Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa"

Transkriptio

1 Ramboll Finland Oy Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä luontoselvitys 2007 Jukolantie 9 A KOUVOLA

2 1. Yleistä Selvitysalueen yleiskuvaus Tutkimusmenetelmät Arvokkaat elinympäristöt EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajien lisääntymis- ja levähdyspaikat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) hyönteislajien lisääntymis- ja levähdyspaikat Uhanalaisten lintulajien reviirejä EU:n lintudirektiivin I-liitteen lintulajien pesimäalueet Petolintujen pesäpaikkoja Silmälläpidettävän (NT) kalalajin lisääntymispaikka Uhanalaisen (vaarantunut, VU) matelijalajin esiintymispaikka Silmälläpidettävän (NT) hyönteislajin esiintymispaikka Uhanalaisen (vaarantunut VU) putkilokasvilajin kasvupaikka Silmälläpidettävän (NT) putkilokasvilajin kasvupaikka Alueellisesti uhanalaisten (RT) putkilokasvilajien kasvupaikkoja Muu huomion arvoinen kasviesiintymä Perhosalue Historiallisia kohteita Lähteet... 68

3 1. Yleistä Ramboll Oy tilasi tämän luontoselvityksen Vt 7 välin Hamina - Vaalimaa ympäristövaikutusten arviointia varten hankkeen alikonsulttina toimivalta Luontoselvitys Kotkansiiveltä Selvitysalueen yleiskuvaus Suunnittelualue kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Alueen kasvillisuus on savikkoalueiden ja vesistöjen ulkopuolella suhteellisen karua metsäkasvillisuutta ja soistunutta metsämaata. Kasvillisuudeltaan monipuolisia arvokkaita elinympäristöjä esiintyy etenkin vesistöjen varsilla. Suunnittelualueen metsät ovat olleet intensiivisessä metsätalouskäytössä, joten puuston ikärakenne on hyvin nuori. Varttuneemman metsän alueet ovat pienialaisia. Kuva 1. Suurin osa selvitysalueen soista on ojitettuja Petri Parkko 3

4 Suurin osa soista on ojitettuja (kuva 1), mutta suunnittelualueella on kuitenkin useita pienialaisia luonnontilaisen kaltaisia kohteita. Myös suunnittelualueen lähteet ovat ojitettuja. Uhanalaislajistoa löytyy niukasti arvokkaiden elinympäristöjen vähyyden vuoksi. Puuston ikärakenteesta johtuen hirvi on hyvin yleinen suunnittelualueella. Tämä näkyy maastossa ulosteina, makuupaikkoina sekä katkottuina taimina. Hirvien runsaus ja niiden kulkuväylien turvaaminen tuovat omat haasteensa tiesuunnitteluun. Alueella tavataan myös Kymenlaaksossa voimakkaasti runsastunutta metsäkaurista. EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) nisäkäslajia saukkoa tavataan suunnittelualueen kaikilla jokiosuuksilla. Liito-oravaa tavataan yllättävän paljon, ja alueella on myös useita merkittäviä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lepakoista on tehty havaintoja etenkin Virojoen taajaman tuntumassa. Suunnittelualueen kuivilla kankailla ja kallioalueilla elää uhanalaisia lintudirektiivin I-liitteen lajeja kangaskiurua ja kehrääjää. Molemmat lajit esiintyvät myös hakkuuaukeilla. Kanalinnuista pyy ja teeri ovat melko yleisiä, ja metsoakin tavataan paikoin. Petolinnuista on tehty useita pesimähavaintoja. Uhanalainen pikkutikka elää Virojoen rantametsissä, joista löytyy hieman tikkojen suosimaa lahopuuta. Suunnittelualueen pienillä lammilla ja järvillä elävät luontodirektiivin liitteen IV(a) sudenkorentolajit lummelampikorento ja sirolampikorento. Muista IV(a) -liitteen hyönteislajeista alueella tavataan ainakin kirjoverkkoperhosta, jonka toukat elävät kangasmaitikalla. Nykyisen valtatien varsilla kasvaa melko monipuolinen putkilokasvilajisto, johon kuuluu mm. uhanalainen keltamatara. Myös moni tulokaslaji on saanut jalansijaa penkereillä. Tienvarsien kasvillisuutta kuluttavat säännöllisten niittojen ohella tien eteläreunalla seisovat rekkajonot. 3. Tutkimusmenetelmät Arvioitavalta alueelta on tehty luontoselvitys vuosina (Rintanen 2004). Koska tuolloin ei tiedetty kaikkia linjausvaihtoehtoja, osoittautui selvitys monelta osin puutteelliseksi. Etenkin vuoden 2004 selvityksessä löytyneitä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin liito-oravan elinalueiden rajauksia jouduttiin tarkentamaan. Biologi Esa Korkeamäki selvitti kesällä 2007 Virolahden sudenkorentolajistoa Elämyksiä Salpa-asemassa -hankkeen 4

5 yhteydessä (Korkeamäki 2007). Selvitettävän alueen vesistöissä on tehty myös kalastoselvitys (Korkeamäki 2007). Uhanalaistietoja saatiin SYKE:lta. Petolinturengastaja Roope Elfving (kirjall. ilm.) antoi tietoja selvitysalueella pesivistä petolinnuista sekä Virojoen lepakoista. Selvitysalueen asukkailta saatiin tietoja muun muassa saukon esiintymisestä. Vuonna 2007 tehtiin vaihtoehtoisilla linjauksilla 1, 2, 3 ja 4 luontoselvitykset, joissa selvitettiin EU:n luontodirektiivissä mainittujen ja uhanalaisten eliölajien esiintymiä sekä arvokkaita elinympäristöjä: luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain tarkoittamat elinympäristöt sekä muut arvokkaat elinympäristöt. Linjausvaihtoehtojen maastokäytävät tutkittiin maastossa Tarkimmin maastossa tutkittiin pohjoisimmat vaihtoehdot 2, 3 ja 4, jotka Rintasen (2004) selvityksessä oli tutkittu vain osittain. Linjaukset ovat tarkentuneet ja muuttuneet luontoselvitysten aikana, joten maastotyöt on tehty selvästi linjauksia laajemmalla alueella. Nuoret talousmetsät selvitettiin suurpiirteisesti, sillä niillä luontodirektiivin eliölajien, uhanalaislajiston sekä arvokkaiden elinympäristöjen esiintymisen todennäköisyys on pieni. Tarkimmat tutkimukset keskitettiin karttojen perusteella ojittamattomille soille, jokien rantavyöhykkeille, lehtipuuvaltaisiin metsiin sekä uomaltaan luonnontilaisilta vaikuttaneisiin puroihin. Arvokkailla elinympäristöillä tehtiin kasvillisuudesta tarkemmat kuvaukset. Liito-oravalle sopivilla elinympäristöillä tutkittiin haapojen (läpimitta yli 20 cm) ja suurempien kuusten tyvet ulostepapanoiden löytämiseksi. Lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä ruokailupuut eriteltiin ja niiden koordinaattipisteet tallennettiin gps-laitteeseen. Veli-Pekka Koskela Ramboll Oy:stä siirsi liito-oravakohteiden, uhanalaisesiintymien ja petolintujen pesien koordinaattipisteet suunnittelukartoille. Luontodirektiivin liitteen IV(a) sudenkorentolajia kirjojokikorentoa Ophiogomphus cecilia etsittiin Virojoen ja Vaalimaanjoen koskialueilta Rauni Caselius oli havainnut lajin Vaalimaanjoen Suntiankoskella Miehikkälässä vuonna 2005 (Korkeamäki 2007). Sudenkorentoja selvitettiin aikuishavainnointina kiikareilla. Tarvittaessa yksilöitä pyydystettiin haavilla määrittämistä varten. Havainnointipäivänä sää oli sudenkorentojen tarkkailuun hyvä. Kirjojokikorentoa ei tavattu tutkituilla koskilla myöskään Korkeamäen (2007) toimesta. Vaihtoehtoisien tielinjauksien tuntumassa sijaitsevilla lammilla havainnoitiin 5

