TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 Peruspalveluliikelaitos JYTA TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2015

2 SISÄLLYSLUETTELO Peruspalvelujohtajan katsaus 3 Tilaajajohtajan katsaus kuntien tilanteeseen 5 Perustietoa Jytasta 7 Peruspalvelulautakunnan ja yksilöjaoston toiminta 8 Talousarvion toteutuminen ja toiminta Maisemamallin suurtuotteiden mukaan 9 Tulot ja menot tulo- ja menolajeittain 15 Kuntien kustannustenjaon periaatteet tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä 17 Kuntien maksuosuudet 18 Perhon kunnan kustannusten käsittely Peruspalveluliikelaitos Jytan tilinpäätöksessä 18 Kuntayhtymältä ja kunnilta ostetut palvelut peruspalveluliikelaitokselle 20 Toimintakertomus Perheiden tukemisen tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen Kotihoidon ja asumisen tukemisen tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen Suoritetietoja vuodelta Talousarvion toteutumisvertailu 44 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot 51 2

3 PERUSPALVELUJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2015 oli Peruspalveluliikelaitos Jytan seitsemän toimintavuosi. Liikelaitoksen ovat muodostaneet Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Perho ja Veteli. Liikelaitos on Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän, Kiurun, liikelaitos. Peruspalvelut on vuonna 2015 tuotettu omistajakuntien asukkaille sovittujen strategisten linjausten ja talous- ja toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Toimintavuosi 2015 oli monenlaisten muutosten vuosi. Valtakunnallinen kiistely soteuudistuksesta jatkui ja Keski-Pohjanmaan kunnat elivät mukana muutoksen eri vaiheissa. Kunnat lähenivät toisiaan ja päätyivät syksyn aikana siihen, että Keski-Pohjanmaalle perustetaan yksi yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, joka aloittaa toimintansa Erityisesti syksyn aikana kiivas valmistelutyö alkoi näkyä myös liikelaitoksen toiminnassa. Yhteiseen soteen valmistautuminen lähti liikkeelle. Näin jo vuonna 2014 tiivistynyt yhteistyö erityisesti johtamisessa ja kehittämistyössä eteni suuren harppauksen. Toimintavuonna jatkettiin aikaisempina vuosina päätettyjen muutos- ja kehittämisohjelmien eteenpäin viemistä. Omistajakuntien taloudellinen tilanne jatkui tiukkana ja painetta toiminnan kehittämiseen ja taloudellisiin säästöihin oli edelleen paljon. Liikelaitoksessa jatkettiin myös työtä sekä alueen palveluiden yhtenäistämisen ja tasalaatuisuuden parantamiseksi että toiminnan tehostamiseksi. Peruspalvelulautakunnan joulukuussa 2012 hyväksymä ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelma vuoteen 2020 on ohjannut toiminnan muutoksia kotihoidossa ja palveluasumisessa. Ohjelman tavoitteena on, että Jyta-alueen vanhustenhuollon palvelurakenne muuttuu ympärivuorokautista palveluasumista korostavasta rakenteesta avo- ja kotihoitopainotteiseksi sekä ennaltaehkäisyä ja ikäihmisten voimavaroja korostavaksi. Halsua-Kaustinen-Veteli -alueen vuonna 2014 tapahtuneen suuren palvelukeskusmuutoksen uusiin toimintatapoihin totuteltiin vuoden aikana (Koivukulman ja Markkulan sulkemiset, uuden, laajennetun Harjukodin uusi toimintamalli, Malvakodin muutos kuntouttavaksi tilapäisyksikkö Kuntolaksi). Ohjelman mukaisesti vuonna 2015 jatkettiin erityisesti Halsuan, Lestijärven ja Toholammin palvelurakenteen- ja paikkamäärin tarkastelua. Kannelman palvelukeskuksen tehostetun palveluasumisen paikkamäärä laskettiin vuoden kuluessa 28:aan (paikat vähenivät 6 paikkaa). Lestijärvellä tehtiin yhteinen selvitys ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisesta ja kotihoidon kehittämisestä. Toholammilla aloitettiin valmistelut lautakunnan päätöksen mukaisesti Mirjamituvan ostopalvelusopimuksen loppumiseen keväällä Asukkaita ja omaisia tiedotettiin tulossa olevasta muutoksesta ja tehtiin uudet hoito- ja palvelusuunnitelmat. Liikelaitoksessa jatkettiin myös mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämis- ja palvelurakenneohjelman pohjalta palveluiden kehittämistä. Ohjelman mukaisesti palvelut pyritään mahdollisimman pitkälle järjestämään omassa maakunnassa. Asumispalveluita saatiin vähennettyä ja avopalveluita on tehostettu. Muutos on kuitenkin hidas ja vaatii osaamisen ja avopalveluiden kehittämistä. Erityisen tärkeää muutosohjelman läpiviemisessä ja palveluiden järjestämisessä on moniammatillinen työ eri toimijoiden kesken (liikelaitos, erikoissairaanhoidon psykiatrian tulosalue, yhdistykset ja yksityiset palvelun tuottajat) sekä asuntojen järjestyminen omasta kotikunnasta siinä vaiheessa, kun omassa kodissa asuminen on mahdollista. 3

4 Erillistä rahoitusta kehittämistyöhön oli varattu tiettyjen hankkeiden omavastuuosuuksiin. Kaste-hankkeista merkittävimpänä toimi vuoden 2015 aikana SenioriKaste-hanke, jossa kehitetään erityisesti ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluita ja hankkeessa on vahva ennalta ehkäisevä ja ennakoiva näkökulma palveluiden kehittämiseen. SenioriKaste-hankkeen työn tuloksena valmistui mm. kuntouttavan tilapäishoidon toimintamalli, muistisairaiden palveluketjutyö eteni, kaikki kotihoidon työtekijät liikelaitoksessa kävivät KunnonHoitaja-koulutuksen, arjen sisällöt työryhmät toimivat, alueella alkoivat kotona asuvien ikäihmisten toimintaryhmät palvelukeskuksissa, kehitettiin palveluohjausta, tehtiin perhehoidon toimintamalli. Palveluketjutyötä ja prosessien kehittämistä jatkettiin yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden kanssa. Paljon palveluita käyttävät paljon palveluita tarvitsevat-projekti aloitti keväällä 2015 ja siinä tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita asiakaslähtöisiksi, oikeudenmukaisiksi ja vaikuttavuuteen perustuviksi, edistää toiminnallista sote-integraatiota alueella sekä hyödyntää tietotuotantoa palveluiden kehittämisessä. Työntekijöiden hyvinvointiin liittyviin asioihin kiinnitettiin edelleen paljon huomiota ja jatkettiin erityisesti varhaisen tuen toimintatavan kehittämistä. Työterveyshuollossa painopistettä käännettiin enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Sairaspäivä kertyi vuoden aikana 15 pv/työntekijä (vuonna 2014 päivä oli 16 pv/työntekijä). Sairaslomapäiviä oli yhteensä 9696 päivää (616 päivää vähemmän kuin vuonna 2014). Syksyllä toteutettiin koko henkilöstölle Parempi työyhteisö-työhyvinvointikysely. Työntekijöistä kyselyyn vastasi 67 % ja koko liikelaitoksen avainluku oli 13,9 (vuonna 2013 vastaava luku 13,7). Avainluku koostuu henkilöstön vastauksista, jotka koskivat henkilöstön hyvinvointia, työn perusedellytyksiä, työyhteisön toimivuutta ja työyhteisön kehittämisedellytyksiä. Henkilökunnan rekrytoinnissa jatkui sama linja kuin aikaisempina vuosina. Vakituiset virat ja toimet saatiin hyvin täytettyä pätevillä työntekijöillä muuten, mutta pulaa oli erityistyöntekijöistä (mm. lääkärit, sosiaalityöntekijät, psykologit, toimintaterapeutit). Kaiken kaikkiaan tilanne oli kuitenkin kohtuullisen hyvä. Lääkäripalveluissakin pääosin työssä ovat olleet omat virkasuhteessa olevat lääkärit, ostopalveluja käytettiin vain oman toiminnan tueksi. Liikelaitoksen toimitilojen rakentamisen ja korjauksien osalta suurin hanke oli Pajalan perhe- ja sosiaalikeskuksen remontti ja uudisrakennus Kaustisella. Rakennusprojekti valmistui vuodenvaihteessa, uusiin toimitiloihin muuttaminen tapahtui tammikuussa Myös erikoissairaanhoidon alainen psykiatrian aluepoliklinikka muutti samoihin tiloihin. Tämä muutos laajensi entisestään Pajalan keskuksen palvelutarjontaa. Toisena isona hankkeena valmistui Halsua-Kaustinen-Veteli-alueen hammashuoltolan remontti Tunkkarin terveyskeskuksen yhteyteen ja toiminta uusissa tiloissa käynnistyi syyskuussa. Liikelaitos on viime vuosina tehnyt kovasti töitä kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Vuoden 2014 hyvä tilinpäätös, jossa kuntien kustannukset laskivat -3,61 %, kääntyi vuonna 2015 nousuun niin, että kuntien maksuosuudet nousivat 4,4 %. Edelleen on kuitenkin pysytty hyvin kustannusten hillitsemisen tiellä sillä verrattaessa Jyta-kuntien maksuosuuksia vuoteen 2013, on kasvua kuntaosuuksissa vain +0,6 % ja verratessa vuoteen 2012 olivat kuntaosuudet -0,99 % pienemmät vuonna Kustannusten kasvun hillinnässä on käytetty tiukkaa talouskuria ja rakennemuutosohjelmien läpiviemistä. Liikelaitos teki keväällä lisätalousarvion työllisyysmenojen takia. Liikelaitoksen vastuulle siirtyi mm. Kaustisen seutukunnan Kokkotyösäätiön kanssa tekemä sopimus vaikeasti työllistettävien ja nuorten työttömien ohjaustoiminnasta. Lopulta liikelaitoksen talousarvio ylittyi euroa. Huomiota tuloksessa herättää kuntien erilainen tilanne, kunnista Halsuan kustannukset nousivat 13,5 % ja Lestijärven menot laskivat -4,4 %. Vaihteluväli oli siis suuri. Kustannusten nousun pitämiseksi jatkossakin maltillisena vaatii edelleen toimintamallien kehittämistä ja uudenlaisten toimintatapojen käyttöön ottamista. Jatkossa uudessa laajemmassa kuntayhtymässä synergiahyödyt Kokkolan kaupungin peruspalveluiden, erikoissairaanhoidon ja Jyta-alueen yhdistämisestä pitää hyödyntää mahdollisimman hyvin, jotta voidaan turvata sosiaali- ja terveyspalvelut alueen asukkaille. Myös ihmisten oman 4

5 vastuun lisäämistä ja avohoidon palveluiden kehittämistä pitää jatkaa ja panostaa ennaltaehkäisyyn, ennakointityöhön ja palveluohjaukseen. Tilinpäätös vuodelta 2015 osoittaa liikelaitoksen pysyneen lautakunnan ja kuntien päättämällä avohoitoisten palveluiden kehittämisen ja taloudellisen tilanteen hallintaan tähtäävällä tiellä. Tarja Oikarinen-Nybacka peruspalvelujohtaja TILAAJAJOHTAJAN KATSAUS KUNTIEN TILANTEESEEN Vuosi 2015 oli JYTA-alueen liikelaitoksen varsinaisten jäsenkuntien osalta vaihteleva. Kustannukset kasvoivat koko Jytan osalta 4,4 % edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Toki taustalla oli kaksi hyvää vuotta, jolloin tilinpäätökset olivat miinusmerkkisiä. Kuntakohtainen vaihtelu oli erittäin suurta, Halsuan kustannukset kasvoivat 13,5 % ja Lestijärven kustannukset laskivat 4,4 %. Kustannukset euroa/asukas vaihtelevat edelleen paljon. Vaihtelun taustalla ovat erot ikärakenteissa ja sairastavuudessa, mutta myös palvelurakenteet kuntien kesken ovat edelleen osittain erilaiset, vaikka palvelurakenteita on yhdistetty viime vuosina merkittävästi. Myös asukkaiden palvelun käyttökulttuurissa on eroja kunnittain, mikä näkyy erilaisena hakeutumisaktiivisuutena julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin. Seuraavassa Jyta-alueen kuntien sosiaali- ja terveyden huollon kustannukset euroa/asukas. Suluissa vuoden 2014 vastaava luku. Halsua 3 863,59 /asukas (3506,91), Kannus 3146,77 /asukas (3048,22), Kaustinen 3037,25 /asukas (3017,75), Lestijärvi 3659,31 /asukas (3711,55), Toholampi 3188,48 /asukas (3090,39), Veteli 3628,52 /asukas (3476,39), Perho 3204,78 /asukas (3167,52). Viime vuosina saavutettu kustannusten lasku on vaatinut suuria muutoksia liikelaitoksen toiminnoissa. Muutoksia on tehty erityisesti hoito- ja hoivapalveluissa, mutta myös kaikissa muissa palveluissa. Muutoksien läpivieminen on vaatinut vaikeita päätöksiä kaikilla tasoilla. Vuoden 2015 tilinpäätös ei poikkea viimevuosien valtakunnan tason sosiaali- ja terveysmenojen kehityksessä. Luonnollinen kustannusten kasvu sosiaali- ja terveydenhuollossa on keskimäärin tätä tasoa. Vuoden 2015 tilinpäätös ja toisaalta edellisvuosien kustannusten lasku kertovat sitä, että vuosittain on löydyttävä uusia merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotta kustannuskehitys voidaan pitää sillä tasolla kuin peruskuntien kantokyky edellyttäisi. Liikelaitos on kuitenkin pieni ja isoja euromääräisesti merkittäviä muutoksia on yhä vaikeampi löytää, koska lakisääteiset palvelut on turvattava tasapuolisesti koko alueelle. Juuri tähän haasteeseen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla pyritään vastaamaan. Valtakunnan tasolla on tarkoituksena edelleen kiristää tavoitteita ikäihmisten kotona asumisen suhteen. Tavoitteena on, että ainoastaan 6 % yli 75-vuotiaista asuu tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Jyta-alueella tämä tarkoittaa, että paikkoja olisi edelleen vähennettävä suhteessa yli 75-vuotiaiden määrään. Lautakunta linjasi vuoden 2015 talousarviossa, että Jyta-alueen tavoitteena on vuonna 2016 päästä 9 % peittävyyteen. Joissakin alueen kunnissa tavoitteeseen on jo päästy, mutta joissakin kunnissa vastaavasti tavoitteeseen on matkaa useita prosentteja. Peruspalvelulautakunta hyväksyi tammikuussa 2015 osaltaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitelman ja lähetti sen alueen kunnille hyväksyttäväksi. Työtä oli siirretty useaan kertaan ja 5

6 liikelaitoksessa toimittiin kahden vuoden ajan ilman virallisesti hyväksyttyä palvelusuunnitelmaa. Toki lautakunta hyväksyi tuona aikana useampia toimintaohjelmia, joissa voimakkaasti linjattiin liikelaitoksen toimintaa. Näistä merkittävin oli hoidon ja hoivan toimenpideohjelma. Palvelusuunnitelmatyötä siirrettiin, koska odotettiin valtakunnan tason soteuudistusta. Työ kuitenkin käynnistettiin, koska valtakunnallinen uudistus siirtyi kerta toisensa jälkeen eikä ratkaisun syntymistä ollut näköpiirissä. Palvelusuunnitelma hyväksyttiin vuosille Kustannusten kasvun osalta vuodelle 2016 edellytettiin 0-tasoa vuoteen 2015 verrattuna. Keskeisiä periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, palveluiden turvaaminen, kustannusvaikuttavuus, avohoitoisuus, integraatio. Tavoitteena on toimia asiakkaan näkökulmasta kuin yksi kunta ja rajapinnat eivät saisi näkyä asiakkaalle. Palvelusuunnitelmatyötä leimasi ajatus tulevasta isommasta maakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiosta. Maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation valmistelutyötä tehtiinkin koko vuosi, mutta valmistelutyö kiihtyi syksyllä kun alueen kunnat ottivat selkeäksi tavoitteeksi maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kuntayhtymän perustamisen Päätökset asiasta syntyivätkin vuoden 2015 lopussa. Tuleva muutos heijastui toimintaan kaikilla tasoilla. Sekä lautakuntatasolla, kuntatasolla että palvelutuotannossa asioita huomioitiin koko maakunnan tasolla ja yhä enenevässä määrin lautakunta käsitteli Kokkolan kanssa yhteistyössä työstettyjä asioita, joista haettiin saman sisältöisiä päätöksiä koko maakunnan kesken. Yhteistyö Kokkolan kanssa näkyi myös lisääntyneenä viranhaltijayhteistyönä kun tilaajajohtaja siirtyi 1.10 hoitamaan myös Kokkolan terveyspalvelujohtajan tehtäviä. Odotukset uutta kuntayhtymää kohtaan ovat kovat. Kuntayhtymältä odotetaan integraation kautta tapahtuvaa kustannuskehityksen selkeää leikkausta. Toisaalta isompi organisaatio aiheuttaa pelkoja erityisesti reuna-alueiden kunnissa siitä, häviävätkö palvelut liian kauaksi, eivätkä ole enää kuntalaisten saavutettavissa. Henkilöstön saatavuus on suuri haaste, johon ei nykyisellä organisaatiolla ole kyetty riittävästi vastaamaan. Erityisesti tämä näkyy lääkäreiden ja erityistyöntekijöiden kohdalla, mutta myös muista ammattilaisista on pulaa. Päättyneen vuoden aikana kehittämistyö on keskittynyt uuden kuntayhtymän valmisteluun. Nyt viimeistään on yhtenäistetty Jyta-alueen kuntien palveluita, jotta valmiudet isompaan kokonaisuuteen sulautumiseen olisivat hyvät. Tämä on näkynyt myös kuntien suhtautumisessa Jyta-alueen palveluiden järjestämiseen. Aiemmin yksittäiset kunnat ajoivat voimakkaammin omaa edunvalvontaa, mutta tällä hetkellä Jyta-alue nähdään selkeämmin kokonaisuutena, jonka palvelut on turvattava myös isossa kokonaisuudessa. Eija Kellokoski-Kari tilaajajohtaja 6

7 PERUSTIETOA JYTASTA Peruspalveluliikelaitos Jyta on Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun liikelaitos. Se järjestää Keski-Pohjanmaan jokivarsikuntien (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Hallintosäännöllä tehtävä on annettu kuntayhtymässä peruspalvelulautakunnan vastattavaksi ja palvelutuotannosta vastaa liikelaitos. Peruspalvelulautakunta toimii samalla kuntayhtymän liikelaitoksen johtokuntana. Perhon kunnan osalta peruspalvelulautakunta ostaa järjestämisvastuun toteuttamiseksi palvelut perholaisille kunnan omalta tuotannolta. Kahden tuotantokoneiston lisäksi palveluiden tuottamiseksi käytettävissä on yrityksiltä ja yhdistyksiltä ostopalveluina hankittuja palveluja. Toiminta pohjautuu sopimusten mukaan yhteisesti hyväksyttyyn palvelusuunnitelmaan, jota tarkastellaan valtuustokausittain. Lisäksi jokaiselle kunnalle hyväksytään vuosittain palvelusopimus, jonka hyväksyy peruspalvelulautakunta tilaajan ja tuottajan välisenä sopimuksena ja saman sopimuksen hyväksyy omalta osaltaan kunkin kunnan kunnanhallitus. Tässä sopimuksessa määritellään kuntalaisille järjestettävien palvelujen taso, arvioitu palvelumäärä sekä kustannukset. Vuonna 2015 alettiin toteuttaa uutta vuoden 2014 aikana laadittua palvelusuunnitelma vuosille Yhteistoiminta-alueella on oma tilaajajohtaja, joka valvoo viranhaltijana kuntien etua suhteessa tuotantoon. Yhteistoiminta-alueen kuntajohtajista koostuva omistajaohjauksen neuvottelukunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Neuvottelukunnan ensisijaisena tehtävänä on antaa kannanottoja tuotannon kehittämiseen sekä varmistaa tiedon kulku Jytan ja omistajakuntien välillä. Omistajaohjauksen neuvottelukunnassa on tuotannon asiantuntijajäsenenä liikelaitoksen johtaja. Esittelystä vastaa tilaajajohtaja. Hallinnollisesti peruspalvelut on järjestetty peruspalvelulautakunnan sisäisen tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Tilaajajohtaja vastaa kuntayhtymän keskushallinnosta käsin järjestämisvastuun toteuttamisesta, peruspalvelujohtaja vastaa tuotanto-organisaation johdosta, organisoinnista ja tuloksesta. Lautakunnassa asiat esitellään em. työnjaon mukaisesti. Liikelaitoksella oli vuoden lopussa palveluksessaan noin 520 toimen ja viranhaltijaa (vakanssimäärä). Pieni osa tehtävistä (vakansseista) on osa-aikaisia. Vakansseista tietty määrä on jatkuvasti täyttämättä joko täyttöprosessin, uudelleenjärjestelyjen tai sen takia, ettei vakanssiin saada pätevään henkilöstöä. Perhon kunnalla on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä noin 65 viranhaltijaa ja työntekijää. Vuoden aikana perustettiin kuusi tointa liikelaitoksen palvelutuotantoon, puheterapeutti, työfysioterapeutti, sissi-sairaanhoitaja, henkilökohtainen 7

8 avustaja, toimintakeskusavustaja-ohjaaja ja sissi-henkilökohtainen avustaja. Lisäksi muutettiin yksi sairaanhoitajan 50 %-vakanssi kokoaikaiseksi vakanssiksi. Palvelutuotannosta vastasi peruspalvelujohtaja (liikelaitoksen johtaja) Tarja Oikarinen-Nybacka. Liikelaitoksen johtava lääkärinä toimivat vuoden aikana Ilkka Luoma saakka ja Pilvi Norrena alkaen. Ilkka Luoma oli yhteinen viranhaltija Kokkolan kaupungin kanssa. Tilaajajohtajana toimi Eija Kellokoski-Kari vastaten järjestämisvastuun toteutumisesta ja kuntien omistajaohjauksesta kuntayhtymän keskushallinnossa. Eija Kellokoski-Kari toimi alkaen osa-aikaisesti Kokkolan kaupungin terveyspalvelujohtajana. Peruspalveluissa on kolme palvelualuetta/tulosaluetta: perheiden palvelut, kotihoito ja palveluasuminen sekä terveyden ja sairaanhoidon palvelut. Toimintavuonna perheiden palveluiden palvelujohtajana toimi Pekka Kauppinen. Taloudellisten säästöjen aikaansaamiseksi terveyden ja sairaanhoidon palvelujohtajan tehtävää hoito oman työnsä ohella tilaajajohtaja ja kotihoidon ja palveluasumisen palvelujohtajan tehtäviä hoiti oman työnsä ohella peruspalvelujohtaja. Liikelaitokseen palkattiin vuoden alusta 2015 hoidon ja hoivan palvelupäällikkö, joka otti hoitaakseen em. kahden tulosalueen osalta vastuun kehittämistyön ja päivittäisen johtamisen tuesta sekä hoitotyön kehittämisestä. PERUSPALVELULAUTAKUNNAN JA YKSILÖJAOSTON TOIMINTA Peruspalveluiden toiminnasta vastaava lautakunta on koottu liikelaitoksen omistajakuntien edustajista. Peruspalvelulautakunnassa on 11 jäsentä ja heillä varajäsenet. Vuonna 2015 peruspalvelulautakuntaan kuuluivat seuraavat jäsenet: Syrjälä Asko (pj) Huusko Riitta Hylkilä Marja Kangasvieri Eino Kettu Terttu Känsälä Kai-Eerik Lehtinen Leila Lumppio Erkki Rimpioja Jukka Simpanen Taina Syrjälä Väinö Kannus Veteli Toholampi Lestijärvi Kaustinen Kaustinen Kannus Veteli Toholampi Halsua Perho Peruspalvelulautakunnan yksilöjaoston jäsenet olivat: Syrjälä Asko Kannus Huusko Riitta Veteli Hylkilä Marja Toholampi Känsälä Kai-Eerik Kaustinen Vuoden aikana lautakunta kokoontui 9 kertaa. Se käsitteli kokouksissaan 102 asiaa (pykälää). Merkittävimpinä asioina lautakunta päätti mm. seuraavista asioista: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitelma vuosille , tilinpäätös ja toimintakertomus 2014, Mirjamituvan ostopalvelusopimuksen irtisanominen, välinehuollon selvitysraportti ja jatkotoimet, työllisyyttä edistävän toiminnan laajentuminen ja työpajatoiminnan käynnistäminen Kaustisella, monialaisen yhteistyön (typ) sopimuksen hyväksyminen, ikäihmisten perhehoidon toimintamallin hyväksyminen, Lestijärven palvelukodin ostopalvelusopimuksen irtisanominen, talousarvio ja toimintasuunnitelma 2016 ja käyttösuunnitelma 2016, Aikaa lapselle -lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen. 8

9 Yksilöjaosto kokoontui 5 kertaa ja käsitteli 9 oikaisuvaatimusta. Oikaisuvaatimukset kohdistuivat seuraaviin asioihin: toimeentulotuki 3 kpl asiakasmaksut 2 kpl vammaispalvelut 2 kpl palveluasuminen 2 kpl Yksilöjaosto antoi kolme lausuntoa/selvitystä hallinto-oikeudelle. Lausunnot hallinto-oikeudelle koskivat lautakunnalle aikaisemmin tehtyjä oikaisuvaatimusasioita. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA TOIMINTA MAISEMAMALLIN SUURTUOTTEIDEN MUKAAN Aikuispsykososiaaliset palvelut Aikuispsykososiaalisiin palveluihin kuuluvat mielenterveysneuvolan palvelut, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut sekä päivätoiminta, päihdehuollon avopalvelut sekä laitoskuntoutusjaksot. Omana toimintana järjestetään päihdetyöntekijän, mielenterveysneuvolan vastaanotot ja Lestijokilaakson mielenterveyskotihoito kokeilu. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, päivätoiminta sekä päihdehuollon laitoskuntoutusjaksot hankitaan ostopalveluina (yksityiset yritykset ja yhdistykset palveluntuottajina). Palveluissa vietiin eteenpäin mielenterveyskuntoutujien asumis- ja avopalveluiden kehittämisohjelmaa. Erityisenä kehittämiskohteena oli edelleen painopisteen siirtäminen palveluasumisesta avohoidon palveluihin ja omaan kotiin. Toholammin tukiasunnot ja Lestijokilaakson mielenterveyskotihoitoyksikkö jatkoi toimintaansa edelleen kokeiluna vuoden 2015 ajan. Toiminnasta saatiin edelleen hyviä tuloksia. Suurimpana muutoksena vuoden aikana tehtiin sosiaalityön sekä kotihoidon ja palveluasumisen yhteisprojektina Lestijärven alueen palveluselvitys, jonka lopputuloksena luovuttiin Mikeva Oy:n ostopalveluista Lestijärvellä, järjesteltiin uudelleen palveluasumispaikkoja, aloitettiin oma päivätoiminta sekä laajennettiin kotihoito kaksivuoroiseksi. Muutoksen jälkeen kaikenikäisillä kotihoitoa tarvitsevilla on myös Lestijärvellä mahdollisuus saada kotihoitoa kahdessa vuorossa kaikkina viikonpäivinä. Palveluasumisen asiakasmäärä vuoden lopussa oli 32 asiakasta (sis. myös Perhon asiakkaat), edellisenä vuonna 38 asiakasta. Palveluasumisen käyttö on saatu muutettua lyhyempiin jaksoihin ja kuntouttavampaan suuntaan. Palveluasumisen ostopalveluiden kustannukset laskivat Toholammin Puolivälin kodin tukiasunnot (viisi asukasta vuoden lopussa) toimivat edelleen ja mielenterveyskotihoitoa voitiin Lestijokilaaksossa suunnata aikaisempaa laajemmalle alueelle. Puolivälin kodissa oli asukkaita useammasta kunnasta Jyta-alueelta. Avopalveluiden eli päivätoiminnan ja kotikuntoutuksen kustannukset nousivat yhteensä euroa. Eniten kustannukset nousivat prosentuaalisesti Halsualla 76,5 % (9.000 ), Toholammilla nousua oli 32 % ( ), 9

10 Vetelissä eli 23 % ja Kannuksessa +11,7 % ( ). Kaustisella ja Lestijärvellä kustannukset laskivat. Kaiken kaikkiaan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden, kotikuntoutuksen ja päivätoiminnan, mielenterveyskotihoidon kustannukset nousivat vuodesta Vuoden aikana asumispalveluissa oli kalliita lyhytaikaisia hoitojaksoja, jotka nostivat kokonaiskustannuksia. Mielenterveysneuvolan kustannukset nousivat noin euroa johtuen lisäpanostuksista psykiatristen sairaanhoitajien vastaanottotyöhön. Asiakkaita mielenterveystyön avovastaanotoilla oli vuoden aikana 112 asiakasta enemmän kuin vuonna Päihdehuollossa avohuollon asiakkaita oli vuoden aikana 118 asiakasta (114 vuonna 2014). Päihdehuollon laitoskuntoutuspäiviä oli 412 päivää, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 169 päivää. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityöhön kuuluvat aikuisasiakkaille suunnattu sosiaalityö, toimeentulotuki ja työllistämistoiminta. Palveluissa näkyivät huonontuneen työttömyystilanteen vaikutukset toimeentuloon ja työllistymiseen. Vuoden 2015 alussa voimaan tulleella lakimuutoksella kuntien vastuu työmarkkinatuen kustannuksista laajeni koskemaan kaikkia yli 300 päivää työttömänä olleita (aikaisemmin 500 päivää). Tämä lisäsi työmarkkinatuen kuntaosuuksia ja pakotti aloittamaan ohjaus- ja kuntouttavan työtoiminnan palveluostot. Työmarkkinatuen kuntaosuudet nousivat eli +39,3 %. Kuntouttavan työtoiminnan ohjauspalveluiden ostoon käytettiin Tämä on kokonaan uutta menoa, aikaisempina vuosina toiminta on hoidettu kokonaan omana työnä ja kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Eniten ohjauspalveluita ostettiin Kokkotyösäätiöltä Kaustisen seutukunnan kunnille. Kokkotyösäätiö aloitti Kaustisella Wanhan Markun kierrätyskeskuksen ja työpajat sen ympärille. Asiakkaat tulivat pääosin Kaustiselta ja Vetelistä. Muiden kuntien kanssa selviteltiin vuoden aikana mahdollisuuksia lähipajojen käynnistämiseen. Kannuksessa yhteistyökumppaneina ohjausta ostettiin Eskolan kyläyhdistykseltä ja SPR:ltä. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä oli noin 200 asiakasta vuoden aikana, määrä nousi noin puolella vuodesta Aikuissosiaalityössä näkyi nuorten pahoinvointi, mm. huumeiden käytöstä aiheutuvat ongelmat ja palvelutarpeet työllistivät. Nämä asiakkaat ovat tyypillisesti moniongelmaisia, jotka työllistävät sekä psykososiaalisia, aikuissosiaalityön että terveydenhuollon toimipisteitä. Myös tietynlaista näköalattomuutta oman elämän rakentamisessa oli nähtävissä. Toimeentulotuen menot kasvoivat +13,2 % perustoimeentulotuessa (käyttö ) ja +26,2 % täydentävässä toimeentulotuessa (käyttö ). Ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin , nousu +4,8 %. Menojen kasvu liittyy huonontuneeseen työllisyystilanteeseen ja lamaan. Asiakasperheiden määrä nousi 27 perheellä ollen 662 kotitaloutta. Kuntien välillä oli aikaisempien vuosien tapaan eroja toimeentulotuen kustannusten muutoksissa Halsuan kustannukset laskivat - 31,3 % (määrärahan käyttö ) ja Toholammin kustannukset sitä vastoin nousivat +17,7 % (määrärahan käyttö ). Hoito ja hoiva Hoitoon ja hoivaan kuuluvat omaishoidon tuki, kotihoito ja tukipalvelut, ikäneuvolat, palveluasuminen ja vuodeosastohoito. Hoidon ja hoivan toiminnoissa toteutettiin peruspalvelulautakunnan hyväksymää Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelmaa Toimintavuonna Halsuan Kannelman paikkamäärä laskettiin 28 paikkaan (aikaisemmin 34 10

11 paikkaa). Paikkamäärän pienentäminen oli mahdollista, kun vuoden 2014 muutosten myötä Halsualla ei enää ollut hoidossa niin paljon muiden kuntien asukkaita. Kehittämisohjelmassa tähän oli myös varauduttu. Vetelissä ja Kaustisella sopeuduttiin ja ajettiin sisään vielä vuoden 2014 aikana tapahtunutta suurta murrosta palveluasumisessa (Koivukulma ja Markkula suljettiin, Harjukodin uudisrakennus otettiin käyttöön, muodostettiin yhteinen tilapäishoitoyksikkö Iltaruskoon). Toholammin osalta lautakunta päätti luopua Mirjamituvan ostopalveluista keväällä 2016 ja Mirjamituvan vakituisia paikkoja ei enää täytetty vuoden 2015 aikana, vapaita paikkoja käytettiin tarvittaessa tilapäishoitopaikkoina. Lestijärvellä tehtiin selvitys ja päätöksiä mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten palveluasumisen yhteistyöstä ja saatiin sitä kautta vähennettyä kokonaiskustannuksia liikelaitoksessa. Liikelaitoksen peittävyystavoitteena tehostetussa palveluasumisessa (+laitoshoito) on, että vuoden 2017 lopussa korkeintaan 9 % yli 75-vuotiasta on ympärivuorokautisessa hoidossa. Jytakunnat ovat matkalla tuohon tavoitteeseen hieman eri vaiheessa, aikaisemmin voimassa ollut 11 % tavoite on täyttynyt jo useimmilla. Peittävyysluvut olivat Maisemamallin mukaan seuraavat (suluissa vuoden 2014 peittävyys): Halsua 9,2 % (10,2 %), Kannus 10,8 % (10,8 %), Kaustinen 9 % (10,4 %), Lestijärvi 14,6 % (13,5 %), Perho 13,7 % (13,6 %), Toholampi 9,9 % (10,4 %), Veteli 12,7 % (13,1 %) Käytännössä lähes kaikki asuivat tehostetussa palveluasumisessa, laitoshoitoa oli vain muutamille asiakkaille Kannuksessa (0,2 % ja 760 päivää). Toholammilla toimi tehostetun palveluasumisen lisäksi kymmenpaikkainen Mirjamituvan palveluasumisen yksikkö (ostopalveluna), jossa hoitopäiviä oli päivää (3.573 pv 2014). Keskiarvo palveluasumisen peittävyydessä oli 11,4 %. Vuodeosastohoidossa hoitopaikat riittivät hyvin Jyta-alueen tarpeisiin ja hoitopaikkoja voitiin myös myydä jonkin verran Kokkolan kaupungille. Vuodeosastot ovat entistä enemmän akuuttiosastoja, joilla hoitaja- ja lääkärityön intensiteetti on korkea ja hoidossa on hyvin vaativia potilaita. Vuodeosastoilla kuormitus vaihteli eri vuodenaikoina suuresti, kesäaikaan on huomattavasti hiljaisempaa kuin talven infektioaikana. Tähän on pyritty reagoimaan vähentämällä kapasiteettia silloin kun paikat eivät ole täynnä. Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivien (vuodeosastohoitopäivät ja tehostetun palveluasumisen tilapäishoitopäivät) peittävyys yli 75-vuotiailla oli seuraava (suluissa vuoden 2014 peittävyys): Halsua 1,9 % (2,1 %), Kannus 2,6 % (3 %), Kaustinen 2,2 % (2,2 %), Lestijärvi 3,5 % (3,4 %), Perho 1,6 % (1,2 %), Toholampi 2,4 % (2,3 %), Veteli 2,8 % (2,8 %) Kotihoidossa kehitettiin edelleen mobiililaitteiden hyödyntämistä, optimointiohjelman ja mobiilikirjauksen käyttöä tehostettiin ja laajennettiin sekä tehtiin suunnitelma digitaalisten avainten käyttöönotosta vuonna Kotihoidossa osallistuttiin laajasti SenioriKaste-hankkeeseen ja kotihoidon monipuolinen sisällöllinen kehittäminen keskittyi hankkeen työryhmien ja koulutusten ympärille. Kotihoidon kehittämisessä pitää tehdä yhteistyötä koko toimintakentällä huomioiden ikäihmisten asumiskysymykset, kuntien muiden sektoreiden, alan yrittäjien ja järjestöjen toiminta, jotta tulevaisuudenkin haasteista voidaan selvitä. Kotihoidon toiminta laajeni vuoden lopussa, kun Lestijärvelläkin siirryttiin kaksivuorotyöhön. Näin kotihoito toimii koko alueella kahdessa vuorossa koko ajan. Edelleen ilta- ja viikonlopputyössä oli kovaa painetta palveluiden lisäämiseen. Kotihoidolla oli vuoden aikana 863 asiakasta ja heistä 387 oli palvelusuunnitelman piirissä. Useimpien palvelusuunnitelman piirissä olleiden luona käytiin useita kertoja päivässä kaikkina vuoden päivinä. Kotihoidon hoitosuunnitelman piirissä olevien yli 75-vuotiaiden peittävyydet olivat seuraavat: Halsua 11,4 %, Kannus 17,4 %, Kaustinen 15,5 %, Lestijärvi 29,6 %, Toholampi 14,2 %, Perho 16,5 % ja Veteli 12,3 %. Tavoitteena on ollut 11 %. 11

12 Omaishoito pysyi Jyta-alueella tärkeässä roolissa. Omaishoidon ohjauksessa pyrittiin vuoden aikana kiinnittämään erityistä huomiota omaishoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin mm. ryhmätapaamisten, erilaisten hankkeiden kautta ja omaishoitajien terveystarkastuksilla. Omaishoidon tuki myönnettiin kaikille kriteerit täyttäneille ja kokonaiskustannukset liikelaitoskunnissa olivat , nousu + 9,1 %. Omaishoidon peittävyys oli seuraava (tavoitteena valtakunnallinen 7 %): Halsua 11,4 % (10,7 % vuonna 2014), Kannus 10,7 % (9 %), Kaustinen 8,8 % (7,6 %), Lestijärvi 6,5 % (6,7 %), Toholampi 7,1 % (5,3 %), Perho 20,2 % (27,8 %) ja Veteli 6,1 % (4,5 %) Ikäihmisten hoidon ja hoivat palvelut maksoivat bruttona keskimäärin ( ) vuodessa jokaista kunnan yli 75-vuotiasta kohden. Vaihtelua oli kuntien välillä seuraavasti: Kaustinen ( eurosta), Toholampi ( ), Kannus ( ), Halsua ( ), Lestijärvi ( ) ja Veteli euroon ( ). Hoidon ja hoivan kustannukset kunnille olivat euroa ja ne nousivat edellisestä vuodesta ja 4,5 % (vuonna 2014 menot laskivat vuodesta ). Voitaneen todeta, että tehostetun palveluasumisen ja vuodeosastohoidon vähentämisestä saadut hyödyt on nyt käytetty ja vuoden 2015 aikana alkoi näkyä ikäihmisten palveluiden kasvava tarve. Kotihoidon panostusten kustannukset tulivat näkyviin kokonaisuutena ja osaltaan myös ennaltaehkäisevän työn panostuksia (ikäneuvola, muistihoitajatoiminta, kotikuntoutus) on lisätty avohuollon lisäämiseksi ja tukemiseksi. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että hoidon ja hoivan monipuolinen palvelurakennemuutos, pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen, avopalveluiden kehittäminen, laaja ja vastuullinen omaishoito, laajentuva kotihoito ja ennalta ehkäisevän työn lisääminen ja tehostaminen sekä asiakkaiden ottaminen enemmän mukaan palveluiden suunnitteluun on vuoden aikana jatkunut ja peittävyystavoitteita on lähestytty. Kotihoidon ja omaishoidon korkea peittävyys yhdistetty tehostetun palveluasumisen peittävyyteen kiinnittää huomion siihen, että alueen ikäihmisten palveluissa julkisen sektorin tuotanto on pääasiallinen tapa saada palvelut. Kokonaisuutena hoidon ja hoivan palveluiden piirissä on paljon kuntalaisia, kun sekä tehostetussa palveluasumisessa, omaishoidossa ja kotihoidossa ylitetään valtakunnalliset tavoitteet. Kuntoutus Kuntoutukseen kuuluvat erilaiset liikelaitoksen itse järjestämät kuntoutuspalvelut ja ostopalvelut sekä pääosin valtion kustantama rintamaveteraanikuntoutus. Liikelaitoksen omissa kuntoutuksen toimipisteissä tehostetun palveluasumisen ja vuodeosastohoidon muutokset vaikuttivat työn organisointiin. Kuntoutus pyrki huolehtimaan vuodeosastojen ja Lestijoen tilapäisyksikön kuntoutusresursseista vuoden ympäri. Kaustisen Iltaruskon tilapäishoidon uusi yksikkö eli vielä vuoden ajan muutosvaihetta vakituisesta asumisesta tilapäisyksiköksi eikä sinne vuoden aikana saatu erillistä, vakituista kuntoutusresurssia järjestettyä, mutta suunnitelma tehtiin kotikuntoutuksen muutoksen yhteydessä. Toimintaterapiapalvelut ostettiin lähes kokonaan, koska sijaista ei saatu rekrytoitua. Puheterapiapalveluissa oman toiminnan osuus lisääntyi, kun liikelaitokseen palkattiin yksi puheterapeutti lisää. Työlomista johtuen koko kolmen puheterapeutin vahvuus ei ollut vuoden aikana käytettävissä. Tarpeeseen nähden alueella on vähän yksityistä palvelun tarjontaa, joka vaikeuttaa kuntoutuksen ostopalvelusopimusten tekemistä ja näkyy hinnoissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista tehdyissä puitesopimuksissa hinnat vaihtelevat merkittävästi yrittäjien välillä, kalleimman palveluntuottajan hinta voi olla jopa kaksinkertainen halvimpaan verrattuna, vaikka laadullisesti ei voida osoittaa palveluissa olevan suuria eroja. Nykyisessä markkinatilanteessa asiakkaiden maksusitoumuksia 12

13 jouduttiin antamaan niille palveluntuottajille, joilla oli palvelua tarjottavana. Ratkaisuna tähän epäkohtaan alettiin vuoden aikana selvittää palvelusetelin käyttöönottoa yhdessä Kokkolan kaupungin kanssa. Kuntoutusasiakkaita oli vuoden aikana 1805 asiakasta, edellisenä vuonna 1498 asiakasta. Nämä asiakkaat ovat oman toiminnan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat ja ostopalveluita saaneet lääkinnällisen kuntoutuksen ja muut terapia-asiakkaat. Terapia-asiakkaita oli 116 (edellisenä vuonna 203), nämä ovat oman toiminnan puheterapian ja toimintaterapian asiakkaat. Kuntoutuspalvelut alittivat varatut määrärahat euroa. Kokonaiskustannukset tilinpäätöksessä olivat , laskua edelliseen vuoteen tuli -5,4 % ( euroa vuonna 2014). Kuntoutuksen voi sanoa onnistuneen kustannusten hillitsemisessä ja kustannuskurin ylläpitämisessä. Perhepalvelut Perhepalveluihin kuuluvat lapsiperheiden sosiaalityö, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola ja lastensuojelu. Menot koostuvat oman toiminnan kuluista ja ostopalveluista. Ostopalveluina em. järjestetään lähinnä lastensuojelun sijoitustoiminta ja osa avohuollon tukitoimista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli Jyta-alueella (sis. Perhon) vuoden lopussa 11 lasta, saman verran kuin vuonna Tilanne vaihteli vuoden aikana kunnittain, kaiken kaikkiaan sijoittuja oli vuoden aikana 14 lasta tai nuorta. Hoitopäiviä kertyi päivää eli päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avohuollossa oli 578 asiakasta, mikä on 132 asiakasta enemmän kuin vuonna 2014 eli lastensuojelun ja muu lapsiperhetyön painopiste on siirtymässä avopalveluihin, mikä on ollut tavoitteenakin. Tässä näkyy myös lapsiperheiden kotipalvelun lisääntynyt kysyntä sosiaalihuoltolain muutoksen myötä. Perheneuvolatoiminta jatkui entisen toimintatavan mukaisesti kahdessa yksikössä, Pajalassa Kaustisella ja Kannuksen perhekeskuksessa. Pajalassa psykologipalvelut olivat ostopalveluiden varassa, koska perheneuvolan psykologin virkaa ei saatu yrityksistä huolimatta pysyvästi täytettyä. Ostopalveluilla tilanteesta kuitenkin selvittiin ja välttämättömimmät palvelut saatiin järjestettyä myös Perhojokilaakson asiakkaille. Perheneuvonnan asiakastyön piirissä alle 18-vuotiaiden peittävyydet olivat seuraavat: Toholampi 19 %, Halsua 17 %, Veteli 12 %, Kaustinen 11 %, Kannus 10 %, Lestijärvi 10 %. Perheneuvontapalveluissa vuosikohtaiset vaihtelut peittävyydessä voivat olla erityisesti pienimmissä kunnissa suuria esim. Halsuan peittävyys vuonna 2014 oli 6 %. Perheväkivaltatyön vähentämiseen ja työn kehittämiseen osallistuttiin Kokkolan ensi- ja turvakodin hallinnoimassa Miesprojekti-hankkeessa. Hankkeen toimintana maakunnassa järjestettiin tilaisuuksia ja koulutusta miestyöstä yleensäkin ja väkivallan vähentämisestä. Myös ryhmätoimintaa järjestettiin hankkeen toimesta. Tässä työssä on paljon yhtymäkohtia aikuissosiaalityön kanssa. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat liikelaitoksen hammashuollon toiminta. Liikelaitoksen hammashuollossa tapahtui vuoden aikana monia muutoksia. Hammashuollossa toimi kaksi toiminta- ja talouskokonaisuutta, Halsua-Kaustinen-Veteli-alueen hammashuolto ja Lestijokilaakson hammashuolto. Perhossa toimi oma hammashuolto. Toimipisteitä Lestijokilaaksossa oli kolme, joista Lestijärven hammashuoltola oli auki osaviikkoisesti. Halsua-Kaustinen-Veteli alueella päästiin syyskuussa siirtymään Tunkkarin terveyskeskukseen yhteiseen hammashuoltolaan. Halsualla on lisäksi hammashuoltola auki osaviikkoisesti ja siellä hoidetaan koululaisten tarkastukset. Vuoden lopussa liikelaitoksella oli viisi hammashuoltolaa ja Perhossa oma. Liikelaitoksen kaksi toiminnallista kokonaisuutta jokilaaksoittain on ollut hyvä 13

14 ratkaisu ja erityisesti Halsua-Kaustinen-Veteli alueen yhteinen isompi hammashuoltola Tunkkarin terveyskeskuksessa osoitti toimivuutensa jo loppuvuoden aikana, isompi yksikkö pystyy joustamaan ja sovittelemaan työtehtäviä aivan toisella tavalla kuin yhden tai kahden hammaslääkärin yksikkö. Myös nuorten, vastavalmistuneiden hammaslääkäreiden ohjaus ja neuvonta tarvittaessa on helppo järjestää isommassa yksikössä, jossa työskentelee useampi kokenut hammaslääkäri. Hoitotakuu suun terveydenhuollossa toteutui vuoden aikana. Hammaslääkäreiden rekrytointi onnistui hyvin ja pääosan vuotta kaikissa vakansseissa oli tekijä. Vuoden aikana saatiin ostopalvelujen käyttöä rajattua aikaisemmasta. Tähän vaikutti hyvä hammaslääkäritilanne ja yhteisesti päätetyt toimintamallit ostopalvelujen hankinnassa. Ostot pysyivät kokonaisuudessaan lähes talousarviossa, Lestijokilaakso ylitti kustannukset euroa ja Halsua-Kaustinen-Veteli alue alitti euroa. Kun otetaan mukaan kaikki hammashuollon kustannukset (oma toiminta ja ostopalvelut), talousarvio alittui euroa ja kustannusnousu oli 2,8 %. Hammashuollon peittävyydet alla 18-vuotiaissa ja yli 18-vuotiaissa olivat seuraavat: Alle 18-vuotiaat: Halsua 89 %, Kannus 91 %, Kaustinen 87 %, Lestijärvi 98 %, Toholampi 85 %, Veteli 75 % Yli 18-vuotiaat: Halsua 33 %, Kannus 22 %, Kaustinen 32 %, Lestijärvi 27 %, Toholampi 26 %, Veteli 39 % Vammaispalvelut Vammaispalvelut sisältävät kaikki vammaishuollon menot ja kehitysvammahuollon menot kuten vammaispalveluiden sosiaalityön, asumispalveluiden ja päivätoiminnan menot. Vammaispalveluissa asiakasmäärä pysyi ennallaan, mutta erilaisten vaativien palveluiden tarve kasvoi. Kustannukset nousivat noin euroa edellisestä vuodesta. Vammaispalveluille on ominaista vuosittaiset heilahtelut kunnittain ja asiakkaittain, tästä esimerkkinä vuonna 2015 Halsua vaikeavammaisten avopalveluiden kustannukset asiakasta kohti nousivat noin euroa. Kannuksessa asiakaskohtainen hinta pysyi lähes ennallaan, mutta oli korkea /asiakas. Myös Lestijärvellä asiakaskohtainen kustannus oli korkea /asiakas ja nousua edellisestä tilinpäätöksestä oli euroa. Kustannusvaihtelu johtuu vaikeavammaisten yksilöllisistä tarpeista, joissa on erittäin suurta vaihtelua. Vammaispalveluiden kustannusten nousussa, useita satoja tuhansia euroja vuosittain, näkyvät lainsäädännön laajat oikeudet ja avohoidon painottaminen sekä ihmisten halu asua yksilöllisesti omissa kodeissaan. Yksittäisistä menoista suurimpia ovat vaativat asunnon muutostyöt. Suurimmat jatkuvat menot muodostuvat henkilökohtaisten avustajien palkoista. Kehitysvammahuollossa vuosi oli toiminnallisten muutosten osalta suhteellisen tasainen ja myös taloudellinen tilanne pysyi vakaana, kustannusnousu oli erittäin maltillinen. Asumispalveluissa Jytan alueen asumispalvelut ovat riittävät ja viime vuosina valmistuneet yksiköt ovat löytäneet paikkansa palvelukokonaisuudessa. Jytalla on omia yksiköitä Pihlajatupa ja Pesäpuu ja tukiasunnot sekä ostopalveluina Joke-koti ja Auringonkukkakoti sekä Ritarinkannuksen tukiasunnot. Perhossa päästiin muuttamaan vuoden lopulla uusiin tiloihin, kun Vehmassuontien yksikkö valmistui. Tukiasuntoja tarvittaisiin jonkin verran lisää, erityisesti puutetta asunnoista oli Kaustisen alueella. Työ- ja päivätoiminnassa jatkoivat entiset toimipisteet, Halsualla, Kannuksessa, Kaustisella ja Toholammilla. Kannuksessa oli vain avotyötoimintaa ja muissa toimipisteissä oli sekä omat työpajat että avotyötoimintaa. Asiakasmäärä oli erityisen korkea Toholammin yksikössä. 14

15 Kehitysvammahuollon nettokustannukset (sisältää kaiken em. työtoiminnan yhteydessä järjestettävän toiminnan myös muille vammaisille vähennettynä asiakasmaksutuloilla) olivat liikelaitoskunnissa eli lähes samat kuin vuonna 2014, nousua oli euroa, +0,4 %. Kaiken kaikkiaan vammaispalveluiden kustannus- ja toiminnallinen haasteellisuus kohdistuu vaikeavammaisten palveluiden järjestämiseen. Siellä asiakkaiden yksilölliset tarpeet avohuollossa ovat haasteellisia järjestää ja niistä muodostuvia kustannuksia on vaikeata vuosittain arvioida. Oman toiminnan ja ostopalveluiden suhdetta on jatkossa syytä tarkastella yhtenä ratkaisumallina, jotta toiminnan ja kustannusten ennustettavuutta voidaan parantaa. Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluihin kuuluvat lääkärinvastaanotto- ja neuvolatoiminta. Vastaanottopalveluiden kustannukset Lestijokilaaksossa olivat (v ). Kustannukset laskivat -9,5 %. Halsua-Kaustinen-Veteli-alueen vastaanottopalveluiden kustannukset olivat (v ). Kustannusten kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli +3,6 %. Lääkäripalvelujen peittävyydellä tarkoitetaan prosenttiosuutta kuntalaisista, jotka vähintään kerran vuoden 2015 aikana käyttivät vastaanoton lääkäripalveluja. Peittävyydet kunnittain olivat seuraavat (suluissa 2014 peittävyysluku): Halsua 49 % (47 %), Kannus 56 % (47 %), Kaustinen 47 % (45 %), Lestijärvi 63 % (57 %), Toholampi 49 % (44 %) ja Veteli 59 % (52 %) Vastaanottopalvelujen (sis. lääkäri- ja hoitajavastaanottojen kustannukset, ilmaistarvikejakelun ja neuvolatoiminnan kulut) menot /asukas olivat seuraavat: Halsua 327 /asukas, Kannus 330 /asukas, Kaustinen 317 /asukas, Lestijärvi 382 /asukas, Perho 377 /asukas, Toholampi 325 /asukas ja Veteli 357. Perhonjokilaakson alueella lääkäritilanne oli hyvä. Kaikki virat olivat käytössä. Lestijokilaakson alueella tilanne oli haasteellisempi, kun lääkäritilanne vaihteli vuoden aikana suuresti ja ajoittain tilanne koettiin hyvin vaikeaksi, erityisen vaikeata oli saada lääkäreitä Toholammin vastaanotolle. Tämä aiheutti haasteita toiminnalle. Vuonna 2014 käynnistettyjä kehittämishankkeita ajanvarauspuhelinvastaanotossa, päiväpäivystyksen järjestelyissä ja muissa hoitajatyön organisoinnissa jatkettiin erityisesti Lestijokilaaksossa. Yhteisten pelisääntöjen luominen ja niihin sitoutuminen tasapuolisti resurssien käyttöä ja kuntalaisten palveluiden saatavuutta. TULOT JA MENOT TULO- JA MENOLAJEITTAIN Liikelaitoksen tulot muodostuvat asiakasmaksuista, avustuksista, yhteistoimintakorvauksista ja vuokratuloista sekä kuntien palvelumaksuista. Menot muodostuvat henkilöstökuluista, palveluiden ostosta, avustuksista ja aineista, tarvikkeista ja tavaroista sekä muut menot kohdasta, jonka suurin menoerä ovat vuokrat. Liikelaitoksen talousarviossa olivat mukana myös Jyta-alueen kuntien erikoissairaanhoidon menot, jotka kohdistettiin liikelaitoksen kirjanpidossa palveluiden ostoihin. Terveydenhuollon asiakasmaksuja kertyi euroa, jossa on nousua edellisestä vuodesta 4,6 % ja Sosiaalitoimen asiakasmaksuja kertyi , joka on 0,6 % vähemmän kuin edellisenä vuotena ( ). Ruoan myyntitulot asiakkaille (tukipalveluateriat, palvelukeskusten ateriapaketit) olivat , mutta laskivat 1,6 % (vuonna ). Erilaisia tukia ja avustuksia liikelaitos sai vuonna 2015 yhteensä , nousua noin (+6,6 %), mm. toimeentulotuen perusosan valtionosuus nousi % ( ). Asuntojen vuokratuotot nousivat +15,2 % ja vuokratuottoja kertyi yhteensä Kasvu 15

16 johtui suurelta osin Vetelin Harjukodin vuokrausjärjestelyjen muutoksesta, Jyta välivuokrasi koko Harjukodin Vetelin kunnalta ja peri vastaavasti asukkaiden vuokrat. Sisäisen myynnin eriä laskutetaan toimintojen kesken, jotta kustannukset kohdentuvat oikein toiminta/vastuuyksikkökohtaisesti. Sisäisiä menoeriä ovat mm. perhetyön palvelut, Kannelman keittiön toiminta, oman henkilökunnan työterveyshuolto, sanelupalvelut, sissipalvelut, osa radiologian palveluista, kuntoutuspalvelut vuodeosastoille ja vastaanotoilta muihin toimintoihin siirretyt lääkäripalvelut. Sisäisiä eriä kirjattiin vuonna Varsinainen kuntalaskutus tehtiin Maisema-raportoinnilla. Menot menolajeittain Henkilöstökulut Menoista henkilöstökulut toteutuivat budjetoidusta 97,2 %. Nousua kustannuksissa vuoteen 2014 tuli 4,6 %. Tulos- ja vastuuyksiköitä vertailtaessa palkkamenojen toteutumisessa oli hajontaa. Suurin osa yksiköistä pärjäsi varatuilla henkilöstömenoilla, mutta joidenkin vastuuyksiköiden kohdalla palkkamenot ylittyivät johtuen mm. suuresta sijaisten tarpeesta. Henkilöstömenot olivat yhteensä ( v. 2014). Uusia vakansseja liikelaitokseen perustettiin viisi, puheterapeutti, työfysioterapeutti, sairaanhoitaja sissitehtäviin, kaksi henkilökohtaista avustajaa (toinen vammaispalveluihin ja toinen sissitoimintaan), toimintakeskusavustaja-ohjaaja. Lisäksi yksi sairaanhoitaja 50 % vakanssi muutettiin kokoaikaiseksi vakanssiksi (sijoitettu Kannuksen vuodeosastolle). Kaikki vakanssit saatiin täytettyä ja ne veivät osaltaan eteenpäin liikelaitoksen toiminnallisia tavoitteita. Liikelaitoksen henkilöstömenot olivat vakaat ja toteutuivat pääosin suunnitelmien mukaisesti. Eniten epävarmuutta oli Harjukodilla, jossa uusi talo ja kahden yksikön työntekijöiden yhteen hitsautuminen oli vielä kesken. Sijaisten tarve ja käyttö vaihteli vastuuyksiköittäin. Sijaistarpeeseen pyrittiin vastaamaan Sissi-yksiköllä, joka kasvoi kahdella vakanssilla ja muutkin vakanssit saatiin pidettyä aikaisempia vuosia paremmin täytettyinä koko vuoden ajan. Tämä vaikutti sijaismenoihin ja helpotti sijaisten hankintaprosesseja vastuuyksiköissä. Myös sissi-yksikön käyttö vaihteli vastuuyksiköittäin. Palvelujen ostot Palvelujen ostot kokonaisuutena nousivat vuodesta ,5 % ja Suurimmat ostot ovat asiakaspalveluiden ostot (mm. Perhon tuotannon kustannukset, asumispalvelut kehitysvammahuolto ja mielenterveyskuntoutujat, lastensuojelusijoituspaikat, kuntoutuspalvelut), erikoissairaanhoidon palvelut, ravintopalvelut (pääosin ostetaan kunnilta) sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Asiakaspalveluiden ostot laskivat -2,7 % ( ) vuodesta Perhon tuotannon kustannukset olivat , nousua edellisestä vuodesta +1,0 % ja Muut asiakaspalvelut , laskua edelliseen vuoteen 5,7 % ja Lasku johtui ostopalveluiden vähentymisestä, entistä enemmän asioita hoidetaan omana työnä ja avopalveluissa. Osaltaan kustannuksiin vaikutti myös ostopalveluiden keveneminen, kun aikaisempaa suurempi osa niistä oli avopalveluita. Asiakaskuljetukset (vammaispalvelulain ja ikäihmisten kuljetuspalvelut) pysyivät lähes entisellä tasolla, nousua +1,8 % ja Kannuksessa, Toholammilla ja Vetelissä alkoi n. vuoden mittainen reittiliikennekokeilu yhteistyössä kuntien sivistystoimen kanssa (koulukuljetukset), jolla pyritään hillitsemään kuljetuskustannusten kasvua. Laboratoriopalveluiden kustannukset nousivat +4,3 % ( ). Röntgenpalveluissa oli myös kasvua +7,2 % ( ). Jytan toimintaa olevan Toholammin röntgenin kustannukset pysyivät ennallaan ollen , yhteensä röntgenpalvelut maksoivat Sosiaali- ja terveyspalveluiden (pääosin erikoislääkäreiltä ostettavia lisätutkimuksia, esim. gastroskopiat ja seulontatutkimukset) kustannukset laskivat -6,2 %, 16

17 kustannukset vuodelta 2015 olivat Jyta-kuntien erikoissairaanhoidon ostoihin käytettiin yhteensä 25.4 milj., nousua +0,4 % edellisestä vuodesta eli Kustannusheilahtelua kunnittain oli jonkin verran. Jyta-alueen kokoluokan kunnissa kustannusheilahteluja tulee väistämättä erityisesti erittäin kalliiden hoitojen takia. Taulukko: Kuntien erikoissairaanhoidon menot 2015, muutos vuodesta 2014 (sisältää erikoissairaanhoidon, ensihoidon sekä kuntayhtymän järjestämän kehitysvammahuollon menot) Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho Erik.sair.hoito Ensihoito Keh.vammatyö Yhteensä /asukas 1 387, , , , , , ,44 Muutos % tp ,33 % 2,10 % -0,49 % 5,15 % -4,39 % 1,47 % 0,52 % Erikoissairaanhoito v Erik.sair.hoito Ensihoito Keh.vammatyö Yhteensä /asukas 1 346, , , , , , ,31 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineet, tarvikkeet ja tavarat menolajikohdassa kokonaiskustannukset olivat , nousua kustannuksissa tuli +5,2 % euroa. Menokohtaan kuuluvat mm. lääkkeet, hoitotarvikkeet, laitteet ja kalusto. Osassa tarvikelajeissa oli ylitystä varatuista määrärahoista, mutta kokonaisuutena alitusta talousarvioon verrattuna oli Hoitotarvikkeiden kustannukset kasvoivat 3,1 %, menot olivat yhteensä Lääkekustannukset myös nousivat 27,4 % ja Pääosin nousu johtuu siitä, että vuodeosastohoidossa on tarvittu erityisen kalliita syöpä- ja infektiolääkkeitä. Lääkinnällisten apuvälineiden kuluerä on myös merkittävä Avustukset Avustukset koostuvat pääosin kuntalaisille jaettavista rahallisista avustuksista. Suurimmat menoerät olivat toimeentulotuki, omaishoidontuki ja vammaispalvelulain mukaiset etuudet (erityisesti asunnon muutostyöt ja henkilökohtaiset avustajat). Avustusten nousuprosentti oli +11,4 %. Omaishoidontuki nousi +9,1 % ja kustannukset olivat yhteensä Omaishoidontuki myönnettiin toimintavuonna kaikille kriteerit täyttäneille hakijoille. Perustoimeentulotukea maksettiin kuntalaisille euroa ja kustannukset nousivat +4,8 %. Avustukset yhteisöille eli valtiolle maksettava peruspäivärahan korvaus pitkäaikaistyöttömistä nousi +39,3 % vuodesta 2014, kokonaiskulut olivat (2014 vuonna ). Työttömyystilanteen heikkeneminen ja maksuosuuksien muutos Kelan ja kuntien väillä (kuntien vastuu laajeni koskemaan 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukikorvauksia) näkyy näissä menoissa. Muut avustukset kotitalouksille nousivat edelleen lähes edellisten vuosien tapaan eli +11,7 % ja määrärahoja käytettiin (2014 vuonna ). Näissä 17