Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden viitasammakkokartoitus vuonna 2011

Transkriptio

1 Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden viitasammakkokartoitus vuonna 2011 Tapani Ilo & Timo Metsänen Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B Lahti

2 2 1 JOHDANTO AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT ALUEEN YLEISKUVAUS VIITASAMMAKON SUOJELUSTATUS JA EKOLOGIA KOHTEET JA HAVAINNOT SUOSITUKSET JA POHDINTAA MUUT HUOMIOT YHTEENVETO JA JATKOSELVITYSTARPEET...22 LÄHTEET...23 LIITTEET...23 Kannen kuva: Siikanen, jolla havaittiin 7 viitasammakkokoirasta Tapani Ilo

3 3 1 JOHDANTO Hämeen liitto tilasi keväällä 2011 Luontoselvitys Metsäseltä viitasammakkokartoituksen Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueilta. Selvityksen päätavoitteena oli selvittää Luontodirektiivin IV a) liitteessä mainitun viitasammakon esiintyminen soihin liittyvillä vesialueilla. Raportissa esitetään tämän kartoituksen tulokset ja annetaan tarvittaessa aluekohtaiset suositukset. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa päätettäessä alueiden turvetuotantovarauksista, ruoppausluvista tai mahdollisissa ennallistamistoimenpiteistä. 2 AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Alueitten valinnan pohjana käytettiin ilmakuva- ja karttamateriaalia sekä suokasvillisuusselvitystä Kanta-Hämeestä (Juutilainen, K. 2010). Mukaan valittiin 12 kohdetta, joiden katsottiin olevan potentiaalisia viitasammakon esiintymisalueita. Valinnan pääkriteerinä oli että alueelta löytyy viitasammakoille tarpeeksi iso vesialue kuten lampi, järvi tai muu kosteikkoalue. Viitasammakon soidinääntelyn ajankohdasta on summittaisia mainintoja sammakkoeläimiä käsittelevissä kirjoissa ja tutkimuksissa ja näihin tietoihin ja sääennusteisiin perustuen aloituspäiväksi valittiin 6.5. Inventointi tehtiin välisenä aikana viitenä yönä. Kaikkina havainnointiöinä saatiin ääntelyhavaintoja, joten ajankohdan valinnan voidaan katsoa onnistuneen. Aikahaarukka kuunteluille oli klo ja välissä. Paikalle saavuttiin jalan ja havainnointi tehtiin viitasammakon soidinääntelyä kuunnellen. Havainnointiaika oli noin puolesta tunnista tuntiin per alue. Yksilömäärät arvioitiin ääntelyn perusteella ja kohteissa kirjattiin ylös myös muu havaittu sammakkolajisto. Inventoitavien alueiden sijoittuminen maantieteellisesti laajalle alueelle ja rajattu aika loivat omat rajoituksensa työlle. Useat kohteet sijaitsivat kaukana asutuksesta metsäautotieverkoston varrella. Sääolot inventointiaikana olivat viimeistä kertaa lukuun

4 4 ottamatta hyvät. Yölämpötilat olivat perjantaita 6.5. (+2) ja lauantaita 7.5. (+3) lukuun ottamatta +10 asteen paikkeilla. Torstaina kova tuuli ja ajoittainen vesisade huononsivat kuuluvuutta ja mahdollisesti vähensivät viitasammakoiden soidinääntelyä. Viitasammakoiden arkuus tuli pienillä lammilla hyvin esiin. Yksinäinen viitasammakko saattoi lopettaa ääntelynsä tyystin tultuaan häirityksi. Alueella jossa ääntelijöitä oli useita laajalla alueella, häiriö aiheutti vain lyhytaikaisen vaikenemisen. Varausalueiden aikaisemmat viitasammakkotiedot selvitettiin Eläinmuseon havaintotietokanta Hatikasta, mutta tällaisia havaintoja ei ollut (Hatikka, 2011). Maastotöistä vastasi luontokartoittaja Tapani Ilo (Luontoselvitys Tapani Ilo), tietojen esiselvityksestä, kohteiden valinnasta ja paikkatietoaineiston luomisesta ympäristösuunnittelija (AMK) ja luontokartoittaja (eat) Timo Metsänen. Raportointi toteutettiin yhdessä. 3 ALUEEN YLEISKUVAUS Kanta-Hämeen alue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Suomen soiden aluejaossa Kanta-Hämeen suot sijoittuvat suurelta osin eksentristen- ja Sphagnum fuscum keitaiden alueelle, eteläosassa myös rannikko-suomen kermikeitaiden alueelle. Ojitetuilla soilla ojitusten vaikutuksen intensiteetti vaihtelee ojitusten iän, ojien tiheyden ja syvyyden, paikalla vallinneen suotyypin sekä kunkin suon erityispiirteiden mukaan. Paikoin suon vesitalous on ojituksesta huolimatta säilynyt liki ennallaan, tai palautunut lähelle alkutilaa ojien kasvettua umpeen. Tällöin alueen kasviyhteisö on alkuperäisen, tai ainakin luonnontilaisen, kaltainen. Lievimmillään ojituksen vaikutus näkyy yleensä männyn taimien lisääntymisenä. Kun veden pinta ojituksen myötä laskee, ensimmäisenä kärsivät rimpi- ja välipintalajit. Lopulta suon märkäpinta kuivuu kokonaan ja jäljelle jää vain mätäspintaa. Tällöin mätäspinnan lajit runsastuvat, mikä näkyy suovarpujen ja tupasvillan lisääntymisenä. Rimpipinnan sammallajisto voi korvautua karhunsammalilla.

5 5 Kuivumisen jatkuessa suolajisto alkaa korvautua kuivuutta paremmin sietävillä metsälajeilla (mm. mustikka, puolukka, metsäalvejuuri, vadelma, maitohorsma; seinäsammal, metsäkerrossammal, kangaskynsisammal, poron- ja torvijäkälät). Puuston kasvu elpyy ja rungot järeytyvät. Lopulta kasvilajisto voi olla niin muuttunutta, ettei alkuperäistä suotyyppiä tunnista edes päätyyppiryhmän (korpi, räme, neva jne.) tasolla. (Juutilainen, K. 2010). 4. VIITASAMMAKON SUOJELUSTATUS JA EKOLOGIA Viitasammakko kuuluu Luontodirektiivin IV a) liitteeseen ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Luontodirektiivi on yhdessä Lintudirektiivin kanssa Euroopan yhteisön keskeisimmät luonnonsuojelusäädökset. Luontodirektiivi koskee luonnonvaraista eläimistöä, kasvistoa ja luontotyyppejä. Direktiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi, jotta kannan säilyminen on turvattu pitkällä aikavälillä. Laji on myös rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Viimeisimmän Suomessa laaditun uhanalaisuusluokituksen mukaan viitasammakon kannat ovat elinvoimaisia (LC) (Rassi ym. 2010). Viitasammakko esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa ja sitä tavataan Lapin etelä-osissa asti. Kanta on kuitenkin pohjoisessa ilmeisen harva, etelässä laji on paikoin jopa sammakkoa runsaslukuisempi. Ulkonäöltään viitasammakko on täysikasvuisena yleensä sammakkoa pienempi, teräväkuonoisempi ja siltä puuttuu usein vatsapuolen marmorikuviointi. Varmimmat lajin tuntomerkit ovat kuitenkin takajalan sisemmän varpaan suurempi metatarsaalikyhmy ja lajin soidinääntely (aikuiset yksilöt). Elinympäristöikseen viitasammakko kelpuuttaa suot ja rehevät rannat, mutta sitä voi tavata myös kosteilta niityiltä, rantametsistä ja puutarhoista. Kutupaikkana laji suosii

6 6 riittävän kosteuden takaavia järven- tai merenlahtia sekä lampia, joissa on pysyvästi vettä. Laji on erittäin paikkauskollinen ja saattaa viettää kesänsä vain muutaman neliömetrin alueella (Haapanen, A., 1970, Lappalainen, M. & Sirkiä, P. 2009, Sammakkolampi, 2010). 5 KOHTEET JA HAVAINNOT Alla on luettelon omaisesti ne alueet joilla inventointi tehtiin, ajankohta, sää, lyhyt yleiskuvaus ja havaintojen määrä sekä muut lajit. Niiltä kohteilta joilla viitasammakko havaittiin on myös yleispiirteinen kartta yksilöiden sijainneista. 1. Tyräjä, Tyräjänsuo, Loppi Kakarilammit havainto kirkas, tyyni, Tyräjänsuo johon Tyräjänlampi ja Kakarinlammet liittyvät sijaitsee Lopen kunnassa noin 3 km Läyliäisten keskustasta luoteeseen. Tyräjänlampea ympäröi varputurvekangas, itäpuolella on jonkin verran avointa neva-aluetta. Lammen ympärillä ei ole asutusta. Kakarinlammet sijaitsevat Tyräjästä kaakkoon ojittamattomalla rämealueella. Tyräjältä saatiin klo yksi jatkuva viitasammakon äänihavainto lammen keskivaiheen itäpuolelta. Lisäksi saatiin useita Rupikonnahavaintoja. Klo Kakarilammilta ei äänihavaintoa viitasammakosta.

7 7 Kartta 1. Tyräjänsuon viitasammakkohavainnot Suositukset Mikäli Tyräjänsuolle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Tyräjän tilaan, tulee kohteella suorittaa tarkemmat selvitykset ko lajin esiintymisen osalta ja arvioida toimenpiteen mahdolliset vaikutukset. Tarkemmissa selvityksissä kohteelta tulisi etsiä merkkejä lajin tarkoista lisääntymis- ja talvehtimispaikoista. 2. Lellanlampi Lellansuo, Renko, Hämeenlinna kirkas, tyyni havaintoa Lellansuon koillisosassa sijaitseva pieni Lellanlampi sijaitsee Hämeenlinnan Rengossa noin 6 km Lopen keskustasta luoteeseen. Lampea ympäröi varputurvekangas jossa kasvaa pienikokoista mäntyä. Lammen ranta-alue on saranevaa. Alueelta saatiin kaksi viitasammakon äänihavaintoa klo välisenä aikana. Lisäksi rupikonna ja sammakko olivat jonkin verran äänessä.

8 8 Kartta 2. Lellansuon viitasammakkohavainnot Kuva 1. Lellanlampi. Tapani Ilo

9 9 Suositukset Mikäli Lellansuolle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Lellanlammen tilaan, tulee kohteella suorittaa tarkemmat selvitykset ko lajin esiintymisen osalta ja arvioida toimenpiteen mahdolliset vaikutukset. Tarkemmissa selvityksissä kohteelta tulisi etsiä lajin lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja. 3. Brusilansuo Hausjärvi Ei havaintoja Brusilansuolla käytiin etukäteen päiväsaikaan. Kohteessa olevat lähteiköt arveltiin viitasammakolle sopimattomaksi elinympäristöksi, joten suo jätettiin inventoinnin ulkopuolelle. 4. Jänisrahka Jänisjoenkorpi, Hämeenlinna kirkas, tyyni havainto Jänisrahka sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa noin 10 km Tuuloksen Syrjäntaasta lounaaseen. Alueella on tiheä metsäautotieverkosto. Pientä lampea ympäröi varputurvekangas ja lammen ranta-alue on saranevaa. Lammelta saatiin yksi lyhytaikainen viitasammakon äänihavainto klo Lisäksi jatkuvaa rupikonnien ääntelyä.

10 10 Kartta 3. Jänisjoenkorven viitasammakkohavainnot Kuva 2. Jänisjoenkorven nimetön lampi, jolla havaittiin 1 viitasammakko. Tapani Ilo

11 11 Suositukset Mikäli Jänisjoenkorven alueelle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti eteläosan lammen tilaan, tulee kohteella suorittaa tarkemmat selvitykset ko lajin esiintymisen osalta ja arvioida toimenpiteen mahdolliset vaikutukset. Tarkemmissa selvityksissä kohteelta tulisi etsiä lajin lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja. 5. Jylisjärvi Jylisjärvensuo, Janakkala kirkas, tyyni havaintoa Jylisjärvensuohon liittyvä Jylisjärvi sijaitsee Janakkalan kunnassa n. 5 km Kataloisten kylästä länteen. Järven ranta-alueella ja sen läheisyydessä on suhteellisen runsaasti asuin- sekä loma-asutusta. Järven koillisosassa on märkä ranta-alue, Jylisniitty, sekä laaja Mustalahden rantakosteikkoalue. Kosteikko- ja rantaniittyalueelta saatiin 20 havaintoa lajista klo Ääntely oli jatkuvaa. Äänihavaintojen määrä oli inventointikierroksen suurin. Tyyni ja lämmin sää tuntuivat olevan viitasammakoiden mieleen. Lisäksi kuultiin runsaasti rupikonnia. Kartta 4. Jylisjärvensuon viitasammakkohavainnot

12 12 Suositukset Mikäli Jylisjärvensuolle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Jylisjärven tilaan, tulee kohteella suorittaa tarkemmat selvitykset ko lajin esiintymisen osalta ja arvioida toimenpiteen mahdolliset vaikutukset. Tarkemmissa selvityksissä kohteelta tulisi etsiä lajin lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja. Kuva 3. Mustalahden alue ja taustalla Kusiaissaari. Tapani Ilo 6. Ohralanlampi Palkkisuo, Kalvola, Hämeenlinna heikkoa tuulta, kirkas Ei havaintoja +13 Palkkisuohon liittyvä Ohralanlampi sijaitsee Hämeenlinnan Kalvolassa noin 7 km Iittalan keskustasta lounaaseen. Lampea ympäröi varputurvekangas ja lammen ranta on avointa nevaa.

13 13 Havainnointi tehtiin klo Ei havaintoja viitasammakoista. Jonkin verran rupikonnia. 7. Isosalanti ja Hanhissuo, Kalvola, Pikkusalanti Hämeenlinna heikkoa tuulta, 14 havaintoa puolipilvinen +12 Hanhissuohon liittyvät Iso-Salanti ja Pikku-Salanti sijaitsevat Hämeenlinnan Kalvolassa noin 3 km Pirttikosken kyläkeskuksesta pohjoiseen. Iso-Salannin ranta-alueet ovat mäntyvaltaista metsikköä ja pohjoisosassa järveä on jonkin verran loma-asutusta. PikkuSalantia ympäröi varputurvekangas jossa pienikokoista mäntyä. Havainnot viitasammakosta keskittyivät Iso-Salannin kaakkoisosaan ja kaksi havaintoa tehtiin Pikku-Salannin kaakkois- ja luoteispäädyissä. Isosalanti: 12 viitasammakkoa klo 23. Jatkuvaa ääntelyä. Jonkin verran rupikonnia. Pikkusalanti: 2 viitasammakkoa klo 23.20, lisäksi muutamia rupikonnia. Suositukset Mikäli Hanhissuolle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Iso- tai Pikku-Salannin tilaan, tulee kohteella suorittaa tarkemmat selvitykset viitasammakon esiintymisen osalta ja arvioida toimenpiteen mahdolliset vaikutukset. Tarkemmissa selvityksissä kohteelta tulisi etsiä lajin lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja.

14 14 Kartta 5. Hanhissuon viitasammakkohavainnot 8. Kultiojärvi Lintusuo, Hattula havaintoa tyyni, kirkas +10 Lintusuolla sijaitseva Kultiojärvi on Hattulan kunnassa, noin 8 km Hauhon keskustasta lounaaseen. Kultiojärvi on nykyisellään umpeenkasvanut avoin kosteikkoalue. Havainnot keskittyivät alueen keskiosaan. Klo viitasammakon ääntelyä, 4 yksilöä.

15 15 Kartta 6. Lintusuon viitasammakkohavainnot Kuva 4. Kultiojärvi Tapani Ilo

16 16 Suositukset Mikäli Lintusuolle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Kultiojärven kosteikon tilaan, tulee kohteella suorittaa tarkemmat selvitykset ko lajin esiintymisen osalta ja arvioida toimenpiteen mahdolliset vaikutukset. Tarkemmissa selvityksissä kohteelta tulisi etsiä lajin lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja. 9. Siikanen Siikasenkorpi, Hauho, Hämeenlinna tyyni, kirkas havaintoa Siikanen sijaitsee Hämeenlinnan kunnassa Hauholla noin 3 km Sappee - Vihavuosi -kyläkeskuksesta etelään. Siikanen rajoittuu luoteisosastaan Siikasenkorpeen. Järveä ympäröi pääosin sankat metsiköt. Länsi ja eteläosassa on jonkin verran kosteikkorantaa. Havainnot keskittyivät järven eteläosaan. 7 viitasammakkohavaintoa klo 02. Jatkuvaa ääntelyä. Kartta 7. Siikasen viitasammakkohavainnot

17 17 Suositukset Mikäli Siikasenkorven alueelle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Siikasen tilaan, tulee kohteella suorittaa tarkemmat selvitykset ko lajin esiintymisen osalta ja arvioida toimenpiteen mahdolliset vaikutukset. Tarkemmissa selvityksissä kohteelta tulisi etsiä lajin lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja. Kuva 5. Siikasen ranta-aluetta, jolla viitasammakot viihtyivät Tapani Ilo 10. Kärjensuo Tammela Ei havaintoja tuulta, ajoittaista sadetta +14 Kärjensuo sijaitsee Tammelan kunnassa noin 5 km Forssan keskustasta koilliseen. Suon keskivaiheen varpurämealueella sijaitsee kaksi pientä lamparetta. Aluetta havainnoitiin klo 22. Ei havaintoja viitasammakoista, rupikonnista eikä sammakoista. Vaikutelmaksi jäi, että lammet ovat liian pieniä sammakkoeläimille.

18 Haukivaho, Pohjoinen Keskilammi ja Haukivahonsuo, tuulta, ajoittaista Korpilammi Tammela sadetta +14 Ei havaintoja Haukivahonsuo sijaitsee Hattulan ja Tammelan kuntien rajalla, noin 2 km valtatien 12 ja seututien 283 risteyksestä itään. Suon eteläosa rajautuu valtatiehen 10. Suolla sijaitsee kolme lampea: Haukivaho, Keskilammi ja Korpilammi. Kutakin lampea ympäröi varputurvekangasta, joka ajoittain muuttuu rämeeksi. Kunkin lammen rannalla on pieniä neva-alueita. Lampia kuunneltiin klo välisenä aikana. Ei havaintoja viitasammakoista. Keskilammilla ja Korpilammella jonkin verran rupikonnien ääntelyä. 12. Rietajärvi Mekkohuhdansuo, Renko, Hämeenlinna tuulta, ajoittaista 2 havaintoa sadetta +13 Mekkohuhdan pohjoispuolella sijaitseva Rietajärvi sijaitsee Hämeenlinnan Rengossa. Järveä ympäröi pääosin mäntykankaat ja melko runsas loma-asutus. Länsiosassa on kosteikkolahdelma, samoin pohjoisosassa on pienehkö kosteikkoranta. Alueella havainnoitiin klo Havaintoja viitasammakoista 2 kappaletta. Suositukset Mikäli Mekkohuhdansuolle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Rietajärven tilaan, tulee kohteella suorittaa tarkemmat selvitykset ko lajin esiintymisen osalta ja arvioida toimenpiteen mahdolliset vaikutukset. Tarkemmissa selvityksissä kohteelta tulisi etsiä lajin lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja.

19 19 Kartta 8. Rietajärven viitasammakkohavainnot Kuva 6. Rietajärven länsipohjukassa havaittiin 2 viitasammakkoa. Tapani Ilo

20 20 6 SUOSITUKSET JA POHDINTAA Direktiivilajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Tällaiseksi toimeksi voidaan katsoa muun muassa voimakas ruoppaaminen, vesialueiden täyttäminen tai kaivaminen sekä muu toiminta joka heikentää lajien elinympäristöä. Turvetuotannon vaikutuksia viitasammakkoon ei ole Suomessa juurikaan tutkittu, mutta tuotantoalueilta tuleva kiintoaines saattaa vaikeuttaa nuijapäiden hengittämistä. Muita mahdollisia vaikutuksia ovat vedenpinnan ja virtauksien muutokset. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti toimintaa jonka kaikkia vaikutuksia ei tunneta, ei tulisi toteuttaa varsinkaan jos vaikutukset voivat olla negatiivisia. Yleissuosituksena niille varausalueille, joilla havaittiin viitasammakoita ei suositella osoitettavan turvetuotantoa sen mahdollisten heikentävien vaikutusten vuoksi. 7 MUUT HUOMIOT Rietajärvellä havaittiin pesivä laulujoutsen viitasammakkokartoituksen yhteydessä. 8 YHTEENVETO JA JATKOSELVITYSTARPEET Kanta-Hämeen turvetuotantovarausalueista arvioitiin potentiaalisimmat kohteet, joilla voisi esiintyä Luontodirektiivin IV a) liitteessä mainittua viitasammakkoa. Tarkastelun perusteella inventoitiin 12 kohdetta lajin soidinaikaan. Näistä kahdeksalta kohteelta löydettiin viitasammakkoja. Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu turvetuotannon vaikutuksia viitasammakkoon ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti niille kohteille, joilta lajia löytyi, ei suositella osoitettavaksi turvetuotantoa nykyoletuksien valossa.

21 21 Turvetuotannolla voi olla vaikutuksia viitasammakoihin myös varsinaisten tuotantoalueiden ulkopuolelle, pääasiassa alapuolisissa vesistöissä. Tulevissa turvetuotannon suunnitteluissa lajin mahdollinen esiintyminen tulisikin huomioida myös alapuolisten vesistöjen osalta. Kustannustehokkainta inventoinnit on tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin turvetuotannon lupaprosessiin ja suunnitteluun on käytetty paljon aikaa ja rahaa, koska Luontodirektiivin IV a) liitteen lajeilla on vahva suojelustatus. LÄHTEET Hatikka, Luonnontieteellisen keskusmuseon havaintotietokanta (luettu ). Juutilainen, K Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme Luontoselvitys Metsänen. Rassi ym Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö. Suomen ympäristökeskus. Edita Prima Oy. Helsinki. LIITTEET Liite 1. Sähköinen paikkatietoaineisto (erillinen liite).