Uudet teknologiat, uudet riskit
|
|
- Armas Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 7 Uudet teknologiat, uudet riskit Uudet teknologiat vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme ja hyvinvointiimme. Tieto- ja materiaaliteknologia vaikuttavat lähes kaikkiin teollisuuden aloihin. Teknologian hyödyntäminen muuttaa prosesseja ja asettaa uusia haasteita riskien havaitsemiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Erityisesti perehdytään monipuolisesti uuden ja haitallisen riskin sisältöön sekä nanoteknologian tulemiseen. Euroopan Työterveys- ja Työturvallisuusviraston Riskiluotain on määritellyt keskeiset uudet, lisääntyvät ja hälyttävät riskit, jotka liittyvät psykososiaaliseen työympäristöön, tuki- ja liikuntaelimiin, vaarallisiin aineisiin ja työturvallisuusjohtamiseen Työympäristön riski voi olla uusi tai lisääntyvä, hälyttävä riski on sekä uusi että lisääntyvä Nanoteknologian terveysriskien arvioimiseksi tarvitaan parempia nanopartikkeleiden altistumismittareita ja vaikutusten arviointimenetelmiä sekä epidemiologista tutkimustietoa Euroopan parlamentin ja neuvoston REACH-asetus (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals, Asetus 1907/2006/EY) astuu voimaan ja Kemikaalivirasto aloittaa toimintansa Helsingissä. REACH-asetuksen myötä tieto teollisuuskemikaaleista ja niiden turvallisesta käytöstä lisääntyy jatkossa merkittävästi Viimeisen 15 vuoden aikana muutokset työelämässä ovat olleet nopeita. Siihen ovat vaikuttaneet tieto-, materiaali-, bio-, elintarvike-, energia- ja ympäristöteknologiat. Näistä tieto- ja materiaaliteknologia (materiaaliteknologia erityisesti nanoteknologian avulla) vaikuttaa useisiin teollisuuden aloihin, työympäristöihin ja tuotteisiin. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) on arvioinut teknologiastrategiassaan suomalaisen teknologian kehittymisen painopistealueiksi tieto-, materiaali- ja bioteknologian. Tulevaisuudessa Suomen menestyminen ja taloudellinen kasvu perustuvat osaamisen ja innovaatioiden kehittämiseen sekä uusien teknologioiden tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja hyödyntämiseen yrityksissä. Kehitys on nopeaa ja muuttaa työn luonnetta ja organisointia. Se voi poistaa tai vähentää työstä aiheutuvia terveyshaittoja ja lisätä työntekijöiden hyvinvointia, mutta se voi myös synnyttää uusia riskejä tai muut- 401
2 taa entuudestaan tunnettuja riskejä. Siten haaste on ennustaa ja ehkäistä muutoksen terveysriskejä ja muita työhyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia. Kyse on teknologian ja ihmisen vuorovaikutuksesta ja yhteensovittamisesta sekä riskien hallinnasta (Tekes 2005, Tekes ja Suomen Akatemia 2006). Euroopan unionissa merkittävät teollisuudenalat Euroopan unionissa tärkeitä teollisuuden aloja ovat mm. teräs-, rakennus-, elektroniikka-, kosmetiikka-, lääke-, elintarvike-, koneenrakennus-, laivanrakennus- ja puunjalostusteollisuus. EU:n kemianteollisuus on tuotannoltaan maailman suurin ja kolmanneksi suurin teollisuussektori EU:ssa. Se työllistää suoraan noin 1,7 miljoonaa ihmistä ja lisäksi välillisesti noin 3 miljoonaa. Työntekijät altistuvat kemikaaleille myös monilla kemianteollisuuden ulkopuolisilla työpaikoilla, joita ovat esimerkiksi maatalous-, siivous- ja rakennustyöt. Euroopan työolobarometrin 2000 (EU OSHA 2006) mukaan noin 16 % työntekijöistä käsittelee kemikaaleja ainakin neljänneksen työajastaan. Euroopan yhteisön markkinoilla on nykyisin noin eri kemikaalia. Tässä tarkastellaan lähinnä kemiallisia riskejä Euroopan Työterveys- ja Työturvallisuusviraston tekemän Riskiluotaimen tulosten valossa sekä tarkemmin myös nanoteknologian mahdollisesti aiheuttamia riskejä. Euroopan Työterveys- ja Työturvallisuusviraston Riskiluotain Euroopan Työterveys ja Työturvallisuusvirasto (EU OSHA) on selvittänyt tärkeimpiä työturvallisuuteen liittyviä tutkimustarpeita seitsemännen puiteohjelman valmistelemiseksi. Kolmivaiheisen Delfoi-asiantuntijakyselyn avulla selvitettiin, liittyykö teknisiin innovaatioihin tai sosiaaliseen muutokseen uusia ja merkittäviä riskejä, jotka liittyvät 1) psykososiaaliseen työympäristöön, 2) tuki- ja liikuntaelimiin, 3) vaarallisiin aineisiin ja 4) työturvallisuusjohtamiseen (EU OSHA 2006). 402 Työelämän uusilla riskeillä tarkoitetaan Euroopan Riskiluotaimessa: riskiä ei ole tunnettu aikaisemmin tai sen ovat aiheuttaneet uudet prosessit, uudet teknologiat, uudentyyppiset työpaikat tai sosiaaliset tai organisaatiomuutokset pitkään olemassa ollut riski on havaittu hiljattain tai uusi tieteellinen tutkimus on paljastanut tiedossa olleen ilmiön riskiksi lisääntyneellä riskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa riskin aiheuttavat vaarat kasvavat, jos altistuminen kyseisen riskin aiheuttamalle vaaralle lisääntyy (joko altistumisen taso tai altistuvien ihmisten lukumäärä) tai, jos vaaran aiheuttama vaikutus pahenee (esim. terveysvaikutusten vakavuus tai vaikutus ulottuu useampaan ihmiseen).
3 Hälyttävä riski on Riskiluotaimen määritelmän mukaan mikä tahansa työympäristön aiheuttama riski, joka on sekä uusi että lisääntyvä. Euroopan Työterveys- ja Työturvallisuusviraston Delfoi-tutkimuksen mukaan työelämän monimuuttujatekijät muodostavat kasvavan huolen aiheen. Seuraavat nousivat asiantuntijaarvioissa hälyttäviksi riskeiksi (EU OSHA 2006). Hälyttäviä fyysisiä riskejä ovat: vähäinen fyysinen aktiivisuus sekä työssä että vapaa-aikana altistuminen tärinälle huonossa työasennossa työskentelylämpötilaan liittyvien riskien heikko tuntemus (siirtotyöläiset esim. maatalous- ja rakennustöissä, kasvihuoneet sekä kylmävarastot) tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja psykososiaalisten tekijöiden yhteisvaikutukset, kuten pelko työpaikan pysyvyydestä ja tulevaisuudesta monitekijäiset riskit, kuten heikko ergonomia, heikko työn organisointi altistuminen tärinälle ruumiillisessa työssä työpaikan lämpötilaan liittyvät ongelmat työpaikoilla käytettävien teknologioiden, työprosessien ja työntekijä-kone-vuorovaikutuksen monimutkaisuus, joka aiheuttaa lisääntyvää henkistä kuormitusta riskiryhmien, kuten työttömien ja huonoissa työolosuhteissa työtä tekevien, puutteellinen suojaus taloudellisilta riskeiltä lisääntynyt altistuminen UV-säteilylle sekä työpaikoilla että vapaa-aikana. Biologisten tekijöiden aiheuttamia hälyttäviä riskejä ovat: vanhojen ja uusien patogeenien aiheuttamat maailmanlaajuiset epidemiat (pandemiat), esimerkiksi vakavat akuutit hengityselininfektiot, kuten SARS, lintuinfluenssa, tuberkuloosi, HIV, hepatitis C ja hepatitis B vähäinen tai vaikea biologisten riskien arviointi yleisesti lisääntynyt antibioottien käyttö terveydenhuollossa, eläinten hoidossa ja elintarviketeollisuudessa sekä lääkeresistenttien bakteerikantojen esiintyminen puutteelliset tiedot biologisista riskeistä ilmastointien ja vesihuollon huonosti hoidettu ylläpito kunnan palveluksessa olevien heikko tietämys jätehuollon riskeistä biologiset riskit jätteiden hävityslaitoksissa bioaerosolien ja kemikaalien yhteisvaikutuksena aiheuttamia allergioita on heikosti tutkittu endotoksiinit: orgaanisen aineksen suurille pitoisuuksille altistuminen työpaikoilla (esim. olki-, puu- ja puuvillapöly), jätehuolto, kanalat, sikalat uusista rakennustavoista ja -materiaaleista johtuva home- 403
4 ongelma, riittämätön lämmitys, tuuletus ja ilmavaihto, joka ottaa huomioon vain energian säästön. Hälyttäviä organisatorisia, sosiaalisia ja inhimillisiä riskejä ovat: työsopimusten uudet muodot, kuten määräaikaiset ja epävarmat työsuhteet sekä ulkoistaminen yhdistettynä psykososiaalisiin ongelmiin ja niihin liittyviin terveysvaikutuksiin globalisaation ja epävarmojen työmarkkinoiden aiheuttama epävarmuus työstä lisääntyvä työstä aiheutuva stressi sekä vaikeus tasapainottaa työ ja vapaa-aikaa johtuen lisääntyvästä tehtävien monimuotoisuudesta ja ajan tarpeesta, joka johtaa epäsäännölliseen ja vähemmän ennustettavaan työaikaan ikääntyvä työvoima ja mahdollisuudet löytää ikääntyville työntekijöille paremmin sopivat työt väkivalta ja kiusaaminen. Kemikaalien aiheuttamia hälyttäviä riskejä ovat: uusien teollisten sovellutusten aiheuttama altistuminen nanopartikkeleille ja pienhiukkasille, puuttuvat tiedot nanopartikkeleiden ja pienhiukkasten myrkyllisyydestä, mikä voi johtaa mm. sopimattomaan ja riittämättömään suojautumiseen pienten ja keskisuurten yritysten heikko riskien hallinta siivous- ja ylläpitotyön ulkoistaminen yrityksiin, joilla ei ole tarpeellista tietoa kemikaalien aiheuttamista riskeistä epoksijäämien aiheuttamat ongelmat (rakennustyömaat, tuulimyllyjen siivet, lentokoneiden sisätilat) kemikaaleille altistumisen aiheuttamat ihosairaudet altistuminen vaarallisille aineille jätteen käsittelyssä (pölyt, mikrobit, teollisuuden, lääketieteen ja kunnallisilla sektoreilla) altistuminen dieselin pakokaasuille isosyanaattien aiheuttamat allergiat puuttuvat tiedot asbestia korvaavista synteettisten mineraalikuitujen terveysvaikutuksista käyttömäärien lisääntyessä (hengitystiesairaudet, syöpä). Vaarallisiin aineisiin liittyen työturvallisuuden ensisijaisiksi tutkimusalueiksi virasto määritteli erityisten aineiden ja aineryhmien osalta: synteettiset nanopartikkelit ja ultrapienet pienhiukkaset biologiset tekijät, kuten kosteusvaurioituneiden rakennusten homeet, sairaalainfektiot ja sairaalatyöntekijöiden altistumisriski (MRSA) sekä pandemiat (lintuinfluenssa, SARS) uusien teknologioiden ja prosessien aiheuttamat riskit (bioteknologiasovellukset pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa suojautumisosaaminen voi olla puutteellista) 404
