Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen

Transkriptio

1 Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen VERKOSTON RAKENTAMINEN KÄSITTÄEN KUULEMISET, HAASTATTELUT JA YRITYSVIERAILUT VUOSINA TYÖELÄMÄOSAAMISEN EDISTÄMINEN PIRKANMAALLA CONSTRUCTION OF NETWORK CONSISTING OF HEARINGS, INTERVIEWS, AND COMPANY VISITS IN PROMOTION OF WORKLIFE ABILITY IN PIRKANMAA Olavi Manninen Raportti (20 sivua, CDROM) Tampere Tykes ohjelma projekti T41016 Työministeriö Työelämäosaamisen edistäminen verkostot

2 Verkoston kokoamisvaiheen raportti Projekti T41016 PROMOTION OF WORKLIFE ABILITY IN PIRKANMAA CONSTRUCTION OF NETWORK CONSISTING OF HEARINGS, INTERVIEWS, AND COMPANY VISITS IN Tykes program, Ministry of Labour, Finland Olavi Manninen Tampere, Finland SUMMARY This report clarifies fundamental construction work of Work Life Ability Network. The very first phase of construction work lasted six months and consisted of company visits, hearings and interviews. The fundamental research work dealt with the period from 1 August 2004 to 31 January Right from the outset, the operation of the network has been based on the real development needs of businesses and work organizations. The development needs were charted by interviewing more than one hundred managers and responsible persons in work organizations. The views and opinions of the management representatives were charted by hearings arranged in the companies in two stages during The author of this report, who also acts as director-in-charge of the networks, visited all involving candidate companies and work organizations and personally interviewed managers and management representatives. The interviewees represent a comprehensive range of public and private-sector work organizations in various industries. All interviewed persons were unanimous that worklife ability is the most important and topical area in business development. Worklife ability plays a key role in ensuring the success of companies and work organizations in the international economy. As defined by Olavi Manninen (2004) "Worklife ability refers to the ability and willingness of persons to learn, apply and combine new knowledge and skills related to the product, work, fitness for work, work organization, work environment, and the business operations of the company (and their interconnections) in creative ways that benefit the individual, the enterprise and society". Worklife ability covers three areas: work, life and ability, out of which ability is the basis of all development.

3 Verkoston kokoamisvaiheen raportti Projekti T41016 TYÖELÄMÄOSAAMISEN EDISTÄMINEN PIRKANMAALLA VERKOSTON RAKENTAMINEN KÄSITTÄEN KUULEMISET, HAASTATTELUT JA YRITYSVIERAILUT VUOSINA Tykes-ohjelma, Työministeriö Olavi Manninen Tampere Raportissa kuvataan Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla hankkeen verkoston perustavanlaatuinen ensimmäinen kokoamisvaihe. Verkoston kokoaminen kesti 6 kuukautta: se alkoi ja päättyi Verkoston perustan kokoamisvaiheen toteutti projektijohtaja, dosentti FT Olavi Manninen, ja Tampereen ammattikorkeakoulu hallinnoi kokoamisvaihetta. Kokoamistyön tuloksena syntyi poikkitieteinen ja monimuotoinen oppimis- ja yritysverkko, joka jatkossa keskittyy työelämäosaamisen parantamiseen ja opettamiseen työorganisaatioissa. Verkoston tavoitteellista toimintaa kuvaa määritelmä työelämäosaamisesta (Olavi Manninen 2004): Työelämäosaaminen on henkilöiden kykyä ja halua oppia, soveltaa ja yhdistellä tuotteeseen, työhön, työkuntoon, työorganisaatioon, työympäristöön ja yrityksen liiketaloudelliseen toimintaan (sekä niiden keskinäisiin yhteyksiin) liittyviä viimeisimmän tietämyksen mukaisia tietoja ja taitoja luovilla sekä yksilön, yrityksen että yhteiskunnan kannalta hyödyllisillä tavoilla. Työelämäosaaminen koostuu siten kolmesta aihealueesta: työstä, elämästä ja osaamisesta. Näistä osaaminen on perusta kaikelle kehittämiselle. Lähtötilanne Työelämän uudistumista on pidettävä yhtenä keskeisimmistä kansallisista kilpailutekijöistämme tulevaisuudessa. Olemassa olevaa työelämän osaamista on siksi koottava nykyistä systemaattisemmin yhteen ja luotava edellytyksiä uuden työelämätiedon ja työelämäosaamisen syntymiselle. Jotta osaamista pystytään vahvistamaan ja yritysten kilpailukykyä ja alueellista suorituskykyä parantamaan, tarvitaan eri työelämätoimijoiden osaamisen yhdistämistä. Tässä hankkeessa yhdistäminen toteutetaan laajan työelämäosaajien verkostomaisen yhteistoiminnan ja siihen samanaikaisesti liittyvien oheistoimintojen kautta. Tiiviisti ilmaisten kysymys on siitä, miten valtava alueella olemassa oleva työelämäosaamiseen liittyvä yhteisöllinen asiantuntemus ja tasokas koulutus voivat edelleen kehittyä ja uudella tavalla tukea ja kehittää työelämää, työorganisaatioita sekä työntekoa ottamalla huomioon mahdollisimmin hyvin myös lähitulevaisuudessa nousevat tarpeet.

4 Työelämäosaamisen systemaattisen edistämisen tavoitteena ei ole pelkästään Pirkanmaan profilointi työelämäosaamisen maakuntana, vaan myös aineksien antaminen työelämää koskevaan valtakunnalliseen politiikantekoon sekä kansalliseen työelämätutkimukseen. Kansainvälisyyteen vastaaminen, kilpailukyvyn edistäminen, työllistymisen edistäminen, työelämäosaamisen edistäminen, opetuksen sekä sisällöllinen että toiminnallinen kehittäminen ja kaikinpuolisen ammatillisen osaamisen päivitys luonnehtivat koko hankkeen tavoitteita. Osallistujat Pirkanmaalla työelämäosaamisen systemaattiseen kehittämiseen ja kokoamiseen tähtäävää työtä on tehty kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe toteutettiin talven aikana , jolloin kartoitettiin yhteensä 70 maakunnan työelämäosaajatahon edustajien mielipiteitä ja näkemyksiä työelämän haasteista ja kiinnostusta osaamisensa nykyistä tiiviimpään ja koordinoidumpaan kehittämiseen sekä hahmotettiin alustavasti tämän yhteistyön järjestämismahdollisuuksia. Työelämäosaajien mielipiteiden ja näkemysten kartoittamista jatkettiin samaan tapaan verkoston kokoamisen yhteydessä. Tämä toinen vaihe toteutettiin syksyn 2004 aikana, jolloin tarkennettiin erityisesti työpaikkojen edustajien näkemyksiä ja mielipiteitä asiasta tekemällä työpaikkakäynnit kaiken kaikkiaan 21 yksityiseen yritykseen ja julkiseen työorganisaatioon (ks. myös Kehityssuunnitelman Liite 1). Syksyisistä täydentävistä kuulemisista tehdyt johtopäätökset ovat poikkeuksetta samat kuin aiemmat jo 70 vierailun yhteydessä vuosina haastattelujen tuloksista tehdyt johtopäätökset ja luovat siten hyvin yksituumaisen näkemyksen siitä, että työelämäosaamisen systemaattinen kehittäminen on tärkeimpiä ja ajankohtaisimpia asioita sekä yrityksissä, työorganisaatioissa että koko maakunnassa. Nimenomaan esiin tullut yksituumaisuus kaikkien kuultujen keskuudessa (yhteensä 91 toimijatahoa) antaa vankan perustan toiminnan jatkamiselle ja sen tarpeellisuudelle. Mukana toiminnassa ovat kaikki keskeisimmät pirkanmaalaiset oppilaitokset, opistot, koulutuskeskukset ja useat niiden yhteydessä toimivat tutkimus- ja koulutusyksiköt, paikalliset viranomaiset, järjestöt ja oman toimintansa ja henkilöstönsä kehittämisestä kiinnostuneita ja vastuunsa kantavia yksityisiä ja julkisia työorganisaatioita ja yrityksiä. Kehittämistarpeet Toisin sanoen mielipiteiden kartoitusten perusteella verkostomainen toimintamalli nähdään tarpeelliseksi työelämäosaamisen kehittämiseksi Pirkanmaalla. Tällaisen yhteistyön entistä tiiviimpää hiomista ja selkiyttämistä varten on kartoitustyön yhteyteen sisällytetty henkilökohtaisia tapaamisia ja niiden aikana on pyritty saamaan selville verkostomaista toimintaa tukevat ja toimintaan liittyvät keskeiset teemat ja kehittämistarpeet.

