SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISESTÄ

Transkriptio

1 Joukkoliikennetyöryhmä Liite 1 SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISESTÄ Työryhmäraportti 2007

2 Helsingin kaupunki RAPORTTI 2 (53) SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksianto ja kokoonpano Nykytila Joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla Talouden suunnittelu ja maksettavat kuntaosuudet Seutuliikenteen sekä Espoon/Kauniaisten ja Vantaan sisäisen liikenteen suunnittelu Muut YTV:n joukkoliikenteen tilaajatehtävät Yhteistyö muiden kuntien kanssa Helsingin sisäinen joukkoliikenne Joukkoliikenteen organisointi Helsingissä ja HKL:ssä HKL:n talous ja sen suunnittelu Tariffijärjestelmä Volyymivertailua Pohjoismaista vertailua Säädöstarkastelu Osakeyhtiö joukkoliikenteen järjestäjänä / oikeudellinen arvio Joukkoliikenteen organisointivaihtoehdot ja niiden toiminnallinen tarkastelu Organisointivaihtoehtojen taloudellinen ja verotuksellinen arviointi Ulkopuolisten tahojen kuuleminen Layout: Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Osastosihteeri Satu Säilä Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

3 Helsingin kaupunki RAPORTTI 3 (53) 1. Toimeksianto ja kokoonpano Toimeksianto Kaupunginjohtajien kokouksen ( ) ja PKS-neuvottelukunnan koordinaatioryhmän ( ) työryhmälle määrittelemä toimeksianto oli seuraava: Tavoitteeksi on asetettu, että joukkoliikenne järjestetään seudullisesti toimivaksi ja taloudellisesti tehokkaaksi kokonaisuudeksi, joka käsittää seutuliikenteen sekä kaupunkien sisäisen liikenteen kattaen kaikki liikennöintimuodot. Työryhmä tekee joukkoliikenteen nykyisen erityislainsäädännöllä järjestettyyn seudulliseen organisointimalliin perustuvan järjestelmän kokonaisarvioinnin. Toimeksianto käsittää sekä liikennepalvelujen suunnittelun, tilauksen, operoinnin että liikennevälineiden omistusmallin arvioinnin sekä esitykset tuleviksi linjauksiksi. Joukkoliikenneorganisaation kokonaisarvioinnissa tarkastellaan myös vaihtoehtoa, jossa kokonaisvastuu joukkoliikenteen järjestämisestä olisi kuntien yhdessä omistamalla yhtiöllä. Kokonaisarviointiin sisältyy myös varikkojen ja kaluston organisointivaihtoehdot. Työryhmä ottaa myös huomioon YTV:ssä tapahtuvan tariffijärjestelmän kehitystyön. Arviointi toteutetaan siten, että sen pohjalta käynnistetään joukkoliikennejärjestelmän uudelleen järjestelyt vuoden 2007 loppuun mennessä. Kokoonpano Työryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Jäsenet: Pekka Sauri apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki, puheenjohtaja Tapio Korhonen rahoitusjohtaja, Helsinki Olavi Louko toimialajohtaja, Espoo Reijo Tuori rahoitusjohtaja, Espoo Martti Lipponen apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa Urpo Vainio kaupungininsinööri, Vantaa, varapuheenjohtaja Torsten Widén kaupunginjohtaja, Kauniainen Marianna Harju yhdyskuntatoimen johtaja, Kauniainen Asiantuntijat: Matti Lahdenranta toimitusjohtaja, HKL Hannu Penttilä yhteistyöjohtaja, YTV Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

4 Helsingin kaupunki RAPORTTI 4 (53) Sihteeristö: Seppo Olli Olli Isotalo Hannu Laakso Ville Lehmuskoski Niilo Järviluoma kaupunginkamreeri, Helsinki kehittämisjohtaja, Espoo liikennesuunnittelupäällikkö, Vantaa suunnittelujohtaja, HKL liikennejohtaja, YTV Työryhmä on kokoontunut 18 kertaa. Työryhmä on kuullut selvitystyön aikana KUUMA- ja Neloset-kuntaryhmien sekä liikenne- ja viestintäministeriön edustajia. 2. Nykytila 2.1. Joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenee jatkuvasti (kuva 1). Tällä hetkellä enintään 50 kilometrin säteellä Helsingin keskustasta asuvista työssäkävijöistä vähintään 40 % käy töissä pääkaupunkiseudulla. Tämä alue ulottuu vyöhykkeelle Siuntio-Vihti-Nurmijärvi-Järvenpää-Sipoo. Yli 10 % osuus pääkaupunkiseudulla työssäkäyvistä kattaa vyöhykkeen, joka ulottuu noin 75 km:n etäisyydelle Helsingin keskustasta. Kuva 1. Pääkaupunkiseudulle sukkuloivat Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

5 Helsingin kaupunki RAPORTTI 5 (53) Matkaa / vrk Kuntien sisäinen liikenne muodostuu linja-autoliikenteen lisäksi pienkalustoliikenteestä sekä Helsingissä lisäksi raitiovaunuliikenteestä, metroliikenteestä ja Suomenlinnan lauttaliikenteestä. Seutuliikenne muodostuu seudullisesta linja-autoliikenteestä ja pääkaupunkiseudun rautatieliikenteestä sekä osasta seudun ulkopuolelta pääkaupunkiseudulle ulottuvasta linja-autoliikenteestä (U-liikenne). Joukkoliikennematkojen määrä henkilöä kohti on asuinpaikan mukaan suurin Helsingin kantakaupungissa (kuva 2). Espoossa ja Vantaalla asuvien joukkoliikennematkojen määrä on yhtä suuri; noin kolmanneksen pienempi kuin keskimäärin Helsingissä. Merkillepantavin ero kuntien välillä on henkilöautolla tehtävien matkojen määrässä. Henkilöautomatkoja tehdään asukasta kohti Espoossa ja Kauniaisissa huomattavasti enemmän kuin Vantaalla ja erityisesti Helsingissä. 4 3,59 3,50 3,91 3,56 3,62 3 0,98 1,44 2,15 1,77 1, ,16 1,07 0,75 0,76 0,95 1,41 0,96 0,98 0,98 1,05 H e l s i n k i H e l s i n k i, yhteensä Helsinki, Espoo+ Vantaa Yhteensä kantakaupunki esikaupungit Kauniainen Kevyt liikenne Joukkoliikenne Henkilöautoliikenne Muu kulkutapa Kuva 2. Matkat henkilöä kohti kulkutavoittain ja asuinalueittain vuonna 2000 Kehyskunnissa joukkoliikennematkojen määrä henkilöä kohti on oleellisesti pienempi kuin pääkaupunkiseudulla. Helsingin sisäisen liikenteen matkamäärät ovat pysyneet lähes samalla tasolla 1960-luvulta lähtien. Seutuliikenteen sekä Espoon ja Vantaan sisäisen liikenteen määrä on samana aikana moninkertaistunut kaupunkirakenteen laajetessa YTValueen sisällä ja YTV-alueen ulkopuolelle. Ennusteiden mukaan Helsingin sisäisten joukkoliikennematkojen määrä on kahdenkymmenen vuoden kuluttua vielä % suurempi kuin pääkaupunkiseudun muiden joukkoliikennematkojen lukumäärä. Joukkoliikenteen matkustajakilometrisuorit- Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

6 Helsingin kaupunki RAPORTTI 6 (53) teessa muun kuin Helsingin sisäisen liikenteen suorite kasvaa 20 vuodessa yhtä suureksi kuin Helsingin sisäisen liikenteen suorite. Jl matkamäärän kehittyminen matkaa/vrk Hgin sis. Muu vuosi Kuva 3. Joukkoliikenteen matkamäärän kehittyminen pääkaupunkiseudulla ja ennuste 2025 Arvio joukkoliikenteen suoritteen kehittymisestä pääkaupunkiseudulla Milj. matk. km/vrk 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0, Hgin sis. Muut Kuva 4. Joukkoliikenteen matkustajakilometrisuoritteen kehittyminen pääkaupunkiseudulla ja ennuste 2025 Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

7 Helsingin kaupunki RAPORTTI 7 (53) Yhtenäinen seudullinen taksa- ja lippujärjestelmä on ollut käytössä vuodesta Samasta ajankohdasta lähtien YTV on vastannut seutuliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoiminnoista. YTV on vastannut alkaen sopimuspohjaisesti Espoon/Kauniaisten ja Vantaan sisäisten liikenteiden suunnittelu- ja tilaajatoiminnoista Tilaajaorganisaatioittain nykyinen bussiliikenteen palvelujen suunnittelu- ja hankintamenettely on seuraava: - YTV/seutuliikenne sekä Espoon/Kauniaisten ja Vantaan sisäinen liikenne: Suunnittelee ja kilpailuttaa seutuliikenteen (YTV-lain perusteella) sekä Espoon/Kauniaisten ja Vantaan sisäiset linjat ( voimaan tulleen sopimuksen mukaisesti) - Helsinki: Suunnittelee ja kilpailuttaa itse sisäisen liikenteen. YTV ostaa sopimusperusteisesti lähiliikenteen palvelut VR:ltä. HKL hoitaa omana tuotantonaan metro- ja raitiovaunuliikenteen. YTV ja HKL hankkivat liikennepalvelut liikenneoperaattoreilta, joille maksettava korvaus riippuu bussi-, metro- ja raitiovaunuliikenteessä seuraavista tekijöistä: - Ajoneuvokilometrit - Ajotunnit - Kalustomäärä Kullakin tekijällä on joko kilpailutettu tai neuvoteltu yksikköhinta ja suoritemäärä riippuu liikenteen määrästä. YTV:n ostamassa junaliikenteessä korvausmalli poikkeaa hieman edellisestä: Korvaus määritellään neljässä eri sopimuksessa: - Operointisopimus - Muut palvelut sopimus - Kunnossapitosopimus - Kalustosopimus Operointisopimuksen korvaus perustuu suoritteisiin (junakilometrit ja junatunnit), minkä lisäksi se sisältää kiinteän osuuden. Myös muissa sopimuksissa on pyritty suoriteperusteisiin korvauksiin. Lisäksi pidempimatkaisten junien osalta ja U-linjoilla maksetaan käyttäjämääriin perustuva korvaus. Kansainvälisen vertailun (BEST 2006) perusteella pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on asiakastyytyväisyyden näkökulmasta Euroopan parasta. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

8 Helsingin kaupunki RAPORTTI 8 (53) 2.2 YTV-Liikenne YTV-laki ja yhteistyösopimus YTV-lain mukaan YTV järjestää seudullisen joukkoliikenteen ja hankkii seudulliset liikennepalvelut sekä hoitaa muutoinkin joukkoliikennettä koskevan jäsenkuntien yhteistyön. YTV laatii pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevia suunnitelmia ja edistää niiden täytäntöönpanoa. YTV myös hyväksyy pääkaupunkiseudulla noudatettavan joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän ja seudullisen liikenteen taksat. YTV voi sopimuksen perusteella ottaa hoitaakseen yhdelle tai useammalle jäsenkunnalle kuuluvan toimialaansa liittyvän tehtävän. Jäsenkunnat maksavat YTV:n eri tehtävistä aiheutuvat kulut, siltä osin kuin tehtävän hoidosta perittävät maksut ja muut tuotot eivät riitä kattamaan kuluja, palvelujen käytön mukaisesti. Seudullisen joukkoliikenteen järjestämisessä suurin osa kuluista jaetaan palvelujen käytön pohjalta. Tarkemmat jakoperusteet on sovittu YTV:n ja pääkaupunkiseudun kuntien välisessä yhteistyösopimuksessa. Yleisistä kuluista Helsinki maksaa puolet ja muut jäsenkunnat toisen puolen asukkaiden lukumäärän suhteessa, kukin kuitenkin vähintään kolme prosenttia. Päätösvaltaa yhteistyövaltuuskunnan asioissa käyttää seutukokous. Seutukokouksessa on Helsingillä 11, Espoolla ja Vantaalla kummallakin viisi sekä Kauniaisilla yksi kunnan valitsema edustaja. Seutukokousedustajat valitaan jokaiseen kokoukseen erikseen ja jäsenkunnilla on halutessaan mahdollisuus antaa edustajille päätöksentekoa varten ohjeita. YTV:n hallituksessa on seitsemän edustajaa Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta kolme kummastakin ja Kauniaisista yksi. Yhteistyösopimus YTV:n ja pääkaupunkiseudun kuntien välisessä sopimuksessa joukkoliikenteen yhteistyöstä tarkennetaan lain antamia tehtäviä ja sovitaan niihin liittyvistä menettelytavoista. Tärkeitä sopimuksen kohtia palvelun suunnittelun ja rahoituksen kannalta ovat toiminnan ja talouden suunnittelu ja päätöksenteko ja kuntien maksuosuudet ja ristikkäiset oikaisuerät voimaan tulleessa tarkistetussa sopimuksessa on nyt myös ne toimintatavat, joiden mukaan YTV vastaa Espoon/Kauniaisten ja Vantaan sisäisen liikenteen järjestämisestä. Osana seutuliikennettä YTV vastaa myös pääkaupunkiseudun rautateiden henkilöliikenteen tilaajatoiminnoista. Lisäksi on perustettu Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, jossa kunnat toteuttavat yhteistyötä YTV-alueella tarvittavan uuden junakaluston omistamisessa, hallinnassa, vuokrauksessa ja huollossa yhdessä VR Osakeyhtiön kanssa. Pääkaupunkiseudun kunnilla ja VR:llä on omistajavastuu junakalustoyhtiössä. YTV vuokraa yhtiön hankkiman junakaluston käytettäväksi YTV-alueen liikenteessä. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

9 Helsingin kaupunki RAPORTTI 9 (53) Kunnat vastaavat omalla alueellaan olevien pysäkkien ja kääntöpaikkojen rakentamisesta, varustelusta ja ylläpidosta sekä terminaalien toteuttamisesta ja ylläpidosta ja osasta rautatieasemia. Kunnat vastaavat myös kuljettajien sosiaalitilojen toteuttamisesta ja ylläpidosta. YTV tekee vuokrasopimuksen kuljettajien sosiaalitiloista Espoon ja Vantaan kanssa Talouden suunnittelu ja maksettavat kuntaosuudet YTV:n seutukokous päättää YTV:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta, johon sisältyvät - kuntaosuudet seutuliikenteen hoidosta - Espoon, Vantaan ja Kauniaisten osuudet sisäisen liikenteen hoidosta - kuntaosuudet muista seutuliikennepalveluista - kuntaosuudet sisäisen liikenteen palveluista. Lisäksi YTV päättää seutuliikenteen sekä Espoon ja Kauniaisten yhteisen alueen ja Vantaan sisäisen liikenteen lippujen hinnat. Ennen päätöksentekoa YTV pyytää kunnilta lausunnot palvelutasoa ja rahoitusta koskevasta suunnitelmasta. Seutuliikenteen alijäämä katetaan kuntien maksamilla maksuosuuksilla, jotka määritellään liikennemuodoittain kunkin kunnan asukkaiden tekemien matkustajakilometrien perusteella. Seutulipputulot otetaan huomioon kuntien maksuosuuksissa sen mukaan kuin ao. kunnan asukkaat ovat seutulippuja ostaneet (kuntakohtaiset liput). Kunnan maksuosuuksia määriteltäessä otetaan huomioon ristikkäiset oikaisuerät. Tällä tarkoitetaan toisten kuntien asukkaiden seutulipuilla ao. kunnan sisäisessä liikenteessä tekemistä matkoista maksettavaa korvausta. Vastaavasti kuntaa veloitetaan ao. kunnan asukkaiden toisten kuntien sisäisessä liikenteessä tekemien matkojen korvausosuuksilla. Esimerkiksi Helsinki sai vuonna 2005 muilta kunnilta 17,1 milj. euroa korvauksena siitä, että pääkaupunkiseudun muiden kuntien asukkaat käyttivät Helsingin sisäisessä liikenteessä kuntakohtaisia seutulippuja. Vastaavasti Helsinki maksoi muille kunnille 1,4 milj. euron korvauksen. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

10 Helsingin kaupunki RAPORTTI 10 (53) Seutuliikenteen sekä Espoon/Kauniaisten ja Vantaan sisäisen liikenteen suunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ käsittelee kaikkia kulkutapoja. Liikennejärjestelmäsuunnitelma tehdään yhteistyössä seudullisen maankäyttösuunnittelun kanssa. Siinä otetaan huomioon myös liikenteen ympäristökysymykset. Suunnitelman keskeisiä osia ovat liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja toteuttamisohjelma. Ne määrittelevät seudun liikennepoliittisen linjan. Liikennejärjestelmäsuunnitelma tehdään neljän vuoden välein. Sen aikaulottuma on vuotta. Tavoitteena on saada aikaan suunnitelma, jonka kaikki liikennejärjestelmän kehittämisestä vastuussa olevat osapuolet eli kaupungit, liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto ja Ratahallintokeskus hyväksyvät ja jonka toteuttamista ne edistävät omassa suunnittelussaan ja päätöksenteossaan. Seutuliikennesuunnitelma on YTV-lain mukainen joukkoliikenteen järjestämistä koskeva joukkoliikenteen kehittämisen strateginen perussuunnitelma, jossa arvioidaan seutuliikenteen ja sen toimintaympäristön kehitystä ja muutostarpeita. Seutuliikennesuunnitelman aikajänne on 5-10 vuotta. Seutuliikennesuunnitelmaan liittyen tehdään myös Espoon/Kauniaisten ja Vantaan sisäisen liikenteen 5-10 vuoden suunnitelmia. Liikennöintisuunnitelma kuvaa seuraavana ajovuonna liikenteessä tehtävät muutokset ja niiden suorite- ja kustannusvaikutukset. Se laaditaan seutuliikenteestä sekä Espoon/Kauniaisten ja Vantaan sisäisistä linjoista. YTV pyytää pitkän ja keskipitkän tähtäimen suunnitelmista sekä muista merkittävimmistä joukkoliikenteen suunnitelmista kuntien lausunnon. YTV edistää joukkoliikenteen toimintaedellytysten huomioon ottamista yhteistyössä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten liikennesuunnittelusta, kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaavien yksiköiden kanssa sekä tiehallinnon kanssa. YTV vastaa seutuliikenteessä sekä Espoon ja Vantaan sisäisessä liikenteessä tarvittavista tutkimuksista. YTV vastaa siis Espoon/Kauniaisten ja Vantaan sisäisten joukkoliikenteiden suunnittelu- ja tilaajatehtävistä. Käytännön menettelytavoista on sovittu YTV:n ja jäsenkuntien välisessä joukkoliikenteen yhteistyösopimuksessa. Periaatteena on että ko. kunnat määrittelevät lausunnoissaan haluamansa sisäisen liikenteen palvelutason ja taksatason, joihin YTV sisäiset liikenteet sovittaa. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

11 Helsingin kaupunki RAPORTTI 11 (53) Muut YTV:n joukkoliikenteen tilaajatehtävät YTV vastaa seutuliikenteen sekä Espoon/Kauniaisten ja Vantaan sisäisen liikenteen tiedotuksesta ja markkinoinnista. YTV huolehtii myös seutubussilinjojen ja Espoon/Kauniaisten sekä Vantaan sisäisten bussilinjojen osalta matkalippujen tarkastuksesta. YTV ja VR tilaavat yhdessä Rautatievirastolta lähijunissa tehtävän matkalippujen tarkastustoiminnan. YTV:llä on päävastuu matkakorttijärjestelmästä. HKL kuitenkin on hankkinut Helsingin sisäiseen liikenteeseen tarvittavat matkakorttilaitteet. Sekä YTV että HKL ovat tehneet matkalippujen myyntisopimuksia muun muassa Rautakirjan, Stockmannin ja yksityisten kioskiyrittäjien kanssa Yhteistyö muiden kuntien kanssa YTV tekee YTV:n ja pääkaupunkiseudun kuntien välisen joukkoliikennesopimuksen mukaisesti myös lippuyhteistyösopimuksia lähikuntien (kehyskuntien) kanssa. Kerava liittyi alkaen YTV-alueen järjestelmään sopimusteitse ja Kirkkonummi tehnee samoin ensi vuoden alusta alkaen. Käytännössä Kerava on siirtänyt sopimusteitse joukkoliikenteensä suunnittelu- ja tilaajatoiminnot YTV:lle samoin periaattein kuin Espoo, Kauniainen ja Vantaa ovat tehneet. Myös 16 muun kunnan kanssa on tehty erilaisia yhteislippusopimuksia, joissa kuntien rooli ja tuki on kuitenkin huomattavasti vähäisempää kuin Keravalla on ja Kirkkonummella tulee olemaan. 2.3 Helsingin sisäinen joukkoliikenne Joukkoliikenteen organisointi Helsingissä ja HKL:ssä Helsingin kaupungin sisäisen joukkoliikenteen suunnittelusta, kehittämisestä, tuottamisesta ja muusta järjestämisestä sekä valvonnasta vastaavat Helsingin kaupungin joukkoliikennelautakunta ja sen alaisena Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL). Joukkoliikennelautakunta ohjaa ja valvoo HKL:n toimintaa joukkoliikenteen johtosäännön mukaisesti. Kaupunginhallitus seuraa, että kaupungin toimielimet, virastot ja laitokset toimivat kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti sekä asettaa osaltaan tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Kaupunginhallitus hyväksyy Helsingin sisäisen liikenteen suunnittelua ohjaavan suunnitteluohjeen. Helsingin kaupunginvaltuusto päättää mm. merkittävistä ja taloudellisesti laajakantoisista kaupungin hallinnon järjestämisen periaatteista ja hyväksyy kaupungin hankkeita koskevat hankesuunnitelmat, joiden kustannusarvio ylittää viisi (5) miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain budjetin yhteydessä joukkoliikenteen tariffituen ja hyväksyy kaupungin sisäisen joukkoliikenteen lippujen hinnat. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

12 Helsingin kaupunki RAPORTTI 12 (53) Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) jakaantuu toiminnallisesti viiteen yksikköön. Yksiköistä kaksi on tuotantoyksiköitä, HKL - Metroliikenne ja HKL- Raitioliikenne. Tuotantoyksiköt on eriytetty muusta liikennelaitoksesta kirjanpidollisesti. Muut yksiöt ovat Rakennusyksikkö, Hallinto- ja talousyksikkö ja Suunnitteluyksikkö. Rakennusyksikkö luo edellytykset laitoksen toiminnalle suunnittelemalla ja rakentamalla toimitiloja, metroasemia, terminaaleja, raitio- ja metroratoja sekä teknisiä ja sähköjärjestelmiä. Yksikkö huolehtii myös varikko- ja terminaalikiinteistöjen sekä raitiopysäkkien ja metroasemien kunnosta. Hallinto- ja talousyksikkö tuottaa Helsingin joukkoliikennejärjestelmää ja joukkoliikenteen tuotantoa tukevia avustavia palveluja. Hallinto- ja talousyksikkö huolehtii myös tiedotuksesta ja markkinoimisesta osittain yhdessä YTV:n kanssa. Hallintoja talousyksikkö huolehtii asiakaspalveluista (liikenneneuvonta, palvelupisteet ja palautejärjestelmä) ja matkalippujen tarkastuksesta. Suunnitteluyksikön tehtävänä on Helsingin kaupungin alueen joukkoliikenteen suunnittelu ja tutkimus sekä osallistuminen seudullisen joukkoliikenteen suunnitteluun. Suunnitteluyksikkö vastaa joukkoliikennepalvelujen verkon ja järjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä niin, että se koko ajan tarjoaa kaupungissa liikkuville nopeat ja edulliset yhteydet. Tilaajana suunnitteluyksikkö ohjaa ja kehittää yhdessä liikennöitsijöiden ja muiden suunnittelu- ja tilaajaorganisaatioiden kanssa toimintaa ja infrastruktuuria asiakkaita mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Suunnitteluyksikkö muodostuu kahdeksasta tiimistä, jotka ovat: - johtotiimi - tuotetiimi (linjasto) - tutkimustiimi - aikataulutiimi - taloustiimi - laatutiimi - projektitiimi (telematiikka) - turvallisuustiimi. Vuorovaikutus muiden organisaatioiden kanssa Joukkoliikenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tärkeimmät HKL:n ulkopuoliset tahot ovat: - Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) - Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto (HKSV) - Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR). Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

13 Helsingin kaupunki RAPORTTI 13 (53) HKL:n ja YTV:n välillä on viikoittain useita virallisia ja epävirallisia yhteistyötapaamisia. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston kanssa on niin suunnittelijoilla kuin laitoksen johdolla kiinteä ja jatkuva vuorovaikutus. Helsingissä on muita seudun kuntia laajempi ja raideliikennepainotteinen joukkoliikenteen infrastruktuuri. Sen suunnittelu ja kehittäminen kytkeytyy kiinteästi niin kaupunkisuunnitteluun kuin joukkoliikenteen toiminnalliseen suunnitteluun. Ratojen, asemien, terminaalien, pysäkkien, katujen ja joukkoliikenteen etuisuuksien suunnittelu, toteuttaminen ja ylläpito vaativat hyvän lopputuloksen saamiseksi kiinteää yhteistyötä HKSV:n ja HKR:n välillä. Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käsitellään mm. kaavoitukseen ja verkkosuunnitteluun, liikenteen ohjaukseen ja yleiseen liikennesuunnitteluun liittyviä asioita, joukkoliikenteen etuisuuksia sekä merkittäviä joukkoliikennehankkeita (esim. uudet radat). Rakennusviraston kanssa suunnitellaan ja toteutetaan rakennus- ja muutoshankkeita, jotka voivat kohdistua kadun kulman pyöristyksestä uuden metroradan rakentamiseen. Helsinki maksaa budjettinsa kautta tuntuvaa tariffitukea joukkoliikenteen palvelujen edullisena pitämiseksi sekä laajan joukkoliikenteen infrastruktuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Hyvä yhteistyö kaupunginkanslian toiminta- ja taloussuunnitteluun on tärkeää työn ohjaamisessa HKL:n talous ja sen suunnittelu Helsingin kaupunginhallitus asettaa raamit, joiden pohjalta joukkoliikennelautakunta tekee esityksen talousarviosta ja -suunnitelmasta kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta. Lisäksi joukkoliikennelautakunta tekee esityksen Helsingin sisäisen tariffin lipun hinnoista ja antaa kaupunginhallitukselle lausunnon YTV:n palvelutasoa ja rahoitusta koskevasta suunnitelmasta. Liikennelaitoksen tulot kertyvät pääosin lipputuloista ja kaupungin maksamasta suorasta tariffituesta. Vuonna 2006 tariffituen suhde lipputuloista ja tariffituesta oli 47,3 %. Vuonna 2007 tariffituki on nousemassa 49,0 %:iin, euromääräisesti 104,7 M :oon. Lisäksi liikennelaitos saa kaupungilta rahoitusta infrastruktuuriinvestointeihin. Liikennelaitos ostaa bussi- ja lauttaliikennepalvelut ulkopuolisilta yrityksiltä. Raitiovaunun- ja metroliikennepalvelut liikennelaitos tuottaa itse, mutta ne suunnitteluyksikkö ostaa sisäisenä palveluna raitiovaunu- ja metroyksiköltä. Lisäksi liikennelaitos rakentaa ja ylläpitää joukkoliikenneinfrastruktuuria Helsingissä. Liikennelaitos maksaa YTV:lle myös Helsingin osuuden seutuliikenteen alijäämästä. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

14 Helsingin kaupunki RAPORTTI 14 (53) Suurten infrastruktuuri-investointien osalta HKL suunnittelee ja arvioi investointien hyödyt, kustannukset ja muut vaikutukset ja esittää investoinnit (yli 5 M ) kaupunginvaltuustolle. Investointien poistot rasittavat HKL:n taloutta ja vastaavasti investointien hyödyt koituvat HKL:n käyttökustannushyödyiksi, matkustajien palvelutasohyödyiksi ja koko liikennejärjestelmän toimivuushyödyiksi. 3. Tariffijärjestelmä Pääkaupunkiseudun taksa- ja lippujärjestelmää noudatetaan Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueilla sisäisessä liikenteessä ja näiden välisessä seutuliikenteessä (YTV-alueella). Lisäksi taksa- ja lippujärjestelmää noudatetaan Kirkkonummen ja Keravan alueilla (lähikuntien alueella) sekä näiden ja YTV-alueen välisessä seutuliikenteessä siltä osin, kun YTV on sopinut siitä lähikuntien ja liikennöitsijöiden kanssa. Maksualueet ja lippujen kelpoisuus Taksa- ja lippujärjestelmää noudattava alue on jaettu kuntarajojen mukaan viiteen maksualueeseen: Helsinki, Espoo ja Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi sekä Kerava. Yhden vyöhykkeen matkoja ovat maksualueiden (kuntien) sisäiset matkat. Kahden vyöhykkeen matkoja ovat - maksualuerajan ylittävät matkat YTV-alueella - maksualuerajan ylittävät matkat Espoon ja Kirkkonummen sekä Vantaan ja Keravan välillä. Kolmen vyöhykkeen matkoja ovat matkat Kirkkonummen ja Helsingin ja Keravan ja Helsingin välillä. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

15 Helsingin kaupunki RAPORTTI 15 (53) Matkaliput Taksa- ja lippujärjestelmässä on seuraavia lipputyyppejä: - kertalippuja - arvolippuja - kausilippuja (ml. vapaaliput, koululaisliput) - matkailijalippuja - kahden tunnin lippuja - Suomenlinna lippuja - tekstiviestilippu. Lipputyypit jakautuvat aikuisten lippuihin (17 vuotta täyttäneet) ja lasten lippuihin (7-16 vuotiaat). Kausi- ja arvolippuja on myös alennusryhmien 1 ja alennusryhmien 2 lippuja. Helsingin seudun taksa- ja lippujärjestelmä: vyöhykkeet / liput Vihti Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Kerava Sipoo Ke1 L2 L3 Kirkkonummi Espoo Es1 Vantaa Va1 Ki1 L2 L3 Helsinki He1 Se2 Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

16 Helsingin kaupunki RAPORTTI 16 (53) 4. Volyymivertailua Joukkoliikenteen menot, lipputulot ja alijäämä vuonna 2006, milj. euroa (ilman ALV) Menot Lipputulot Alijäämä Kuntien sisäinen liikenne 238, , ,367 - Helsinki 198, ,023 91,600 - Espoo ja Kauniainen 22,222 11,221 11,000 - Vantaa 17,209 8,442 8,767 Seutuliikenne 137,109 80,273 56,836 Sisäinen ja seutuliikenne yhteensä 375, , ,203 Matkamäärät Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä tehtiin vuonna 2006 yhteensä 301,9 miljoonaa nousua, josta HKL:n järjestämässä liikenteessä tehtiin 189,5 miljoonaa nousua. Seutubusseissa tehtiin lisäksi 9,2 miljoonaa Helsingin sisäistä nousua ja lähijunissa 19,9 miljoonaa Helsingin sisäistä nousua. HKL:n järjestämän liikenteen osuus koko seudun matkoista oli 63 % ja Helsingin sisäisten matkojen osuus koko seudun matkoista oli 72 %. Vastaavasti Helsingin sisäisten matkojen osuus koko Suomen joukkoliikennematkoista oli noin 39 %. Matkamäärä 2006 (301,9 milj. nousua) Helsingin sisäinen bussiliikenne 6% 1% 10% 4% 1% 6% 26% Raitiovaunu Metro Suomenlinnan lautta Seutubussit (Hki sis. matkat) Lähijunat (Hki sis. matkat) Espoon sisäinen bussiliikenne 7% 3% 0% 19% 17% Lähijunat (Espoon sis. matkat) Vantaan sisäinen bussiliikenne Lähijunat (Vantaan sis. matkat) Seutubussit (seutuliikenne) Lähijunat (seutuliikenne) Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

17 Helsingin kaupunki RAPORTTI 17 (53) Matkamäärät 2006 (milj. nousua ) YTV-liikenne; 112,4; 37% HKL-liikenne; 189,5; 63% HKL-liikenne YTV-liikenne Matkamäärät 2006 (milj. nousua) Seutu; 58,2; 19% Vantaan sisäiset; 11,9; 4% Espoon sisäiset; 13,2; 4% Hki sis yht; 218,6; 73% Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

18 Helsingin kaupunki RAPORTTI 18 (53) Matkustajakilometrisuorite Matkamäärät ja matkustajakilometrien määrä kuvaavat liikenteen kysyntää. Matkustuskilometrit 2006 (1883,4 milj.km) 11% Helsingin sisäinen bussiliikenne 20% Raitiovaunu Metro Suomenlinnan lautta 20% 6% Seutubussit (Hki sis. matkat) Lähijunat (Hki sis. matkat) Espoon sisäinen bussiliikenne Lähijunat (Espoon sis. matkat) 0% Vantaan sisäinen bussiliikenne 5% 1% 6% 22% Lähijunat (Vantaan sis. matkat) Seutubussit (seutuliikenne) Lähijunat (seutuliikenne) 7% 2%0% Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

19 Helsingin kaupunki RAPORTTI 19 (53) Paikkakilometrisuorite Paikkakilometrisuorite kuvaa liikenteen tarjontaa. Paikkakilometrit 2006 (yhteensä 8616 milj.km) Vantaan sis. bussiliikenne 4% Espoon sis. bussiliikenne 5% Juna 11% Hki sis. bussiliikenne 26% seutubussiliikenne 16% Raitioliikenne 7% Suomenlinnan lautta 0% Metroliikenne 31% Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

20 Helsingin kaupunki RAPORTTI 20 (53) Tariffituki Tariffituki (2007) M Helsinki 104,7 Espoo 37,3 Vantaa 29,1 Kauniainen 0,6 Helsingin osuus pääkaupunkiseudun tariffituista on 61 % ja koko Suomen kuntien tuista joukkoliikenteelle noin 35 %. Espoon osuus pääkaupunkiseudun tariffituista on 22 % ja Vantaan osuus 17 %. Joukkoliikenteen tariffituki 2007 (M ) 17% 22% 61% Helsinki Espoo Vantaa Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

21 Helsingin kaupunki RAPORTTI 21 (53) Lipputulot Joukkoliikenteen lipputulot olivat vuonna 2006 yhteensä noin 207 milj. euroa. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sisäisten lippujen tulot olivat noin 127 milj. euroa ja seutulippujen tulot noin 80 milj. euroa. Espoossa ja Vantaalla seutulippujen tulot olivat kaksi kertaa niin suuret kuin sisäisen liikenteen tulot. Helsingissä taas sisäisen liikenteen lipputulot olivat lähes kolminkertaiset verrattuna seutulipputuloihin. Lipputulot 2006 (1000 ) Vantaa; 25,55; 12% Kauniainen; 0,54; 0% Espoo; 33,406; 16% Helsinki; 147,457; 72% Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

22 Helsingin kaupunki RAPORTTI 22 (53) Kustannuskattavuus Helsingissä alijäämän osuus joukkoliikenteen kustannuksista on noin 42 %, Espoossa ja Vantaalla noin 50 % ja Kauniaisissa 64 %. 70% Alijäämä % 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kaikki yht Infraomaisuus Kaupunkien ja YTV:n hallinnassa oleva liikenneinfra on kuvattu tarkemmin Ernst Young Oy:n raportissa, joka on liitteenä 2. Henkilöstö Vuoden 2006 lopussa YTV:n liikenneosaston vakinainen ja tilapäinen henkilöstömäärä oli yhteensä 85 henkilöä ja HKL:n vastaavasti 970 henkilöä. YTV:n liikenneosaston henkilöstömäärässä ei ole mukana osaston toimintaa tukevan YTV:n kanslian henkilöstötyöpanos, joksi voidaan arvioida 19 henkilötyövuotta. 5. Pohjoismaista vertailua Yleistä Ruotsissa ja Norjassa hallinnossa on kolme tasoa, valtio, lääni ja kunta, joilla kaikilla on oma veronkanto-oikeutensa ja osavastuu joukkoliikenteen palvelujen tuottamisessa. Tanskassa nykyinen kolmitasoinen hallinto muuttuu kaksitasoiseksi ( valtio ja kunta ) vuodenvaihteessa 2006/2007. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

23 Helsingin kaupunki RAPORTTI 23 (53) Monella paikkakunnalla käydään keskustelua omistajaohjauksesta ja sen kehittämisestä. Ruotsi Yleistä Ruotsissa laki säätää että jokaisessa läänissä tulee olla yksi joukkoliikenteen päämies. Laki antaa varsin vapaat kädet seutuhallinnolle (Landstinget, Maakäräjät ) ja kunnille sopia hallintomallista keskenään. Kolme perusmallia esiintyy ylimmän vastuun organisoinnissa: - yhteinen päämiesvastuu (landstinget ja kunnat vastaavat yhdessä) - seutuhallinto (landstinget) toimii yksin vastuutahona - kunnat yhdessä jakavat vastuun (primärkommunalt) Valtaosassa Ruotsin 21 läänistä (18 kpl) on valittu hallinnon perusmalliksi seutuhallinnon ja kuntien yhteiseen päämiesvastuuseen perustuva malli. Poikkeukset ovat: - Region Skåne (landstinget vastaa ) - Kronoberg (kuntainliitto vastaa ) - Gottland (kunta vastaa) Laki määrittelee kaksi juridista muotoa päämiehelle silloin, kun landstinget ja kunnat yhdessä vastaavat joukkoliikenteestä. - kuntainliitto (kommunalförbund) - osakeyhtiö (edellyttäen, että kaikki osapuolet ovat tämän kannalla ) Rahoitus on verovaroin subventoitua siten, että landstingetit kattavat kustannuksista n. 30 %, kunnat yhteensä n. 12 % ja lipputulot n. 58 %. Valtio ei subventoi seudullista tai kunnallista joukkoliikennepalvelujen tuotantoa lainkaan. Omistajaohjaus toteutuu varsin erilaisten mallien mukaan ns. omistajasopimuksen (ägaravtal) puitteissa. Tämä sopimus, jonka sisältö vaihtelee lääneittäin, säätelee joukkoliikennepalvelujen suunnittelua, tuotantoa ja taloudellisia vastuita varsin yksityiskohtaisesti. Suur-Tukholma Suur-Tukholmassa landstinget (Stockholms läns landsting) on joukkoliikenteen päämies. Landstinget on delegoinut valtaosan päämiestehtäväistä omistamilleen Storstockholms Lokaltrafik AB:lle (SL) ja Waxholms Ångfarts AB:lle (WH). Yhtiöillä on poliittisesti asetetut hallitukset (Landstinget valitsee). Alijäämä katetaan landstingetin verotuloilla. SL yhdessä WH:n kanssa vastaa sekä suunnittelusta että sen pohjalta tapahtuvasta tuotannon kilpailuttamisesta. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

24 Helsingin kaupunki RAPORTTI 24 (53) Parhaillaan käydään keskustelua siitä, pitäisikö yhtiömuodosta päämiesroolissa luopua ja siirtää tehtävät kokonaan tai osittain perustettavalle hallintoyksikölle. Toisaalta käydään keskustelua myös siitä, pitäisikö yhtiömuotoa vahvistaa yhdistämällä myös infrastruktuuri osaksi emoyhtiötä. Tällä hetkellä infrastruktuuri kuuluu konserniin tytäryhtiönä. Landstingsfullmäkti- Landstingsstyrelsen AB Storstockholms Lokaltrafik (SL) Regionplane- och trafiknämnden Waxholmsbolaget (WÅAB) Färdtjänstnämnden Västra Götaland (Länsi Ruotsi) Seutuhallinto (Västra Götalandsregionen) ja kunnat omistavat yhdessä Västtrafik AB:n, joka toimii joukkoliikenteen päämiehenä läänissä. Yhtiön omistajat toteuttavat omistajaohjauksen yhtiökokouksen ja erillisen neuvoa-antavan elimen omistajaneuvoston (ägarråd) kautta. Omistajaosapuolet tilaavat liikennepalvelut laaditun suunnitelman pohjalta Västtrafik AB:lta. Vastuu (erityisesti taloudellinen) jakautuu seuraavasti: - seutuhallinto vastaa kaikista seudullisista matkoista - kunnat vastaavat kaikista kunnan sisäisistä matkoista - seutuhallinto vastaa kaikista ei-kuntalaisten matkoista - seutuhallinto vastaa Västtrafik AB:n hallinnosta. Alijäämän rahoitus perustuu matkasuoritteen pilkkomiseen mahdollisimman tarkkaan kuntatasolle. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

25 Helsingin kaupunki RAPORTTI 25 (53) Ägarråd Regionen och kommunerna Västra Götalandsregionen 49 kommuner Västtrafik AB (trafikhuvudman) Västtrafik Göteborgsområdet Västtrafik Fyrbodal Västtrafik Sjuhärad Västtrafik Skaraborg Skåne Skånessa seutuhallinto (Region Skåne) toimii yksin päämiehenä. Päämiehen juridinen muoto perustuu hallintoyksikköön, Skånetrafiken, jolla on oma lautakunta ohjaamassa toimintaa ja asettamassa tavoitteita. Tanska, Själland Tanskassa astui vuodenvaihteessa 2006/2007 voimaan kuntareformi jonka seurauksena entiset lääninhallinnot (Amtskommun) ja kunnat lakkautettiin ja tilalle perustettiin n. 100 suur-kuntaa ja viisi terveydenhoitopiiriä. Suur-Kööpenhaminan liikenteestä päämiehenä vastannut HUR (Hovedstadens Udviklingsråd) lakkautettiin ja joukkoliikenne organisoitiin uudestaan koko Själlandin kattavana. Joukkoliikenteen päämiesrooli Suur-Kööpenhaminan seudulla organisoitiin kokonaan uudestaan seuraavan vastuuperiaatteen mukaan: - Kunnat: kunnan sisäinen bussiliikenne ja paikallisjunaliikenne ( yksityisradat ). - Trafikselskab Själland: seudullinen bussiliikenne, seudullinen junaliikenne yksityisradoilla - Valtio: junaliikenne mukaan lukien S-junat ( lähiliikenne ) valtion radoilla - Örestadsselskabet: Metro Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

26 Helsingin kaupunki RAPORTTI 26 (53) Norja Suur-Oslo Norjassa (kuten Ruotsissa) hallinto jakautuu kolmelle tasolle joilla kaikilla on veronkanto-oikeus. Suur-Oslo käsittää Oslon kaupungin ja Akerhus fylkeskommunin (läänintason hallintoyksikkö joka vastaa Ruotsin Landstingetia). Joukkoliikenteen päämiehiä on kaksi jotka molemmat ovat osakeyhtiömuotoisia. - AS Oslo Sporveier - Stor-Oslo Lokaltrafik AS (SL) Oslon kaupunki omistaa AS Oslo Sporveierin. SL:n omistavat yhdessä valtio, Oslon kaupunki ja Akershus fylkeskommun. Oslo AS Oslo Sporveier vastaa Oslon sisäisen liikenteen järjestämisestä. SL puolestaan vastaa Akerhusin sisäisestä ja Oslon ja Akerhusin välisestä joukkoliikenteestä hankkimalla palvelut kilpailuttamalla. SL:llä on tariffisopimuksia Oslo Sporveier AS:n ja NSB:n (Valtionrautatiet) kanssa. SL:n alijäämän kattaa Akershus fylkeskommun. Oslo Sporveier AS on heinäkuun 2006 alusta lähtien puhtaasti hallinnollinen yksikkö. Operatiiviset toiminnot on siirretty kaupungin omistamaan Kollektivtransportproduktion AS:lle jolla on tytäryhtiöinä entiset tuotantoyksiköt (metro, raitiovaunut ja bussit). Oslossa on jo pidempään pyritty yhteen joukkoliikenteen vastuuorganisaatioon, mutta siihen ei ole päästy. 6. Säädöstarkastelu YTV-laki Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhteistoimintaorganisaatio, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ei ole oikeudelliselta asemaltaan kunta tai kuntayhtymä, vaan näihin rinnastuva erityislainsäädännön perusteella organisoitu julkisoikeudellinen oikeushenkilö. YTV:n toimialuetta ja tehtäviä säätelee Laki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (1269/1996), jonka 1 :ssä määritellään pääkaupunkiseutu Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan muodostamaksi alueeksi. YTV:n tehtävät on määritelty joukkoliikenteen osalta YTV-lain 2 :ssä. Tehtävänä on joukkoliikenteen osalta: 1. järjestää seudullinen joukkoliikenne ja hankkia seudulliset liikennepalvelut sekä hoitaa muutoinkin joukkoliikennettä koskeva jäsenkuntien yhteistyö. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

27 Helsingin kaupunki RAPORTTI 27 (53) 2. laatia pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevia suunnitelmia *) ja edistää niiden täytäntöönpanoa. 3. hyväksyä pääkaupunkiseudulla noudatettava joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmä ja seudullisen liikenteen taksat. *) Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) liittyvässä valtioneuvoston asetuksessa (347/2005) 1 5 kohdassa säädetään, että Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnasta annetun lain liikennejärjestelmää koskeva suunnitelma on sellainen suunnitelma tai ohjelma, joka edellyttää ympäristöarviointia. Joukkoliikenteen järjestämisellä tarkoitetaan YTV-lain perustelujen (HE 223/1996) mukaan joukkoliikenteen reittien ja aikataulujen suunnittelua, liikennepalveluiden hankinnalla liikennöitsijöiden kilpailuttamista ja ostosopimusten tekoa sekä joukko liikennettä koskevalla yhteistyöllä esim. kaupunkien sisäisten linjojen ja seutulinjojen yhteensovittamista ja muuta liikennepalveluyhteistyötä. YTV-lain 3 :n perusteella on mahdollista, että jäsenkunnat antavat yhteistyövaltuuskunnalle myös sellaisia tehtäviä, jotka kuuluvat niille itselleen. Edellytyksenä on, että tällainen tehtävä on rinnastettavissa YTV:n varsinaisiin lakisääteisiin tehtäviin. YTV voi ottaa hoitaakseen muun kuin jäsenkuntansa tehtäviä erillisen sopimuksen perusteella. Esimerkkinä jäsenkunnan YTV:lle antamasta tehtävästä voidaan todeta, että alkaen Espoo ja Vantaa ovat siirtäneet sisäisen liikenteensä suunnittelu- ja tilaajatehtävät YTV:n hoidettavaksi. Yhteistyön käytännön toteuttamisesta on esimerkkinä myös, että Kerava ja Kirkkonummi ovat siirtäneet sopimuksilla joukkoliikenteen järjestämistehtäviään YTV:lle ja samalla liittyneet YTV:n hallinnoimaan taksa- ja lippujärjestelmään. YTV-laissa YTV:lle määrätyt tehtävät voidaan siirtää toiselle kunnalle tai kunnalliselle liikelaitokselle tai osakeyhtiölle vain lainsäädäntöteitse. Kuntalaki Helsingin sisäisen liikenteen järjestämisestä vastaa Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL). HKL on osa Helsingin kaupungin organisaatiota, jota säätelee kuntalaki. HKL:n on järjestetty tilaaja- ja tuottajamallin mukaisesti niin, että tilaajayksikkönä toimii HKL-Liikelaitos ja joukkoliikennepalvelujen tuottajina HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne. Helsingin sisäisen joukkoliikenteen suunnittelusta ja Helsingin sisäisen bussiliikenteen kilpailuttamisesta vastaa HKL-Liikelaitoksen suunnitteluyksikkö. HKL-Liikelaitokseen kuuluu myös Helsingin sisäisen joukkoliikenteen infrasta (raitio- ja metroliikenteen radoista, metroliikenteen asemista, joukkoliikenteen terminaaleista sekä bussi-, raitiovaunu- ja metrovarikoista) vastaava rakennusyksikkö ja talous- ja hallintopalveluista vastaava hallinto- ja talousyksikkö. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

28 Helsingin kaupunki RAPORTTI 28 (53) Nykyisessä kuntalaissa on niukasti kunnan liikelaitosta koskevaa säätelyä. Lähtökohtana on, että päättäessään kunnan hallinnon järjestämisestä valtuusto voi päättää, että jotakin toimintaa harjoitetaan liikelaitoksen muodossa. Kuntalain säännökset antavat mahdollisuuden järjestää liikelaitokselle tarpeellinen taloudellinen ja muu itsenäisyys. Valtuuston tulee kuitenkin kuntalain 13 :n mukaan kuitenkin päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Kunnan liikelaitoksen perustaa valtuusto, joka aina järjestää liikelaitoksen hallinnon johtosäännöllä. Kuntalain 17 :n mukaan valtuusto voi asettaa lautakunnan tai johtokunnan vastaamaan liikelaitoksen toiminnasta. Helsingissä joukkoliikennelautakunta vastaa HKL:n toiminnasta Kunnan liikelaitoksia koskeva lainsäädäntö muuttuu. Eduskunta on hyväksynyt lain kuntalain muuttamisesta, jossa määritellään kunnallinen liikelaitos sekä säädetään kunnallisen liikelaitoksen hallinnon, toiminnan ja talouden perusteista. Kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa liiketoimintaa tai muuta liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Kunnallinen liikelaitos on yläkäsite, joka tarkoittaa sekä kunnan tai kuntayhtymän yksin perustamaa liikelaitosta että kuntien ja kuntayhtymien yhteistä tehtävää varten perustamaa liikelaitosta. Kunnan tai kuntayhtymän perustamasta liikelaitoksesta käytetään nimitystä kunnan liikelaitos tai kuntayhtymän liikelaitos. Sillä tarkoitetaan myös kuntalain 77 :n mukaista, kuntien yhteisen toimielimen alaisena toimivaa liikelaitosta, joka sopimuksen mukaan on perustettu yhden sopimuskunnan organisaatioon. Tällaisen isäntäkunnan hallinnoiman liikelaitoksen hallinnon ja talouden ohjaus järjestetään samojen säännösten mukaisesti kuin kunnan tai kuntayhtymän liikelaitoksenkin. Uusien liikelaitosta koskevien säännösten tavoitteena on jäntevöittää liikelaitoksen toimintaa, lisätä sen toiminnan läpinäkyvyyttä ja selkeyttää sen asemaa markkinoilla. Tällä tavoin liikelaitos olisi myös nykyistä varteenotettavampi vaihtoehto yhtiöittämiselle. Kuntalain liikelaitoksia koskeva uudistus on tullut voimaan Henkilöliikennelaki Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä (343/1991), jäljempänä henkilöliikennelaki, säätelee nimensä mukaisesti luvanvaraista henkilöliikennettä tiellä. Laki koskee niin linjaliikennettä, pikavuoroliikennettä kuin ostoliikennettäkin. Henkilöliikennelakiin on otettu eri vaiheissa myös säännöksiä joukkoliikenteen suunnittelusta ja mm. kuntien yhteistyöstä joukkoliikennepalvelujen tuottamisessa ja hankkimisessa. Henkilöliikennelain mukaan joukkoliikenteen suunnittelun lähtökohtana on joukkoliikenteen hoitamisen edellytysten huomioon ottaminen kaavoituksessa sekä muussa maankäytön ja liikennevälineiden suunnittelussa. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

29 Helsingin kaupunki RAPORTTI 29 (53) Henkilöliikennelain muutosta koskevan hallituksen esityksen (52/1994) perusteluissa mainitaan, että lain suunnittelusäännökset koskevat vain viranomaisten suunnittelua ja että suurin osa liikenteen suunnittelusta tapahtuu jatkossakin yrityksissä. Hallituksen esityksen 52/1994 perusteluissa todettiin, että suunnittelun tulee kytkeytyä kunnan normaaliin toimintaan ja että erillissuunnittelua tehdään vain siltä osin, kun se on tarpeen. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan myös, että jos maankäytön suunnittelussa joukkoliikenteen hoitamisen edellytykset jätetään huomiota vaille, on liikennettä järjestettäessä erittäin vaikea saada taloudellisia ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Henkilöliikennelailla on haettu säästöjä myös yhdistämällä liikennetarpeita ja -palveluita. Hallituksen esitys ohjaa siihen, että kunnan eri hallintokuntien tulee oleellisesti tiivistää yhteistyötään ja kuntia keskenään toimimaan yhteistyössä. Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa kunta suunnittelee tai kunnat yhdessä suunnittelevat liikennejärjestelmänsä suosien joukkoliikennettä ja käyttäen hyväksi kunnan eri hallintokuntien asiantuntemusta niin, että yhtä asiakasryhmää palvelevia erillisjärjestelyitä tarvitaan mahdollisimman vähän ja jäljelle jääviä erilliskuljetuksia voidaan yhdistellä. Henkilöliikennelaissa mainitaan erikseen (3 :n 3 momentti), että Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan tehtävistä joukkoliikennettä suunniteltaessa on säädetty erikseen. Henkilöliikennelaissa määritellään ostoliikenteeksi (1 :n 4 kohta) sellainen joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla harjoitettu henkilöliikenne, joka on säännöllistä ja jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja hoitaminen perustuu kunnan, kuntayhtymän, Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan, liikenne- ja viestintäministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn ostosopimukseen. Pääkaupunkiseudun kuntien ja YTV:n järjestämä liikenne on kokonaisuudessaan nimenomaan ostoliikennettä. Henkilöliikennelain mukaan ostoliikenne ei edellytä linjaliikennelupia. Sen sijaan ostoliikennettä harjoittavilla liikennöitsijöillä pitää olla henkilöliikennelain mukainen joukkoliikennelupa. Muussa kuin ostoliikenteessä reittiliikenteen hoitaminen edellyttää linjaliikennelupaa. Linjaliikenneluvat myöntää lupaviranomainen, joita ovat kunnat omalla alueellaan, YTV alueellaan sekä lääninhallitukset sekä valtakunnan rajan ylittävässä liikenteessä liikenne- ja viestintäministeriö. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

30 Helsingin kaupunki RAPORTTI 30 (53) Henkilöliikennelain nojalla lääninhallitus ja liikenne- ja viestintäministeriö voivat myöntää valtion apua kunnalle, seudulliselle kuntayhtymälle tai Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnalle käytettäväksi joukkoliikenteen kehittämissuunnitteluun ja tutkimushankkeisiin sekä joukkoliikennepalvelujen ostamisesta tehdyistä sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen. Henkilöliikennelaissa on myös nimenomaan määritelty (7b ) Euroopan neuvoston palveluvelvoiteasetuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, joita ovat maantieliikenteessä viestintä- ja liikenneministeriö, lääninhallitukset, kunnat ja Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta liikenne- ja viestintäministeriön tarkemmin määräämällä tavalla. Pääkaupunkiseudulla ei ole palveluvelvoiteasetuksen tarkoittamaa joukkoliikennettä, kun kaikki YTV:n ja HKL:n harjoittama liikenne on ostoliikennettä. Ilmeisesti palveluvelvoiteasetuksen mukaiseksi liikenteeksi voidaan kuitenkin määritellä liikenne- ja viestintäministeriön tukema VR:n seudullinen liikenne. Henkilöliikennelaki nimenomaan kannustaa kuntien keskinäiseen yhteistyöhön, kun 3 :ssä todetaan, että kuntien tulee toimia yhteistyössä toistensa kanssa pyrkien yhteen sovittamaan eri henkilöliikennemuotojen palveluita. Henkilöliikennelain 4 :ssä puolestaan todetaan, että kunnat voivat joukkoliikennepalveluita tuottaessaan ja hankkiessaan toimia tarpeen mukaan yhteistyössä toistensa kanssa. Kunta voi tuottaa ostoliikennepalveluita myös toisen kunnan alueelle. Tarkastusmaksulaki Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta (469/1979) antaa julkisyhteisölle oikeuden periä tarkastusmaksun ilman matkalippua joukkoliikenteessä matkustavalta. Oikeus tarkastusmaksun perimiseen on liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellä myönnetty HKL:lle, YTV:lle sekä rautatieliikenteen turvallisuudesta vastaavalle Rautatievirastolle. HKL huolehtii matkalippujen tarkastuksesta Helsingin sisäisessä bussi-, raitiotie- ja metroliikenteessä sekä pääkaupunkiseudun lippujärjestelmän mukaisessa Suomenlinnan lauttaliikenteessä. YTV vastaa matkalippujen tarkastuksesta seutubussiliikenteessä sekä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan sisäisessä bussiliikenteessä. YTV:n tilaamassa pääkaupunkiseudun junaliikenteessä matkalippujen tarkastuksesta vastaa Rautatievirasto. Tarkastusmaksulaki säätelee viimeisimmän muutoksensa (448/2006) jälkeen myös oikaisumenettelyä matkalippujen tarkastajan antamasta tarkastusmaksusta. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki

31 Helsingin kaupunki RAPORTTI 31 (53) Oikaisua saa vaatia tarkastusmaksun perimiseen oikeutetun julkisyhteisön tai viranomaisen tähän tehtävään määräämältä toimielimeltä tai virkamieheltä. Tarkastusmaksun määräämistä koskevaan tarkastajan päätökseen ei enää saa hakea valittamalla muutosta, mutta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolain käyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. Joukkoliikenteen tarkastusmaksulaki antaa toimivaltaiselle viranomaisille (YTV, Helsingin kaupunki ja Rautatievirasto) mahdollisuuden sopimuksin sopia tarkastustehtävien hoidosta yhteisesti tai siirtää tehtävä toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Hankintalainsäädännön vaikutukset Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö on Euroopan yhteisön keskeisintä lainsäädäntöä, joka liittyy Rooman sopimuksen tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden ja yritysten sijoittautumisvapauden tavoitteisiin. Joukkoliikenteen toimialan osalta julkisia hankintoja koskeva säätely on jonkin verran erilainen riippuen siitä, kuuluuko toimija viranomaissektorin vai peruspalvelusektorin säätelyn piiriin. Keskeisimmät hankintalainsäädännön säädökset ovat seuraavat: Viranomaissektori: - Neuvoston direktiivi 92/50/ETY: Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta - Neuvoston direktiivi 93/36/ETY: Julkisia tavarahankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta - Neuvoston direktiivi 93/37/ETY: Julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta - Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/52/ETY Julkisia palveluhankintoja, julkisia tavaranhankintoja ja julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettujen direktiivien 92/59/ETY, 93/36/ETY ja 93/37/ETY muuttamisesta Peruspalvelusektori: - Neuvoston direktiivi 93/38/ETY Vesi- ja energiahuollon, liikenteen, ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta - Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/4/EY: Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 93/38/ETY muuttamisesta Euroopan parlamentti hyväksyi ja EU:n neuvosto neuvoston ja parlamentin välisen sovittelukomitean ehdotukset uusiksi direktiiveiksi. Uusien hankintadirektiivien kansallinen voimaan saattamisen tulee tapahtua 21 kuukauden kuluessa siitä, kun direktiivit julkaistiin EU:ssa. Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki