2016 Lähde: Kunnat.net Sipoon kunnan lähtökohdat 3.1 Väestö Väestönkasvun ennakoidaan edelleen pysyvän maan keskiarvoa korkeammalla tasolla johtuen mm lisääntyvästä valmistuvien asuntojen määrästä: ,1 % ,3 % ,3 % ,4 %

3 ,1 % ,9 % ,7 % ,4 % ennuste ,3 % ennuste ,5 % ennuste ,4 % ennuste Huhtikuun 2016 lopussa kunnan asukasluku oli eli kasvua vuodenvaihteeseen nähden on 0,8 %. Loppuvuoden aikana valmistuu uusia asuntoja merkittävä määrä Talous Yleistä Sipoon kunnan tuloskehitys onnistuttiin muuttamaan positiiviseksi vuonna Aiemmista negatiivisista tuloksista huolimatta rahoitustilanne on pysynyt keveähköna ja lainakanta asukasta kohti on onnistuttu viimeisten neljän vuoden aikana pitämään alle tavoitteeksi asetetun tason 3000 /asukas. Tähän ovat vaikuttaneet niin Östersundomista kuin Bastukärrin alueesta saadut myyntituotot. ( m ) Tilikauden tulos 9,1-3,4 33,0-2,3-2,6 7,5 Lainakanta 10,5 55,1 51,1 52,8 43,6 38,7 Vapaa oma pääoma 2,9 11,6 12,5 9,2 7,9 9,2 Vuoden 2015 toimintakate oli n -86 m. Viime vuonna toimintakuluja onnistuttiin pienentämään edellisvuodesta. Kuluvan vuoden tulosennuste on positiivinen. Jos kuitenkin tämän hetken kuluennuste 2016 toteutuu, muodostuu kulujen kasvuprosentiksi korkea 4%. Jatkossa Soten kustannukset kasvavat v ,7 m :lla ( = 135 /asukas ) johtuen turvapaikanhakijoiden perheryhmäkotitoiminnasta. Tämä kustannus jää pysyväksi suunnittelukaudella. Vastaavasti tuotot kuitenkin lisääntyvät eli muutoksen vaikutus toimintakatteessa on +/- nolla. Ilman tätä kulua kustannukset kasvavat 0,8% v 2017, 0,7 % v 2018 ja 0,8 % v Ulkoisia toimintakuluja onnistuttiin pienentämään asukasta kohti laskettuna, v 2015 luvun ollessa 5867 /asukas. Tämän vuoden ennuste on 5915 ja v 2017 osalta päästäisiin takaisin v 2015 tasolle. Hyvin alkanut positiivinen kehitys siis hidastuu tänä vuonna. Toimintakate pysyy suunnitelman mukaan negatiivisena välillä 96 m - 97 m, ei kovin suurta heikennystä mutta ei parannustakaan. Kaikkia investointeja ei suunnitelman mukaan pystytä rahoittamaan tulorahoituksella, siksi näkyvissä on velkaantumisen lisääntyminen, suuruusluokkaa >10 m per vuosi. Lainakanta asukasta kohti onnistutaan vielä 2017 pitämään alle tavoitetason 3000 /asukas mutta vuosina 2018 ja 2019 etupainotteiset investoinnit aiheuttavat mainitun rajan ylityksen.

4 4 Investointien osalta tullaan tekemään vielä tarkennukset varsinaiselle v 2017 talousarviokierrokselle. Ehdotuksen lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätös, vuoden 2016 talousarvio sekä vuoden 2016 tuore tulosennuste osastoittain, myös Operaatiot Kattilankansi ja Induktioliesi on huomioitu. Tuotto- ja kustannusarviot vuosille on pyritty arvioimaan kyseisinä vuosina tapahtuvien toiminnallisten muutosten ja tavoitteiden kautta. Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ei ole huomioitu tässä esityksessä. Sopimuksen vaikutukset sen toteutuessa tullaan huomioimaan talousarviossa Toimintatuotot ja verotulot Toiminnan tuotot: m tot tot tot TA Ennuste Kehys Kehys Kehys Ulkoiset tuotot KJ 4,8 3,5 10,9 5,8 5,8 6,0 6,0 6,0 Keke 0,3 0,3 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Taha 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 KH yht 5,5 4,1 11,6 6,3 6,3 6,6 6,6 6,6 Sote 5,1 5,6 5,7 5,5 5,6 8,4 8,6 8,8 Sivi 4,4 4,7 5,0 4,3 4,3 4,3 4,4 4,4 Teky 2,4 2,3 1,9 1,8 2,1 1,7 2,0 2,0 Vesihuolto 2,7 3,1 3,4 3,7 3,7 4,1 4,1 4,2 Yhteensä 20,1 19,7 27,6 21,7 22,1 25,1 25,6 25,9 Maanmyynti 4,8 3,2 10,8 5,8 5,8 5,9 5,8 5,8 Tuotot ilman maanmyyntiä 15,3 16,5 16,8 15,9 16,3 19,2 19,8 20,1 Tuottokehykseen kuuluu Sotessa oleva Elyltä saatava korvaus 2,7 m perheryhmäkodeista. Vastaava lisäys on myös Soten toimintakuluissa ( tämän vaikutus toimintakatteeseen +/- nolla ). Sipoon Veden toimintatuotot kasvavat vielä 2017 toteutettavan 8% vesitaksan korotuksen johdosta. Maanmyynnistä aiheutuvat myyntivoitot on arvioitu 5,8-5,9 m :ksi. Verotulot Sipoon kunnan verotulojen ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna noin 3,3 % ja vuonna 2017 noin 2,3 %. Kokonaisuutena kunnan verotulojen arvioidaan olevan v 2016 hieman talousarviota paremmat johtuen kiinteistöveron ja yhteisöveron ennakoitua paremmasta tuotosta. Kunnallisvero

5 5 Vuonna 2016 kunnallisveron arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Suunnittelukaudelle lähtökohtana on nykyinen kunnallisveroprosentti 19,25%, koko maan tuloverokertymän arvioitu kasvu sekä väestönkasvun vaikutus. Vuosien kasvu on suuruusluokkaa 2,5% pa ja kiihtyy jonkin verran Verotettavien tulojen ennakoidaan kasvavan 1-2 % vauhdilla vuosittain Kunnallisvero/asukas kuitenkin laskee joillakin kymmenillä euroilla/asukas vastaavalla kaudella, muutoksen ollessa alle 1% pa. Yhteisövero Yhteisöveron osalta kehyksissä on lähdetty vuoden 2016 ennusteesta joka perustuu Kuntaliitolta saatuun arvioon. Vuonna 2017 yhteisöveron ennustetaan säilyvän v 2016 tasolla ja kääntyvän nousuun v Kiinteistövero Vuoden 2016 ennuste perustuu verohallinnolta saatuihin ennakkotietoihin. Sen jälkeen kasvu vuosittain ( n 0,6 m /v) perustuu Bastukärrin alueen rakennusten suunniteltuihin valmistumisaikatauluihin. Valtionosuudet Valtionosuuksien kehitys on seuraavanlainen: ,9 m ,4 m ,7 m ,6 m ,6 m ,4 m TA ,4 m ennuste ,2 m ,4 m ,0 m Valtionosuuksien osalta v 2016 ennuste perustuu VM:n päätökseen. Kehyksissä lähtökohtana ovat vuodelle 2017 kansalliset ennakkolaskelmat. Maanmyyntitulot Maanmyyntituloja arvioidaan saatavan 6,5 milj. euroa vuonna 2016, ja 6,5 6,6 milj. euroa vuosittain Yhteenveto toimintatuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista:

6 m tot tot tot TA Ennuste Kehys Kehys Kehys Toimintatuotot 15,3 16,5 16,8 16,3 19,2 19,8 20,1 Verotulot 84,9 86,3 87,2 90,8 93,2 96,1 99,8 Valtionosuudet 16,7 15,5 14,6 15,4 13,2 11,4 10 Yhteensä 116,9 118,3 118,6 122,5 125,6 127,3 129,9 Kehitys % 1,2 % 0,3 % 3,3 % 2,5 % 1,4 % 2,0 % Käyttötalouden toimintakulut Ulkoiset kustannukset m tot tot tot TA Ennuste Kehys Kehys Kehys Ulkoiset kulut KJ -1,0-1,0-1,0-0,9-0,9-1,1-1,1-1,1 Keke -4,0-3,7-4,3-5,2-5,2-4,8-4,8-4,8 Taha -5,6-5,6-5,7-5,9-6,1-6,2-6,1-6,0 KH yht -10,7-10,3-11,0-12,0-12,2-12,0-12,0-12,0 Sote -51,9-52,9-53,4-54,9-55,0-58,0-58,8-59,7 Sivi -34,8-34,7-34,6-35,0-35,1-35,6-35,7-35,6 Teky -14,9-14,6-12,8-14,2-14,1-13,7-13,6-13,7 Vesihuolto -1,8-1,9-1,8-2,0-2,0-2,0-2,0-2,1 Yhteensä -114,2-114,4-113,7-118,0-118,3-121,3-122,1-123,0 Kehitys % 0,2 % -0,6 % 0,0 4,0 % 2,6 % 0,7 % 0,7 % Kokonaiskehys on esitetty toisaalta sekä koko kunnan tulos-, investointi- ja rahoituslaskelmana että ulkoisten myyntituottojen ja toimintakustannusten osalta osastoittain. Alla on myös erittely sisäisistä veloituksista. Vuosien kulut pysyivät suunnilleen samalla tasolla. Vuoden 2016 kulujen ennustetaan kasvavan selkeästi vuodesta 2015 ; KH + 1,0 m, Sote + 1,5 m, Sivistys + 0,4 m ja Teky + 1,6 m. Vuoden 2017 kehyksen kuluissa on mukana Soten osalta 2,7 m kotouttamiseen liittyviä kustannuksia ( vastaava lisäys on myös toimintatuotoissa). Sopeuttamistarve jatkuu edelleen kuluvana vuonna ja suunnittelukaudella. Kattilankannen kautta on vuosille asetettu tavoitteeksi 2,0 m parannus tuloslaskelman rakenteessa suhteessa vuoteen Kattilankansi jatkuu Induktiolieden nimellä kaudella ja sen puitteissa kaikki osastot ja yksiköt toteuttavat muutoksia, joilla edelleen parannetaan tuotto/kustannusrakennetta sekä muutetaan toimintatapoja ja otetaan erilaisia digitaalisia ratkaisuja käyttöön. Kustannusten arvioinnissa on huomioitu tehostamistoimenpiteet sekä väestönkasvusta ja oppilasmäärän kasvusta johtuva kustannusten nousu, erityisesti Sivistyksen ja Soten osalta, myöskin Tekniikka & Ympäristössä väestönkasvu lisää kuluja.

7 7 Sivistyksen kehitystoimenpiteisiin suunnittelukaudella kuuluvat mm palveluverkon uudelleenmuotoilu, avoin päivähoito sekä palvelusetelin käyttöönotto. Sotessa muutoksia tuovat toimeentulotukimuutos v 2017 ( pos vaikutus kuluihin 1,0 m ; kunnan myöntämät perustoimeentulotuet poistuvat kunnan tilinpäätöksen menoista, samoin kuin niihin liittyvä valtion rahoitusosuus poistuu kuntien tuloista), erikoissairaanhoidon kustannusten arvioidaan jatkavan kasvua, suuruusluokaltaan 0,5 0,7 m /v. Myös kotouttamisen kustannukset nousevat. Palvelusetelin käyttöönotto kehitysvammaisten palvelussa lisää kustannuksia. Cook & chill toiminta muuttaa myös Ruokapalvelujen toimintaa. Tekniikka & Ympäristössä hulevesitaksoista oletetaan saatavan tuottoja v Toimintatapamuutoksilla pidetään kustannukset kurissa, samoin kiinteistökäytön tehostamisella. Toisaalta sisäilmaan liittyvät toimenpiteet tuovat lisäkustannuksia. HSL:n kuntaosuuksien odotetaan laskevan suunnittelukaudella verrattuna vuoden 2016 kustannuksiin. Sisäiset kustannukset ( alustavat luvut) Osastojen raamiin on sisällytetty sisäiset kustannukset ko. palveluiden kustannusten kattamiseksi. Sisäisten kustannusten tarkoitus on ohjata ko. osastoa käyttämään sisäisiä palveluja taloudellisesti tarpeensa mukaisesti. Suurin sisäinen kustannus syntyy osaston käyttämien kiinteistöjen pääoma- ja ylläpitokustannuksista. Ne riippuvat suurimmaksi osaksi käytössä olevan tilan suuruudesta eli tilatehokkuudesta. Tilatehokkuuteen ja sisäiseen vuokraan voi vaikuttaa eniten tilojen käyttäjä suunnittelemalla investointikustannuksia tehokkaasti. Osastoille vyörytettävien sisäisten kustannusten määrä lajeittain on seuraava, m : Sisäiset vuokrat, ylläpito 8,4 7,8 7,5 7,5 7,5 - Sisäiset vuokrat, pääoma 8,2 8,4 8,6 8,6 8,6 - Sisäiset vuokrat, maa 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 - IT-kustannukset 2,3 2,5 2,8 2,8 2,8 - Ruokapalvelut 3,0 3,0 3,1 3,1 3,1 - Muut 0,2 0, Yhteensä 22,3 22,0 22,2 22,2 22,2

8 8 Kuinka paljon kukin osasto saa sisäisiä veloituksia kuluina, m : KJ Taha 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 - Keke 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 - KH yhteensä 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 - Sote 5,4 5,0 5,0 5,0 5,0 - Sivistys 15,2 15,3 15,4 15,4 15,4 - Teky 0,9 0,9 1,0 1,0 1,0 - Yhteensä 22,3 22,0 22,2 22,2 22, Yhteenveto tulos & rahoitus Vuonna 2016 tavoitteena ollut positiivinen tulos tullaan ennusteen mukaan saavuttamaan. Vuonna 2017 vuosikate kattaa poistot, mutta ei edelleenkään kaikkia investointeja. Tilikauden ylijäämä on suunnitelmassa 2,4 m tilinpäätössiirtojen jälkeen. Vuonna 2018 ja 2019 vuosikate ylittää edelleen poistot mutta ei riitä kattamaan investointeja. Suurimmat erät v 2017 toimintakuluissa ovat henkilöstömenot ( n 45% kokonaiskuluista) ja palvelujen ostot( noin 41 % kokonaiskuluista) tot tot tot TA Ennuste Kehys Kehys Kehys Asukasluku Tuotot /asukas Tuotot /asukas ilman maanmyynti Kulut /asukas Suurimmat epävarmuustekijät kohdistuvat edelleen tulokertymään, erityisesti suhdanneherkkiin maanmyyntituloihin, toisaalta valtionosuuksienkaan määrästä ei ole tarkkoja tietoja. HTV-raportoinnin merkitys korostuu edelleen. Esimiehille tapahtuva henkilöstöraportointi paranee vuoden 2016 aikana, projekti on kuitenkin myöhässä. Hankintaprosessien kehittäminen jatkuu edelleen suunnittelukaudella. Toiminnan tehostamisessa huomioidaan kunnan omien tilojen tehokas käyttö, investointitarpeet, maksujen tarkistukset sekä toimintatapojen & prosessien & rakenteiden uudistaminen. Kunta tuottaa pääsääntöisesti vain lakien, asetusten ja normien mukaisesti mitoitettuja palveluja. Peruspalveluiden ulkopuolelle jäävien nykyisten palveluiden osalta on harkittava onko tarkoituksenmukaista säilyttää palvelu vai luopua siitä, laskea palvelun tasoa tai nostaa sitä. Samalla harkitaan palvelun tuotantotapaa, määrää ja laatua ja selvitetään sen maksullisuutta. Inflaationa on huomioitu 0,6 % vuonna 2017 ja 0% vuosina

9 9 3.3 Investoinnit Investointien suunnittelu kaudelle on vielä kesken ja valmistuu lopullisesti TA 2017 prosessin yhteydessä. Alustavien lukujen mukaan investoinnit on kuitenkin tarkoitus toteuttaa etupainoisemmin kuin edellisessä kehyssuunnitelmassa esitettiin. Investointiohjelman merkittävimmistä kohteista Nikkilän Sydämen I-vaiheen laajennuksen ( 9 m ) on arvioitu valmistuvan 2020, ei poistovaikutusta suunnittelukaudella. Nikkilän Sydämen päiväkodin ( 4,6 m ) on arvioitu valmistuvan kesällä 2019, ei poistovaikutusta tässä laskelmassa. Sipoonlahden koulukeskuksen laajennuksen arvioitu valmistumisaika on kesällä Maan ostot suunnitelman mukaan 2,5 m /v. Maaomaisuuden myynneistä oletetaan saatavan vuosittain n 6,5 m ja 0,1 m muusta käyttöomaisuudesta. Maan myyntituottojen toteutumiseen liittyy kuitenkin selkeitä riskejä suhdannetilanteesta johtuen. Mikäli maanmyyntitulot eivät toteudu suunnitellusti, jouduttaneen infrainvestointien aloitusta lykkäämään. Kunta, Sipoon Vesi mukana TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Enn. Kehys 2017 Kehys 2018 Kehys 2019 Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet Laajennusinvestoinnit, rakennukset Uudelleen investoinnit Peruskorjausinvestoinnit Yleiset investoinnit Vesiliikelaitoksen investoinnit Laajennus & peruskorjausinvestoinnit Maanosto Irtain omaisuus, yhteensä Osakkeet ja osuudet, netto Bruttoinvestoinnit yhteensä Maan myynti ja käyttöomaisuuden myynnit Rahoitusosuus investointeihin Investoinnit yhteensä, netto Henkilöstö Nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa asti. Kilpailukykysopimuksen yksi neuvottelutulos on, että nykyistä sopimuskautta jatketaan vuodella, asti, ilman korotuksia palkkoihin. Kilpailukykysopimuksen mukaisia palkkaan liittyviä vaikutuksia tälle talouden suunnittelujaksolle on tällä hetkellä arvioitavissa ainoastaan lomarahojen leikkaus -30% vuosille Muiden kilpailukykysopimusten kirjaukset, kuten paikallisen sopimisen vahvistaminen, työajan pidentäminen, vaativat vielä tarkempia keskustason päätöksiä, jotta niiden kustannusvaikutukset pystytään arvioimaan.

10 10 Kunnan omassa toiminnassa syntyviä palkkaukselliset vaikutukset pyritään pitämään erittäin maltillisina. Operaatio Kattilankantta jatketaan suunnitellusti. Henkilöstösuunnitelmassa käydään tarkemmin läpi mm. eläköitymisen vaikutukset henkilöstörakenteeseen ja täyttölupamenettelyä jatketaan. Samassa yhteydessä on huomioitava täytettävien tehtävien profiilit ja osaamisvaatimukset. Kunnan kasvu näkyy myös henkilöstössä ja tarkastelujakson aikana on tarkoituksenmukaista hyväksyä orgaaninen kasvu henkilöstömäärässä niissä tehtävissä, joissa kunnan kasvun vaikutus tuntuu, vrt. opetus ja varhaiskasvatus sekä sosiaali- ja terveysosaston lasten ja nuorten palvelut. Myös lukuisat pienemmät digitalisaatioprojektit tulevat aiheuttamaan tarvetta tehtävien uudelleenjärjestelyille. Kaikki tarvittavat muutokset pyritään tekemään mahdollisimman kustannusneutraalisti. HTV-taulukko: TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016, ennuste TA 2017 TS 2018 TS 2019 KH 63,9 64,9 65,8 64,8 68,8 68,8 67,3 Johto 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Taha 41,9 44,9 45,9 44,9 50,0 50,0 49,5 Keke 21,0 19,0 18,9 18,9 17,8 17,8 16,8 Sote 326,3 328,0 321,5 321,1 339,5 342,5 351,5 Hallinto 10,1 9,9 10,0 9,7 9,0 9,0 9,0 Lnp 34,4 34,3 38,3 38,6 41,0 42,0 42,0 Työikäiset 112,4 115,6 111,1 115,6 121,0 123,0 125,0 Ikäihmiset 131,6 131,8 127,3 122,4 133,0 133,0 133,0 Ruokahuolto 37,8 36,4 34,8 34,8 35,5 35,5 42,5 Sivi 604,8 599,4 584,4 599,3 621,3 628,0 623,0 Hallinto 7,4 6,7 6,6 2,8 3,3 2,3 2,3 Varhaiskasvatus 244,2 236,2 229,9 244,0 250,0 256,0 251,0 Koulutus 302,8 307,0 303,2 309,9 318,0 322,0 322,0 Kulttuuri- ja vapaaika 50,4 49,5 44,7 42,6 50,0 50,0 50,0 Teky 117,5 112,9 110,4 117,7 117,0 117,5 117,0 Hallinto/ Kehittäminen ja tuki 4,9 5,2 8,9 9,9 11,0 11,0 10,0 Rakennusvalvonta 10,3 9,6 10,4 10,3 10,0 10,5 11,0 Ympäristö 4,5 5,5 5,0 5,5 5,0 5,0 5,0 Katu- ja viheralueet 14,6 13,3 14,8 15,0 15,0 15,0 15,0 Toimitilat 83,2 79,3 71,3 77,0 76,0 76,0 76,0 Sipoon vesi- Sibbo vatten 9,6 9,0 7,9 8,4 10,0 10,0 10,0 YHTEENSÄ 1 122, , , , , , ,8 erotus vuosi/ed.vuosi -7,9 14,8 45,3 10,3 erotus vuosi/tp2013-7,9-10,8 34,5 44,7 Kunnan asukasluku HTV/1000 asukasta KH 3,4 3,4 3,4 3,2 3,3 3,2 3,0 SOTE 17,3 17,2 16,6 16,1 16,4 16,0 15,9 SIVI 32,0 31,5 30,1 30,0 30,0 29,3 28,2 TEKY 6,2 5,9 5,7 5,9 5,7 5,5 5,3 Yhteensä HTV/1000 asukasta 59,3 58,5 56,2 55,6 55,9 54,5 52,9

11 Toiminta ja tavoitteiden määrittely talousarviossa 2017 Talousarvion tekstiosa laaditaan valtuuston hyväksymän talousarviorungon mukaisesti. Sitovien tavoitteiden lähtökohtana tulee olla kunnan voimassa oleva strategia ja niiden tulee olla linjassa valiokunnan vahvistaman strategian kanssa. Lisäksi valiokunnan tulee ilmoittaa, miten sitovat tavoitteet saavutetaan. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen tulee olla kuntalain edellyttämällä tavalla yhteydessä toisiinsa. Tavoitteet tulee asettaa selkeästi ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin käytettävien mittareiden tulee mahdollistaa toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden arviointi. Tavoitteiden tulee olla kunnan palvelutoiminnan kannalta keskeisiä, laajuudeltaan ja vaativuudeltaan yhteneväisiä sekä tärkeydeltään vertailukelpoisia. Vuoden 2016 talousseurantaan on määritelty osastoittain ja yksiköittäin oleelliset tunnusluvut, joita seurataan osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tunnuslukujen on oltava vertailukelpoisia ja läpinäkyviä. Vuosittain on mahdollista vaihtaa joitakin tunnuslukuja kulloinkin voimassa olevien painopistealueiden mukaan. 3.6 Aikataulu, tärkeimmät päivämäärät Kunnanhallituksen käsittely, Kehys TA Investointisuunnitelma 1. versio ( ml 2016 ennuste) valmis, tekninen valiokunta käsittelee Sisäiset veloitukset valmiit, jaettu osastoille/yksiköille Sitovat tavoitteet ja mittarit määritelty osastoittain Perustelutekstiehdotukset osastoittain valmiina TA 2016 v 1.0 valmis, osastoittain Valiokuntakäsittelyt ( TA ja osavuosikatsaus, molemmissa käyttötalous ja investoinnit) Valiokunnilta talousarvio ja suunnitelmaehdotukset Kunnanhallituksen TA 2017 käsittely, seminaari Valtuusto, talousarvion I käsittely, vero%, ovk/elokuu Valtuusto, talousarvion II käsittely Liite 1 Liite 2 Tuloslaskelma, investoinnit, rahoitus, tunnusluvut Toimintakatteet osastoittain ( toimitetaan erikseen tiistain aikana)