6 IV(a)-liitteen sudenkorentolajeja sirolampikorentoa ja lummelampikorentoa. Sudenkorentohavainnoinnin yhteydessä tehtiin lista tutkittujen alueiden sudenkorentolajistosta (lajilistat löytyvät tästä raportista). Sudenkorentolajien yleisyys ja nimistö on Karjalaisen (2002) mukaan. Maastokäytävien kasvillisuutta havainnoitiin kaikkien maastotöiden yhteydessä. Nykyisen linjauksen tienvarsikasvillisuutta on tutkittu Rintasen (2004) toimesta, joten sitä ei tutkittu vuonna Lisäksi pientareet niitettiin varhaisessa vaiheessa, joten kasvilajien määrittäminen olisi ollut vaikeaa. Vain muutamissa paikoissa pysähdyttiin tutkimaan kasvillisuutta tarkemmin. Suotyypit on määritetty Laineen ja Vasanderin (2005) mukaan. Kaikki ojittamattomat suot on arvotettu tässä raportissa arvokkaiksi elinympäristöiksi, sillä täysin ojittamattomina säilyneet suot ovat nykyisissä metsissä aina harvinaisia ja säilyttämisen arvoisia. Arvokkaita elinympäristöjä arvioitiin Meriluodon ja Soinisen (2002) perusteella. Putkilokasvit on nimetty Retkeilykasvion (Hämet-Ahti ym. 1998) mukaan. Raportissa käytetty uhanalaisuusluokitus on Suomen lajien uhanalaisuus kirjan mukaan (Rassi ym. 2001). Vuoden 2007 luontoselvityksen maastotöistä ja raportoinnista vastasi luontokartoittaja Petri Parkko. Tässä raportissa arvokkaiden elinympäristöjen, uhanalaislajiston ja luontodirektiivissä mainittujen eliölajien tekstissä mainitaan paikannimen jälkeen linjausvaihtoehdot, joiden tuntumassa kohteet ovat. Mikäli kohde ei sijaitse uusien linjausvaihtoehtojen tuntumassa, merkintä puuttuu. Kohteiden tekstien jälkeen löytyvät niitä koskevat suositukset. 4. Arvokkaat elinympäristöt 4.1. Vesilain tarkoittamat kohteet Saarasjärvenoja (kartta 1) Ks. 5. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajien lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä 4.2. Metsälain arvokkaat elinympäristöt. VE 2, 3 ja 4 Saarasjärvenoja on suurelta osin luonnontilainen tai sen kaltainen osaksi sorapohjainen puro, jossa elää silmälläpidettävän (NT) purotaimenen Salmo trutta m. fabio arvokas eristynyt kanta. Puro on myös luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajin saukon Lutra lutra 6

7 elinympäristöä. Puron rantametsissä elää luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji liito-orava Pteromys volans. Kuva 2. Pekarinjoen N-puolen sorapohjaista puroa Petri Parkko Pekarinjoen N-puolen puro (kuva 2, kartta 2) Tämä pieni sorapohjainen puro on uomaltaan luonnontilainen. Puro käytiin tutkimassa, koska se sijaitsee alkuperäisen linjausvaihtoehdon 1a maastokäytävällä purolla havaittiin kaksi jokseenkin harvinaisen sudenkorentolajin purokorennon Cordulegaster boltonii yksilöä. Puron uomassa kasvaa mm. rentukkaa, purovitaa, vesitähtiä ja korpikaislaa. Puron reunoille on hakkuissa jätetty hieman suojapuustoa. Uusitalon puro (kartta 3) Puron lähitienoo on hakattu ja kasvaa nyt nuorta kuusta ja koivua. Uoma vaikutti maastotöissä luonnontilaiselta. Vaihtoehtojen 2, 3 ja 4 tarkistamisen ja siirtämisen jälkeen puron luonnontilaisen kaltainen osa jää linjausten välittömien vaikutusten ulkopuolelle. 7

8 Kartta 1. Saarasjärvenoja on merkitty karttaan punaisella. Kartta 2. Pekarinjoen N-puolen puro on merkitty karttaan punaisella. 8

9 Kartta 3. Uusitalon puro on merkitty karttaan punaisella. Suositukset: Edellä kuvattujen kohteiden vesitalouden muuttaminen on vesilaissa kiellettyä. Uusitalon ja Pekarinjoen puro jäävät nykyisten linjausvaihtoehtojen välittömien vaikutusten ulkopuolelle. Saarasjärvenojan silloitus tulee tehdä niin, ettei kohteiden vesitaloutta muuteta tai veden laatua heikennetä Metsälain arvokkaat elinympäristöt Lehtolaikut Toukosenkosken lehtolaikku (kartta 4). Ks. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajien lisääntymis- ja levähdyspaikat Pieni kosteusoloiltaan vaihteleva lehtolaikku pellon ja Virojoen välissä. Latvuskerroksessa kasvavat suuret haavat ja koivut. Alikasvoksen muodostavat pihlajat. Kuviolta löytyy myös hieman lahopuuta. Pensaskerroksessa kasvaa tuomea, mustaherukkaa sekä pajuja. Kenttäkerroksen kasveja kuviolla ovat nokkonen, lehtovirmajuuri, vuohenputki, oravanmarja, karhunputki, ranta-alpi, viitakastikka, ahomatara ja rönsyleinikki; harvakseltaan esiintyy 9

10 keltakurjenmiekkaa. Pensaikossa varoitteli satakieli Luscinia luscinia. Tämä kuvio on myös Toukosenkosken liito-oravien ruokailualue. Kuvion keskikoordinaatit ovat n : Kartta 4. Toukosenkosken liito-oravan elinalue on rajattu karttaan punaisella. Toukosenkosken lehtolaikku on rajattu erikseen ja osoitettu nuolella. Tarhasen niitty on rajattu karttaan vihreällä ja Tarhasen metsälaidun sinisellä. Suositukset: Linjausten tarkistamisen jälkeen vaihtoehdot eivät kulje kuvion yli. 10

11 Pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostamien purojen ja norojen välittömät lähiympäristöt Saarasjärvenojan puronvarsi (kartta 5). Ks. 5. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajien lisääntymis- ja levähdyspaikat Saarasjärvenoja on luonnontilaisen kaltainen puro, mutta sen reunapuusto on vain paikoin jätetty metsälakikohteena hakkaamatta. Suurialhon peltojen pohjoispuolella puronvarteen on jätetty suojapuustoa, joka on kuusivaltaista. Hieman löytyy myös tervaleppää ja haapaa. Kuviolle on syntynyt uutta kuusimaapuuta, joka lisää sen merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Kuva 3. Saarasjärvenojan sivu-uoma kesällä 2007 Petri Parkko 11

12 Kuvio on paikoin ravinteisuudeltaan lehtoa, jossa kasvaa mm. hiirenporrasta ja valkovuokkoa, mutta enimmäkseen se on lehtomaista kangasta. Puroon muodostuu hieno sivu-uoma (kuva 3), jonka reunoilla kasvaa tervaleppää. Uomasta löytyy runsaasti vehkaa. Kuviolla nähtiin luontodirektiivin I-liitteen lajin, pyyn Bonasa bonasia, poikue. Puronvarsi on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajin liito-oravan Pteromys volans lisääntymispaikka. Kartta 5. Saarasjärvenojan puronvarsi on rajattu karttaan vihreällä ja osoitettu nuolella. Suositukset: Linjausvaihtoehtojen tarkistamisen ja siirtämisen jälkeen vaihtoehtoiset linjaukset eivät kulje kuvion läheisyydessä. Retkorven noronvarsi (ei karttaa) Runsaasti hiirenporrasta kasvava noronvarsi peltojen välissä. Kuvion keskikoordinaatit ovat n :

13 Suositukset: Vaihtoehtojen tarkistamisen jälkeen uudet vaihtoehdot 2, 3 ja 4 kulkevat kuvion pohjoispuolelta. Kalliot, kivikot ja louhikot Luotosenkankaan jäkäläkallio (ei karttaa) Melko edustava jäkäläkallioalue, joka on hyvää elinympäristöä luontodirektiivin I-liitteen lajeille ja uhanalaisuusstatukseltaan silmälläpidettäville (NT) kehrääjälle ja kangaskiurulle. Kuvion keskikoordinaatit ovat n : Pekarinmäen jäkäläkallio (ei karttaa) Tämä melko edustava jäkäläkallio on todennäköinen lintudirektiivin I-liitteen ja uhanalaisuudeltaan silmälläpidettävän (NT) lintulajin metson Tetrao urogallus soidinpaikka, jolla tavattiin koiras ja naaras. Kallio on todennäköinen kehrääjän Caprimulgus europaeus pesimäalue. Kallioalueen keskikoordinaatit ovat n : Suositukset: Uudet linjausvaihtoehdot eivät kulje Luotosenkankaan ja Pekarinmäen kallioalueiden tuntumasta. Sikovuori (kuva 4, kartta 6) VE 1 ja 2 Vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä kasvava kallioalue hakkuiden ja nuorten metsien keskellä on maisemallisesti sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kohde. Sikovuorella esiintyy myös laajahkoja jäkäläkallioita (kuva 4). Pensaskerroksessa kasvaa vähän katajaa. Kuollutta puustoa löytyy melko vähän. Kenttäkerroksessa kasvaa paikoin runsaasti kalliohatikkaa ja paikoin sianpuolukkaa ja mäkitervakkoa. Alue on hyvin todennäköisesti luontodirektiivin I-liitteen ja uhanalaisuudeltaan silmälläpidettävän (NT) lintulajin kehrääjän elinympäristöä. Alueelle mahtuu pesimään useampikin pari. Sikovuorelta löytyi metsäkirvisen Anthus trivialis munapesä (kuva 5). Alueen keskikoordinaatit ovat n :

14 Kartta 6. Sikovuoren kallioalueen arvokkain osa on rajattu karttaan punaisella ja Matinlammen ojittamaton suo vihreällä (osoitettu nuolella). Kuva 5. (yllä) Metsäkirvisen pesä Sikovuorella Kuvat Petri Parkko Kuva 4. Sikovuorella on melko laajoja jäkälikköjä. 14

15 Suositukset: Sikovuorta ei ole arvotettu geologisesti arvokkaaksi kallioalueeksi (Hamari ym. 1992), mutta nuorten metsien keskellä se on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas: vanha puusto ja ehjät jäkäliköt ovat säilyttämisen arvoisia. Lintudirektiivin I-liitteen lajille ja uhanalaisuudeltaan silmälläpidettävälle (NT) kehrääjälle kallio on erittäin hyvää habitaattia. Kallioalue tulisi jättää tienrakennuksen ja louhinnan ulkopuolelle. Vähäpuustoiset suot Palanneenkankaan ojittamaton suo (kuva 6, kartta 7) VE 3 Hakkuun ja taimikon väliin jätetyn märän, ojittamattoman suon ydinalue on kooltaan noin 0,7 ha. Puuston muodostavat kitukasvuiset männyt ja hieskoivut mättäillä. Reunoilla esiintyy paikoin myös kuusta etenkin pohjois- ja eteläosassa. Reunoilla suo on pääosin tupasvillarämettä. Kuva 6. Palanneenkankaan ojittamatonta suota elokuussa 2007 Petri Parkko Märässä keskustassa on leväkköä ja mutasaraa kasvavia kuljuja, mutta suurin osa avosuosta on pullosaravaltaista varsinaista saranevaa. Kenttäkerroksessa kasvavat myös pyöreälehtikihokki, jouhi- ja rahkasara sekä suokukka. Suon reunoilla kasvaa 15

16 maariankämmekkää ja tähtisaraa. Suon pohjoisosasta löytyy paatsamaa pensaskerroksesta sekä rätvänää kenttäkerroksesta. Suon keskikoordinaatit ovat n : Suositukset: VE 3:n maastokäytävä kulkee kuvion yli. Suo on hyvin säilynyt ja vähintään paikallisesti arvokas kohde, joten linjausta on syytä siirtää maastokäytävässä niin, että suo ja sen vesitalous säilyvät luonnontilaisina. Kartta 7. Palanneenkankaan ojittamaton suo on rajattu karttaan vihreällä ja osoitettu nuolella. Koivukorven ojittamaton suo (ei karttaa) Pieni ojittamaton suo, jonka puuston muodostavat männyt, koivut ja kuuset. Kuviolla on myös kuollutta puustoa. Suon keskikoordinaatit ovat n : Pekarinmäen pieni räme (ei karttaa) Tämän pienen ojittamattoman rämeen reunoilla on isovarpurämettä ja keskiosa on mäntyä ja koivua kasvavaa tupasvillarämettä. Suon keskikoordinaatit ovat n :

17 Suositukset: Koivukorven ja Pekarinmäen pienet suot jäävät uusien vaihtoehtoisten linjausten ulkopuolelle. Paarmasuon SE-puolen ojittamaton suo (kartta 8) VE 3 Männyt ja koivut kasvavat mättäillä, joilla kasvaa myös suopursua ja kanervaa. Välipinnoilla esiintyy runsaasti tupasvillaa sekä karpaloa ja suokukkaa. Suolta lähti lentoon teeri (silmälläpidettävä, NT) Tetrao tetrix naaras Suon keskikoordinaatit ovat n : Kartta 8. Paarmasuon SE-puolen ojittamaton suo on rajattu karttaan vihreällä ja osoitettu nuolella. Venäinkallion liito-oravan ruokailupaikka on merkitty harmaalla ympyrällä. Suositukset: Ojittamattomat suot ovat alueella harvinaisia, ja pienikin suo lisää luonnon monimuotoisuutta. Mikäli VE 3 valitaan, tulisi tietä siirtää maastokäytävässä niin, ettei suon vesitaloutta muuteta. Rapamäen suo (kartta 9) VE 2 Aivan suon kaakkoiskulmassa on umpeutunut oja, muuten suo on ojittamaton. Puuston muodostavat männyt, ja hieman löytyy myös hieskoivua. Pensaskerroksessa kasvaa 17

18 virpapajua. Suon itäosassa reunoistaan saranevan erottama alue suopursuvaltaista isovarpurämettä. Suon länsiosa on saranevaa, jossa kenttäkerroksessa kasvavat jouhi-, mutaja pullosara, hyvin marjova isokarpalo, suokukka sekä pyöreälehtikihokki. Reunoilla kasvaa myös maariankämmekkää ja tähtisaraa. Suon keskikoordinaatit ovat n : Kartta 9. Rapamäen suo on rajattu karttaan vihreällä ja osoitettu nuolella. Suositukset: Rapamäen suo on varsin luonnontilaisena säilynyt ja paikallisesti arvokas luontokohde. Mikäli VE 2 valitaan, tulisi tielinjausta siirtää niin, että suo säilyisi luonnontilaisena, eikä sen vesitalous muuttuisi. Matinlampi (kartta 6) VE 3 ja 4 Matinlampi on umpeen soistunut lampi, josta on tullut ojittamaton avosuo. Suolla on pieni avovesialue. Pohjoisosassa kasvaa järviruokoa, eteläosa on nevaa. Suo on hyvää elinympäristöä lintudirektiivin I-liitteen lajille kurjelle. Keskikoordinaatit ovat n : Kuvio on aivan VE 3 ja 4 maastokäytävien pohjoisreunassa. 18

19 Suositukset: Jos valitaan VE 3 tai 4, tulisi tienrakennustoimien yhteydessä varoa kuvion vesitalouden muuttamista. Alueella on lisäksi pohjaveden vaikutusta (muun muassa ojitettu lähde), joten tämä tulee ottaa huomioon tietä rakennettaessa. Kuvion rajausta on syytä tarkentaa mikäli rakennustoiminta uhkaa sen luonnonarvoja. Ruokolamminsuon ojittamaton osa (kartta 10) VE 0+ Kenttäkerroksen valtalaji on tupasluikka. Paikoin esiintyy kanervaa, hieman tupasvillaa sekä pyöreälehtikihokkia. Valkopiirtoheinä on paikoin runsas. Suolta on nostettu turvetta kotitarpeiksi. Kartta 10. Ruokolamminsuon tutkittu ojittamaton osa on rajattu karttaan vihreällä. Ruokolammen tutkittu luontodirektiivin liitteen IV (a) sudenkorentolajin sirolampikorennon lisääntymisalue ja uhanalaisen matelijalajin rantakäärmeen esiintymispaikka on rajattu karttaan punaisella. 19

20 Suositukset: Ruokolampi on luontodirektiivin liitteen IV (a) sudenkorentolajin merkittävä lisääntymispaikka, joten lammen vesitalouden muuttamista tiehankkeen yhteydessä on syytä välttää. Ruokolamminsuo ei ole erityisen edustava, sillä suo on suurelta osin ojitettu ja menettänyt luonnontilansa. Ojittamaton (karttaan 10 vihreällä rajattu) osa on kuitenkin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä, sillä lähistön suot ovat ojitettuja. Suo tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää luonnontilaisen kaltaisena. Uistesuo (rajattu tiesuunnittelukarttoihin arvokkaana luontokohteena) VE 3 ja 4 Ojittamaton suo, josta on aikoinaan nostettu kuiviketurvetta. Suon pohjoisosassa kasvaa jänteillä kitukasvuisia mäntyjä sekä hieman koivuja. Rimmissä esiintyy valkopiirtoheinää, isokarpaloa, mutasaraa ja pitkälehtikihokkia. Suon eteläosassa on pieni suursaraneva, jossa kasvaa pullosaraa, suokukkaa ja valkopiirtoheinää. Suolla näkyi paljon kurkien jalanjälkiä : Uistesuo on todennäköinen lajin pesimäalue. Suon keskikoordinaatit ovat n : Suon pohjoisosan rimmet ovat hyviä sudenkorentojen lisääntymispaikkoja. Alueella havaittiin seuraavat sudenkorentolajit: Sirotytönkorento Lestes sponsa yksi koiras. Keihästytönkorento Coenagrion hastulatum kaksi koirasta. Ruskoukonkorento Aeshna grandis kaksi yksilöä. Litteähukankorento Libellula depressa yksi naarasyksilö. Lisäksi suolla näkyi kymmeniä vastakuoriutuneita syyskorentoja, joista määritettiin tummasyyskorento Sympetrum danae ja punasyyskorento S. vulgatum. Havaitut lajit ovat, litteähukankorentoa lukuun ottamatta, tavanomaisia monenlaisten vesien lajeja. Litteähukankorento on paikoittainen laji, josta tehdään Kymenlaaksossa melko vähän havaintoja. Suositukset: Uistesuo on edustava ja varsin luonnontilaisena säilynyt suo, jolla on merkitystä linnuista teerille ja luontodirektiivin I-liitteen lajille kurjelle. Suo on rimpineen hyvä lisääntymispaikka sudenkorennoille. Suo tulisi jättää tielinjausten ulkopuolelle ja sen vesitalouden muuttamista tulisi välttää. Mikäli suon luonnontilaa aiotaan muuttaa, tulisi ainakin sen suurperhoslajistoa selvittää. 20

21 Hallinsuo (rajattu tiesuunnittelukarttoihin arvokkaana luontokohteena) Suurialainen ojittamaton suo, jonka reunat ovat rahka- ja isovarpurämeitä. Suon keskustassa esiintyy keidasrämettä, jossa jänteillä kasvaa mäntyä ja kanervaa. Suolla esiintyy joitakin pieniä rimpiä. Hallinsuolta on paikoin otettu turvetta kotikäyttöön. Kuva 7. Ojittamatonta Hallinsuon keskiosaa Petri Parkko Suositukset: Hallinsuo jää tielinjausten ulkopuolelle, joten sen luontoarvoja ei vaaranneta tiehankkeen yhteydessä. Lipiäispellon SE-puolen suo (kartta 19) VE 2 Ojittamaton pieni suo Ravijoen tuntumassa. Latvuskerroksen muodostavat kitukasvuiset männyt. Kuviolla kasvaa myös hieman kuusta ja koivua. Pensaskerroksen muodostavat pajut (ainakin virpapajua). Reunoilla kasvaa hieman nuorta tervaleppää. Suo on paikoin isovarpurämettä, jossa kasvaa runsaasti suopursua, paikoin kanervaa, juolukkaa ja vaiveroa. Suomuurain on kuviolla yleinen. Kenttäkerroksessa kasvaa myös isokarpaloa ja tupasvillaa. Suon reunamilla esiintyy mustikkakorpea kapeana vyöhykkeenä. Suon keskikoordinaatit ovat n :

22 Suositukset: Mikäli VE 2 valitaan, tulisi linjausta siirtää suon kohdalla etelä- tai pohjoispuolelle. Kuvion pohjoispuolella oleva ojitettu korpi on uhanalaisen tiltaltin pesimäaluetta Muut arvokkaat elinympäristöt Metsälaitumet Tarhasen metsälaidun (kuva 8, kartta 4) Tällä melko edustavalla metsälaitumella latvuskerroksen muodostavat suuret koivut ja muutamat haavat. Alikasvoksena kasvaa kuusta ja harmaaleppää. Kenttäkerroksessa esiintyy lillukkaa, ahomataraa, metsäkurjenpolvea, metsä- ja viitakastikkaa, nuokkuhelmikkää, ahomansikkaa, vuohen-, karhun- ja koiranputkea, metsäkortetta, hieman peltokortetta, lehtoarhoa, käenkaalia, aitovirnaa, nurmitädykettä, nurmilauhaa, ranta-alpia, ojakellukkaa, nokkosta, oravanmarjaa, metsäorvokkia, metsäalvejuurta sekä kultapiiskua. Kuvion keskikoordinaatit ovat n : Metsälaitumen läpi on kaivettu oja, ja sen länsipuolella on umpeen kasvavia kesantopeltoja. Kuviolta löytyi vanhoja piikkilankoja muistona laidunnuksesta. Kuviolla on suuren petolinnun, todennäköisesti hiirihaukan Buteo buteo pesä (kuva 19). Hakamaalla havaittiin lintudirektiivin I-liitteen lajin pyyn poikue. Kuvion keskikoordinaatit n : Suositukset: Uudet vaihtoehtoiset tielinjaukset eivät vaaranna kuvion luontoarvoja. 22

23 Kuva 8. Tarhasen valoisaa metsälaidunta Petri Parkko Luonnontilaiset kosket Toukosenkoski (kuva 9, kartta 4) Virojoen Toukosenkoski on suunnittelualueen kauneimpia koskia, jolla on merkitystä virtavesilajien lisääntymispaikkana. Toukosenkosken rannat ovat monen uhanalaisen eliölajin, kuten liito-oravan ja pikkutikan, elinympäristöä. 23

24 Kuva 9. Toukosenkoskea kesäkuussa 2007 Petri Parkko Koskella kartoitettiin sudenkorentolajistoa 6.6. ja , jolloin havaittiin seuraavia lajeja: Neidonkorento Calopteryx virgo havaittiin viisi koirasta ja kaksi naarasta sekä kymmeniä yksilöitä. Immenkorento Calopteryx splendens viisi koirasta ja naarasyksilö sekä neljä koirasta. Sulkakoipikorento Platycnemis pennipes kymmeniä yksilöitä ja satoja yksilöitä. Isotytönkorento Erythromma najas kuusi koirasta ulpukan lehdillä kosken yläpuolella Aitojokikorento Gomphus vulgatissimus yksi koiras havaittiin Pihtijokikorento Onychogomphus forcipatus havaittiin kaksi koirasyksilöä. Purokorento Cordulegaster boltonii yksi purokorento nähtiin partioimassa koskella Välkekorento Somatochlora metallica havaittiin kolme yksilöä. Suositukset: Toukosenkoski jäi uusien linjausvaihtoehtojen ulkopuolelle, joten tielinjauksilla ei ole välittömiä vaikutuksia koskiluontoon. 24

25 Kuva 10. Pihtijokikorentokoiras on helppo tunnistaa pihtimäisiksi taipuneista perälisäkkeistä. Vaalimaanjoki, Karpankoski Petri Parkko Kuva 11. Neidonkorentoa tavataan Virojoella ja Vaalimaanjoella. Kuvassa koiras Karpankoskella Petri Parkko 25

26 Karpankoski (kartta 11) VE 3 ja 4 Vaalimaanjoen Karpankoskella havainnoitiin sudenkorentolajistoa Koskella havaittiin seuraavia lajeja: Neidonkorento Calopteryx virgo n. 10 yksilöä (kuva 11). Immenkorento Calopteryx splendens kymmeniä yksilöitä. Sulkakoipikorento Platycnemis pennipes satoja yksilöitä. Pihtijokikorento Onychogomphus forcipatus (kuva 10) kolme koirasta ja muniva naarasyksilö. Ruskoukonkorento Aeshna grandis kaksi yksilöä. Kartta 11. Karpankosken arvokas koskialue on rajattu karttaan punaisella. 26

27 Koskilla havaituista lajeista aitojokikorento, pihtijokikorento ja purokorento ovat jokseenkin harvinaisia. Neidonkorento, immenkorento, sulkakoipikorento ja välkekorento ovat virtaavien vesien lajeja. Muut havaitut lajit viihtyvät monenlaisissa vesissä. Karpankoskella on tehty havaintoja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajista saukosta Lutra lutra (paikalliset asukkaat). Suositukset: Jos valitaan VE 3 tai 4, tehdään tielinjaus karttaan 11 rajatun koskialueen pohjoispuolelle. Silloitus tehdään saukon liikkumistarpeet huomioiden jättämällä jokeen rantaluiskat (Sierla ym. 2004). Rantaniityt Toukosenkosken rantaniitty (kartta 4, niitty sijaitsee kartan punaisen rajauksen eteläosassa) Pienellä kostealla rantaniityllä kasvaa runsaasti nurmilauhaa, koiranputkea, nurmipuntarpäätä, mesiangervoa, maitohorsmaa, nokkosta, kurjenjalkaa, rönsyleinikkiä, hieman ranta-alpia, syyläjuurta, vesitatarta, hiirenvirnaa, ojakellukkaa, korpikaislaa, karhunputkea sekä rantamataraa. Kuvion keskikoordinaatit ovat n : Suositukset: Kuvio jäi uusien linjausvaihtoehtojen ulkopuolelle. 5. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajien lisääntymis- ja levähdyspaikat 5.1. Liito-oravan Pteromys volans lisääntymis- ja levähdyspaikat Liito-orava on uhanalainen (vaarantunut, VU) nisäkäslaji, jonka kanta on pienentynyt voimallisen metsätalouden takia: lajin elinympäristöt ovat pirstoutuneet ja kulkuyhteydet muihin metsiin katkenneet. Vaikka selvitysalueen metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä, löytyy taimikoiden ja hakkuiden välistä sekä peltojen ja vesistöjen tuntumasta lajille hyvin sopivia elinympäristöjä. Liito-orava tarvitsee haapoja ruokailu- ja pesäpuiksi sekä kuusia suojapuiksi. 27

28 Laji käyttää ravintonaan haavan lisäksi leppiä, koivua sekä männyn silmuja, kukintoja ja vuosikasvaimia (Pöntinen 2001). Luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen ovat luonnonsuojelulailla kiellettyjä. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön ohjeen (MMM ja YM 2004) mukaan luonnonsuojelulain tarkoittamalla liito-oravan lisääntymispaikalla liito-orava saa poikasia. Levähdyspaikassa liito-orava viettää päivänsä (suojakuuset). Lisääntymis- ja levähdyspaikka käsittää pesäpuut ja paikalla olevat muut sen edellä mainittuihin tarkoituksiin käyttämät puut, sekä niiden välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. Hävittämiseksi voidaan tulkita pesäpuun kaatamisen lisäksi myös kaikkien kulkuyhteyksien katkaiseminen lisääntymis- ja levähdyspaikkaan (MMM ja YM 2004). Heikentämistä voi olla kulkuyhteyksien katkaiseminen ruokailupuihin. Tässä raportissa lisääntymispaikoiksi on tulkittu kolohaavat, joiden alta löytyi maastotöissä runsaammin liito-oravan ulostepapanoita. Raportissa mainitut levähdyspaikat ovat kuusia ja ruokailupuut haapoja (ei kolo-), joiden alta löytyi papanoita. Seuraavassa on esitelty selvitysalueelta löytyneet liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Paikat, joilta löytyi lajin ulostepapanoita vuonna 2007, on ilmoitettu tarkkoina koordinaatteina (tarkkuus n. 6 m) eriteltyinä lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin sekä ruokailupuihin. Mustalaishaan liito-oravan lisääntymispaikka (kartta 12) VE 1, 2, 3 ja 4 Alue on enimmäkseen taimikkoa, jossa on lukuisia suuria jättöhaapoja; näistä monissa on liito-oravan pesintään sopivia koloja. Papanoita löytyi Mustalaishaan alueelta hyvin runsaasti. Samoissa haavoissa pesi myös Kymenlaaksossa harvalukuinen lintulaji uuttukyyhky Columba oenas ja lintudirektiivin I-liitteen laji palokärki Dryocopus martius. Lisääntymispaikkojen koordinaatit: : : : :

29 Levähdyspaikkojen koordinaatit: : : : Ruokailupuiden koordinaatteja: : : : : : Kartta 12. Mustalaishaan liito-oravan lisääntymispaikka. Lisääntymispaikat on merkitty punaisilla, levähdys- ja ruokailupaikat harmailla ympyröillä. 29

30 Suositukset: Mustalaishaan liito-oravan lisääntymispaikka jää kaikkien vaihtoehtoisten linjausten lounaisreunaan. Metsät lisääntymis- ja levähdyspaikan läheisyydessä ovat nuoria kasvatusmetsiä ja taimikoita, joten liito-oravien siirtyminen muihin metsiin on vaikeaa. Lisääntymis- ja levähdyspaikan itäpuolelta ei löytynyt ulostepapanoita vuonna 2007, joten lajin yksilöt siirtynevät muihin metsiin peltojen reunapuustoa käyttäen. Tielinjauksella ei todennäköisesti hävitetä tai heikennetä Mustalaishaan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Rajasuon SE-osan liito-oravan lisääntymispaikka (kartta 13) Alueelle on hakkuissa jätetty kymmeniä jättöhaapoja. Yhdessä haavassa pesi lintudirektiivin I-liitteen laji palokärki keväällä Lisääntymispaikan koordinaatit: : Ruokailupuiden koordinaatit: : : : Suositukset: Rajasuon SE-osan lisääntymis- ja levähdyspaikka jää uusien linjausvaihtoehtojen ulkopuolelle. 30

31 Kartta 13. Rajasuon SE-osan liito-oravan lisääntymispaikka. Lisääntymispaikat on merkitty punaisilla, levähdys- ja ruokailupaikat harmailla ympyröillä. Venäinkallion liito-oravan ruokailupaikka (kartta 8) VE 0+ Ruokailuhaapa löytyi koordinaatista : Alueella oli useita ruokailupuiksi sopivia nuoria haapoja. Alue ei ole ihanteellinen liito-oravan lisääntymispaikka. Kattilaisen risteyksen tuntumassa on tehty havaintoja noin kaksi vuotta sitten (Taisto Maaskola, suull.). Jossakin Venäinkallion ja Kattilaisen risteyksen välillä lienee edelleen liito-oravan lisääntymispaikka. Suositukset: Mikäli valitaan VE 0+, tulisi Kattilaisen risteyksen liito-oravien esiintymisaluetta selvittää tarkemmin. Mikäli laji elää edelleen talojen pihoissa, saattaa tien leventäminen estää yksilöiden liikkumisen tien toiselle puolelle. 31

32 Ruokosuon liito-oravan lisääntymispaikka (kuva 12, kartta 14) VE 3 Koko alue on ihanteellista liito-oravahabitaattia. Suuri osa metsästä on varttunutta kuusivaltaista metsää, jossa on myös kohtalaisesti lahopuuta. Metsässä oli kesällä 2007 myös hiirihaukan Buteo buteo ja uhanalaisen (vaarantunut, VU) tiltaltin Phylloscopus collybita reviirit. Lisääntymispaikkojen koordinaatit: : : Levähdyspaikan koordinaatit: : Ruokailuhaapojen koordinaatteja: : : : : satoja papanoita (kansikuva) : : : : Suositukset: VE 3:n maastokäytävä kulkee Ruokosuon lisääntymis- ja levähdyspaikan eteläreunassa. Liito-oravalle on hakkuissa jätetty kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikan pohjois- ja länsiosiin. Linjaus tulisi siirtää aivan maastokäytävän eteläreunaan, sillä koko alue jolla papanahavaintoja tehtiin, on liito-oravan elinaluetta. Aivan alueen eteläosassa on hyvää sekametsää, jossa oli keväällä 2007 uhanalaisen tiltaltin reviiri. Ruokosuo on hyvin merkittävä liito-oravan lisääntymispaikka, joka tulee huomioida tiehankkeessa. 32

33 Kuva 12. Ruokosuon liito-oravan lisääntymispaikalle on jätetty esimerkilliset kulkuyhteydet muihin metsiin Petri Parkko Kartta 14. Ruokosuon (W) ja Saarasjärven (E) liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. Lisääntymispaikat on merkitty punaisilla, levähdys- ja ruokailupaikat harmailla ympyröillä. 33

34 Saarasjärven liito-oravan lisääntymispaikka (kartta 14) VE 2, 3 ja 4 Saarasjärven liito-oravan lisääntymispaikan ympäristössä metsät ovat hyvin nuoria. Lisäksi alueelle tuli uusi hakkuu keväällä Silti liito-oravalla on suurten jättöhaapojen ja suojakuusten ansiosta liito-oravalla edelleen mahdollisuus elää alueella. Elinmahdollisuuksia parantaa se, että Saarasjärven rantamilla on lisää sopivia elinympäristöjä, joissa laji voi lisääntyä tai ruokailla. Lisääntymispaikkoja: : : Kuva 13. Haavanarinakäävän itiöemät jäävät lajityypillisesti puun kasvaessa sen sisään. Saarasjärvi, toukokuu 2007 Petri Parkko Ruokailuhaapoja (osassa saattoi olla koloja): :

35 : : : Haavassa kasvoi myös 17 harvalukuisen haavanarinakäävän Phellinus populicola itiöemää (kuva 13) : Suositukset: VE 2, 3 ja 4 menevät suoraan Saarasjärven lisääntymis- ja levähdyspaikan yli. Vaikka alueella on tehty hakkuita, on siellä kevään 2007 papanahavaintojen perusteella edelleen kulkuyhteydet ruokailu- ja lisääntymispaikkojen välillä. Jos valitaan joku edellä mainituista linjausvaihtoehdoista, tulee alueen liito-oravien kulkuyhteydet suunnitella perusteellisesti. Koska Saarasjärvellä ja Saarasjärvenojalla on myös muita luontoarvoja, voitaisiin alueelle suunnitella riistan ali- tai ylikulkua. Se voisi toimia ekologisena käytävänä alueella. Virojoen liito-oravan lisääntymispaikka (kuva 14, kartta 15) (VE 2, 3 ja 4) Virojoen itärannalla on lähes 3 ha:n suuruinen hakkuun reunustama alue varttunutta kuusivaltaista lehtomaista kangasta. Metsästä löytyy myös maapuuta. Rannan tuntumassa kasvaa haapaa. Tämä metsä on hyvää habitaattia liito-oravalle, mikäli lajin kulkuyhteydet säilyvät. Papanahavaintojen perusteella lajin yksilöt liikkuvat ja ruokailevat myös joen länsipuolella. Lisääntymispaikkojen koordinaatteja: : Levähdyspaikkojen koordinaatteja: : : : : : Ruokailuhaapojen koordinaatteja: : : Kuva 14. Liito-oravan pesäkolo Virojoen rannassa Petri Parkko 35

36 Kartta 15. Virojoen liito-oravan lisääntymispaikka. Lisääntymispaikka on merkitty punaisella, levähdys- ja ruokailupaikat harmailla ympyröillä. Suositukset: VE 2, 3 ja 4 tarkistusten jälkeen linjaukset kulkevat Virojoen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen pohjoispuolelta. Silloituksessa tulee ottaa kuitenkin huomioon lajin tarvitsemat puustoiset kulkuyhteydet: joen rantojen puusto olisi jätettävä mahdollisimman luonnontilaiseksi. Paisillanojan liito-oravan lisääntymispaikka (kartta 16) VE 2, 3 ja 4 Paisillanojan lisääntymispaikka on peltojen ympärille jätettyjen kuusten ja lukuisien suurten haapojen muodostamaa erityisen hyvää elinympäristöä liito-oravalle. Lisääntymispaikkojen koordinaatteja: : : Levähdyspaikan koordinaatit: :

37 Kartta 16. Paisillanojan liito-oravan lisääntymispaikka. Lisääntymispaikat on merkitty punaisilla, levähdys- ja ruokailupaikat harmailla ympyröillä. Ruokailupuiden koordinaatteja: : : : : : : : : : :

38 Suositukset: Paisillanojan kohdalle on VE 2, 3 ja 4 lisäksi suunniteltu liittymäjärjestelyjä. Alue on merkittävä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, joten se vaatii suunnittelulta paljon. Linjaukset tulee tehdä selvästi peltojen pohjoispuolelta. Liittymien kohdalla tien leveys kasvaa niin suureksi, ettei liito-oravalla ole mahdollisuutta siirtyä tien yli. Jos valitaan joku em. vaihtoehdoista, tulee liito-oravan kulkuyhteydet selvittää. Toukosenkosken liito-oravan lisääntymisalue (kuva 15, kartta 4) Koko Toukosenkosken alue on erittäin hyvää liito-oravahabitaattia, jolla on myös muita luontoarvoja. Joen saaressa kasvaa joitakin metsälehmuksia ja rantamilla on muutamia pienialaisia arvokkaita elinympäristöjä. Joen rannassa oli kesällä 2007 uhanalaisen (vaarantunut, VU) pikkutikan pesä. Lisääntymispaikkojen koordinaatteja: : : : (sopii lisääntymispaikaksi, mutta papanoita ei löytynyt vuonna 2007) Levähdyspaikkojen koordinaatteja: : : : : Ruokailuhaapojen koordinaatteja: : : : : :

39 Kuva 15 (vasemmalla). Toukosenkosken liito-oravan lisääntymispaikka. Kuva 16 (oikealla). Liito-oravan ulostepapanoita Virojoella. Kuvat Petri Parkko 2007 Suositukset: Toukosenkoski jää linjausten tarkistusten jälkeen niiden ulkopuolelle, mutta Virojoen lisääntymispaikan kohdalla todettu kulkuyhteyden säilyttäminen vaikuttaa myös Toukosenkosken liito-oraviin. Peltojen takia Virojoen rantametsät toimivat lajin ensisijaisina liikkumisväylinä. Kotosenmäen liito-oravan lisääntymispaikka (kartta 17) Kotosenmäellä on peltojen välissä pienialaisesti liito-oravalle sopivaa habitaattia. Tämän lisääntymispaikan ydinalueen täytyy olla jossakin Kotosenmäen eteläpuolella. Lisääntymispaikan koordinaatit: : Ruokailuhaavan koordinaatit: :

40 Kartta 17. Kotosenmäen liito-oravan lisääntymispaikka ja Miehikkäläntien E-puolen ruokailualue. Lisääntymispaikat on merkitty punaisilla, levähdys- ja ruokailupaikka harmaalla ympyrällä. Kehrääjän reviiri on merkitty sinisellä ympyrällä. Suositukset: Uudet linjausvaihtoehdot eivät uhkaa Kotosenmäen lisääntymispaikkaa. Saarasjärvenojan liito-oravan lisääntymispaikka (kartta 18) Puron varteen on hakkuissa jätetty liito-oravalle sopivaa ruokailu- ja suojapuustoa sekä hieman kolohaapoja lisääntymispaikoiksi. Eläimet pääsevät siirtymään puron vartta pohjoiseen. Lisääntymispaikan koordinaatit: : Ruokailuhaavan koordinaatit: : Suositukset: Uudet linjausvaihtoehdot eivät uhkaa Saarasjärvenojan lisääntymispaikkaa. 40

41 Kartta 18. Saarasjärvenojan liito-oravan lisääntymispaikka. Lisääntymispaikka on merkitty punaisella ja ruokailupaikka harmaalla ympyrällä. Miehikkäläntien E-puolen liito-oravan ruokailupaikka (kartta 17) Ampumaradan tuntumasta löytyi papanoita koordinaateista: : : Suositukset: Uudet linjausvaihtoehdot eivät uhkaa Miehikkäläntien E-puolen liito-oravan ruokailupaikkaa. Kello-ojanvuoren liito-oravan lisääntymispaikka (kuva 17, kartta 19) VE 2 Kello-ojanvuoren eteläpuolella on hienoa, varttunutta sekametsää, jossa on hyvää habitaattia liito-oravalle. Lähistöllä on lisäksi hakkuun reunassa paljon jättöhaapoja. Lisääntymispaikan koordinaatit: : Runsaasti papanoita kolohaapojen alla: ainakin 2 haavassa (yhteensä 5 suurta haapaa) koloja. Ruokailuhaavan koordinaatit: :

42 Kartta 19. Kello-ojanvuoren liito-oravan lisääntymispaikat on merkitty karttaan punaisilla ympyröillä. Uhanalaisen tiltaltin (Lipiäispelto) reviiri on merkitty sinisellä ympyrällä. Reviirin kaakkoispuolella on arvokas elinympäristö Lipiäispellon SE-puolen ojittamaton suo (vihreä rajaus). Suositukset: VE 2 linjausvaihtoehto siirrettiin Kello-ojanvuoren liito-oravan lisääntymispaikan eteläpuolelle. Jos valitaan VE 2, tulee alueen liito-oravan kulkuyhteydet suunnitella tarkemmin. 42

43 Kuva 17. Kello-ojanvuoren S-puolen varttuneessa metsässä esiintyy kosteita korpipainaumia sekä hieman lahopuuta Petri Parkko Uskin liito-oravan lisääntymispaikka (kartta 20) VE 0+ ja 4 Nykyisen valtatien pohjoispuolella on tehty havaintoja liito-oravista useina vuosina ympäristöministeriön liito-oravakartoituksissa. Lisääntymispaikan (valtatien eteläpuolella) koordinaatit: : Levähdyspaikkojen koordinaatteja: : : Ruokailupuiden koordinaatteja: : :

44 Kartta 20. Uskin liito-oravan elinalue. Valtatien eteläpuolella lisääntymispaikat on merkitty punaisilla, levähdys- ja ruokailupaikat harmailla ympyröillä. Tien pohjoispuolella on tehty liitooravahavaintoja punaisella ympyröidyillä alueilla. Suositukset: Havaintoja liito-oravasta on alueella tehty valtatien molemmilla puolilla. Tien leventäminen saattaa vaikeuttaa niiden kulkemista metsäalueelta toiselle (VE 0+). Liitooravan lisääntymispaikka on VE 4 maastokäytävän pohjoisosassa, joten linjaus on syytä pitää aivan maastokäytävän eteläreunassa. Haukijärvenpeltojen liito-oravan lisääntymispaikka (kartta 21) VE 2 Haukijärvenpeltojen ympäristössä on melko paljon haapaa, ja etenkin peltojen itäpuolella on erittäin hyvää elinympäristöä lajille. Lisääntymispaikkojen koordinaatteja: : : Levähdyspaikkojen koordinaatteja: : : (ruokailuhaapa ja suojakuusi lähekkäin) 44

45 : : Ruokailuhaapojen koordinaatteja: : : : Kartta 21. Haukijärvenpeltojen liito-oravan lisääntymispaikka. Lisääntymispaikat on merkitty punaisilla, levähdys- ja ruokailupaikat harmailla ympyröillä. Suositukset: Haukijärvenpeltojen lisääntymispaikka jää VE 2 maastokäytävän eteläosaan. Papanahavaintoja on tehty myös maastokäytävän pohjoispuolella (Rintanen 2004), mutta ydinalue on eteläosassa. Mikäli VE 2 valitaan, kannattaa linjaus viedä maastokäytävän pohjoisreunaan. Heinäsuon liito-oravan lisääntymispaikka (kartta 22) VE 2 Heinäsuon alue ojitetun suon pohjoispuolella, jossa tehtiin papanahavaintoja, on lajin elinympäristönä erittäin hyvää vanhaa sekametsää. Alueella on todennäköisesti myös muita luontoarvoja. 45

46 Lisääntymispaikkojen koordinaatteja: : : : Ruokailuhaavan koordinaatit: : Kartta 22. Heinäsuon liito-oravan lisääntymispaikka. Lisääntymispaikat on merkitty punaisilla, levähdys- ja ruokailupaikat harmailla ympyröillä. Uhanalaisen tiltaltin reviiri on merkitty sinisellä ympyrällä. Kartan kaakkoisosaan on merkitty rauhoitettu kalasääsken pesäpuu. Suositukset: Uusin VE 2:n linjausvaihtoehto kulkee Heinäsuon pohjoispuolelta. Ilmeisesti liito-oravan elinalue on linjauksen eteläpuolella, joten lisääntymis- ja levähdyspaikka eivät linjauksesta heikenny. 46

47 Virojoen taajaman liito-oravan levähdyspaikka (ei karttaa) VE 0+ ja 1 Liito-oravasta tehtiin papanahavainto läheltä nykyistä valtatietä. Tien tuntumassa on hyvää elinympäristöä lajille. Levähdyspaikan koordinaatit: : Suositukset: Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat tulee selvittää tarkemmin, koska alueelle on suunnitteilla liittymäjärjestelyjä. Tällä alueella käytiin myöhään kesällä 2007, joten tarkkoja päätelmiä lisääntymis- ja levähdyspaikasta ei voi tehdä. Tillinpalon liito-oravan lisääntymispaikka 1 (kartta 23) VE 2 Alueella on tehty liito-oravahavaintoja ympäristöministeriön liito-oravakartoituksissa useiden vuosien ajan. Metsä on pohjoispuolella hakkuiden ja taimikoiden eristämä. Myös vuonna 2007 alueelta löytyi papanoita. Lisääntymispaikan koordinaatit: : Tillinpalon liito-oravan lisääntymispaikka 2 (kartta 23) VE 2 Alueella kasvaa metrin korkuista kuusikkoa lehtomaisella kankaalla. Lisääntymispaikan lähituntumassa kasvaa myös neljä ruokailuun sopivaa haapaa. Liitooravalle sopiva alue on niin pieni, että yksilöiden täytyy päästä liikkumaan muille reviireille. Lisääntymispaikka: : (tuoreita papanoita suuren haavan alla ) Suositukset: VE 2 linjaus menee Tillinpalon lisääntymispaikkojen pohjoispuolelta. Koska liito-oravan kulku pohjoiseen on puuston ikärakenteen takia estynyt, ei valtatielinjauksella ole hävittävää tai heikentävää vaikutusta. 47

48 Kartta 23. Tillinpalon liito-oravan lisääntymispaikat 1 (W) ja 2 (E) on merkitty karttaan punaisilla ympyröillä. Mustakorven liito-oravan elinalue (kartta 24) VE 0+ ja 3 Karttaan rajatuilta alueilta on löytynyt liito-oravan papanoita (Rintanen 2004), mutta paikalle ei vuoden 2007 maastotöissä ehditty papanoiden löytämiseen. Suositukset: Mustakorven liito-oravan elinalueen rajaus ja lisääntymispaikat on syytä selvittää, mikäli tielinjaus muuttuu nykyisestä tai tie levenee huomattavasti. 48

49 Kartta 24. Mustakorven ympäristössä on tehty liito-oravahavaintoja laajalla alueella: rajattu karttaan punaisella. Suoniityn N-osan liito-oravan ruokailualue (kartta 25) VE 0+, 1 ja 4 Suoniityn alueelta löytyi liito-oravan papanoita myös Rintasen (2004) selvityksessä. Vuonna 2007 papanoita löytyi pieneltä hakkuulta jättöhaapojen alta. Paikka on peltojen välissä, eikä vaikuttanut lisääntymispaikalta. Lähistöllä kasvaa nuorta suojapuiksi sopivaa kuusta. Ruokailuhaavan koordinaatit : Suositukset: Mikäli valitaan VE 0+ tai 4, saattaa yksilöiden liikkuminen tien yli vaikeutua tien leventämisen takia. Suoniityn liito-oravan elinalue vaatii vielä tarkentamista. Alueelta olisi syytä etsiä myös lisääntymispaikka. 49

50 Kartta 25. Suoniityn liito-oravan ruokailupaikka on rajattu karttaan punaisella. Yleissuositukset liito-oravalle: Liito-oravareviirien määrä ja sijainti saattavat muuttua nopeasti etenkin hakkuiden ja rakentamisen edetessä. Kun lopullinen linjausvaihtoehto on valittu, tulee liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rajauksia tarkentaa ja suunnitella eläinten kulkureitit niin, ettei kulkua muihin metsiin estetä: hävittämiseksi ja heikentämiseksi voidaan tulkita kulkuyhteyksien katkaiseminen lisääntymis- ja levähdyspaikalle (MMM ja YM 2004) Saukon Lutra lutra esiintymisalueet Saukkoa elää suunnittelualueella Ravijoessa (paikalliset asukkaat), Virojoessa (Kaakkois- Suomen ympäristökeskus/ Simo Jokinen, suull.) ja Vaalimaanjoessa (paikalliset asukkaat) sekä Saarasjärvenojassa (paikalliset asukkaat). 50

51 Suositukset: Saukon esiintyminen tulee ottaa huomioon silloituksissa. Lajin yksilöiden tulee päästä siirtymään alueelta toiselle joen rantaluiskia pitkin. Mikäli kulku estyy, on vaarana saukkojen jääminen auton alle (Sierla ym. 2004) Lepakot Kaikki lepakkolajimme ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja, joten niiden lisääntymis- ja levähdyspaikoista tarvitaan myös tiesuunnittelussa tietoja. Lepakoista on tehty havaintoja Virojoen taajamassa (R. Elfving, kirjall. ilm.), jossa on käynnissä asemakaavamuutokseen liittyvät luontoselvitykset (Luontoselvitys Kotkansiipi 2007). Alueelta on suositeltu jatkoselvityksenä myös lepakkoselvitystä. Lepakoiden päiväpiiloja ja lisääntymispaikkoja on myös Salpalinjan bunkkereissa. Eeva- Maria Kyheröinen Helsingin yliopiston Eläinmuseolta on selvittänyt Elämyksiä Salpaasemalla -hankkeen yhteydessä Salpapolun lepakoita (E. Korkeamäki, kirjall. tiedonanto). Selvitysalueen lepakoista on pyydetty esiselvitystä Nina Hagner-Wahlstenilta. Suositukset: Lepakoista on tekeillä esiselvitys, jonka perusteella tehdään arvio lisäselvityksistä. 6. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) hyönteislajien lisääntymis- ja levähdyspaikat 6.1. Sirolampikorennon Leucorrhinia albifrons lisääntymis- ja levähdyspaikat Ruokolampi (kartta 10) VE 0+ Ruokolampi on rehevöitynyt, suoreunainen lampi, jolla esiintyy runsaasti kelluslehtisiä kasveja. Lammella käytiin (Petri Parkko, Eero Parkko), jolloin havainnoitiin kiikareilla lammen kaakkoisosan sudenkorentolajistoa. Sirolampikorentoja havaittiin kymmeniä yksilöitä, joten lampi on merkittävä lajin lisääntymispaikka. Paikalla nähtiin useita parittelevia ja tandemissa olevia pareja. Lammella havaittiin myös useita satoja sirokeijukorentoja Lestes sponsa sekä useita sirotytönkorentoja Coenagrion pulchellum. 51

52 Mustalampi ja Pienijärvi Mustalammen ja Pienijärven läheisyydessä tavattiin koirasyksilö mäntykankaalla. Yksilö oli mitä ilmeisimmin kuoriutunut Mustalammella tai Pienijärvellä, jotka ovat tyypillistä elinympäristöä lajille. Lampi sopii hyvin myös luontodirektiivin liitteen IV (a) sudenkorentolajin lummelampikorennon Leucorrhinia caudalis lisääntymispaikaksi runsaan kelluslehtikasvillisuuden ansiosta. Mustalammella ja Pienijärvellä näkyi ilmeisesti tuulesta johtuen vähän sudenkorentoja: Keihästytönkorento Coenagrion hastulatum, useita yksilöitä Isotytönkorento Erythromma najas, useita yksilöitä Ruskoukonkorento Aeshna grandis, vastakuoriutunut koiras Vaskikorento Cordulia aenea, viisi yksilöä Pikkulampikorento Leucorrhinia dubia, viisi yksilöä Suositukset: Vesitalouden muuttaminen lammella voi heikentää sirolampikorennon lisääntymispaikkaa. Tämä on syytä huomioida tiehankkeeseen liittyvissä kuivatuksissa ja ojituksissa Kirjoverkkoperhosen Hypodryas maturna esiintymispaikat Kaksi kirjoverkkoperhosyksilöä (kuva 18) havaittiin hakkuun reunassa koordinaatissa : Alueella kasvoi melko runsaasti lajin toukkien ravinnokseen käyttämää kangasmaitikkaa, joten kyseessä on mahdollinen lajin lisääntymispaikka. Suositukset: Lajin suojelutaso on maassamme suotuisa, ja kangasmaitikka on suunnittelualueen metsissä yleinen kasvilaji. Kirjoverkkoperhosta on vaikea erikseen huomioida rakennushankkeissa muutoin kuin ravintokasvin kautta, sillä laji elää Suomessa monissa myös ihmisten muokkaamissa elinympäristöissä. Toisaalta laji on Euroopassa suppealle levinnyt ja muualla kuin Suomessa se on harvinainen. 52

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 LIITE 2 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 Petri Parkko 15.2.2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Destia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010

Destia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010 Destia Oy VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma Petri Parkko 9.6.2011 2 1. Yleistä Liito-orava Pteromys volans on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Heikkimäen luontoselvitys 2010

Heikkimäen luontoselvitys 2010 Heikkimäen luontoselvitys 2010 1. Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys

Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys 2015 Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys Petri Parkko 9.9.2015 1 1. Taustoja Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen (Parkko 2011) maastotyöt tehtiin vuosina 2009 ja 2010 ja

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010 Petri Parkko 28.10.2010 1 1. Taustoja Sysmän Rapalanniemessä laaditaan ranta-asemakaavaa,

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit

VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit 2014 VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit Petri Parkko 23.10.2014 1 1. Taustoja VT12 välille Tillola-Keltti (kartta 1) on suunnitteilla rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyjä, joiden

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys

Lisätiedot

luontoselvitys Petri Parkko

luontoselvitys Petri Parkko 2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Luontokohteiden tarkistus

Luontokohteiden tarkistus LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 Terhi Sulonen 13.8.2012 TIIVISTELMÄ Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää Mustfinnträsketin Natura-alueen

Lisätiedot

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013

Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Petri Parkko 31.8.2013 1. Taustoja Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyysi päivittämään tietoja

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

KALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON

KALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON KALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 239/2014 Esa Korkeamäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Liito-oravaselvitys. Tiehallinto

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Liito-oravaselvitys. Tiehallinto Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Liito-oravaselvitys Tiehallinto 2009 1 Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo; liito-oravaselvitys 1. Yleistä Liito-oravaa (Pteromys volans) koskevat

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 28.12.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Lähtöaineistot ja menetelmät...

Lisätiedot

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004

NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 Ari Karhilahti 2004 0 NAANTALIN KAUPUNGIN SELVITYS ALUEEN LIITO-ORAVAREVIIREISTÄ KEVÄÄLLÄ 2004 1. JOHDANTO...0 2. MENETELMÄT JA

Lisätiedot

LOUNAISSUUNNAN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS

LOUNAISSUUNNAN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS FCG Planeko Oy VALKEAKOSKEN KAUPUNKI LOUNAISSUUNNAN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS Raportti 161-C9768 12.5.2008 FCG Planeko Oy Raportti I 28.4.2008 Lounaissuunnan osayleiskaavan liito-oravaselvitys161-c9768

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS

TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Sulkavan Palvelut Oy TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS Liito-oravaselvitys 20.9.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Liito-oravaselvitys I 20.9.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava

Lisätiedot

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS

VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina

Lisätiedot

Kymenlaakson liitto. Maakuntakaavan turvetuotantoalueiden inventoinnit 2008

Kymenlaakson liitto. Maakuntakaavan turvetuotantoalueiden inventoinnit 2008 Kymenlaakson liitto Maakuntakaavan turvetuotantoalueiden inventoinnit 2008 Petri Parkko 13.10.2008 Sisällys 1. Yleistä... 1 2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto... 1 3. Tutkitut suokohteet... 3 3.1. Hamina,

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011

MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 SISÄLLYS Esipuhe Etelä-Savon metsäkeskus: METSO kohteet Mikkelin metsäsuunnitelman laadinnassa Ympäristösuunnittelu

Lisätiedot

KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012

KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 2012 Pekka Routasuo 18.10.2012 KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 2 2.1 LÄHTÖTIEDOT... 2 2.2 VUODEN

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot