Taustamuistio opintolainasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taustamuistio opintolainasta"

Transkriptio

1 SYL Antti Jukka Huovila Ilari Nisula Taustamuistio opintolainasta lainan käyttö, opintolainan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Johdanto Opintotuen kehittäminen on yksi opiskelijaliikkeen keskeisimmistä asioista. Opintotukijärjestelmää on yleensä haluttu kehittää opintorahapainotteisemmaksi ja suurempia työtuloja mahdollistavaksi. Opintolainaa koskevat suorat linjaukset ovat puuttuneet ainakin SYL:n toiminnasta. Nykyinen linjapaperi ei selvästi määritä liiton linjaa opintolainaan. Linjapaperissa puhutaan opintorahapainotteisesta opintotuesta, jonka voi tulkita siten, että opintotuen rahaosuus tulee olla jatkossakin lainaa suurempi. Opintolainaa kuitenkin tarjotaan jatkuvasti keinoksi parantaa opiskelijoiden toimeentuloa. Lainaa käyttää nykyisin noin 40 prosenttia opiskelijoista ja lainan asema osana opintotukijärjestelmää voidaan pitää selvänä. SYL on myös lainankäyttäjien edunvalvoja. SYL:lta on myös kysytty kantaa opintolainasta ja sen kehittämisestä. Hallitusohjelman linjaukset opintotuen kehittämisestä ja valtion taloudellinen tila vahvistavat tarvetta opintolainalinjalle, sillä opintolainan kehittäminen on halvimpia opintotuen kehittämisen muotoja, eikä isoille opintotuen kehittämisaskelille indeksin sitomisen lisäksi ole luvassa lisärahaa vaalikauden aikana. Opetusministeri Gustafsson otti myös kantaa opintotuen kehittämiseen opintolainan avulla (Aamulehti 7.7.). Johdonmukaisen edunvalvonnan edellytys on, että liitolle määritetään linja opintolainaan ja sen kehittämiseen. Liitossa on aloitettu keskustelu opintolainalinjan tarpeesta sosiaalipoliittisessa tapaamisessa keväällä 2011 ja sitä on jatkettu pj ps tapaamisessa alkusyksystä Tämän muistion tarkoitus on koota tietoa opintolainan käytöstä, erilaisista näkemyksistä opintolainaan ja koota ylioppilasliikkeen sisällä käytävää lainakeskustelua linjapaperilisäyksen valmistelun tueksi ja taustaksi

2 Sisällys Lainan käyttö tutkimusten mukaan Opintotuen historia ja lainajärjestelmän kehitys Nykyisen opintolainajärjestelmän kustannukset SWOT analyysi opintolainasta Ajatuksia nykyisen opintolainajärjestelmän kehittämisestä Yhteenvetoa ja pohdintaa Liite 1: Nykyinen opintolainajärjestelmä Liite 2: Keskeisten toimijoiden kantoja opintolainaan Liite 3: Hallitusohjelman Opintotuki kappale Lainan käyttö tutkimusten mukaan Lainan käytön yleisyys Opiskelijatutkimus 2010 mukaan (s. 34): Kaikista tutkimukseen vastanneista korkeakouluopiskelijoista 15 prosenttia ilmoitti nostavansa opintolainaa kuukausittain lukuvuoden aikana... Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilaston mukaan lukuvuonna opintotukea saavista korkeakouluopiskelijoista lainatakauksen otti ammattikorkeakouluopiskelijoista 46 prosenttia ja yliopisto opiskelijoista 48 prosenttia. Vuonna 2008 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 39 prosenttia oli nostanut opintolainaa ja yliopistossa ylemmän korkeakoulutytkinnon suorittaneista vastavasti 36 prosenttia. Vuonna 2009 keskimääräinen opintolaina lainaa nostaneella ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella oli 6700 euroa ja ylemmän korkeakoulutukinnon suorittaneella 7200 euroa. Lainan nostaminen on tyypillisempää... kulttuurialan opiskelijoiden keskuudessa kuin muiden opiskelijoiden keskuudessa. Lainan nostaminen ajoittui yleisimmin myöhemmille opiskeluvuosille. Myös opiskeluvaithto ulkomailla lisäsi opiskelijoiden todennäköisyyttä nostaa lainaa Lainaa nostaneiden yleisimmät syyt käyttää lainaa (Lähde: Opiskelijatutkimus s.51) välttämättömyysmenojen (ruoka, asuminen jne.) kattaminen 60 % ennalta tiedossa olleen menon rahoitus 39 % rahaa myös muuhun kuin välttämättömyysmenoihin 34 % haluttomuus tehdä töitä opintojen ohella 19 % äkillisen menoerän vuoksi 14 %

3 ei ole saanut töitä 12 % opintotukikuukausien päättymisen ennakointi 4 % Huom. Myös vaihto opiskelu on yleinen syy lainan nostamiseen sekä lainan tarve opintotukien takaisinmaksua varten.(opiskelijatutkimus 2006) Syyt olla nostamatta lainaa haluttomuus elää lainarahalla 49% opintotuella ja palkkatuloilla toimeen tuleminen 36 % säästöt 33 % taloudellinen tuki vanhemmilta/sukulaisilta 31 % lainan takaisinmaksu pelottaa 25 % muulla opintotuella toimeen tuleminen 16 % laina tulee liian kalliiksi 9 % palkkatuloilla toimeen tuleminen 8 % Huom. Lainan takaisinmaksupelko on yleisempää nuorilla opiskelijoilla ja iän myötä kyseisen syyn yleisyys vähenee. (Opiskelijatutkimus 2006, s.53) Opintotuen historia Suomessa oli 1990 luvun alkuun asti lainapainotteinen opintotukijärjestelmä. Tavoitteena on kuitenkin jo 60 luvulta asti ollut luoda opintorahapainotteinen järjestelmä, sillä opiskelijoiden työssäkäynti ja pitkät opintoajat on nähty ongelmana. Opintolainajärjestelmässä oli aina 90 luvulle asti korkokatto, joka tarkoitti, että opiskelijan maksama koron ja markkinoilla määräytyvän koron erotuksen maksoi valtio. Korkokatto kuitenkin tuli valtiolle turhan kalliiksi, sillä markkinaehtoisten korkojen noustessa valtion maksama osuus nousi kohtuuttoman suureksi ja kääntyi tukemaan pankkeja opiskelijoiden sijaan. Lähde: Peter Blomster, Yliopisto opiskelijoiden toimeentulo ja opintotuki 1900 luvun Suomessa, Kela sosiaali ja terveysturvan tutkimuksia, Helsinki Lainajärjestelmän kehitys* 1969 Valtion takaama opintolaina 1983 Korkoavustus

4 Korkotukilainat muuttuivat markkinaehtoisiksi (302,74 > 202 e/kk) 1995 Opintolainamääriä korotettiin 16,82 e/kk Lainajärjestelmän muutoksia (ylimääräinen pääomitus, maksuhäiriö, osanostot ja 1% korko opiskeluajalle) 2005 Uusien korkeakouluopiskelijoiden opintolainavähennys ja opintolainan korotus ( > 300 e/kk) 2011 Lainantakaus kaikille opintotukea nostaville *http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/net/ il/$file/optuhistoriap.pdf?openelement Nykyisen opintolainajärjestelmän kustannukset Opintolainojen valtiontakaukseen budjetoitiin vuodelle 2011 yhtensä euroa. Selvitysosa: Määrärahan arvioitu käyttö Takausvastuusuoritukset Maksuvapautukset Tileistä poistot Korkoavustukset Yhteensä Arviomääräraha opintoraha ja asumislisä momentille samalle vuodelle on euroa. SWOT analyysi opintolainasta (perustuu kevään 2011 sopo tapaamiseen) Vahvuudet Parempi toimeentulo. helppous turvallisuus tunnettu korkoavustus tukee suomalaista kansantaloutta > raha kiertää joustavuus yllättävissä elämäntilaineissa saa nostaa sen verran kun haluaa valtiolle halpa opiskelijalle halpa Heikkoudet Periaatttellisesti väärin monimutkaisuus, verovähennysoikeus palkitaan menestyksestä, mutta ei turvaa työttämyydeltä alojen erilaisuus (työllistymismahdollisuudet ja koettu maksukyky) tulevat ansiotulot erilaisia vanhahtava järjestelmä, aina menty ennekin jos puhutaan lainasta, niin se vie huomion kaikelta muulta keskustelulta ja tavoitteilta Kestää kauan

5 kuormittaa vain tulevia hyväosaisia pakottaa suunnitelmallisuuteen opettaa elämänhallintaan auttaa opiskelemaan täysipäiväisesti, ei tarvitse käydä töissä laina aika pitkä vastikeettomuus Mahdollisuudet elää leveämmin elämän laatu vähemmän huolta keskittyminen täysipäiväiseen opiskeluun puskuri yllättäviin tilanteiseiin > luo turvaa madaltaa kynnystä lähteä vaihtoon pidempi takaisinmaksuaika mahdollisuus tukea vaikka akateemista yrittämistä jos ois suurempi takaisinmaksun joustavuutta esim. työttämyyden pitkittyessä koulutuksella töitä suunnitelmallisuutta koulutukseen pieni ei nouse elinkustannuksien mukana velaksi elämisen pelko takaisinmaksun riippumattomuus omasta pyrkimyksestä vaan esim. taloustilanteesta (korkojen nousu, terveys, työlisyystilanne, opintojen rakenteet) korkovähennys ongelmallinen laina lasketaan tuloksi toimeentulotukea haettaessa edellyttää pitkäaikaista sitoutumista ei kohdennu eniten tarvitseville lainan todellista hintaa ei voi tietää nostohetkellä (korot) Uhat työelämästä vieraantuminen > vähemmän työssäkäyntiä > ei työkokemusta nuoret perheet velkaantuu lainan väärinkäyttö > käytettään muuhun kuin elämiseen Lainapainotteisuuteen palaaminen > opintojen hidastuminen pitkittyneet opinnot suurentaa lainaa. korkoa koron päälle. suhde velkaantumiseen löystyy vrt pikavipit laina ja sen maksu ahdistaa pakko ottaa töitä vastaan vain takaisinmaksua varten Ajatuksia nykyisen opintolainajärjestelmän kehittämisestä: Nykyisen lainavähennyksen ulottaminen kaikille opiskelijoille o Nykyisin opiskelija, joka valmistuu tavoiteajassa (5+2 vuotta) saa 2500 ylittävän lainan osalta 30 prosenttia opintolainavähennystä verotuksessa. o Tämä ei ole osoittautunut tehokkaaksi keinoksi eli lainaa ei ole käytetty tämän järjestelmän voimaantulon jälkeen merkittävästi enempää. Syy voi olla, että

6 opiskelijat eivät hahmota etua, jonka verovähennyksessä saa ja opiskelijat eivät ole halukkaita sitomaan itseään tiukkaan valmistumistavoitteiseen. o Edellä mainitun lisäksi järjestelmän potentiaali kannustimena jää todennäköisesti suurelta osin toteutumatta. Toimiakseen kannustimen täytyy olla ennustettava eli opiskelijan olisi pystyttävä melkoisella varmuudella päättelemään, että hän pystyy suorittamaan opinnot seitsemässä vuodessa. Riittävää tietoa tällaisen arvioinnin tekemiseen ei kuitenkaan opintojaan aloittavalla henkilöllä ole hänen siirtyessään täysin uuteen elämäntilanteeseen ja usein muuttaa ensimmäistä kertaa asumaan omilleen. Esimerkiksi vaihto opinnot tai opintoprosessien huonot järjestelyt voivat viivästyttää opintoja täysin opiskelijasta riippumattomista syistä. o Jos lainavähennysjärjestelmässä unohdetaan kannustaminen tavoiteajassa ja keskitytään samalla järjestelmällä lainan houkuttelevuuden lisäämiseen, niin on todennäköistä, että opiskelijat ovat halukkaampia nostamaan lainaa. Tämä siis tarkoittaa, että lainavähennysjärjestelmästä poistetaan tavoiteajassa valmistuminen ja kaikki jotka ovat nostaneet lainaa ja valmistuneet saisivat edun. Tämän subventoidun lainan määrää rajoittaisi kuitenkin edelleenkin opintotukikuukausien rajallisuus, joka useimmilla yliopisto opiskelijoilla on 55 tukikuukautta. o Jos muut ominaisuudet pidettäisi samana eli että 30 % lainasta vähennetään verotuksessa 2500 euroa ylittävältä osalta, niin järjestelmästä tulisi lisäkustannuksia. Kuitenkin laskemalla korvausprosenttia esimerkiksi 30% >20% järjestelmän kustannukset pysyvät kohtuullisimpina. o Mahdollista olisi myös, että lainavähennys maksettaisiin suoraan valmistuneen tillille kokonaisuudessaan jolloin kannustin olisi konkreettisempi. Tämä ei välttämättä olisi kustannuksiltaan suurempi kuin verovähennys ja voitaisiin mahdollisesti toteuttaa esim. veronpalauksen yhteydessä. Korkoavustuksen tulorajojen nostaminen o Nykyisin valmistunut, jonka tulot jäävät pienemmiksi kuin 1195 /kk voi hakea korkoavustusta Kelalta. o Raja on todella alhainen, joten saadakseen tämän edun valmistuneen tulee olla joko työtön, kotiäiti tai muusta syystä erittäin pienituloinen. Tukien varaan jääminen valmistumisen jälkeen ei kuulu korkeakouluopiskelijoiden suunnitelmiin, mutta epävarmat työmarkkinat ja epätyypilliset työsuhteet sen sijaan näyttäytyvät hyvinkin realistiselta tulevaisuudenkuvalta. Nykytason mukainen alhainen korkoavustuksen tuloraja luo pienituloisista korkeakoulutetuista väliinputoajien luokan. o Jos rajaa nostettaisiin niin opintolainan riskit olisivat pienemmät ja opiskelijat mahdollisesti nostaisivat enemmän lainaa. o Korkoavustuksen taso voisi olla esim. 80 prosenttia kaikkien palkansaajien mediaanituloista tms. Valtiotakauksen, lainavähennyksen ja korkoavustuksen markkinointi o Erittäin harva opiskelija hahmottaa kaikkia keinoja, joilla opintolainan riskejä pyritään minimoimaan valtion toimesta. Jos näitä markkinoitaisiin aktiivisemmin ja helppotajuisemmin esim. ministeriön tai Kelan puolesta, niin opiskelijat ymmärtäisivät esim. lainavähennysoikeuden edut.

7 o Tämä olisi lähes kustannusneutraali keino, jota ei ole ainakaan isosti vielä kokeiltu. Opintolainan takaisinperinnän korkoprosentin laskeminen nykyisin jos opiskelija ei hoida lainaansa ja valtio joutuu maksamaan lainan pankille, Kela perii lainan takaisin seitsemän prosentin korolla. Opiskelijaa ei tulisi rankaista työttömäksi jäämisestään Yhteenvetoa ja pohdintaa Jos halutaan nostaa lainan käyttöastetta, niin oleellista on miettiä miksi lainaa ei nosteta ja minimoida lainan riskit. Opiskelijatutkimuksen 2006 mukaan lainan nostamattomuuden yleisimmät syyt niiden keskuudessa, jotka eivät ole nostaneet lainaa ovat haluttomuus elää lainarahalla (49%), opintotuella ja palkkatuloilla toimeen tuleminen (39%), säästöt (33%), taloudellinen tuki vanhemmilta/sukulaisilta (31%) ja lainan takaisinmaksupelko (25%). Suurin ongelma niiden keskuudessa, jotka eivät siis nosta lainaa, ovat periaatteellisia ja mahdollisuus tulla muilla tuloilla toimeen. Lainan käyttöasteen nostamisen kannalta asenneilmapiirin muuttuminen ja/tai työssäkäyntimahdollisuuksien heikkeneminen (tulorajat alas, työmarkkinat eivät vedä, enemmän läsnäolopakkoa opinoissa) voisivat olla parasta. Työssäkäyntimahdollisuuksien rajaaminen tuskin kuitenkaan palvelisi muita koulutuspoliittisia päämääriä. Jos lainan halutaan kannustaa nopeaan valmistumiseen, niin nykyisen lainavähennysoikeuden kehittäminen lienee tehokkain keino. Nykyisellään se on opiskelijoiden kannalta hankala ymmärtää ja tuki ei kohdistu opiskeluaikaiseen toimeentuloon. Suurempi korvausprosentti, pienempi lainamäärä ja lainavähennyksen konkretisoiminen esim. könttäkorvaukseksi voisivat olla hyviä keinoja. Jos halutaan kannustaa lainan käyttöön, niin lainavähennyksessä tulee unohtaa tavoiteajassa valmistuminen, sille opiskelijat eivät halua sitoutua tiukkoihin valmistumisaikoihin. Samat etuudet verotuksessa kuin nykyisessä lainavähennysjärjestelmässä riippumatta milloin on valmistunut varmasti kannustaisi lainannostoon. Vaikka tämä ei sinänsä kannustaisi nopeampaan valmistumiseen, toimeentulon paranemisen lainaa ottamalla odotettaisiin kannustamaan täysipäiväisempään opiskeluun joka lyhentää opintoaikoja. Opintolainaa voi sekä vastustaa, että kannattaa periaattellisisita syistä. Vastustajat usein näkevät epäoikeudenmukaisena, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jonka oletettaan ottavan lainaa jokapäiväisen elämän kustannuksiin ja että, kattava opintotukijärjestelmä takaa tasa arvoiset koulutusmahdollisuudet sosio ekonomisesta taustasta riippumatta. Lainaa voi myös kannattaa periaatteellisista syistä kuten, että miksi vähemmän koulutettujen tulee maksaa hyvätuloisten perheiden koulutuksesta tai miksi yhteiskunnan pitää tukea tulevia hyväosasia (vrt. lukukausimaksukeskustelu. Yhteistä näille keskusteluille on, että halutaan siirtää yksilön

8 maksettavaksi kustannuksia, joita yhteiskunta maksaa nyt). Laina kuitenkin usein nähdään (varsinkin poliitikkojen) toimesta hyvin käytännöllisenä asiana, jonka avulla halutaan ratkaista opiskelijoiden toimeentulo ongelmia ja mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu sekä mahdollistaa valmistuminen tavoiteajassa. Usein taustalla on joko periaatteet, jonka mukaan opiskelijoita ei tarvitse tukea enempää tai näkemys, että valtion rajalliset resurssit rahat eivät riitä suurempaan opintorahaan. Kannattaa lainaa Vastustaa lainaa Periaatteellinen suhtautuminen Korkeakoulutus hyvä investointi. Yksilön tulee osallistua kustannuksiin. Korkeakoulutus on vahvasti periytyvää, joten hyväosaisten tulee itse kantaa enemmän vastuuta koulutuksen kustannuksista. Miksi opiskelijoiden tulee ottaa lainaa välttämättömyysmenoihin. = laina ei kuulu perusturvaan. Koulutus on yhteiskunnalle hyvä investointi, joten yhteiskunnan tulee mahdollistaa tasa arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille. Käytännöllinen suhtautuminen Lainaa kannattaa kehittää, koska se on edullinen tapa ratkaista opiskelijoiden toimeentuloongelmia. Lisää valtion rahaa ei ole saatavilla opintotukeen, joten muita keinoja tulee miettiä. Kasvattaa vastuunkantoon ja lisää suunnitelmallisuutta opintoihin Korkeakoulutus ei takaa hyvää työtä saati korkeita tuloja, joten laina kuormittaa korkeakoulutettujen taloutta liikaa. Lainan todellisia kustannuksia on vaikea ennustaa opiskeluaikana (esim. korkotaso)

9 LIITE 1: Nykyinen opintolainajärjestelmä Lähde: Valtion lainatakauksta voi saada 300 /kk 55 kuukauden ajan. Ulkomailla opiskeleva voi saada lainaa enimmillään 600 euroa (1.8. alkaen). Opintolainaa voi nostaa vain niiltä kuukausilta kun nostaa opintorahaa. Koska valtio takaa opintolainan, ei lainalle tarvitse muuta vakuuta. Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta. Valtiontakaus Koska valtio takaa opintolainan, lainalle ei tarvita muuta vakuuta. Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta. Lainaehdoista osa määräytyy valtiontakauksen perusteella. Muista lainaehdoista, kuten lainan korosta ja takaisinmaksuaikataulusta, opiskelija sopii itse pankin kanssa. Jos opiskelija ei maksa lainanlyhennyksiä tai korkoja ajallaan, Kela voi takaajana joutua maksamaan opintolainan pankille. Tämän jälkeen opiskelijan ei yleensä ole mahdollista saada uutta takausta opintolainalle. Jos Kela joutuu maksamaan lainan pankille, se perii saatavat opiskelijalta takaisin seitsemän prosentin korolla. Koron suuruudesta säädetään opintotukilaissa ja asetuksessa. Jos Kela joutuu maksamaan opintolainan takaajana pankille, opiskelija voi ottaa Kelaan yhteyttä takaisinmaksusta tai lykkäyksestä sopimiseksi. Tarvittaessa perinnässä turvaudutaan ulosottoon. Jos opiskelija asuu ulkomailla, on opintolaina mahdollista siirtää perintätoimiston perittäväksi. Velan takaisinmaksusta on opintotukilain mukaan mahdollista saada täysimääräinen maksuvapautus, jos on pysyvästi työkyvytön tai työkyvyttömyys on kestänyt yhteensä vähintään viisi vuotta. Täysimääräisen maksuvapautuksen edellytyksenä on lisäksi, että täysimääräistä takaisinperintää olisi opiskelijan taloudellinen tilanne ja muut olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana. Täysimääräinen maksuvapautus voidaan myöntää velasta, jonka Kela on valtiontakauksen perusteella maksanut pankille. Opintolainavähennys Opintolainavähennyksen määrä on 30 prosenttia opintolainan euroa ylittävästä osasta. Vähennyksessä huomioidaan tai sen jälkeen korkeakouluopintojen aikana nostetut opintolainat. Vähennykseen oikeuttavan lainan määrä on kuitenkin enintään suoritetun tutkinnon tavoiteaikaa vastaava lainamäärä. Korkoavustus Jos valmistuneen tulot jäävät kovin pieniksi, niin hän voi hakea Kelalta korkoavustusta. Korkoavustus voidaan myöntää, jos hakijan bruttotulot ovat enintään euroa kuukaudessa (1.8.alkaen). Lasten lukumäärän perusteella korotetut uudet tulorajat ovat e/kk (1 lapsi), e/kk (2 lasta) ja e/kk (3 lasta tai enemmän). Korotettuja tulorajoja käytetään ensimmäisen kerran syyskuussa 2011 erääntyvien korkojen korkoavustuksissa.

10 Automaattinen lainatakaus alkaen kaikille opintorahaa hakevalle myönnetään automaattinen lainatakaus. Opiskelija edelleen päättää itse nostaako lainan vai ei. Tavoitteena helpottaa lainankäyttöä ja parantaa lainankäyttöastetta samalla.

11 LIITE 2: Keskeisten toimijoiden kantoja opintolainaan puolueet Kokoomus (Lähde: Lausunto opintotuen kehittämisestä, ) Opintolainan vähäinen, harvoin täysimääräinen hyödyntäminen on heikentänyt opiskelijan perustoimeentuloa ja opintotuen riittävyyttä kokonaisuudessaan. Järjestelmää tulisi muuttaa siten, että se kannustaisi opiskelijoita turvaamaa toimeentuloaan rohkeammin opintolainalla, mikä kuvaa koulutuksen hankkimisen investointiluonteisuutta. Opintolaina on edullista lainaa ja näin ollen vastuullinen ja kustannustehokas vaihtoehto rahoittaa omat opinnot ja keskittää aikaa opinnoissa etenemiseen. Automaattinen lainatakaus on tervetullut uudistus. Ehdotetun uudistuksen käyttöönotto vähentää byrokratiaa ja on konkreettinen toimenpide lainanottoon kannustamisen lisäämiseksi. Tämä tuo selkeyttä myös opiskelijalle itselleen siitä, mihin etuihin hän on oikeutettu. Kokoomuksen mallissa opintolainan käyttö painottuu vasta opintojen loppuvaiheessa, jolloin korkorasitus opiskelijalle on pienempi kuin nykyjärjestelmässä. Opintolainan verovähennysoikeus Kokoomus esittää parannuksia opintolainan verovähennysoikeuteen. Opintolainapainotteisuuden lisäämisen reunaehtona on, että opintolainan verovähennysjärjestelmää kehitetään yksiselitteisemmäksi, ennalta tunnetuksi ja korkoavustusten tulorajoja tarkistetaan. Jotta opintojen loppupuolella opintolainan käytöstä tulisi varteenotettavampi vaihtoehto, tulee lainan verovähennysoikeutta muuttaa siten, että opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan vähentää kymmenen vuoden ajan puolet maksamastaan lainan lyhennyksestä verotuksessa ja omavastuu lasketaan 500 euroon. Näin luodaan aidosti tasa arvoinen ja turvallinen systeemi turvautua opintolainaan eikä siitä muodostu kohtuuton rasite valmistumisen jälkeen. KELA (Lähde: Sosiaaliturvan kehittämissalkku ) Opintolainan nostaminen erilaisissa lakkautustilanteissa Opintolainan nostamisesta (OTL 15 a ) on säädetty, että laina on nostettava lukuvuoden aikana ei kuitenkaan opintojen päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. Opintojen päättymisen arviointi ei ole aina yksinkertaista tai yksiselitteistä esimerkiksi tilanteissa, joissa opintotuki on lakkautettu opiskelijan pyynnöstä (syytä kertomatta) tai puutteellisen opintomenestyksen, enimmäistukiajan päättymisen tai estävän etuuden myöntämisen vuoksi taikka jos opintotukea on alun perin haettu vain määräajaksi. Tilannetta selkeyttäisi, jos pykälään lisättäisiin, että lainaa ei saa myöskään nostaa sen jälkeen, kun opintotuen maksaminen on päättynyt. Se selkeyttäisi tilannetta myös asianomaisen henkilön kannalta, jos hän esimerkiksi siirtyy toisen etuuden tai toimeentulotuen piiriin.

12 Opintolainavähennys Kelan näkemyksen mukaan opintolainavähennyksen myöntämisehtoja ei tule laajentaa, koska järjestelmä ei ole vaikuttanut opintolainan käyttöön ja koska sen lähivuosina realisoituvat kustannukset valtion taloudelle ovat jo nykyisin huomattavan suuret. Vuosittain suoritetaan noin korkeakoulututkintoa. Heistä noin :llä on opintolainaa tyypillisesti euroa. He ovat siis oikeutettuja euron suuruiseen opintolainavähennykseen. Julkiselle taloudelle tulee siis vuosittain noin 15 miljoonan euron verotulojen menetys järjestelmästä, joka ei ole lisännyt opintolainan käyttöä eikä todennäköisesti ole myöskään lyhentänyt opiskeluaikoja. Opintolainavähennysjärjestelmä tulisi lakkauttaa. Jos opintolainavähennysjärjestelmään sisältyvä kannustin opintolainan käyttämiseen halutaan säilyttää, sen tilalle tulisi luoda valmistumisstipendijärjestelmä, jossa määräajassa valmistuneelle maksetaan valmistumisstipendi, joka käytetään opintolainan lyhennykseen. Myöntämisehdot ovat pääpiirteissään samat kuin opintolainavähennyksessä, mutta etuuden saamista selkeytetään, jotta se olisi ymmärrettävämpi ja siten kannustavampi. Esimerkki: Jos nostat opintolainaa korkeakouluopintojesi aikana vähintään euroa ja suoritat korkeakoulututkinnon määräajassa, saat euron suuruisen verottoman valmistumisstipendin. Kela myöntää stipendin hakemuksetta ja maksaa sen opintolainapankillesi opintolainasi lyhennyksenä. OKM (Lähde: Opintotuen rakenteen kehittäminen tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen korkeakoulussa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:33) Nykyisen opintotuen muuttaminen opintolainapainotteisemmaksi on ongelmallista, koska opiskelijat välttävät lainan ottamista. Lainapainotteisuus ei suoraviivaisesti lisäisi lainan käyttöä tai vähentäisi opiskelijoiden työssäkäyntiä. Todennäköisemmin työssäkäyvien opiskelijoiden osuus saattaisi jopa lisääntyä, koska pakkolainat eivät ole mahdollisia. Selkeästi nykyistä lainapainotteisempi järjestelmään perustuva tuki muuttaisi todennäköisesti opiskelijoiden sosioekonomiseen taustaan perustuvaa koulutukseen valikoitumista. Opintolainamuotoinen tuki, joka muuttuisi rahamuotoiseksi jälkikäteen Mallissa opintotuki olisi kokonaan lainamuotoista ja muuttuisi opintorahaksi tai verovähennykseksi vasta, jos opiskelija on valmistunut tavoiteajassa. Tällainen tukijärjestelmä on käytössä eräissä maissa, joissa on valtion lainajärjestelmä (Norja). Malli yhdistettynä Suomen pankkilainaan perustuvaan järjestelmään ei olisi mahdollinen, koska lainansaantimahdollisuudet eivät ole pankkien luotonantopolitiikan erilaisuuden vuoksi yhdenvertaiset.

13 Vuonna 1992 opintotuki uudistettiin opintolainapainotteisesta opintorahapainotteisemmaksi osittain pankkien toivomuksesta, koska luotonantoon liittyvät epävarmuustekijät kasvoivat korkotason nousun myötä. Opintorahapainotteista järjestelmää pitivät parempana myös valtio ja opiskelijat. Ennen opintolainojen muuttumista markkinaehtoisiksi valtio tuki lainajärjestelmää maksamalla pankeille korkoja ja lainanhoitokuluja. Jälkikäteen rahamuotoiseksi tueksi muuttuvassa lainamallissa opiskelija ei voisi varmuudella opiskeluaikana tietää, mikä on jälkikäteen saatava hyöty lainanotosta. Jos hyöty kohdennetaan vain niille, jotka valmistuvat tavoiteajassa, voi hyvin suuri osa jäädä sitä (verovähennystä tai rahallista palkkiota) ilman, vaikka käytetty lainamäärä olisi suuri. Tällöin hyöty ei olisi sidoksissa lainasijoituksen suuruuteen. Mahdollinen uusi laina ja siihen liittyvä vähennysjärjestelmä toisi mukanaan uutta byrokratiaa ja kustannuksia. Järjestelmästä tulisi monimutkainen, koska tutkintojen laajuuteen perustuvat tavoiteajat eivät voisi olla kaikille samat, vaan esimerkiksi opiskelijan elämäntilanteesta johtuvat syyt (sairaus, äitiys, asepalvelu jne.) tulisi ottaa huomioon. Valtion opintolainajärjestelmä Siirtyminen valtionlainajärjestelmään olisi valtiolle kallis ratkaisu. On erittäin epätodennäköistä, että valtio voisi lainata rahaa opiskelijalle pankkeja halvemmalla ilman lisäkustannuksia. Valtio voisi tarjota vain yhdenlaista lainatuotetta, jonka ehdot ovat kaikille samat. Jos valtion lainajärjestelmällä tavoiteltaisiin pankkilainaa sosiaalisempaa luotonantoa, merkitsisi se valtiolle uusia hankalasti hoidettavia menoja. Tällaisia menoja aiheutuisi esimerkiksi, jos valtio ottaisi nykyistä enemmän vastuuta lainanottajan takaisinmaksuongelmista. Valtion lainajärjestelmän kehittäminen edellyttäisi määrärahalisäyksiä samalla tavalla kuin rahamuotoisen tuen kehittäminen. Jos nykyistä rahamuotoista opintotukea maksettaisiin edelleen toisen asteen opintoihin ja uutta lainamuotoista tukea korkeakouluopintoihin, niitä olisi jatkossa vaikeaa kehittää rinnakkain tasapuolisesti, jos kaikista kustannuksista vastaisi valtio. Siirtyminen uuteen lainajärjestelmään olisi ongelmallista, koska siirtymäaika muodostuisi erittäin pitkäksi, enimmillään jopa yli 20 vuoden päähän. Tyypillisessä tilanteessa laina maksetaan takaisin muutamassa vuodessa, mutta jos lainan takaisinmaksuaikataulu on esimerkiksi kaksi kertaa lainanottoaika ja korkeakoulussa voi opiskella tietyillä perusteilla useita vuosi normiaikaa pitempään, niin mahdollisia ovat myös vuoden takaisinmaksuajat. Muutoksesta aiheutuva hallinnollinen työmäärä olisi suuri, jos valtion vastuulla olisi samanaikaisesti nykyinen ja uusi järjestelmä. 443

14 EK Lausunto opintotuen rakenteen kehittämisestä (EK/779/2009) Opintolainan käyttökelpoisuuden kehittäminen opintojen rahoitusmuotona Opintolainan käyttöä on yritetty lisätä viime vuosina mm. siten, että vuonna 2005 otettiin käyttöön opintolainavähennys. Verovelvollinen voi vähentää osan suorittamistaan opintolainan lyhennyksistä suoraan verosta opintojen päätyttyä. Lainanotto ei ole kuitenkaan lisääntynyt. Muu opintotuki ja työssäkäynti ovat olleet houkuttelevampi vaihtoehto. Opintolainaan, josta osa muuttuisi opintorahaksi valmistumisen jälkeen, olisi kuitenkin mahdollista rakentaa tehokkaita kannusteita. On oltava valmis uusiin ratkaisuihin, jotta opintoajat todella lyhentyvät ja työelämään siirtyminen aikaistuu. EK ehdottaakin, että opintotuesta entistä suurempi osa olisi lainamuotoista. Opintolaina muuttuisi osittain opintorahaksi esimerkiksi verovähennyksen muodossa valmistumisen jälkeen. Verovähennykset olisivat sitä suuremmat, mitä lähempänä tavoiteaikaa opiskelija valmistuu. Verovähennysten porrastus ja suuruus olisivat opinnot aloittavan tiedossa. Opiskelija kokee lainanoton turvalliseksi, koska lainan takaisinmaksuaika on riittävän pitkä. Takaisinmaksua keventävät verovähennykset valmistumisen jälkeen. Esteet ja katkot toimeentuloturvassa huomioidaan esimerkiksi siten, että työttömyyden kohdatessa takaisinmaksussa on tauko. Järjestelmä takaa, ettei opiskelija joudu kärsimään esimerkiksi sairastumisesta johtuvasta opintojen viivästymisestä. Opintotuki mahdollistaa perheen perustamisen. Työryhmä katsoo, että siirtyminen uuteen lainajärjestelmään olisi ongelmallista mm. siksi. että opiskelijan jälkikäteen saama hyöty lainanotosta kohdentuisi vain niille, jotka valmistuvat tavoiteajassa. EK:n mielestä opintotukijärjestelmää tuleekin muuttaa sellaiseksi, että nopeasta valmistumisesta palkitaan. Norjassa on tätä muistuttava opintotukimalli. Norjan mallia ei voi suoraan soveltaa Suomeen, mutta Norjan kokemuksia voidaan hyödyntää oman mallimme kehittämiseksi niin, että se toimii hyvin niin opiskelijan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Opintolainaan perustuva opintotuki voidaan suunnitella sellaiseksi, että luotonanto tapahtuu normaalin pankkijärjestelmämme toimesta kuten nykyisinkin. Valtio tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden edullisiin lainaehtoihin, esimerkiksi riittävän pitkään takaisinmaksuaikaan. Tietohallintoratkaisut ja muut käytännöt varmasti löytyvät, jotta viranomaiset kykenevät hallinnoimaan uutta järjestelmää. EK kannattaa ehdotuksia, että harjoitteluajan palkka, apurahat tai vastaavat edut eivät vaikuta opintolainan saantiin. Harjoittelujärjestelmän kehittäminen on tarpeen niin, että tuetaan käytännön työelämätaitojen kertymistä opintojen aikana. Teoriaa ja käytäntöä on linkitettävä entistä paremmin yhteen kaikessa oppimisessa. Opintotuen on kannustettava myös ulkomailla opiskelua, kuten työryhmä ehdottaakin.

15 AKAVA (Lausunto opintotuen rakenteen kehittämisestä ) Jos tavoiteajassa valmistumiseen halutaan järjestelmällä kannustaa, tulisi mm. opintolainavähennystä kehittää läpinäkyvämmäksi ja merkittävämmäksi osaksi opintotukijärjestelmää. Yksi harkinnanarvoinen malli voisi olla esimerkiksi lainavähennyksen prosentuaalinen korottaminen nykyisestä ja sen määrän porrastettu sitominen valmistumisaikaan. Opintolainan suosion lisäämiseen kannustavat toimet ovat sinänsä tärkeitä, mutta niidenkin vaikuttavuus jää epäilyksen alaiseksi LIITE 3. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman osion 5. Koulutus, tiede ja kulttuuripolitiikka Opintotuki kappale s Opintotuki Opintotuki sidotaan indeksiin Opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Osana uudistusta korjataan toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen liittyvät epäkohdat ja tarkastellaan perheellisten opiskelijoiden asemaa. Opintotuen uudistamisen kustannukset eivät ylitä uudistuksen kansantaloudellisia positiivisia vaikutuksia.

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opintotukilain (65/1994) 11 a, 12 ja 14 a, sellaisina kuin ne ovat, 11 a laissa 1402/2015, 12 laeissa 345/2004 ja 1402/2015 ja

Lisätiedot

Teuvo Pohjolainen

Teuvo Pohjolainen 1 Teuvo Pohjolainen 22.11.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d :n muuttamisesta (HE 229/2016 vp) Perustuslakivaliokunnan

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Talousarvioesitys Opintotuki

Talousarvioesitys Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Opiskelijapalvelut ja opintotuki

Opiskelijapalvelut ja opintotuki Opiskelijapalvelut ja opintotuki 26.8.2016 Opiskelijapalvelut - Luotsi, 1. kerros työhuoneet käytävän alkupäässä - Opiskelijapalvelut palvelevat kanslia-asioissa kaikkia yliopiston kotimaisia, kansainvälisiä

Lisätiedot

OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010

OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010 OPINTOTUKI INFO INFO VUONNA 2010 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2016 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2016 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT Eini Mäkelä, opintotukipäällikkö 1 OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2016 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA ASUMISLISÄ LAINATAKAUS OPINTOTUEN TULOMALLI

Lisätiedot

HE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää.

HE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen ylioppilaskuntien liitto Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan tuet

Aikuisopiskelijan tuet Aikuisopiskelijan tuet 9.10.2009 Monica Varjonen, vakuutuspäällikkö Kela, Turun vakuutuspiiri 3.2008 KANSANELÄKELAITOS, KELA Huolehtii Suomessa asumiseen perustuvista sosiaaliturvaetuuksista eri elämäntilanteissa

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Nina Björn Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kansainvälistymispalvelut Kv-kevätpäivät 2016,

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO 2016

OPINTOTUKI-INFO 2016 1 OPINTOTUKI-INFO 2016 SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOTUEN KAKSIPORTAISUUS tukiaika, kaksiportainen myöntäminen OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAHYVITYS OPINTOTUEN

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

HE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotuen tarkistusmenettelyä yksinkertaistettaisiin

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016)

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016) MUISTIO 1(3) Neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen 15.11.2016 Sosiaali- ja terveysvaliokunta HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016) Esityksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että perheen ensimmäisestä lapsilisään

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Millaisen Suomen haluamme?

Millaisen Suomen haluamme? Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta

Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö Turun yliopiston ylioppilaskunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta Lyhyesti Turun yliopiston ylioppilaskunta

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan opintotukilakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto Mikä ihmeen kaksiportainen opintotuki Miten vaikuttaa opintojen rakenteisiin Mitä TYY tekee

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 40/2015 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 40/2015 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO 1 / 8 Eduskunta Sivistysvaliokunta Lausuntopyyntö 29.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 40/2015 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA Yleistä lausuu pyydettynä eduskunnan

Lisätiedot

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSESTÄ LAIKSI OPINTOTUKILAIN JA TULOVEROLAIN 127 :N MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSESTÄ LAIKSI OPINTOTUKILAIN JA TULOVEROLAIN 127 :N MUUTTAMISESTA LAUSUNTO 1/7 Sivistysvaliokunta Eduskunta Lausuntopyyntö 9.11.2016 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSESTÄ LAIKSI OPINTOTUKILAIN JA TULOVEROLAIN 127 :N MUUTTAMISESTA Yleistä lausuu pyydettynä sivistysvaliokunnalle

Lisätiedot

Sivistysvaliokunta

Sivistysvaliokunta Sivistysvaliokunta 16.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeri Neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen HE 229/2016 Hallitusohjelman mukaisesti opintotukea tulee uudistaa ja samalla toteuttaa hallitusohjelman

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 408 414. Laki. N:o 408. opintotukilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 408 414. Laki. N:o 408. opintotukilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 408 414 SISÄLLYS N:o Sivu 408 Laki opintotukilain muuttamisesta... 2375 409 Laki tuloverolain muuttamisesta... 2381 410 Laki

Lisätiedot

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 734. Laki. opintotukilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 734. Laki. opintotukilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2001 N:o 734 736 SISÄLLYS N:o Sivu 734 Laki opintotukilain muuttamisesta... 2265 735 Valtioneuvoston asetus kolttalain muuttamisesta

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4. Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Onneksi olkoon, sinut on valittu!

Onneksi olkoon, sinut on valittu! Perustulohack 2016 Onneksi olkoon, sinut on valittu! Tietopaketti perustulopilottiin valituille. Silja Uusikangas & Minna Manninen Mikä on perustulo? Perustulo on tuloa, joka maksetaan säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman Sivu 1/6 Pöytäkirja Aika: 12. kesäkuuta 2014 klo 9.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Jussi Nieminen, puheenjohtaja Virva Viljanen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 2 2016 Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Kesäkuu 2016 Lisätiedot: Joonas Rahkola joonas.rahkola@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 YHDISTELMÄVAKUUTUS

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Tehtävä 00.01.02 Asianro 76/2013 1.7.2013

Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Tehtävä 00.01.02 Asianro 76/2013 1.7.2013 Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Kuopion kaupungin Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Muutokset hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.5.2008, voimassa 1.7.2008 ja 1.1.2009 lukien. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335 Aikuiskoulutustuki on valtiolle kustannustehokas muutosturvakeino - Hallitus päätti rahoituksen lakkauttamisesta. Mitä päätös käytännössä tarkoittaisi ja miksi se ei kannata? 9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi Opiskelu Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Opiskelu 1 Kelan tuet opiskelijalle 2 Opintotuki lukiolaiselle ja ammattiin opiskelevalle 3 Opintotuki korkeakouluopiskelijalle

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO Haluatko vaihtaa pääainetta? TAI Onko sinulla vähintään alempi korkeakoulututkinto toisesta korkeakoulusta ja haluat vaihtaa

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016

Opiskelevan urheilijan talous. Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016 Taustaa Kaksoisura: Suomalaisen urheilun valinta Suurin osa maajoukkuetason urheilijoista

Lisätiedot