Lausunto osakeyhtiömuotoisen organisaation käyttämisestä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto osakeyhtiömuotoisen organisaation käyttämisestä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisessä"

Transkriptio

1 Lausunto osakeyhtiömuotoisen organisaation käyttämisestä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisessä Helsingin kaupunki on pyytänyt oikeudellista arviotani siitä, voiko kuntien yhteisesti omistama osakeyhtiömuotoinen organisaatio järjestää pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen. Esitän lausuntonani seuraavan. 1. Lausunnon kohde Pääkaupunkiseudun kunnat selvittävät YTV-alueen kuntien yhteistyön järjestämistä joukkoliikennesektorilla. Yhtenä päävaihtoehtona yhteistyön organisoimiseksi on yhtiömalli. Tämän mallin mukaan pääkaupunkiseudun kunnat perustaisivat osakeyhtiön, jossa ne olisivat osakkaina. Osakeyhtiön tehtävänä olisi järjestää ja suunnitella pääkaupunkiseudun joukkoliikenne sekä tilata joukkoliikenteen palvelut julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisessa menettelyssä. Tämän lausunnon tarkoituksena on arvioida, onko yleisiä yhtiö- tai julkisoikeudellisia esteitä sille, että kuntien yhteisesti omistama osakeyhtiömuotoinen organisaatio järjestää pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen. Yhtiömallin mukaisesti toimivaan joukkoliikenteen järjestämiseen kuuluisivat muun muassa joukkoliikennereittien ja joukkoliikenteen aikataulujen suunnittelu, päättäminen noudatettavasta tariffista, ostoliikenteen kilpailuttaminen ja muut joukkoliikenteen hoitamiseen välittömästi liittyvät tehtävät. Erikseen on arvioitava myös matkalippujen tarkastustoiminnan järjestämisen puitteet, mikäli joukkoliikennepalvelut järjestetään yhtiömallin mukaisesti. 2. Osakeyhtiölain määrittelemät puitteet yhtiömallille 2.1. Kuntien yhteistoiminta osakeyhtiömuodossa

2 2 Kuntien yhteistoiminnasta säädetään kuntalain (365/1995) 76 :ssä, joka määrittelee yhteistoiminnan muotoja. Säännös ei kuitenkaan ole tyhjentävä eikä sen soveltamisala myöskään ole kattava, sillä sääntely kohdistuu vain sellaiseen kuntien yhteistoimintaan, jota harjoitetaan julkisoikeudellisissa muodoissa. Tästä johtuen säännöksessä ei mainita yksityisoikeudellisia yhteistyön järjestämistapoja eikä siten myöskään osakeyhtiömuotoista yhteistoimintaa. Täysin vakiintuneena kunnallisoikeudellisena lähtökohtana on kuitenkin, että kunnat voivat tehtäviensä toteuttamiseksi harjoittaa yhteistoimintaa myös käyttäen sellaisia yksityisoikeudellisia muotoja, joita ei säännellä kuntalaissa. Tämä merkitsee, että muun muassa osakeyhtiömuotoinen yhteistoiminta kuntien välillä on mahdollista, ja myös pääkaupunkiseudun kunnat voivat käyttää yhtiömallia yhtenä yhteistyönsä toteuttamistapana Osakeyhtiön perustaminen ja yhtiön toiminnan tavoitteet Osakeyhtiölaissa (624/2006) määritellään puitteet osakeyhtiön perustamiselle ja toiminnalle. Osakeyhtiölain 1 luvun 2 :n 1 momentin mukaan osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä. Saman luvun 9 :n mukaan osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä yhtiön toiminnasta. Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on yleensä tuottaa voittoa osakkeenomistajille, mutta osakeyhtiölain 1 luvun 5 :n mukaan tästä tarkoituksesta voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä myös toisin. Joukkoliikenteen järjestämisen erityispiirteet voidaan osakeyhtiölain mukaan ottaa huomioon lähinnä yhtiöjärjestyksessä, jossa määrätään yhtiön toiminnasta. Rajat osakeyhtiön toimintaa koskevalle sopimiselle yhtiöjärjestyksen muodossa määräytyvät kuitenkin osakeyhtiölain ja muun pakottavan lainsäädännön mukaan. Tarkastelen lähinnä julkisoikeudelliseen pakottavaan lainsäädäntöön sisältyviä rajoituksia jäljempänä. Sen sijaan osakeyhtiölaki ei aseta erityisiä rajoituksia sille, että kuntien järjestämän joukkoliikennetoiminnan sisältöä määritellään tarpeellisessa määrin yhtiöjärjestyksessä. Osakeyhtiön toiminnan tarkoitukseksi voidaan yhtiöjärjestyksessä määritellä muukin tavoite kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Osakeyhtiölaki ei siten aseta estettä sille, että yhtiöjärjestyksessä määrätään joukkoliikennettä harjoittavan osakeyhtiön velvoitteeksi toimia esimerkiksi voittoa tuottamatta, kustannusvastaavuuden perusteella ja/tai palvelujen laatua ja saatavuutta korostaen. Yhtiöjärjestyksen lisäksi kunnat voivat myös osakassopimuksessa sopia yhtiön toiminnasta. 3. Julkisoikeudelliset puitteet yhtiömallille Kuntien osakeyhtiömuotoista yhteistoimintaa järjestettäessä on osakeyhtiölain määrittelemien puitteiden lisäksi otettava huomioon lähinnä kolme perustavanluonteista julkisoikeudellista sääntelyä. Ensimmäisen niistä muodostaa perustuslain 124 :ään sisältyvä säännös. Se määrittelee yleiset puitteet, joiden rajoissa hallintotehtävä on mahdollista antaa muun kuin viranomaisen esimerkiksi osakeyhtiön tehtäväksi. Tällaista tehtävän siirtoa arvioitaessa on toiseksi otettava huomioon kuntalain 2 :ssä

3 3 määritelty kunnan toimiala. Lähtökohtana on, että kunnat voivat siirtää osakeyhtiön hoidettavaksi vain sellaisia tehtäviään, jotka kuuluvat kunnan toimialaan. Yhtiömallin käyttöä arvioitaessa on kolmanneksi merkitystä perustuslain 121 :ssä turvatun kunnallisen itsehallinnon perusteilla. Kunnallinen itsehallinto asettaa osaltaan rajoja mahdollisuudelle siirtää kunnan päätösvaltaa ja tehtäviä osakeyhtiömuotoiselle organisaatiolle. Erityistä merkitystä on itsehallintoon perustuvalla kunnan päätösvallan käytöllä. Seuraavassa tarkastelen yhtiömallin käytön mahdollisuuksia ja toiminnan puitteita erityisesti näiden kolmen yleissäännöksen sisältämien vaatimusten kannalta. Tämän jälkeen arvioin vielä julkisia henkilöliikennepalveluja koskevan EU-oikeudellisen sääntelyn pääpiirteistä merkitystä siltä osin kuin se tulee sovellettavaksi kuntien yhdessä järjestämiin joukkoliikennepalveluihin. Näiden yleisten julkis- ja eurooppaoikeudellisten puitteiden lisäksi on pidettävä mielessä, että yhtiömallin mukaisesti toimivan osakeyhtiön on noudatettava sen toimintaan muuten kohdistuvaa yksityis- ja julkisoikeudellista lainsäädäntöä. Joukkoliikennepalvelujen toteuttamista on säännelty erikseen lähinnä luvanvaraista henkilöliikennettä koskevassa lainsäädännössä. Niin ikään osakeyhtiön toiminnassa on noudatettava muun muassa elinkeinoverotusta, kilpailua ja julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä, sikäli kuin ne tulevat sovellettaviksi joukkoliikennepalveluihin. Tällaisen sääntelyn määrittelemiä erityispiirteitä ja soveltamiskriteereitä en kuitenkaan käsittele tarkemmin tässä arviossa, jonka ulkopuolelle jää myös kysymys yhtiömallin käyttämisen vaikutuksesta Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntaa (YTV) koskevaan lainsäädäntöön. 4. Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle Perustuslain 124 :n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Näillä perustuslakiin sisältyvillä rajoituksilla on merkitystä myös arvioitaessa mahdollisuutta siirtää pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestäminen kuntien yhteisesti omistaman osakeyhtiön järjestettäväksi. Rajoitukset on otettava huomioon, mikäli joukkoliikenteen järjestäminen on julkinen hallintotehtävä tai siihen liittyy tällaisia tehtäviä. Yhtiömallin käyttäminen ei kuitenkaan ole mahdollista siltä osin kuin joukkoliikenteen järjestämiseen liittyy merkittävää julkisen vallan käyttöä Onko joukkoliikenteen järjestäminen perustuslain 124 :ssä tarkoitettu julkinen hallintotehtävä? Perustuslain 124 :ssä tarkoitetaan julkisella hallintotehtävällä suhteellisen laajasti erilaisia valtion ja kuntien julkisten tehtävien hoidossa käytettyjä toimintoja. Tämä käy ilmi säännöstä koskevan hallituksen esityksen perusteluista: Julkisella hallintotehtävällä

4 4 viitataan tässä yhteydessä verraten laajaan hallinnollisten tehtävien kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä. (HE 1/1998 vp, s. 179). Perustuslain 124 :ssä tarkoitetut julkiset hallintotehtävät ovat yleensä luonteeltaan hallinnollista päätöksentekoa ja lainsäädännön toimeenpanoa sekä näihin liittyvää toimintaa. Julkisten hallintotehtävien sisältöä ja alaa on määritelty lähinnä perustuslain 124 :n tulkintaa ja soveltamista koskevassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännössä. Siinä julkisina hallintotehtävinä on pidetty muun muassa vientitakuiden myöntämistä (PeVL 2/2001 vp), ajoneuvojen katsastusta (PeVL 40/2002 vp), kiinteistönvälittäjän ammattipätevyyskokeen järjestämistä (PeVL 24/2000 vp) ja työsuojelun valvontaan liittyvän tarkastustehtävän hoitamista (PeVL 42/2005 vp). Perustuslain 124 :n tarkoittamana julkisena hallintotehtävänä ei sen sijaan voida pitää toimintaa, johon kuka tahansa voi ryhtyä tai jota kuka tahansa voi harjoittaa. Kun lainsäädäntö ei rajoita toiminnan harjoittajia, perustuslain 124 :n rajoitukset eivät yleensä tule kyseiseen toimintaan sovellettaviksi. Tällainen toiminta ei myöskään sisällä julkista hallintotehtävää vielä esimerkiksi sillä perusteella, että siihen kohdistuu tarkempaa oikeudellista sääntelyä, kuten toiminnan laatuvaatimusten tai lupaedellytysten määrittelyä taikka julkista valvontaa. Näiden yleisten perusteiden kannalta on perusteltua arvioida myös joukkoliikenteen järjestämisen luonnetta ja suhdetta julkisen hallintotehtävän hoitamiseen. Lähtökohtana on, että joukkoliikenne on lainsäädännössä säänneltyä ja yleensä luvanvaraista toimintaa ja että sääntelyssä on eroja riippuen siitä, onko kyseessä tie- vai raideliikenne Joukkoliikenteen järjestäminen palvelujen tuottaminen Tieliikenteen osalta oikeudellisen arvioinnin keskeisenä lähtökohtana voidaan pitää sääntelyä, joka sisältyy luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annettuun lakiin (343/1991). Lain 5 :n 1 momentin mukaan henkilöiden kuljettaminen tiellä autolla korvausta vastaan edellyttää yleensä siihen myönnettävää liikennelupaa. Lain 6 a :n 1 momentin mukaan tällaisia lupia ovat joukkoliikenne-, linjaliikenne-, taksi- ja sairaankuljetuslupa. Joukkoliikennelupa on lain 9 :n mukaan myönnettävä siinä mainitut edellytykset täyttävälle hakijalle, joka voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Arvioinnin kannalta on lisäksi merkitystä sillä, että joukkoliikenteellä tarkoitetaan lain 2 :n 6 kohdan mukaan linjaliikennettä, ostoliikennettä ja muuta säännöllistä henkilöliikennettä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä. Joukkoliikennettä voi siis tieliikenteenä harjoittaa kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka täyttää laissa määritellyt edellytykset ja jolle on myönnetty laissa säädetty joukkoliikennelupa. Näin ollen on nähdäkseni kiistatonta, että joukkoliikenneluvan kohteena olevaa tieliikenteen järjestämistä ei voida pitää perustuslain 124 :ssä tarkoitettuna julkisena hallintotehtävänä, jonka antaminen muulle kuin viranomaiselle olisi mahdollista vain lailla tai lain nojalla.

5 5 Tämä arvio koskee erityisesti joukkoliikenteeseen sisältyvien tieliikennepalvelujen tuottamista yleisesti käytettäväksi. Tällaista toimintaa ei siten voida pitää julkisena hallintotehtävänä. Erikseen on kuitenkin perustuslain 124 :n kannalta arvioitava joukkoliikenteeseen liittyviä muita toimintoja, kuten muun muassa joukkoliikenteen suunnittelua, kilpailuttamista ja tariffipäätöksiä. Tämä arvio esitetään seuraavassa jaksossa Myös raitiotie- ja metroliikenne kuuluisivat yhtiömallin mukaan järjestettävään joukkoliikenteeseen. Näiden joukkoliikennemuotojen osalta toiminnan harjoittamisedellytyksiä välittömästi sääntelevää lainsäädäntöä ei juurikaan ole. Oikeudellisena lähtökohtana on joka tapauksessa, että myös raitiotie- ja metroliikenne ovat sellaista joukkoliikennettä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä (L luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 1 ja 2 :n 6 kohta). Lisäksi laki järjestyksen pitämisestä joukkoliikenteessä (472/1977) samoin kuin laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta (469/1979) koskevat raitiotie- ja metroliikennettä. Raideliikennevastuulaki (113/1999) sääntelee korvausvastuuta henkilö- ja esinevahingoista, joita aiheutuu muun muassa metrojunalla tai raitiovaunulla harjoitetusta joukkoliikenteestä. Raitiotie- ja metroliikenteen harjoittaminen joukkoliikenteenä on nykyään lähinnä käytännön syistä tosiasiallisesti kuntien tehtävänä. Näitä joukkoliikenteen muotoja ei kuitenkaan voitane pitää suoranaisena luonnollisena monopolina. Ei myöskään ole oikeudellista estettä sille, että tällaista joukkoliikennettä harjoittaisi muukin toimija kuin kunta. Nähdäkseni myöskään raitiotie- ja metroliikenteen järjestämistä ei siten voida luonteeltaan pitää perustuslain 124 :n tarkoittamana julkisena hallintotehtävänä, jonka antaminen muun kuin viranomaisen hoidettavaksi olisi mahdollista vain lailla tai lain nojalla Joukkoliikenteen järjestäminen joukkoliikenteen suunnitteluun, tariffeihin, palvelutasoon ja kilpailuttamiseen liittyvät tehtävät Joukkoliikenteen järjestämiseen yhtiömallin mukaisesti voi sisältyä tai liittyä toimintoja, joita on erikseen arvioitava julkisen hallintotehtävän hoitamisen kannalta. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa joukkoliikennereittien ja aikataulujen suunnittelu, päättäminen noudatettavista maksuista, palvelutason määrittely ja ostoliikenteen kilpailuttaminen julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti. Joukkoliikennereittien suunnittelu edellyttää viranomaisen päätösvallan käyttöä siltä osin kuin kysymys on maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvästä suunnittelusta, jota säännellään lähinnä maankäyttö- ja rakennuslain 5, 39, 54 ja 83 :n säännöksissä. Tällainen joukkoliikenteen reittisuunnittelu, jossa kaavoituksella ja katupiirustuksilla päätetään oikeudellisesti sitovalla tavalla mm. metrolinjauksista, raitiotieradoista tai joukkoliikennekaduista, on maankäytön suunnittelua, jossa päätösvalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kuuluu yleensä kunnalle. Maankäytön suunnitteluun kohdistuvaa viranomaisten päätöksentekoa ohjaa erikseen luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 3 :ssä, jonka mukaan joukkoliikenteen hoitamisen edellytykset tulee ottaa huomioon kaavoituksessa sekä muussa maankäytön ja liikenneväylien suunnittelussa.

6 6 Joukkoliikennereittejä koskeva oikeudellisesti sitova päätöksenteko on julkinen hallintotehtävä, joka kuuluu perustuslain 124 :ssä määritellyn rajoituksen piiriin. Tällaisen suunnittelutehtävän siirtäminen yhtiömallin mukaisesti hoidettavaksi olisi näin ollen mahdollista vain säätämällä asiasta laissa, mikäli myös siirron muut edellytykset on mahdollista täyttää. Siltä osin kuin suunnitteluun mahdollisesti sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, tällaisen suunnittelutehtävän siirto osakeyhtiölle ei ole lainkaan mahdollinen. Myös joukkoliikennettä harjoittava osakeyhtiö on sidottu maankäyttöä ja reittisuunnittelua koskevan lainsäädännön nojalla tehtyihin päätöksiin. Oikeudellisen sääntelyn ja viranomaispäätösten puitteissa osakeyhtiö voi kuitenkin omalta osaltaan suunnitella muun muassa käyttämiään liikennereittejä ja joukkoliikenteen aikatauluja. Tällaista toiminnallista suunnittelua, joka liittyy joukkoliikennepalvelun toteuttamiseen, ei voida pitää julkisena hallintotehtävänä. Se voi siten olla myös osakeyhtiön tehtävänä. Suunnittelutehtävää voidaan tältä osin määritellä esimerkiksi osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä. Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 3 :n 3 momentin mukaan kunnan tehtävänä on määritellä alueensa joukkoliikenteen palvelutaso tarvittavilta osin. Kuntien tulee lisäksi toimia yhteistyössä toistensa kanssa pyrkien sovittamaan yhteen eri henkilöliikennemuotojen palveluja sekä ottaa huomioon eri väestöryhmien kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet. Palvelujen sisältöä ja palvelutasoa koskeva päätöksenteko on näin ollen kunnan tehtävä. Osittain palvelutasoa tai ainakin sen puitteita määritellään myös maankäytön ja liikennereittien suunnittelussa, joka on edellä esitetyn mukaisesti julkisen hallintotehtävän hoitamista. Muilta osin palvelutason määrittely on kunnalle kuuluva tehtävä, jota hoitaessaan kunta määrittelee puitteet hankkimilleen tai tuottamilleen joukkoliikennepalveluille. Esimerkiksi Helsingin valtuusto on hyväksynyt määrävälein joukkoliikenteen suunnitteluohjeen, jossa määritellään puitteet ja tavoitteet sen palvelutasolle. Kysymys ei tältä osin kuitenkaan ole tehtävästä, joka kuuluisi yksinomaan kunnan päätösvaltaan, vaan myös joukkoliikennettä järjestävä yhtiö voi täsmentää palvelutasoa omassa toiminnassaan kunnan määrittelemien palvelutavoitteiden puitteissa. Palvelutasoa voidaan lisäksi määritellä osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä ja/tai osakassopimuksessa. Päättäminen joukkoliikenteessä noudatettavasta tariffista liittyy kiinteästi joukkoliikenteen harjoittamiseen. Oikeudellisena lähtökohtana on, että joukkoliikenteen tariffi ei ole julkisoikeudellinen kunnallinen maksu, joka voi perustua joko lain säännöksiin tai suoraan kunnalliseen itsehallintoon (PeVL 53/2002 vp). Mikäli tällaisesta tariffista ja siihen perustuvasta maksusta olisi säädetty laissa, sen soveltamiseen liittyisi julkisen hallintotehtävän hoitamiseen verrattavia piirteitä. Päätösvaltaa ei tältä osin olisi siten ainakaan ilman muuta mahdollista siirtää osakeyhtiölle ilman asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Joukkoliikenteen tariffiin perustuvat maksut ovat kuitenkin luonteeltaan ensisijaisesti yksityisoikeudellisia maksuja, joita peritään yhtiön järjestämän liikennepalvelujen käyttämisestä. Tällaisista maksuista ei myöskään ole säädetty laissa. Niitä koskeva päätöksenteko voidaan perustuslain 124 :n estämättä järjestää myös osakeyhtiön päätet-

7 7 täväksi, joskaan yhtiömallin käyttäminen ei välttämättä tätä edellytä. Kunnilla on lisäksi lakiin perustuva oikeus sopia seutu- ja kuntalippujen hinnoista liikenteenharjoittajien kanssa silloin, kun kunnat tai valtio rahoittavat näiden lippujen hinnanalennuksia (L luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 4 :n 2 mom.). Ostoliikenteellä tarkoitetaan luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 2 :n 4 kohdan mukaan joukkoliikenneluvan tai taksiluvan nojalla harjoitettavaa henkilöliikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka hoitaminen perustuu kunnan, kuntayhtymän, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, liikenneministeriön tai lääninhallituksen kanssa tehtyyn palveluiden ostamista koskevaan sopimukseen. Säännöksessä ei mainita kuntien yhteistä yhtiötä, mutta se on nähdäkseni sovellettavissa myös kuntien yhteistyömuotona käyttämään yhtiömalliin. Ostoliikenteen kilpailuttaminen on velvollisuus, jonka toteuttamista säännellään julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä. Varsinaista kilpailuttamista ei kuitenkaan voida pitää julkisena hallintotehtävänä pelkästään sillä perusteella, että se on lakisääteinen velvollisuus. Siten myös osakeyhtiö voi tehtäviään hoitaessaan huolehtia siitä Joukkoliikenteen järjestäminen ja merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät ja Perustuslain 124 :ssä tarkoitettua merkittävää julkisen vallan käyttöä on muun muassa itsenäiseen harkintaan perustuva voimakeinojen käyttäminen ja merkittävä puuttuminen yksilön perusoikeuksiin (HE 1/1998, s. 179; PeVL 46/2001 vp). Tällaisen toimivallan käyttämistä sisältävä tehtävä voi kuulua vain viranomaiselle, joten sitä ei voida järjestää esimerkiksi yhtiömallin perusteella hoidettavaksi. Joukkoliikenteen järjestämiseen ei yleensä sisälly merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tätä yleistä lähtökohtaa on kuitenkin täsmennettävä eräiden joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvien toimintojen osalta. Joukkoliikenteen tarkastusmaksun perimiseen sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttämistä (PeVL 55/2005 vp), joka voi olla vain viranomaisen tehtävän. Tämä lähtökohta käy ilmi myös joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain (469/1979) 1 :stä, jonka mukaan oikeus tarkastusmaksun perimiseen voidaan myöntää ainoastaan kunnalle, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle tai rautatieliikenteen turvallisuudesta vastaavalle viranomaiselle. Oikeutta joukkoliikenteen tarkastusmaksun perimiseen ei siten voida myöntää osakeyhtiölle. Säännöstä on perusteltua pitää tyhjentävänä, joten kunta ei myöskään voi siirtää saamaansa oikeutta tarkastusmaksun perimiseen kuntien yhteisesti perustaman osakeyhtiön hoidettavaksi. Estettä ei kuitenkaan ole sille, että tehtävä määritellään kunnan organisaatioon kuuluvan viranomaisen hoidettavaksi. Tarkastusmaksun perimisoikeuden saaneet kunnat voivat myös sopia, että tarkastusmaksujen periminen annetaan toisen kunnan tai YTV:n hoidettavaksi. Kunta voi lisäksi sitä koskevan nimenomaisen lain säännöksen perusteella tehdä ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa toimeksiantosopimuksen matkalipun tarkastuksessa apuna olevien järjestyksenvalvojien toiminnasta (L joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 2 ja 6 a ).

