Taustamuistio opintolainasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taustamuistio opintolainasta"

Transkriptio

1 SYL Antti Jukka Huovila Ilari Nisula Taustamuistio opintolainasta lainan käyttö, opintolainan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Johdanto Opintotuen kehittäminen on yksi opiskelijaliikkeen keskeisimmistä asioista. Opintotukijärjestelmää on yleensä haluttu kehittää opintorahapainotteisemmaksi ja suurempia työtuloja mahdollistavaksi. Opintolainaa koskevat suorat linjaukset ovat puuttuneet ainakin SYL:n toiminnasta. Nykyinen linjapaperi ei selvästi määritä liiton linjaa opintolainaan. Linjapaperissa puhutaan opintorahapainotteisesta opintotuesta, jonka voi tulkita siten, että opintotuen rahaosuus tulee olla jatkossakin lainaa suurempi. Opintolainaa kuitenkin tarjotaan jatkuvasti keinoksi parantaa opiskelijoiden toimeentuloa. Lainaa käyttää nykyisin noin 40 prosenttia opiskelijoista ja lainan asema osana opintotukijärjestelmää voidaan pitää selvänä. SYL on myös lainankäyttäjien edunvalvoja. SYL:lta on myös kysytty kantaa opintolainasta ja sen kehittämisestä. Hallitusohjelman linjaukset opintotuen kehittämisestä ja valtion taloudellinen tila vahvistavat tarvetta opintolainalinjalle, sillä opintolainan kehittäminen on halvimpia opintotuen kehittämisen muotoja, eikä isoille opintotuen kehittämisaskelille indeksin sitomisen lisäksi ole luvassa lisärahaa vaalikauden aikana. Opetusministeri Gustafsson otti myös kantaa opintotuen kehittämiseen opintolainan avulla (Aamulehti 7.7.). Johdonmukaisen edunvalvonnan edellytys on, että liitolle määritetään linja opintolainaan ja sen kehittämiseen. Liitossa on aloitettu keskustelu opintolainalinjan tarpeesta sosiaalipoliittisessa tapaamisessa keväällä 2011 ja sitä on jatkettu pj ps tapaamisessa alkusyksystä Tämän muistion tarkoitus on koota tietoa opintolainan käytöstä, erilaisista näkemyksistä opintolainaan ja koota ylioppilasliikkeen sisällä käytävää lainakeskustelua linjapaperilisäyksen valmistelun tueksi ja taustaksi

2 Sisällys Lainan käyttö tutkimusten mukaan Opintotuen historia ja lainajärjestelmän kehitys Nykyisen opintolainajärjestelmän kustannukset SWOT analyysi opintolainasta Ajatuksia nykyisen opintolainajärjestelmän kehittämisestä Yhteenvetoa ja pohdintaa Liite 1: Nykyinen opintolainajärjestelmä Liite 2: Keskeisten toimijoiden kantoja opintolainaan Liite 3: Hallitusohjelman Opintotuki kappale Lainan käyttö tutkimusten mukaan Lainan käytön yleisyys Opiskelijatutkimus 2010 mukaan (s. 34): Kaikista tutkimukseen vastanneista korkeakouluopiskelijoista 15 prosenttia ilmoitti nostavansa opintolainaa kuukausittain lukuvuoden aikana... Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilaston mukaan lukuvuonna opintotukea saavista korkeakouluopiskelijoista lainatakauksen otti ammattikorkeakouluopiskelijoista 46 prosenttia ja yliopisto opiskelijoista 48 prosenttia. Vuonna 2008 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 39 prosenttia oli nostanut opintolainaa ja yliopistossa ylemmän korkeakoulutytkinnon suorittaneista vastavasti 36 prosenttia. Vuonna 2009 keskimääräinen opintolaina lainaa nostaneella ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella oli 6700 euroa ja ylemmän korkeakoulutukinnon suorittaneella 7200 euroa. Lainan nostaminen on tyypillisempää... kulttuurialan opiskelijoiden keskuudessa kuin muiden opiskelijoiden keskuudessa. Lainan nostaminen ajoittui yleisimmin myöhemmille opiskeluvuosille. Myös opiskeluvaithto ulkomailla lisäsi opiskelijoiden todennäköisyyttä nostaa lainaa Lainaa nostaneiden yleisimmät syyt käyttää lainaa (Lähde: Opiskelijatutkimus s.51) välttämättömyysmenojen (ruoka, asuminen jne.) kattaminen 60 % ennalta tiedossa olleen menon rahoitus 39 % rahaa myös muuhun kuin välttämättömyysmenoihin 34 % haluttomuus tehdä töitä opintojen ohella 19 % äkillisen menoerän vuoksi 14 %

3 ei ole saanut töitä 12 % opintotukikuukausien päättymisen ennakointi 4 % Huom. Myös vaihto opiskelu on yleinen syy lainan nostamiseen sekä lainan tarve opintotukien takaisinmaksua varten.(opiskelijatutkimus 2006) Syyt olla nostamatta lainaa haluttomuus elää lainarahalla 49% opintotuella ja palkkatuloilla toimeen tuleminen 36 % säästöt 33 % taloudellinen tuki vanhemmilta/sukulaisilta 31 % lainan takaisinmaksu pelottaa 25 % muulla opintotuella toimeen tuleminen 16 % laina tulee liian kalliiksi 9 % palkkatuloilla toimeen tuleminen 8 % Huom. Lainan takaisinmaksupelko on yleisempää nuorilla opiskelijoilla ja iän myötä kyseisen syyn yleisyys vähenee. (Opiskelijatutkimus 2006, s.53) Opintotuen historia Suomessa oli 1990 luvun alkuun asti lainapainotteinen opintotukijärjestelmä. Tavoitteena on kuitenkin jo 60 luvulta asti ollut luoda opintorahapainotteinen järjestelmä, sillä opiskelijoiden työssäkäynti ja pitkät opintoajat on nähty ongelmana. Opintolainajärjestelmässä oli aina 90 luvulle asti korkokatto, joka tarkoitti, että opiskelijan maksama koron ja markkinoilla määräytyvän koron erotuksen maksoi valtio. Korkokatto kuitenkin tuli valtiolle turhan kalliiksi, sillä markkinaehtoisten korkojen noustessa valtion maksama osuus nousi kohtuuttoman suureksi ja kääntyi tukemaan pankkeja opiskelijoiden sijaan. Lähde: Peter Blomster, Yliopisto opiskelijoiden toimeentulo ja opintotuki 1900 luvun Suomessa, Kela sosiaali ja terveysturvan tutkimuksia, Helsinki Lainajärjestelmän kehitys* 1969 Valtion takaama opintolaina 1983 Korkoavustus

4 Korkotukilainat muuttuivat markkinaehtoisiksi (302,74 > 202 e/kk) 1995 Opintolainamääriä korotettiin 16,82 e/kk Lainajärjestelmän muutoksia (ylimääräinen pääomitus, maksuhäiriö, osanostot ja 1% korko opiskeluajalle) 2005 Uusien korkeakouluopiskelijoiden opintolainavähennys ja opintolainan korotus ( > 300 e/kk) 2011 Lainantakaus kaikille opintotukea nostaville *http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/net/ il/$file/optuhistoriap.pdf?openelement Nykyisen opintolainajärjestelmän kustannukset Opintolainojen valtiontakaukseen budjetoitiin vuodelle 2011 yhtensä euroa. Selvitysosa: Määrärahan arvioitu käyttö Takausvastuusuoritukset Maksuvapautukset Tileistä poistot Korkoavustukset Yhteensä Arviomääräraha opintoraha ja asumislisä momentille samalle vuodelle on euroa. SWOT analyysi opintolainasta (perustuu kevään 2011 sopo tapaamiseen) Vahvuudet Parempi toimeentulo. helppous turvallisuus tunnettu korkoavustus tukee suomalaista kansantaloutta > raha kiertää joustavuus yllättävissä elämäntilaineissa saa nostaa sen verran kun haluaa valtiolle halpa opiskelijalle halpa Heikkoudet Periaatttellisesti väärin monimutkaisuus, verovähennysoikeus palkitaan menestyksestä, mutta ei turvaa työttämyydeltä alojen erilaisuus (työllistymismahdollisuudet ja koettu maksukyky) tulevat ansiotulot erilaisia vanhahtava järjestelmä, aina menty ennekin jos puhutaan lainasta, niin se vie huomion kaikelta muulta keskustelulta ja tavoitteilta Kestää kauan

5 kuormittaa vain tulevia hyväosaisia pakottaa suunnitelmallisuuteen opettaa elämänhallintaan auttaa opiskelemaan täysipäiväisesti, ei tarvitse käydä töissä laina aika pitkä vastikeettomuus Mahdollisuudet elää leveämmin elämän laatu vähemmän huolta keskittyminen täysipäiväiseen opiskeluun puskuri yllättäviin tilanteiseiin > luo turvaa madaltaa kynnystä lähteä vaihtoon pidempi takaisinmaksuaika mahdollisuus tukea vaikka akateemista yrittämistä jos ois suurempi takaisinmaksun joustavuutta esim. työttämyyden pitkittyessä koulutuksella töitä suunnitelmallisuutta koulutukseen pieni ei nouse elinkustannuksien mukana velaksi elämisen pelko takaisinmaksun riippumattomuus omasta pyrkimyksestä vaan esim. taloustilanteesta (korkojen nousu, terveys, työlisyystilanne, opintojen rakenteet) korkovähennys ongelmallinen laina lasketaan tuloksi toimeentulotukea haettaessa edellyttää pitkäaikaista sitoutumista ei kohdennu eniten tarvitseville lainan todellista hintaa ei voi tietää nostohetkellä (korot) Uhat työelämästä vieraantuminen > vähemmän työssäkäyntiä > ei työkokemusta nuoret perheet velkaantuu lainan väärinkäyttö > käytettään muuhun kuin elämiseen Lainapainotteisuuteen palaaminen > opintojen hidastuminen pitkittyneet opinnot suurentaa lainaa. korkoa koron päälle. suhde velkaantumiseen löystyy vrt pikavipit laina ja sen maksu ahdistaa pakko ottaa töitä vastaan vain takaisinmaksua varten Ajatuksia nykyisen opintolainajärjestelmän kehittämisestä: Nykyisen lainavähennyksen ulottaminen kaikille opiskelijoille o Nykyisin opiskelija, joka valmistuu tavoiteajassa (5+2 vuotta) saa 2500 ylittävän lainan osalta 30 prosenttia opintolainavähennystä verotuksessa. o Tämä ei ole osoittautunut tehokkaaksi keinoksi eli lainaa ei ole käytetty tämän järjestelmän voimaantulon jälkeen merkittävästi enempää. Syy voi olla, että

6 opiskelijat eivät hahmota etua, jonka verovähennyksessä saa ja opiskelijat eivät ole halukkaita sitomaan itseään tiukkaan valmistumistavoitteiseen. o Edellä mainitun lisäksi järjestelmän potentiaali kannustimena jää todennäköisesti suurelta osin toteutumatta. Toimiakseen kannustimen täytyy olla ennustettava eli opiskelijan olisi pystyttävä melkoisella varmuudella päättelemään, että hän pystyy suorittamaan opinnot seitsemässä vuodessa. Riittävää tietoa tällaisen arvioinnin tekemiseen ei kuitenkaan opintojaan aloittavalla henkilöllä ole hänen siirtyessään täysin uuteen elämäntilanteeseen ja usein muuttaa ensimmäistä kertaa asumaan omilleen. Esimerkiksi vaihto opinnot tai opintoprosessien huonot järjestelyt voivat viivästyttää opintoja täysin opiskelijasta riippumattomista syistä. o Jos lainavähennysjärjestelmässä unohdetaan kannustaminen tavoiteajassa ja keskitytään samalla järjestelmällä lainan houkuttelevuuden lisäämiseen, niin on todennäköistä, että opiskelijat ovat halukkaampia nostamaan lainaa. Tämä siis tarkoittaa, että lainavähennysjärjestelmästä poistetaan tavoiteajassa valmistuminen ja kaikki jotka ovat nostaneet lainaa ja valmistuneet saisivat edun. Tämän subventoidun lainan määrää rajoittaisi kuitenkin edelleenkin opintotukikuukausien rajallisuus, joka useimmilla yliopisto opiskelijoilla on 55 tukikuukautta. o Jos muut ominaisuudet pidettäisi samana eli että 30 % lainasta vähennetään verotuksessa 2500 euroa ylittävältä osalta, niin järjestelmästä tulisi lisäkustannuksia. Kuitenkin laskemalla korvausprosenttia esimerkiksi 30% >20% järjestelmän kustannukset pysyvät kohtuullisimpina. o Mahdollista olisi myös, että lainavähennys maksettaisiin suoraan valmistuneen tillille kokonaisuudessaan jolloin kannustin olisi konkreettisempi. Tämä ei välttämättä olisi kustannuksiltaan suurempi kuin verovähennys ja voitaisiin mahdollisesti toteuttaa esim. veronpalauksen yhteydessä. Korkoavustuksen tulorajojen nostaminen o Nykyisin valmistunut, jonka tulot jäävät pienemmiksi kuin 1195 /kk voi hakea korkoavustusta Kelalta. o Raja on todella alhainen, joten saadakseen tämän edun valmistuneen tulee olla joko työtön, kotiäiti tai muusta syystä erittäin pienituloinen. Tukien varaan jääminen valmistumisen jälkeen ei kuulu korkeakouluopiskelijoiden suunnitelmiin, mutta epävarmat työmarkkinat ja epätyypilliset työsuhteet sen sijaan näyttäytyvät hyvinkin realistiselta tulevaisuudenkuvalta. Nykytason mukainen alhainen korkoavustuksen tuloraja luo pienituloisista korkeakoulutetuista väliinputoajien luokan. o Jos rajaa nostettaisiin niin opintolainan riskit olisivat pienemmät ja opiskelijat mahdollisesti nostaisivat enemmän lainaa. o Korkoavustuksen taso voisi olla esim. 80 prosenttia kaikkien palkansaajien mediaanituloista tms. Valtiotakauksen, lainavähennyksen ja korkoavustuksen markkinointi o Erittäin harva opiskelija hahmottaa kaikkia keinoja, joilla opintolainan riskejä pyritään minimoimaan valtion toimesta. Jos näitä markkinoitaisiin aktiivisemmin ja helppotajuisemmin esim. ministeriön tai Kelan puolesta, niin opiskelijat ymmärtäisivät esim. lainavähennysoikeuden edut.

7 o Tämä olisi lähes kustannusneutraali keino, jota ei ole ainakaan isosti vielä kokeiltu. Opintolainan takaisinperinnän korkoprosentin laskeminen nykyisin jos opiskelija ei hoida lainaansa ja valtio joutuu maksamaan lainan pankille, Kela perii lainan takaisin seitsemän prosentin korolla. Opiskelijaa ei tulisi rankaista työttömäksi jäämisestään Yhteenvetoa ja pohdintaa Jos halutaan nostaa lainan käyttöastetta, niin oleellista on miettiä miksi lainaa ei nosteta ja minimoida lainan riskit. Opiskelijatutkimuksen 2006 mukaan lainan nostamattomuuden yleisimmät syyt niiden keskuudessa, jotka eivät ole nostaneet lainaa ovat haluttomuus elää lainarahalla (49%), opintotuella ja palkkatuloilla toimeen tuleminen (39%), säästöt (33%), taloudellinen tuki vanhemmilta/sukulaisilta (31%) ja lainan takaisinmaksupelko (25%). Suurin ongelma niiden keskuudessa, jotka eivät siis nosta lainaa, ovat periaatteellisia ja mahdollisuus tulla muilla tuloilla toimeen. Lainan käyttöasteen nostamisen kannalta asenneilmapiirin muuttuminen ja/tai työssäkäyntimahdollisuuksien heikkeneminen (tulorajat alas, työmarkkinat eivät vedä, enemmän läsnäolopakkoa opinoissa) voisivat olla parasta. Työssäkäyntimahdollisuuksien rajaaminen tuskin kuitenkaan palvelisi muita koulutuspoliittisia päämääriä. Jos lainan halutaan kannustaa nopeaan valmistumiseen, niin nykyisen lainavähennysoikeuden kehittäminen lienee tehokkain keino. Nykyisellään se on opiskelijoiden kannalta hankala ymmärtää ja tuki ei kohdistu opiskeluaikaiseen toimeentuloon. Suurempi korvausprosentti, pienempi lainamäärä ja lainavähennyksen konkretisoiminen esim. könttäkorvaukseksi voisivat olla hyviä keinoja. Jos halutaan kannustaa lainan käyttöön, niin lainavähennyksessä tulee unohtaa tavoiteajassa valmistuminen, sille opiskelijat eivät halua sitoutua tiukkoihin valmistumisaikoihin. Samat etuudet verotuksessa kuin nykyisessä lainavähennysjärjestelmässä riippumatta milloin on valmistunut varmasti kannustaisi lainannostoon. Vaikka tämä ei sinänsä kannustaisi nopeampaan valmistumiseen, toimeentulon paranemisen lainaa ottamalla odotettaisiin kannustamaan täysipäiväisempään opiskeluun joka lyhentää opintoaikoja. Opintolainaa voi sekä vastustaa, että kannattaa periaattellisisita syistä. Vastustajat usein näkevät epäoikeudenmukaisena, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jonka oletettaan ottavan lainaa jokapäiväisen elämän kustannuksiin ja että, kattava opintotukijärjestelmä takaa tasa arvoiset koulutusmahdollisuudet sosio ekonomisesta taustasta riippumatta. Lainaa voi myös kannattaa periaatteellisista syistä kuten, että miksi vähemmän koulutettujen tulee maksaa hyvätuloisten perheiden koulutuksesta tai miksi yhteiskunnan pitää tukea tulevia hyväosasia (vrt. lukukausimaksukeskustelu. Yhteistä näille keskusteluille on, että halutaan siirtää yksilön

8 maksettavaksi kustannuksia, joita yhteiskunta maksaa nyt). Laina kuitenkin usein nähdään (varsinkin poliitikkojen) toimesta hyvin käytännöllisenä asiana, jonka avulla halutaan ratkaista opiskelijoiden toimeentulo ongelmia ja mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu sekä mahdollistaa valmistuminen tavoiteajassa. Usein taustalla on joko periaatteet, jonka mukaan opiskelijoita ei tarvitse tukea enempää tai näkemys, että valtion rajalliset resurssit rahat eivät riitä suurempaan opintorahaan. Kannattaa lainaa Vastustaa lainaa Periaatteellinen suhtautuminen Korkeakoulutus hyvä investointi. Yksilön tulee osallistua kustannuksiin. Korkeakoulutus on vahvasti periytyvää, joten hyväosaisten tulee itse kantaa enemmän vastuuta koulutuksen kustannuksista. Miksi opiskelijoiden tulee ottaa lainaa välttämättömyysmenoihin. = laina ei kuulu perusturvaan. Koulutus on yhteiskunnalle hyvä investointi, joten yhteiskunnan tulee mahdollistaa tasa arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille. Käytännöllinen suhtautuminen Lainaa kannattaa kehittää, koska se on edullinen tapa ratkaista opiskelijoiden toimeentuloongelmia. Lisää valtion rahaa ei ole saatavilla opintotukeen, joten muita keinoja tulee miettiä. Kasvattaa vastuunkantoon ja lisää suunnitelmallisuutta opintoihin Korkeakoulutus ei takaa hyvää työtä saati korkeita tuloja, joten laina kuormittaa korkeakoulutettujen taloutta liikaa. Lainan todellisia kustannuksia on vaikea ennustaa opiskeluaikana (esim. korkotaso)

9 LIITE 1: Nykyinen opintolainajärjestelmä Lähde: Valtion lainatakauksta voi saada 300 /kk 55 kuukauden ajan. Ulkomailla opiskeleva voi saada lainaa enimmillään 600 euroa (1.8. alkaen). Opintolainaa voi nostaa vain niiltä kuukausilta kun nostaa opintorahaa. Koska valtio takaa opintolainan, ei lainalle tarvitse muuta vakuuta. Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta. Valtiontakaus Koska valtio takaa opintolainan, lainalle ei tarvita muuta vakuuta. Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta. Lainaehdoista osa määräytyy valtiontakauksen perusteella. Muista lainaehdoista, kuten lainan korosta ja takaisinmaksuaikataulusta, opiskelija sopii itse pankin kanssa. Jos opiskelija ei maksa lainanlyhennyksiä tai korkoja ajallaan, Kela voi takaajana joutua maksamaan opintolainan pankille. Tämän jälkeen opiskelijan ei yleensä ole mahdollista saada uutta takausta opintolainalle. Jos Kela joutuu maksamaan lainan pankille, se perii saatavat opiskelijalta takaisin seitsemän prosentin korolla. Koron suuruudesta säädetään opintotukilaissa ja asetuksessa. Jos Kela joutuu maksamaan opintolainan takaajana pankille, opiskelija voi ottaa Kelaan yhteyttä takaisinmaksusta tai lykkäyksestä sopimiseksi. Tarvittaessa perinnässä turvaudutaan ulosottoon. Jos opiskelija asuu ulkomailla, on opintolaina mahdollista siirtää perintätoimiston perittäväksi. Velan takaisinmaksusta on opintotukilain mukaan mahdollista saada täysimääräinen maksuvapautus, jos on pysyvästi työkyvytön tai työkyvyttömyys on kestänyt yhteensä vähintään viisi vuotta. Täysimääräisen maksuvapautuksen edellytyksenä on lisäksi, että täysimääräistä takaisinperintää olisi opiskelijan taloudellinen tilanne ja muut olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana. Täysimääräinen maksuvapautus voidaan myöntää velasta, jonka Kela on valtiontakauksen perusteella maksanut pankille. Opintolainavähennys Opintolainavähennyksen määrä on 30 prosenttia opintolainan euroa ylittävästä osasta. Vähennyksessä huomioidaan tai sen jälkeen korkeakouluopintojen aikana nostetut opintolainat. Vähennykseen oikeuttavan lainan määrä on kuitenkin enintään suoritetun tutkinnon tavoiteaikaa vastaava lainamäärä. Korkoavustus Jos valmistuneen tulot jäävät kovin pieniksi, niin hän voi hakea Kelalta korkoavustusta. Korkoavustus voidaan myöntää, jos hakijan bruttotulot ovat enintään euroa kuukaudessa (1.8.alkaen). Lasten lukumäärän perusteella korotetut uudet tulorajat ovat e/kk (1 lapsi), e/kk (2 lasta) ja e/kk (3 lasta tai enemmän). Korotettuja tulorajoja käytetään ensimmäisen kerran syyskuussa 2011 erääntyvien korkojen korkoavustuksissa.

10 Automaattinen lainatakaus alkaen kaikille opintorahaa hakevalle myönnetään automaattinen lainatakaus. Opiskelija edelleen päättää itse nostaako lainan vai ei. Tavoitteena helpottaa lainankäyttöä ja parantaa lainankäyttöastetta samalla.

11 LIITE 2: Keskeisten toimijoiden kantoja opintolainaan puolueet Kokoomus (Lähde: Lausunto opintotuen kehittämisestä, ) Opintolainan vähäinen, harvoin täysimääräinen hyödyntäminen on heikentänyt opiskelijan perustoimeentuloa ja opintotuen riittävyyttä kokonaisuudessaan. Järjestelmää tulisi muuttaa siten, että se kannustaisi opiskelijoita turvaamaa toimeentuloaan rohkeammin opintolainalla, mikä kuvaa koulutuksen hankkimisen investointiluonteisuutta. Opintolaina on edullista lainaa ja näin ollen vastuullinen ja kustannustehokas vaihtoehto rahoittaa omat opinnot ja keskittää aikaa opinnoissa etenemiseen. Automaattinen lainatakaus on tervetullut uudistus. Ehdotetun uudistuksen käyttöönotto vähentää byrokratiaa ja on konkreettinen toimenpide lainanottoon kannustamisen lisäämiseksi. Tämä tuo selkeyttä myös opiskelijalle itselleen siitä, mihin etuihin hän on oikeutettu. Kokoomuksen mallissa opintolainan käyttö painottuu vasta opintojen loppuvaiheessa, jolloin korkorasitus opiskelijalle on pienempi kuin nykyjärjestelmässä. Opintolainan verovähennysoikeus Kokoomus esittää parannuksia opintolainan verovähennysoikeuteen. Opintolainapainotteisuuden lisäämisen reunaehtona on, että opintolainan verovähennysjärjestelmää kehitetään yksiselitteisemmäksi, ennalta tunnetuksi ja korkoavustusten tulorajoja tarkistetaan. Jotta opintojen loppupuolella opintolainan käytöstä tulisi varteenotettavampi vaihtoehto, tulee lainan verovähennysoikeutta muuttaa siten, että opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan vähentää kymmenen vuoden ajan puolet maksamastaan lainan lyhennyksestä verotuksessa ja omavastuu lasketaan 500 euroon. Näin luodaan aidosti tasa arvoinen ja turvallinen systeemi turvautua opintolainaan eikä siitä muodostu kohtuuton rasite valmistumisen jälkeen. KELA (Lähde: Sosiaaliturvan kehittämissalkku ) Opintolainan nostaminen erilaisissa lakkautustilanteissa Opintolainan nostamisesta (OTL 15 a ) on säädetty, että laina on nostettava lukuvuoden aikana ei kuitenkaan opintojen päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. Opintojen päättymisen arviointi ei ole aina yksinkertaista tai yksiselitteistä esimerkiksi tilanteissa, joissa opintotuki on lakkautettu opiskelijan pyynnöstä (syytä kertomatta) tai puutteellisen opintomenestyksen, enimmäistukiajan päättymisen tai estävän etuuden myöntämisen vuoksi taikka jos opintotukea on alun perin haettu vain määräajaksi. Tilannetta selkeyttäisi, jos pykälään lisättäisiin, että lainaa ei saa myöskään nostaa sen jälkeen, kun opintotuen maksaminen on päättynyt. Se selkeyttäisi tilannetta myös asianomaisen henkilön kannalta, jos hän esimerkiksi siirtyy toisen etuuden tai toimeentulotuen piiriin.

12 Opintolainavähennys Kelan näkemyksen mukaan opintolainavähennyksen myöntämisehtoja ei tule laajentaa, koska järjestelmä ei ole vaikuttanut opintolainan käyttöön ja koska sen lähivuosina realisoituvat kustannukset valtion taloudelle ovat jo nykyisin huomattavan suuret. Vuosittain suoritetaan noin korkeakoulututkintoa. Heistä noin :llä on opintolainaa tyypillisesti euroa. He ovat siis oikeutettuja euron suuruiseen opintolainavähennykseen. Julkiselle taloudelle tulee siis vuosittain noin 15 miljoonan euron verotulojen menetys järjestelmästä, joka ei ole lisännyt opintolainan käyttöä eikä todennäköisesti ole myöskään lyhentänyt opiskeluaikoja. Opintolainavähennysjärjestelmä tulisi lakkauttaa. Jos opintolainavähennysjärjestelmään sisältyvä kannustin opintolainan käyttämiseen halutaan säilyttää, sen tilalle tulisi luoda valmistumisstipendijärjestelmä, jossa määräajassa valmistuneelle maksetaan valmistumisstipendi, joka käytetään opintolainan lyhennykseen. Myöntämisehdot ovat pääpiirteissään samat kuin opintolainavähennyksessä, mutta etuuden saamista selkeytetään, jotta se olisi ymmärrettävämpi ja siten kannustavampi. Esimerkki: Jos nostat opintolainaa korkeakouluopintojesi aikana vähintään euroa ja suoritat korkeakoulututkinnon määräajassa, saat euron suuruisen verottoman valmistumisstipendin. Kela myöntää stipendin hakemuksetta ja maksaa sen opintolainapankillesi opintolainasi lyhennyksenä. OKM (Lähde: Opintotuen rakenteen kehittäminen tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen korkeakoulussa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:33) Nykyisen opintotuen muuttaminen opintolainapainotteisemmaksi on ongelmallista, koska opiskelijat välttävät lainan ottamista. Lainapainotteisuus ei suoraviivaisesti lisäisi lainan käyttöä tai vähentäisi opiskelijoiden työssäkäyntiä. Todennäköisemmin työssäkäyvien opiskelijoiden osuus saattaisi jopa lisääntyä, koska pakkolainat eivät ole mahdollisia. Selkeästi nykyistä lainapainotteisempi järjestelmään perustuva tuki muuttaisi todennäköisesti opiskelijoiden sosioekonomiseen taustaan perustuvaa koulutukseen valikoitumista. Opintolainamuotoinen tuki, joka muuttuisi rahamuotoiseksi jälkikäteen Mallissa opintotuki olisi kokonaan lainamuotoista ja muuttuisi opintorahaksi tai verovähennykseksi vasta, jos opiskelija on valmistunut tavoiteajassa. Tällainen tukijärjestelmä on käytössä eräissä maissa, joissa on valtion lainajärjestelmä (Norja). Malli yhdistettynä Suomen pankkilainaan perustuvaan järjestelmään ei olisi mahdollinen, koska lainansaantimahdollisuudet eivät ole pankkien luotonantopolitiikan erilaisuuden vuoksi yhdenvertaiset.

13 Vuonna 1992 opintotuki uudistettiin opintolainapainotteisesta opintorahapainotteisemmaksi osittain pankkien toivomuksesta, koska luotonantoon liittyvät epävarmuustekijät kasvoivat korkotason nousun myötä. Opintorahapainotteista järjestelmää pitivät parempana myös valtio ja opiskelijat. Ennen opintolainojen muuttumista markkinaehtoisiksi valtio tuki lainajärjestelmää maksamalla pankeille korkoja ja lainanhoitokuluja. Jälkikäteen rahamuotoiseksi tueksi muuttuvassa lainamallissa opiskelija ei voisi varmuudella opiskeluaikana tietää, mikä on jälkikäteen saatava hyöty lainanotosta. Jos hyöty kohdennetaan vain niille, jotka valmistuvat tavoiteajassa, voi hyvin suuri osa jäädä sitä (verovähennystä tai rahallista palkkiota) ilman, vaikka käytetty lainamäärä olisi suuri. Tällöin hyöty ei olisi sidoksissa lainasijoituksen suuruuteen. Mahdollinen uusi laina ja siihen liittyvä vähennysjärjestelmä toisi mukanaan uutta byrokratiaa ja kustannuksia. Järjestelmästä tulisi monimutkainen, koska tutkintojen laajuuteen perustuvat tavoiteajat eivät voisi olla kaikille samat, vaan esimerkiksi opiskelijan elämäntilanteesta johtuvat syyt (sairaus, äitiys, asepalvelu jne.) tulisi ottaa huomioon. Valtion opintolainajärjestelmä Siirtyminen valtionlainajärjestelmään olisi valtiolle kallis ratkaisu. On erittäin epätodennäköistä, että valtio voisi lainata rahaa opiskelijalle pankkeja halvemmalla ilman lisäkustannuksia. Valtio voisi tarjota vain yhdenlaista lainatuotetta, jonka ehdot ovat kaikille samat. Jos valtion lainajärjestelmällä tavoiteltaisiin pankkilainaa sosiaalisempaa luotonantoa, merkitsisi se valtiolle uusia hankalasti hoidettavia menoja. Tällaisia menoja aiheutuisi esimerkiksi, jos valtio ottaisi nykyistä enemmän vastuuta lainanottajan takaisinmaksuongelmista. Valtion lainajärjestelmän kehittäminen edellyttäisi määrärahalisäyksiä samalla tavalla kuin rahamuotoisen tuen kehittäminen. Jos nykyistä rahamuotoista opintotukea maksettaisiin edelleen toisen asteen opintoihin ja uutta lainamuotoista tukea korkeakouluopintoihin, niitä olisi jatkossa vaikeaa kehittää rinnakkain tasapuolisesti, jos kaikista kustannuksista vastaisi valtio. Siirtyminen uuteen lainajärjestelmään olisi ongelmallista, koska siirtymäaika muodostuisi erittäin pitkäksi, enimmillään jopa yli 20 vuoden päähän. Tyypillisessä tilanteessa laina maksetaan takaisin muutamassa vuodessa, mutta jos lainan takaisinmaksuaikataulu on esimerkiksi kaksi kertaa lainanottoaika ja korkeakoulussa voi opiskella tietyillä perusteilla useita vuosi normiaikaa pitempään, niin mahdollisia ovat myös vuoden takaisinmaksuajat. Muutoksesta aiheutuva hallinnollinen työmäärä olisi suuri, jos valtion vastuulla olisi samanaikaisesti nykyinen ja uusi järjestelmä. 443

14 EK Lausunto opintotuen rakenteen kehittämisestä (EK/779/2009) Opintolainan käyttökelpoisuuden kehittäminen opintojen rahoitusmuotona Opintolainan käyttöä on yritetty lisätä viime vuosina mm. siten, että vuonna 2005 otettiin käyttöön opintolainavähennys. Verovelvollinen voi vähentää osan suorittamistaan opintolainan lyhennyksistä suoraan verosta opintojen päätyttyä. Lainanotto ei ole kuitenkaan lisääntynyt. Muu opintotuki ja työssäkäynti ovat olleet houkuttelevampi vaihtoehto. Opintolainaan, josta osa muuttuisi opintorahaksi valmistumisen jälkeen, olisi kuitenkin mahdollista rakentaa tehokkaita kannusteita. On oltava valmis uusiin ratkaisuihin, jotta opintoajat todella lyhentyvät ja työelämään siirtyminen aikaistuu. EK ehdottaakin, että opintotuesta entistä suurempi osa olisi lainamuotoista. Opintolaina muuttuisi osittain opintorahaksi esimerkiksi verovähennyksen muodossa valmistumisen jälkeen. Verovähennykset olisivat sitä suuremmat, mitä lähempänä tavoiteaikaa opiskelija valmistuu. Verovähennysten porrastus ja suuruus olisivat opinnot aloittavan tiedossa. Opiskelija kokee lainanoton turvalliseksi, koska lainan takaisinmaksuaika on riittävän pitkä. Takaisinmaksua keventävät verovähennykset valmistumisen jälkeen. Esteet ja katkot toimeentuloturvassa huomioidaan esimerkiksi siten, että työttömyyden kohdatessa takaisinmaksussa on tauko. Järjestelmä takaa, ettei opiskelija joudu kärsimään esimerkiksi sairastumisesta johtuvasta opintojen viivästymisestä. Opintotuki mahdollistaa perheen perustamisen. Työryhmä katsoo, että siirtyminen uuteen lainajärjestelmään olisi ongelmallista mm. siksi. että opiskelijan jälkikäteen saama hyöty lainanotosta kohdentuisi vain niille, jotka valmistuvat tavoiteajassa. EK:n mielestä opintotukijärjestelmää tuleekin muuttaa sellaiseksi, että nopeasta valmistumisesta palkitaan. Norjassa on tätä muistuttava opintotukimalli. Norjan mallia ei voi suoraan soveltaa Suomeen, mutta Norjan kokemuksia voidaan hyödyntää oman mallimme kehittämiseksi niin, että se toimii hyvin niin opiskelijan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Opintolainaan perustuva opintotuki voidaan suunnitella sellaiseksi, että luotonanto tapahtuu normaalin pankkijärjestelmämme toimesta kuten nykyisinkin. Valtio tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden edullisiin lainaehtoihin, esimerkiksi riittävän pitkään takaisinmaksuaikaan. Tietohallintoratkaisut ja muut käytännöt varmasti löytyvät, jotta viranomaiset kykenevät hallinnoimaan uutta järjestelmää. EK kannattaa ehdotuksia, että harjoitteluajan palkka, apurahat tai vastaavat edut eivät vaikuta opintolainan saantiin. Harjoittelujärjestelmän kehittäminen on tarpeen niin, että tuetaan käytännön työelämätaitojen kertymistä opintojen aikana. Teoriaa ja käytäntöä on linkitettävä entistä paremmin yhteen kaikessa oppimisessa. Opintotuen on kannustettava myös ulkomailla opiskelua, kuten työryhmä ehdottaakin.

15 AKAVA (Lausunto opintotuen rakenteen kehittämisestä ) Jos tavoiteajassa valmistumiseen halutaan järjestelmällä kannustaa, tulisi mm. opintolainavähennystä kehittää läpinäkyvämmäksi ja merkittävämmäksi osaksi opintotukijärjestelmää. Yksi harkinnanarvoinen malli voisi olla esimerkiksi lainavähennyksen prosentuaalinen korottaminen nykyisestä ja sen määrän porrastettu sitominen valmistumisaikaan. Opintolainan suosion lisäämiseen kannustavat toimet ovat sinänsä tärkeitä, mutta niidenkin vaikuttavuus jää epäilyksen alaiseksi LIITE 3. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman osion 5. Koulutus, tiede ja kulttuuripolitiikka Opintotuki kappale s Opintotuki Opintotuki sidotaan indeksiin Opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Osana uudistusta korjataan toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen liittyvät epäkohdat ja tarkastellaan perheellisten opiskelijoiden asemaa. Opintotuen uudistamisen kustannukset eivät ylitä uudistuksen kansantaloudellisia positiivisia vaikutuksia.

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Opintotuen 1.8.2014 muutokset

Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotuen 1.8.2014 muutokset Opintotukeen tulee useita muutoksia 1.8.2014. Kerromme tässä tiedotteessa muutoksista ja siitä, mitkä muutokset koskevat kaikkia opiskelijoita ja mitkä koskevat vain korkeakouluopiskelijoita

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT

OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT 1 OPINTOTUKI-INFO VUONNA 2014 LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA ASUMISLISÄ LAINATAKAUS OPINTOTUEN TULOMALLI OPINTOTUEN HAKEMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO

Lisätiedot

Kelainfo. Opintolainan valtiontakaus, korkoavustus ja korkeakouluopiskelijan opintolainavähennys verotuksessa

Kelainfo. Opintolainan valtiontakaus, korkoavustus ja korkeakouluopiskelijan opintolainavähennys verotuksessa Opintolainan valtiontakaus, korkoavustus ja korkeakouluopiskelijan opintolainavähennys verotuksessa Kelainfo Opintolainan valtiontakaus on osa opintotukea. Tässä esitteessä kerrotaan valtiontakauksen hakemisesta

Lisätiedot

opintotuki info info vuonna 2008

opintotuki info info vuonna 2008 opintotuki info info vuonna 2008 Opintotukea on opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 Kuka saa opintotukea ja kuinka Yliopistotutkintoon monta kuukautta? ( tukiajat 1.8.2005 alkaen)

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 52/2011 Laki. opintotukilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2011 52/2011 Laki opintotukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

TUKIAIKA OPINTOJEN ALOITTAMISEN MUKAAN

TUKIAIKA OPINTOJEN ALOITTAMISEN MUKAAN 1 OPINTOTUKI-INFO 2015 SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOTUEN KAKSIPORTAISUUS tukiaika, kaksiportainen myöntäminen OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAHYVITYS OPINTOTUEN

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

OPINTOTUKI KESÄAJALLE

OPINTOTUKI KESÄAJALLE 1 OPINTOTUKI KESÄAJALLE Edellytykset kesällä on tehtävä opintoja 5 op tukikuukautta kohti; koko kesälle haettaessa opintoja suoritettava siis 15 op harjoitteluajalta ei edellytetä em. opintopistemäärää,

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 239/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 25a :n1momentinja41d :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotukilain tietojen luovuttamista koskeviin

Lisätiedot

HE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää.

HE 64/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia valtiontakauksen määrää. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

OPINTOTUKI-INFO 2014

OPINTOTUKI-INFO 2014 1 OPINTOTUKI-INFO 2014 SISÄLTÖ OPINTOTUKIAIKA OPINTOTUEN KAKSIPORTAISUUS tukiaika, kaksiportainen myöntäminen OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAHYVITYS OPINTOTUEN

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Eini Mäkelä, opintotukipäällikkö

Eini Mäkelä, opintotukipäällikkö 1 OPINTOTUKI JA HARJOITTELU ULKOMAILLA Harjoitteluun voi saada opintotukea kun Opiskelija saa harjoittelustaan opintopisteitä opintopisteitä ei tarvitse kertyä 5 op/tukikuukausi/harjoittelukuukausi Lukuvuoden

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan tuet

Aikuisopiskelijan tuet Aikuisopiskelijan tuet 9.10.2009 Monica Varjonen, vakuutuspäällikkö Kela, Turun vakuutuspiiri 3.2008 KANSANELÄKELAITOS, KELA Huolehtii Suomessa asumiseen perustuvista sosiaaliturvaetuuksista eri elämäntilanteissa

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

OPINTOTUKI 2008 OPINTOTUKI - MITÄ SE ON? MITÄ OPINTOJA TUETAAN? OPINTOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OPINTOTUKI 2008 OPINTOTUKI - MITÄ SE ON? MITÄ OPINTOJA TUETAAN? OPINTOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET INFO 8 (12.12.2007) OPINTOTUKI 2008 Tämä esite on tiivistelmä vuoden 2008 opintotuesta. Saat tarkempaa tietoa opintotuen myöntämisestä ja hakemisesta Opintotukiesitteestä ja Kelan internetsivuilta (www.kela.fi).

Lisätiedot

AYY:n lausunto SYL:n liittokokousmateriaaleista 2011

AYY:n lausunto SYL:n liittokokousmateriaaleista 2011 SYL-liittokokous 2011 LAUSUNTO 3.10.2011 AYY:n lausunto SYL:n liittokokousmateriaaleista 2011 Alustava versio sidosryhmien kommenteille 3.10.2011. AYY kiittää mahdollisuudesta lausua SYL:n toimintasuunnitelmasta

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1243/2013 Laki. opintotukilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1243/2013 Laki. opintotukilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1243/2013 Laki opintotukilain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

PALUUORIENTAATIO 2015

PALUUORIENTAATIO 2015 1 PALUUORIENTAATIO 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ VAIHTO-OPINNOT JA OPINTOTUKI VAIHDOSTA PALAAVAN OPISKELIJAN MUISTILISTA OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAVÄHENNYSOIKEUS

Lisätiedot

Ensimmäiseen omaan kotiin

Ensimmäiseen omaan kotiin Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin

Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Lukuvuosimaksut korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta ja taustoitus apurahoja koskeviin linjauksiin Nina Björn Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kansainvälistymispalvelut Kv-kevätpäivät 2016,

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

JYYn ainejärjestökoulutus: SOPO?

JYYn ainejärjestökoulutus: SOPO? JYYn ainejärjestökoulutus: SOPO? Sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen Hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Fatim Diarra Sosiaalivaliokunnan puheenjohtaja Sanni Saarimäki Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan opintotukilakia muutettavaksi siten, että laissa säädetyt markkamäärät muutettaisiin euroiksi ja senteiksi. Muutokset

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain ja sotilasavustuslain 10 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotukilain opintolainan valtiontakausta koskevia

Lisätiedot

Opintolainojen takaisinmaksuongelmat

Opintolainojen takaisinmaksuongelmat Tuula Toikka Opintolainojen takaisinmaksuongelmat Rekisteriselvitys vuosien 2001 2003 aikana valtion takausvastuunsa perusteella maksamista lainoista Kela Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 36/2004

Lisätiedot

Opiskelijalle. Opintoraha, asumislisä ja opintolaina sekä koulumatkatuki

Opiskelijalle. Opintoraha, asumislisä ja opintolaina sekä koulumatkatuki Opiskelijalle Opintoraha, asumislisä ja opintolaina sekä koulumatkatuki Sisällys Tärkeää tietää 1 Kun aloitat opinnot 2 Opintoraha 3 Asumislisä 4 Opintolainan valtiontakaus 7 Miten omat tulot vaikuttavat

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi Opiskelu Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Opiskelu 1 Kelan tuet opiskelijalle 2 Opintotuki lukiolaiselle ja ammattiin opiskelevalle 3 Opintotuki korkeakouluopiskelijalle

Lisätiedot

Salla Ruonala & Marja Takalo OPINTOTUKILAIN MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET TÄYSI-IKÄISIIN KORKEAKOULUOPISKELIJOIHIN

Salla Ruonala & Marja Takalo OPINTOTUKILAIN MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET TÄYSI-IKÄISIIN KORKEAKOULUOPISKELIJOIHIN Salla Ruonala & Marja Takalo OPINTOTUKILAIN MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET TÄYSI-IKÄISIIN KORKEAKOULUOPISKELIJOIHIN OPINTOTUKILAIN MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET TÄYSI-IKÄISIIN KORKEAKOULUOPISKELIJOIHIN

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkoriski asunto-osakeyhtiössä Yleistyneiden remonttien takia taloyhtiöt ovat joutuneet nostamaan merkittäviä lainapääomia

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 408 414. Laki. N:o 408. opintotukilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 408 414. Laki. N:o 408. opintotukilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 408 414 SISÄLLYS N:o Sivu 408 Laki opintotukilain muuttamisesta... 2375 409 Laki tuloverolain muuttamisesta... 2381 410 Laki

Lisätiedot

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi Opiskelu Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Opiskelu 1 Kelan tuet opiskelijalle 2 Opintotuki lukiolaiselle ja ammattiin opiskelevalle 3 Opintotuki korkeakouluopiskelijalle

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan - miksi, miten, milloin? Valtiosihteeri Pilvi Torsti 16.9.2013 Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 120 115 110 105

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 40/2015 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 40/2015 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO 1 / 8 Eduskunta Sivistysvaliokunta Lausuntopyyntö 29.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ HE 40/2015 VP EDUSKUNNALLE LAIKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISESTA Yleistä lausuu pyydettynä eduskunnan

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto Mikä ihmeen kaksiportainen opintotuki Miten vaikuttaa opintojen rakenteisiin Mitä TYY tekee

Lisätiedot

Yleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen

Yleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen Yleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen Asumisneuvontakoulutus 24.02.2014 Raimo Kärkkäinen Tuki milj. /v Asumisen tuet milj. /v 1980-2013 nimellishinnoin, korkovähennys ja tuotantuki v.

Lisätiedot

HE 197/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 197/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. HE 197/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain 7 ja 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen rakennepoliittisen

Lisätiedot

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi

Opiskelu. Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi Opiskelu Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Opiskelu 1 Kelan tuet opiskelijalle 2 Opintotuki lukiolaiselle ja ammattiin opiskelevalle 3 Opintotuki korkeakouluopiskelijalle

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

KUVAILULEHTI 9.5.2001. Julkaisun laji työryhmämuistio. Toimeksiantaja opetusministeriö

KUVAILULEHTI 9.5.2001. Julkaisun laji työryhmämuistio. Toimeksiantaja opetusministeriö KUVAILULEHTI Julkaisija Opetusministeriö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Takausvastuutyöryhmä Puheenjohtaja Leena Koskinen Sihteerit Laura Lahti ja Jukka Laukkanen Julkaisun

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Opintotukilaki 21.1.1994/65

Opintotukilaki 21.1.1994/65 Opintotukilaki 21.1.1994/65 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Suomen kansalaiselle, joka harjoittaa Suomessa oppivelvollisuuden jälkeisiä, päätoimisia

Lisätiedot

Opiskelu Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi

Opiskelu Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset. Lyhyesti ja selkeästi Opiskelu Opiskelijan tuet ja asevelvollisen avustukset Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Opiskelu 1 Kelan tuet opiskelijalle 2 Opintotuki lukiolaiselle ja ammattiin opiskelevalle 3 Opintotuki korkeakouluopiskelijalle

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 734. Laki. opintotukilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 734. Laki. opintotukilain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2001 N:o 734 736 SISÄLLYS N:o Sivu 734 Laki opintotukilain muuttamisesta... 2265 735 Valtioneuvoston asetus kolttalain muuttamisesta

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

Millaisen Suomen haluamme?

Millaisen Suomen haluamme? Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien

Lisätiedot

Opintolainavähennyksen arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24

Opintolainavähennyksen arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24 Opintolainavähennyksen arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 212:24 Opintolainavähennyksen arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Miksi meillä on YTHS?

Miksi meillä on YTHS? Tilannekatsaus AYY:n edustajiston jäsenille YTHS:n rahoituksen tilanteesta Miksi meillä on YTHS? Opiskelijaterveydenhuoltoon erikoistuminen Terveydenedistämistyö (yhteisöterveys) Ennaltaehkäisevää Tutkimukset

Lisätiedot

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Hakemus ajalle TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut/jätetty / 1 Osoite Sukunimi ja etunimet Avio / avopuolison suku ja etunimet Kotona

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntosäästöpalkkiojärjestelmää koskevan lainsäädännön kehittämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi asuntosäästöpalkkiolakia, omistusasuntolainojen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 121/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä

HE 121/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä. Ylimääräisistä

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2013 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

Hallituksen esitys linjapaperin muuttamiseksi

Hallituksen esitys linjapaperin muuttamiseksi Hallituksen esitys linjapaperin muuttamiseksi Lisäykset linjapaperiinpunaisella värillä. Poistot linjapaperista yliviivattuina. Perustelut muutoksille numeroituna. 2.2. Toimeentulo Päätoimisen opiskelun

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot