TYÖELÄMÄOSAAMISEN EDISTÄMINEN PIRKANMAALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄMÄOSAAMISEN EDISTÄMINEN PIRKANMAALLA"

Transkriptio

1

2 KEHITYSSUUNNITELMA Olavi Manninen Tampere TYÖELÄMÄOSAAMISEN EDISTÄMINEN PIRKANMAALLA SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 1. Hankkeen tausta 2. Työelämäosaamisen edistäminen ja kehitystarpeet 3. Kehityssuunnitelma tarpeiden tyydyttämiksi 4. Kehittämissuunnitelman mukainen toiminta 5. Verkoston toimintalinjaukset 6. Verkoston innovatiiviset elementit 7. Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - hankkeen näkymä vuoden 2007 lopussa 8. Monitavoitteinen hankekokonaisuus 9. Yksimielinen hyväksyntä 10. Verkostomaisen yhteistyön edut ja hyödyt 11. Verkoston kokoamisen aikataulu 12. Henkilömäärät ja organisaatioiden määrät verkostossa 13. Aktiivit toimijat 14. Yhteistoiminnallinen kehittäminen 15. Uudet yhteisölliset oppimisympäristöt 16. Työorganisaatioiden työkulttuuri 17. Työorganisaatioiden turvallisuuskulttuuri 18. Työelämäosaamisen parantaminen työorganisaatioissa 19. Työelämäosaamisen kehittäminen teema- ja asiantuntijaryhmissä Tiedonvaihto eri työorganisaatiotasoilla - teemaryhmä Yksilön osaaminen kehityskaari työorganisaatioissa - teemaryhmä Ennakointitieto ja työorganisaatioiden tarpeet - teemaryhmä Turvallisuusjohtamista käsittelevä asiantuntijaryhmä Turvallisuusjohtamisen opetuspaketin valmistamista tukeva aineiston keruu YTY - työaikaisen valmennuksen asiantuntijaryhmä Päivän menu asiantuntijapalveluiden tarjontaa varten Kannustaminen ja palkitseminen Kumppanuuspäivä-oppimispäivä 20. Verkkopohjainen portaali 21. Arviointi ja tutkimus 22. Markkinointi- ja viestintästrategia vuosille Oppilaitosten rooli ja neuvottelukunnat 24. Yhteisessä resurssihakemuksessa mukana olevat yritykset ja niiden hankkeet Yhteistyön kansainvälistäminen ja monipuolistaminen 26. Opettajien työelämäosaamisen päivittäminen 27. Näkymät mahdollisuuksista jatkossa 28. Kustannusarvio LIITTEET Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 1

3 Tiivistelmä Työelämäosaamisen edistäminen ja parantaminen on yksi tärkeimmistä, ajankohtaisimmista ja laajakantoisimmista tehtävistä työelämässä. Tässä hankkeessa työelämäosaamisen vahvistaminen ja yhdistäminen tapahtuu laajan työelämäosaajien keskinäisen verkostomaisen yhteistyön, oppimisverkon ja näihin samanaikaisesti liittyvien oheistoimintojen toteuttamisen kautta. Työelämäosaamisen vahvistamisen ja parantamisen tavoitteena ei ole pelkästään Pirkanmaan profilointi työelämäosaamisen maakuntana, vaan myös aineksien antaminen työelämää koskevaan valtakunnalliseen politiikantekoon sekä kansalliseen työelämätutkimukseen. Vuosille ajoittuvassa kolmivuotisessa hankkeessa tehokkaat toimintamuodot ovat hyvin koordinoidut yritys- ja työelämälähtöiset teemahankkeet ja projektit, uudet oppimisympäristöt mukaan lukien työelämäosaamisen verkkopohjaisen portaalin ja niiden välinen laaja yhteistyö uudenlaisen yksilö- ja työorganisaatiotason yhdistävän työaikaisen valmennuksen muodossa. Perimmältään verkostomaisessa yhteistyöhankkeessa on kysymys siitä, miten valtava alueella olemassa oleva yhteisöllinen asiantuntemus ja tasokas koulutus tukevat ja kehittävät uudella mitattavissa olevalla tavalla työelämää, työorganisaatioita sekä työntekoa ottamalla huomioon mahdollisimmin hyvin lähitulevaisuudessa nousevat työelämän laadulliset ja rakenteelliset uudistumistarpeet. Yhteistyö synnyttää oloisamme ainutlaatuisen työelämäosaamisen keskittymän. Yksituumaisena tavoitteena on yritysten ja alueen kilpailukyvyn ja keskinäisen yhteistyön systemaattinen kehittäminen niin, että lopputuloksena syntyy pysyvä koordinointikeskus, joka vastaa työelämäosaamiseen liittyvän tiedon tuottamisesta, jakamisesta, hyödyntämisestä ja edelleen kehittämisestä uusin innovatiivisin toimintatavoin ja tuottein. Yhteistyön puitteissa sekä nykyisiä että lähitulevaisuuden tiedollisia, taidollisia ja koulutuksellisia tarpeita tyydytetään ja ennakointiongelmia ratkotaan vetämällä oppilaitosten ja yritysten ja työorganisaatioiden edustajat tasavertaisina mukaan teema- ja asiantuntijaryhmien toimintaan ja niiden yhteydessä toteutettaviin yritys- ja työorganisaatiolähtöisiin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin. Uusien työorganisaatioiden ja yritysten mukaan tulemisen myötä yhteistyössä toteuttavat kehittämis- ja tutkimushankkeet vastaisuudessa monipuolistuvat lisäten näin merkittävästi hyviksi ja käyttökelpoisiksi todettujen ajattelu-, ratkaisu- ja toimintatapojen sekä lukumäärää että yleistettävyyttä. Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 2

4 1. Hankkeen tausta Työn merkitys muuttuu, samoin työ itsessään. Ratkaisuja on nopeasti löydettävä tuotannon kansainvälistymiseen, teknologisiin, koulutuksellisiin ja yhteisöllisiin uudistuksiin sekä väestön ikärakenteen muutokseen pohjautuviin työelämän rakenteellisiin ja laadullisiin uudistustarpeisiin. Työelämän uudistumista onkin pidettävä yhtenä keskeisimmistä kansallisista kilpailutekijöistämme tulevaisuudessa. Olemassa olevaa työelämän osaamista on siksi koottava nykyistä systemaattisemmin yhteen ja luotava edellytyksiä uuden työelämätiedon ja työelämäosaamisen syntymiselle. Pirkanmaalla tähän päämäärään tähtäävää selvitystyötä on tehty kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe toteutettiin talven aikana , jolloin kartoitettiin maakunnan työelämäosaajien mielipiteitä ja näkemyksiä työelämän haasteista ja kiinnostusta osaamisensa nykyistä tiiviimpään ja koordinoidumpaan kehittämiseen sekä hahmotettiin alustavasti tämän yhteistyön järjestämismahdollisuuksia (ks. tämän kehityssuunnitelman liitteenä olevaa selvitystyön raporttia). Työelämäosaajien mielipiteiden ja näkemysten kartoittamista jatkettiin samaan tapaan verkoston rakentamisen yhteydessä. Tämä toinen vaihe toteutettiin syksyn 2004 aikana, jolloin tarkennettiin erityisesti työpaikkojen edustajien näkemystä ja mielipiteitä asiasta tekemällä työpaikkakäynnit kaiken kaikkiaan 21 yksityiseen yritykseen ja julkiseen työorganisaatioon (ks. Kehityssuunnitelman Liite 1). Syksyisistä täydentävistä kuulemisista tehdyt johtopäätökset ovat poikkeuksetta samansuuntaiset kuin aiemmat jo 70 vierailun yhteydessä vuosina tehtyjen kuulemisten ja haastattelujen tulokset ja luovat siten hyvin yksituumaisen näkemyksen siitä, että työelämäosaamisen systemaattinen kehittäminen on tärkeimpiä ja ajankohtaisimpia asioita sekä yrityksissä, työorganisaatioissa että maakunnassa. Nimenomaan esiin tullut yksituumaisuus kaikkien kuultujen keskuudessa (yhteensä 91 toimijatahoa) antaa vankan perustan toiminnan jatkamiselle ja sen tarpeellisuudelle. Kaksivaiheinen selvitystyön lähtökohtana oli Pirkanmaan kiistämätön asema teollisen osaamisen keskuksena ja syntysijana Suomessa sekä maakunnassa olevaan hyvin mittavaan aihealueen osaamiseen ja runsaisiin osaaja-organisaatioihin. Näihin kuuluu sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioita, järjestöjä, viranomaistoimijoita että työelämän käytännön asiantuntijoita yrityksissä ja työorganisaatioissa. Työelämäosaamisen vahvistamisen tavoitteena ei ole pelkästään Pirkanmaan profilointi työelämäosaamisen maakuntana, vaan myös aineksien antaminen työelämää koskevaan valtakunnalliseen politiikantekoon sekä kansalliseen työelämätutkimukseen. Kansainvälisyyteen vastaaminen, kilpailukyvyn edistäminen, työllistymisen edistäminen, työelämäosaamisen edistäminen, opetuksen sisällöllinen kehittäminen ja kaikinpuolisen ammatillisen osaamisen päivitys luonnehtivat tiivistetysti koko tämän hankkeen tavoitteita. 2. Työelämäosaamisen edistäminen ja kehitystarpeet Työelämäosaamisen edistämiseksi tarvitaan sekä yksilö- että organisaatiotasolla tapahtuvaa osaamisen hyödyntämistä ja kehittämistä. Jotta osaamista pystytään vahvistamaan ja pir- Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 3

5 kanmaalaisten yritysten kilpailukykyä ja alueen suorituskykyä parantamaan, tarvitaan eri työelämätoimijoiden osaamisen yhdistämistä. Tässä hankkeessa yhdistäminen on suunniteltu toteutettavaksi laajan työelämäosaajien verkostomaisen toiminnan ja siihen samanaikaisesti liittyvien oheistoimintojen toteuttamisen kautta. Toisin sanoen mielipiteiden kartoitusten perusteella verkostomainen toimintamalli nähdään tarpeelliseksi työelämäosaamisen kehittämiseksi Pirkanmaalla. Tällaisen yhteistyön entistä tiiviimpää hiomista ja selkiyttämistä varten olemme kartoitustyön yhteyteen sisällyttäneet henkilökohtaisia tapaamisia ja niiden aikana pyrkineet saamaan selville verkostomaista toimintaa tukevat ja liittyvät keskeiset teemat. Vetämällä yhteen kuulemisten tulokset tällaisiksi teemoiksi listattiin yhteensä viisi eri asiakokonaisuutta: tiedonvaihto eri organisaatiotasoilla ja organisaatioiden välillä (koskien erityisesti kokemusperäistä ja hiljaista tietoa), yksilön osaamisen kehityskaari työyhteisöissä (erityisesti ikääntyvän työvoiman voimavarat/jaksaminen ja erityisesti yksilön osaamisen kehittäminen) ennakoinnin hyödyntäminen (erityisesti osaavan työvoiman varmistaminen) sekä täydennyskoulutus ja koulutuksen kohtaaminen, yksilön ja työorganisaation yhdistävä työaikainen valmennus ja turvallisuusjohtaminen. Vahvistusta edellisiin tapaamisten yhteydessä tehtyjen haastattelujen tuloksiin tuo myös se, ettei missään syksyn 2004 aikana vierailujen kohteina olleissa yrityksissä ja työorganisaatioissa tullut esille mitään sellaista uutta ajankohtaista kehitysajatusta, joka poikkeaisi hankkeen edellä luonnehdituista keskeisistä teemoista ja joka hankkeen tässä vaiheessa vaatisi täysin uuden teemaryhmän perustamista. Tästä syystä esimerkiksi keskusteluissa verkoston kokoamisen aikana esillä olleet työssä oppiminen ja siihen liittyvät asiakysymykset erillisine kehittämishankkeineen voidaan sisällyttää viiteen teemaan. Teemat peilaavat hyvin osuvasti ja kattavasti poikkitieteellistä ja moniaineksista työelämäosaamista, jonka professori Olavi Manninen määritteli hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana seuraavasti: Työelämäosaaminen on henkilöiden kykyä ja halua oppia, soveltaa ja yhdistellä tuotteeseen, työhön, työkuntoon, työorganisaatioon, työympäristöön ja yrityksen liiketaloudelliseen toimintaan (sekä niiden keskinäisiin yhteyksiin) liittyviä uusia tietoja ja taitoja luovilla sekä yksilön, yrityksen että yhteiskunnan kannalta hyödyllisillä tavoilla. 3. Kehityssuunnitelma tarpeiden tyydyttämiseksi Puoli vuotta kestäneen työn tuloksena on syntynyt nyt käsillä oleva oppimisverkon tarkennettu kehityssuunnitelma, jonka toteuttamisella tyydytetään työorganisaatioiden ja yritysten esittämät ajankohtaiset kehittämistarpeet ja odotukset. Monitavoitteinen kehityssuunnitelma pitää sisällään oppimisverkoston (ydinverkon) perustamisen, sen ja siihen olennaisella tavalla liittyvien oheistoimintojen käynnistämisen, testaamisen ja mallintamisen. Ydinverkko puolestaan on edellytys laaja-alaiselle pysyväluonteiselle verkostomaiselle yhteistyölle, jonka perinpohjaisena tavoitteena on työelämäosaamisen kehittäminen, tiedon tuottaminen, jakaminen, hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen. Maakunnallisen ja kansallisen toiminnan kehittämisen ohella rakennetaan toimivat yhteydet ja yhteistyö alan ulkomaisten koulutus- ja tutkimusyksiköiden kesken. Lähivuosina muotoutuva kansainvälinen yhteistyö Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 4

6 tukee muun muassa työelämäosaamisen tiedon portaalin kotimaista tietotuotantoa ja työelämäosaamisen päivittämistä ja yhteisten koulutus- ja kehittämishankkeiden toteuttamista. Oppimisverkoston keskipitkän aikavälin yleisenä tavoitteena on organisoitua jatkuvaa ja pysyvää toimintaa tukevalla tavalla koordinointikeskuksen muodossa. Vuosien 2005 ja 2007 väliin ajoittuvassa ensimmäisessä kehittämisvaiheessa tehokkaina toimintatapoina ovat hyvin koordinoidut yritys- ja työelämälähtöiset teemahankkeet ja projektit, uudet oppimisympäristöt, koulutukselliset tuotteet ja uusiin rakenteisiin perustuva verkoston toimijoiden välinen laaja yhteistyö. 4. Kehittämissuunnitelman mukainen toiminta 1. Verkoston toiminta tähtää työelämäosaamiseen liittyvän uuden tiedon systemaattiseen kokoamiseen, levittämiseen, hyödyntämiseen ja tiedon tuottamisen edelleen kehittämiseen. Toiminnan tavoitteena on työelämäosaamisen parantaminen ja siihen liittyvän oppimisen edistäminen työorganisaatioissa. Verkosto antaa uusia mahdollisuuksia työelämän proaktiiviseen toimintaan ja yhteisöllisen asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Verkosto luo dialogin elinkeinoelämän, järjestöelämän, viranomaisten ja tutkimus- ja koulutuslaitosten välille. 2. Verkoston toiminnan tavoitteena on kehittää yhteistyötä yhdistämällä uudella tavalla monet pirkanmaalaiset työelämäosaamista edustavat tahot. Keskeisinä aktiiveina toimijoina ovat tutkimus- ja koulutusinstituutit ja niiden henkilökunta, yritykset, viranomaiset ja järjestöt. Aiemmin toimijoiden välillä ei ole ollut mitään vastaavanlaista yhteistyötä. Muun muassa verkoston yhteyteen luotava suomenkielinen työelämäosaamisen portaali ja turvallisuusjohtamisen tms. opetuspaketit ja uudet kurssit antavat siten poikkeuksellisen laajat mahdollisuudet verkkoon sitoutuneiden tahojen lisäksi myös verkon ulkopuolisille tahoille hyödyntää alan uusinta tietämystä. 3. Verkoston toiminnassa pääpaino on erilaisten aktiivien toimijoiden työelämäosaamisen parantaminen, yhteistyön kehittäminen ja asiakaskunnan laajentaminen. Lopullisessa muodossaan verkkoon osallistuvia tahoja ovat järjestöt, viranomaiset, asiantuntijaorganisaatiot ja yritykset. 4. Tavoitteena on luoda käytännönläheisiä toimintamalleja, jotka ovat monistettavissa Pirkanmaan maakunnan lisäksi niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kuten edellä on sanottu, verkosto tukee samaan aikaan toteutettavia kehittämishankkeita ja niiden edelleen kehittämistä uuden tiedon tuottamisen ja työelämäosaamisen edistämisen, parantamisen ja jatkuvan päivittämisen kautta. 5. Verkoston toimintalinjaukset Oman toimintansa kehittämisen ohella työelämäosaajien yhteistyöverkosto pyrkii hankkeillaan ja oheistoiminnoillaan tarjoamaan muun muassa hyväksi todettuja ratkaisumalleja, kehittämään niitä edelleen saatujen kokemusten perusteella ja varmistamaan muutosten ja parannusten jatkuvuuden. Verkostossa pyritään yhteiset kehittämishankkeet valitsemaan siten, että niillä saadaan aikai- Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 5

7 seksi mahdollisimman suuri ja pysyvä parannus ja kestävä kehitysvaikutus. Tämän päästään uusien yhteistyömuotojen ja kehittämisrakenteiden kehittämisen avulla. Kysymys on monipuolisesta tuotteistamisesta, jota hiotaan ja edelleen kehitetään toimintatutkimuksella ja jatkuvalla palautteen ja tietojen keräämisellä. Verkosto tähtää ensimmäisessä vaiheessa Pirkanmaan kehittämiseen. Tämä edellyttää nykyistä tiiviimpää maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tavoitteeseen päästäkseen. Verkosto tekee yhteistyötä alueellisesta kehittämisestä vastaavien tahojen kesken muun muassa tietoverkkojen ja niiden peruspalveluiden sekä uusien koulutus- ja tietopalveluiden ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Konkreetteina tuotteina ovat työelämäosaamisen portaali ja monimuotoinen turvallisuusjohtamisen yms. opetuspaketti. Näin edistetään opetus ja oppimispaikan sijainnista ja opiskeluajasta riippumatonta työelämäosaamista. 6. Verkoston innovatiiviset elementit Verkosto pyrkii valitsemillaan kehittämis- ja teema-alueilla innovatiivisiin ja korkeisiin tavoitteisiin ja saavuttamaan kansallisesti ja kansainvälisesti arvioiden laadukkaat ja esimerkilliset tulokset. Verkoston kehityssuunnitelmaan sisältyvät innovatiiviset elementit ovat lueteltu seuraavassa kohdassa sen perusteella, mitä ne merkitsevät tutkimus- ja koulutusosion, syntyvien uusien yhteistyömuotojen ja tuotteiden, uusien kehittämisrakenteiden tai toiminnan fokusoinnin kannalta. Tutkimus- ja koulutusosion mukaan ottaminen merkitsee: 1. Työkulttuurien kartoittamista hankkeen keskeisimmissä yhteistyöorganisaatioissa 2. Työelämäosaamisen parantumista kuvaavia vaikuttavuustutkimuksia hankkeen yhteistyöorganisaatioissa 3. Mallintamista ja tuotteistamista palvelevia toimintatutkimuksia (so. action research ja hands - on tyyppiset selvitykset) sekä interventiotutkimusta 4. Yhteensä 25 hankkeen käynnistämistä eli 4-5 kehitys- ja tutkimushankkeen toteuttamista työorganisaatioissa kunkin 5 teema- ja asiantuntijaryhmän toimesta (toteutettuina tapauskohtaisesti ja/tai vertailemalla) 5. Neljän tohtorin väitöskirjatyön, yhden lisensiaattityön ja 25 muun loppu ja diplomityön valmistumista toimintajakson aikana Syntyvät uudet yhteistyömuodot ja tuotteet merkitsevät: 6. Verkottuvaa koordinaatiokeskusta 7. Kumppanuuspäivät - oppimistapahtumia 8. Turvallisuusjohtamisen monimuotoista opetuspakettia 9. Käytännönläheisiä toimintamalleja, esimerkiksi yty-työaikainen valmentaminen 10. Suomenkielistä työelämäosaamisen tiedon tuottamisen portaalia 11. Asiantuntijoiden osaamisen ja tarjonnan esittelyä ja tarjonnan säätelyä Päivän menun muodossa Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 6

8 12. Yhteistä viestintää ja markkinointia 13. Mielekkäitä opettajien työelämäjaksoja ja kursseja 14. Uudenlaista työuraperusteista kannustamista ja sen kehittämistä 15. Tiimikohtaisia kehityskeskusteluja 16. Työkulttuuriperusteista työorganisaatioiden toiminnan arviointimenetelmää Uudet kehittämisrakenteet toimijoiden välille merkitsevät: 17. Reaktiivisia ja dynaamisia teemaryhmiä (sekaryhmät) 18. Ydinverkkoa 19. Monialaista työelämäosaajien joukkoa Tavoitteellisen toiminnan fokusointi merkitsee: 20. Työelämäosaamisen kasvattamista työorganisaatioissa 21. Työelämävastaavuutta oppilaitosten toiminnassa ja koulutuksessa 22. Keskittymistä opettamiseen ja oppimiseen (menetelmien monimuotoisuus) 7. Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - hankkeen näkymä vuoden 2007 lopussa Kollektiivisen osaamisen esille saaminen ja yhteistoiminnallinen kehittäminen mahdollistuvat vain toimivan ja osapuolisia hyödyttävän vuorovaikutuksen kautta; yhteisöllinen asiantuntemus ja eri näkemykset saadaan esille yhteisen tavoitteen, keskustelun ja tutkimisen avulla. Tämä edellyttää, että on olemassa jatkuvat ja säännölliset vuorovaikutuksen foorumit sekä aitoon dialogiin perustuvat tuotteet. Yksituumaisen näkemyksen mukaisesti kyseiset foorumit ja innovatiiviset tuotteet syntyvät mielekkään yhteistyön tuloksena, jota pelkistetysti kuvaa oheinen seitsemän osiota sisältävä strateginen näkymä. Hankkeen näkymän toteutuminen edellyttää kaikilta toimijoilta uudenlaista asennoitumista, osaamista ja uudenlaisia toimintatapoja, mutta ennen kaikkea halua osallistua ja toimia yhdessä. Hankkeen yhteinen näkymä vuoden 2007 lopussa on seuraava: 1. Kansallisesti että kansainvälisesti verkottunut koordinointikeskus (leimallista proaktiivisuus, yhteinen hyöty ja yhteisöllisyys), 2. Verkosto-organisaation neuvottelukunnasta asiantuntijaelin ja lausunnonantaja, 3. Reaktiivinen ja monitaitoinen työelämäosaajien joukko (leimallista työelämälähtöisyys ja strateginen kumppanuus), 4. Suomenkielinen ja helppokäyttöinen työelämäosaamisen tiedon tuottamisen portaali (tietopankista saatavilla päivitetyt sekä hyvät tiedot että hyvät käytännöt), 5. Uudet käytännönläheiset toimintamallit, koulutusohjelmat ja tuotteet (toimiva dialogi), 6. Yhteistyöorganisaatiot tavoitteellisesti parantavat työelämäosaamistaan ja tulevat sisäiseltä toimivuudeltaan sujuviksi ja tuloksekkaiksi, 7. Työelämäosaaminen sisäistetään opettajakoulutuksessa, opinto - ohjelmissa, oppilaitosten toiminnoissa (korkea työelämävastaavuus) ja henkilöiden työurassa. Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 7

9 8. Monitavoitteinen hankekokonaisuus Tässä pirkanmaalaisessa hankkeessa työelämäosaamisen vahvistaminen ja yhdistäminen toteutetaan laajan työelämäosaajien keskinäisen verkostomaisen yhteistyön ja siihen samanaikaisesti liittyvien oheistoimintojen toteuttamisen kautta. Toisin sanoen tehtävänä on rakentaa toimiva ja pysyvä työelämäosaajien oppimisverkko, koordinointikeskus. Kolmivuotisen ensimmäisen toimintajakson aikana opitaan tekemään yhteistyötä hyvin erilaisten toimijoiden kanssa. Verkon toiminnassa arvostetaan kunkin mukaan tulevan toimijan erikoisosaamista. Alun alkaen verkon toiminnassa keskeisiä arvoja ovat avoimuus, luottamus ja kunkin toimijan tasapuolinen kohtelu; yhteistyön nimissä ei rakenneta alistussuhteita toimijoiden välille. Lopullisena tavoitteena on strateginen kumppanuus. Olennaista on, että luotavien säännösten ja muodostuvien sitoutumistapojen puitteissa jatkossa kaikki halukkaat toimijat voivat osallistua kaikkiin hankkeen oheistoimintoihin. Oppimisverkoston keskipitkän aikavälin yleisenä tavoitteena on siis organisoitua jatkuvaa toimintaa ja päämäärää tukevalla tavalla. Vuosien 2004 ja 2007 väliin ajoittuvassa ensimmäisessä kehittämisvaiheessa tehokkaina toimintatapoina ovat hyvin koordinoidut yritys- ja työelämälähtöiset teemahankkeet ja projektit, uudet oppimisympäristöt ja niiden välinen laaja yhteistyö uudenlaisen yksilötason ja työorganisaatiotason yhdistävän työaikaisen YTY -hankkeen muodossa. Ajallisesti hanke jakautuu laajaan potentiaalisten toimijoiden mielipiteiden ja odotusten kartoitusvaiheeseen ( ), oppimisverkon aktiivien toimijoiden kokoamisvaiheeseen (2004), verkoston toiminnan testaamis- ja mallintamisvaiheeseen (2005), oheistoiminta- ja pilottivaiheeseen ( ) sekä toiminnan vakiinnuttamisvaiheeseen ja uusien yhteistyöhankkeiden ideointi- ja käynnistämisvaiheeseen (2007) ja tätä koskevaan ns. toiseen laajentumis- ja implementointivaiheeseen ( ). Toiminnallisesti hanke etenee kahta eri linjaa pitkin: toimijoiden kesken puhumme verkkojunasta ja ytyjunasta, joiden samansuuntaisen kulun yhdistävät eräänlaisina vaihteistoina ja dynamoina toimivat reaktiiviset asiantuntija- ja teemaryhmät. Vakiinnuttamisvaiheeseen edettäessä vuoden 2006 lopussa junaraiteet yhtyvät ja niillä kulkevat junat päätyvät samalle koordinointiasemalle vuoden 2007 aikana samassa aikataulussa toinen toistaan vetäen ja työntäen. Syntyvä ydinverkko on edellytys laaja-alaiselle pysyväluonteiselle verkostomaiselle yhteistyölle, koordinointikeskukselle, jonka perinpohjaisena tavoitteena on työelämäosaamisen laaja-alainen kehittäminen - siihen liittyvän tiedon tuottaminen, hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen yhteistyössä työorganisaatioiden ja yritysten kesken. Hankekokonaisuutta on kuvattu Kehityssuunnitelman liitteenä olevassa kaaviossa (ks. Liite 2). Maakunnallisen ja kansallisen toiminnan kehittämisen tukemiseksi rakennetaan toimivat yhteydet ja yhteistyö alan ulkomaisten koulutus- ja tutkimusyksiköiden ja toiminnassa mukana olevien kansallisten toimijoiden kesken. Kansainvälinen yhteistyö monipuolistaa työelämäosaamisen internet-perusteisen portaalin kotimaista tietotuotantoa, työelämäosaamisen päivittämistä ja ylläpitämistä sekä yhteisten koulutus- ja kehittämishankkeiden toteuttamista tulevina vuosina. Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 8

10 9. Yksimielinen hyväksyntä Syksyn 2004 aikana oppimisverkoston kokoamista, verkoston monimuotoista toimintaa, sisältöä ja tavoitteita on käsitelty 37 eri kokouksessa. Kolme eri teemaryhmää on kokoontunut yhteensä 12 eri kertaa, neljä eri asiantuntijaryhmää on kokoontunut yhteensä 17 eri kertaa, teemaryhmien vastuulliset koordinaattorit ovat kokoontuneet keskenään 2 eri kertaa ja hankkeen neuvottelukunta on kokoontunut 3 eri kertaa. Toiminnan kehittämiseksi ja linjaamiseksi kuluneen syksyn aikana on lisäksi järjestetty sekä yksi teemaryhmäläisten yhteinen että yksi yleinen kokous, joihin kaikki työelämäosaamisesta kiinnostuneet ja koottavan verkoston puitteissa yhteistyöhön halukkaat ovat voineet osallistua. Yhteisten kokousten tarkoituksena on ollut tarkastella yhdessä hankekokonaisuutta ja siihen liittyviä yhteistyömahdollisuuksia. Varsinaisen hankehakemuksen valmistelemiseksi järjestettiin myös yhteinen resursointikokous, jossa projektijohtaja yhteistyöorganisaatioiden edustajien kanssa yhdessä kävi lävitse Työministeriön Tykes - ohjelman tukipolitiikkaa ja hankkeille asettamia kriteereitä. Hankkeen omaksumaa avoimuuden periaatetta noudattaen järjestettiin marraskuun lopussa 2004 Työelämäosaaminen Pirkanmaalla seminaari, joka tietoisesti suunnattiin ns. suurelle yleisölle ja potentiaalisille uusille yhteistyökumppaneille. Seminaarissa alustajien toimesta esiteltiin yhteistyöhankkeen taustoja, lähtö- ja yhtymäkohtia kehityshankkeisiin, ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä haasteita, toimintaa ja toiminnan tavoitteita. Seminaari onnistui erinomaisesti, ja saamallaan myönteisellä palautteellaan se siten vahvisti myös omalta osaltaan jo aiemmin muodostunutta käsitystä siitä, että työelämäosaamisen edistäminen ja parantaminen työorganisaatioissa on yksi tärkeimmistä, laajakantoisimmista ja ajankohtaisimmista tehtävistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaiken kaikkiaan yhden päivän kestänyt seminaari veti puoleensa 65 asiasta innostunutta henkilöä. Sekä hankkeen neuvottelukunta on pidetyssä kokouksessa että kaikki aktiivit toimijat ovat pidetyssä yleiskokouksessa käsitelleet ja hyväksyneet yksimielisesti hankkeen kehittämissuunnitelman ja sen toteuttamista koskevan hakemuksen kustannusarvioineen. 10. Verkostomaisen yhteistyön edut ja hyödyt Toteutettavien pilotti/teemahankkeiden ja oheistoimintojen myötä syntyy täysin uusia mahdollisuuksia yhteistyölle. Syntyvän yhteistyön avulla viranomaiset, yritykset, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijat voivat vastata nopeasti sekä omiin että yhteisiin haasteisiin. Se luo uusia teemaryhmiä, joiden avulla toimijoilla on entistä paremmat mahdollisuudet tuloksekkaaseen ja yksilöityyn yhteistyöhön. Se luo mahdollisuudet työorganisaatioille hyödyntää alan tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä ja siten edistää kestävää kehitystä. Näin koordinoitu yhteisöllinen asiantuntemus tukee uuden tiedon luomista ja suomalaisten Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 9

11 työpaikkojen toimintatapojen kehittymistä ja kestävää kehitystä. Yhteistyö kehittää työelämään liittyvää tieto- ja sisältötuotantoa ja tukee sen hyödyntämistä ja levittämistä. Syntyvässä monitasoisessa, monimuotoisessa ja monitavoitteisessa verkostossa yhdistyvät asiantuntijaorganisaatioiden tutkimuksellinen, koulutuksellinen ja teoreettinen lähestymis- ja ajattelutapa työpaikkojen henkilöiden monipuoliseen käytännön osaamiseen ja neuvokkuuteen. Verkoston tuotoksena syntyy monella tavalla hyödynnettävää työelämäosaamista ja työelämätietoa, jonka innovatiivisia tuotto- ja käyttötapoja voidaan mallintaa, monistaa ja tuotteistaa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Toiminta-ajatuksena on oppimisen edistäminen työorganisaatioissa, työelämäosaamisen laaja hyödyntäminen, muutoksiin ennalta varautuminen ja yhteistyö eri toimijoiden kesken. Verkosto kerää ideoita ja tietoja sekä tarjoaa ja tuottaa koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijapalveluita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Verkoston toimintaa ohjelmoidaan ja kehitetään ja uusia kehittämishankkeita käynnistetään koordinoivan ohjelmointityön tuella. Lopullisena tavoitteena on pysyvä verkosto-organisaatio, jonka ohjelmoinnista ja toiminnasta vastaa koordinaatiokeskus. 11. Verkoston kokoamisen aikataulu Verkoston kokoamisesta vastasi dosentti Olavi Manninen, joka toimii jatkossa myös verkoston vastuullisena johtajana. Verkoston kokoamiseen liittyneet konkreetit toimet jakaantuivat syksyn 2004 aikana seuraavasti: Elo - syyskuu 2004: Hankkeen neuvottelukunnan työn käynnistäminen ja työskentelymuotojen vakinaistaminen, yhteydenotot yrityksiin, yritysten ja työorganisaatioiden edustajien mielipiteiden ja odotusten kartoittaminen, teema- ja asiantuntijaryhmien kokoaminen ja niiden toiminnan käynnistäminen ja tukeminen, hankkeen sisäisen ja ulkoisen yhteydenpidon kehittäminen, Syys - marraskuu 2004: Verkoston koordinoinnin järjestäminen, hankkeiden edelleen kehittely ja suunnittelu, verkoston aktiivien toimijoiden kokoaminen, opintomatkan suorittaminen Lundin yliopistoon Ruotsiin, työelämäosaamiseen liittyvän seminaarin järjestäminen yhteistyökumppaneille, Marras - joulukuu 2004: Verkoston toimintaa tukevien oheistoimintojen kartoittaminen ja edelleen kehittämismahdollisuuksien arviointi, yritysten ja työorganisaatioiden omien kehityshankkeiden valmistelu ja niitä koskevan rahahakemuksen valmistelu osana yhteistä resurssihakemusta, Joulukuu tammikuu 2005: Lopullisen kehityssuunnitelman ja sitä koskevan rahoitussuunnitelman laadinta koskien vuosia Henkilömäärät ja organisaatioiden määrät verkostossa Oheisessa taulukossa on yhteenveto verkoston organisaatioista ja henkilöistä, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa osallistua hankkeen eri toimintoihin. Taulukko kuvaa vallinnutta tilannetta. Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 10

12 Kaiken kaikkiaan halukkaiden henkilöiden määrä on 123 ja organisaatioiden määrä on 50. Henkilöt ja organisaatiot nimineen ovat lueteltu teema- ja asiantuntijaryhmittäin Kehityssuunnitelman Liitteessä 3. Periaatteena on, että kukin organisaatio nimeää edustajansa hankkeen neuvottelukuntaan. Yhteistoimintasopimuksen myötä toimijat ovat perustajajäseniä ja perustajastatuksella toimivia. Neuvottelukunta siis koostuu kaikista oppimisverkon aktiiveista toimijoista. Oheisessa koontitaulukossa projektijohtaja on erotettu muista organisaatioista erilliseksi toimijaksi. Tämä siksi, että hänen odotetaan edustavan koko verkkoa ja kohtelevan tasapuolisesti siihen kuuluvia eri tahoja - syntynyttä uutta organisaatiota. Neuvottelukunnan tavoitteellinen koko on 50 organisaatiota, joita edustaa vähintään yhtä monta henkilöä. Neuvottelukunnan jäsenistä 16 on eri organisaatioiden päällikkö - ja esimiesasemissa olevia henkilöitä, jotka osallistuvat ainoastaan neuvottelukunnan toimintaan. Neuvottelukunnan 24 jäsentä ovat mukana myös eri ryhmien toiminnassa. Ryhmä Henkilöitä Organisaatioita Tiedonvaihto eri organisaatiotasoilla Yksilön osaamisen kehityskaari Ennakointitieto ja työorganisaatiot YTY- työaikainen valmennus Turvallisuusjohtaminen Kannustus 8 7 Viestintä ja markkinointi 4 3 Neuvottelukunnan jäsenet, jotka eivät osallistu em. ryhmien toimintaan 16 Projektijohtaja 1 1 Yhteensä Aktiivit toimijat Verkosto yhdistää uudella tavalla pirkanmaalaiset työelämäosaamista edustavat tahot. Oppimisverkko synnyttää ainutlaatuisen työelämäosaamisen keskittymän. Koskaan aiemmin toimijoiden välillä ei ole ollut mitään vastaavanlaista yhteistyötä. Henkilöedustajien kautta tällä hetkellä toimintaan ovat jo tulleet mukaan kaikki keskeisimmät pirkanmaalaiset oppilaitokset, opistot ja useat niiden yhteydessä toimivat tutkimus- ja koulutusyksiköt, viranomaiset, paikallisjärjestöt ja viisitoista aktiivia, oman toimintansa ja henkilöstönsä kehittämisestä kiinnostunutta ja vastuuta kantavaa yksityistä ja julkista työorganisaatioita tai yritystä. Organisaatiot edustavat eri toimialoja ja työllistävät yhteensä noin 5000 henkilöä. Toisaalta pelkästään jo omien järjestöjensä kautta tässä vaiheessa hankkeen kohdejoukkoon Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 11

13 kuuluu yhteensä satoja eri työorganisaatioita ja niiden yhteensä yksityistä henkilöä (so. AKAVA:n 20 liittoa ja niiden jäsentä, STT:n 20 liittoa ja niiden jäsentä, SAK:n Pirkanmaalla olevat yhdistykset ja niiden jäsentä). Tietämämme mukaan missään muussa hankkeessa järjestöjen sitoutuminen ja osallistuminen ei ole eikä ole ollut yhtä laajaa kuin mitä se on tässä hankekokonaisuudessa. Mukana olevat oppilaitokset ovat sinänsä suuria konserneja ja edustavat kattavasti erilaisia työyhteisöjä, työympäristöjä ja työtehtäviä - koko työelämän toiminnallista ja tiedollista kirjoa. Hankkeen oppimisverkon (ydinverkon) muodostavat ja perustajastatuksen saavat aktiivit yhteistyöorganisaatiot ovat esitelty seuraavassa kohdassa. Toiminnan vakiintumisen myötä aktiivien toimijoiden joukko ja asiakaskunta lisääntyy ja monipuolistuu olennaisella tavalla nyt tässä esitetystä. Kunkin yhteistyöorganisaation nimen perässä on myös mainittu neuvottelukunnan työskentelyyn osallistuvien henkilöiden nimet. Neuvottelukunnan lopullinen koostumus tarkentuu vielä lähipäivinä sen jälkeen, kun muutamat organisaatiot ovat ilmoittaneet edustajiensa nimet. Suomen Posti Oyj; tuotantojohtaja Jukka Tihinen ja projektipäällikkö Marko Heinonen Pirkanmaan Osuuskauppa; henkilöstön kehittämispäällikkö Mika-Jussi Mononen Galvanoimis Oy; toimitusjohtaja Timo Satuvuori ja laatupäällikkö Tommi Mehtonen Patria Aviation Oy; henkilöstöpäällikkö Harri Majanmaa ja valmentaja Mika Särkkinen Tampereen Seudun Osuuspankki (TSOP); toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen Työhuone Tuulensuu Oy; toimitusjohtaja Timo Tommila Ikaalisten Kylpylä Oy; terveys- ja hyvinvointijohtaja Martti Heinisuo Sisu-Diesel Oy; toimitusjohtaja Eero Tomi Sandvik Tamrock Oy; toimitusjohtaja Arto Metsänen ja henkilöstöpäällikkö Liisa Siikakoski Sopimusvuorisäätiö; yhteyspäällikkö Ritva-Liisa Lehtinen Eltur Oy; toimitusjohtaja Jukka Kinnunen ja kouluttaja Jukka Riekki Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK); rehtori Markku Lahtinen ja hallintopäällikkö Risto Masonen Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu (TAOKK); rehtori Maarit Jääskeläinen Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK Hämeenlinnan toimipiste); johtava koulutuspäällikkö Tuulikki Similä-Lehtinen Tampereen ammattiopisto (TAO); johtava rehtori Reijo Linnanen ja koulutussuunnittelija Kyösti Viitanen Tampereen aikuiskoulutuskeskus (TAKK); rehtori Martti Santasalo ja kouluttaja Auli Nerkki- Saarinen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY, Turvallisuustekniikan laitos); professori Kaija-Leena Saarela ja tutkija Pertti Palukka Tampereen teknillinen yliopisto (TTY, Edutech); varajohtaja Paula Ihalainen Tampereen yliopisto (TAY, Eduta-Instituutti); professori Esa Poikela Tampereen kesäyliopisto (TAY); rehtori Ritva Ojalehto Tampereen yliopisto (TAY,Työelämän tutkimuskeskus); tutkija Anu Järvensivu - Koski ja tutkija Pasi Koski Murikka - opisto; rehtori Aki Ojakangas ja opettaja Jouko Reijonen Voionmaan opisto; rehtori Pasi Salmikallio ja vararehtori Pekka Lassila Sastamala opisto; toimistonhoitaja Tarja Pietilä SAK:n Tampereen Paikallisyhdistys ry; puheenjohtaja Jouko Toivonen Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 12

14 STTK- Pirkanmaan aluetoimikunta; puheenjohtaja Veijo Pösö AKAVA- Pirkanmaan aluetoimikunta; puheenjohtaja Hanna Ahonen TEHY/Tampereen aluetoimisto; asiamies Riitta Vuorinen OAJ/Tampere; työsuojeluvaltuutettu Timo Välimäki KTV/Tampere; varapuheenjohtaja Sirpa Koivisto SAK/Tampere; työsuojeluvaltuutettu Ritva Lähteenmäki PAM-PAMINA/Tampere; varapuheenjohtaja Marja Elomaa Rakennusliitto/Hämeen aluetoimisto; aluepäällikkö Seppo Nieminen Rakennusteollisuus/Sisä-Suomen piiri; aluepäällikkö Jukka Vairema Lentotekniikkalaitos; laitoksen johtaja Veijo Mustonen ja hallintopäällikkö Jukka Kuntsi Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta; esikuntapäällikkö Pentti Väänänen Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos; johtaja Ilkka Jäppinen ja laatuinsinööri Kirsi Sundell Tampereen kaupunki; henkilöstön kehittämispäällikkö Nina Pietikäinen ja työympäristöpäällikkö Kari Parikka Nokian kaupunki; henkilöstöpäällikkö Vesa Koskinen ja sosiaalijohtaja Hanna Ahonen Länsi-Suomen lääninhallitus; projektipäällikkö Jukka Kohonen Pirkanmaan TE- keskus; projektipäällikkö Peer Haataja Sosiaali- terveysministeriö/tso; hallitusneuvos Reino Kanerva Opetushallitus (OPH); yli-insinööri Arto Pekkala Työturvallisuuskeskus; koulutuspäällikkö Päivi Rauramo CAM-FORUM; projektipäällikkö Arto Jokihaara Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla; projektijohtaja, dosentti Olavi Manninen Lisäksi neuvottelukunnan kokouksiin kutsutaan edustajat työministeriön Tykes - ohjelmasta, jota hankkeen toiminnassa tähän mennessä ovat edustaneet projektikoordinaattorit Elise Ramstad ja Maarit Lahtonen. 14. Yhteistoiminnallinen kehittäminen Työelämän osaamis- ja taitovaatimukset kasvavat jatkuvasti. Työvoiman ikääntyminen on tosiasia ja ikääntymisen tuomat muutokset ihmisen tavassa toimia on järkevää ottaa huomioon työtä suunniteltaessa ja työtehtäviä järjesteltäessä. Samalla henkilöstön jatkuvan ammatillisen koulutuksen sekä erilaisten kokeilu- ja kehittämisprojektien merkitys kasvaa. Panostamalla laaja-alaiseen osaamiseen huolehditaan siitä, että työelämässä aktiivisesti mukana olevat voivat uudistaa ja kohentaa ammatillista työn hallintaa ja mahdollisesti heiltä puuttuvaa työelämätaitoa. Ennen kaikkea tällainen toiminta edellyttää muutoshalukkuutta ja kykyä uusiutua henkisesti. Kaikkea työelämässä tarvittavaa ei voida opettaa ennakkoon oppilaitosmuotoisesti, vaan opittavaa useimmille tulee työuran eri vaiheissa ja useina jaksoina esimerkiksi työpaikoilla tapahtuvan jatkuvan oppimisen muodossa. Työyhteisön näkökulmasta on huolehdittava siitä, että jatkuva oppiminen toteutuu joustavasti ja myös organisaatiota ja sen toimintaa kehittävällä tavalla. Pitkään työssä olleiden lisäksi myös nuorten on syytä päästä osalliseksi työelämäosaamisesta ja kokemustiedosta, jotta hei- Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 13

15 dän työnhallintansa ja osaamisensa jo työuran alkuvaiheessa olisi riittävää. Osaamisen edistämisen ja ammattitaidon ylläpitämisen välttämättömyyden ohella viimeaikaisissa tutkimuksissa on korostettu hyvän työympäristön ja työilmapiirin merkitystä tuottavuudelle, koska juuri työolojen parannusten on katsottu eniten vaikuttavan tehokkuuteen, kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Yrityksen hyvinvointi (= tuottavuus) ja työntekijöiden hyvinvointi eivät ole ristiriidassa, vaan molemmat ovat riippuvaisia samoista tekijöistä. Työturvallisuuteen ja työympäristön kehittämiseen tähtäävä toiminta on nähtävä osana yrityksen panostuksesta tulevaisuuteen. Kun tuottavuuden kehittäminen on tärkeää jokaiselle yritykselle, loppuun palaneiden, uupuneiden ja väsyneiden määrä tulee vääjäämättä kasvamaan, mikäli aktiivit ennalta ehkäisevät toimet laiminlyödään. Vaikka työorganisaatiot ovat avainasemassa työuupumusta ratkaistaessa, rakentavan toiminnan aikaansaaminen ilman ulkopuolista apua on osoittautunut monessa tapauksessa vaikeaksi. Esille tulleista syistä hankkeen toimintalinjaksi on valittu yrityksistä ja työorganisaatioista käsin tapahtuva yhteistoiminnallinen kehittäminen. Kehittäminen prosessina perustuu ymmärrykselle siitä, että eri työorganisaatioissa tehdään hyvin erilaisia tehtäviä hyvin erilaisilla osaamisalueilla ja erilaisissa tilanteissa. Tätä erilaisuutta on tietoisesti korostettu ja tavoiteltu, kun työorganisaatioiden rekrytointia hankkeeseen on toteutettu. Yleisenä tavoitteena on etsiä kehittämismalleja, joissa työyhteisöjen ja työorganisaatioiden toimivuus liittyy kiinteästi itse työn kehittämiseen, jossa henkilöstö on aloitteellinen ja ottaa vastuuta kehittämisestä ja joka mahdollistaa organisaation oppimisen ja uuden, myönteisen ja kannustavan työkulttuurin syntymisen työorganisaatioissa. Tavoitteellisesta mallintamisesta johtuen nyt mukana olevat ja omat kehittämishankkeensa suunnitelleet yritykset ja työorganisaatiot edustavat hyvin erilaisia organisaatioita, joihin kuuluu niin yksityisiä tuotannollisia yrityksiä eri toimialoilta kuin julkisia organisaatioita. Työorganisaatioiden kehittämisestä halutaan näin luoda itse työstä, työn organisoinnista, työelämän laadusta ja työntekijöiden hyvinvoinnista ja osaamisesta muodostuva kokonaisuus, johon liitetään kiinteästi organisaatioiden toiminnallinen ja liiketaloudellisen osaamisen kehittämisen tukeminen. Tiivistetysti ilmaisten kysymys on työelämäosaamisen parantamisesta työorganisaatioissa. 15. Uudet yhteisölliset oppimisympäristöt Työelämälle tyypilliseksi muodostunut jatkuva muutos ja joustavuuteen pyrkiminen edellyttää sekä johtajilta että työntekijöiltä uusien tietojen ja taitojen hankkimista. Tästä seuraa uusia haasteita myös koulutusjärjestelmälle. Koulutusta järjestävien täytyy olla mukana kehittämässä entistä joustavampia tapoja opiskella. Hyödyntämällä uusia kehittyvän teknologian mahdollisuuksia voidaan myös luoda pedagogisesti tärkeitä yhteisöllisiä oppimisympäristöjä edistämään erilaisten henkilöstöryhmien oppimista. Opetusteknologian kannalta keinovalikoima on laaja. Uusien oppimisympäristöjen keskeinen piirre on paitsi työorganisaatioiden henkilöstöjen verkottaminen myös asiantuntijoiden, tiedon tuottajien ja opettajien keskinäisten yhteistyöverkostojen muodostaminen. Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 14

16 Työelämän muutokset ja täten opetussisältöjen ajanmukaisuus ja relevanttius ovat lähtökohtana työelämäosaamiseen liittyvän opetuksen ja tarjottavan tietoaineksen suunnittelussa. Työorganisaatioiden ja yritysten vahvaksi tuleminen työelämäosaamisessa ja sitä edistävässä oppimisessa merkitsee kasvua sosiaalisessa mielessä. Sosiaalinen toiminta edellyttää yhteistyömuotoja, joita voivat olla esimerkiksi älyllinen keskustelu, yhteisten tehtävien suorittaminen tai jonkin yhteisen tuotoksen tekeminen, palautteen antaminen omasta tai toisten tuotoksesta tai kysymysten esittäminen jatkuvan parantamisen ja oppimisen mahdollistamiseksi. Toisaalta tiimimäinen työskentely organisaatioiden sisällä ja niiden välillä lisääntyy, mikä vaatii yhdessä oppimisen taitoja ja vastuun hajauttamista. Jatkuva oppiminen, työssä oppiminen ja kyky seurata aikaansa muodostuvat sosiaalisuuden korostumisen ohella kriittisiksi ominaisuuksiksi työyhteisöissä. 16. Työorganisaatioiden työkulttuuri Työorganisaatioiden sisäinen työkulttuuri vaikuttaa jokseenkin kaikkeen toimintaan työpaikoilla. Esimerkiksi uusimmat tutkimusaineistomme osoittavat, että yhden vuoden aikana henkilöiden hyvinvointi ja aktiivisuus lisääntyvät aktiiveja työkulttuureja edustavien tuotannollisten yritysten henkilöiden keskuudessa enemmän kuin normaaleja (tavanomaisia) työkulttuureja edustavien saman alan yritysten henkilöiden keskuudessa. Erityisesti henkilöiden yläselän alueella kokemat oireet ja kivut heijastelevat johdolta saadun tuen määrää, työorganisaation vuorovaikutteisuutta, sosiaalista ilmapiiriä ja koettua työn kuormittavuutta. Työorganisaatioiden sisäisen toimivuuden, vuorovaikutteisuuden ja ilmapiirin merkitystä korostaa myös seuraavat postikyselymme tulokset, joita on kuvattu työkulttuuri-indeksin perusteella oheisessa kuvassa (ks. Kehityssuunnitelman Liite 4). Tulokset kuvaavat kattavasti eri toimialoja edustavissa yrityksissä työskentelevien henkilöiden käsityksiä muun muassa siitä, että mikä on Ikäkausi, mihin asti henkilöt arvioivat jaksavansa tehdä kokopäivätyötä nykyisessä työtehtävässään/elämäntilanteessaan työkulttuuriluokittain (henkilömäärät %, N= 1215). Vastanneet olivat yli 40 vuotiaita sekä johtajia että työntekijöitä. Vastanneet edustivat kymmeniä eri toimialojen yrityksiä pankeista, paperitehtaista, elintarviketehtaista aina konepajoihin. Vastanneet jaettiin työkulttuurin mukaan joko yrityksiin, joissa vallitsi normaali (vähän kannustava) työkulttuuri ja yrityksiin, joissa vallitsi aktiivi (kannustava ja vuorovaikutteinen) työkulttuuri. Kuvan tulos osoittaa, että työorganisaatioiden työkulttuureilla heimokulttuureilla on valtava merkitys. Suurin osa normaaleissa työkulttuureissa työskentelevistä henkilöistä haluaa jäädä pois työstä ennen virallista eläkeikää. Henkilöt, jotka haluavat jatkaa työelämässä yli 60 vuotiaaksi ja tätä kauemmaksi, työskentelevät yleensä yrityksissä, joissa on vallalla aktiivinen työkulttuuri. Ns. normaalia työkulttuuria edustavissa yrityksissä työskentelevistä (ja vastanneista) lähes 70 % arvioi tekevänsä työtä ainoastaan vuoden ikään asti. Näistä syistä työorganisaatiotasoon kohdistuvat toimet ja työkulttuuri ovat avainasemassa ja Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 15

17 korostetusti esillä tässä hankkeessa, kun tavoitteena on työelämäosaamisen parantaminen työorganisaatioissa. 17. Työorganisaatioiden turvallisuuskulttuuri Turvallisuuskulttuuri - joka on osa yritysten ja työorganisaatioiden sisäistä työkulttuuria - kertoo yrityksen ja työorganisaation tavasta toimia turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Viime vuosina on turvallisuustyön painopiste siirtynyt yksilötasolta organisaatiotason tekijöitä selvittäväksi, mikä on puolestaan johtanut tarkastelemaan organisaation turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusilmapiiriä. Turvallisuuskulttuurin selvittäminen antaa tietoa yrityksen henkilöstön asenteista sekä henkilöstön näkemyksistä, jotka koskevat yrityksen turvallisuustoimintaa sekä esimiesten ja työtovereiden turvallisuuskäyttäytymistä. Näitä tietoja voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi yrityksen turvallisuustoimintojen ja työnopastuksen suunnittelussa. Turvallisuuskulttuuri ilmenee muun muassa turvallisuusilmapiirinä, jota voidaan mitata esimerkiksi erilaisilla kyselytutkimuksilla ja haastatteluilla. Turvallisuuskulttuurin muutostarve syntyy usein organisaation sisäisestä tai sen ulkopuolisesta tyytymättömyydestä nykyiseen tilanteeseen. Ainakin muutosyritys on tärkeä aloittaa selvittämällä lähtötilanne, ja onnistuminen edellyttää johdon sitoutumista sekä henkilökunnan sitouttamista ja osallistumista muutosten toteuttamiseen. Ennen kaikkea turvallisuusjohtamisprosessin toteuttamiseksi tarvitaan yrityksissä ja työorganisaatioissa näkemystä, jolla yhdistetään toisiinsa päivänkohtaisten ongelmien ratkaisu ja tulevan vision toteuttaminen. Onnistumisen kannalta myös tässä yhteisöllinen ajattelu on ratkaisevan tärkeää. 18. Työelämäosaamisen parantaminen työorganisaatioissa Työntekijäväestö ikääntyy, osaaminen vanhenee ja teknologian käyttö uudistuu. Tunnetusti uusia osaavia ja vereksiä luokkia koulumaailmasta ei kuitenkaan ole siirtymässä työmarkkinoille riittävästi, jotta akuutti koulutuksen tarpeiden ja tarjonnan välinen kuilu voitaisiin perinteisellä tavalla tasoittaa. Oppiminen muodostuu työn kehittämisen edellytykseksi erityisesti nyt kun työtä tehdään yhä kiihtyvämmin muuttuvassa kompleksissa ympäristössä ja alati hupenevan työvoiman vallitessa. Niinpä työmarkkinoilla, yrityksissä ja työorganisaatioissa on alettu puhua entistä äänekkäämmin oppimisesta työn ja työorganisaation kehittämisen elementteinä. Kuitenkin työelämän työorganisaatiot eroavat oleellisesti toisistaan, kun niitä tarkastellaan henkilöstön kehittämisen tai henkilöstön kvalifikaatiovaatimusten suhteen. Osalla työpaikoista otetaan käyttöön uusia työn kehittämistapoja ja työn organisoimisen malleja, kun osa työpaikoista rakentaa toimintansa edelleen vanhoille käytännöille, joissa työntekijöiden osaamisen kehittämistä ei arvosteta. Viimeksi mainituissa organisaatioissa ei osata nähdä pitkällä tähtäimellä koituvia oppivan organisaation hyötyjä. Uusimpien tutkimustemme tulokset ja keskustelut työpaikkojen henkilöiden kanssa myös pal- Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 16

18 jastavat, että henkilöstön kouluttautumisen suurin este on ollut kiire ja vaikeus irrottautua työstä koulutukseen siksi kouluttautumiseen tarvitaan uusia järjestelyjä ja toiminnallisia menetelmiä, jotka mahdollistavat kouluttautumiseen työssä omaan työhön limittyen. Pulpettimainen koulutus ei houkuttele työpaikkojen ihmisiä, joten tavalla tai toisella koulun itsensä on mentävä työpaikoille. Tässä monimuotoisessa verkostomaisessa yhteistyöhankkeessa kysymys on siitä, miten valtava alueella olemassa oleva yhteisöllinen asiantuntemus ja tasokas koulutus voivat uudella tavalla tukea ja kehittää työelämää, työorganisaatioita sekä työntekoa ottamalla huomioon mahdollisimmin hyvin myös lähitulevaisuudessa nousevat tarpeet. Oppimisverkko keskittyy toiminnassaan juuri tähän työelämäosaamisen kaikinpuoliseen parantamiseen ja työelämäosaamisen opettamiseen. Tavoitteena on yritysten ja alueen kilpailukyvyn ja keskinäisen yhteistyön systemaattinen kehittäminen tulevina vuosina niin, että lopputuloksena syntyy pysyvä työelämäosaamiseen liittyvän tiedon tuottamiseen, jakamiseen ja edelleen kehittämiseen erikoistunut koordinointikeskus uusine toimintatapoineen ja tuotteineen. Omalta osaltaan sekä nykyisiä että tulevaisuuden tiedollisia, taidollisia ja koulutuksellisia tarpeita tyydytetään ja ennakointiongelmia ratkotaan vetämällä yritysten ja oppilaitosten edustajat tasavertaisina mukaan teema- ja asiantuntijaryhmien toimintaan ja niiden yhteydessä toteutettaviin yritys- ja työorganisaatiolähtöisiin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin. Luonnollisesti uusien työorganisaatioiden ja yritysten mukaan tulemisen myötä yhteistyössä toteuttavat kehittämis- ja tutkimushankkeet vastaisuudessa monipuolistuvat nykyisestä lisäten merkittävästi hyvinä ja käyttökelpoisiksi todettavien ajattelu-, ratkaisu- ja toimintatapojen sekä lukumäärää että yleistettävyyttä. 19. Työelämäosaamisen kehittäminen teema - ja asiantuntijaryhmissä Lopullisena tavoitteena on strateginen kumppanuus: jokaisen toimintaan mukaan tulevan on voitava ja osattava hyötyä yhteistyöstä. Käytännössä verkostomaista kehittämistyötä tehdään muun muassa reaktiivisissa ja dynaamisissa sekaryhmissä. Sekaryhmien työ nivoutuu hankekokonaisuuteen sen tavoitteita tukien ja aikataulua noudattaen. Kuitenkin nimetyt teema-alueet ovat työnimiä ja toimivat lähtökohtina, joiden pohjalta toimintaa ryhmissä vastuullisten koordinaattoreiden avustuksella jäsennetään. Teema- ja asiantuntijaryhmät ovat kanavia, joiden kautta halukkaat voivat osallistua oman työnsä ja työyhteisöjensä kehittämisen kannalta olennaisten asioiden käsittelyyn. Teema- ja asiantuntijaryhmät ovat sekaryhmiä, joiden kohteena on arjen työn ja toiminnan tutkiminen ja siitä oppiminen, pysähtyminen, tietoinen pohdinta, yhteisen intressipohjan rakentaminen sekä sovittujen toimien ja hankkeiden toteutus yhdessä. Teemaryhmien tiedon tuottamisen prosessia on kuvattu tämän kehityssuunnitelman liitteenä olevassa kaaviossa (Liite 5). Esimerkiksi syksyn aikana 2004 järjestetyissä ryhmien kokouksissa käytiin syventävää keskustelua kunkin ryhmän toiminnan tavoitteesta, sisällöstä, keskinäisestä yhteistyöstä yritysten ja työorganisaatioiden ja muiden ryhmien kanssa. Työskentelyn tuloksina syntyivät ryhmien kir- Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 17

19 jalliset toiminta-ajatukset, joita esitellään lyhyesti seuraavissa kohdissa. Osallistujien määrällä arvioiden ryhmistä suosituin on Turvallisuusjohtamisen asiantuntijaryhmä. Toiseksi suosituin on YTY- työaikaista valmennusta suunnitteleva ja toteuttava asiantuntijaryhmä. Teemaryhmien rajapintoihin sijoittuvat yhteiset hankkeet ja kiinnostuksen kohteet kuten viestintä ja markkinointi sekä uudenlainen kannustaminen ja palkitseminen ihmisen elinkaaren ja työuran eri vaiheissa. Toimintajakson aikana ryhmistä hioutuu reaktiivinen, ajankohtaisiin työelämäkysymyksiin vastauksiaan ja ratkaisujaan tarjoava, monipuolista osaamista edustava työelämäosaajien joukko Tiedonvaihto eri työorganisaatiotasoilla - teemaryhmä Kokemusperäisestä ammatillisesta, hiljaisesta tiedosta, ikään kuin pinnan alla piilevästä näkymättömästä tiedosta on tullut merkittävä tekijä, kun etsitään keinoja työorganisaatioiden menestymiselle, työssä oppimiselle tai kun etsitään selityksiä vaikkapa osaamiseroille tai osaamattomuudelle. Tunnetusti ammatillinen osaaminen koostuu työprosessiin liittyvästä tiedosta, johon usein sisältyy kokemusperäistä tietoa. Pitkä kokemus kasvattaa ja syventää kyseistä tietoa. Hiljaisen tiedon kääntäminen kuultavaksi, näkyväksi ja numeeriseksi mitattavaksi tiedoksi asettavat erityisesti työpaikkojen osaavat seniorit ja konkarit kiinnostuksen kohteeksi, ns. kuninkaantekijän asemaan. Tässä yhteydessä muistettava on, että tiedon siirto ei ole pelkästään varttuneilta nuorille päin tapahtuvaa; varsinkin uusien teknisten sovellutusten ja tietokoneiden käytön kohdalla hiljaista ammatillista osaamista olisi voitava siirtää nuorilta varttuneille. Käytännössä hiljainen tieto on syvällä organisaatioissa, ja se tulee esille ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tiedon esille saamiseksi teemaryhmän mielestä työyhteisöjen kehittämistyön tavoitteita ovat vuorovaikutteinen työkulttuuri, työyhteisöjen myönteinen ilmapiiri, henkilöiden keskinäinen arvostus ja luottamus ja yhteisöllisyys - kumppanuus - työpaikoilla. Ainoastaan näissä oloissa hiljaisen tiedon maksimaalinen hyödyntäminen ja osaamisen siirtäminen on mahdollista. Ammatillisen hiljaisen tiedon mekanistinen kääntäminen numeeriseen ja mitattavaan muotoon ei ole missään mielessä yksinkertaista johtuen siitä, että kyseiseen tietoon kytkeytyy voimakas sosiaalinen merkitys ja vivahde. Kokemuksen kautta kertyneen tiedon ja monimutkaisen osaamisen välittäminen ei onnistu myöskään ilman työkulttuurin muutosta ja sellaista käytännön läheistä menetelmäkehittelyä, jota tässä verkostohankkeessa työpaikoilla aiotaan tehdä (kuten Galvanoimis Oy:ssä, Nokian kaupungin yksiköissä ja Sopimusvuorisäätiön pienhoitotaloissa). Kollektiivisesti teemaryhmä katsoo, että hiljaisen tiedon analysointi ja kääntäminen ymmärrettäväksi ja puhuttavaksi tiedoksi tuo yrityksen toimintojen jatkuvuuteen ja sujumiseen uutta voimaa ja varmuutta. Kääntäminen edellyttää uudenlaisten arviointimenetelmien ja mittareiden kehittämistyötä, mutta ennen kaikkea uudenlaisen vuorovaikutteisen, kannustavan ja luottamuksellisen työkulttuurin omaksumista. Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 18

20 Tavoite: Teemaryhmän toiminnan painopistealueena on kokeneitten ja pitkään työssä olleiden työntekijöiden osaamisen välittäminen sekä nuorille että muille työtehtävissään tätä erityistä osaamista tarvitseville, avoimen viestintäkulttuurin ja vuorovaikutuksen edistäminen organisaatioissa sekä näihin toimenpiteisiin liittyvien menetelmien kehittäminen. Teemaryhmän painopistealuetta rajataan tarpeen mukaan ryhmän jäsenten näkemysten ja konkreettisten kehityshankkeiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Kokonaishankkeen toteutumista tukien teemaryhmän tavoitteina ovat kokemustiedon tuottaminen yhdessä yhteistyöorganisaatioiden kanssa, pilottihankkeista saatujen kokemusten raportointi ottaen huomioon julkisuus/luottamuksellisuus näkökulmat, kokemustiedon ja osaamisen analysointi- ja arviointimenetelmien soveltaminen sekä kehitettyjen menetelmien testaaminen, edelleen kehittäminen ja tuotteistaminen. Toimintasuunnitelma: 1. Teemaryhmän kumppaneina on 5 yritystä ja työorganisaatiota, joiden kanssa pilottihankkeet suunnitellaan, toteutetaan ja toiminnan tuloksellisuus arvioidaan 2. Toimintajakson aikana toteutetaan 3-5 tutkimus- ja kehittämishanketta 3. Toimintajakson aikana luodaan kansainvälinen yhteistyö, jonka muotoina ovat koulutustapahtumat, vuosittainen konferenssi ja relevantin työelämäosaamisen tiedon tuottaminen ja toimittaminen. Toimintaperiaatteet: Teemaryhmä tukee toimintaperiaatteillaan Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla hankkeen toteuttamista olemalla avoin, luottamuksellinen ja tekemällä kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä, jakamalla keskinäistä kokemustietoa, lisäämällä viisautta ja kestävää kehitystä yhteistyöorganisaatioissa ja toteuttamalla toimintaa, joka on arvioitavissa. Teemaryhmän koordinaattori vastaa muiden ryhmien koordinaattoreiden tavoin yhteistyössä hankkeen informaatikon/insinöörin kanssa teemaryhmän toimintaan liittyvän ja toiminnasta syntyvän hyödyllisen tiedon siirtämisestä portaaliin, tiedon ylläpidosta ja päivittämisestä osana portaalissa olevaa muuta tietoaineistoa Yksilön osaamisen kehityskaari työorganisaatioissa - teemaryhmä Yrityksen ja työorganisaation keskeinen menestystekijä on osaava henkilöstö. Tämä edellyttää henkilöstön osaamisen jatkuvaa ylläpitoa ja kehittämistä erilaisin menetelmin. Tähän liittyen teemaryhmä esittää oman työnsä painopistealueiksi muun muassa osaamisresurssit, osaamisen kartoitukset ja osaamisen tiedostamisen, osaamisen johtamisen, jaksamisen ja resurssien uudelleen arvioinnin. Teemaryhmä näkee osaamisen kehittämisen jatkuvana prosessina kohti oppivaa organisaatiota; työntekijöiden henkinen kapasiteetti ja ura kehittyvät koko ajan lisäten siten yritysten ja työorganisaatioiden osaamispääomaa. Vastaisina tutkimusaiheina ovat esimerkiksi ulkoistetut toiminnot ja siihen liittyvä yhteisöllisyyden toimivuus, organisaation negatiivinen kasvu, kuihtuminen, sulautuminen sekä sopeut- Kehityssuunnitelma /Olavi Manninen 19

Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen

Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen VERKOSTON RAKENTAMINEN KÄSITTÄEN KUULEMISET, HAASTATTELUT JA YRITYSVIERAILUT VUOSINA 2004-2005 TYÖELÄMÄOSAAMISEN EDISTÄMINEN PIRKANMAALLA CONSTRUCTION OF NETWORK

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TYÖEL OSAAMISTARPEEET

TULEVAISUUDEN TYÖEL OSAAMISTARPEEET TULEVAISUUDEN TYÖEL ELÄMÄN OSAAMISTARPEEET SEMINAARI 14.2.2006 Olavi Manninen Seminaari on osa Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla verkosto-organisaation monipuolista toimintaa Käyntiinlähtötapahtuma

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelman verkostossa mukana (tilanne syyskuussa 2008) Akaan lukiot Kalevan lukio Kangasalan lukio Lempäälän lukio Mäntän seudun

Lisätiedot

Työpareittain osaaminen päivittyy mielekkäästi UUDENLAINEN OPETTAJIEN TYÖELÄMÄJAKSO. Olavi Manninen

Työpareittain osaaminen päivittyy mielekkäästi UUDENLAINEN OPETTAJIEN TYÖELÄMÄJAKSO. Olavi Manninen Työpareittain osaaminen päivittyy mielekkäästi UUDENLAINEN OPETTAJIEN TYÖELÄMÄJAKSO Olavi Manninen TIIVISTELMÄ Uudenlainen opettajien työelämäjakso hanke yhdisti yrityksessä tapahtuvan työssä oppimisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Pääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan

Pääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan Aineistokartoitustehtävä 1 - Työelämäpedagoginen osaamiskartta, osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa, 6 op - Valmiina käytettävissä oleva aineistojen sekä puuttuvan aineiston valmistaminen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO JA TIEDONSIIRTO TYÖEL SEMINAARI Olavi Manninen

HILJAINEN TIETO JA TIEDONSIIRTO TYÖEL SEMINAARI Olavi Manninen HILJAINEN TIETO JA TIEDONSIIRTO TYÖEL ELÄMÄSSÄ SEMINAARI 11.5.2006 Olavi Manninen Seminaari on osa Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla verkosto - organisaation monipuolista toimintaa Käyntiinlähtötapahtuma

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen

Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen Työturvallisuuskeskus: Apua kehittämisohjelmien käynnistämiseen Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö, TTK Tukea toimialojen kehittämiseen aamuseminaari 1.11.2017 klo 8:30-11:00 Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Selostus valtuustoaloitteeseen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämisestä oppilaitoksissa

Selostus valtuustoaloitteeseen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämisestä oppilaitoksissa Selostus 1 (5) Selostus valtuustoaloitteeseen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämisestä oppilaitoksissa Koulutuskuntayhtymän opiskelijakunta Pyro ja kuntayhtymän edustajat ovat kartoittaneet nykyisen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen

Lisätiedot