8 8 Perustuslakivaliokunta on lisäksi arvioinut, että linjaliikennepäätösten tekeminen voi sisältää merkittävää julkisen vallan käyttöä (PeVL 11 a/2002 vp). Koska tällaisten tehtävien siirtäminen muulle kuin viranomaiselle on kielletty perustuslain 124 :ssä, niitä ei voida antaa myöskään kuntien yhteisesti perustaman osakeyhtiön hoidettavaksi. 5. Kunnan toimiala Kunnan toimialaa koskeva sääntely vaikuttaa yhtiömallin arviointiin lähinnä siksi, että myös kuntien osakeyhtiömuotoisen toiminnan on kuuluttava kunnan toimialaan. Lähtökohtana on tältä osin kuntalain 2 :n säännös, jonka mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnan toimialaan on vakiintuneesti katsottu kuuluvan joukkoliikenteen harjoittaminen kunnan alueella. Kunnan toimialaa on lisäksi lailla erikseen laajennettu myös toisen kunnan alueelle, sillä kunta voi tuottaa ostoliikennepalveluita myös toisen kunnan alueelle (L luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 4 :n 1 mom., HE 52/1994 vp). Saman säännöksen mukaan kunnat voivat joukkoliikennepalveluita tuottaessaan ja hankkiessaan toimia tarpeen mukaan yhteistyössä toistensa kanssa. Kuntien välinen yhteistyö kunnan toimialaan kuuluvien palvelujen tuottamisessa on mahdollista organisoida myös yhteisön tai säätiön muodossa (ks. myös PeVL 11/2002 vp). Tällaisessa yhteistyössä on mahdollista käyttää esimerkiksi osakeyhtiömuotoa. Joukkoliikenteen harjoittaminen kuuluu kuntien toimialaan, ja kunnat voivat järjestää joukkoliikennettä myös toisen kunnan alueella. Lisäksi kunnat voivat tuottaa ja hankkia joukkoliikennepalvelut yhteistyössä. Myös yhtiömallin mukainen yhteistoiminta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämiseksi kuuluu sisällöllisesti osakeyhtiön perustavien kuntien toimialaan. 6. Kunnallinen itsehallinto 6.1. Kunnallisen itsehallinnon perusteet ja kunnan tehtävien siirtäminen yhteistoimintaelimelle Perustuslain 121 määrittelee kunnallisen itsehallinnon perusteet. Pykälän 1 momentin mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Tämä edellyttää, että kuntalaisilla on oikeus päättää kuntansa hallinnosta ja taloudesta. Tältä osin kunnallisen itsehallinnon perusteisiin sisältyy perustuslakivaliokunnan mukaan kansanvaltaisuusperiaate, jonka mukaan kunnan päätösvalta kuuluu kuntalaisten valitsemille toimielimille (PeVL 11/1984 vp; PeVL 8/2003 vp). Periaatteen toteutumiseen ja kunnan päätösvallan käyttämiseen voi vaikuttaa itsehallinnon perusteiden kannalta ongelmallisesti se, että kunnan päätösvaltaa siirretään laajamittaisesti esimerkiksi kuntien yhteistoimintaelimelle (PeVL 11 a/2002 vp). Perustuslakivaliokunta onkin tämän vuoksi katsonut, että perustuslain 121 :n 1 momentin vaatimukset voivat viime kädessä rajoittaa myös kuntien kuntalain mukaista mahdollisuutta siirtää tehtäviään kuntien yhteistoimintaelimelle, kuten esimerkiksi kuntayhtymille (PeVL 65/2002 vp). Tällaiset rajoitukset liittyvät lähinnä siihen, että kuntien yhteistoi-

9 9 mintaelimen tehtäviä lisättäisiin siinä määrin ja sillä tavalla, että se vaikuttaisi oleellisesti jäsenkuntien hallintoon ja vaarantaisi kunnan itsenäisen päätösvallan käytön Joukkoliikenteen tehtävien siirtäminen osakeyhtiölle Kuten edellä on perusteltu, joukkoliikenteen järjestäminen pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä kuuluu sisällöllisesti kuntien toimialaan. Kunnat voivat toteuttaa tätä yhteistyötä myös yhtiömallin perusteella antamalla joukkoliikenteen järjestämiseen liittyvät tehtävät, tosin eräin poikkeuksin, osakeyhtiön vastuulle. Tällaisen joukkoliikennetehtävien siirtämistä osakeyhtiömuotoiselle yhteistoimintaelimelle rajatulla palvelutehtävien alueella ei voida arvioida vaikuttavan sillä tavoin oleellisesti jäsenkuntien hallintoon, että sitä voitaisiin pitää ongelmallisena perustuslain 121 :n 1 momentin vaatimusten kannalta (ks. joukkoliikennetehtävien osalta samoin PeVL 42/1996 vp). Tällaista yhteistoimintamallia voidaan pitää myös luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain tavoitteiden mukaisena Yhtiömallin vaikutus kuntien päätösvallan käyttöön Osakeyhtiömuotoisen yhteistyön vaikutuksia on perusteltua arvioida vielä erikseen yhteistyöhön osallistuvien kuntien päätösvallan käytön kannalta. Lähtökohtana tässä arviossa on, että osakeyhtiön toimintaa ohjaavat ensisijaisesti osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys. Osakeyhtiö toimii itsenäisenä oikeushenkilönä. Osakeyhtiön perustaneet kunnat eivät siten voi ohjata osakeyhtiötä soveltamalla samoja ohjauskeinoja, joita käytetään kunnan omassa viranomaiskoneistossa. Kunnat eivät esimerkiksi voi antaa osakeyhtiön toimielimille näitä oikeudellisesti velvoittavia määräyksiä tai ohjeita. Joukkoliikennettä järjestävään osakeyhtiöön ei myöskään sovelleta viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevia säännöksiä, koska yhtiölle ei kuulu julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä. Yhtiömallin mukaisesti toimiva osakeyhtiö ei kuitenkaan ole kunnan päätösvallan ja ohjauksen ulottumattomissa. Käytännössä kunta voi kohdistaa sen määräysvallassa olevaan osakeyhtiöön suhteellisen monipuolista ohjausta sekä kuntalain että osakeyhtiölain perusteella. Tämä ohjaus poikkeaa kuitenkin sisällöltään ja muodoiltaan kunnan sisäisessä organisaatiossa sovellettavasta ohjauksesta. Kuntalain 23 :n 2 momentin nojalla kunnanhallitus voi antaa ohjeita kuntaa osakeyhtiön toimielimissä edustaville henkilöille. Tällainen ohjausvalta voidaan johtosäännössä antaa kunnan muullekin viranomaiselle. Vaikka asiasta ei nimenomaisesti säädetä kuntalaissa, kunnat ovat voineet käytännössä päättää myös konserniohjeista, jotka sisältävät määräyksiä kunnan toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallasta kuntakonsernin ohjauksessa. Muodostunut käytäntö määritellään oikeudellisesti velvoittavaksi kuntalakiin sisällytettävällä uudella 25 a :llä. Säännöksen mukaan kunnan määräysvallassa olevan osakeyhtiön ohjauksesta ja valvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja muut johtosäännössä määritellyt kunnan viranomaiset. Vaikka

10 10 konsernijohdon päätökset eivät oikeudellisesti sido kunnan määräysvallassa olevan osakeyhtiön toimielimiä, konsernijohto voi kuitenkin ohjata kunnan valitsemien edustajien kannanottoja ilmaisemalla kunnan kannan käsiteltäviin asioihin. Konsernijohdon tehtävänä on myös valvoa, että konsernijohdon tai valtuuston osakeyhtiölle asettamat tavoitteet toteutetaan ja konserniohjeita noudatetaan (HE 263/2006 vp, s. 22). Kunnan tehtävänä kuntalain 29 :n 2 momentin mukaan tiedottaa sopivin tavoin asukkailleen osakeyhtiön toiminnasta. Lisäksi osakeyhtiö voi itse päättää sen toimintaa koskevasta tiedottamisesta, johon tosin vaikuttaa muun muassa julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö. Joukkoliikennetoimintaa järjestävän osakeyhtiön toiminnan ohjaus toteutuu muuten osakeyhtiölain määrittelemissä puitteissa ja muodoissa. Vaikka osakeyhtiö toimii sen perustaneista kunnista erillisenä oikeushenkilönä, siihen kohdistuvaa ohjausta voidaan siis toteuttaa muun muassa yhtiöjärjestyksellä, kuntien keskinäisellä osakassopimuksella, yhtiökokouksen päätöksillä, hallituksen valinnalla, kuntaa tytäryhteisössä edustaville annettavilla ohjeilla sekä muulla konserniohjauksella ja -valvonnalla. Kunnat voivat yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen osalta yhdessä ja muuten itsenäisesti päättää, millä tavoin ja missä määrin ne käyttävät näitä ohjausmuotoja. Osakeyhtiömuotoisen organisaation käyttämisen joukkoliikenteen järjestämisen yhteistyömuotona ei nämä käytettävissä olevat ohjauskeinot huomioon ottaen voida arvioida vaarantavan yhteistyöhön osallistuvien ja osakeyhtiön perustavien kuntien päätösvallan itsenäisyyttä. Käytännössä kysymys on paljolti myös siitä, missä määrin ja miten aktiivisesti kunnat käyttävät näitä ohjausmuotoja. 7. Kuntien järjestämiä joukkoliikennepalveluja koskeva EU-oikeudellinen sääntely Kuten edellä on todettu, yhtiömallia koskevan tarkemman arvion ulkopuolelle jäävät tässä yhteydessä kilpailuoikeudelliset ja julkisia hankintoja koskevat sääntelyt, joiden sisältö määräytyy pääosin EU-oikeuden perusteella. Tätä sääntelyä on käsitelty edellä vain viitteellisesti ja yleisesti voidaan todeta, että nämä sääntelyt asettavat lähinnä puitteita ja rajoituksia yhtiömallin mukaisesti perustetun osakeyhtiön käytännön toiminnalle. Sen sijaan niillä ei ole suoranaista vaikutusta osakeyhtiön perustamiseen liittyvissä kysymyksissä. EU-oikeuden kannalta ei yleensä ole merkitystä sillä, tuottavatko julkisia henkilöliikennepalveluja julkiset toimijat vai yksityiset yritykset. Keskeinen merkitys voi sen sijaan olla julkisia henkilöliikennepalveluja koskevalla EUoikeudellisella sääntelyllä. Tältä osin voidaan todeta, että parhaillaan on valmisteilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista. Uudella asetuksella on tarkoitus korvata nykyinen, vuodelta 1969 oleva asetus (1191/69/ETY). Neuvoston yhteisestä kannasta asetukseen on päätetty (KOM(2006)805 lopullinen). Asetuksen tämän version lähtökohtana, jonka sekä parlamentti että neuvosto ovat hyväksyneet, on toimivaltaisen viranomaisen valinnanvapauden periaate.

11 11 Valinnanvapauden periaatteen mukaan julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekeminen voidaan joko kilpailuttaa tai paikallinen viranomainen voi tarjota suoraan tai oman yrityksensä välityksellä julkisen liikenteen palveluja. Mikäli paikallinen viranomainen (Suomessa lähinnä kunta) valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon, kunta tai sen määräysvallassa oleva osakeyhtiö ei kuitenkaan asetustekstin 5 artiklan 2 kohdan mukaan saa osallistua kilpailuun muita julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemiseksi. Uusi julkisia henkilöliikennepalveluja määrittelevä asetus ei esitetyn perusteella aseta rajoituksia yhtiömallin toteuttamiselle, vaan se omalta osaltaan lähinnä mahdollistaa sen käytön yhtenä vaihtoehtona. Mikäli osakeyhtiömuotoinen organisaatio järjestää pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen, yhtiö ei kuitenkaan voi osallistua mahdollisesti järjestettävään kilpailuun muista kuin tähän tehtävään sisältyvistä julkisista palveluhankinnoista. 8. Yhteenveto 1. Pääkaupunkiseudun kunnat voivat harjoittaa yhteistoimintaa myös osakeyhtiön muodossa. Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määritellä joukkoliikennettä järjestävän ja harjoittavan osakeyhtiön toiminnan sisältöä ja tavoitteita. Tällaisen osakeyhtiön toiminnan tarkoitukseksi voidaan yhtiöjärjestyksessä määritellä muukin tavoite kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. 2. Joukkoliikenneluvan kohteena olevaa tieliikennepalvelujen tuottamista tai raitiotieja metroliikennepalvelujen tuottamista ei voida pitää perustuslain 124 :n tarkoittamana julkisena hallintotehtävänä. Tällainen tehtävä voidaan siten mainitun säännöksen estämättä antaa myös osakeyhtiön järjestettäväksi. 3. Joukkoliikenteen järjestämiseen liittyy kuitenkin toimintoja, jotka ovat perustuslain 124 :ssä tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä. Tällainen tehtävä on ainakin maankäytön suunnitteluun liittyvä joukkoliikennereittejä koskeva oikeudellisesti sitova päätöksenteko. Tällaisen tehtävän siirtäminen yhtiömallin mukaisesti hoidettavaksi olisi mahdollista vain säätämällä asiasta laissa ja ottamalla huomioon tällaisen siirron sisällölliset edellytykset. Kunnan tehtävänä on myös joukkoliikenteen palvelutason puitteiden ja perusteiden määrittely, mutta palvelutasoa voidaan näissä puitteissa täsmentää myös yhtiön toimin. 4. Osakeyhtiö voi harjoittaa toiminnallista suunnittelua, joka liittyy joukkoliikennepalvelun toteuttamiseen. Siihen voi kuulua muun muassa liikennereittien ja aikataulujen suunnittelu sekä palvelutason toteuttaminen viranomaisten oikeudellisesti sitovan päätöksenteon puitteissa. 5. Joukkoliikenteen tariffin maksut ovat luonteeltaan yksityisoikeudellisia maksuja, joista myös joukkoliikennettä järjestävä osakeyhtiö voi päättää. Myös ostoliikenteen kilpailuttaminen voidaan antaa tällaisen osakeyhtiön tehtäväksi.

12 12 6. Joukkoliikenteen tarkastusmaksun perimiseen ja linjaliikennepäätösten tekemiseen sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttämistä. Näitä tehtäviä ei perustuslain 124 :n sisältämän rajoituksen vuoksi voida antaa osakeyhtiölle. Kunnat voivat kuitenkin järjestää tarkastusmaksun perimisen yhteistoiminnassa sopimalla, että tarkastusmaksujen periminen annetaan toisen kunnan tai YTV:n hoidettavaksi 7. Joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu kuntien toimialaan. Kunnan toimialaa määrittelevän kuntalain 2 :n puitteissa kuntien yhteistoiminta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisessä voidaan hoitaa myös yhtiömallin mukaisesti. 8. Joukkoliikenteen järjestäminen yhtiömallin mukaisesti ei vaikuta sillä tavoin oleellisesti jäsenkuntien hallintoon, että sitä voitaisiin pitää ongelmallisena kunnallisen itsehallinnon vaatimusten kannalta. 9. Osakeyhtiö toimii sen perustaneista kunnista erillisenä oikeushenkilönä. Kunnat eivät siten voi ohjata tällaista osakeyhtiötä soveltamalla ohjauskeinoja, joita käytetään kunnan omassa viranomaiskoneistossa. Kuntien määräysvallassa olevaa osakeyhtiötä voidaan kuitenkin ohjata muun muassa yhtiöjärjestyksessä, osakassopimuksilla, yhtiökokouksen päätöksillä, hallituksen valinnalla, kuntaa tytäryhteisössä edustaville annettavilla ohjeilla sekä muulla konserniohjauksella ja - valvonnalla. 10. Käytettävissä olevat kunnallis- ja yhtiöoikeudelliset ohjauskeinot huomioon ottaen yhtiömallin ei voida arvioida vaarantavan osakeyhtiön perustavien kuntien päätösvallan itsenäisyyttä. Arvioon vaikuttaa kuitenkin myös se, missä määrin ja miten aktiivisesti kunnat käyttävät kyseisiä ohjausmuotoja. 11. Julkisia henkilöliikennepalveluja koskevaa EU-oikeudellista sääntelyä uudistetaan parhaillaan. Asiaa koskevan asetusehdotuksen lähtökohtana on toimivaltaisen viranomaisen valinnanvapauden periaate. Kunta voi periaatteen mukaan tarjota julkisen liikenteen palveluja myös määräysvallassaan olevan yrityksen välityksellä. Mikäli kunnan määräysvallassa oleva osakeyhtiö järjestää joukkoliikenteen, yhtiö ei kuitenkaan voi osallistua kilpailuun muista kuin sen tehtäviin kuuluvista julkisista palveluhankinnoista. Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 2007 Olli Mäenpää oikeustieteen tohtori hallinto-oikeuden professori

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Konserniohjaus ja uusi kuntalaki

Konserniohjaus ja uusi kuntalaki Konserniohjaus ja uusi kuntalaki Kuntajohtajapäivät Dipolissa 22.8.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen Kuntaliitto Konsernisääntelyn tavoitteet ja näkökulmat Tavoitteena sääntelyn läpinäkyvyys:

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 1 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2015 Voimaantulopäivä 1.1.2016 MERI-LAPIN YMPÄRISTÖPALVELUJEN

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä.

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä. SODANKYLÄN KUNTA Kunnanhallitus (Kh 10.12.1997) KONSERNIOHJEET KONSERNIOHJEEN TAVOITE Näillä ohjeilla kunnanhallitus antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Olli Mäenpää 30.1.2015. Perustuslakivaliokunnalle

Olli Mäenpää 30.1.2015. Perustuslakivaliokunnalle Olli Mäenpää 30.1.2015 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp) Perustuslakivaliokunnan

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen

Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen 1 (5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 102 29.11.2011 Kuntayhtymän sekä kunnan ja kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön kuuluminen kuntakonserniin 1 Lausuntopyyntö 1.1 Varsinainen lausuntopyyntö

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu

Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu Osakeyhtiön hallituksen jäsenten rooli ja vastuu Lakiklinikka, 13.9.2012 Kuntamarkkinat Pasi Pönkä, lakimies Kunta Yhtiökokous Hallitus Toimitusomistajana johtaja OYL 1:7 OYL 5:2 (t) OYL 6:2 (t) OYL 6:17

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Yhteisön johdon on syytä ilmoittaa ristiriidasta välittömästi kirjallisesti kunnanjohtajalle sekä kunnanhallitukselle.

Yhteisön johdon on syytä ilmoittaa ristiriidasta välittömästi kirjallisesti kunnanjohtajalle sekä kunnanhallitukselle. 1 HAILUODON KUNNAN KONSERNIOHJEET Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Hailuodon kunnan konserniohjeella luodaan puitteet Hailuoto konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten sähköisiä toimintatapoja edistetään? Katariina Huikko, lakimies Kuntalaki uudistuu seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Tavoitteena Ajasta ja paikasta riippumattoman päätöksenteon mahdollistaminen

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö.

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö. VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009 Asia Aloite Kannanotto Tilintarkastuskertomuksen sisältö Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

K O N S E R N I O H J E

K O N S E R N I O H J E K O N S ERNIOHJE KEMIÖNSAAREN KUNTA Valtuusto hyväksynyt 7.12.2011 1. KONSERNIOHJEEN TAVOITE JA TARKOITUS Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Subjektiivinen oikeus päivähoitoon Näkökulmia yksilön ja julkisen vallan suhteeseen. Mervi Eskelinen mervi.eskelinen@uta.fi Sisältö Päivähoito Suomessa Tutkimustehtävä Sosiaaliset perusoikeudet Osana perusoikeuksia

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus. Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tilannekatsaus Alustus AMK-päivillä Lahdessa 13.5.2014 Johtaja Hannu Sirén AMMATTIKORKEAKOULU-UUDISTUKSEN II VAIHE Hallituksen esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi eduskunnalle

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 JOHDANNOKSI Hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen oikeudellinen asema uudistetaan tavoitteena kaikkien yliopistojen

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi. Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi. Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi palvelusetelilaki - taustaa Aiemmat palvelusetelisäännökset voimaan 2004 Sääntely keskittyi kotipalvelun

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

1 (5) LUUMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJE. Hyväksytty: Valtuusto 10.11.2008 58. Voimaantulo: 1.1.2009. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite

1 (5) LUUMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJE. Hyväksytty: Valtuusto 10.11.2008 58. Voimaantulo: 1.1.2009. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite Hyväksytty: Valtuusto 10.11.2008 58 Voimaantulo: 1.1.2009 LUUMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJE Valtuusto kunnan ylimpänä päätöksentekijänä määrittelee kunnan tavoitteet ja

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

Lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle kuntarakennelain muuttamisesta sekä

Lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle kuntarakennelain muuttamisesta sekä 1 Työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta LAUSUNTO 11.10.2015 Lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

1 Valtakunnallisen. lastensuojelun henkilöstöselvityksen tulosten perusteella aloitettavan valvonnan toimeenpano

1 Valtakunnallisen. lastensuojelun henkilöstöselvityksen tulosten perusteella aloitettavan valvonnan toimeenpano 1 Valtakunnallisen lastensuojelun henkilöstöselvityksen tulosten perusteella aloitettavan valvonnan toimeenpano Dnro 5138/05.00.00.03/2014 Päiväys 26.5.2014 2 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Riskinarviointi

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ KUNNAN EDUSTAJANA YHTYMÄSSÄ JA YHTIÖSSÄ kaupunginlakimies Pekka Virkkunen 13.2.2013

LUOTTAMUSHENKILÖ KUNNAN EDUSTAJANA YHTYMÄSSÄ JA YHTIÖSSÄ kaupunginlakimies Pekka Virkkunen 13.2.2013 LUOTTAMUSHENKILÖ KUNNAN EDUSTAJANA YHTYMÄSSÄ JA YHTIÖSSÄ kaupunginlakimies Pekka Virkkunen 13.2.2013 KUNTIEN VÄLISIÄ YHTEISTOIMINTAMUOTOJA Kunnat voivat tehdä yhteistyötä julkis- tai yksityisoikeudellisessa

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA 1 2 KOKOUSPALKKIOT.1 3 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET.2 4 VUOSIPALKKIOT..2 5 MUUN PALKKION MAKSAMINEN.3

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11. 1 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.2009 2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot