Päihderiippuvan raskaus
|
|
- Akseli Hovinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päihderiippuvan raskaus Sisällys: Päihderaskauden hoitoprosessi TAYS:ssa Päihdepsykiatrian poliklinikka/ Vauvaperhetyö Päihderaskauden hoito äitiyspoliklinikalla ja vauvaperheyksikössä Päihdepsykiatrian poliklinikka/ Vauvaperhetyö ja päihderaskauden hoito Päihdeongelmaisen synnytysverkostoneuvottelun kulku Lastenpsykiatrian pikkulapsityöryhmä Raskaana olevan päihdehoito akuuttipsykiatrian osastolla 5 Päihderaskauden hoitoprosessi TAYS:ssa
2 PÄIHDEPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA Vauvaperhetyö Päihdepsykiatrian poliklinikka on yleissairaalapsykiatrian yksikköön kuuluva konsultaatio- ja kehittämisyksikkö. Yhteistyössä sairaalan muiden erikoisalojen kanssa se kehittää menetelmiä päihdeongelmien ja päihteisiin liittyvien sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Päihdepsykiatrian poliklinikalla toimii vauvaperhetyöryhmä, jonka palvelut on tarkoitettu raskaana oleville päihdeongelmaisille. Poliklinikalle pääsemiseksi tarvitaan lääkärin tai neuvolan terveydenhoitajan lähete. Mikäli raskaana olevan puolisolla on päihteiden ongelmakäyttöä, hän tarvitsee oman lähetteen. Kohderyhmä Vauvaperhepalvelut on tarkoitettu raskaana oleville päihdeongelmaisille naisille sekä heidän perheilleen Perheiden hyvinvoinnin seuranta voi jatkua lapsen ensimmäisen ikävuoden ajan. Mikäli raskaana olevan puolisolla on myös päihteiden ongelmakäyttöä, hän tarvitsee oman lähetteen hoidon tarpeen arviointia varten. Asiantuntija-apua voidaan antaa yhteistyötahoille myös vasta synnytyksen jälkeen havaituissa päihdeongelmissa. Arviointi Arviointikäyntejä on 1-2. Arviointikäynnillä on lääkärin työparina joko sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä. Käynnillä kartoitetaan raskauden ja perhetilanteen ohella muuta
3 elämäntilannetta, päihteidenkäyttöä, psyykkistä vointia sekä omia ajatuksia hoidon ja tukimuotojen tarpeellisuudesta. Mukaan toivotaan aina joku läheinen. Verkostoneuvottelut Hoidon ja tukimuotojen suunnittelu ja seuranta tapahtuvat verkostoneuvotteluissa, joita järjestetään raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Päihdepsykiatrian poliklinikalla on kehitetty hoitomalli, joka perustuu yhteistoimintaan ja verkostoneuvotteluihin potilaan, hänen perheensä ja läheistensä, sairaalan muiden erikoisalojen, neuvoloiden, lastensuojelun sekä hoito- ja tukipalveluiden kanssa. Synnytysverkostoneuvottelu Synnytysverkostoneuvottelu järjestetään noin kuukautta ennen vauvan laskettua syntymäaikaa. Neuvottelussa tehdään alustava suunnitelma vauvan syntymän jälkeisistä hoito- ja tukimuodoista. Perhe saa myös tietoa synnyttäneiden vuodeosastolla tapahtuvasta ohjauksesta ja voi esittää kysymyksiä. Neuvotteluun kutsutaan vanhempien lisäksi synnyttäneiden vuodeosaston hoitaja, neuvolan terveydenhoitaja, oman asuinalueen sosiaalityöntekijä, tarvittaessa äitiyspoliklinikan kätilö, vastasyntyneitten tarkkailuosaston hoitaja, sekä muut yhteistyötahot. Perhe voi tuoda neuvotteluun myös läheisiään. Tavoite. Toiminnan tavoitteena on turvata sikiövaurioiden ja kehityshäiriöiden estäminen ja vanhemmuuden perusedellytysten turvaaminen. Siitä syystä tarvitaan kattava päihdepsykiatrinen hoidon tarpeen arvio ja mahdollisimman nopea hoidon aloitus. Toiminta on perheille maksutonta. Lähete on välttämätön. päivitetty 11/ 08 Päihdepsykiatrian poliklinikka sijaitsee kantasairaalan alueella, rakennus Z 3, 3. kerros Yhteyshenkilöinä: sairaanhoitaja, puhelin sekä sosiaalityöntekijä, puhelin Sihteeri, puhelin
4 Päihderaskauden hoito äitiyspoliklinikalla ja vauvaperheyksikössä Päihdeongelmainen odottava tulee äitiyspoliklinikalle lähetteellä. Lähettämisen syynä voi olla joko yksinomaan päihdeongelma tai päihdeongelmaan liittyvä obstetrinen syy. On myös mahdollista, että muusta syystä äitiyspoliklinikalle lähetetyllä potilaalla havaitaan päihdeongelma ensimmäistä kertaa. Henkilökunnan tulee pitää mielessä päihdeongelman mahdollisuus. Päihderiippuvia odottavia äitejä hoidetaan myös perusterveydenhuollossa, erityisesti Tampereen kaupungin Päiväperhossa. Vaikka päihdehoitoa toteutetaankin perusterveydenhuollossa, toivotaan kuitenkin lähetettä / yhteydenottoa myös äitiyspoliklinikalle. Jos lähetteen perusteella vaikuttaa siltä, että hyvä hoito ja tukiverkosto ovat jo olemassa, potilasta ei välttämättä kutsuta Taysin äitiyspoliklinikalle, mutta lähetteen perusteella synnytystietojärjestelmään täydennetään tarvittavat tiedot ja tulevaan synnytykseen varaudutaan asianmukaisesti. On tärkeää, että synnytyssairaalalla on olemassa tarvittava tieto päihderiippuvan synnyttäjän psykososiaalisesta taustasta, annetusta hoidosta ja suunnitelmista synnytyksen jälkeen. Erityiset perusteet Taysin päihdepsykiatriseen lähetteeseen Samanaikainen mielenterveyden häiriö ja päihdeongelma (kaksoisdiagnoosipotilaat) Todennäköinen opioidiriippuvuus, hoidon tarpeen ja toteutumisen arviointi Huumeiden käyttö raskausaikana tai edeltävän vuoden aikana tai taustalla pitkäaikainen huumeidenkäyttö Lääkeriippuvuus tai lääkkeiden päihdekäyttö Raskausaikana alkoholin viikkokulutus 8 annosta tai kertakulutus 5 annosta ennen raskautta alkoholin suurkulutusta ( 16 annosta viikossa tai 5 annosta kerralla tai AUDITpisteet 8) Vanhemman päihdepsykiatrinen tutkimus lastensuojeluperustein Lähetetiedot Perustiedot: ikä, perhetilanne, asuminen ja muu ajankohtainen elämäntilanne Raskauteen liittyvät tiedot Tiedot ajankohtaisesta päihdekäytöstä, aikaisempi päihdehistoria Somaattinen ja psyykkinen vointi Ajankohtaiset päihde- ja psykiatriset hoidot, lääkitys Kiireelliset vieroitusta, opioidikorvaushoitoa tai päihdepsykiatrista hoitoa koskevat lähetteet osoitetaan päihdepsykiatrian poliklinikalle (sähköinen lähettämisosoite: yleissairaalapsykiatrian poliklinikka, PPSY), muut äitiyspoliklinikalle.
5 Miten päihdeongelma havaitaan? käyttäytyminen ja olemus seura suorat kysymykset kyselykaavakkeet Ensimmäinen käynti äitiyspoliklinikalla kartoitetaan yleiskuva potilaan psykososiaalisesta kokonaistilanteesta, päihdekäytöstä, psyykkisestä voinnista, ongelmien tiedostamisesta, hoitomotivaatiosta sekä muusta terveydentilasta raskaana oleva tapaa äitiyspoliklinikan ensikäynnin yhteydessä myös päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyöryhmän sairaanhoitajan. Sairaanhoitaja tapaa raskaana olevan yhdessä äitiyspoliklinikan kätilön kanssa. Tehtävänä on luoda mahdollisimman luottamuksellinen kontakti raskaana olevaan, kertoa äitiyspoliklinikkakäynnin yhteydessä päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyön toiminnasta ja kartoittaa ajankohtainen tilanne sekä päihteiden että psyykkisen voinnin osalta annetaan soveltuva informaatio päihteiden vaikutuksesta sikiöön ja raskauteen raskaana olevalle informoidaan raskauden seurannan ja hoidon periaatteet rutiiniluonteisesti pyritään järjestämään käynti alku/keskiraskaudessa sekä rv tuntumassa; muut käynnit järjestetään tarvittaessa obstetrisen tilanteen, neuvolan arvion tai päihdepoliklinikan arvion perusteella. Mikäli säännöllinen päihteidenkäyttö jatkuu, järjestetään vielä loppuraskauteen vastaanottokäynti tai muuten huolehditaan siitä, että synnytyssali, puerperaaliosasto ja lastenlääkärit ovat riittävän informoituja tapauksesta ja hoitosuunnitelma jatkoa ajatellen on selvä sovitaan huumeseulontavirtsanäytteiden ottamisesta. Raskauden ajan käyntien yhteydessä sekä synnytyksen aikana ja sen jälkeen voidaan tarvittaessa lähettää huumeseulontavirtsanäyte (4221) analysoitavaksi ilman erillisiä neuvotteluja kysytään lupa sairauskertomusjäljennöksen lähettämiseen paitsi neuvolaan, myös potilaan päihdeongelmaa vakituisesti hoitavaan yksikköön, mikäli sellainen on olemassa. Päihdepsykiatrian poliklinikalla ovat käytettävissään potilaan sairauskertomukset lääkärin vastaanotolla rakenneultraääni, mahdollisten infektioiden diagnostiikka ja hoito, sekä muiden riskitekijöiden selvittäminen mahdollisina laboratoriotutkimuksina mm: hema, C-hepatiitti-va, C-hepatiitin nukleiinihappoosoitus, ALAT, ASAT, GT, PVK (punasolujen suuri MCV viitteellinen krooniseen alkoholialtistukseen), desialotransferriini (CDT), klamydia ja gc nukleiinihappo-osoitus päihdepsykiatrinen hoidon tarpeen arviointi äitiyspoliklinikalla tapahtuvan alkuarvioinnin jälkeen jatkuu päihdepsykiatrian poliklinikalla. Sairaanhoitajan alkuarvioinnin jälkeen raskaana oleva saa päihdepsykiatrian poliklinikan lääkärin ajan (työparinaan joko sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä). Päihdepsykiatrian poliklinikan työryhmä antaa arvioinnin jälkeen hoitosuosituksen, järjestää tarvittavan hoidon, vastaa päihdepsykiatrisen hoidon koordinoinnista ja seurannasta. Mikäli raskaana olevalla on kyse kuitenkin kiireellisen päihde/psykiatrisen hoidon aloituksesta, annetaan hänelle aika suoraan päihdepsykiatrian poliklinikalle ennen äitiyspoliklinikalla käyntiä. Potilaalle pyritään järjestämään vastaanottoaika viiveettä.
6 Äitiyspoliklinikan hoitaja osallistuu myöhemmin järjestettävään synnytysverkostoneuvotteluun mahdollisuuksiensa mukaan, samoin synnyttäneiden vuodeosaston hoitaja Myöhemmät käynnit äitiyspoliklinikalla viikolla sikiön kasvun ja kohdunsuun tilanteen tarkistaminen sekä arvio potilaan selviytymisestä (päihdeongelma, psykososiaalinen tilanne, tuleva synnytys ja perhe-elämä) arvio yksityiskohtaisemman hoitosuunnitelman ja eri tahojen informoinnin tarpeesta (mitä säännöllisempää päihdekäyttäytyminen on, sitä tähdellisempää on huolehtia yhteydenotosta eri hoitopisteisiin) huumeseulontavirtsanäyte harkinnan ja tilanteen mukaan jatkokontrollit äitiyspoliklinikalla, mikäli obstetrinen indikaatio tai muu tarve käynnille Suunnitelma synnytyksen ja lapsivuodevaiheen varalle Päihde- ja mielenterveyden ongelmat ja niiden hoito jatkossa synnytysverkostoneuvottelussa, jonka päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyöryhmä järjestää noin kuukautta ennen laskettua aikaa ja jossa myös tulevan vuodeosaston edustus on mukana, suunnitellaan vauvan syntymän jälkeinen päihdepsykiatrinen hoito mikäli lapsivuodeaikana äidin psyykkinen vointi huononee äkillisesti, konsultoidaan päivystävää psykiatria mikäli äidin huumeseulan tulos osastolla otetusta näytteestä on positiivinen, järjestetään aina lastensuojelullinen verkostoneuvottelu ennen kotiutumista. Tällöin äidille tarjotaan päihdehoidon tehostamisjaksoa Lapsen hoidon onnistuminen kotona synnytysverkostoneuvottelussa suunnitellaan alustavasti myös vanhemmuutta tukevat hoito- ja tukimuodot. Mikäli osastojakson aikana syntyy huolta vanhempien kyvystä vastata vauvan tarpeisiin tai huoli äidin/vanhempien jaksamisesta, arvioidaan tilanne uudelleen ja varmistetaan riittävä tuki. Tarvittaessa kutsutaan koolle lastensuojelullinen verkostoneuvottelu ennen kotiutumista. Päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyöryhmä vastaa verkostoneuvottelujen koollekutsumisesta lastenlääkärin informointi (esim. genetiikan meeting): I-Pana järjestelmän sikiön hoitomääräyksiin merkintä, mille aineelle ja infektiolle sikiö on raskauden aikana altistunut. Kuitenkin tekstin tulee olla mahdollisimman pelkistetty. Tarvittaessa äidin sairauskertomuksen kopio lastenlääkärin käyttöön (äidin lupa tarvitaan) Varautuminen synnytykseen mahdollisen korvaushoidon toteuttaminen kipulääkityksen erityispiirteet suojautuminen mahdollisilta infektioilta varautuminen psyykkisiin ongelmiin
7 varautuminen positiivisiin huumeseulatuloksiin tärkeät huomioon otettavat asiat kirjataan sairauskertomukseen synnytyslehdelle ja myös soveltuvin osin esitietolomakkeelle
8 Päihdepsykiatrian poliklinikka - vauvaperhetyö ja päihderaskauden hoito Päihdepsykiatrian poliklinikalla on kehitetty päihderaskauden hoitomalli, joka perustuu yhteistoimintaan ja verkostoneuvotteluihin potilaan, hänen perheensä, sairaalan muiden erikoisalojen, neuvoloiden, lastensuojelun sekä hoito- ja tukipalveluiden kanssa. Suunnittelun pohjana diagnostinen tutkimus Hoidon tarpeen arviointi käynnistyy ensimmäisen äitiyspoliklinikkakäynnin yhteydessä päihdepsykiatrian poliklinikan sairaanhoitajan konsultaationa. Kiireellisessä tapauksessa lähete ohjataan suoraan päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyöryhmään. Jatkokäynneillä tehdään päihdepsykiatrinen diagnostinen tutkimus ja siihen perustuva hoitosuunnitelma perheen kokonaistilanne huomioiden. Päihdepsykiatrian poliklinikka vastaa hoidon järjestämisestä kuntien määrittämät palvelut huomioiden sekä seuraa hoidon toteutumista läpi raskausajan. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan psykiatrisiin tai päihdepsykiatrisiin hoitopalveluihin. Päihdepsykiatrian poliklinikan osuus rajoittuu diagnostiikkaan, hoidon suunnitteluun ja verkostoneuvotteluissa (2-3) tapahtuvaan hoidon toteutumisen arviointiin ja synnytyksen ja sen jälkeisen ajan suunnitteluun. Huolella tehty alkututkimus on pohjana muissa palveluissa toteutettavalle hoidolle, jota päihderiippuvuuden ja kaksoisdiagnoosiongelmien pitkäkestoisuus edellyttää. Poliklinikalle ohjatuista äideistä n. 2/3:lla on lisäksi psykiatrista ongelmaa, monella lastenpsykiatrista ja nuorisopsykiatrista hoitoa taustalla. Myös on tavallista, että äidin läheisillä on päihteiden ongelmakäyttöä, jolloin ulkopuolisen avun tarjoaminen on ensiarvoisen tärkeää. Laaja-alainen verkostoyhteistyö sekä jalkautuminen Toiminnassa korostuu kliininen/lääketieteellinen asiantuntemus ja diagnostiikka. Kytkökset sairaalan erikoisaloihin ovat tiiviit (naistentaudit, lastentaudit, infektiolääketiede, lastenpsykiatria, psykiatria). Myös kuntayhteistyö on tiivistä ja kuntatyöntekijät ovat mukana hoidon suunnitteluun liittyvissä verkostoneuvotteluissa, jotka tarvittaessa voidaan toteuttaa potilaan kotikunnassa. Raskaana oleva tulisi saada mahdollisimman nopeasti hoidon tarpeen arviointiin. Hoidon aloitukseen ei saisi tulla viivettä, kun tavoitteina on äitien vierottaminen ja hyvän kokonaishoidon toteuttaminen, sikiövaurioiden ja kehityshäiriöiden estäminen sekä vanhemmuuden perusedellytysten turvaaminen.
9 Päihdenongelmaisen synnytysverkostoneuvottelun kulku Aloitus ja kokouksen kestosta sopiminen Esittäytyminen Kokouksen tarkoitus/tavoite/poliklinikalle ohjautumisen syy Nykytilanne sekä perheen että muun verkoston näkökulmasta Potilaan vointiin liittyvät asiat, BDI, Raskauden sujuminen Laskettu aika Neuvolakäyntien toteutuminen, äitiyspoliklinikkakäyntien toteutuminen Päihdekäyttö/päihteettömyys/huumeseulat Puolison ja muiden lasten tilanne Arjesta selviytyminen, lähiverkosto ja sen tuki Valmistautuminen vauvan tuloon, tuleva vanhemmuus/parisuhde Hoidon ja tukimuotojen tarve/jo sovitun hoidon/tuen toteutuminen Mitä muuta potilas/perhe tai muu verkosto haluaa kertoa Yhteenvetona: mitä hyvää ja toimivaa /huolenaiheet (kysy aina väkivalta) Suunnitelma tukitoimista vauvan syntymän jälkeen Kerrotaan vierihoito-osaston toiminnasta/vauvan mahdollisesta siirtymisestä vastasyntyneitten tarkkailuosastolle Vastasyntyneitten tarkkailuosaston edustaja kertoo vauvan hoidosta ja perheen osallistumisesta hoitoon, mikäli vauva menee osastolle Mahdollisuus sopia tutustuminen osastoille Raskaana olevan/puolison odotukset /kysymykset synnytystapahtumaan liittyen Mielialalääkitys/tauko synnytystapahtuman ajaksi Korvaushoidossa oleville tieto lääkityksen antamisesta vuodeosastolla oloaikana Imetysasiat Ehkäisyasiat Päihdepsykiatrisen poliklinikan työntekijä tapaa äitiä/vanhempia osastolla ollessa Hoito- ja tuki synnytyksen jälkeen, sovitaan työnjako Muiden lasten hoito synnytystapahtuman aikana Muut asiat Riskitilanteiden varalle, sovitaan taho, johon perhe tai joku verkostokokouksen jäsen ottaa yhteyttä Seuraavan palaverin ajankohta ja paikka Jakelu/lupa
10 Lastenpsykiatrian pikkulapsityöryhmä Odotusaikana jo nähtävissä äidissä: vauva ei ole äidin mielessä eikä synny äidin mieleen välinpitämätön, kielteinen tai vihamielinen suhtautuminen vauvaan ja odotukseen tavanomaista vähemmän käytännön valmisteluja lapsen syntymään voimakkaat pelot tai huolet vauvan suhteen lapsella havaittu poikkeavuus tai vammaisuus odotusaikana Synnytyksen jälkeen: ero vauvasta esim. tehohoidon tai muun syyn takia äiti ei hoida tai käy katsomassa vauvaa sairaalassa kotona äidin haluttomuus hoitaa vauvaa lapsella todettu vammaisuus tai poikkeavuus, äidin haluttomuus työstää tätä vauva ei vastaa äidin odotuksia, pettymyksen tunteet vauvaa kohtaan vauva hyvin itkuinen, äiti kokee hankalahoitoiseksi, vauvalla syömisongelmia tai nukkumisongelmia äidin ja vauvan vuorovaikutuksesta huolta, esimerkiksi o vauva passiivinen, vetäytyvä, liian helppo, katse iloton, katsekontaktin välttelyä o äiti depressiivinen, apaattinen, katsekontakti vähäinen, puhe vauvalle vähäistä o fyysinen kosketus vähäistä tai epäsensitiivistä, yhdessäolon ilo puuttuu Vastuuhenkilö erikoislääkäri Puhelin
11 Raskaana olevan päihdehoito akuuttipsykiatrian osastolla 5 Raskaana olevien huume- ja lääkevierotukset sekä opiaattikorvaushoidon aloitukset toteutetaan akuuttipsykiatrian osastolla 5. Osasto on päihdepsykiatrinen osasto, jossa kaikilla potilailla on jonkinlainen päihdeongelma. Hoitoon hakeutuminen raskaana oleva pääsee osastolle kiireellisenä jonon ohi viikon kuluessa, ei kuitenkaan päivystyksellisesti jonotusaikana apua voi saada esim. Päiväperhosta (puh ) tai Matalan kynnyksen toimipisteestä (puh ) sairaalahoitoon tarvitaan lääkärin lähete. Lähetteenä voi toimia osastolle osoitettu sähköinen lähete tai paperilähete (TAYS:in sisällä PSY-lehti) joko postitse osoitteella TAYS/ osasto APS5 Pitkäniemen sairaala Pitkäniemi tai faksilla yhteydenotto puhelimitse aina välttämätön, osastonlääkäri tai , jonohoitaja tai jatkohoitopaikan paikkavaraus ja maksusitoumus tulee olla järjestyksessä hoitoon tullessa Hoidon suunnittelu hoitojaksoa edeltää polikliininen hoidonsuunnittelu, johon kutsutaan myös puoliso/kumppani ja omaa sukulais- ja työntekijäverkostoa hoidonsuunnittelussa sovitaan yksityiskohtaisesti hoitojakson sisällöstä ja informoidaan osaston toimintatavoista sekä sovitaan jatkohoidosta mikäli puoliso/kumppani tarvitsee myös sairaalavieroitusta, voidaan pariskunnan hoito toteuttaa peräkkäisinä hoitoina osastolla APS5 potilaan kanssa tehdään päihdepsykiatrisen potilaan hoitosopimus (TAYS:n lomakerekisteri LP867a) Osastohoitojakso omahoitajan kanssa käsitellään mm. vieroitukseen ja raskauteen liittyviä kysymyksiä ja tunteita. Potilas osallistuu osaston normaaliin toimintaan, johon kuuluvat mm. puutarhaterapia ja osaston ryhmät joissa käsitellään mm. tavoitteita, muutosvaihetta, päihteiden vaihtoehtoja, kehon tunnistamista, vanhemmuutta hoidon aikana on mahdollista käydä saatettuna äitiyspoliklinikalla tai neuvolassa ja hoitaa puhelimitse asioita. Lomia ei ole hoidon loppupuolella pidetään hoitoneuvottelu, jossa usein on mukana verkostoa, esim. jatkohoitotahoista Osastohoidon jälkeen potilas siirtyy jatkohoitopaikkaan oman avohoitotyöntekijän tai luotettavan sukulaisen saattamana. Loppulausunto lähetetään jatkohoitotahoille, myös terveyskeskukseen ja neuvolaan
12 mikäli raskaana oleva keskeyttää hoidon tai hoito keskeytyy hoitosopimusrikkomukseen (esim. päihteiden käyttö osastolla), ilmoitetaan asiasta Taysin päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetyöryhmään ja alueelliselle sosiaalityöntekijälle Vastuuhenkilöt Osastonlääkäri tai Osastonhoitaja tai Jonohoitaja tai Tämän sivun sisällöstä vastaa Ollila Anneli Päivitetty :44 Julkaistu :33 / Ruuhi Marja-Leena
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotHoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä
Päihteitä Käyttävän n Odottavan Äidin Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä LT, Osastonylilää ääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo, synnytys- ja naistentaudit - Päihteitä käyttävän n odottavan äidin
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotRaskausajan tuen polku
1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotSydänääniä Päiväperhon neuvolassa
Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET
ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian
LisätiedotArviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä
Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa
LisätiedotKUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
LisätiedotHoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla
Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotOsasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi
Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotLastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso
Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajan toiminta kriisihoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Erityistyöntekijät
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotTervetuloa synnyttämään!
1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotSeinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja
Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotSYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotLastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely
Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely Perusprosessit Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Syntymä Yhteydenotto lastenneuvolaan Ensikäynti:
LisätiedotUNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )
UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) Lapsen ollessa vähintään 8 kk ja enintään 3 vuotta. Kun omat keinot vauvan/lapsen unirytmin löytymiseen eivät enää auta. Kun neuvolasta saatuja neuvoja on kokeiltu kotona. Mitä
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotLapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia
LisätiedotMitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka
Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka Addiktiopoliklinikka Rakennus 11 B siipi, 1.krs Addiktiopoliklinikan henkilökunta 2 erikoislääkäriä 4 ja ½ sairaanhoitajaa
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotLAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ
LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotRaumalaisten Päihdeäitien ja perheiden hoitomalli Maritta Komminaho, neuvolatoiminnan oh Anna Uoti-Salo, äitiysneuvolan terveydenhoitaja
Raumalaisten Päihdeäitien ja perheiden hoitomalli 11.02.2014 Maritta Komminaho, neuvolatoiminnan oh Anna Uoti-Salo, äitiysneuvolan terveydenhoitaja Taustaa - Rauman neuvoloissa oli huoli äitien haluttomuudesta
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotPERHEPESÄ Jorvin sairaala
PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja
LisätiedotRaskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE
Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Haluamme auttaa Sinua löytämään oikean avun itsellesi sekä tulevalle lapsellesi Tästä oppaasta saat: tietoa päihteiden vaikutuksesta sikiöön vaihtoehtoja mistä saada
LisätiedotVeijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö
Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä
LisätiedotKaikki alkaa oikeastaan ovesta
Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus
LisätiedotPILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA. Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut
PILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut 8.3.2019 8.3.2019 KUURNE 2 PILOTIN TAUSTAA STM C-hepatiitti strategia XI/16 Pilotin suunnittelu
Lisätiedot* com/watch?v=lykwyqc MsEw
30.1.2018 Erikoislääkäri Mia Jussila Sairaanhoitaja Tiina Lappalainen Kota, lastenpsykiatrian poliklinikan koti- ja akuuttihoitotyöryhmä esittely Mitä etua kotona ja verkoston kanssa työskentelystä? Keinoja
LisätiedotSynnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala
Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyvät yksiköt Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A, raskaana olevien vuodeosasto Synnytysosasto
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotKonsti kotiin suunnattu tuki päihde- ja mielenterveysasiakkaille
Konsti kotiin suunnattu tuki päihde- ja mielenterveysasiakkaille Tampereen kaupunki Avopalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ohjaaja Elina Laurila 25.03.2019 Kotikatko -pilotti 2014-2015 Pilotti aloitettiin
LisätiedotTAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö
TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö Oh S.Puro, aoh Milla Pyötsiä, os.siht. Vuojärvi 14 hoitajaa; J.Virta, H.Malkavaara,O.Luhti, A.Tiala, A.Ruth, L.Turunen, E.korhonen, J.Leikas, K-M.Solismaa, M.Sainio,
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotPääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012
1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa
Lisätiedoterikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS
erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely
LisätiedotOpiaattikorvaushoito
Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotTERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN
Asiakasohje 1 (5) TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN Nyt täyttyy koti nutuista ja somista pikku jutuista. Sormet pienet, varpaatkin, peittyy hellin suukkosin. Asiakasohje 2 (5) Onko aika lähteä sairaalaan? Tuntemukset
LisätiedotSynnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala
Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyviä yksiköitä Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A Raskaana olevien ja naistentautipotilaiden
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotEhdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä
Ehdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä Risu Rikoksista irti suuntaamalla uudelleen RISU -Rikoksista irti suuntaamalla uudelleen moniammatillinen
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotPäihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa
Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotOpiskeluhuolto ja ESH
Opiskeluhuolto ja ESH Yhteistyön vahvistaminen 19.9.2018 Minna Nikula Ylilääkäri HUS Nuorisopsykiatria Nuorten Geneerinen Mielenterveysinstrumentti, (GMI) Lähtökohtia GMI kehittämiselle Keskiössä nuori
LisätiedotLasten ja nuorten hoito Juvalla
Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti
LisätiedotSYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian
Lisätiedot5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE
5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:
LisätiedotKukkulan koulu. https://peda.net/jyvaskyla/kukkulankoulu. Vararehtori Nea Porsanger-Rintala. Kukkulan koulu
Kukkulan koulu https://peda.net/jyvaskyla/kukkulankoulu Vararehtori Nea Porsanger-Rintala 07.11.2017 Kukkulan koulu Kukkulan koulu on sairaalakoulu ja yksi Jyväskylän kaupungin kouluista. Kukkulan koulussa
LisätiedotHyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK
Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015
Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden
LisätiedotÄitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen
Äitiysneuvolan määräaikaiset terveystarkastukset raskaana oleville ja heidän perheilleen Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT tuovi.hakulinen-viitanen@thl.fi 9.10.2013 Tuovi Hakulinen-Viitanen
LisätiedotVanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla
POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotPsykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä
AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa
LisätiedotKokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotNuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa
Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotAVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4
AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4 Aivoviikon alueellinen AVH-koulutuspäivä 13.3.2017 Tarkistuslistan tausta Kehitetty
LisätiedotPääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotMUHOKSEN PERHETYÖN kriteerit
MUHOKSEN PERHETYÖN kriteerit 2015 Sisällys 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT... 2 1.2 Kotipalvelu voi olla joko tilapäistä tai säännöllistä... 2 1.3 Mihin tarpeeseen lapsiperheiden kotipalvelua
LisätiedotNuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Lapsen paras - yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun LAPE-hanke Erityis- ja vaativa taso Terveydenhuolto/HUS Marjaana Karjalainen 1 GMI - Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
Lisätiedot