5 terveysvaikutukset ja sairaudet, kuten työperäiset syövät, sydän- ja verisuonitaudit sekä lisääntymiseen liittyvät vaikutukset, jotka aiheutuvat tai pahenevat altistumisesta vaarallisille aineille. Riskit ja riskien arviointi Viimeisten 30 vuoden aikana riskinarvioinnista ja -hallinnasta on tullut yhä tärkeämpiä työ- ja muun ympäristön turvallisuudelle. Tähän ovat vaikuttaneet sekä työturvallisuutta että kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä koskevan lainsäädännön kehittyminen. Kemikaalien vaaran- ja riskinarvioinnin menetelmiä on voimakkaasti kehitetty ja harmonisoitu EU:ssa yhteistyössä OECD:n ja YK:n alaisten järjestöjen, kuten WHO:n, kanssa. Euroopan unionin markkinoilla olevista noin teollisuuskemikaalista (olemassa olevat aineet) noin EU on luokittanut myrkkyominaisuuksien puolesta, noin on arvioitu syöpävaarallisuuden suhteen (IARC tai EU) sekä noin 300 on riskinarvioitu IPCS:n ja noin 100 on EU:n ohjelmassa. Toisaalta Suomen työsuojelulainsäädäntö velvoittaa työantajat tekemään työpaikan riskien arvioinnin, johon kuuluvat myös kaikki työpaikalla käytettävät kemikaalit ja niiden mahdollisesti aiheuttamat riskit. Riskien arvioinnissa tarvitaan luotettavaa tietoa altistumisesta eri valmistus- ja käyttötilanteissa sekä kemikaalin fysikaaliskemiallisten ja toksikologisten ominaisuuksien tuntemista. Nämä vaiheet ovat osoittautuneet useasti haastaviksi. Riskien luonnehdintaan kuuluu monia epävarmuustekijöitä. Huolimatta kemikaalien vaaraominaisuuksien selvittämisestä ja riskien arvioimisesta, kemikaaleilla voi olla ennalta havaitsemattomia riskejä. Tulevaisuus on myös täynnä haasteita kemikaalien yhteisvaikutusten selvittämiseksi. Nykyään kemikaalit aiheuttavat enää harvoin äkillisiä myrkytyksiä, mutta monet työntekijät altistuvat usean eri kemikaalien pienille pitoisuuksille melu- tai tärinäaltistumisessa tai yhdessä haitallisten psykososiaalisten tekijöiden kanssa. Lähes kaikki käytettävät kemikaalit, tuotteet ja valmisteet ovat seoksia, joten kemikaalien yhteisvaikutuksia tulee tutkia, jotta saataisiin parempi käsitys eri kemikaalien ja fysikaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksista. Nanoteknologia EU:n Riskiluotain nosti nanopartikkeleille ja pienhiukkasille altistumisen uusien riskien kärkeen. Nanoteknologiaa pidetään perusteknologiana, joka voi muuttaa osin tai kokonaan muita keskeisiä teknologioita (Shand ja Wetter 2006). On väitetty, että uusiin teknologioihin ei liittyisi terveysriskejä. Kuitenkin mo- 405
6 406 net nanopartikkeleiden erityisominaisuudet, kuten suuri pinta-ala suhteessa massaan ja tähän liittyvä reaktiivisuus, saattavat aiheuttaa työympäristöriskin (European Commission COR- DIS 2005, European Commission SCENIHR 2005, Roszek ym. 2005). Hiljattain tehdyssä arvioinnissa (Maynard 2006) markkinoilla todettiin olevan noin 300 nanoteknologiaan perustuvaa kuluttajatuotetta, kuten kodinkoneet, ilman jäähdytys tai lämmitys, keittiökoneet, pyykinpesu, jätehuolto, autotarvikkeet, lasten tarvikkeet, elektroniikka ja tietokoneet sekä monet elintarvikkeet ja tekstiilit. Shand ja Wetter (2006) arvioivat, että tällä hetkellä markkinoilla on yli 700 nanoteknologioihin perustuvaa kuluttajatuotetta. Teollisuus käyttää arviolta noin 600 nanoteknologiaan perustuvaa raaka-ainetta, välituotetta ja teollisuuslaitetta (Maynard 2006). Nanohiukkasten aiheuttamat mahdolliset terveysvaikutukset eivät perustune niinkään massavaikutukseen tai pelkästään kemiallisiin ominaisuuksiin, vaan myös nanohiukkasten pinta-alaan. Joissakin tapauksissa pelkästään nanohiukkasen pieni koko vaikuttaa siihen, että nanopartikkelit pääsevät suhteellisen vapaasti minne tahansa elimistöön. Tietyt nanopartikkelit voivat siirtyä helposti keuhkokudokseen ja sieltä verenkiertoon. Nanopartikkelien voimakas reaktiivisuus voi vahingoittaa elävää kudosta ja synnyttää vapaita radikaaleja, jotka ovat hyvin reaktiivisia, saattavat aiheuttaa tulehdusreaktioita ja kudosvaurioita sekä mahdollisesti syöpää. Euroopan komissio on julkaissut Euroopan nanoteknologiastrategian (European Commission 2004) ja toimintasuunnitelman vuosiksi (European Commission 2005) sekä julkaissut raportin nanoteknologioiden aiheuttamista mahdollisista terveysriskeistä ja niiden arvioinnista. Euroopan komission pyynnöstä SCENIHR-tieteellinen komitea (Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks) arvioi nykyisten vaikutus- ja altistumismenetelmien soveltuvuutta. Komitea tuli siihen tulokseen, että nykyisiä riskinarviointimenetelmiä tulee kehittää erityisesti toksikologian ja ekotoksikologian testimenetelmien osalta. Toistaiseksi on osoittautunut, että nanopartikkeleiden riskejä ei voida arvioida perinteisesti massaan perustuen ja nykyisissä testeissä ei pystytä ottamaan huomioon nanopartikkeleiden erityispiirteitä, kuten kokoa, pinta-alaa ja pintarakennetta sekä niiden mahdollisesti aiheuttamia vaikutuksia ja riskejä. Pääasialliset puutteet nanopartikkeleiden riskinarvioinnissa liittyvätkin nanopartikkeleiden luonnehdintaan (koko, pintaala, muoto ja pintarakenne), havaitsemiseen ja mittaamiseen, annos-vaste suhteen määrittämiseen, kulkeutumiseen sekä pysyvyyteen ihmisen kehossa ja ympäristössä. Samoin toksikologiset ja ekotoksikologiset vaikutukset sekä vaikutusmekanismit solu- ja molekyylitasolla kaipaavat lisää tutkimusta. Työperäisen altistumisen arviointi ja epidemiologisen tutkimustiedon
7 saaminen nanopartikkeleiden vaikutuksesta terveyteen tulee asettaa etusijalle (European Commission SCENIHR 2005). Elintarvikkeet Elintarviketeknologia on kehittynyt myös viimeisten vuosikymmenten aikana nopeasti. Keskeisiä tekijöitä ovat raaka-aineet (kasvimateriaalien bioprosessointitekniikat), entsyymien ja mikrobien hyödyntäminen tuotteiden valmistuksessa sekä tuotteen laatuun vaikuttavat tekijät, kuten hallittu rakenne, säilyvyys, räätälöidyt terveysvaikutukset ja maku. Funktionaalisten elintarvikkeiden ja kehittyneiden pakkausmateriaalien valmistuksessa hyödynnetään nanoteknologiaa. Tulevaisuuden visioissa myös käytetään yhä enemmän tieto- ja viestintäteknologiaa mm. älykkäissä pakkauksissa. Tuotantoketjun eri vaiheisiin liittyvät mahdolliset uudet riskit tulisikin kartoittaa ja arvioida (Tekes ja Suomen Akatemia 2006). Ympäristöteknologia ja energia Kestävän kehityksen huomioon ottaminen on ympäristön suojelussa keskeistä. Toisaalta tulee pystyä ennakoimaan ekosysteemien ja ilmakehän muutokset, raaka-ainevarat, vesijärjestelmät ja puhdistusteknologiat. Toisaalta on pystyttävä tekemään perusteltuja valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Erityisesti energian tuotannossa on ympäristön kannalta merkittävää, perustuuko se uusiutuviin vai uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Perustiedot ovat olemassa energiajärjestelmien hierarkioiden kehittämiseksi. Kaupunkilaistuneessa ympäristössä ovat avainsanoja integroidut energia- ja ympäristöjärjestelmät sekä keskeisiä alueita näihin liittyvät teknologiat ja linkkiteknologiat, joista sitten syntyy alakohtaista kehittämistä. Keskeisiä tapoja säästää energiaa ja vähentää ympäristön kuormitusta ovat esimerkiksi jäte- ja energiavirtojen minimointi, energia-ajattelu, plusenergiatalot sekä energia-liikenne-jäteverkot. Bioenergian ja biopolttoaineiden kehittäminen kasvaa voimakkaasti. Tavoite on CO 2 -päästöjen välttäminen ja raaka-ainetehokkuus. Tavoite on tuottaa polttoainetta massatuotantona ja samalla hyödyntää tuotannossa vapautuvia kemikaaleja. Tuulivoima ja aurinkoenergia ovat myös kasvavia energiamuotoja. FinnSight raportissa (Tekes ja Suomen Akatemia 2006) on arvioitu energian ja ympäristön muutostekijöiksi kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen, ehtyvien luonnonvaarojen hinnan nousu ja monet teknologiset muutokset. Jätteen hävitys ja kierrätys sivuavat läheisesti ympäristö- ja energiateknologiaa. Ne ovat tulleet yhä tärkeämmiksi sekä ihmisten että heidän ympäristöjensä kannalta. Euroopan unionissa on laaja jätelainsäädäntö, jonka perusperiaate on ns. elin- 407
8 kaariajattelu ja parhaan mahdollisen tekniikan hyödyntäminen raaka-aineiden käytössä. Tämä suosii tehokasta kierrätystä jätteiden määrän vähentämiseksi. Tietotekniikan kehitys on tuottanut aivan uudenlaista jätettä eli sähkö- ja elektroniikkaromua, joka sisältää lukuisia vaarallisia kemikaaleja, kuten lyijyä, elohopeaa, kadmiumia ja kuusiarvoista kromia. Näiden kemikaalien käyttöä on lainsäädännöllisesti jo rajoitettu. Lisääntynyt sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätys vähentää kokonaisjätemäärää, mutta asettaa uusia vaatimuksia työntekijöiden suojelemiseksi haitalliselta altistumiselta sekä vaarallisille kemikaaleille että fysikaalisille altisteille. Tulevaisuuden säädöksiä ja haasteita Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät joulukuussa 2006 Euroopan komission uuden kemikaalilainsäädännön, REACH-asetuksen, joka tulee voimaan Samalla aloittaa REACH-asetuksen toimeenpanoon velvoitettu EU:n Kemikaalivirasto toimintansa Helsingissä. REACH-asetus velvoittaa teollisuuden rekisteröimään Euroopan yhteisön alueella tuotetut ja tänne tuodut kemikaalit, arvioimaan niiden myrkkyvaikutukset sekä ihmiselle että ympäristölle ja takaamaan niiden turvallisen käytön. Myrkyllisimmät kemikaalit tarvitsevat käyttökohtaiset luvat tai niiden käyttöä voidaan rajoittaa. REACHasetus kattaa sekä olemassa olevat että uudet aineet, mutta sulkee pois monet muut kemikaaliryhmät, kuten torjunta-aineet, biosidit, radioaktiiviset aineet, rehujen lisäaineet ja lääkeaineet. REACHin perusajatus on kemikaalien turvallinen käyttö siten, että ne eivät vaarantaisi terveyttä eivätkä vaikuttaisi haitallisesti ympäristöön. REACH-asetusta on tarkoitus soveltaa myös esimerkiksi nanopartikkeleihin ja pienhiukkasiin niiden aiheuttamien terveysvaikutusten ja riskien arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Eri teknologioiden mahdollisuuksien hyödyntäminen teollisuudessa muuttaa sekä prosesseja että tuotteen koko elinkaarta. Kaikki tämä asettaa uusia haasteita riskien havaitsemiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi, kun riskit tunnetaan vielä puutteellisesti. Marita Luotamo Anna-Liisa Pasanen Kai Savolainen Lähteitä EU OSHA: Promoting occupational safety and health research in the EU. Research seminar: Spain 1 and 2 December FORUM 15. European Agency for Safety and Health at Work, Bilbao 2006,
9 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2005/90/EY) tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/769/ETY muuttamisesta 29. kerran (syöpää tai perimän muutoksia aiheuttaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi luokiteltavat aineet). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (1907/2006/EY), annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta. Brysseli European Commission: Communication from the Commission. Towards a European strategy for nanotechnology. European Commission, Brussels European Commission: Communication from the Commission to the Council, The European Parliament and the Economic and Social Committee. Nanosciences and nanotechnologies: An action plan for Europe European Commission, Brussels European Commission CORDIS: European Technology Platform on Nano- Medicine. Nanotechnology for Health. Vision Paper and Basis for a Strategic Research Agenda for NanoMedicine. European Commission, COR- DIS European Commission SCENIHR: Opinion of the approaches of existing methodologies to assess the potential risks associated with engineered and adventious products of nanotehcnologies. European Commission, Health & Consumer Protection Directorate General, Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks, Brussels Maynard A: Nanotechnology: A Research Strategy for Addressing Risk, Woodrow Wilson International Center for Scholars. Project on Emerging Nanotechnologies. Supported by The Pew Charitable Trusts. Washington D.C. 2006, Roszek B, de Jong W H, Geertsman R E: Nanotechnology in medical applications: state of the art in materials and devices. RIVM report Bilthoven Shand H, Wetter K: Kutistuva tiede johdatus nanotekniikkaan. Maailman tila Raportti kehityksestä kohti kestävä yhteiskuntaa. Toim. D Nierenberg. Gaudeamus, Helsinki Tekes: Innovaatioista hyvinvointia. Painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi. Tekesin startegian sisältölinjaukset. Helsinki Tekes ja Suomen Akatemia: FinnSight Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät. Tekes ja Suomen Akatemia, Helsinki
10
Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma
Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset
LisätiedotVastuullinen nanoteknologia rakentamassa hyvinvointia
Vastuullinen nanoteknologia rakentamassa hyvinvointia SOTERKO tutkimuspäivä, 23.9.2014 Kai Savolainen, teemajohtaja Nanotuvallisuuskeskus, Työterveyslaitos Nanomittakaava Jos hiukkasen yksi ulottuvuus
LisätiedotNanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015
Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä REACH-asetus (EU) N:o 1907/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja
LisätiedotREACH Roolit ja velvoitteet
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011 REACH Roolit ja velvoitteet Kemikaaliaamu 11.10.2016 Lyhyesti Tukesista Tukes valvoo
Lisätiedot(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
25.6.2018 L 160/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/895, annettu 22 päivänä kesäkuuta 2018, Euroopan kemikaalivirastolle
LisätiedotKemikaalit sähkölaitteissa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 3.-4.5.2017 Tiia Salamäki Kemikaalit sähkölaitteissa Tietoiskuiltapäivä: Sähkölaitteiden markkinoille saattaminen 1 Mikä on kemikaali? Alkuaine ja sen yhdisteet
LisätiedotKESKIVIIKKONA 11. SYYSKUUTA 2002 (KLO 10.15) PIDETTÄVÄ KOKOUS
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 9. syyskuuta 2002 (10.09) (OR. fr) 11797/02 OJ/CRP1 29 ESITYSLISTAEHDOTUS Kokous: Pysyvien edustajien komitean 1976. kokous (Coreper I) Päivä: Keskiviikko 11. (klo 10.15)
LisätiedotNanomateriaalien vaikutus tulevaisuuden jätteenkäsittelyyn ja materiaalikierrätykseen. Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy
Nanomateriaalien vaikutus tulevaisuuden jätteenkäsittelyyn ja materiaalikierrätykseen Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy EKOKEM 35 vuotta- juhlaseminaari 6.6.2014 Teknologiakeskus KETEK Oy Tutkimus
LisätiedotTurvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista?
Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015 Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Sisältö Tukes? Käyttöturvallisuustiedote Kemikaalien rajoitukset Erityistä huolta aiheuttavat aineet 6.5.2015
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotHelsinki, 12. marraskuuta 2010 MB/D/29/2010 lopullinen PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA. (Hallintoneuvoston päätös)
Helsinki, 12. marraskuuta 2010 MB/D/29/2010 lopullinen PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA (Hallintoneuvoston päätös) PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA EUROOPAN KEMIKAALIVIRASTON HALLINTONEUVOSTO,
LisätiedotUudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.
Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.2009 Juha Pyötsiä17042009 1 REACH Asetus kemikaalien rekisteröinnistä,
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 ENV 157 COMPET 116 IND 48 RECH 48 ECOFIN 157 ECO 32 SOC 138 SAN 76 CONSOM 28 MI 158 CHIMIE 20 ENT 65 ILMOITUS Lähettäjä:
LisätiedotNanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä
Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Turvallisuus on edellytys nanoteknologian menestykselle Suomessa ja muualla Nanoteknologiat on yksi EU:n kuudesta mahdollistavasta teknologiasta EU-2020
LisätiedotEuroopan unionin virallinen lehti
L 55/4 KOMISSION ASETUS (EU) 2016/293, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2016, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteen I muuttamisesta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2016 (OR. en) 14899/16 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 24. marraskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047976/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.12.2018 C(2018) 8376 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 11.12.2018, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E
Lisätiedot(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
5.6.2015 L 139/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/864, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2015, kemikaalien rekisteröinnistä,
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.8.2015 COM(2015) 409 final 2015/0182 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004
LisätiedotVastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma
Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka
MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.11.2012 COM(2012) 677 final 2012/0320 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan, Euroopan unionin edun vuoksi, työturvallisuutta kemikaaleja
LisätiedotLIITE EHDOTUKSEEN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2017 COM(2017) 795 final ANNEX 1 LIITE EHDOTUKSEEN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta tuotteita koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön
Lisätiedot3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu
3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu Toistaiseksi havaitut terveysvaikutukset Nanomateriaalit voivat hengitettyinä tunkeutua syvemmälle
LisätiedotAltistuminen teollisille nanomateriaaleille vaara terveydelle?
Altistuminen teollisille nanomateriaaleille vaara terveydelle? Työterveyslaitoksen perjantaikokous Työterveyslaitos, Helsinki, 9.5.2014 Kai Savolainen, LKT, professori Nano- tai ultrapieniä hiukkasia on
LisätiedotKOMISSION LAUSUMA VAIHTOEHTOISISTA TESTIMENETELMISTÄ
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. joulukuuta 2006 (12.12) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2003/0256 (COD) 16295/06 ADD 1 CODEC 1481 COMPET 380 ENV 679 CHIMIE 40 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN
LisätiedotLiisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
1.2.2019 Liisa Hakala Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö TYÖELÄMÄ MUUTTUU - Kenen vastuulla työhyvinvoinnin kehittäminen on tulevaisuudessa? SISÄLTÖ Missä työhyvinvointia kehitetään? Työhyvinvoinnin
LisätiedotMitä teollinen biotekniikka oikein on?
1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotREACH = Registaration Evaluation and Authorisation of Chemicals. ja VTT:n palvelut
REACH = Registaration Evaluation and Authorisation of Chemicals ja VTT:n palvelut REACH:in kattavuus REACH Kemikaalit ennen v. 1981 = n. 100106 tuotetta joita REACH koskee, jos niitä tuotetaan tai tuodaan
LisätiedotHormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä
Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä MITEN HORMONIHÄIRIKÖT KURIIN? Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Hannu Kiviranta
LisätiedotTÄRKEÄ OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS
PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA (Euroopan kemikaaliviraston hallintoneuvoston päätös) TÄRKEÄ OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Suomenkielinen versio on epävirallinen konsolidoitu versio Euroopan kemikaaliviraston
LisätiedotAsiat, joista käydään keskustelu (II) 2. Neuvoston istunto (liikenne, televiestintä ja energia), 20. syyskuuta 2019: valmistelu
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. syyskuuta 2019 (OR. en) 11944/19 OJ CRP1 30 ESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOTEA (Coreper I) Justus Lipsius -rakennus, Bryssel 11. syyskuuta 2019 (klo 10.15)
LisätiedotMiten EU säätelee hormonihäiriköitä
Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Jukka Malm Varapääjohtaja Euroopan kemikaalivirasto Johdanto Euroopan kemikaalivirasto Perustettu 1.6.2007 580
Lisätiedot1. esitelmä: Esimerkkejä nanomateriaalien käyttökohteista työpaikalla. www.nanodiode.eu
1. esitelmä: Esimerkkejä nanomateriaalien käyttökohteista työpaikalla www.nanodiode.eu Nanomateriaaleja käyttäviä aloja ja tuotteita Rakennusala Rakennusalalla käytetään tavallisesti komposiittimateriaaleja,
Lisätiedot1.4.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 86/7
1.4.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 86/7 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 276/2010, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2010, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista
LisätiedotSTM ja nanoturvallisuus - päätöksenteon haasteet
STM ja nanoturvallisuus - päätöksenteon haasteet 4.11.2015 Nanomateriaalien määritelmän päivitys Nykyinen määritelmä (v. 2011): Nanomateriaali tarkoittaa luonnollista,materiaalia, sivutuotemateriaalia
LisätiedotYmpäristömerkintä. Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä
Joutsenmerkki ympäristö ja vastuullisuus käsi kädessä Joutsenmerkin tavoitteet Joutsenmerkki ohjaa ostajia tekemään ympäristön kannalta parempia päätöksiä tuottajia valmistamaan ympäristön kannalta parempia
Lisätiedot(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
1.6.2016 L 144/27 KOMISSION ASETUS (EU) 2016/863, annettu 31 päivänä toukokuuta 2016, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotKOMISSION ASETUS (EU)
26.1.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 26/11 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 73/2013, annettu 25 päivänä tammikuuta 2013, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja
LisätiedotLIITTEET ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2014) XXX draft ANNEXES 1 to 4 LIITTEET ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä
Lisätiedot(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
27.2.2019 L 59/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/330, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, vaarallisten kemikaalien viennistä
LisätiedotREACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia
MEMO/08/240 Bryssel 11. huhtikuuta 2008 REACH-asetuksen mukainen esirekisteröinti ja rekisteröinti: kysymyksiä ja vastauksia EU:n uusi kemikaaliasetus REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. tammikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. tammikuuta 2017 (OR. en) 5353/17 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n asiak. nro:
LisätiedotEuroopan unionin virallinen lehti
L 32/6 6.2.2018 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/172, annettu 28 päivänä marraskuuta 2017, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o
LisätiedotPOP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki
POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä
LisätiedotNanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012
Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan
Lisätiedot(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
15.10.2014 L 297/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1078/2014, annettu 7 päivänä elokuuta 2014, vaarallisten kemikaalien viennistä
LisätiedotEU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET
16.02.2005/Klobut, Leppo/kn 1 EU:N LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEET HANKKEIDEN SEURANTA; PÄRISTÖMINISN HALLINNONALA 1. Ilmansuojelu ja ilmasto (ml. energia ja liikenne soveltuvin osin), neuvoston direktiiviksi neuvoston
LisätiedotStressi riskinä - Myös EU huolissaan
Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille
ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Taidot Tiedot 1 Tiedustelee työturvallisuutta
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001
LisätiedotREACH - lainsäädännön vaikutukset. VTT - Eurolab 5.4.2006 Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry. AK/5.4.2006 www.chemind.fi
- lainsäädännön vaikutukset KEVÄTSEMINAARI 2006 VTT - Eurolab 5.4.2006 Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry 1 -asetuksen käsittely ja voimaantulo Valkoisen Kirjan valmistelu 1999-2/ 2001 parlamentin 2. lukeminen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0008 (NLE) 9666/17 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENV 544 COMER 73 MI 452 ONU 72 SAN 221 IND 138 NEUVOSTON
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10869/15 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D039794/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotValtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä
1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
LisätiedotKemikaalit ja työ internetsivusto
Kemikaalit ja työ internetsivusto Sanni Uuksulainen sanni.uuksulainen@ttl.fi Esityksen rakenne Hankkeen tausta ja tavoite Valitut altisteet ja kirjoittajat Sivujen sisältö ja käyteyt lähteet Sivujen pääotsikot
LisätiedotMateriaalitehokkuus kierrätysyrityksessä
Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content
LisätiedotEU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
EU:n strateginen lähestymistapa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Lääkeaineiden päätyminen ympäristöön Farmaseuttisten tuotteiden jäämiä voi joutua ympäristöön
LisätiedotRakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä
Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-
LisätiedotTerveellinen työ -kampanja Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät työpaikalla
Terveellinen työ -kampanja 2018 2019 Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät työpaikalla Johdanto kampanjaan Kampanjaa koordinoi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA). Kampanja järjestetään
LisätiedotYMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT
Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat
LisätiedotITÄVALLAN JA TŠEKIN TASAVALLAN YHTEINEN LAUSUMA
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0010 (NLE) 9425/2/17 REV 2 ADD 1 ENV 523 COMPET 424 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen
LisätiedotKOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 C(2019) 3580 final KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu 15.5.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY muuttamisesta yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden
LisätiedotTyöturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin
Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin TTK tuottaa ja välittää Työyhteisöjen kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla tiedottamalla kehitys- ja tietopalveluilla
LisätiedotKVALITATIIVINEN TUTKIMUS VÄÄRENNÖSTEN KULUTTAJILLE AIHEUTTAMISTA RISKEISTÄ
KVALITATIIVINEN TUTKIMUS VÄÄRENNÖSTEN KULUTTAJILLE AIHEUTTAMISTA RISKEISTÄ KVALITATIIVINEN TUTKIMUS VÄÄRENNÖSTEN KULUTTAJILLE AIHEUTTAMISTA RISKEISTÄ 2 KVALITATIIVINEN TUTKIMUS VÄÄRENNÖSTEN KULUTTAJILLE
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotOnko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn
Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn Oliko tässä muutoksen alku?? että MIKÄ???? Lyhenteet sanoiksi REACH Lyhenne REACH tulee sanoista Registration, Evaluation,
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta
21.10.2015 A8-0305/4 4 Johdanto-osan 7 kappale 7) Syyt, joiden perusteella direktiivillä (EU) 2015/412 muutettiin direktiiviä 2001/18/EY viljelyyn tarkoitettujen muuntogeenisten organismien osalta, pätevät
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D048947/06.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11470/17 AGRILEG 145 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 20. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D048947/06 Asia: Neuvoston
LisätiedotEU:n syöpädirektiivi muutoksessa Sirkku Saarikoski, STM, Työsuojeluosasto
EU:n syöpädirektiivi muutoksessa Sirkku Saarikoski, STM, Työsuojeluosasto 8.3.2017 Sirkku Saarikoski Syöpädirektiivi (2004/37/EY) työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille
LisätiedotYmpäristöministeriö E-KIRJE YM YSO Nurmi Eeva(YM) Eduskunta Suuri valiokunta
Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2012-00385 YSO Nurmi Eeva(YM) 27.11.2012 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission asetusluonnos Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) biosidimaksuista U/E-tunnus: EUTORI-numero:
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16
L 180/4 FI KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16 reaktiotuotteet kloorietikkahapon kanssa -tehoaineen hyväksymisestä vanhana tehoaineena käytettäväksi
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 Pvm Dnro 29.11.2002 1355/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.12.2002 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 4 -tert-butyyli-2,6 -dimetyyli-3,5 -dinitroasetofenoni Päivitetty 16.9.2009 CAS nro 81-14-1 Synonyymejä Myskiketoni Musk ketone 3,5-dinitro-2,6-dimetyyli-4-tert-butyyliasetofenoni
LisätiedotREACH, kemikaalilainsäädännön merkitys
1 REACH, kemikaalilainsäädännön merkitys neuvotteleva virkamies Juha Pyötsiä STM terveysosasto 2 REACH-asetusehdotus tausta ja tarve pääasiallinen sisältö ja idea valmisteluvaihe valmistautuminen EY KEMIKAALIEN
LisätiedotKemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät
Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt
Industrikitt Sivu 1 / 5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yrityksen tunnistetiedot Julkaisupäivämäärä 27.10.2006 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi Industrikitt 1.2 Aineen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D049730/04.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. elokuuta 2017 (OR. en) 11730/17 AGRILEG 154 SAATE Saapunut: 21. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D049730/04 Asia: Neuvoston pääsihteeristö KOMISSION
Lisätiedot10121/17 team/sj/si 1 GIP 1B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10121/17 ESITYSLISTAEHDOTUS Asia: OJ CONS 35 SOC 469 EMPL 359 SAN 246 CONSOM 250 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON 3548. istunto (työllisyys, sosiaalipolitiikka,
LisätiedotAsiat, joista käydään keskustelu (II) 2. Pohjanmeren suunnitelmaa koskeva asetus Puheenjohtajavaltion tiedonanto kolmikantaneuvottelujen tuloksista
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. marraskuuta 2017 13939/17 OJ CRP1 37 ESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA (Coreper I) Justus Lipsius -rakennus, Bryssel 8. ja 10. marraskuuta 2017 (klo 10.00,
LisätiedotL 302/28 Euroopan unionin virallinen lehti
L 302/28 Euroopan unionin virallinen lehti 19.11.2005 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1895/2005, annettu 18 päivänä marraskuuta 2005, tiettyjen epoksijohdannaisten käytön rajoittamisesta elintarvikkeiden kanssa
LisätiedotSuomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset
Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen SVHC ja POP -aineet kiertotaloudessa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011 SVHC ja POP -aineet kiertotaloudessa MIKÄ ON SVHC? SVHC-aineet (Substances of Very High Concern)
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06/XI/2006 K(2006) 5185 lopull. EI JULKAISTAVAKSI KOMISSION LAUSUNTO tehty 06/XI/2006 lelujen turvallisuutta koskevan neuvoston direktiivin 88/378/ETY 7 artiklan soveltamisesta
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta
11.3.2019 B8-0156/28 28 Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. ottaa huomioon, että sekundääristen hiukkasten muodostuminen on seurausta useista kemiallisista ja fysikaalisista reaktioista, joihin liittyy
LisätiedotKiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille
Kiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille Sirpa Laitinen SIRKKU-hankkeen työpaja 9.5.2018, SYKE Kestävä ja turvallinen kiertotalous työntekijöille Millä kiertotalouteen liittyvillä toimialoilla
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0439/1. Tarkistus. Angélique Delahaye PPE-ryhmän puolesta
11.4.2016 B8-0439/1 1 Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että glyfosaatti on systeeminen rikkakasvien torjunta-aine, jonka maailmanlaajuiset tuotantomäärät ovat suuremmat kuin minkään muun rikkakasvien
Lisätiedot