PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESIHUOLLON YHDISTÄMINEN HELSINGIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU- JA TILAAJATOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT

Transkriptio

1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESIHUOLLON YHDISTÄMINEN JA HELSINGIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU- JA TILAAJATOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

2 SEUDUN VESIHUOLLON JA JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU- JA TILAAJATOIMINTOJEN ORGANISOINTI Vesihuolto YTV Nykyiset toiminnot HKL Nykyiset toiminnot Liikenteen tilaaja- ja suunnittelutoiminnot Liikenteen tilaaja- ja suunnittelutoiminnot Helsingin Vesi Espoon Vesi Vantaan Vesi Kauniaisten vesihuoltolaitos Helsingin seudun liikennekuntayhtymä

3 HELSINGIN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU- JA TILAAJATOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT

4 SUUNNITTEILLA MERKITTÄVÄ JOUKKOLIIKENNETOIMIJA Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla milj. matkustuskm 306 milj. nousua Vuonna 2007 joukkoliikenteen tulot ja kustannukset lipputulot 217 milj. euroa kustannukset 387 milj. euroa alijäämä 171,7 milj. euroa Infraomaisuuden arvo kirjanpitoarvo 250 milj. euroa käypä arvo 650 milj. euroa

5 ORGANISAATIOMUOTO JA TOIMINTAMALLI juridisena muotona sopimuspohjainen kuntayhtymä kuntayhtymän tehtävät toimialueellaan suunnittelee ja järjestää joukkoliikenteen sunnittelee reitit, vuorotarjonnan ja aikataulut hankkii joukkoliikennepalvelut päättää lippujen hinnat sekä taksa ja lippujärjestelmän vastaa matkalippujen tarkastuksesta vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta huolehtii joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta huolehtii valtion tukien jaosta joukkoliikenteelle osallistuu joukkoliikenteen infran kehittämis ja ylläpitoinvestointien suunnitteluun

6 TOIMIALUE Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi muut kunnat voivat liittyä jäseneksi ehtona, että toimialue pysyy toiminnallisesti ehyenä ja kunta hyväksyy kuntayhtymän perussopimuksen tavoitteena koko Helsingin seutu eli 14 kuntaa HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO ylimpänä päättävänä toimielimenä yhtymäkokous hallitus 14 jäsentä: Helsinki 7 (7), Espoo 3 (3), Vantaa 3 (2), Kerava ja Kirkkonummi yhd. 1 (1), (Kauniainen 1 varajäsen) toimikausi 4 vuotta asukasluvultaan suurin kunta nimeää puheenjohtajan toimitusjohtaja, jonka hallitus valitsee päätöksenteko yhtymäkokouksessa ja hallituksessa enemmistöperiaate äänivalta jakautuu peruspääomaosuuksien suhteessa äänivaltaleikkuri, Helsinki enintään 50 %

7 TULOJEN JA KUSTANNUSTEN JAKOPERUSTEET Arvoliput, kausiliput matkakorttijärjestelmän tietojen mukaan Muut liput arvolippujen suhteessa Suunnittelu, hallinto yms. liikennemuodoittain nousujen suhteessa Operointikulut liikennemuodoittain matkustuskilometrien suhteessa Infrakulut sovitelluin käyvin arvoin liikennemuodoittain nousujen suhteessa

8 RAIDE JA LAUTTALIIKENNE INFRAOMAISUUS Metroinfra metroasemat (tunneliasemat / avoasemat) asemien tasonvaihtolaitteet metrovarikko radan alusrakenteet ja radan järjestelmät sähkön syöttö muuntamot asetinlaitteet viesti ja valvontalaitteet Raitiovaunuinfra varikot radat ratojen sähkölaitteet pysäkit Lauttaliikenne Suomenlinnan terminaalit

9 TILANNE esitys kuntayhtymän perussopimukseksi ja tulojen ja kustannusten jaosta valmis (sisältyy perussopimukseen) Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta kuntayhtymän perustamisesitys kaupunkien ja YTV:n päättäviin elimiin marras-joulukuussa 2008 työryhmä VM:n johdolla valmistelemassa tarvittavia säädösmuutoksia toimintojen yhdistämisen valmisteluvaihe käynnistetään valtuustojen kuntayhtymän perustamista koskevien periaatepäätösten jälkeen joulukuussa 2008

10 JOUKKOLIIKENNETYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA Omistajapoliittisten periaatteiden määrittelyvaihe (perussopimus ja kustannusten jako) X Säädösvalmisteluvaihe Eduskunta/säädösmuutokset X Kvstot/Kuntayhtymän perustaminen X Yhdistämisen valmisteluvaihe Toiminnan aloitus 1.1. Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

11 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESIHUOLLON YHDISTÄMINEN YTV:HEN

12 VESIHUOLLON TOIMINTA ALUE

13 TOIMIALUE JA TEHTÄVÄT YTV toimii vesihuoltolaissa tarkoitettuna vesihuoltolaitoksena, joka huolehtii pääkaupunkiseudun vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä toimintaalueellaan sen mukaisesti kuin vesihuoltolaissa (119/2001) on säädetty tai sen nojalla määrätty ja miten jäsenkunnissa on päätetty tai sopimuksin sovittu. YTV:n toiminnan alkamisajankohtana organisaation vesihuolto toimii jäsenkuntien tuolloin voimassaolevien toiminta-aluepäätösten mukaisilla toiminta-alueilla. Kolmen (3) vuoden siirtymäajan kuluessa jäsenkuntien hyväksymät toiminta-alueet yhdistetään siten, että jäsenkuntien kulloinkin alueillaan hyväksymät toiminta-alueet muodostavat yhden yhtenäisen toiminta-alueen. YTV:n vesihuollon tehtävät ja vastuut määritellään siten, että ne ovat jäsenkuntien alueilla yhtenevät. YTV huolehtii nykyisen YTV-lain 2 :n pohjalta jätehuollon sekä ilmansuojelun seuranta- ja muista tehtävistä.

14 ORGANISAATIOMALLI JA YHDISTÄMINEN Organisaatiouudistuksessa nykyinen YTV jakautuu joukkoliikennetoimintoihin sekä jätehuollon ja seutu- ja ympäristötiedon toimintoihin. Jakautumisen jälkeen joukkoliikennetoiminnot siirretään uuteen organisaatioon Nykyisen YTV:n jätehuollon ja muiden toimintojen pohjalta muodostetaan pääkaupunkiseudun ympäristöpalveluille organisaatio, johon jäsenkunnat siirtävät liiketoimintakaupalla vesihuollon toiminnot Kukin toiminto organisoidaan omaksi tulosalueeksi. Muusta hallinnosta määrätään YTV:n hallinto- ja johtosäännöissä.

15 SIIRTYVÄ OMAISUUS JA LUOVUTUSMENETTELY Siirrettävä omaisuus Vesilaitostoimintaan liittyvä omaisuus Siirtyvä omaisuus käsittää myös kaupunkien omistamat osuudet PSV Oy:stä Poikkeuksena omaisuuserät, jotka eivät siirry uudelle organisaatiolle vaan jäävät kaupunkien omistukseen: Viiksijohdot ja kaivot Maa-alueet Omaisuus, joka ei liity vesihuoltotoimintaan kuten Helsingin Veden omistamat työsuhdeasunnot, yhteiskäyttötunnelit, Helsingin käytöstä poistetut ylävesisäiliöt jne. Luovutusmenettely Järjestely toteutetaan liiketoimintakauppana, jossa kaupungit myyvät YTV:lle vesihuoltoliiketoimintansa. YTV maksaa liiketoiminnasta vastikkeen, joka on vastaanottavan yhteisön peruspääomaosuuksia kauppahintasaatavaa samoin ehdoin kaikille kaupungeille

16 VAIKUTUKSET ASIAKASMAKSUIHIN Kuluttajien vuotuiset vesi- ja jätevesimaksut tyyppikiinteistöissä laskevat kaikissa muissa kunnissa paitsi Helsingissä. Helsingissä maksut nousevat keskimäärin noin 8 % Espoossa, Kauniaisissa sekä Vantaalla maksut laskevat keskimäärin noin 10 %. Maksujen aleneminen on suurin kerrostaloissa ja pienin omakotitaloissa, ja Helsingissä vastaavasti maksujen nousu on suurin omakotitaloissa ja pienin kerrostaloissa. Taksamuutoksen toteutuksella siirrytään lähemmäs kustannusten aiheuttamisperiaatetta.

17 PÄÄTÖKSENTEKO JA LAAJENTUMINEN YTV:n ylintä päätäntävaltaa käyttää seutukokous, jossa kullakin jäsenkunnalla on yksi (1) edustaja. YTV:n hallituksen sekä johtajan päätösvallasta määrätään organisaation hallinto- ja johtosäännöissä. Jäsenkunnat esittävät valtiolle, että nykyinen YTV-laki ja sitä koskevat viittaukset muissa laeissa muutetaan organisointimallia ja sovittuja periaatteita tarpeellisin siirtymäsäännöksin. Tarvittavat lainsäädäntömuutokset tehdään vuoden 2009 aikana. Organisaation jäseneksi voidaan ottaa Helsingin seudun kunta, joka hyväksyy tämän sopimuksen määräykset ja jonka seutukokous hyväksyy jäseneksi. YTV voi tehdä yhteistoimintasopimuksia toimialaansa kuuluvien palveluiden järjestämisestä organisaation ulkopuolisten kuntien kanssa. Äänivaltaosuudet jaetaan kuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa kuitenkin niin, että yhdellä kunnalla ei voi olla yli 50 %:a äänivallasta. Jäsenkuntien osuudet YTV:n varoista sekä vastuut veloista ja velvoitteista määräytyvät jäsenkuntien peruspääomaosuuksien suhteessa.

18 YHTEISTYÖ JÄSENKUNTIEN KANSSA YTV:n on pyydettävä jäsenkunnilta kirjalliset lausunnot strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien lisäksi tariffeista, talousarviosta ja -suunnitelmasta sekä toimintasuunnitelmasta ennen niiden hyväksymistä. Vesihuollon yleissuunnittelusta esim. asemakaavoitukseen liittyen vastaavat jäsenkunta ja YTV yhdessä. Vesihuollon ja muun kunnallistekniikan ohjelmointi-, suunnittelu ja toteuttaminen synkronoidaan kaupunkikohtaisesti. Lähtökohtana on alueellisen kunnallistekniikan yhteistoteuttaminen. Verkostojen ja rakenteiden sijoittamisen menettelytavoista kuntien alueille laaditaan kuntakohtaiset yhdenmukaiset sopimukset. YTV:n tulee sen ja jäsenkuntien välisin tasapuolisin sopimuksin mahdollistaa, että jäsenkunnat voivat YTV:n tilauksesta hoitaa verkostojen suunnittelu-, rakennuttamis- ja rakentamistöitä.

19 TILANNE laadittu sopimusluonnos vesi ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista arvonmääritys tariffien yhtenäistämissuunnitelma investointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta käsittely kaupunkien päättävissä elimissä joulukuussa 2008 VM:n työryhmä valmistelee tarvittavat YTV-lain ja muut säädös muutokset; valmis keväällä 2009