TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 Peruspalveluliikelaitos JYTA TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2016

2 SISÄLLYSLUETTELO Peruspalvelujohtajan katsaus 3 Tilaajajohtajan katsaus kuntien tilanteeseen 5 Perustietoa Jytasta 6 Peruspalvelulautakunnan ja yksilöjaoston toiminta 7 Talousarvion toteutuminen ja toiminta Maisemamallin suurtuotteiden mukaan 8 Tulot ja menot tulo- ja menolajeittain 13 Kuntien kustannustenjaon periaatteet tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä 15 Kuntien maksuosuudet 15 Perhon kunnan kustannusten käsittely Peruspalveluliikelaitos Jytan tilinpäätöksessä 16 Kuntayhtymältä ja kunnilta ostetut palvelut peruspalveluliikelaitokselle 17 Toimintakertomus Perheiden tukemisen tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen Kotihoidon ja asumisen tukemisen tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman toteutuminen Suoritetietoja vuodelta Talousarvion toteutumisvertailu 43 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot 50 2

3 PERUSPALVELUJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2016 jäi Peruspalveluliikelaitos Jytan viimeiseksi toimintavuodeksi. Liikelaitos toimi näin ollen kahdeksan vuotta. Liikelaitoksen muodostivat Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Perho ja Veteli. Liikelaitos toimi Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän, Kiurun, liikelaitoksena. Vuonna 2016 peruspalvelut tuotettiin omistajakuntien asukkaille sovittujen strategisten linjausten ja talous- ja toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2016 aikana toiminnan kehittämistyö siirtyi kevättalvesta alkaen alueen uuden sotetoimijan Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten työksi. Toimintavuotta 2016 leimasi voimallisesti valmistautuminen muutokseen. Soteuudistuksen valmistelu jatkui valtakunnan tasolla ja Keski-Pohjanmaalla. Kuntien syksyllä 2015 tekemää päätöstä yhden yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perustamisesta valmisteltiin koko vuoden ajan ja erityisesti syksyn aikana valmistelutyö oli kiivasta, asiat piti valmistella nopeassa aikataulussa. Muutostyötä ohjattiin alkuvuoden aikana muutosorganisaation toimesta ja kesästä lähtien Soiten valtuuston ja hallituksen alaisena työnä. Liikelaitoksen työntekijät osallistuivat työhön ahkerasti erityisesti hallinnossa ja eri esimiestasoilla. Toimintavuonna jatkettiin aikaisempina vuosina päätettyjen muutos- ja kehittämisohjelmien eteenpäin viemistä. Omistajakuntien taloudellinen tilanne jatkui tiukkana ja painetta toiminnan kehittämiseen ja taloudellisiin säästöihin oli edelleen paljon. Liikelaitoksessa jatkettiin myös työtä sekä alueen palveluiden yhtenäistämisen ja tasalaatuisuuden parantamiseksi että toiminnan tehostamiseksi. Erillistä rahoitusta kehittämistyöhön oli varattu tiettyjen hankkeiden omavastuuosuuksiin. Kaste-hankkeista merkittävimpänä jatkui lokakuuhun asti SenioriKaste-hanke, jossa kehitettiin erityisesti ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluita. SenioriKaste-hankkeen työn tuloksena valmistui mm. kuntouttavan tilapäishoidon toimintamalli, muistisairaiden palveluketjutyö eteni, kaikki kotihoidon työtekijät liikelaitoksessa kävivät KunnonHoitaja-koulutuksen, arjen sisällöt työryhmät kehittivät toimintaa monipuolisesti ja osallistavasti, alueella alkoivat kotona asuvien ikäihmisten toimintaryhmät palvelukeskuksissa, kehitettiin palveluohjausta, tehtiin perhehoidon toimintamalli. Palveluketjutyötä ja prosessien kehittämistä jatkettiin yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden kanssa. Paljon palveluita käyttävät paljon palveluita tarvitsevat-projekti jatkui koko vuoden ja siinä tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita asiakaslähtöisiksi, oikeudenmukaisiksi ja vaikuttavuuteen perustuviksi, edistää toiminnallista sote-integraatiota alueella sekä hyödyntää tietotuotantoa palveluiden kehittämisessä. Työntekijöiden hyvinvointiin liittyvissä asioissa pyrittiin työterveyshuollossa siirtämään painopistettä enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Tähän oli kovasti tarvetta, koska sairaspäivien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Sairaspäivien karttumisen suhteen vuosi jakautui kahteen osaan, alkuvuonna sairaslomapäiviä pidettiin edelliseen vuoteen verrattuna vähän, mutta loppuvuoden aikana sairaspäivä kertyi paljon, yhteensä koko vuonna päivää eli noin 17 päivää/työntekijä, tässä on kasvua 2 pv/työntekijä verrattuna vuoteen 2015, jolloin sairaslomia oli 15 pv/työntekijä. Henkilökunnan rekrytoinnissa jatkui sama linja kuin aikaisempina vuosina. Vakituiset virat ja toimet saatiin hyvin täytettyä pätevillä työntekijöillä muuten, mutta pulaa oli jonkin verran erityistyöntekijöistä (mm. lääkärit, 3

4 sosiaalityöntekijät, psykologit, toimintaterapeutit). Kaiken kaikkiaan tilanne oli kuitenkin kohtuullisen hyvä. Lääkäripalveluissakin tilanne parani vuoden loppua kohden huomattavasti alkukevään tilanteesta. Liikelaitoksen toimitiloissa ei vuoden aikana tehty saneerauksia eikä käyttöön otettu myöskään uusia vuokratiloja. Toimitilojen tehokkaaseen käyttöön kiinnitettiin edelleen huomiota ja pyrittiin hyödyntämään olemassa olevat tilat mahdollisimman hyvin. Liikelaitos on viime vuosina tehnyt kovasti töitä kustannuskehityksen hillitsemiseksi ja samalla linjalla jatkettiin vuoden 2016 ajan. Kuntien maksuosuudet laskivat -0,12 % vuodesta 2015 eli Jytakunnat käyttivät peruspalveluihin euroa vähemmän rahaa kuin vuonna Kuntien väliset erot olivat pienemmät kuin joinakin aikaisempina vuosina, vaihteluväli oli Kannuksen 2,3 %:n kasvusta Halsuan -7,1 %:n kustannusten laskuun. Muista kunnista kustannukset nousivat Vetelissä 0,50 %, Toholammilla 1,9 %. Kaustisen kuntaosuudet sitä vastoin laskivat -2,1 % ja Lestijärven kuntaosuudet laskivat 1,1, %. Jytakuntien sosiaali- ja terveyspalvelut saateltiin kuluneena vuonna Soite kuntayhtymään ja kehittämistyö jatkui siellä vilkkaana. Jyta-alueen kuntien palveluiden kehittämisessä ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa isompi toimija ja uusi entistäkin integroituneempi toimintatapa tuovat mukaan hyötyjä, jotka koituvat alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden hyväksi. Jyta luotiin Paras-lain toteuttamiseksi Keski-Pohjanmaan jokivarsikuntien alueelle, se toimi tarmokkaasti alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen toimijana kahdeksan vuotta ja siirtyi varsin hyvissä voimin osaksi Soite kuntayhtymää vuoden 2016 loppuessa. Tarja Oikarinen-Nybacka peruspalvelujohtaja 4

5 TILAAJAJOHTAJAN KATSAUS KUNTIEN TILANTEESEEN Vuosi 2016 oli JYTA-alueen liikelaitoksen varsinaisten jäsenkuntien osalta hyvä. Jytan kokonaiskustannukset erikoissairaanhoito ja peruspalvelut mukaan luettuna kasvoivat 1.6 % vuoteen 2015 verrattuna. Mukana ei ole Perhon lukua. Kustannukset laskivat koko Jytan osalta peruspalveluissa -0,12 % edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Myöskään tässä luvussa ei ole Perhon omaa tuotantoa. Perhon oma tuotanto kasvoi 6,7 %. Kuntakohtainen vaihtelu prosenteissa oli suurta. Peruspalveluissa Halsuan kustannukset laskivat 7,1 % ja Kannuksen kustannukset nousivat 2,3 %. Kustannukset euroa/asukas vaihtelevat edelleen paljon. Vaihtelun taustalla ovat erot ikärakenteissa ja sairastavuudessa, mutta ennen kaikkea palvelurakenteet kuntien kesken ovat edelleen osittain erilaiset, vaikka palvelurakenteita on yhdistetty viime vuosina merkittävästi. Myös asukkaiden palvelun käyttökulttuurissa on eroja kunnittain, mikä näkyy erilaisena hakeutumisaktiivisuutena julkisten sosiaalija terveydenhuollon palveluiden piiriin. Seuraavassa Jyta-alueen kuntien sosiaali- ja terveyden huollon kokonaiskustannukset euroa/asukas. Suluissa on vuoden 2015 vastaava luku, lisäksi muutosprosentti verrattuna edelliseen vuoteen. Halsua 3 808,11 /asukas (3506,91) %, Kannus 3219,74 /asukas (3048,22) +1,24%, Kaustinen 3052,84 /asukas (3017,75) +0.94%, Lestijärvi 3843,04 /asukas (3711,55) + 2,61%, Toholampi 3324,47 /asukas (3090,39) + 2,90 %, Veteli 3741,89 /asukas (3476,39) + 1,97%, Perho 3404,59 /asukas (3167,52) 6,87%. Viime vuosina saavutettu kustannusten lasku on vaatinut suuria muutoksia liikelaitoksen toiminnoissa. Muutoksia on tehty erityisesti hoito- ja hoivapalveluissa, mutta myös kaikissa muissa palveluissa. Muutoksien läpivieminen on vaatinut vaikeita päätöksiä kaikilla tasoilla. Kustannuskehitykseen peilaten muutokset ovat olleet oikeita ja Jyta-alueen kuntien kantokykyyn verrattuna välttämättömiä. Johtamisessa on kiinnitetty huomiota arjen ratkaisuihin, koska yksittäiset tekohetkellä euromääräisesti pieneltäkin tuntuvat valinnat ja ratkaisut tuovat kertautuessaan suuria kustannuksia. Toimintaa on leimannut tarkka taloudenpito. Tarkka taloudenpito yhdistettynä rakenteellisiin oikeisiin ratkaisuihin näkyy tällä hetkellä tilinpäätöksessä positiivisina lukuina. Muutoksia tarvitaan jatkossakin, että Soitelle linjatussa talousarvioraamissa pysytään. Oma lukunsa on näillä näkymin vuonna 2019 aloittavan maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta. Jos tällä hetkellä esityksessä olevat rahoituslaskelmat toteutuvat tulee sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytettävä rahamäärä pienenemään Keski-Pohjanmaalla kuutena vuonna peräkkäin. Tämä ja mahdollisesti toteutuva laaja valinnanvapaus haastaa nykyisen palvelujärjestelmän enemmän kuin tähän saakka jo tehdyt muutokset. Vuosi 2016 oli tiivis Soiten kehittämisen vuosi. Talvella ja keväällä 2016 nimetyt muutosjohtajat työstivät omia alueitaan ja käytännössä kaikki kehittämistyö keskittyi tähän isoon muutokseen. Jytassa omaa kehittämistyötä ei tehty vaan resurssit kanavoitiin Soiten valmisteluun. Jytan omistajaohjauksen neuvottelukunnan työ päätettiin kevättalvella ja toiminta siirtyi Soiten omistajaohjauksen neuvottelukuntaan toukokuussa. Syksyn aikana strateginen johtamistyö siirtyi Soiteeseen nimitetyille toimialue-, palvelualue-, ja vastuualuejohtajille. Toki virallinen päätöksenteko säilyi vanhojen organisaatioiden vastaavilla viranhaltijoilla. Peruspalvelulautakunta kokoontui syksyn aikana ainoastaan kerran, koska päätöksenteko siirtyi Soiten hallitukselle ja valtuustolle eikä käsiteltäviä 5

6 asioita ollut. Yksilöjaosto kokoontui syksyn aikana. Tilaajajohtaja toimi koko vuoden 50 % Kokkolan kaupungin vs. terveyspalvelujohtajana. Kaiken kaikkiaan vuosi oli vahvasti uuteen suuntautumisen aikaa ja myös kunnissa odotukset Soitetta kohtaan ovat suuret. Jyta-alueen sisällä muutosmahdollisuudet ovat rajalliset, koska suuria muutoksia on jo tehty. Uusi organisaatio yhdistettyine perus- ja erikoistason palveluineen antaa mahdollisuuksia tarkastella prosesseja uudella tavalla kustannustehokkaammin ja ennen kaikkea asiakaslähtöisesti ilman, että asiakkaan kannalta järkevän toiminnan esteenä olisivat organisaatiorajat. Eija Kellokoski-Kari tilaajajohtaja PERUSTIETOA JYTASTA Peruspalveluliikelaitos Jyta on Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun liikelaitos. Se järjestää Keski-Pohjanmaan jokivarsikuntien (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Hallintosäännöllä tehtävä on annettu kuntayhtymässä peruspalvelulautakunnan vastattavaksi ja palvelutuotannosta vastaa liikelaitos. Peruspalvelulautakunta toimii samalla kuntayhtymän liikelaitoksen johtokuntana. Perhon kunnan osalta peruspalvelulautakunta ostaa järjestämisvastuun toteuttamiseksi palvelut perholaisille kunnan omalta tuotannolta. Kahden tuotantokoneiston lisäksi palveluiden tuottamiseksi käytettävissä on yrityksiltä ja yhdistyksiltä ostopalveluina hankittuja palveluja. Toiminta pohjautuu sopimusten mukaan yhteisesti hyväksyttyyn palvelusuunnitelmaan, jota tarkastellaan valtuustokausittain. Lisäksi jokaiselle kunnalle hyväksytään vuosittain palvelusopimus, jonka hyväksyy peruspalvelulautakunta tilaajan ja tuottajan välisenä sopimuksena ja saman sopimuksen hyväksyy omalta osaltaan kunkin kunnan kunnanhallitus. Tässä sopimuksessa määritellään kuntalaisille järjestettävien palvelujen taso, arvioitu palvelumäärä sekä kustannukset. Vuonna 2016 toteutettiin vuonna 2014 hyväksyttyä palvelusuunnitelmaa vuosille Tilaajajohtaja toimi sovitun työnjaon mukaisesti kuntien edustajan suhteessa tuotantoon. Kuntajohtajista koostuva omistajaohjauksen neuvottelukunta kokoontui noin kerran kuukaudessa ja muuttui muutosvuonna kesän jälkeen Soiten asioita käsitteleväksi toimielimeksi. Neuvottelukunnan tehtävänä oli antaa kannanottoja tuotannon kehittämiseen sekä varmistaa tiedon kulku Jytan ja omistajakuntien välillä. Omistajaohjauksen neuvottelukunnassa oli tuotannon asiantuntijajäsenenä liikelaitoksen johtaja. Hallinnollisesti peruspalvelut on järjestetty peruspalvelulautakunnan sisäisen tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Tilaajajohtaja on vastannut järjestämisvastuun toteuttamisesta, peruspalvelujohtaja tuotanto-organisaation johdosta, organisoinnista ja tuloksesta. Lautakunnassa asiat on esitelty em. työnjaon mukaisesti. Liikelaitoksella oli vuoden lopussa palveluksessaan noin 525 toimen ja viranhaltijaa (vakanssimäärä). Pieni osa tehtävistä (vakansseista) on osa-aikaisia. Vakansseista tietty määrä on jatkuvasti täyttämättä joko täyttöprosessin, uudelleenjärjestelyjen tai sen takia, ettei vakanssiin saada pätevää henkilöstöä. Perhon kunnalla on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä noin 65 viranhaltijaa ja työntekijää. Vuoden aikana perustettiin viisi uutta vakanssia liikelaitoksen palvelutuotantoon; perhetyöntekijä lapsiperheiden kotipalveluun, sissi-lähihoitaja sijaistarpeiden hoitamiseen, lähihoitaja Lestijärven kotihoitoon/lestijokilaakson mielenterveyskotihoitoon ja kaksi lähihoitajan vakanssia Männistön palvelukeskukseen. Lisäksi tehtiin muutamien vakanssien nimekemuutoksia ja siirrettiin resursseja tarpeen mukaisesti toiminnasta toiseen. Palvelutuotannosta vastasi peruspalvelujohtaja (liikelaitoksen johtaja) Tarja Oikarinen-Nybacka. Liikelaitoksen johtavana lääkärinä toimi Pilvi Norrena saakka ja Antti Saari alkaen. Tilaajajohtajana toimi 6

7 Eija Kellokoski-Kari vastaten järjestämisvastuun toteutumisesta ja kuntien omistajaohjauksesta kuntayhtymän keskushallinnossa. Eija Kellokoski-Kari toimi samaan aikaan myös osa-aikaisesti Kokkolan kaupungin terveyspalvelujohtajana. Peruspalveluiden perheiden palveluiden palvelujohtajana toimi palvelujohtaja Pekka Kauppinen. Taloudellisten säästöjen aikaansaamiseksi ja muutostyön takia terveyden ja sairaanhoidon palvelujohtajan tehtävää hoiti oman työnsä ohella tilaajajohtaja ja kotihoidon ja palveluasumisen palvelujohtajan tehtäviä hoiti oman työnsä ohella peruspalvelujohtaja. Liikelaitoksen hoidon ja hoivan palvelupäällikkönä toimi Piia Kurikkala huolehtien kotihoidon ja palveluasumisen sekä terveyden- ja sairaanhoidon päivittäisen johtamisen tuesta sekä hoitotyön kehittämisestä. PERUSPALVELULAUTAKUNNAN JA YKSILÖJAOSTON TOIMINTA Peruspalveluiden toiminnasta vastaava lautakunta on koottu liikelaitoksen omistajakuntien edustajista. Peruspalvelulautakunnassa on 11 jäsentä ja heillä varajäsenet. Vuonna 2016 peruspalvelulautakuntaan kuuluivat seuraavat jäsenet: Syrjälä Asko (pj) Huusko Riitta Hylkilä Marja Kangasvieri Eino Kettu Terttu Känsälä Kai-Eerik Lehtinen Leila Lumppio Erkki Rimpioja Jukka Simpanen Taina Syrjälä Väinö Kannus Veteli Toholampi Lestijärvi Kaustinen Kaustinen Kannus Veteli Toholampi Halsua Perho Peruspalvelulautakunnan yksilöjaoston jäsenet olivat: Syrjälä Asko Kannus Huusko Riitta Veteli Hylkilä Marja Toholampi Känsälä Kai-Eerik Kaustinen Vuoden aikana lautakunta kokoontui 9 kertaa. Se käsitteli kokouksissaan 75 asiaa (pykälää). Merkittävimpinä asioina lautakunta päätti mm. seuraavista asioista: tilinpäätös ja toimintakertomus 2015,suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja palvelujen järjestämiseksi ,palvelusetelien sääntökirjat ja hinnat, lisämäärärahan varaaminen Tunkkarin välinehuollon investointiin, työterveyshuollon yhtiöittäminen, osavuosikatsaukset ja Yksilöjaosto kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 17 oikaisuvaatimusta ja yhden korvausvaatimuksen. Oikaisuvaatimukset kohdistuivat seuraaviin asioihin: toimeentulotuki 3 kpl asiakasmaksut 1 kpl vammaispalvelut 1 kpl palveluasuminen 5 kpl omaishoito 5 kpl 7

8 kotihoito 1 kpl päihdehuolto 1 kpl työterveyshuolto 1 kpl Yksilöjaosto antoi kolme lausuntoa/selvitystä hallinto-oikeudelle. Lausunnot hallinto-oikeudelle koskivat lautakunnalle aikaisemmin tehtyjä oikaisuvaatimusasioita. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA TOIMINTA MAISEMAMALLIN SUURTUOTTEIDEN MUKAAN Aikuispsykososiaaliset palvelut Aikuispsykososiaalisiin palveluihin kuuluvat mielenterveysneuvolan palvelut, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut sekä päivätoiminta, päihdehuollon avopalvelut sekä laitoskuntoutusjaksot. Omana toimintana järjestetään päihdetyöntekijän, mielenterveysneuvolan vastaanotot ja Lestijokilaakson mielenterveyskotihoito kokeilu. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, päivätoiminta sekä päihdehuollon laitoskuntoutusjaksot hankitaan ostopalveluina (yksityiset yritykset ja yhdistykset palveluntuottajina). Palveluissa vietiin eteenpäin mielenterveyskuntoutujien asumis- ja avopalveluiden kehittämisohjelmaa. Erityisenä kehittämiskohteena oli edelleen painopisteen siirtäminen palveluasumisesta avohoidon palveluihin ja omaan kotiin. Toholammin tukiasunnot ja Lestijokilaakson mielenterveyskotihoitoyksikön kokeiluna alkanut toiminta alkoi vakiintua. Palveluasumisen asiakasmäärä vuoden lopussa oli 40 asiakasta (sis. myös Perhon asiakkaat), edellisenä vuonna 32 asiakasta. Palveluasumisen käyttö on saatu kokonaisuudessaan muutettua lyhyempiin jaksoihin ja kuntouttavampaan suuntaan. Asukasmäärä kuitenkin lisääntyi, koska vuoden aikana tuli muutamia uusia pitkäaikaista ja ympärivuorokautista palveluasumista tarvitsevaa henkilöä palvelujen piiriin. Palveluasumisen ostopalveluiden kustannukset olivat ,48. Toholammin Puolivälin kodin tukiasunnot (kuusi asukasta vuoden lopussa) toimi edelleen ja mielenterveyskotihoidon kehittäminen Lestijokilaaksossa jatkui. Puolivälin kodissa asui vuoden aikana asukkaita monesta Jyta-alueen kunnasta. Avopalveluiden eli päivätoiminnan ja kotikuntoutuksen kustannukset olivat ,98 euroa. Eniten kustannukset nousivat prosentuaalisesti Kannuksessa 22 % ( ), Toholammilla nousua oli 14,6 % (6.500 ), Vetelissä eli 9,2 %. Halsualla, Kaustisella ja Lestijärvellä kustannukset laskivat. Kaiken kaikkiaan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden, kotikuntoutuksen ja päivätoiminnan, mielenterveyskotihoidon kustannukset laskivat ja -2,95 % vuodesta Mielenterveysneuvolan kustannukset laskivat noin euroa. Asiakkaita mielenterveystyön avovastaanotoilla oli vuoden aikana 21 asiakasta vähemmän kuin vuonna Mielenterveysneuvolassa oli vuoden aikana useita henkilöstövaihdoksia ja se vaikeutti jonkin verran toimintaa. 8

9 Päihdehuollossa avohuollon asiakkaita oli vuoden aikana 127 asiakasta (130 vuonna 2015). Päihdehuollon laitoskuntoutuspäiviä oli 274 päivää, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 138 päivää. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityöhön kuuluvat aikuisasiakkaille suunnattu sosiaalityö, toimeentulotuki ja työllistämistoiminta. Palveluissa näkyivät työttömyystilanteen vaikutukset toimeentuloon ja työllistymiseen. Vuoden 2015 alussa voimaan tulleella lakimuutoksella kuntien vastuu työmarkkinatuen kustannuksista laajeni koskemaan kaikkia yli 300 päivää työttömänä olleita (aikaisemmin 500 päivää). Työmarkkinatuen kuntaosuudet nousivat (edellisen vuoden :n nousun päälle), prosenteissa nousua tuli +3,85 %. Kuntouttavan työtoiminnan ohjauspalveluiden ostoon käytettiin noin ( vuonna 2015). Eniten ohjauspalveluita ostettiin Kokkotyösäätiöltä Kaustisen seutukunnan kunnille Wanhan Markun kierrätyskeskuksesta ja työpajoista. Kokkotyösäätiön lähipaja aloitti vuoden loppupuolella Toholammilla ja Vetelissä. Kannuksessa ohjauspalveluja ostettiin Eskolan kyläyhdistykseltä ja SPR:ltä. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä oli vuoden aikana 242 asiakasta. Toimeentulotuen menot nousivat 10,9 % edellisestä vuodesta ja määrärahaa käytettiin Täydentävän toimeentulotuen menot kasvoivat +9,8 % % (kustannukset ). Ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin , laskua -0,2 %. Suurin muutos oli Kannuksessa, missä toimeentulotukimenot nousivat +22 % (käyttö ). Liikelaitoskunnissa sai toimeentulotukea yhteensä 773 perhettä. Hoito ja hoiva Hoitoon ja hoivaan kuuluvat omaishoidon tuki, kotihoito ja tukipalvelut, ikäneuvolat, palveluasuminen ja vuodeosastohoito. Hoidon ja hoivan toiminnoissa toteutettiin peruspalvelulautakunnan hyväksymää Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan ohjelmaa 2020.). Mirjamituvan palveluasumisen ostopalveluista luovuttiin keväällä 2016 lautakunnan keväällä 2015 tekemän päätöksen mukaisesti. Lestijärvellä jatkettiin vuoden 2015 lopussa toteutetun mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten palveluasumisen yhteistyötä ja siinä onnistuttiin hyvin. Muilta osin ohjelman toteuttaminen siirtyi Soiten kuntayhtymän työksi. Liikelaitoksen peittävyystavoitteena tehostetussa palveluasumisessa (+laitoshoito) on, että vuoden 2017 lopussa korkeintaan 9 % yli 75-vuotiasta on ympärivuorokautisessa hoidossa. Peittävyysluvut olivat Maisemamallin mukaan seuraavat (suluissa vuoden 2014 peittävyys): Halsua 9,6 % (9,2 %), Kannus 9,9 % (10,8 %), Kaustinen 8 % (9 %), Lestijärvi 12,6 % (14,6 %), Perho 10,9 % (13,7 %), Toholampi 9,7 % (9,9 %), Veteli 12,2 % (12,7 %). Käytännössä lähes kaikki asuivat tehostetussa palveluasumisessa, laitoshoitoa oli vain muutamille asiakkaille Kannuksessa 212 hpv ja Kaustisella 78 hpv. Toholammilla toimi tehostetun palveluasumisen lisäksi kymmenpaikkainen Mirjamituvan palveluasumisen yksikkö (ostopalveluna) toukokuun loppuun asti. Hoitopäiviä Mirjamituvalle kertyi vain 637 päivää, koska palveluasumiseen ei enää vuoden 2015 lopulta alkaen sijoitettu pitkäaikaiseen asumiseen.). Keskiarvo palveluasumisen peittävyydessä oli 10,4 (edellisenä vuonna 11,4 %). Vuodeosastohoidossa hoitopaikat riittivät hyvin Jyta-alueen tarpeisiin ja hoitopaikkoja voitiin myös myydä jonkin verran Kokkolan kaupungille. Vuodeosastot ovat entistä enemmän akuuttiosastoja, joilla hoitaja- ja lääkärityön intensiteetti on korkea ja hoidossa on hyvin vaativia potilaita. Vuodeosastoilla kuormitus vaihteli eri vuodenaikoina suuresti, kesäaikaan on huomattavasti hiljaisempaa kuin talven infektioaikana. Tähän reagoitiin laskemalla 9

10 molempien vuodenosastojen hoitopaikkojen määrää kesäaikana kolmen kuukauden ajaksi 24-paikkaan. Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivien (vuodeosastohoitopäivät ja tehostetun palveluasumisen tilapäishoitopäivät) peittävyys yli 75-vuotiailla oli seuraava (suluissa vuoden 2015 peittävyys): Halsua 2,5 % (1,9 %), Kannus 2,4 % (2,6 %), Kaustinen 2,4 % (2,2 %), Lestijärvi 2,7 % (3,5 %), Perho 1,1 % (1,6 %), Toholampi 2,1 % (2,4 %), Veteli 2,5 % (2,8 %). Kotihoidossa kehitettiin edelleen mobiililaitteiden hyödyntämistä, optimointiohjelman ja mobiilikirjauksen käyttöä tehostettiin ja laajennettiin. Digitaaliset avaimet otettiin käyttöön kevään aikana liikelaitoskunnissa mutta ei Perhossa. Kotihoidossa osallistuttiin laajasti SenioriKaste-hankkeeseen ja kotihoidon monipuolinen sisällöllinen kehittäminen keskittyi hankkeen työryhmien ja koulutusten ympärille. Kotihoidon kehittämisessä korostuu yhteistyö eri toimijoiden kesken kuten ikäihmisten asumiskysymykset, kuntien muiden sektoreiden, alan yrittäjien ja järjestöjen toiminta, jotta saadaan kotihoidon toteutumisen esteitä poistettua ja toisaalta saadaan sisältöä elämään. Kotihoito toimi koko alueella kahdessa vuorossa. Edelleen ilta- ja viikonlopputyössä oli kovaa painetta palveluiden lisäämiseen. Kotihoidolla oli vuoden aikana asiakkaan 968 kotitaloutta ja näistä 365 oli palvelusuunnitelman piirissä. Useimpien palvelusuunnitelman piirissä olleiden luona käytiin useita kertoja päivässä kaikkina vuoden päivinä. Kotihoidon hoitosuunnitelman piirissä olevien yli 75-vuotiaiden peittävyydet olivat seuraavat: Halsua 11,6 %, Kannus 13,4 %, Kaustinen 16,5 %, Lestijärvi 15,3 %, Toholampi 13,7 %, Perho 19,4 % ja Veteli 11,9 %. Tavoitteena on ollut 11 %. Omaishoito pysyi Jyta-alueella tärkeässä roolissa. Omaishoidon ohjauksessa pyrittiin vuoden aikana kiinnittämään erityistä huomiota omaishoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin mm. ryhmätapaamisten, erilaisten hankkeiden kautta ja omaishoitajien terveystarkastuksilla. Omaishoidon tuki myönnettiin kaikille kriteerit täyttäneille ja kokonaiskustannukset liikelaitoskunnissa olivat , nousu + 8,9 %. Omaishoidon peittävyys oli seuraava (tavoitteena valtakunnallinen 7 %): Halsua 11,0 % (11,4 % vuonna 2015), Kannus 9,7 % (10,7 %), Kaustinen 10,0 % (8,8 %), Lestijärvi 5,7 % (6,5 %), Toholampi 8,2 % (7,1 %), Perho 12,5 % (20,2 %) ja Veteli 7,1 % (6,1 %). Ikäihmisten hoidon ja hoivat palvelut maksoivat bruttona keskimäärin (edellisenä vuonna ) vuodessa jokaista kunnan yli 75-vuotiasta kohden. Vaihtelua oli kuntien välillä seuraavasti: Kaustinen ( ), Toholampi ( ), Kannus ( ), Halsua ( ), Lestijärvi ( ) ja Veteli euroon ( ). Hoidon ja hoivan kustannukset kunnille olivat euroa ja ne laskivat edellisestä vuodesta , joka on -0,85 %. Tätä tulosta voidaan pitää hyvänä. Tässä näkyvät aikaisempien vuosien tehostetun palveluasumisen ja vuodeosastohoidonvähentäminen ja kotihoidon ja ennaltaehkäisevän työn panostukset (ikäneuvola, muistihoitajatoiminta, kotikuntoutus) sekä laaja omaishoito kantavan hyvää hedelmää. Ennaltaehkäisevä työ alkaa vähentää tehostetun palveluasumisen tarvetta ja toisaalta kotihoito voi vastata entistä vaativammasta hoidosta kotona. Kuntoutus Kuntoutukseen kuuluvat erilaiset liikelaitoksen itse järjestämät kuntoutuspalvelut ja ostopalvelut sekä pääosin valtion kustantama rintamaveteraanikuntoutus. 10

11 Liikelaitoksen omissa kuntoutuksen toimipisteissä tehostetun palveluasumisen ja vuodeosastohoidon muutokset vaikuttivat työn organisointiin. Kuntoutus huolehti vuodeosastojen ja Lestijoen tilapäisyksikön kuntoutusresursseista vuoden ympäri. Kaustisen Kuntolan tilapäishoidon yksikkö eli muutosvaihetta, mutta toiminta alkoi vakiintua vuoden aikana. Syksyn aikana Kuntolassa toteutettiin lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutusjaksoja, jotka aiemmin toteutuivat Tunkkarin vuodeosastolla. Yksikköön ohjattiin kuntoutusresurssia tähän toimintaan. Kuntolan toiminta hakee edelleen paikkaansa ja asiakasmäärä oli matalahko. Toimintaterapiapalvelut ostettiin lähes kokonaan, koska sijaista ei saatu rekrytoitua. Puheterapiapalveluissa oman toiminnan osuus lisääntyi, kun liikelaitokseen palkattiin yksi puheterapeutti lisää. Työlomista johtuen koko kolmen puheterapeutin vahvuus ei ollut vuoden aikana käytettävissä. Tarpeeseen nähden alueella on vähän yksityistä palvelun tarjontaa, joka vaikeuttaa kuntoutuksen ostopalvelusopimusten tekemistä ja näkyy hinnoissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista tehdyistä sopimuksista luovuttiin huhtikuussa, kun otettiin käyttöön palvelusetelijärjestelmä. Kuntoutusasiakkaita oli vuoden aikana 1694 asiakasta, edellisenä vuonna 1805 asiakasta. Nämä asiakkaat ovat oman toiminnan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat ja ostopalveluita saaneita lääkinnällisen kuntoutuksen ja muita terapia-asiakkaita. Perhepalvelut Perhepalveluihin kuuluvat lapsiperheiden sosiaalityö, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola ja lastensuojelu. Menot koostuvat oman toiminnan kuluista ja ostopalveluista. Ostopalveluina em. järjestetään lähinnä lastensuojelun sijoitustoiminta ja osa avohuollon tukitoimista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli Jyta-alueella (sis. Perhon) vuoden lopussa 13 lasta (edellisenä vuonna 10). Kaiken kaikkiaan vuoden aikana oli sijoitettuna eri pituisia aikoja kodin ulkopuolella 18 lasta tai nuorta. Hoitopäiviä kertyi eli päivää enemmän kuin vuonna Avohuollossa oli 596 asiakaista (578) ali 18 asiakasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Perheneuvolatoiminta jatkui entisen toimintatavan mukaisesti kahdessa yksikössä, Pajalassa Kaustisella ja Kannuksen perhekeskuksessa. Pajalassa pitkään tyhjän ollut psykologin toimi saatiin täytettyä kesällä ja se paransi palvelutarjontaa alueella oleellisesti. Alkuvuonna psykologipalvelut ostettiin yksityiseltä palveluntuottajalta. Perheneuvonnan asiakastyön piirissä alle 18-vuotiaiden peittävyydet olivat seuraavat: Toholampi 10 %, Halsua 10 %, Veteli 13 %, Kaustinen 10 %, Kannus 7 %, Lestijärvi 18 %, Perho 12 %. Perheneuvontapalveluissa vuosikohtaiset vaihtelut peittävyydessä voivat olla erityisesti pienimmissä kunnissa suuria. Perheväkivaltatyön vähentämiseen ja työn kehittämiseen osallistuttiin Kokkolan ensi- ja turvakodin hallinnoimassa Miesprojekti-hankkeessa. Hankkeen toimintana maakunnassa järjestettiin tilaisuuksia ja koulutusta miestyöstä yleensäkin ja väkivallan vähentämisestä. Myös ryhmätoimintaa järjestettiin hankkeen toimesta. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluu liikelaitoksen hammashuollon toiminta. Hammashuollossa toimi kaksi toiminta- ja talouskokonaisuutta, Halsua-Kaustinen-Veteli-alueen hammashuolto ja Lestijokilaakson hammashuolto. Perhossa toimi oma hammashuolto. Toimipisteitä Lestijokilaaksossa oli kolme, joista Lestijärven hammashoitola oli auki osaviikkoisesti. Tunkkarin terveyskeskuksen hammashoitola palveli 11

12 Halsua-Kaustinen-Veteli alueen väestöä. Halsualla sijaitsevassa hoitolassa hoidettiin vain koululaisten tarkastukset. Vuoden lopussa liikelaitoksella oli viisi hammashoitolaa ja Perhossa oma. Toiminta on tukeutunut aika isolta osalta ns. syventävää käytännön harjoittelua suorittavien hammaslääkäreiden työpanokseen. Lakisääteinen ja yliopistojen vaatima ohjaus ja neuvonta on tarvittaessa helpompi järjestää isommassa yksikössä, jossa työskentelee useampia hammaslääkäreitä. Kaikki virat eivät kuitenkaan olleet 100 % täytettynä vuoden aikana. Lestijokilaakson välinehuolto siirtyi kesäkuun alusta nopeutetulla aikataululla keskussairaalan välinehuoltokeskukseen. Kuljetus hoidetaan päivittäin, huolletut välineet kulkevat Kokkola-Kannus-Toholampi-Lestijärvi reitillä. Auto noutaa palatessaan Toholammilta ja Kannuksesta käytetyt välineet. Uusia välineitä jouduttiin hankkimaan merkittäviä määriä, jotta välineitä saatiin kiertoon riittävästi. Talousarvio ylittyi tältä osin. Tarkastusjonoja oli ja on edelleen, mutta hoitotakuu suun terveydenhuollossa toteutui ajoittaisista haasteista huolimatta vuoden aikana. Kaikissa hammaslääkärin vakansseissa ei ollut koko aikaa hoitajaa. Hammashuollon peittävyydet alle 18-vuotiaissa ja yli 18-vuotiaissa olivat seuraavat: Alle 18-vuotiaat: Halsua 92 %, Kannus 88 %, Kaustinen 88 %, Lestijärvi 97 %, Perho 68 %, Toholampi 81 %, Veteli 69 % Yli 18-vuotiaat: Halsua 33 %, Kannus 21 %, Kaustinen 31 %, Lestijärvi 27 %, Perho 33 %, Toholampi 26 %, Veteli 40 % Vammaispalvelut Vammaispalvelut sisältävät kaikki vammaishuollon menot ja kehitysvammahuollon menot kuten vammaispalveluiden sosiaalityön, asumispalveluiden ja päivätoiminnan menot. Vammaispalveluissa oli avohuollon asiakkaita (ei sisällä asumispalveluita) 665 asiakasta. Vammaispalveluille on ominaista vuosittaiset heilahtelut tarpeissa ja kustannuksissa kunnittain ja asiakkaittain. Kustannusvaihtelu johtuu vaikeavammaisten yksilöllisistä tarpeista, joissa on erittäin suurta vaihtelua. Vammaispalveluiden kustannuksissa näkyvät lainsäädännön laajat oikeudet ja avohoidon painottaminen sekä ihmisten halu asua yksilöllisesti omissa kodeissaan. Yksittäisistä menoista suurimpia ovat vaativat asunnon muutostyöt. Suurimmat jatkuvat menot muodostuvat henkilökohtaisten avustajien palkoista. Kehitysvammahuollossa vuosi oli toiminnallisesti tasainen. Asumispalveluissa Jytan alueen asumispalvelut ovat riittävät ja viime vuosina valmistuneet yksiköt ovat löytäneet paikkansa palvelukokonaisuudessa. päästiin muuttamaan vuoden lopulla uusiin tiloihin, kun Vehmassuontien yksikkö valmistui. Tukiasuntoja tarvittaisiin jonkin verran lisää, erityisesti puutetta asunnoista oli Kaustisen alueella. Työ- ja päivätoiminnassa jatkoivat entiset toimipisteet, Halsualla, Kannuksessa, Kaustisella ja Toholammilla. Kannuksessa oli vain avotyötoimintaa ja muissa toimipisteissä oli sekä omat työpajat että avotyötoimintaa. Asiakasmäärä oli erityisen korkea Toholammin yksikössä. Kaiken kaikkiaan vammaispalveluiden kustannus- ja toiminnallinen haasteellisuus kohdistuu vaikeavammaisten palveluiden järjestämiseen. Asiakkaiden yksilölliset tarpeet avohuollossa ovat haasteellisia järjestää ja niistä muodostuvia kustannuksia on vaikeata vuosittain arvioida. Vastaanottopalvelut 12

13 Vastaanottopalveluihin kuuluvat lääkärinvastaanotto- ja neuvolatoiminta. Lääkäripalvelujen peittävyydellä tarkoitetaan prosenttiosuutta kuntalaisista, jotka vähintään kerran vuoden 2016 aikana käyttivät vastaanoton lääkäripalveluja. Peittävyydet kunnittain olivat seuraavat (suluissa 2015 peittävyysluku): Halsua 49 % (49 %), Kannus 64 % (56 %), Kaustinen 49 % (47 %), Lestijärvi 75 % (63 %), Perho 56 % (54 %)Toholampi 54 % (49 %) ja Veteli 58 % (59 %). Vastaanottopalvelujen (sis. lääkäri- ja hoitajavastaanottojen kustannukset, ilmaistarvikejakelun ja neuvolatoiminnan kulut) menot /asukas olivat seuraavat: Halsua 298 /asukas (327 vuonna 2015), Kannus 343 /asukas (330 ), Kaustinen 306 /asukas (317 ), Lestijärvi 407 /asukas (382 ), Perho 405 /asukas (377 ), Toholampi 334 /asukas (325 ) ja Veteli 342 /asukas (357 ). Lääkäritilanne oli koko vuotta tarkastellen hyvä. Alkuvuonna oli Lestijokilaaksossa vaikeuksia saada lääkäreitä Toholammille, mutta tilanne korjaantui syksyyn mennessä. Hoitajatilanne oli hyvä muuten, mutta ajoittain sijaisjärjestelyt olivat haasteita. Ajanvaraus puhelinpalvelua kehitettiin edelleen. Päiväpäivystyksen järjestelyt ja hoitajatyön uudelleen organisoinnit saatiin vakiinnutettua Lestijokilaaksossa. Kaiken kaikkiaan vastaanottotoiminnassa pyrittiin hyvään ja oikea-aikaiseen asiakaspalveluun. TULOT JA MENOT TULO- JA MENOLAJEITTAIN Liikelaitoksen tulot muodostuvat asiakasmaksuista, avustuksista, yhteistoimintakorvauksista ja vuokratuloista sekä kuntien palvelumaksuista. Menot muodostuvat henkilöstökuluista, palveluiden ostosta, avustuksista ja aineista, tarvikkeista ja tavaroista sekä muut menot kohdasta, jonka suurin menoerä ovat vuokrat. Liikelaitoksen talousarviossa olivat mukana myös Jyta-alueen kuntien erikoissairaanhoidon menot, jotka kohdistettiin liikelaitoksen kirjanpidossa palveluiden ostoihin. Terveydenhuollon asiakasmaksuja kertyi euroa, jossa on nousua edellisestä vuodesta +31,3 % ja Sosiaalitoimen asiakasmaksuja kertyi , joka on 5,3 % vähemmän kuin edellisenä vuotena ( ). Ruoan myyntitulot asiakkaille (tukipalveluateriat, palvelukeskusten ateriapaketit) olivat , mutta laskivat -3,6 % (vuonna ). Erilaisia tukia ja avustuksia liikelaitos sai vuonna 2015 yhteensä , nousua noin (+7,2 %), mm. toimeentulotuen perusosan valtionosuus nousi + 12,3 % ( ). Asuntojen vuokratuotot nousivat +13,7 % ja vuokratuottoja kertyi yhteensä Vuokratulojen kasvu johtui palvelukeskusten vuokrien harmoninsoinnista, josta päätettiin vuoden 2015 lopulla. Sisäisen myynnin eriä laskutetaan toimintojen kesken kustannusten kohdentamiseksi oikein toiminta/vastuuyksikkökohtaisesti. Sisäisiä menoeriä ovat mm. perhetyön palvelut, Kannelman keittiön toiminta, oman henkilökunnan työterveyshuolto, sanelupalvelut, sissipalvelut, kuntoutuspalvelut vuodeosastoille ja vastaanotoilta muihin toimintoihin siirretyt lääkäripalvelut. Sisäisiä eriä kirjattiin vuonna Varsinainen kuntalaskutus tehtiin Maisema-raportoinnilla. Menot menolajeittain Henkilöstökulut Menoista henkilöstökulut toteutuivat budjetoidusta 97,4 %. Nousua kustannuksissa vuoteen 2015 tuli +0,7 %. Tulos- ja vastuuyksiköitä vertailtaessa palkkamenojen toteutumisessa oli hajontaa. Suurin osa yksiköistä pärjäsi varatuilla henkilöstömenoilla, mutta joidenkin vastuuyksiköiden kohdalla palkkamenot ylittyivät johtuen mm. suuresta sijaisten tarpeesta. Henkilöstömenot olivat yhteensä ( vuonna 2015). 13

14 Uusia vakansseja liikelaitokseen perustettiin viisi, perhetyöntekijä ja neljä lähihoitajaa (sissi-yksikkö, Lestijärven kotihoito/mielenterveyskotihoito ja kaksi vakanssia Männistön palvelukeskukseen). Uusien vakanssien perustamisessa päästiin siihen, että samalla vähennettiin ostopalveluita lähes vastaavalla summalla. Palvelujen ostot Palvelujen ostot kokonaisuutena nousivat vuodesta ,5 % ja Suurimmat ostot olivat asiakaspalveluiden ostot (mm. Perhon tuotannon kustannukset, asumispalvelut kehitysvammahuolto ja mielenterveyskuntoutujat, lastensuojelusijoituspaikat, kuntoutuspalvelut), erikoissairaanhoidon palvelut, ravintopalvelut (pääosin ostetaan kunnilta) sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Asiakaspalveluiden ostot nousivat +2,7 % ( ) vuodesta Perhon tuotannon kustannukset olivat , nousua edellisestä vuodesta +6,7 % ja Muut asiakaspalvelut , laskua edelliseen vuoteen- 0,84 % ja Lasku johtui ostopalveluiden vähentymisestä, entistä enemmän asioita hoidetaan omana työnä ja avopalveluissa. Myös ostopalveluissa siirryttiin enemmän ostamaan avopalveluita. Asiakaskuljetusten (vammaispalvelulain ja ikäihmisten kuljetuspalvelut) kustannukset nousivat +12,0 % ja Kannuksessa, Toholammilla ja Vetelissä jatkui reittiliikennekokeilu yhteistyössä kuntien sivistystoimen kanssa (koulukuljetukset). Laboratoriopalveluiden kustannukset laskivat -7,8 % ( ). Röntgenpalveluissa oli kasvua +6,0 % ( ). Jytan toimintaa olevassa Toholammin röntgenissä ei tehty radiologisia tutkimuksia vuonna Sosiaali- ja terveyspalveluiden (pääosin erikoislääkäreiltä ostettavia lisätutkimuksia, esim. gastroskopiat ja seulontatutkimukset) kustannukset laskivat -8,4 %, kustannukset vuodelta 2016 olivat Perhon tuotannon kustannukset ovat mukana liikelaitoksen ostopalveluissa. Perhon tuotannolle ja peruspalveluiden yhteisille kustannuksille liikelaitos varasi talousarviossa :n määrärahan. Perhon kirjanpidosta saadun tiedon mukaan Perhon kokonaiskustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa olivat , näin ollen määräraha ylittyi Jyta-kuntien erikoissairaanhoidon ostoihin käytettiin yhteensä 26,5 milj., nousua +4,4 % edellisestä vuodesta eli Kustannusheilahtelua oli jälleen melko paljon. Rajuja vuosittaisia heilahteluja kustannuksissa aiheuttavat mm. erittäin kalliit hoidot. Taulukko: Kuntien erikoissairaanhoidon menot 2016, muutos vuodesta 2015 (sisältää erikoissairaanhoidon, ensihoidon sekä kuntayhtymän järjestämän kehitysvammahuollon menot) Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho Erik.sair.hoito Ensihoito Keh.vammatyö Yhteensä /asukas 1 524, , , , , , ,82 Muutos % tp ,3 % -0,7 % 5,7 % 9,1 % 4,7 % 4,9 % 7,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineet, tarvikkeet ja tavarat menolajikohdassa kokonaiskustannukset olivat , nousua kustannuksissa tuli +4,5 % eli euroa. Menokohtaan kuuluvat mm. lääkkeet, hoitotarvikkeet, laitteet ja kalusto. Tarvikelajeissa oli ylitystä varatuista määrärahoista mm. hoitotarvikkeissa ja lääkinnällisissä apuvälineissä, mutta 14

15 kokonaisuutena alitusta talousarvioon verrattuna oli Hoitotarvikkeiden kustannukset kasvoivat +7,1 %, menot olivat yhteensä Lääkekustannuksissa ei juuri ollut muutosta. Lääkinnällisten apuvälineiden kuluerä on myös merkittävä Avustukset Avustukset koostuvat pääosin kuntalaisille jaettavista rahallisista avustuksista. Suurimmat menoerät olivat toimeentulotuki, omaishoidontuki ja vammaispalvelulain mukaiset etuudet (erityisesti asunnon muutostyöt ja henkilökohtaiset avustajat). Avustukset nousivat edelleen usean edellisen vuoden tapaan, nousuprosentti oli +6,2 %. Omaishoidontuki nousi +8,9 % ja kustannukset olivat yhteensä (2015 vuonna ). Omaishoidontuki myönnettiin toimintavuonna kaikille kriteerit täyttäneille hakijoille. Perustoimeentulotukea maksettiin kuntalaisille euroa ja kustannukset nousivat +10,9 %. Avustukset yhteisöille eli valtiolle maksettava peruspäivärahan korvaus pitkäaikaistyöttömistä nousi +3,9 % vuodesta 2015, kokonaiskulut olivat (2015 vuonna ). Työttömyyden pysyminen melko korkeana ja maksuosuuksien muutos Kelan ja kuntien väillä vuoden 2015 alusta näkyy näissä menoissa. Muut avustukset kotitalouksille laskivat edellisestä vuodesta -3,7 % ja määrärahoja käytettiin Näissä kustannuksissa oli suurta kuntakohtaista vaihtelua erityisesti henkilökohtaisten avustajien ja asunnon muutostöiden menoissa. Vuokrat Vuokrakustannukset nousivat +5,5 % eli vuodesta Liikelaitos vuokraa toimitilansa pääosin toiminta-alueensa kunnilta. Vuokrakustannukset vaihtelevat tilojen kunnon ja kunkin kunnan vuokratason mukaisesti. Vuokramenot yhteensä olivat KUNTIEN KUSTANNUSTENJAON PERIAATTEET TILINPÄÄTÖKSEN KÄSITTELYN YHTEYDESSÄ Yhteistoiminta-alueen kustannusten jaon periaatteena on kustannusten jakautuminen ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Pääosin kustannustenjako tapahtuu kirjanpidollisesti seurattujen toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Palveluista suurin osa jaetaan suoriteperusteisen käytön mukaan Maisemamallia käyttäen. Kustannusten jakamisen perusteena käytetään asiakkuutta, ns. yhden sotun periaatetta (lääkärin vastaanotot, suun terveydenhuolto) tai syntyneitä hoitopäiviä (tehostettu palveluasuminen, vuodeosastohoito). Ns. yhden sotun periaate eli asiakkuus tarkoittaa, että asiakkaalla voi olla useita käyntejä tai yksi käynti, mutta kuntalaskutus tapahtuu vain asiakkuuden mukaan. Ostopalvelut kohdennetaan suoraan asiakkaan kotikunnan menoksi. Erikseen on sovittu sosiaalityöntekijöiden henkilöstömenojen osalta kustannusten jakamisesta asukasluvun suhteessa (lukuun ottamatta Perhoa). Hallinnon, sosiaalipäivystyksen, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan ja hankkeiden kuntaosuuksien kustannukset jakautuvat samoin asukasluvun suhteessa. Perhon osalta palvelusopimuksessa on määritelty tarkemmin niistä yhteisistä kustannuksista, joihin Perho osallistuu. KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kunnilta on peritty ennakot talousarvion mukaisesti. Tilinpäätöksessä liikelaitoksen tulos oli ,14. Lisälaskutus ja palautukset vaihtelivat merkittävästi kuntien välillä. Kuntien maksuosuuksilla katettava kokonaiskustannus peruspalveluihin oli tilinpäätöksessä ,86 (vuonna ,13 ). 15

16 Taulukko: Kunnittain perittyjen kuntaennakoiden määrä, kunnan toteutunut nettokustannus, palautuksen määrä sekä kuntaosuuksilla katettavan kustannuksen asukaskohtainen euromäärä LASKUTETT U ENNAKOT KUSTANNU S LISÄPERIN TÄ HALSUA KANNUS KAUSTINEN LESTIJÄRVI TOHOLAMPI VETELI PERHO PALAUTUS /ASUKAS 2 283, , , , , , , /ASUKAS 2 470, , , , , , , /ASUKAS 2 160, , , , , , , /ASUKAS , , , , , , ,53 PERHON KUNNAN KUSTANNUSTEN KÄSITTELY PERUSPALVELULIIKE-LAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ Perhon kunnalla oli yhteistoiminta-alueen jäsenenä Peruspalveluliikelaitos Jytan budjetissa ja tilinpäätöksessä erityisasema. Perhon kunnalla oli oma palvelutuotanto, oma henkilöstö ja Perhon tuotannon yksityiskohtaisia kustannuksia seurattiin Perhon kunnan kirjanpidossa. Yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuun toteuttamiseksi Perhon määrärahatarve sisältyy Jytan talousarvioon, joten myös Perhon määrärahojen käyttö on tilinpäätöksen yhteydessä kirjattu Jytan tuloslaskelmaan ja talousarvion toteumavertailuun. Perhon toteutuneet nettokustannukset on kirjattu Jytan tilinpäätökseen Perhon kunnan ilmoituksen mukaisesti. Perhon oman tuotannon osuudeksi oli Jytan talousarvioon vuodelle 2016 varattu :n määräraha. Tilinpäätökseen on kirjattu Perhon kunnan kirjanpidosta saadut :n mukaiset menot ostopalveluihin ja vastaava summa on kirjattu tulona korvauksiin kunnilta ja kuntayhtymiltä. Lisäksi Perhon kunnan perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon asiakasmaksut sekä yhteisen ohjelmiston kautta maksetut toimeentulotuki, vammaishuollon sekä eräät lastensuojelumenot kirjautuvat yhteisen tietojärjestelmän vuoksi Jytan kirjanpitoon. Nämä tulot ja menot hyvitetään Perhon kunnalle vuoden aikana kirjanpitoseurannan mukaisesti. Perhon kunnan osalta ali- tai ylijäämä netotetaan. Peruspalveluiden ensisijainen kirjanpitovastuu on Perhon kunnalla. Bruttotasolla tarkasteltaessa Jytan budjetin kokonaismenojen toteumaa korottavat Jytan kautta maksetut Perhon menot (mm. toimeentulotuki) ja vastaavasti tulokertymää kasvattavat Perholle kerätyt asiakasmaksut. Perhon kunnan tuotantoalueen ostetun palvelun hinta oli budjetoitua suurempi. Kun peruspalveluliikelaitoksen tuotannon kustannuksia lasketaan, joudutaan erikseen poistamaan tilinpäätöstiedoista Perhon tuotannon kustannusten vaikutus liikelaitoksen tilinpäätökseen. 16

17 Perhon kunnan asukkailleen liikelaitokselta ostamat palvelut laskutetaan kuten muidenkin liikelaitoskuntien kuntalaskutus Maisema-raportoinnilla. Perhon kunnalta peritään kuukausittain maksuosuusennakko ja lopulliset kustannukset näkyvät tilinpäätöksestä tehdyssä maksuosuustaulukossa. 17

18 KUNTAYHTYMÄLTÄ JA KUNNILTA OSTETUT PALVELUT PERUSPALVELULIIKELAITOKSELLE Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä tuottaa liikelaitokselle osan tukipalveluista (taloushallinto ja palkkahallinto sekä atk-palvelut, hankinta- ja varastotoimi, röntgenpalvelut). Kuntayhtymän tuottamien palveluiden kokonaisarvo vuonna 2016 oli (edellisenä vuonna ). Liikelaitoksen kirjanpidossa kustannukset esitetään ulkoisina menoina. Atk-kustannukset olivat (vuonna ), laskua edellisestä vuodesta -3,44 % ja Atk-palvelujen ohjelmiin ja laitteisiin liittyvät poistot ovat mukana kuntayhtymän laskuttamassa kustannuksessa. Ainoastaan aiemmin hankittujen atk-ohjelmien ja laitteiden poistot sisältyvät liikelaitokset poistojen kustannuksiin, noin Jyta toimii kunnilta ja yhdistyksiltä vuokratuissa tiloissa ja ostaa niiltä ruokahuolto- ja siivouspalveluita. Vuokrauksen lähtökohtana on, että Jyta saa vuokrata tilat käyttöönsä pääomakustannuksia ja toteutuneita käyttökustannuksia vastaavalla hinnoittelulla. Vuokratasot vaihtelevat kohteittain rakennusten iän ja laatutason mukaan. Osaan vuokrista sisältyy kohteen siivous tai lämmitys. Kannus, Kaustinen, Toholampi, Lestijärvi ja Veteli myivät ruokahuollon palvelut Jytalle. Myös näissä hinnoissa on eroja. Halsualla ruokahuolto on Jytan omaa toimintaa ja ruokahuoltopalvelut tuotetaan Kannelman keittiössä kaikkiin Jytan Halsuan yksiköihin. Kunnille maksetut kiinteistö- ja ruokahuollon kustannukset 2016 olivat , kasvua edelliseen vuoteen +4,17 % ja Taulukko: Kuntien Jytalle tuottamat palvelut ja vuokrat Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Vuokrat Kiinteistöjen siivouspalvelut Ravintopalvelut (sis. vuodeos., palv.as., tukipalvelut) josta veteraaniateriat *5.070 Yhteensä *Kannuksessa veteraaniaterioita myös ostopalveluna 18

19 TOIMINTAKERTOMUS 2016 PERHEIDEN TUKEMISEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Asiakasnäkökulmasta katsottuna toimintavuoden tavoitteena ovat, palveluiden saatavuus, palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin joustavasti ja määräaikojen puitteissa, palvelut ovat laadukkaita ja vaikuttavia. Palvelut on pystytty tuottamaan määräaikojen puitteissa hyödyntäen henkilöstöresursseja yli kuntarajojen. Palveluista on tiedotettu kuntalaisille ja palveluesitteet sekä palveluiden prosessimallinnukset ovat ajan tasalla. Neuvoloissa toteutettiin kesäajan sulut edellisvuoden tapaan siten, että Kaustisen ja Halsuan neuvolat olivat suljettuna kuukauden ajan ja Lestijärven neuvola kuusi viikkoa. Kesäsulkujen aikana jouduttiin supistamaan palveluja, mm. 3-6-vuotiaiden tarkastuksia ei sulkujen aikana tehty kuin poikkeustapauksissa. Qpro-asiakastyytyväisyyskysely on otettu käyttöön. Asiakkaita on ohjattu itsehoitopalveluihin siltä osin kuin se on mahdollista sekä Kiurun että Jytan nettisivujen kautta. Pari-, perhe- ja verkostotyön systemaattista seurantaa on jatkettu edellisvuosien tapaan. Puheterapeuttien vakanssit (kolme) olivat täytettynä koko vuoden. Puheterapeuteista kaksi teki kuitenkin lyhennettyä työviikkoa. Kuntouttavaan työtoiminnan järjestämiseen aikuissosiaalityössä oli lain muutoksen myötä suuria haasteita. Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut yhteensä 242 henkilöä. Suurin osa kuntouttavassa työtoiminnassa olevista on sijoittunut Jytan omiin toimipaikkoihin. Suuren asiakasmäärän vuoksi ohjauspalveluja myös ostettiin. Kannuksessa yhteistyökumppaneina ja kuntouttavan työnpaikan tarjoajina olivat SRP:n kirpputori ja Eskolan kyläyhdistys ja muissa kunnissa Kokkotyösäätiö. Kokkotyösäätiön työpisteenä on ollut kierrätyspaja, Wanha Markku Kaustisella ja lisäksi loppuvuonna aloittivat lähipajat Toholammilla ja Vetelissä. Monipalveluliikenteen kuljetuspalvelu hanke jatkui vuoden aikana (aloitettua 2015) Kannuksessa, Toholammilla ja Vetelissä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pohjanmaan Ely-keskuksen sekä mukana olevien kuntien sivistystoimien ja peruspalveluliikelaitoksen toimijoiden kesken. Kuljetuspalveluhankkeella pyritään erilaisten kuljetusten yhdistelyyn, kuljetusten kustannuskehityksen hillitsemiseen ja palvelutarjonnan parantamiseen. Avotyöpaikkojen määrä on lisääntynyt verrattuna aikaisempiin vuosiin. Green Care toimintaa tarjottiin Kannuksessa ja Halsualla vaihtoehtona päivätoiminnalle toimintakeskuksissa tai avotyölle. Prosessit Tavoitteena oli, että asiakaspalvelu ja huolenpito toteutuvat asiakaslähtöisesti. Palveluprosessit toimivat kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Varhainen avoin yhteistoiminta ehkäisee korjaavien palveluiden tarvetta. Moniammatillista yhteistyötä on ollut runsaasti paitsi yksikön sisällä myös yhteistyökumppaneiden kanssa (yhteiset asiakastapaamiset, verkostopalaverit, neuvottelut, yhteisiin projekteihin osallistuminen jne.). Lähtökohtana on ollut tarttua huolta herättäviin asioihin mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä niin asiakkaiden kuin muiden työntekijöiden ja ammattiryhmien kanssa. Psykiatriset sairaanhoitajat ja psykologi ovat osallistuneet työryhmiin, joissa on suunniteltu ennaltaehkäisevää 19