5 Esille tulleista kehittämistarpeista ja toiveista johtuen hankkeen toimintalinjaksi on valittu yrityksistä ja työorganisaatioista käsin tapahtuva yhteistoiminnallinen kehittäminen. Kehittäminen prosessina perustuu ymmärrykselle siitä, että eri työorganisaatioissa tehdään hyvin erilaisia työtehtäviä hyvin erilaisilla osaamisalueilla ja erilaisissa tilanteissa. Tätä erilaisuutta on tietoisesti korostettu ja tavoiteltu, kun kokoamisvaiheessa työorganisaatioita on rekrytoitu hankkeeseen. Oppimisverkoston kokoamisen tavoitteet Edellä mainitun alustavan selvitystyön tulokset osoittivat, että Pirkanmaalla on paljon erilaista työelämäosaamista; kaiken kaikkiaan näitä työelämäosaajia arvioidaan olevan eri puolilla Pirkanmaata lähes sata. Toisin sanoen kokoamisvaiheen tavoitteena on ollut rakentaa toimiva työelämäosaajien oppimisverkko. Itse asiassa tavoitteena oli luoda monitasoinen ja monimuotoinen verkostojen verkko, josta lähivuosina yhteistyön tuloksena kehittyy pysyvä verkostoorganisaatio, koordinointikeskus. Verkoston vastaista toimintaa ohjelmoidaan ja kehitetään ja uusia kehittämishankkeita käynnistetään keskuksen koordinoivan ohjelmointityön tuella. Oppimisverkon kokoamisvaiheessa toiminnan kannalta keskeisimmät asiat liittyivät toiminnan organisointiin sekä keskeisten toimijoiden vastuiden että osaamisen määrittelyyn, teema- ja asiantuntijaryhmien perustamiseen ja niiden toiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen, yhteistyöorganisaatioiden kehittämis- ja tutkimushankkeiden käynnistämiseen yhteistyöorganisaatioissa (mukaan lukien uudentyyppinen yksilön ja työorganisaation yhdistävä ytyvalmennus), kansainvälisen yhteistyöverkoston kokoamisen käynnistämiseen, yhteistoimintasopimusten kehittämiseen, verkoston sisäisen ja ulkoisen viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen, verkkoa tukevien oheistoimintojen kartoittamiseen, toimintojen toteuttamisen edellytysten selvittämiseen ja toimintojen edelleen kehittämisen edellytysten selvittämiseen (opetuspaketit opettajille ja opetushenkilökunnalle, uudet koulutukselliset tuotteet kuten kurssit ja tutkinnot sekä työelämäosaamisen tiedon tuottamisen portaali), työpaikkojen ja työorganisaatioiden odotusten ja näkemysten kartoittamiseen ja niiden huomioon ottamiseen osana verkkotoiminnan jatkon kehittelyä sekä varsinaisen kehityssuunnitelman tekemiseen. Aloitteentekijät ja heidän roolinsa Pirkanmaalaisen hankkeen käynnistymistä, siihen johtaneita tekijöitä ja eri tahojen aloitteellisuutta on kuvattu yksityiskohtaisesti alustavaa selvitystyötä koskevassa raportissa. Alustava selvitystyö saatiin päätökseensä ja raportoiduksi maaliskuussa Verkoston toiminnan käynnistämistä valmisteltiin ja pidetyissä yhteistilaisuuksissa. Tilaisuuksissa kuultiin osallistujien näkemyksiä omasta roolistaan verkoston kokoamisvaiheessa sekä käytiin lävitse ideoita

6 siitä, mihin suuntaan ja millä tavalla verkoston toimintaa voitaisiin käynnistää ja edelleen kehittää. Toiminnan käynnistämisen tukemiseksi perustettiin myös vapaamuotoinen työryhmä, joka puolestaan kokoontui vuonna 2004 huhtikuun-toukokuun aikana kolme kertaa. Työryhmän jäsenet ovat nyt kootun oppimisverkoston aktiiveja toimijoita ja myös verkoston neuvottelukunnan jäseniä. Tämän jälkeen työelämäosaamisen kokoamista ja systemaattista edelleen kehittämistä on jatkettu vuoden 2004 elokuun ja vuoden 2005 tammikuun välisenä aikana tässä raportissa kuvatulla tavalla Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla nimisenä hankkeena Tykes -ohjelman myöntämän projektituen avulla. Kehitysprosessi Verkoston kokoamisen ja toiminnan käynnistämisen aikataulu Verkoston kokoamisesta vastasi dosentti Olavi Manninen, joka toimii jatkossa myös verkoston vastuullisena johtajana. Verkoston kokoamiseen liittyneet konkreetit toimet jakaantuivat vuoden 2004 elokuun ja vuoden 2005 tammikuun välisenä aikana seuraavasti: Elo - syyskuu 2004: Hankkeen neuvottelukunnan työn käynnistäminen ja työskentelymuotojen vakinaistaminen, yhteydenotot yrityksiin, yritysten ja työorganisaatioiden edustajien mielipiteiden ja odotusten kartoittamisen käynnistäminen, teema- ja asiantuntijaryhmien kokoaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen ja tukeminen, hankkeen sisäisen ja ulkoisen yhteydenpidon kehittämisen käynnistäminen, Syys - marraskuu 2004: Verkoston koordinoinnin järjestäminen, hankkeiden edelleen kehittely ja suunnittelu, verkoston aktiivien toimijoiden kokoaminen, opintomatkan suorittaminen Lundin yliopistoon Ruotsiin, Työelämäosaaminen Pirkanmaalla - seminaarin järjestäminen yhteistyökumppaneille, Marras - joulukuu 2004: Verkoston toimintaa tukevien oheistoimintojen kartoittaminen ja edelleen kehittämismahdollisuuksien arviointi, yritysten ja työorganisaatioiden omien kehityshankkeiden valmistelun jatkaminen ja niitä koskevan rahahakemuksen valmistelu osana yhteistä resurssihakemusta, Joulukuu tammikuu 2005: Lopullisen kehityssuunnitelman ja sen toteuttamiseksi tarvittavan resurssihakemuksen tekeminen koskien vuosia ja raportin laadinta verkoston kokoamisvaiheesta. Syksyn 2004 aikana kuulluiksi tulleet yritykset ja työorganisaatiot Syksyllä 2004 verkoston kokoamisen yhteydessä kartoitettiin yhteensä 21 tuotannollisen yrityksen ja työorganisaatioiden edustajien (yhteensä 55 henkilön) mielipiteitä ja näkemyksiä. Kartoitukset olivat täydentävä jatko aiemmin perusselvityksen yhteydessä tehdyille kuulemisille, jotka koskivat yhteensä 70 toimijatahoa. Syksyisten kartoitusten ja kuulemisten tarkoituksena oli saada vahvistusta ja yleistettävyyttä näkemyksille työelämäosaamisen edistämiseen liittyvistä kehittämistarpeista ja yhteistyön systemaattisen edelleen kehittämisen

7 tarpeellisuudesta nimenomaan yritysten ja työorganisaatioiden näkökulmasta. Vierailujen kohteiksi ja kuultaviksi tahoiksi valittiin tietoisesti hyvin erilaisia organisaatioita. Keskustelujen yhteydessä samalla myös tiedusteltiin olisiko yrityksillä ja työorganisaatioilla joitain täysin uusia ja jo aiemmin esille nousseista kehittämisteemoista poikkeavia kehittämistarpeita, joiden tyydyttäminen vastaisen verkostomaisen yhteistyön puitteissa vaatisi esimerkiksi uusien teema- ja pienryhmien perustamista. Kaikki kuullut tahot olivat edelleen yksimielisiä siitä, että työelämäosaamisen edistäminen ja toimijoiden keskinäisen yhteistyön vahvistaminen on tärkeää suunnitellulla tavalla. Vahvistusta edellisten tapaamisten yhteydessä tehtyjen haastattelujen tuloksiin toi myös se, ettei missään nyt vierailujen kohteina olleissa yrityksissä ja työorganisaatioissa tullut esille mitään sellaista uutta ajankohtaista kehitysajatusta, joka poikkeaisi hankkeen keskeisistä teemoista ja joka hankkeen tässä vaiheessa vaatisi täysin uuden teemaryhmän perustamista. Tästä syystä esimerkiksi keskusteluissa syksyn aikana esillä olleet työssä oppiminen ja siihen liittyvät asiakysymykset voidaan sisällyttää jo nimettyjen pienryhmien ja asiantuntijaryhmien toimintaan ja tavoitteisiin. Alla on lueteltuina syksyn aikana kuullut tahot. Kuulemistilaisuuksiin osallistuivat yrityksen toimitusjohtaja tai päällikköasemassa oleva henkilö joko yksinään tai yhdessä henkilöstöpäällikön, työsuojelupäällikön, tuotanto- ja/tai laatupäällikön tai linjavastaavan kanssa. Kuultujen henkilöiden määrät ovat mainittu organisaatioiden nimien perässä sulkeissa. 1. Tieliikelaitos (3) 2. Tampereen Seudun Osuuspankki (2) 3. Kalmar Industries Oy (2) 4. Sisu-Diesel Oy (3) 5. Galvanoimis Oy (2) 6. Lähettipirkka Oy (1) 7. Suomen Posti Oyj (7) 8. Pirkanmaan Osuuskauppa (1) 9. Sandvik Tamrock Oy (2) 10. Nokian kaupunki (7) 11. Patria Aviation Oy (3) 12. Sopimusvuorisäätiö (3) 13. Perlos Oy (2) 14. Länsi-Suomen Tullipiiri/Tampereen Tulli (2) 15. Länsi-Suomen Lääninhallitus (3) 16. Onninen Oy (2) 17. Tamfelt Oyj (3) 18. Tampereen kihlakunnan syyttäjävirasto (1) 19. Pv-Materiaalilaitoksen Esikunta (1) 20. Pv-Lentotekniikkalaitos (3) 21. Pv-Teknillinen Tutkimuslaitos (2) Yleensä kuulemiset toteutettiin vierailujen yhteydessä työpaikoilla. Jokaisella vierailukerralla vierailun ohjelman rakenne ja sisältö oli sama. Samaten kysymykset, jotka tapaamisten aikana esitettiin työorganisaatioiden edustajille, olivat kaikille täsmälleen samat. Tilaisuuden alussa projektijohtaja esitteli sekä suullisesti että kalvoin ja jaetuin monistein puolen tunnin ajan Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla -

8 hankkeen lähtökohdat, tavoitteet ja suunnitellun verkoston rakenteen. Alustuksen pohjalta käytiin keskustelua ja kuultiin asianomaisen organisaation edustajien mielipiteet yhteistyön tarpeellisuudesta, organisaation kehittämistarpeet ja ylipäätänsä organisaation halukkuudesta osallistua verkoston eri toimintoihin. Työpaikkojen henkilöstöjen osallistuminen projektin toteuttamiseen Oheisessa taulukossa on yhteenveto verkoston organisaatioista ja henkilöistä, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa osallistua ja jotka ovat osallistuneet hankkeen eri toimintoihin. Taulukko kuvaa vallinnutta tilannetta. Kaiken kaikkiaan halukkaiden henkilöiden määrä on 123 ja organisaatioiden määrä on 50. Henkilöt ja organisaatiot nimineen ovat lueteltu teema- ja asiantuntijaryhmittäin sekä oheisessa liitteessä että Kehityssuunnitelman Liitteessä 3. Periaatteena on, että kukin organisaatio nimeää edustajansa hankkeen neuvottelukuntaan. Yhteistoimintasopimuksen myötä toimijat ovat perustajajäseniä ja perustajastatuksella toimivia. Neuvottelukunta siis koostuu kaikista oppimisverkon aktiiveista toimijoista. Oheisessa koontitaulukossa projektijohtaja on erotettu muista organisaatioista erilliseksi toimijaksi. Tämä siksi, että projektijohtajan odotetaan edustavan koko verkkoa ja kohtelevan tasapuolisesti siihen kuuluvia eri tahoja - syntynyttä uutta verkosto-organisaatiota. Neuvottelukunnan tavoitteellinen koko on 50 organisaatiota, joita edustaa vähintään yhtä monta henkilöä. Neuvottelukunnan jäsenistä 16 on eri organisaatioiden päällikkö- ja esimiesasemissa olevia henkilöitä, jotka osallistuvat ainoastaan neuvottelukunnan toimintaan. Neuvottelukunnan 24 jäsentä ovat mukana myös eri ryhmien toiminnassa. Ryhmä Henkilöitä Organisaatioita Tiedonvaihto eri organisaatiotasoilla Yksilön osaamisen kehityskaari Ennakointitieto ja työorganisaatiot YTY-työaikainen valmennus Turvallisuusjohtaminen Kannustus ja palkitseminen 8 7 Viestintä ja markkinointi 4 3 Neuvottelukunnan jäsenet, jotka eivät osallistu em. ryhmien toimintaan 16 Projektijohtaja 1 1 Yhteensä Kunkin yhteistyöorganisaation nimen perässä on myös mainittu neuvottelukunnan työskentelyyn osallistuvien henkilöiden nimet.

9 Neuvottelukunnan lopullinen koostumus tarkentuu lähipäivinä sen jälkeen, kun muutamat organisaatiot ovat ilmoittaneet edustajiensa nimet. Suomen Posti Oyj; tuotantojohtaja Jukka Tihinen ja projektipäällikkö Marko Heinonen Pirkanmaan Osuuskauppa; henkilöstön kehittämispäällikkö Mika-Jussi Mononen Galvanoimis Oy; toimitusjohtaja Timo Satuvuori ja laatupäällikkö Tommi Mehtonen Patria Aviation Oy; henkilöstöpäällikkö Harri Majanmaa ja valmentaja Mika Särkkinen Tampereen Seudun Osuuspankki (TSOP); toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen Työhuone Tuulensuu Oy; toimitusjohtaja Timo Tommila Ikaalisten Kylpylä Oy; terveys- ja hyvinvointijohtaja Martti Heinisuo Sisu-Diesel Oy; toimitusjohtaja Eero Tomi Sandvik Tamrock Oy; toimitusjohtaja Arto Metsänen ja henkilöstöpäällikkö Liisa Siikakoski Sopimusvuorisäätiö; yhteyspäällikkö Ritva-Liisa Lehtinen Eltur Oy; toimitusjohtaja Jukka Kinnunen ja kouluttaja Jukka Riekki Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK); rehtori Markku Lahtinen ja hallintopäällikkö Risto Masonen Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu (TAOKK); rehtori Maarit Jääskeläinen Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK Hämeenlinnan toimipiste); johtava koulutuspäällikkö Tuulikki Similä-Lehtinen Tampereen ammattiopisto (TAO); johtava rehtori Reijo Linnanen ja koulutussuunnittelija Kyösti Viitanen Tampereen aikuiskoulutuskeskus (TAKK); rehtori Martti Santasalo ja kouluttaja Auli Nerkki-Saarinen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY, Turvallisuustekniikan laitos); professori Kaija- Leena Saarela ja tutkija Pertti Palukka Tampereen teknillinen yliopisto (TTY, Edutech); varajohtaja Paula Ihalainen Tampereen yliopisto (TAY, Eduta-Instituutti); professori Esa Poikela Tampereen kesäyliopisto (TAY); rehtori Ritva Ojalehto Tampereen yliopisto (TAY,Työelämän tutkimuskeskus); tutkija Anu Järvensivu - Koski ja tutkija Pasi Koski Murikka - opisto; rehtori Aki Ojakangas ja opettaja Jouko Reijonen Voionmaan opisto; rehtori Pasi Salmikallio ja vararehtori Pekka Lassila Sastamala opisto; toimistonhoitaja Tarja Pietilä SAK:n Tampereen Paikallisyhdistys ry; puheenjohtaja Jouko Toivonen STTK- Pirkanmaan aluetoimikunta; puheenjohtaja Veijo Pösö AKAVA- Pirkanmaan aluetoimikunta; puheenjohtaja Hanna Ahonen TEHY/Tampereen aluetoimisto; asiamies Riitta Vuorinen OAJ/Tampere; työsuojeluvaltuutettu Timo Välimäki KTV/Tampere; varapuheenjohtaja Sirpa Koivisto SAK/Tampere; työsuojeluvaltuutettu Ritva Lähteenmäki PAM-PAMINA/Tampere; varapuheenjohtaja Marja Elomaa Rakennusliitto/Hämeen aluetoimisto; aluepäällikkö Seppo Nieminen Rakennusteollisuus/Sisä-Suomen piiri; aluepäällikkö Jukka Vairema Lentotekniikkalaitos; laitoksen johtaja Veijo Mustonen ja hallintopäällikkö Jukka Kuntsi Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta; esikuntapäällikkö Pentti Väänänen Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos; johtaja Ilkka Jäppinen ja laatuinsinööri Kirsi Sundell Tampereen kaupunki; henkilöstön kehittämispäällikkö Niina Pietikäinen ja työympäristöpäällikkö Kari Parikka Nokian kaupunki; henkilöstöpäällikkö Vesa Koskinen ja sosiaalijohtaja Hanna Ahonen Länsi-Suomen lääninhallitus; projektipäällikkö Jukka Kohonen Pirkanmaan TE- keskus; projektipäällikkö Peer Haataja Sosiaali- terveysministeriö/tso; hallitusneuvos Reino Kanerva Opetushallitus (OPH); yli-insinööri Arto Pekkala

10 Työturvallisuuskeskus; koulutuspäällikkö Päivi Rauramo CAM-FORUM; projektipäällikkö Arto Jokihaara Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla; projektijohtaja, dosentti Olavi Manninen Lisäksi neuvottelukunnan kokouksiin kutsutaan edustajat työministeriön Tykes - ohjelmasta, jota hankkeen toiminnassa tähän mennessä ovat edustaneet projektikoordinaattorit Elise Ramstad ja Maarit Lahtonen. Osallistujien välinen yhteistyö Verkosto yhdistää uudella tavalla pirkanmaalaiset työelämäosaamista edustavat tahot. Oppimisverkko synnyttää ainutlaatuisen työelämäosaamisen keskittymän. Koskaan aiemmin toimijoiden välillä ei ole ollut mitään vastaavanlaista yhteistyötä. Sekä hankkeen neuvottelukunta on pitämässään kokouksessa että kaikki aktiivit toimijat ovat pitämässään yleiskokouksessa käsitelleet ja hyväksyneet yksimielisesti hankkeen kehittämissuunnitelman ja sen toteuttamiseksi laaditun resurssihakemuksen. Poikkitieteellisyytensä ja monimuotoisuutensa johdosta yhteistyöhanke tarjoaa erinomaiset yhteistyömahdollisuudet opinnäytetöiden tekemiseen eri oppiaineissa. Välittömästi hankkeen rahoituksen varmistuttua käynnistyy kevään 2005 aikana monipuolisten aineistojen keruu, jolla hankkeen omiin tavoitteisiin pääsyn lisäksi tähdätään ainakin neljän tohtorin väitöskirjatyön tekemiseen, yhden lisensiaattityön tekemiseen ja diplomi- ja/tai lopputyön tekemiseen. Tavoiteltavat tohtori- ja lisensiaattitutkinnot liittyvät lähinnä kasvatustieteisiin, hallintotieteisiin, teknisiin tieteisiin ja oikeustieteisiin. Henkilöedustajien kautta tällä hetkellä toimintaan ovat jo tulleet mukaan kaikki keskeisimmät pirkanmaalaiset oppilaitokset, opistot ja useat niiden yhteydessä toimivat tutkimus- ja koulutusyksiköt, viranomaiset, paikallisjärjestöt ja viisitoista aktiivia, oman toimintansa ja henkilöstönsä kehittämisestä kiinnostunutta ja vastuuta kantavaa yksityistä ja julkista työorganisaatioita tai yritystä. Organisaatiot edustavat eri toimialoja ja työllistävät yhteensä noin 5000 henkilöä. Toisaalta pelkästään jo omien järjestöjensä kautta tässä vaiheessa hankkeen kohdejoukkoon kuuluu yhteensä satoja eri työorganisaatioita ja niiden yhteensä yksityistä henkilöä (so. AKAVA: n 20 liittoa ja niiden jäsentä, STTK: n 20 liittoa ja niiden jäsentä, SAK: n Pirkanmaalla olevat 67 yhdistystä ja niiden jäsentä). Tietämämme mukaan missään muussa hankkeessa järjestöjen sitoutuminen ja osallistuminen eivät ole eivätkä ole olleet yhtä laajaa kuin mitä se on tässä hankekokonaisuudessa. Mukana olevat oppilaitokset ovat sinänsä suuria konserneja ja edustavat kattavasti erilaisia työyhteisöjä, työympäristöjä ja työtehtäviä - koko työelämän toiminnallista ja tiedollista kirjoa.

11 Toiminnan vakiintumisen myötä aktiivien toimijoiden joukko ja asiakaskunta lisääntyy ja monipuolistuu olennaisella tavalla nyt tässä esitetystä; asteittainen laajentaminen on sopusoinnussa verkoston tietoista edelleen kehittämistä. Lähestymistavat ja menetelmät Työorganisaatiotasoon kohdistuvat toimet ja työkulttuuri ovat avainasemassa ja korostetusti esillä tässä hankkeessa, kun tavoitteena on työelämäosaamisen parantaminen työorganisaatioissa. Käytännössä verkostomaista kehittämistyötä tehdään muun muassa reaktiivisissa ja dynaamisissa sekaryhmissä. Sekaryhmien työ nivoutuu hankekokonaisuuteen sen tavoitteita tukien ja aikataulua noudattaen. Kuitenkin nimetyt teema-alueet ovat työnimiä ja toimivat lähtökohtina, joiden pohjalta toimintaa ryhmissä vastuullisten koordinaattoreiden avustuksella jäsennetään. Vetämällä yhteen edellä kuvattujen kuulemisten tulokset teema- ja asiantuntijaryhmien työssä paneudutaan muun muassa seuraaviin asiakokonaisuuksiin: tiedonvaihto eri organisaatiotasoilla ja organisaatioiden välillä (koskien erityisesti kokemusperäistä ja hiljaista tietoa), yksilön osaamisen kehityskaari työyhteisöissä (erityisesti ikääntyvän työvoiman voimavarat/jaksaminen ja erityisesti yksilön osaamisen kehittäminen) ennakoinnin hyödyntäminen (erityisesti osaavan työvoiman varmistaminen) sekä täydennyskoulutus ja koulutuksen kohtaaminen, yksilön ja työorganisaation yhdistävä työaikainen valmennus ja turvallisuusjohtaminen. Teema- ja asiantuntijaryhmät ovat kanavia, joiden kautta halukkaat voivat osallistua oman työnsä ja työyhteisöjensä kehittämisen kannalta olennaisten asioiden käsittelyyn. Teema- ja asiantuntijaryhmät ovat sekaryhmiä, joiden kohteena on arjen työn ja toiminnan tutkiminen ja siitä oppiminen, pysähtyminen, tietoinen pohdinta, yhteisen intressipohjan rakentaminen sekä sovittujen toimien ja hankkeiden toteutus yhdessä. Teemaryhmien tiedon tuottamisen prosessia on kuvattu Kehityssuunnitelman liitteenä olevassa kaaviossa (Liite 5). Osallistujien määrällä arvioiden ryhmistä suosituin on Turvallisuusjohtamisen asiantuntijaryhmä. Toiseksi suosituin on Yty- työaikaista valmennusta suunnitteleva ja toteuttava asiantuntijaryhmä. Teemaryhmien rajapintoihin sijoittuvat yhteiset hankkeet ja kiinnostuksen kohteet kuten viestintä ja markkinointi sekä uudenlainen kannustaminen ja palkitseminen ihmisen elinkaaren ja työuran eri vaiheissa. Projektin toteuttamiseen osallistuneet työorganisaatioiden ja työpaikkojen edustajat ovat lueteltu oheisessa liitteessä (Liite 1). Syksyn aikana 2004 järjestetyissä ryhmien kokouksissa käytiin syventävää keskustelua kunkin ryhmän toiminnan tavoitteista, sisällöstä, keskinäisestä yhteistyöstä yritysten ja työorganisaatioiden ja muiden ryhmien kanssa.

12 Työskentelyn tuloksina syntyivät ryhmien kirjalliset toiminta-ajatukset, joita esitellään lyhyesti seuraavissa kohdissa: Tiedonvaihto eri työorganisaatiotasoilla - teemaryhmä Kokonaishankkeen toteutumista tukien teemaryhmän tavoitteina ovat kokemustiedon ja hiljaisen tiedon tuottaminen yhdessä yhteistyöorganisaatioiden kanssa, pilottihankkeista saatujen kokemusten raportointi ottaen huomioon julkisuus/luottamuksellisuus näkökulmat, kokemustiedon ja osaamisen analysointi- ja arviointimenetelmien soveltaminen sekä kehitettyjen menetelmien testaaminen, edelleen kehittäminen ja tuotteistaminen. Yksilön osaamisen kehityskaari työorganisaatioissa - teemaryhmä Yrityksen ja työorganisaation keskeinen menestystekijä on osaava henkilöstö. Tämä edellyttää henkilöstön osaamisen jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä erilaisin menetelmin. Tähän liittyen teemaryhmä esittää oman työnsä painopistealueiksi muun muassa osaamisresurssit, osaamisen kartoitukset ja osaamisen tiedostamisen, osaamisen johtamisen, jaksamisen ja resurssien uudelleen arvioinnin. Ennakointitieto ja työorganisaatioiden tarpeet - teemaryhmä Hankekokonaisuuden toimintaa tukien tämän kuin muidenkin teemaryhmien toiminnan tavoitteena on proaktiivisuus - tulevaisuuteen ennalta varautuminen ja muutoksen ennakointi. Ryhmä arvioi ennakointia ja sitä, miten tieto syntyy ja miten tieto ylipäätänsä jalostuu käytettäväksi ja hyödynnettäväksi työpaikoilla ja yrityksissä. Tähän liittyen olennaista on ennakointiin liittyvän tiedon kriittinen arviointi myllyttäminen ja asiakkaiden erilaisten tarpeiden viiveetön tunnistaminen. Turvallisuusjohtamista käsittelevä asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmän tavoitteena on turvallisuusjohtamista käsittelevän monimuotoisen opetuspaketin suunnittelu ja valmistaminen. Opetuspaketin sisällön ja rakenteen laatimisen kannalta asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä sisältötasoa, toteutusta ja kohderyhmää. Valmistettavan opetuspaketin tavoitteena on ensivaiheessa ammatillisten oppilaitosten ja muun opetushenkilökunnan opettajien valmentaminen turvallisuusjohtamiseen ja yleensä turvallisuustietouden lisääminen ja ajantasaistaminen. Työelämä- ja yrityslähtöisyys on korostetusti esillä koulutuspaketin suunnittelussa ja valmistamisessa, ja tästä syystä asiantuntijaryhmän työskentelyyn on jo nyt osallistunut useita kymmeniä osaajia työorganisaatioista ja yrityksistä. Uudistunut opetuskokonaisuus on siten oleva tarpeellinen työvälineistö vastaisissa opettajien työelämäosaamisen edistämiseen tähtäävissä

13 koulutusjaksoissa, joita tietyllä tavalla toteutetaan vuoden 2005 alusta alkaen yhteistyössä hankkeessa mukana olevien keskeisimpien oppilaitosten kanssa. YTY työaikaisen valmennuksen asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmän työ perustuu uudentyyppiseen valmennusajatteluun, mikä tähtää paitsi yksilön myös työorganisaation samanaikaiseen valmentamiseen. Työorganisaatioiden sisäinen työkulttuuri on merkittävä työhön sitova ja työstä poistyöntävä tekijä. Tästä syystä asiantuntijaryhmä yksimielisesti katsoo, että esimerkiksi työkykyä edistävän ja ylläpitävän toiminnan pitää kohdistua nykyistä selkeämmin työorganisaatiotasolle. YTY- toiminnassa yksilöiden ohella hankkeessa valmennetaan mukana olevat yhteistyöorganisaatiot; organisaatiotason valmennuksen tavoitteena on saada työorganisaatiot toimiviksi, vuorovaikutteisiksi, avoimiksi ja yhteisöllisiksi, joita jatkossa leimaa kumppanuus ja rakentava yhteistoiminta. Asiantuntijaryhmä kutsuu toimintaansa sparraavaksi kumppanuudeksi, jonka vaikuttavuutta seurataan jatkuvan palautteen ja tietojen keräämisen avulla. Kannustaminen ja palkitseminen Osana Yty-toimintaa suunnitellaan ja kehitetään uusia palkitsemis- ja kannustamiskeinoja pitäen lähtökohtana niitä henkilöitä, jotka etupäässä toimivat määräaikaisissa työsuhteissa. Kehittely- ja tutkimustyössä keskitytään aineettomaan (ei-taloudelliseen) palkitsemiseen, jossa erityisesti tarkastellaan urapalkitsemista kuten työn ja itsensä kehittämistä ja työuralla etenemistä. Verkkopohjainen portaali Yksi YTY- toiminnan tärkeimmistä kehittämistoimista on Työelämäosaamisen tiedon tuottamisen portaali (ks. Kokonaishanketta kuvaavaa kaaviota, Kehityssuunnitelman Liite 2). Kaikki työelämäosaamisen edistämiseen liittyvät palvelut kootaan tähän mahdollisimman helppokäyttöiseen suomenkieliseen portaaliin. Portaali palvelee nimenomaan erilaisten työorganisaatioiden ja yritysten tarpeita proaktiivisella tavalla. Portaali mahdollistaa yhteisöllisen asiantuntijuuden ja erityisosaamisen tehokkaan ja helpon jakamisen sekä hyödyntämisen. Arvio kokoamisvaiheesta Tavoitteiden saavuttaminen Kireästä aikataulusta ja käytettävissä olevista vähäisistä henkilöstöresursseista huolimatta kokoamistyölle asetetut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti: puolen vuoden työn tuloksena syntyi koalitio, joka edustamansa monipuolisen osaamisen, laajuuden, innostuksen ja yksituumaisuuden suhteen on oloissamme ainutlaatuinen. Syntynyt poikkitieteellinen ja monipuolinen verkostomainen yhteenliittymä on valmis aloittamaan työnsä helmikuun alussa 2005 kehityssuunnitelman mukaisesti.

14 Kuten sanottu, käytettävissä olevan työvoiman suhteen tämän hankkeen kustannusarvio oli alimitoitettu, mikä tietysti kannattaa ottaa huomioon, jos vastaavanlaisia yhtä mittavia verkostojen kokoamisia halutaan käynnistettävän. Kokoamisesta vastaavana henkilönä usein totesin, että normaali päivittäinen työaika ei riitä, vaan aikataulussa pysyäkseni viikon loput oli otettava avuksi. Työpainettani lisäsi osaltaan se, että hankkeen assistentti ei pystynyt marras- joulukuussa osallistumaan kokoamistyöhön sillä intensiteetillä, mistä alun perin hänen kanssaan oli sovittu. Lähestymistapojen ja menetelmien sopivuus Henkilökohtaiset tapaamiset, henkilökohtaiset vierailut yhteistyökumppaneiden luona oppilaitoksissa ja työpaikoilla, henkilökohtaiset yhteydenotot ja keskustelut sekä lukuisat yhteiset kokoukset ja ideapalaverit olivat keskeiset työmuodot ja lähestymistavat verkoston kokoamisessa. Vaikka kasvotusten tapahtuva keskustelu on aikaa vievää, hyvää ihmistuntemusta ja keskustelutaitoja vaativaa, se on tämän tapaista kokoamistyötä ajatellen ehdottomasti tehokkain ja tuloksellisin toimintatapa. Kasvotusten tapahtuva henkilökohtainen keskustelu mahdollistaa viiveettömän mielipiteiden ja kysymysten esittämisen, mutta myös mahdollisuuden vastata välittömästi esitettyihin kysymyksiin perustellusti ja asiansa perin pohjin tuntevasti. Kuten tässä tilanteessa, toisilleen entuudestaan täysin vieraiden henkilöiden keskinäistä keskustelua ja yhteisen näkemyksen syntymistä luonnollisestikin edistää aito kiinnostus toisen osapuolen tekemistä kohtaan, avoimuus ja rehtiys, joiden esille tuomista pidin tärkeänä alusta alkaen tilanteessa kuin tilanteessa. Yleisesti ottaen kokoamistyötä oli ilo tehdä, koska muutamaa organisaatiota lukuun ottamatta kaikki muut yhteistyötahot olivat innostuneita, pitivät verkostomaista toimintaa arvokkaana ja tervetulleena sekä arvioivat työelämäosaamisen edistämisen tärkeäksi ja ajankohtaiseksi asiaksi. Ne syyt, jotka ilmeisesti johtivat muutamat organisaatiot jäämään verkoston toiminnan ulkopuolelle tässä vaiheessa, liittynevät pelkoon siitä, että verkostoon osallistuminen asettaa heidän oman osaamisensa kyseenalaiseksi, asettaa heidät yllättävään kilpailutilanteeseen samalla alalla olevan toimijan kanssa tai asettaa heidät kiusalliseksi koettavan seurannan ja kiinnostuksen kohteeksi, aiheuttaa joillekin vastuuhenkilöille täysin turhaa työtä tai sellaista ylimääräistä työtä, jota ei ole etukäteen budjetoitu tai että käynnissä oli jokin muu kiireellinen muutos- ja kehityshanke, johon organisaatiossa oli aiemmin jo sitouduttu. Näissä tapauksissa verkoston ulkopuolelle jäämistä edesauttoi kuultujen henkilöiden itsensä työssään kokema kiire, keskittyminen rutiinien tekemiseen ja heidän julkilausumansa epäily oppivan organisaation mukanaan tuomista hyödyistä esimerkiksi henkilöstön osaamisen lisääntymisen muodossa. Tunteen petetyksi tulemisesta koin, kun yksi organisaatio äkillisesti irtaantui yhteistyöstä, vaikka sitä olin syksyn aikana yrityksen johdon kanssa yhdessä konkreettisesti harjoittanut. Kun yhdessä työstetty yrityksen oma kehittämishankesuunnitelma valmistui, syystä tai toisesta kyseisen yrityksen johtaja ilmoittikin hakevansa itse suoraan rahoitusta Tykes ohjelmasta.

15 Evästykseksi ja opiksi muille verkoston kokoamista aikoville haluankin sanoa, ettei edes tällaisessa yhteiseen hyvään tähtäävässä toiminnassa pidä olla liian sinisilmäinen, sillä hyväntahtoisuudelle löytyy väärinkäyttäjänsä. Yhteistyön kannalta maininnanarvoinen kokemus on myös se, että monissa työorganisaatioissa ei osata pukea kehitysajatuksia kirjalliseen muotoon. Sen tähden suunnitellunkaltainen tiivis ja luottamuksellinen yhteistyö eri toimijatahojen kesken on tarpeen. Kuitenkin edellä kuvatunlaisen pettymyksen ja turhan työn välttämiseksi yhteistyötä eri tahojen kesken käynnistettäessä on perusteltua laatia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kirjallinen yhteistoimintasopimus, mistä ainakin selviää sopijaosapuolten yhteinen tavoite ja intressipohja. Oppimisverkoston kehityssuunnitelma Merkinnällä /Olavi Manninen varustettu Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - hankkeen kehityssuunnitelma on lähetetty postitse jo vuoden 2005 alussa työministeriön kirjaamoon sekä paperiversiona että levykkeelle tallennettuna, mutta myös sähköpostitse Tykes - ohjelman projektikoordinaattorille. Kehityssuunnitelmaan sisällytetyt yksityiskohtaiset kuvaukset yhteistyöorganisaatioiden ja -yritysten kehittämishankkeista (yhteensä 10 hanketta) ja niiden toteuttamiseen tarvittavasta taloudellisesta tuesta on myös postitettu työministeriön kirjaamoon. Kehityssuunnitelma käsittää yhteensä 37 tekstisivua ja 9 liitettä. Kehityssuunnitelma koskee kolmivuotista toimintajaksoa, joka alkaa ja päättyy Hakemusnumerolla varustettu ja päivätty virallinen toiminnan edellyttämä resurssihakemus on myös postitettu työministeriön kirjaamoon toimitettavaksi edelleen Tykes-ohjelmalle. Kehityssuunnitelmaan sisältyy kuvaus monimuotoisen, työelämäosaamisen parantamiseen keskittyvän verkoston toiminnan tarpeellisuudesta, järjestäytymisestä, aktiiveista osallistujista, näiden kehitystarpeista, verkoston toimintatavoista, tavoitteista ja toimintaperiaatteista, toiminnan ja syntyvien tuotteiden innovatiivisuudesta, toiminnan kansainvälistämisestä ja monipuolistamisesta, edelleen kehittämisestä ja toiminnan toteuttamiseen tarvittavista resursseista sekä yksityiskohtaiset suunnitelmat eri tavoista levittää ja hyödyntää syntyvää uutta tietoa ja osaamisesta. Kyseinen kehityssuunnitelma on myös tämän kokoamisvaihetta kuvaavan raportin liitteenä. Toiminnan kansainvälistäminen ja monipuolistaminen Toimintajakson aikana yritysyhteistyötä laajennetaan, kehitetään ja syvennetään aste asteelta tässä raportissa nimiltä lueteltujen työorganisaatioiden ja yritysten lisäksi myös muiden kehittämishankkeiden, alueellisten yhteenliittymien ja/tai niihin sidoksissa olevien yksittäisten työorganisaatioiden kanssa, jotka ylipäätänsä haluavat hyödyntää ja parantaa omaa työelämäosaamistaan yhdessä.

16 Yhteistyön edelleen kehittämiseksi ja laajentamiseksi toimintajakson aikana vuosina opintomatkoja ja vierailuja tehdään Ruotsiin (Lundin yliopistoon), mutta myös muihin ulkomaisiin vastaisen yhteistyön kehittämisen kannalta merkittäviin yhteistyölaitoksiin, jotka sijaitsevat Saksassa, Englannissa, Unkarissa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa. Verkoston kehitystavoitteet Verkostossa tapahtuvan oppimisen tavoitteena on yritysten ja alueen kilpailukyvyn ja keskinäisen yhteistyön systemaattinen kehittäminen tulevina vuosina niin, että vuoden 2007 loppuun mennessä syntyy pysyvä työelämäosaamiseen liittyvän tiedon tuottamiseen, jakamiseen ja edelleen kehittämiseen erikoistunut koordinointikeskus uusine toimintatapoineen ja tuotteineen. Omalta osaltaan sekä nykyisiä että tulevaisuuden tiedollisia, taidollisia ja koulutuksellisia tarpeita tyydytetään ja ennakointiongelmia ratkotaan ottamalla työorganisaatioiden, yritysten ja oppilaitosten edustajat tasavertaisina mukaan teema- ja asiantuntijaryhmien toimintaan ja niiden yhteydessä toteutettaviin yritys- ja työorganisaatiolähtöisiin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin. Luonnollisesti uusien työorganisaatioiden ja yritysten verkostoon mukaan tulemisen myötä yhteistyössä toteutettavat kehittämis- ja tutkimushankkeet vastaisuudessa monipuolistuvat, mikä sinänsä lisää hyviksi ja käyttökelpoisiksi todettavien ajattelu-, ratkaisu- ja toimintatapojen sekä lukumäärää että yleistettävyyttä. Yleisenä tavoitteena on etsiä kehittämismalleja, joissa työyhteisöjen ja työorganisaatioiden toimivuus liittyy kiinteästi itse työn kehittämiseen, jossa henkilöstö on aloitteellinen ja ottaa vastuuta kehittämisestä ja joka mahdollistaa organisaation oppimisen ja uuden, myönteisen ja kannustavan työkulttuurin syntymisen työorganisaatioissa. Tavoitteellisesta mallintamisesta johtuen nyt jo mukana olevat ja omat kehittämishankkeensa suunnitelleet yritykset ja työorganisaatiot edustavat hyvin erilaisia organisaatioita, joihin kuuluu niin yksityisiä tuotannollisia yrityksiä eri toimialoilta kuin julkisia organisaatioita. Työorganisaatioiden kehittämisestä halutaan näin luoda itse työstä, työn organisoinnista, työelämän laadusta ja työntekijöiden hyvinvoinnista ja osaamisesta muodostuva kokonaisuus, johon liitetään kiinteästi organisaatioiden toiminnallinen ja liiketaloudellisen osaamisen kehittämisen tukeminen. Verkosto pyrkii valitsemillaan kehittämis- ja teema-alueilla innovatiivisiin ja korkeisiin tavoitteisiin ja saavuttamaan kansallisesti ja kansainvälisesti arvioiden laadukkaat ja esimerkilliset tulokset. Verkoston kehitystavoitteita kuvaa tiivistetysti hankkeen yhteinen näkymä vuoden 2007 lopussa. Näkymä on seuraava: 1. Kansallisesti että kansainvälisesti verkottunut koordinointikeskus (proaktiivisuus, yhteinen hyöty ja yhteisöllisyys) 2. Neuvottelukunnasta asiantuntijaelin ja lausunnonantaja 3. Reaktiivinen ja monitaitoinen työelämäosaajien joukko (työelämälähtöisyys ja strateginen kumppanuus)

17 4. Suomenkielinen ja helppokäyttöinen työelämäosaamisen tiedon tuottamisen portaali (hyvät tiedot ja hyvät käytännöt) 5. Uudet käytännönläheiset toimintamallit, koulutusohjelmat ja tuotteet (toimiva dialogi) 6. Yhteistyöorganisaatiot ovat parantaneet työelämäosaamistaan ja tulleet sisäiseltä toimivuudeltaan sujuviksi ja tuloksekkaiksi 7. Työelämäosaaminen on sisäistetty opettajakoulutuksessa, opinto - ohjelmissa, oppilaitosten toiminnoissa (korkea työelämävastaavuus) ja henkilöiden työurassa. Toiminnan edellyttämät resurssit Hankkeen kustannusarvio pääluokittain vuodelle on esitetty kehityssuunnitelmassa sekä momenteittain että vuosittain yksityiskohtaisesti eriteltynä työministeriölle sisään jätetyssä avustushakemuksessa. Verkostomaisen yhteistyöhankkeen jatkon valmistelussa on lähdetty siitä, että vastainen kolmivuotinen toimintajakso käynnistyy ja päättyy kehityssuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Kolme vuotta kestävän jatkohankkeen kustannusarvio veroineen on yhteensä Kustannusarvioon sisältyy asiantuntijoiden palkkakustannukset sivukuluineen, matka- ja majoituskulut, järjestettävien yhteistilaisuuksien kulut, ostettavat ulkopuoliset palvelut ja hankinnat ja yleishallinnon kulut. Yleishallinnon kulut syntyvät muun muassa koko hankkeen talouskoordinaatiosta, henkilöstön tilaja työasemakuluista ja myös yhteistyöorganisaatioiden hankkeisiin liittyvän rahaliikenteen hoidosta. Yhteistyöhengen mukaisesti resurssihakemuksessa on mukana myös taloudellinen tuki, jota tarvitaan yhteensä kymmenen kehittämishankkeen toteuttamiseksi yhteistyöorganisaatioissa toimintajakson aikana. Työorganisaatioiden ja yritysten omat kehittämishankkeet ovat kuvatut sekä kehityssuunnitelmassa että varsinaisen hakemuksen (hakemusnumero ) liitteissä. Kunkin hankkeen yhteydessä on eritelty työorganisaatioiden oma panostus ja tykes -ohjelmalta haettu tuki. Yhteistyöorganisaatioiden oma panostus hankkeisiin on haettuun taloudelliseen tukeen verrattuna lähes kaksinkertainen eli yhteensä Vastaavasti hankkeiden toteuttamiseksi haettu tuen määrä on ilman veroja (verot huomioon otettuina tarpeellisen tuen määrä on kolmivuotiskautena yhteensä ). Tiedon ja osaamisen levittäminen vuosina Hankkeen markkinointi- ja viestintästrategia perustuu hankkeen visioon vuodelle Strategiassa keskeisenä näkymänä on yhteistyön myötä syntynyt kansallisesti että kansainvälisesti verkottunut työelämäosaamisen edistämisen koordinointikeskus. Tähän keskeiseen näkymään liittyen hankkeen loogiset strategiset painopistealueet ovat 1. Neuvottelukunnasta asiantuntijaelin ja lausunnonantaja 2. Reaktiivinen ja monitaitoinen työelämäosaajien joukko

18 3. Suomenkielinen työelämäosaamisen tiedon tuottamisen portaali 4. Uudet käytännönläheiset toimintamallit, koulutusohjelmat ja tuotteet 5. Työelämäosaamisen parantaminen yhteistyöorganisaatioissa 6. Työelämäosaaminen ja työelämävastaavuus opettajakoulutuksessa, opinto-ohjelmissa ja oppilaitosten toiminnassa Hankkeen Imago on Työelämäosaamisen edistämisen kumppani. Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla hankkeen markkinoinnissa ja viestinnässä korostuu avoimuus, läpinäkyvyys, vuorovaikutteisuus ja kommunikointi eli kahden- tai monenvälinen viestintä, joka ei yksinomaan informoi asioista, vaan myös käsittelee asioita prosessin aikana.

19 Luettelo henkilöistä, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa Liite 1 ja myös osallistuneet hankkeen eri asiantuntija - ja teemaryhmien työskentelyyn. Luettelo on päivitetty TIEDONVAIHTO ERI ORGANISAATIOTASOILLA-RYHMÄ Hanna Ahonen, Nokian kaupunki Irene Ojala, Parkanon kaupunki Pasi Koski, TASTI, Tampereen yliopisto Anu Järvensivu - Koski, TASTI, Tampereen yliopisto Leena Mäkelä, TAYS Marjut McLean, TAYS Maija Ahlroth, PIRAMK Kirsikka Soikkeli, Tampereen kesäyliopisto Esa Poikela, Eduta-instituutti, Tampereen yliopisto Tommi Mehtonen, Galvanoimis Oy Seppo Paajanen, Lentotekniikkalaitos Raimo Ranta, Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta Olavi Manninen, Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla (projektijohtaja) Auli Nerkki-Saarinen (vastuullinen koordinaattori TAKK) YKSILÖN OSAAMISEN KEHITYSKAARI TYÖORGANISAATIOISSA-RYHMÄ Tuija Palomäki, Tampereen Seudun Osuuspankki (TSOP) Olavi Parvikko, STM/TSO Riitta Vuorinen, TEHY Tampereen aluetoimisto Sirpa Koivisto, KTV/Tampere Marja Elomaa, PAM-PAMINA Anne Lemmetty, Ikaalisten Kylpylä Oy Ritva-Liisa Lehtinen, Sopimusvuorisäätiö Kirsti Viidanoja, Sopimusvuorisäätiö Tarja Pietilä, KTV/Vammalan kaupunki Asko Vanhatalo, Puolustusvoimien Materiaalikeskuksen Esikunta Jukka Kuntsi, Lentotekniikkalaitos Olavi Manninen, Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla (projektijohtaja) Kyösti Viitanen (vastuullinen koordinaattori TAO) ENNAKOINTITIETO JA TYÖORGANISAATIOIDEN TARPEET-RYHMÄ Ritva Ojalehto, Tampereen kesäyliopisto Seppo Meriläinen, Toijalan työvoimatoimisto Tarja Nupponen, STM/TSO Riikka Kuivala, Tehyn Pitkäniemen sairaalan ammattiosasto Jouko Reijonen, Murikka-opisto Pasi Koski, TASTI, Tampereen yliopisto Anu Järvensivu-Koski, TASTI, Tampereen yliopisto Peer Haataja, Pirkanmaan TE keskus Tuulikki Similä-Lehtinen, Hämeenlinnan toimipiste, HAMK Tarja Niskanen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Paula Ihalainen, Edutech, Tampereen teknillinen yliopisto Saila Leivo, Edutech, Tampereen teknillinen yliopisto Carita Prokki, Tampereen ammattikorkeakoulu Hilkka Laukka-Sinisalo, Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu Olavi Manninen, Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla (projektijohtaja) Antti Klaavu (vastuullinen koordinaattori TAMK)

20 YTY-TYÖAIKAISTA VALMENNUSTA KÄSITTELEVÄ ASIANTUNTIJARYHMÄ Hanna Ahonen, AKAVA Veijo Pösö, STTK Jouko Toivonen, SAK Katri Helin, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Marjo-Riitta Hell, Liiketyöntekijät/Pamina Reijo Linnanen, Tampereen ammattiopisto Auli Nerkki-Saarinen, Tampereen aikuiskoulutuskeskus Soile Kaarela, Tampereen aikuiskoulutuskeskus Mika-Jussi Mononen, Pirkanmaan Osuuskauppa Timo Tommila, Työhuone Tuulensuu Oy Anne Lemmetty, Ikaalisten Kylpylä Oy Martti Heinisuo, Ikaalisten Kylpylä Oy Jukka Tihinen, Suomen Posti Oyj Jorma Majuri, Lähettipirkka Oy Tommi Mehtonen, Galvanoimis Oy Eeva-Liisa Lundell, Sisu-Diesel Oy Harri Majanmaa, Patria Aviation Oy Liisa Siikakoski, Sandvik Tamrock Oyj Susan Jäsperi, Lentotekniikkalaitos Salla Kautto, Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta Olavi Manninen, Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla (projektijohtaja) TURVALLISUUSJOHTAMISTA KÄSITTELEVÄ ASIANTUNTIJARYHMÄ Arto Pekkala, Opetushallitus Reino Kanerva, Sosiaali- ja terveysministeriö, TSO Outi Nysten-Mäkelä, Sosiaali- ja terveysministeriö, TSO Antti Haanpää, Murikka-opisto Riikka Kivimäki, Työelämän tutkimuslaitos, Tampereen yliopisto Reijo Linnanen, Tampereen ammattiopisto Seppo Meriläinen, Toijalan työvoimatoimisto Pertti Palukka, Tampereen teknillinen yliopisto Juha Paukkala, Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Rauramo, Työturvallisuuskeskus Irma Gerstenmaier, Teknillinen korkeakoulu Auli Nerkki-Saarinen, Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tuija Rasku, Tampereen aikuiskoulutuskeskus Anne-Maj Lahtinen, Tampereen aikuiskoulutuskeskus Esa Poikela, Eduta-Instituutti, Tampereen yliopisto Esko Laakso, Eduta-Instituutti, Tampereen yliopisto Timo Mäki-Ullakko, Pirkanmaan Osuuskauppa Martti Heinisuo, Ikaalisten Kylpylä Oy Ritva Lähteenmäki, KTV/ Tampereen kaupunki Timo Välimäki, OAJ/Tampereen kaupunki Jukka Tihinen, Suomen Posti Oyj Jorma Majuri, Lähettipirkka Oy Tommi Mehtonen, Galvanoimis Oy Raimo Karjalainen, Sisu-Diesel Oy Jukka Kinnunen, Eltur Oy Jukka Riekki, Eltur Oy Seppo Nieminen, Rakennusliitto Hämeen aluetoimisto Jukka Vairema, Rakennusteollisuus Sisä-Suomen piiri Vesa Koskinen, Nokian kaupunki Ari Suominen, Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta Tauno Pulkkanen, Lentotekniikkalaitos Jorma Karhulahti, Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos

21 Erkki Kovero, Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos Olavi Manninen, Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla (projektijohtaja) MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ-RYHMÄ Pekka Lassila, Voionmaan opisto Manu Pärssinen, Voionmaan opisto Anne-Maj Lahtinen, Tampereen aikuiskoulutuskeskus Olavi Manninen, Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla (projektijohtaja) KANNUSTUS JA PALKITSEMINEN-RYHMÄ Jukka Tihinen, Suomen Posti Oyj Sari Visuri, Suomen Posti Oyj Mika-Jussi Mononen, Pirkanmaan Osuuskauppa Juhani Kauhanen, Liiketaloudellinen tutkimuslaitos Reino Kanerva, STM/TSO Timo Tommila, Työhuone Tuulensuu Oy Jouko Toivonen, SAK Olavi Manninen, Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla (projektijohtaja)