TERÄSKAIDETYYPPIEN SELVITYS SUOMEN SILLOISSA
|
|
- Tuula Sala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TERÄSKAIDETYYPPIEN SELVITYS SUOMEN SILLOISSA Mauri Tommiska Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Rakennustekniikka Rakennustuotanto
2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Rakennustuotannon suuntautumisvaihtoehto MAURI TOMMISKA: Teräskaidetyyppien selvitys Suomen silloissa Opinnäytetyö 33 sivua, joista liitteitä 6 sivua Huhtikuu 2014 Siltojen korjausrakentamisen tarpeen jatkuva lisääntyminen ja markkinoiden kasvaminen tuovat merkittäviä haasteita työmenetelmien kehittämiseen, ajallisesti tehokkaampaan työskentelyyn ja kustannustehokkaampaan toimintaan. Myös kaidetyypit ovat muuttuneet vuosien aikana ja tuoneet haasteita siltojen huolto-, ylläpito- ja korjaustöihin. Suomen valtion omistamista noin sillasta suurin osa on rakennettu luvuilla. Kyseiset sillat saavuttavat parhaillaan ensimmäisen koko sillan kattavan peruskorjausiän. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa viimeisen 60 vuoden aikana käytettyjä teräskaidetyyppejä teräsbetonisilla maantiesilloilla. Kartoituksen tarkoitus on edesauttaa sillankorjausrakentamisessa vastaan tulevien purku- ja työmenetelmien kehittämistä. Kartoituksen ohella kerrotaan myös yleisimmistä teräskaiteiden vaurioista, korjausmarkkinoista ja -tarpeista. Työn tuloksena saadaan selvyys käytetyistä teräskaidetyypeistä sekä ajanjaksoista, jolloin kutakin kaidetyyppiä on käytetty. Tuloksista ilmenee myös pystytäänkö olemassa olevaa siltakantaa korjaamaan riittävää tahtia, ettei huonokuntoisten siltojen ja kaiteiden määrä kasvaisi. Teräskaiteisiin kohdistuvat ongelmat ja tärkeimmät korjaustarpeet sekä vauriot esitellään tehdyssä työssä. Siltojen korjausrakentamisen työmenetelmien kehittäminen tulee tuskin koskaan loppumaan. Silloissa käytettävien uusien kaidetyyppien ominaisuudet tulevat tulevaisuudessa määräytymään törmäysturvallisuusvaatimusten mukaisesti. Uusien kaidetyyppien käyttö vanhoissa silloissa tuo lisähaasteita, sillä niiden asennus tulee aina suunnitella tapauskohtaisesti. Asiasanat: teräskaide, selvitys, siltarakentaminen.
3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree programme in Construction Engineering Option of Building Production MAURI TOMMISKA: Surveying of steel railing types in bridges in Finland Bachelor's thesis 33 pages, appendices 6 pages April 2014 Continuously increasing need for renovation in bridges and market growth will create significant challenges for the development of working methods, more time-efficient and more cost-effective work activities. Steel railing types have also changed over the years and have brought challenges to the maintenance and renovation works of bridges. The Finland state owns about bridges and the most of them have been built during decades. These bridges need now first time to be renovated. Purpose of this bachelor s thesis is to survey what kind of steel railing types have been used in reinforced concrete bridges in public roads. This survey is meant to help incoming demolition- and work methods development. In addition the survey also describes the most common damage-, repair- and market needs of steel railings. This report contains information about used steel railing types, as well as the periods when each steel railing types has been used. The results also shows is it possible to renovate existing bridge enough that the amount of poor condition bridges would not grow. There is also information about problems of steel railings and the most important needs for renovation. Development of bridge renovation related working methods will probably never end. Features of the new steel railing types in bridges in the future will be dictated by crash safety requirements. Using the new steel railing types in the old bridges will bring additional challenges, because their installation should always be designed case by case. Key words: steel railing, survey, bridges.
4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tausta Tavoitteet Menetelmät Rajaukset MENETELMÄT Kyselytutkimus Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus SILTOJEN TERÄSKAITEET Määrät Tyypit ja materiaalit BE-kaide DK-kaide DK H2 -kaide Korjaustarve ja yleisimmät vauriot Korjausmarkkinat TULOSTEN ARVIOINTI Tulokset Menetelmien oikeellisuus Tulosten luotettavuus YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten yhteenveto Johtopäätökset Jatkotutkimus ehdotukset LÄHTEET LIITTEET Liite 1. BE-kaide. Teräksinen ajotiekaide vuodelta Liite 2. DK-kaide. Sillan sälekaide vuodelta Liite 3. DK H2 -kaide. Teräksinen tiheä sillankaide, Liite 4. DK-kaide. Kaiteen sijoitus korkeaan reunapalkkiin Liite 5. DK H2 -kaide. Pulttiryhmän kiinnitys korkeaan reunapalkkiin,
5 5 ERITYISSANASTO Kaideosien nimet ja sijainti kaiteessa: (Lähde: Liikenneviraston ohjeita 25/2012, Siltojen kaiteet, 10.) Reunapalkki BE-kaide DK-kaide DK H2 -kaide Teräsbetoninen palkki sillankannen reunoilla Vuosina käytetty tyyppipiirustustunnus Vuodesta 1958 käytetty tyyppipiirustustunnus Tyyppipiirustustunnus nykyisille törmäysturvallisuusvaatimusten mukaisille teräskaidetyypeille
6 6 1 JOHDANTO Luvussa kerrotaan taustat opinnäytetyön tekemiselle ja lähtökohdat työn pohjalle. Kerrotaan tavoitteet ja mitä eri menetelmiä kartoituksen aikaansaamiseksi käytettiin. Rajataan eli pois suljetaan opinnäytetyön aihealueeseen kuulumattomat asiat. 1.1 Tausta Opinnäytetyön tilaajayrityksen eli asiakkaan markkina-alue on valtion ja kuntien omistamien siltojen ja maanteiden rakentaminen, peruskorjaaminen ja muu infrastruktuuri rakentaminen. Yrityksellä on osaamista ja kokemusta suurista ja vaativista hankkeista, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Juuri suunnittelun ja korjaustekniikoiden parantaminen sekä kustannuslähtöinen näkökulma ovat tausta selvityksen tekemiselle. Yritys pyrkii myös jatkuvasti kehittämään siltojen rakentamisessa ja korjaamisessa käytettyjä työmenetelmiä. Työmenetelmien kehittämisen kannalta pitää olla tietoa olemassa olevista rakenteista. Opinnäytetyön tapauksessa selvitetään teräskaiteita. Teräskaiteiden korjaaminen on osa siltojen peruskorjausta. Korjauksia joudutaan tekemään liikennetapaturmien, kuten törmäyksien, luonnonilmiöiden tai korroosion aiheuttamien syiden takia. Myös pelkät teräskaiteet voidaan tai joudutaan vaihtamaan edellä mainittujen ulkoisten syiden takia. Kyseisestä aihealueesta löytyy hyvin vähän tutkimus- ja kirjallisuusmateriaalia. Tämä on yksi niistä syistä, minkä takia opinnäytetyötä lähdettiin tekemään ja selvittämään Suomessa käytettäviä teräskaiteita. 1.2 Tavoitteet Opinnäytetyön päätavoite on selvittää sillankorjausrakentamisessa vastaan tulevia teräskaiteita ja kaidetyyppejä. Selvityksen avulla pystytään kehittämään erilaisia purku- ja korjausmenetelmiä ja helpottamaan työmenetelmien suunnittelua ja toteuttamista. Konkreettisina alatavoitteina kartoituksen ohessa on saada selville arvio teräskaiteiden määristä Suomen silloilla, korjausmarkkinoiden osuus siltarakentamisessa, yleisimpien
7 7 kaidevaurioiden, korjaustarpeiden ja -tekniikoiden esitteleminen. Nykypäivänä korjausrakentamisessa saattaa tulla vastaan erilaisia teräskaidetyyppejä, jotka voivat olla jopa 50 vuotta vanhoja. Yksi alatavoitteista onkin esitellä ja käydä läpi eri kaidetyyppejä tyyppikuvineen mainitulta ajanjaksolta. Tavoitteiden ohessa saatetaan helpottaa siltojen uudisrakentamista ja korjausrakentamista suunnittelijan näkökulmasta, antamalla suunnittelijalle kootun teoksen aiheesta. 1.3 Menetelmät Opinnäytetyössä käytettiin pääsääntöisesti kolmea eri tutkimusmenetelmää, jotka ovat kysely- ja kirjallisuustutkimus sekä haastattelu. Näillä menetelmillä pyrittiin saamaan riittävän hyvä tieto selvityksen tekemiseksi. 1.4 Rajaukset Opinnäytetyön tarkoituksena ei ole tutkia tai käsitellä siltoja kokonaisuutena, reunapalkkeja, päällysteitä tai muita siltojen rakenneosia tai varusteita, ainoastaan teräsbetonisen sillan ajoradan teräskaiteita viimeisen 60 vuoden ajalta. Kevyenliikenteen kaiteet, tiejohteet ja kaikki varsinaisen sillankannen ulkopuolella olevat osat eivät kuulu opinnäytetyön selvitysalueeseen. Yleisimmät kaidevauriot ja korjaustekniikat esitellään puuttumatta oikean korjaustekniikan valintaan tai työselostuksiin. Korjaustarpeet esitellään yhdessä kaidevaurioiden kanssa. Korjausmarkkinat käydään läpi tutkimusmenetelmillä saatujen tietojen perusteella. Teräskaiteiden määrien lopputulos on vain tutkimusmenetelmien avulla saatuja arvioita. Kaikkia kaidetyyppejä ei tulla esittelemään opinnäytetyössä, vain kirjoittajan valitsemat teräskaidetyypit, kuitenkin puuttumatta niiden rakenteellisiin virheisiin tai parannuskeinoihin. Puu- ja betonikaidetyypit eivät kuulu selvitysalueeseen.
8 8 2 MENETELMÄT Luvun tarkoituksena on kertoa mitä kolmea eri tutkimusmenetelmää käytettiin opinnäytetyössä. Tutkimusmenetelmien avulla yritettiin saada selville kokonaiskuva teräskaiteiden tilanteesta alan kirjallisuuden ja ammattilaisten näkökulmista. Kunkin menetelmän materiaalia, tuloksia, luotettavuutta ja opinnäytetyön kirjoittajan henkilökohtaisia mielipiteitä tullaan käsittelemään myöhemmässä vaiheessa. 2.1 Kyselytutkimus Kyselytutkimuksessa tutkija esitti vastaajille kysymyksiä kyselylomakkeen välityksellä. Opinnäytetyössä käytettiin sähköpostia ja haastattelua kyselyjen välittämiseen. Kyselytutkimuksen kyselylomakkeella kysymykset pyrittiin esittämään mahdollisimman yksiselitteisesti, helposti vastattaviksi ja tutkijalle mahdollisuus antaa vastausta tukevaa oheismateriaalia. Kyselytutkimuksessa kerättiin monelta eri ihmiseltä mielipidettä kysyttyyn asiaan. Vastausvaihtoehtoja oli annettu myös valmiiksi. 2.2 Kirjallisuustutkimus Tarvittavaa aineistoa ja materiaalia ei aina tarvitse etsiä yksilöiltä eli henkilöiltä, vaan mahdollinen käyttökelpoinen materiaali saattaa löytyä jo olemassa olevasta kirjallisuudesta tai opuksesta. Opinnäytetyössä käytettiin olemassa olevaa kirjallisuutta tukemaan muita tutkimusmenetelmiä. Aihealueen aineistoa etsittiin kirjastoista ja nettijulkaisuista. Tekstissä viitataan aina tekstin alkuperään ja työssä käytetty kirjallisuus ilmenee lopussa olevasta lähdeluettelosta. Kirjallisuustutkimuksen pohjalta etsittiin mahdollisia tilastoja, taulukoita ja kuvia teräskaiteista. Edellä mainitut asiat yhdessä kirjallisuuden kanssa havainnollistavatkin kokonaiskuvaa paremmin kuin pelkkä teksti.
9 9 2.3 Haastattelututkimus Haastattelu on toimintaa ja tapahtuma, jossa haastattelija ja haastateltava kommunikoivat. Opinnäytetyössä käytetään konkreettista henkilöiden välistä kanssakäymistä eli kasvotusten haastattelua, puhelimitse suoritettua haastattelua ja sähköpostin välityksellä käytyjä haastattelua. Haastattelun aikaansaamiseksi tarvitaan seuraavat asiat: - Haastattelija. - Haastateltava henkilö. - Haastattelutilanne tai -paikka. - Kysymykset. - Saadut vastaukset kirjataan muistiin. Edellä mainittujen asioiden täytyttyä, opinnäytetyöhön on saatu onnistunut haastattelu. Haastattelussa esille tulleita asioita tullaan käyttämään kartoituksen tekemisessä.
10 10 3 SILTOJEN TERÄSKAITEET Luvussa käsitellään Suomessa käytettyjä ja hyväksyttyjä ajoradan teräskaiteita. Tutustutaan tyyppikuviin viimeisen 60 vuoden ajalta, ja selostetaan niiden perusominaisuuksia. Käsitellään kyseisten kaiteiden materiaaleja, ja kerrotaan yleisesti milloin kutakin siltatyyppiä on rakennettu Suomen maanteille. Arvio teräskaiteiden määrästä saadaan siltojen määrän ja korjaustarpeiden perusteella. Tutkimusmenetelmiä apuna käyttäen selvitetään ja tuodaan esille teräsbetoni siltojen kaidevauriot, korjaustarpeet ja samalla myös saadaan selville suuntaa-antava arvio teräskaiteiden nykyisestä kunnosta. Korjausmarkkinat liittyvät suurelta osin juuri korjaustarpeen kasvamiseen. 3.1 Määrät Liikenneviraston vuonna 2010 tekemän tutkimuksen tiesillat mukaan Suomessa on yhteensä siltaa, joista 9815 on teräsbetoni- tai jännitettyjä betonisiltoja. Kuvasta 1 saadaan selville tietyn ajanjakson eri päärakennusmateriaaleista rakennettujen varsinaisten siltojen määrät. Kuvassa esitettyjen siltojen pituus on kaksi metriä tai enemmän. Putkisillat (<2m) ja tierummut eivät siis kuulu selvitykseen mukaan. Kuvasta voidaan tarkastella materiaalien mukaan siltojen lukumääriä ja samalla myös silloilla olevien kaiteiden lukumäärä saadaan selville.
11 11 KUVA 1. Siltojen ikäjakauma päärakennusmateriaaleittain (Liikennevirasto, tiesillat , 34) Suomen maantiesiltojen pituusjakauma on esitetty kuvassa 2. Alareunassa on esitetty siltojen pituudet ja vasemmassa reunassa siltojen määrä. Alle 20 metrisiä siltoja 6 475, metrisiä siltoja 3 597, yli 60 metrisiä siltoja ja 25 siltaa joiden pituutta ei ole tiedossa. KUVA 2. Siltojen pituusjakauma (Liikennevirasto, tiesillat , 39, muokattu)
12 Tyypit ja materiaalit Liikenneviraston silta-asiantuntija Jani Meriläisen mukaan kulmateräskaiteita on siltarekisterin mukaan 424 sillalla yhteensä ,2 kaidemetriä. Kulmateräskaiteet kuuluvat kaidetyyppi BE-luokkaan (liite 1), jotka eivät täytä nykyisin törmäysturvallisuusvaatimuksia ja ne on vaihdettava aina korjauksen yhteydessä uusiin. (Meriläinen 2014.) Suomen silloilla ajoradan teräskaiteina on käytetty pääsääntöisesti kolmea eri tyyppipiirustustunnusta omaavaa kaidetta; BE (liite 1), DK (liite 2) ja DK H2 -kaide (liite 3). Kaidetyypit on otettu käyttöön tyyppipiirustuksien hyväksymispäivämäärällä ja pääsääntöisesti uusi kaide korvaa vastaavan käyttötarkoitukseen tarkoitetun vanhan kaiteen. Vanhoja ja uusia kaiteita on käytetty kuitenkin sekaisin joitakin vuosia ja näin ollen ei pystytä tarkkaan sanomaan milloin jonkin kaidetyypin käyttö on oikeasti loppunut (kuva 3). (Meriläinen 2014.) KUVA 3. Kaidetyyppien käyttö teräsbetonisilla silloilla Siltakaiteet valmistettiin L-teräsprofiileista 1960-luvun puoliväliin asti. Siitä lähtien kaidepylväät on valmistettu kuumasinkitystä putkipalkista (tuotemerkki RHS). Viime vuosina on siirrytty noudattamaan eurooppalaista standardia SFS-EN 1317, jolloin edel-
13 lä mainitut kaidetyypit ovat jääneet pois käytöstä, koska ne eivät täytä uuden standardin vaatimuksia. (Silko 2.311, Tiehallinto, 2004, 1.) BE-kaide BE-kaide (liite 1) on ensimmäisiä liikenneviraston arkistoista löytyviä valtion maantiesilloilla käytettyjä teräskaiteita. BE-tyyppipiirustustunnusta on käytetty pääsääntöisesti vuosien välillä. (Liikenneviraston arkisto 2014.) Kyseisen tunnuksen omaavia kaiteita tulee edelleen vastaan siltojen peruskorjauksissa, vaikka ensimmäisiä tämän tyypin kaiteita on tehty jo yli 60 vuotta sitten. Vastaantulevat kaiteet löytyvät kuitenkin suurimmaksi osaksi syrjäisemmiltä ja liikennemääriltä vähäisemmiltä tieosuuksilta. Sihvon mukaan BE-tyyppitunnuksen kaiteille on tehty tarvittavat huolto- ja ylläpitotoimet ja näin ollen ne ovat säilyneet alkuperäisinä vuosikymmeniä. Nykyisin siltojen peruskorjauksien yhteydessä kyseiset kaiteet tulee kuitenkin vaihtaa törmäysturvallisuusvaatimusten täyttäviin H2-kaiteisiin. (Sihvo 2014.) Liitteessä 1 on esitetty tyyppipiirustus teräksisestä ajotiekaiteesta teräsbetonikantisessa sillassa. Tyypillisimpiä tunnusmerkkejä kyseisestä kaidetyypistä on L-teräksinen kaidepylväs ja käsijohde, pystysäleet kiinnitettiin niiteillä, kaidepylväs upotettiin tai kiinnitettiin L-teräksellä reunapalkkiin ja kaiteet maalattiin korroosion estämiseksi. 3.4 DK-kaide DK-tyyppipiirustustunnuksen omaavia kaiteita (liite 2) on käytetty vuodesta 1958 alkaen (Meriläinen J. 2014). Destia Oy:n toimihenkilöiden kanssa käytyjen puhelinkeskustelujen mukaan DK-mallin kaide on niin sanottu muutosvaiheen kaidetyyppi. Kaidetyypissä siirryttiin L- teräksisestä kaidepylväästä suorakaiteen muotoiseen kaidepylvääseen, ja reunapalkkiin upotettavasta kaidepylväästä pulttiryhmillä kiinnitettävään malliin noin 1980-luvun alussa. Kaiteen pintakäsittelyssäkin tapahtui muutoksia, joka johti teräsosien kuumasin-
14 kitykseen maalaamisen sijaan. (Sihvo, Tapanainen & Väisänen 2014.) Tyyppikuva kaiteesta on liitteessä Muutokset toivat osakseen ongelmia kaidepylvään sisään mahdollisesti kondensoituvan veden kanssa. Veden poistaminen toteutettiin reunapalkin läpi menevällä putkella, joka useasti saattoi mennä helposti myös tukkoon. Kyseinen vaurio on erittäin yleinen kyseisen kaidetyypin kaidepylväissä. Vauriota käsitellään lisää alaluvussa 3.6 ja piirustus upotetusta kaidepylväästä on esitetty liitteessä 4. Pulttiryhmällinen kaidepylväs Kiinnitystapa oli suotuisa ja vähemmän työllistävä, kun kaiteen osia jouduttiin vaihtamaan mahdollisten kaidevaurioiden sattuessa. Kaidetta uusittaessa ei välttämättä jouduttu korjaamaan, purkamaan tai muutenkaan koskemaan sillan reunapalkkiin pulttiryhmällisen kiinnitystavan vuoksi. Nykyisin DK-kaidetyyppi vaihdetaan peruskorjauksien yhteydessä uuteen DK H2 -kaidetyyppiin, mikäli kaiteelle asetetut törmäysturvallisuusvaatimukset eivät täyty (Meriläinen 2014). 3.5 DK H2 -kaide Nykyisessä siltarakentamiskulttuurissa käytetään teräskaidetyyppiä DK H2, joka täyttää nykyiset törmäyskestävyysvaatimukset (liite 3). Teräskaiteiden rakenteeseen kuuluu kaiteen runko ja varusteluosat. Teräskaiteiden varustelu voi olla harva, tiheä, säle tai verkko. Ajoneuvoliikenteelle tarkoitetulla sillalla käytetään yleensä teräksistä kuumasinkittyä sillankaidetta. (Liikenneviraston ohjeita 25/2012, 10.) Harva sillankaide (kuva 4, ylhäällä vasen) Käytetään silloilla, joilla kevyt liikenne on kielletty (esim. moottoritie- tai moottoriliikennetie). Harva sillankaide koostuu kaiderungosta: kaidepylväistä, yläjohteesta, siltajohteesta sekä mahdollisesta alemmasta törmäysjohteesta. Alempaa törmäysjohdetta käytetään H2 sillankaiteella kaiteen liittyessä matalaan reunapalkkiin, tai myös korkean reunapalkin yhteydessä, mikäli siltajohteena käytetään 240/5-avoprofiilia. ( Siltojen kaiteet, Tiehallinto, 2006, 16.)
15 15 Tiheä sillankaide (kuva 4, ylhäällä oikea) Käytetään silloilla, joilla kevyt liikenne on sallittu. Tiheä sillankaide koostuu välijohteilla varustellusta kaiderungosta. ( Siltojen kaiteet, Tiehallinto, 2006, 16.) Pelkästään välijohteilla varustettu tiheä sillankaide kuitenkin helpottaa kaiteen yli kiipeämistä, joten tiheää sillankaidetta ei saa käyttää kevyeen liikenteen kaistan ulkoreunalla (Liikenneviraston ohjeita 25/2012, 10). Verkkokaide (kuva 4, alhaalla vasen) Käytetään aurauslumen putoamisen esteenä alittavan tien kohdalla. Suojaverkkoa käytetään myös kevyen liikenteen kaistan ulkoreunalla suojaamassa kevyttä liikennettä. (Liikenneviraston ohjeita 25/2012, 10.) Verkkokaiteessa on kaiderunko varustettu korkealla suojaverkolla. Verkon kohdalla ei tarvitse käyttää välijohteita, mutta kylläkin tarvittaessa alempaa törmäysjohdetta. Välijohteiden käyttö yhdessä verkon kanssa on kuitenkin mahdollistettu H2 sillankaiteissa. ( Siltojen kaiteet, Tiehallinto, 2006, 16.) Sälekaide (kuva 4, alhaalla oikea) Voidaan käyttää kevyen liikenteen kaistan ulkoreunalla verkkokaiteen sijasta. Se ei kuitenkaan toimi aurauslumen putoamisen estävänä rakenteena. Sälekaidetta ei saa käyttää tiesillan kaiteena, mikäli se muodostaa näkemäesteen, kuten on esim. rombisissa eritasoliittymissä liityttäessä rampilta sillan päällä olevalle tielle. Sälekaide koostuu säleiköllä varustetusta kaiderungosta. (Liikenneviraston ohjeita 25/2012, 10.)
16 16 KUVA 4. Periaatteellisia esimerkkejä teräksisistä sillankaiteista eri varusteluilla: harva kaide (yllä vas.), tiheä kaide (yllä oik.), verkkokaide (alla vas.) ja sälekaide (alla oik.) (Liikenneviraston ohjeita 25/2012, 10). H2-kaiteen kiinnitys reunapalkkiin tehdään kaidepylvään ja reunapalkin välisellä pulttiryhmällä (liite 5). Upotettavasta kaidepylvään kiinnityksestä on luovuttu, koska pulttiryhmällä kiinnitettyjä kaiteita on helpompi huoltaa, ylläpitää ja korjata. Edellä mainittujen asioiden tärkeys tulee vastaan, kun yleisimpiä vaurioita ryhdytään korjaamaan tai määritetään siltojen korjaustarvetta. 3.6 Korjaustarve ja yleisimmät vauriot Selvityksessä käytettävien menetelmien myötä kävi ilmi, että yleisesti ottaen korjattavien siltojen ja näin ollen myös kaiteiden korjaustarve on suurempi, kuin nykyvauhdilla pystytään korjaamaan. Toisin sanoen siltoja ja kaiteita ei pystytä korjaamaan samaa vauhtia, mitä niiden kanta huononee. (Meriläinen, Sihvo & Väisänen 2014) Osasyynä tähän ilmiöön on todennäköisesti korjaukseen käytettävissä olevat määrärahat ja pahimpien vaurioiden priorisointi, joihin kuluu iso osuus budjetista. Mahdollisesti myös vauriokorjauksia on laiminlyöty. Kuvassa 5 on ennustettu huonokuntoisten siltojen määriä tulevina vuosina.
17 17 KUVA 5. Ennuste huonokuntoisten siltojen määrästä (Meriläinen 2014) Varsinaisten siltojen korjaustilanne on esitetty kuvassa 6. Kuvaa tulkiten voidaankin olettaa nykypäivänä peruskorjattavien siltojen olevan 1970 luvun molemmilta puolin sillan kunnosta riippuen. Sillan teräskaiteet ovat yleisesti osa peruskorjausta. Ylläpitokorjauksia tehdään kaikille yli 10 vuotta vanhoille silloille. Seuraavien 10 vuoden aikana peruskorjauksen tarve tulee olemaan 1970 luvulla valmistuneilla silloilla. KUVA 6. Siltojen korjaustilanne vuonna 2010 (Liikennevirasto, tiesillat , 84) Korjaustarpeesta puhuttaessa tarkoitetaan sillan teräskaiteen korjaamista tai mahdollisesti kokonaan sen uusimista peruskorjauksen yhteydessä. Kaiteiden uusimisen ja kor-
18 jauksen välistä vaihtoehtoa määritetään seuraavissa kappaleissa yleisimpien vaurioiden hahmottaessa kokonaiskuvaa. 18 Yleisesti ottaen teräskaide uusitaan korjaamisen sijaan jos a) se on niin pahoin vaurioitunut, että kaide vaarantaa liikenneturvallisuutta (kaide on korjattava tai uusittava välittömästi), b) siirtyminen uuteen sillankaidetyyppiin eri luokan teillä vaikuttaa kaiteiden uusimistarpeeseen seuraavan kappaleen mukaan, c) sillan reunapalkki uusitaan peruskorjauksen yhteydessä, d) kaide on pahoin ruostunut ja siinä on runsaasti pistemäistä tai viivamaista korroosiota ja kaidepylvään teräsprofiilin ainepaksuus on pienentynyt paikallisesti yli 10 %, e) ulkonäkösyyt vaativat, f) matala kaide on muutettava korkeaksi, g) muissa tapauksissa on selvitettävä uusimisen ja korjaamisen välinen suhde kustannusvertailulla (korjaamisen kustannus saa olla korkeintaan puolet uusimisen kustannuksesta) (Silko 2.311, Tiehallinto, 2004, 1). Sillan kaide uusitaan tai korjataan edellisen kappaleen mukaan aina, jos kaide vaarantaa liikenneturvallisuutta. Sillan peruskorjauksen ja reunapalkin uusimisen yhteydessä menetellään kaiteiden osalta seuraavasti: - L-teräsprofiilista valmistettu kaide uusitaan. - Putkipalkkipylväin varustettu kaide uusitaan tai muutetaan kaiteen rakenne tyyppipiirustuksia vastaavaksi tieluokasta riippuen seuraavasti: o Moottoriteillä, valtateillä ja kauttakulkuliikenteelle tarkoitetuilla tärkeillä väylillä päätös tehdään ELY-keskuksittain. o Seudullisilla teillä, kun kaiteen kunnossapitomaalaus uusintamaalauksena on tarpeen. Kuumasinkityn kaiteen kunnossapitomaalaus tehdään kuitenkin uudis- tai uusintamaalauksena. o Yhdysteillä siltapaikan tieolosuhteiden mukaan (paha kaarre, huonot näkemäolosuhteet jne.). o Vanhoissa kaiteissa, joissa yhtenäinen siltajohde on näkemäeste, on suositeltavaa vaihtaa johde kaksoisputkijohteeksi. (Silko 2.311, Tiehallinto, 2004, 2.)
19 19 Kaiteiden yleisin vaurio on ruostuminen, koska kaiteisiin kohdistuu voimakas suola- ja kosteusrasitus. Ruostuminen pahenee, jos kunnossapitomaalausta ei tehdä ajoissa. Korroosiota on havaittu myös kaidepylväiden sisällä. Muita vaurioita tai toiminnallisia puutteita ovat: - Ajoneuvojen, etenkin kunnossapitokaluston aiheuttaman törmäysvauriot. Pahimmassa törmäysvauriossa kaidepylväät leikkautuvat irti. - Kaide ei täytä nykyisiä liikenneturvallisuusvaatimuksia. (Silko 2.311, Tiehallinto, 2004, 1.) Teräskaiteiden vauriot Edellä mainitut ajoneuvojen törmäykset esimerkiksi onnettomuustilanteissa saattavat vaurioittaa teräskaiteita (kuva 7). Teräskaide voi estää ajoneuvon putoamisen sillalta ja useimmissa onnettomuuksissa teräskaide on niin pahoin vaurioitunut, että se joudutaan uusimaan kokonaan liikenneturvallisuuden vuoksi. KUVA 7. Törmäyksessä vaurioitunut teräskaide (Silko 2.311, Tiehallinto, 2004, 1) Suurimpia ongelmia on kaidepylvään halkeaminen (varsinkin DK-mallin kaiteissa). Profiililtaan suorakaiteenmuotoinen kaidepylväs on varustettu kaiteen sisältä lähtevällä ja reunapalkin läpimenevällä kondenssiveden poistoputkella. Kalkin, ruosteen tai muun aineen tukkiessa tämän putken, yleisimmäksi ongelmaksi muodostuu, että kondenssive-
20 si jää kaiteen sisään. Putken sisällä oleva vesi jäätyy ulkoilmassa vallitsevan pakkasen takia, ja laajentuessaan suurella voimalla saattaa tehdä putkeen halkeaman (kuva 8). 20 KUVA 8. Kaidepylväs, jossa pystyhalkeama juuressa (Kuva: Mauri Tommiska 2013) Kaiteiden juuret saattavat vaurioitua tai irrota kokonaan reunapalkista, kun aurauskalusto auraa talvisin siltoja. Kuvista 9 ja 10 nähdään tyypillisimpiä vaurioita, joita joudutaan korjaamaan siltojen kunnossapitoyksiköissä eri puolella Suomea. Juurivalujen rikkoutuessa ja irrotessa kaiteen sekä reunapalkin väliset kierrepultit tulevat esille ja ovat herkemmin alttiita korroosiolle. KUVA 9. Aura-auton vaurioittama juurivalu (Kuva: Mauri Tommiska 2013)
21 21 Juurivalujen vaurioiden lisäksi myös kaiteiden kaidepylväät saattavat vaurioitua auraauton auratessa siltoja. Aura-auton vaurioittama L-teräksinen kaidepylväs saattaa irrota kokonaan kiinnityspulteista (kuva 10). Kyseiset vauriot tulee korjata pikimmiten. KUVA 10. Kaidepylväs on irronnut reunapalkista (Kuva: Mauri Tommiska 2013) Kunnossapitomaalaus on tärkeä tekijä kaiteen pitkäikäisyyteen, etenkin vanhoissa kaiteissa joita ei ole kuumasinkitetty. Säännöllisen huollon laiminlyönti, UV-säteily, kosteus ja tiesuola syövät teräskaiteen maalipintaa (kuva 11). KUVA 11. Teräskaiteessa on pahoja ruostevaurioita (Kuva: Mauri Tommiska 2013)
22 Korjausmarkkinat Meriläisen mukaan vuosittain tiesiltojen korjauksiin käytetään noin miljoonaa euroa ja tällä määrällä huonokuntoisten siltojen määrä lisääntyy, joten korjattavia siltoja on enemmän kuin mitä korjataan. Meriläinen toteaa myös, että yleensä kaiteet uusitaan peruskorjauksen yhteydessä, jos ne eivät täytä nykyisiä törmäysturvallisuusvaatimuksia. Kulmateräskaiteiden törmäysturvallisuus huolestuttaa eniten ja ne on vaihdettava aina korjauksen yhteydessä. (Meriläinen 2014.) Huonokuntoisiin siltoihin joudutaankin tekemään korjaustoimenpiteitä, jotta niiden kuntoluokkaa saadaan nostettua. Seuraavassa kuvassa on esitetty sillankorjaustoimenpiteet ELY-keskuksittain vuonna 2009 (kuva 12). Teräskaiteet kuuluvat osioon teräsrakenteet. Kuva havainnollistaa hyvin kuinka suuri osa korjaustoimenpiteistä kohdistuu juuri teräskaiteisiin ja näin ollen kaiteet ovatkin hyvin keskeinen osa korjausmarkkinoita yhdessä pintarakenteiden uusimisen kanssa. KUVA 12. Korjaustoimenpiteiden lukumääriä (Liikennevirasto, tiesillat , 77)
23 23 4 TULOSTEN ARVIOINTI Luvussa kerrotaan kartoituksen tuloksista, ja olivatko valitut menetelmät kartoituksen tekemiseksi oikeita sekä voidaanko saatuja tietoja ja tuloksia pitää oikeina. Osa tuloksista on tullut esille jo teoriaosuudessa kyseisen asian yhteydessä. Tuloksia ei tule yhdistää suoranaisesti kaikkiin sillankorjausrakentamisen osa-alueisiin, ainoastaan teoriaosuudessa käsiteltyihin teräskaidetyyppeihin. 4.1 Tulokset Kaidetyypit esiteltiin kirjallisuudesta, arkistoista ja haastatteluista ilmenneiden tietojen perusteella. Tuloksena voidaankin sanoa, että vaikka kaidetyypit ovat muuttuneet Suomen maanteillä viimeisten vuosikymmenien aikana, tulee yhä edelleen olla perustieto mitä kaidetyyppejä on ollut ja mitkä ovat olleet niiden perusominaisuudet. Nämä tiedot ovat erittäin tärkeitä, kun kaiteita ryhdytään huoltamaan, korjaamaan tai uusimaan. Yleisimmät kaidevauriot esiteltiin teoriaosuudessa ja käsiteltiin kaiteiden korjaustarpeiden kasvua Suomen silloilla. Haastattelujen ja tilastojen pohjalta voidaankin olettaa, että Suomen teräsbetonisten maantiesiltojen teräskaiteita ei aivan pystytä korjaamaan korjaustarpeena olevaa vauhtia. Kyseinen korjaustarve johtuukin osaksi juuri käytettävissä olevien määrärahojen riittämättömyyden takia, sekä suuresta peruskorjausikään tulevien siltojen määrästä. 4.2 Menetelmien oikeellisuus Valittujen tutkimusmenetelmien avulla saatiin hyvät tulokset selvitykseen. Kirjallisuustutkimus oli oikea valinta haluttujen tyyppikuvien ja jo olemassa olevan materiaalin käyttämiseksi kartoituksessa. Tuloksena saatiin kartoituksen kannalta tärkeää materiaalia selville ja esille. Kirjallisuutta löytyy niukasti, kuitenkin saatavissa oleva materiaali oli riittävän kattava. Kirjallisuudesta saatujen tilastojen tulokset selvensivät hyvin olemassa olevaa teräskaidekantaa, niiden yleisimpiä vaurioita ja korjaustarpeita.
24 24 Haastattelututkimus oli oikea valinta kokeneiden ja asiaan perehtyneiden tai kaiteiden kanssa osaksi työtään joutuvien henkilöiden kokemusperäisten tietojen saamiseksi. Tuloksena saatiin tietoa, milloin kutakin kaidetyyppiä on käytetty ja mitkä ovat niiden ominaispiirteet. Haastattelututkimuksen perusteella pystyttiin myös arvioimaan minä ajanjaksona suurimpia muutoksia on tapahtunut ja saatiin tietoa nykyisten korjausmarkkinoiden kasvusta. Kyselymenetelmällä saatiin tietoa olemassa olevasta kirjallisesta materiaalista ja mistä sitä on saatavilla kartoituksen pohjaksi. Tieto oli todella tärkeää ja lopputulos olisi ollut aivan toisenlainen ilman näitä kyselyillä saatuja ohjeistuksia. Samoja kysymyksiä esittämällä useille henkilöille oli keinona toimiva, kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Kokonaisuudessaan jokainen menetelmä oli hyödyllinen opinnäytetyössä ja selvitystä tehtäessä. Selvitys olisi ollut huomattavasti suppeampi, ilman jotakin käytössä ollutta menetelmää. 4.3 Tulosten luotettavuus Tuloksia voidaan pitää luotettavina niiden lähteiden takia. Hajonta, jota ilmeni kyselytutkimuksissa ja haastatteluissa esitetyissä kysymyksissä oli hyvinkin vähäistä. Tilastojen avulla saadut tulokset ovat tarkoin tutkittujen ja vuosien ajan kirjattujen asioiden pohjalta ja näin ollen niitä voidaankin pitää luotettavina. Haastateltavat henkilöt ovat ammattitaitoisia ja toimineet pitkän aikaa kyseisellä alalla, näin ollen haastatteluista saatuja tietoja voidaan pitää luotettavina.
25 25 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Luvussa on tuotu esille opinnäytetyöntekijän ideat mahdollisista jatkotutkimus ehdotuksista entistä tehokkaampaan työskentelyyn ja kustannustehokkaampaan toimintaan. Kerrataan tärkeimmät kohdat ja tehdään johtopäätökset kartoituksesta sekä saaduista tuloksista. Tulosten yhteenvedossa käsitellään opinnäytetyössä esiintyneitä tuloksia, kerrotaan niiden tärkeys tavoitteisiin nähden sekä päästiinkö asetettuihin tavoitteisiin. 5.1 Tulosten yhteenveto Teräskaidetyyppien teoriaosuutta ja tuloksia tarkasteltaessa, voidaan todeta, että teräskaiteiden kartoituksessa päästiin haluttuun päätavoitteeseen ja näin ollen tuloksia voidaan käyttää työmenetelmien kehittämisessä. Alatavoitteena ollut teräskaiteiden määrät, korjausmarkkinat, -tarpeet ja yleisimmät vauriot esiteltiin teoriaosuudessa ja teoria osuuden pohjalta saatiin tavoitellut tulokset. Tavoitteena ollut käytettyjen teräskaidetyyppien esittely oli teoriaosuudessa ja niihin liittyvät liitteet esitettiin liitteissä. Siltojen korjaustarve on nykyisiä korjausmarkkinoita suurempi. Näin ollen vuosittain käytettävä noin miljoonan euron rahasumma ei riitä huonokuntoisten siltojen korjaamiseen. Kyseinen summa on koko Suomessa siltojen korjausrakentamiseen käytetty rahasumma ja teräskaiteiden osuus on vain murto-osa siitä. Peruskorjausikään tulevien siltojen määrä tulee kasvamaan entisestään, joten korjausmarkkinat tulevat myös kasvamaan sen myötä. Törmäysturvallisuusvaatimuksiltaan vähäisimmät eli L-teräskaidetyypin kaiteita oli valtion omistamilla maantiesilloilla yhteensä ,2 kaidemetriä vuonna Kyseiset kaiteet tulisi laittaa korjauslistan kärkeen, juuri niiden kunnon ja turvallisuuden takia. Huonokuntoisten siltojen määrän uskotaan kasvavan noin 650:stä 750:ään siltaan seuraavan neljän vuoden aikana. Vuonna 2010 olleista sillasta oli teräsbetonisia tai jännitettyjä betonisiltoja, joista suurimmassa osassa oli teräskaide.
26 Johtopäätökset Esitettyjen tietojen ja tulosten perusteella saadaan käsitys käytetyistä ja nykyisin käytössä olevista kaidetyypeistä. Opinnäytetyön selvitystä teräskaidetyyppeihin lähdettiin tekemään mahdollisten purku- ja korjaustyömenetelmien kehittämisen takia. Työssä esitetyt tiedot kertovat eritellysti halutut asiat ja näin ollen selvitys on onnistunut ja työtä voidaan käyttää työmenetelmien kehittämiseen. Kasvava kaiteiden korjaustarve edellyttääkin entistä tehokkaampia ja sujuvampia työvaiheita ja -menetelmiä. 5.3 Jatkotutkimus ehdotukset Opinnäytetyön pohjalta pystyisi jatkojalostamaan teräs-, puu- ja betonikaiteiden selvitystä muillekin siltatyypeille ja erilaisille variaatioille. Samassa jatkotutkimuksessa voisi käsitellä teräskaiteiden ja teräsbetonisten reunapalkkien yhteistoimintaa, sekä kuinka teräskaiteita pystytään korjaamaan ja huoltamaan kustannustehokkaasti. Kustannustehokkaampaa toimintaa pystyisi myös kehittämään tutkimalla ulkomaan työmenetelmiä ja käytäntöjä. Toinen jatkotutkimusmahdollisuus liittyisi yleisesti talvikuukausien hiljaisempiin aikoihin, ja voisiko näiden talvikuukausien aikana korjata tai huoltaa siltojen kaiteita sekä reunapalkkeja. Tutkimuksen yksi tavoitteista liittyisi työn jatkuvuuden saamiseen läpi vuoden ja mahdollisten hiljaisempien kuukausien aikana voitaisiin hoitaa yleisiä huoltoja kunnostustöitä kaiteille. Kausiluontoisessa työssä ei vietäisi pois tehokasta aikaa kansirakenteiden uusimiselta.
27 27 LÄHTEET Liikennevirasto Tiesillat Liikenneviraston tilastoja 03/2010. Luettu Liikennevirasto Siltojen kaiteet. Liikenneviraston ohjeita 25/2012. Luettu Liikennevirasto kotisivut Tyyppipiirustukset arkisto. Luettu t/arkisto/tyyppipiirustukset Meriläinen, J. silta-asiantuntija, Liikennevirasto Opinnäytetyöhön liittyvä kysely. Sähköpostiviesti. Luettu Sihvo, J. työmaapäällikkö, Destia Oy Puhelinhaastattelu Haastattelija Tommiska, M. Tampere. Tapanainen, T. työpäällikkö, Destia Oy Puhelinhaastattelu Haastattelija Tommiska, M. Tampere. Tiehallinto SILKO-ohjeet, Sillankaiteen uusiminen. Luettu Tiehallinto Siltojen kaiteet. Suunnitteluvaiheen ohjaus. Luettu Väisänen, E. työpäällikkö, Destia Oy Puhelinhaastattelu Haastattelija Tommiska, M. Tampere.
28 28 LIITTEET Liite 1. BE-kaide. Teräksinen ajotiekaide, (Liikennevirasto. Arkisto 2014) Liite 2. DK-kaide. Sillan sälekaide, (Liikennevirasto. Arkisto 2014) Liite 3. DK H2 -kaide. Teräksinen tiheä sillankaide (Liikennevirasto. Arkisto 2014) Liite 4. DK-kaide. Kaiteen sijoitus korkeaan reunapalkkiin (Liikennevirasto. Arkisto 2014) Liite 5. DK H2 -kaide. Pulttiryhmän kiinnitys korkeaan reunapalkkiin (Liikennevirasto. Arkisto 2014)
29 Liite 1. BE-kaide. Teräksinen ajotiekaide vuodelta
30 Liite 2. DK-kaide. Sillan sälekaide vuodelta
31 Liite 3. DK H2 -kaide. Teräksinen tiheä sillankaide,
32 Liite 4. DK-kaide. Kaiteen sijoitus korkeaan reunapalkkiin
33 Liite 5. DK H2 -kaide. Pulttiryhmän kiinnitys korkeaan reunapalkkiin,
Varilan kuntoradan putkisilta
4.11.2016 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Muu päällysrakenne (pääkannattaja putki)...3 3 Päällyste...3 4 Kaiteet...3 5 Muut varusteet ja laitteet...3 6 Siltapaikan rakenteet...4 7 Sillan rakenneosien
LisätiedotPesurinkadun silta. Yleistarkastusraportti. Yleistarkastusraportti
Yleistarkastusraportti Yleistarkastusraportti 3.11.2016 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Alusrakenne...3 2.1 Etumuurit, siipimuurit, otsamuurit ja laakeritasot...3 2.2 Alusrakenteen reunapalkit...3
LisätiedotTERÄSRAKENTEET SILLANKAITEEN UUSIMINEN TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET 1 VAURIO 2 KORJAUSTARVE
Silko_ohje_2.311 18.6.2004 13:46 Sivu 1 TERÄSRAKENTEET SILLANKAITEEN UUSIMINEN TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET TIEHALLINTO, SILTATEKNIIKKA 2 / 04 (korvaa ohjeen 11 / 81) 2.311 1 VAURIO Kaiteiden yleisin
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotSK-942 Haarahongan risteyssilta, Siilinjärvi
Tekn. ltk. 25.1.2017 3 liite SK-942 Haarahongan risteyssilta, Siilinjärvi 1 Yleistä Sillan yleistarkastus pidettiin 22.9.2016 sillan luovuttamiseksi Siilinjärven kunnalle. Katselmukseen osallistuivat Jere
LisätiedotVarikonkadun silta rautatien yli
Yleistarkastusraportti Yleistarkastusraportti 3.11.2016 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Alusrakenne...3 2.1 Etumuurit, siipimuurit, otsamuurit ja laakeritasot...3 2.2 Alusrakenteen reunapalkit...3
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotSiltojen kaiteet. Suunnitteluvaiheen ohjaus
Siltojen kaiteet Siltojen kaiteet Suunnitteluvaiheen ohjaus TIEHALLINTO Helsinki 2006 ISBN 951-803-691-8 TIEH 2100046-06 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/sillat) ISBN 951-803-692-6 TIEH 2100046-v-06
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON OHJEITA
25-2012 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Liikenneviraston ohjeita 25/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva: Arvo Heikkinen Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-663X ISSN 1798-6648
LisätiedotPeräläntien kiviholvisilta /Laihia Suunnitelman numero R15/1094/S3. Sillan määräluettelo
Sivu 1 (5) Peräläntien kiviholvisilta /Laihia Suunnitelman numero R15/1094/S3 Kivinen holvisilta (Kh) Jännemitta (m) Hyödyllinen leveys (m) 5,00... 7,13 Vapaa-aukko (m) 6,68+6,85 Vinous (gon) 0 Kokonaispituus
LisätiedotVesa Keränen. Vanhojen sillankaiteiden vahvistaminen ja. uusimisen priorisointi
Vesa Keränen Vanhojen sillankaiteiden vahvistaminen ja uusimisen priorisointi Opinnäytetyö Kevät 2015 Tekniikan yksikkö Rakentamisen koulutusohjelma (ylempi AMK) 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön
LisätiedotKANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotSulkutien alikulkukäytävä VT13/Lappeenranta Suunnitelman numero R15/ Sillan määräluettelo
Sivu 1 (5) Sulkutien alikulkukäytävä VT13/Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19189 Teräsbetoninen laattakehäsilta II (BlkII) Jännemitta (m) 5,4 Hyödyllinen leveys (m) 12,9...13,6 Vapaa-aukko (m) 5 Vinous
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotSuomen tieverkosto ja sillat
Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
LisätiedotHollontien kivisilta. Sillan määräluettelo. /Laihia Suunnitelman numero R15/1095/S3
Sivu 1 (6) Hollontien kivisilta /Laihia Suunnitelman numero R15/1095/S3 Sillan määräluettelo Teräsbetoninen palkkisilta (Bp), 2-aukkoinen, ei jatkuva Jännemitta (m) Hyödyllinen leveys (m) 6,05 Vapaa-aukko
LisätiedotMelueste Rautio. absorboiva patentoitu melunsuojausjärjestelmä
Melueste Rautio absorboiva patentoitu melunsuojausjärjestelmä Ilmala- Leppävaara kaupunkirata meluesteet, Helsinki (2001), toimitus ja asennus Rautio on meluntorjunnan ammattilainen Urakointiasennus M
LisätiedotKORJAUKSEN SUOJELU- ONNISTUNEEN SISÄILMA- EDELLYTYKSISTÄ KOHTEESSA
ONNISTUNEEN SISÄILMA- KORJAUKSEN EDELLYTYKSISTÄ SUOJELU- KOHTEESSA Selja Flink, Senaatti-kiinteistöt Anu Laurila, Vahanen Rakennusfysiikka Oy Pekka Lehtinen, Museovirasto 15.3.2018 SISÄLTÖ Rakennusperinnön
LisätiedotMassat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin
Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin Sillat Varsinais-Suomen ELY:n alueella on noin 1 800 siltaa Huonokuntoisia siltoja 130 kpl - > hieman yli 7 % silloista Painorajoitettuja
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (10) Markkinoilla olevia kaidetuotteita 28.4.2014 3080/070/2010. Teräspalkkikaiteet... 3. Putkipalkkikaiteet...
LIIKENNEVIRASTO 2 (10) Sisällysluettelo Teräspalkkikaiteet... 3 Putkipalkkikaiteet... 4 Kaksiputkikaiteet... 4 Betonikaiteet ja teräsarkkukaiteet... 5 Sillankaiteet... 6 Taulukoissa mainittujen kaidetuotteiden
LisätiedotTarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat
Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät
LisätiedotTARKKAILUSILLAT KOKEMUKSIA 20 VUODEN SEURANNASTA
TARKKAILUSILLAT KOKEMUKSIA 20 VUODEN SEURANNASTA 1 TARKKAILUSILLAT KOKEMUKSIA 20 VUODEN SEURANNASTA Sisältö: Johdanto Aineisto Tulokset Päätelmät 2 SILLAT SUOMESSA Liikenneviraston hallinnoimia siltoja
Lisätiedotliikenneviraston OhjEiTA
25 2012 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Liikenneviraston ohjeita 25/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva: Arvo Heikkinen Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-663X ISSN 1798-6648
LisätiedotOssinlammen siltakilpailu. Ossin olohuone. Suunnitelmaselostus
Ossinlammen siltakilpailu Suunnitelmaselostus 1 Ratkaisun lähtökohdat Ehdotuksen perusideana on jatkaa Ossinlammen ympäristön puistomaista teemaa ja aktivoida aluetta. Silta on yksiaukkoinen palkkisilta,
LisätiedotVäsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
LisätiedotMuseorautatiesillat. Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016. Maria Vinter
Museorautatiesillat Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016 Maria Vinter Liikenneviraston perinnetoiminta Liikenneviraston hallinnoimat perinnekohteet: Museoväylät Kulttuuriympäristöt Museotiesillat ja museorautatiesillat
LisätiedotKarhusjärven risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19460. Rakennussuunnitelmaselostus. KaS (Kaakkois-Suomi)
Sivu 1 (7) KaS (Kaakkois-Suomi) Karhusjärven risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19460 Rakennussuunnitelmaselostus Teräsbetoninen laattakehäsilta II (BlkII) Jännemitta
Lisätiedot1. TAVOITTEET KIRJAN SISÄLLÖLLE, v. 2015
RIL 179-2017 SILLAT 1. TAVOITTEET KIRJAN SISÄLLÖLLE, v. 2015 Käytännönläheinen arkipäivän tietolähde- siitä löytyy tietoa, jolla on käyttöarvoa alalla toimiville ammattilaisille ja alan opiskelijoille
Lisätiedotwww.ruukki.fi/infra kotimaiset RUUKIN SUOJAKAITEET
www.ruukki.fi/infra Turvalliset kotimaiset kaideratkaisut RUUKIN SUOJAKAITEET Ruukin suojakaiteet Käyttökohteet Maantiet Sillat Pysäköintialueet ja -talot Satamat Teollisuushallit ja -varastot Testatusti
LisätiedotYLEISTARKASTUSRAPORTTI. Kynsijoen sillat, Luukkaanahontie Posio. RI(amk) Veikko Heikkinen
1 YLEISTARKASTUSRAPORTTI Kynsijoen sillat, Luukkaanahontie Posio 25.8.2015 RI(amk) Veikko Heikkinen 2 1. Perustiedot 1.1 Sillan ominaistiedot ja rakenne 1.1.1 Silta 1. Sillan ominaistiedot Mitattu/todettu/lähtötiedot
LisätiedotKunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174
Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=
LisätiedotVt 4 Kirri-Tikkakoski
Vt 4 Kirri-Tikkakoski 5.2.2019 Ohjelma Tilaisuuden avaus Väylän ja hankkeen esittely Urakan perustietoja Urakan sisältö Alustava aikataulu, vaiheet, koulujen ympäristöjen liikenne Keskustelua ja suunnitelmiin
LisätiedotEmäkosken silta, katselmus
1 (6) Lausunto 31.10.2012 Emäkosken silta, katselmus 11.10.2012 1 Lähtötilanne Tämä lausunto perustuu sillalla 11.10.2012 tehtyyn katselmukseen. Katselmukseen osallistuivat Jouni Saranpää ja Markku Leppänen
LisätiedotPintakäsittely / viimeistely
HKI Antiikkikaiteet A 1 1190 mm 40 mm 1190 mm 210 mm 1150 mm 176 mm Arkkitehti Insinööri Pormestari Arkkitehti, Insinööri ja Pormestari ovat perinteisiä Helsingin keskustan aitamalleja. Aidan tolppaa voidaan
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
LisätiedotSalasanan vaihto uuteen / How to change password
Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change
LisätiedotTurvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa
Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotLisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi.
Lisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi. vsm.skf.com SKF Group 2006 PUB80/P7 6394 FI 06 SKF:n vetonivelsarjat UUTTA
Lisätiedot1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...
Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...
LisätiedotKuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi
Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa
LisätiedotKyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa
Kyselytutkimus standardeista ja niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa 1 Aineisto ja menetelmä Kysely yrityksille ja valvojille keväällä 2015 Osa kysymyksistä yhteisiä Tietämykset ja käsitykset standardeista
LisätiedotXL Siltatekniikan päivät
XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa
LisätiedotDigiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon
Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään
LisätiedotReunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje
Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaide Ruukki W230 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2010 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2006 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely...
LisätiedotSILTOJEN JA TAITORAKENTEIDEN YLLÄPITOURAKKA HKR/KPO 2015-2016 TARJOUSHINTALOMAKKEET B 29.1.2015
Urakan nimi: Siltojen ja taitorakenteiden ylläpitourakka HKR/KPO 2015-2016 SILTOJEN JA TAITORAKENTEIDEN YLLÄPITOURAKKA HKR/KPO 2015-2016 TARJOUSHINTALOMAKKEET B 29.1.2015 SILTOJEN JA TAITORAKENTEIDEN YLLÄPITOURAKKA
LisätiedotKysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)
Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:
LisätiedotVALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T
VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T 25.5.2018 2 (9) Valtatie 4 parantaminen Vehniän kohdalla, eritasoliittymän rakentaminen,
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotPeräläntien kiviholvisilta /Laihia Suunnitelman numero R15/1094/S3. Sillan kustannusarvio
Sivu 1 (6) Peräläntien kiviholvisilta /Laihia Suunnitelman numero R15/1094/S3 Kivinen holvisilta (Kh) Jännemitta (m) Hyödyllinen leveys (m) 5,00... 7,13 Vapaa-aukko (m) 6,68+6,85 Vinous (gon) 0 Kokonaispituus
LisätiedotAkkamäen risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19459. Sillan määräluettelo. KaS (Kaakkois-Suomi)
Sivu 1 (6) KaS (Kaakkois-Suomi) Akkamäen risteyssilta Vt 13, Kokkola - Nuijamaa / Lappeenranta Suunnitelman numero R15/19459 Teräsbetoninen laattakehäsilta II (BlkII) Jännemitta (m) Hyödyllinen leveys
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotS302 KÄRJEN RS / Tiesuunnitelma VT6:n parantaminen/lappeenranta Suunnitelman numero S/t. Sillan kustannusarvio. KaS (Kaakkois-Suomi)
Sivu 1 (5) KaS (Kaakkois-Suomi) S302 KÄRJEN RS / Tiesuunnitelma VT6:n parantaminen/lappeenranta Suunnitelman numero S/t Teräsbetoninen ulokelaattasilta (Bul) Jännemitta (m) (2.50)+18.00+(2.50) Hyödyllinen
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotMÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 06/2017
EUROOPAN KOMISSIO BRYSSEL 07/04/2017 YLEINEN TALOUSARVIO VARAINHOITOVUOSI 2017 PÄÄLUOKKA III KOMISSIO OSASTOT 04 JA 40 MÄÄRÄRAHASIIRTO nro DEC 06/2017 MÄÄRÄRAHOJEN ALKUPERÄ: LUKU 40 02 Varaukset rahoitustukea
LisätiedotLIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä
231 VÄISTÄMISVELVOLLISUUS RISTEYKSESSÄ Mitat (mm): d suuri 1 350 normaali 900 pieni 600 Yleistä Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka
LisätiedotSiltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä. Maria Vinter
Siltatiedon tarkkuustason määrittäminen Taitorakennerekisterissä Maria Vinter 2 Taustaa Diplomityö: Tietomallinnuksen hyödyntäminen siltojen ylläpidossa, valmis 09/2017 https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/opin_2017-03_tietomallinnuksen_hyodyntaminen_web.pdf
LisätiedotLiikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys
Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Case Turun kehätien kehittämisselvitys Kaisa Mäkinen Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotTAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen
TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEEN MÄÄRITELMÄ Taitorakenteita ovat kaikki sellaiset rakenteet, joiden rakentamiseksi on laadittava lujuuslaskelmiin
LisätiedotAS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista
LisätiedotNF Fleet Palautustarkastusopas Hyötyajoneuvot
NF Fleet Palautustarkastusopas Hyötyajoneuvot Kaikki hyvä päättyy aikanaan, niin myös yhteinen matka leasingauton kanssa. Kokosimme ohjeet auton palautukseen. Meillä NF Fleetillä kaikki palautuvat leasingautot
LisätiedotMaanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus
Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotSSAB suojakaiteet. Turvalliset kotimaiset kaideratkaisut. www.ssab.fi/infra
SSAB suojakaiteet Turvalliset kotimaiset kaideratkaisut www.ssab.fi/infra SSAB:N SUOJAKAITEET Käyttökohteet Maantiet Sillat Pysäköintialueet ja -talot Satamat Teollisuushallit ja -varastot Testatusti turvallinen
LisätiedotVALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS
VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä
LisätiedotD. LIIKENTEENOHJAUS- SUUNNITELMA
Lakeuden Maanrakennus Oy D. LIIKENTEENOHJAUS- SUUNNITELMA Maantien 11345 parantaminen välillä Arkadian yhteislyseon liittymä Kisatien liittymä Tommi Keso 9.6.2017 Sivu 2 1 RAKENNUSKOHTEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotKÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN
KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN 1. Lähtökohdat 2. Liikenteen rauhoittaminen 2 LÄHTÖKOHDAT Vetovoimakeskuksen kaavaluonnoksesta saadussa Liikenneviraston ja asukkaiden palautteessa on tuotu
LisätiedotSILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ. KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen
SILTAOMAISUUDEN HALLINTAA HELSINGISSÄ KEHTO-FOORUMI 03.10.2013 Timo Rytkönen Omaisuus on hallinnassa, kun omaisuus on tiedossa tietorekisterit ovat ajan tasalla omaisuuden kunto on tiedossa käytössä on
LisätiedotSiltarekisterin käyttö ja mahdollisuudet kunnille. Kuntien siltaomaisuudenhallinta DI Marja-Kaarina Söderqvist 5.2.2014
Siltarekisterin käyttö ja mahdollisuudet kunnille Kuntien siltaomaisuudenhallinta DI Marja-Kaarina Söderqvist 5.2.2014 Sisältö 1. Yleistä tilastotietoa, esimerkkejä Siltarekisteristä 2. Siltojen kuntoa
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotMaantien 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama Vt22, Oulu
Hyväksymisesitys 1 (7) 25.8.2017 Maantien 8155 Poikkimaantien parantaminen välillä Oulun Satama Vt22, Oulu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähettää asiakohdassa mainitun 31.5.2017
LisätiedotNäytesivut KORJAUS- HANKKEEN. taustavalmistelut
Ennen kuin korjaushanketta voi alkaa suunnitella, on selvitettävä, missä kunnossa kiinteistö nyt on ja mitä korjattavaa siinä on. Selvitys tehdään valmistumisvuoden, vauriohistorian, teknisten selvitysten
LisätiedotKUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017
REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.
LisätiedotLT015 Verso -työmaan raskaat purkutyöt alkavat olla valmiit. Nykytila on aika raadollinen, mutta uutta ja uljasta alkaa koko ajan rakentua.
Peruskorjaustiedote marraskuu/renovation bulletin November LT015 Verso -työmaan raskaat purkutyöt alkavat olla valmiit. Nykytila on aika raadollinen, mutta uutta ja uljasta alkaa koko ajan rakentua. Tilanne
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotVALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV
VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV 0-2500 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T 30.9.2016 2 (5) Valtatie
LisätiedotSatu Pekkanen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula
23.2.2016 Satu Pekkanen Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula 2016-2021 1 Karstulan alueurakka 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula 2016-2021 Pääasiallinen alue: Karstula Saarijärvi Kyyjärvi
LisätiedotFinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL
FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...
LisätiedotKosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen. Tohtorikoulutettava Petri Annila
Kosteus- ja mikrobivaurioiden varhainen tunnistaminen Tohtorikoulutettava Petri Annila Esityksen sisältö Tausta Tutkimusaineisto Tuloksia ja havaintoja Yhteenveto 4.2.2019 3 Tausta kosteusrasitus lukuisia
Lisätiedot7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
Lisätiedot!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA
JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA Diplomityön tutkimussuunnitelma LUONNOS 11.6.2014 Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Tarkastaja ja aihe
LisätiedotPyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi
Pyörätuoliluiskat Pyörätuoliluiskat Weland valmistaa tukevia, turvallisia ja helposti asennettavia pyörätuoliluiskia. Luiskia on saatavana sekä teräksestä että alumiinista valmistettuna. 2 www.finnrasti.fi
LisätiedotLiikennemerkkien kuntoluokitus
Liikennemerkkien kuntoluokitus Liikennemerkkien kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2009 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) 978-952-221-256-6 2200060-v-09 TIEHALLINTO
LisätiedotLIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä
361 NOPEUSRAJOITUS Mitat (mm): c suuri 900 normaali 640 pieni 400 Yleistä Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa. Merkki on voimassa kyseisellä tiellä
LisätiedotKäytössä olevien hissien turvallisuuden parantaminen. Liite kirjalliseen lausuntoon talousvaliokunnalle
Käytössä olevien hissien turvallisuuden parantaminen Liite kirjalliseen lausuntoon talousvaliokunnalle 17.3.2016 Korjataan Suomen hissit vastaamaan nykyajan turvallisuustasoa Suomessa käytössä olevista
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen
LisätiedotPorrasesite. staircase catalogue
Porrasesite staircase catalogue 1 Sisältö Content Nykyaikaiset portaat 3 Modern staircases Metalliportaat 5 Metal staircases Puiset portaat 6 Wooden staircases Ulko- ja sisäportaiden suojakaiteet 7 Outdoor
LisätiedotTapiolan uimahalli. TIIVISTELMÄ KORJAUSHANKKEESTA Kimmo Martinsen
Tapiolan uimahalli TIIVISTELMÄ KORJAUSHANKKEESTA 8.1.2018 Kimmo Martinsen 1 Tiivistelmä hankkeesta Korjaushankkeen ensimmäisessä vaiheessa v. 2014 2016 on jo toteutettu uimahallin vanhan osan puku- ja
LisätiedotKIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA
KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotRudus Step-betonikaiteen asennusohje
Rudus Step-betonikaiteen asennusohje Yleistä Ohje teräsbetonisen kaide-elementin käsittelemiseen ja asentamiseen. Rudus Step-betonikaiteet ovat törmäystestattu harmonisoidun standardin EN 1317-5:2010+A2:2012
LisätiedotHALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä SILLAN MÄÄRÄLUETTELO (sisältäen kulmatukimuurin raudoitusluettelon) 10.6.2010 Hannikaisenkatu
LisätiedotMaster s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik
Master s Programme in Building Technology Rakennustekniikka Byggteknik Maisteriohjelma Building Technology, Rakennustekniikka, Byggteknik Yhteiset Syventävät Vapaasti valittavat Diplomityö 30 op Pääaine
Lisätiedot