Opetus- ja kulttuuriministeriö E-JATKOKIRJE OKM KAS Korhonen Ville(OKM) Eduskunta Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö E-JATKOKIRJE OKM KAS Korhonen Ville(OKM) Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU; Koulutus: Ehdotus neuvoston suositukseksi Nuoret liikkeellä - nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen U/E-tunnus: E 80/2010 vp EUTORI-numero: EU/2010/1468 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti annettua selvitystä täydentävä selvitys koskien ehdotusta neuvoston suositukseksi Nuoret liikkeellä - nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen. LIITTEET OKM ; COM(2010) 478 FINAL

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ammatillinen koulutus, henkilöiden vapaa liikkuvuus, korkeakoulut, koulut, koulutus, koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto, koulutusohjelmat, nuoret, työvoiman vapaa liikkuvuus, EU2020-strategia OKM, SM, TEM, UM, VNEUS ALR, EUE, LVM, MMM, OM, STM, TH, TPK, VM, VNK, YM

3 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KTPO/esik Koponen Johanna(OKM) Asia EU; Koulutus: Ehdotus neuvoston suositukseksi Nuoret liikkeellä - nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen Kokous Liitteet Viite EU; Koulutus EUTORI/Eurodoc nro: EU/2010/1468 U-tunnus / E-tunnus: E 80/2010 vp Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Liikkuvuussuosituksen käsittely alkaa tulevan puheenjohtajamaan Unkarin kaudella. Tarkoituksena on saavuttaa päätös suosituksesta toukokuun 2011 koulutusneuvostossa. COM(2010) 478 final - Proposal for a Council Recommendation Youth on the move - promoting the learning mobility of young people EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: SEUT art. 165 ja 166 OKM / ylitarkastaja Johanna Koponen, p OKM / opetusneuvos Tarja Riihimäki, p OKM / kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, p OKM / kulttuuriasianneuvos Minna Polvinen, p

4 Suomi suhtautuu liikkuvuussuositukseen myönteisesti. Suosituksen esitykset tukevat Eurooppa strategiaan sisältyvien koulutustavoitteiden ja työllisyystavoitteen saavuttamista. 2(6) Pääasiallinen sisältö: Oppimiseen liittyvä liikkuvuus on yksi tärkeä tapa, jolla nuoret voivat parantaa työllistyvyyttään ja hankkia uutta ammatillista pätevyyttä ja samalla kehittyä yksilöinä ja aktiivisina kansalaisina. Liikkuvuus tukee myös joustavampaa työmarkkinoille siirtymistä. Oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen on erityisen tärkeää Suomen kaltaisille pienille EU:n jäsenmaille, sillä liikkuvuus lisää koulutuksen kansainvälistymistä ja laatua. Opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja henkilökunnan liikkuvuuden lisäämistä on tuettava, sillä kansainvälinen liikkuvuus ja sitä kautta saadut kokemukset ovat pohjana uusien ajatusten ja käytäntöjen omaksumiselle ja kehittämiselle. Liikkuvuuden määrällisten tavoitteiden ohella Suomi korostaa panostamista liikkuvuuden laatua parantaviin tekijöihin kuten ohjaus-, tuki- ja neuvontapalveluihin sekä opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden lisäämiseen. Myös kansallisia opintotukijärjestelmiä tulee kehittää edistämään opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta. Suomi pitää tärkeänä, että liikkuvuus on luonnollinen osa koulutuksen kaikkia tasoja. Liikkuvuus tulisi integroida osaksi oppilaitosten normaalia toimintaa. Liikkuvuuden tulisi olla saavutettavissa oleva vaihtoehto kaikille opiskelijoille - liikkuvuuden esteiden minimoiminen kaikilla liikkuvuuden eri osa-alueilla on tärkeää. Tämän lisäksi tarvitsemme erilaisia liikkuvuusmuotoja, sillä ei ole olemassa vain yhtä kaikille sopivaa tapaa osallistua liikkuvuuteen. Suomi korostaa, että liikkuvuudessa tulisi perinteisen liikkuvuuden lisäksi huomioida liikkuvuuden eri muodot mm. virtuaalinen liikkuvuus. Nykyteknologialla on suuri merkitys sekä itse fyysisen liikkuvuuden tukena (ensikontaktien muodostaminen, lähtökynnyksen madaltaminen, nuorten motivaatio, ulkomaanjakson valmistelu, yhteydenpito jakson aikana sekä paluun jälkeinen yhteydenpito) että potentiaalisen osallistujamäärän lisääjänä. Virtuaalisen liikkuvuuden kautta opiskelijoiden on mahdollista saavuttaa konkreettinen tuntuma kansainvälisyyteen. Liikkuvuus on myös nuorisoalueen teema. Nuorten liikkuvuuden ohella on tärkeää kehittää nuorisotyöntekijöiden liikkuvuutta, jolla on sekä sektorin kansainvälistymisen että nuorisotyön laadun kehittymisen kannalta merkittäviä vaikutuksia. Eri syistä muita heikommassa asemassa olevien nuorten liikkuvuuden edistämisessä on panostettava myös tukitoimintoihin ja tiedotustoimintaan ja niiden riittävään resurssointiin. Liikunnan alan toimijoiden liikkuvuutta lisäävillä toimilla syvennetään edelleen alan kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä. Suomi toivoo komissiolta aloitteita liikunnan ja urheilun alan liikkuvuuden edistämiseksi ja sisällyttämiseksi osaksi nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistämistoimia. Sektorilla on merkittävä osuus kansalaisyhteiskunnnan toimintaan osallistajana sekä nuorten työllistäjänä. Suositus on osa Nuoret liikkeellä -nimistä lippulaivahanketta, jolla Euroopan unioni tukee Eurooppa strategiaa. Yksi Nuoret liikkeellä -aloitteen keskeisistä toimintalinjoista on tukea nuorten oppimiseen liittyvän, maiden rajat ylittävän liikkuvuuden kehittämistä. Oppimiseen liittyvä liikkuvuus on yksi tärkeä tapa, jolla nuoret voivat parantaa työllistyvyyttään ja hankkia uutta ammatillista pätevyyttä ja samalla kehittyä aktiivisina

5 3(6) kansalaisina. Se auttaa heitä saamaan uutta tietoa sekä kehittämään uusia kielellisiä ja kulttuurienvälisiä kompetensseja. Oppimisen puitteissa liikkuvista eurooppalaisista nuorista tulee todennäköisemmin myös liikkuvia työntekijöitä. Työnantajat tunnustavat liikkuvuuden hyödyt ja arvostavat niitä. Oppimiseen liittyvä liikkuvuus on ollut tärkeässä asemassa, kun koulutusjärjestelmistä ja -laitoksista on pyritty tekemään avoimempia, eurooppalaisempia, kansainvälisempiä ja tuloksellisempia ja tuomaan ne paremmin kaikkien ulottuville. Komissio käynnisti heinäkuussa 2009 julkaisemallaan vihreällä kirjalla oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta julkisen kuulemisen siitä, miten liikkuvuuden esteisiin voidaan parhaiten puuttua ja lisätä mahdollisuuksia ulkomailla tapahtuvaan oppimiseen. Vastaukset komission kuulemiseen osoittavat, että oppimiseen liittyvän liikkuvuuden toivotaan lisääntyvän koulutusjärjestelmän kaikissa portaissa (perusaste, toinen aste ja korkea-aste) sekä myös epävirallisessa koulutuksessa ja arkioppimisessa ja vapaaehtoistyössä. Samoin vastauksista käy ilmi, että liikkuvuuden tiellä on edelleen esteitä. Tästä syystä komissio ehdottaa Nuoret liikkeellä -tiedonannon antamisen yhteydessä tätä neuvoston suositusta oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta lähtökohdaksi uudelle jäsenvaltioiden yhteiselle kampanjalle, jotta liikkuvuuden esteet voitaisiin poistaa lopullisesti. Edistysaskeleet tullaan kirjaamaan ns. liikkuvuuden tulostauluun, jonka avulla voidaan verrata jäsenvaltioiden edistymistä näiden esteiden purkamisessa. Nuoret liikkeellä -strategiassa esitellään nuorten liikkuvuuteen kaikissa oppimisympäristöissä liittyviä EU:n ja kansallisen tason uusia avaintoimia. Samalla siinä vahvistetaan olemassa olevia toimintoja ja huolehditaan muiden toimien täytäntöönpanosta toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen. On kuitenkin selvää, ettei aloitteen taustalla olevia kunnianhimoisia tavoitteita saavuteta pelkästään EU:n ohjelmilla. Tästä syystä EU:n ohjelmatukea olisi täydennettävä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta tukevilla jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden toimilla. Tärkeä osa työtä on liikkuvuuden esteiden määritteleminen ja poistaminen. Neuvoston suosituksessa annetaan erityisopastusta nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hallinnollisista, institutionaalisista ja oikeudellisista esteistä. Se täydentää yhdennettyjä Eurooppa suuntaviivoja, erityisesti työllisyyssuuntaviivoja. Ehdotuksessa suositellaan, että jäsenmaat kiinittävät huomiota seuraaviin näkökohtiin - tieto ja opastus liikkuvuusmahdollisuuksista, motivaatio osallistua maiden rajat ylittävään liikkuvuustoimintaan, liikkuvuusmahdollisuuksien valmistelu erityisesti vieraiden kielten oppimista varten, ulkomailla vietettävien oppimisjaksojen oikeudelliset ja institutionaaliset esteet, apurahojen ja lainojen siirrettävyys, liikkuvuuden laatu, oppimistulosten tunnustaminen, muita heikommassa asemassa olevat oppijat, kumppanuudet ja rahoitus, välittäjien rooli sekä edistymisen seuranta (liikkuvuuden tulostaulu). Euroopan komissio aikomuksena on: (1) hyödyntää ja vahvistaa EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmia, joista esimerkkejä ovat Erasmus, Erasmus Mundus, Leonardo, Comenius, Grundtvig, nuorisotoimintaohjelma, Tempus ja Marie Curie, sekä rakennerahastoja ja aivan erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa laajentaakseen nuorten oppimismahdollisuuksia; rohkaista nuoria toimimaan aktiivisina yhteiskunnan jäseninä ja parantamaan työllisyystilannettaan;

6 Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: 4(6) (2) tukea oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevia jäsenvaltioiden tukitoimia laatimalla olemassa olevista ohjelmista koordinoidun arvioinnin Nuoret liikkeellä -strategiaa tukevan yhtenäisen lähestymistavan kehittämiseksi seuraavan rahoituskehyksen ( ) puitteissa; (3) antaa jäsenvaltioiden viranomaisille ja sidosryhmille tietoa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä esimerkiksi seuraavissa asioissa: oppilaitoksiin pääsy, tutkintojen tunnustaminen sekä liikkuvien oppijoiden apurahojen, lainojen ja muiden oikeuksien siirrettävyys kohde- tai lähtömaassa; (4) parantaa tilastointivalmiuksia liikkuvuusesteiden poistamisessa saavutetun edistyksen mittaamiseksi ja seuraamiseksi; (5) arvioida liikkuvuusesteiden poistamisessa tapahtunutta edistystä neljän vuoden kuluttua suosituksen täytäntöönpanosta (vuoden 2014 loppuun mennessä). EU30- ja EU32-jaosto , EU30-jaosto kirjallinen menettely , kirjallinen menettely , kirjallinen menettely EU29-jaosto , EU32-jaosto EU-ministerivaliokunta E-kirje (Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloite) Sivistysvaliokunta , , Suuri valiokunta Käsittely Euroopan parlamentissa: Euroopan parlamentti voi antaa lausunnon asiasta. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: - Jäsenvaltioille aiheutuu suosituksen täytäntöönpanoon liittyviä kustannuksia esimerkiksi siitä, että ne mukauttavat lainsäädäntöään apurahojen ja lainojen siirrettävyyden parantamiseksi ja lisäävät liikkuvuusmahdollisuuksista tiedottamista ammatinvalinta- ja opinto-ohjaukseen erikoistuneissa toimistoissa. Edistymisen seurannasta ei juurikaan odoteta aiheutuvan hallinnollista rasitusta, koska seuranta tapahtuu osana laajempaa Eurooppa strategiaa ja kansallisia uudistusohjelmia, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) olemassa olevia järjestelyjä ja EU:n nuorisostrategiaa. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Ehdotus on kaikilta osin toissijaisuusperiaatteen mukainen. Siihen ei sisälly sitovia oikeudellisia näkökohtia vaan suosituksia jäsenvaltioille siitä, miten liikkuvuuden esteitä

7 voidaan poistaa ja lisätä kaikkien nuorten mahdollisuuksia oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen. Jäsenvaltiot valitsevat itse parhaaksi katsomansa toteutustavan. 5(6)

8 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ammatillinen koulutus, henkilöiden vapaa liikkuvuus, korkeakoulut, koulut, koulutus, koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto, koulutusohjelmat, nuoret, työvoiman vapaa liikkuvuus, EU2020-strategia OKM, SM, TEM, UM, VNEUS ALR, EUE, LVM, MMM, OM, STM, TH, TPK, VM, VNK, YM

9 FI FI FI

10 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2010) 478 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON SUOSITUS Nuoret liikkeellä nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen {SEK(2010) 1048} {SEK(2010) 1049} {SEK(2010) 1050} FI FI

11 PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Suositus on osa Nuoret liikkeellä -nimistä lippulaivahanketta, jolla Euroopan unioni (EU) tukee Eurooppa strategiaa. Tavoitteena on parantaa eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten tasoa ja kansainvälistä houkuttelevuutta sekä parantaa koulutuksen ja opetuksen laatua EU:ssa kaikilla tasoilla yhdistäen sekä huippuosaaminen että tasa-arvo edistämällä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuutta. Päämääränä on myös parantaa nuorten työllisyystilannetta. 1 Yksi Nuoret liikkeellä -aloitteen keskeisistä toimintalinjoista on tukea nuorten oppimiseen liittyvän, maiden rajat ylittävän liikkuvuuden kehittämistä. Oppimiseen liittyvä liikkuvuus on yksi tärkeä tapa, jolla nuoret voivat parantaa työllistyvyyttään ja hankkia uutta ammatillista pätevyyttä ja samalla kehittyä aktiivisina kansalaisina. Se auttaa heitä saamaan uutta tietoa sekä kehittämään uusia kielellisiä ja kulttuurienvälisiä kompetensseja. Oppimisen puitteissa liikkuvista eurooppalaisista nuorista tulee todennäköisemmin myös liikkuvia työntekijöitä. Työnantajat tunnustavat liikkuvuuden hyödyt ja arvostavat niitä. Oppimiseen liittyvä liikkuvuus on ollut tärkeässä asemassa, kun koulutusjärjestelmistä ja -laitoksista on pyritty tekemään avoimempia, eurooppalaisempia, kansainvälisempiä ja tuloksellisempia ja tuomaan ne paremmin kaikkien ulottuville. 2 EU on jo pitkään ja menestyksekkäästi tukenut oppimiseen liittyvää liikkuvuutta erilaisin aloittein ja ohjelmin 3, joista tunnetuin on Erasmus. Oppimiseen liittyvää liikkuvuutta tuetaan myös rakennerahastoista. Nuoret liikkeellä tukee tavoitetta 4, jonka mukaan kaikilla Euroopan nuorilla pitäisi olla vuoteen 2020 mennessä mahdollisuus viettää osa opiskeluajastaan, mukaan lukien työpaikalla tapahtuva koulutus, ulkomailla. Komissio käynnisti heinäkuussa 2009 julkaisemallaan vihreällä kirjalla oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta 5 julkisen kuulemisen siitä, miten liikkuvuuden esteisiin voidaan parhaiten puuttua ja lisätä mahdollisuuksia ulkomailla tapahtuvaan oppimiseen. Vastauksia saatiin yli , muun muassa kansallisilta ja alueellisilta hallintoelimiltä sekä muilta sidosryhmiltä. Vastaukset osoittavat, että oppimiseen liittyvän liikkuvuuden toivotaan lisääntyvän koulutusjärjestelmän kaikissa portaissa (perusasteen, korkea-asteen ja ammatillinen koulutus) mutta myös epävirallisessa koulutuksessa ja arkioppimisessa, kuten vapaaehtoistyössä. Samoin niistä käy ilmi, että liikkuvuuden tiellä on edelleen esteitä. Tästä KOM(2010) 2020, Esimerkkejä alan selvityksistä ja tutkimuksesta asiakirjassa KOM(2009) 329. Niitä ovat korkea-asteen koulutus opiskelijoille, tohtorintutkintoa suorittaville ja henkilöstölle (Erasmus, Erasmus Mundus ja Marie Curie), korkea-asteen koulutus ja tutkimus (Marie Curie, liikkuvuus huippuosaamisen verkostoissa ja teknologiayhteisöissä), liikkuvuus korkea-asteen oppilaitoksista yrityksiin (Erasmus ja Marie Curie), ammatillinen koulutus ja oppisopimuskoulutus (Leonardo), toisen asteen koulutus (Comenius), aikuisopiskelu ja ikäihmisten vapaaehtoistyö (Grundtvig), kulttuuritoiminta (Kulttuuri-ohjelma), nuorisovaihto ja nuorten vapaaehtoistyö (nuorisotoimintaohjelma), vapaaehtoistyö (nuorisotoimintaohjelman puitteissa tapahtuva eurooppalainen vapaaehtoispalvelu), kansalaisyhteiskunta (Kansalaisten Eurooppa) ja Erasmus nuorille yrittäjille -valmistelutoimi. KOM(2009) 329. Vastauksia analysoidaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SEC(2010) FI 2 FI

12 syystä komissio ehdottaa Nuoret liikkeellä -tiedonannon 7 antamisen yhteydessä tätä neuvoston suositusta oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta lähtökohdaksi uudelle jäsenvaltioiden yhteiselle kampanjalle, jotta liikkuvuuden esteet voitaisiin poistaa lopullisesti. Edistysaskeleet kirjataan liikkuvuuden tulostauluun, jonka avulla voidaan verrata jäsenvaltioiden edistymistä näiden esteiden purkamisessa. Tämä suositus on jatkoa opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä 10 päivänä heinäkuuta 2001 annetulle Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukselle N:o 2001/613/EY 8. Siinä jäsenvaltioita kehotettiin toteuttamaan toimenpiteitä näiden ryhmien liikkuvuuden tiellä olevien esteiden poistamiseksi. Vuoden 2001 jälkeen onkin kehitetty erilaisia välineitä ja tehty poliittisia aloitteita: Joulukuussa 2004 Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät päätöksen yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) 9. Yksittäiset ihmiset voivat käyttää passia vapaaehtoispohjalta tutkinnoista ja pätevyyksistä tiedottamiseen ja niiden esittämiseen kaikkialla Euroopassa. Oppimiseen liittyvä liikkuvuus voi myös edistää sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa, koska se parantaa nuorten eurooppalaisten kielitaitoa ja kulttuurienvälistä osaamista, joita he voivat hyödyntää työelämässä. Tämä voi puolestaan edistää ammattipätevyyden tunnustamista jäsenvaltioiden kesken 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 10 mukaisesti. Koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa N:o 2006/961/EY 11 tehtiin ehdotus liikkuvuutta koskevasta eurooppalaisesta laatuperuskirjasta. Huhtikuun 23 päivänä 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksella 12 perustettu eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi on osoittautumassa välineeksi, jolla kansallisista tutkinnoista saadaan ymmärrettävämpiä kaikkialla Euroopassa. Komission heinäkuussa 2008 julkaisemassa vihreässä kirjassa Maahanmuutto ja liikkuvuus EU:n koulutusjärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet 13 tarkastellaan sitä, miten koulutuspolitiikoilla voitaisiin paremmin vastata maahanmuuton ja EU:n sisäisen liikkuvuuden aiheuttamiin haasteisiin. Elinikäisen ohjauksen paremmasta sisällyttämisestä elinikäisen oppimisen strategioihin 21 päivänä marraskuuta 2008 annetussa neuvoston päätöslauselmassa 14 pantiin merkille koulutuksessa ja työmarkkinoilla tarjolla KOM(2010) 477. EYVL L 215, , s EUVL L 390, , s EUVL L 255, , s EUVL L 394, , s EUVL C 111, , s KOM(2008) 423. EUVL C 319, , s FI 3 FI

13 olevat liikkuvuusmahdollisuudet ja kehotettiin jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että neuvontapalveluja on kaikkien saatavilla. Nuorten vapaaehtoisten liikkuvuudesta Euroopan unionissa marraskuussa 2008 annetun neuvoston suosituksen 15 mukaan rajatylittävä liikkuvuus Euroopassa voi olla tärkeä väline koulutuksen, työllisyyden sekä alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä, ja se voi myös auttaa lisäämään keskinäistä ymmärtämystä ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Siinä suositellaan, että yhä useammille nuorille annettaisiin mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä toisessa EU-maassa. Joulukuussa 2008 annetussa ammatilliseen koulutukseen liittyvän yhteistyön tehostamista Euroopassa (Kööpenhaminan prosessi) koskevassa Bordeaux n julkilausumassa 16 ja siihen liittyvissä neuvoston päätelmissä 17 korostetaan sitä, kuinka ammattikoulutusjärjestelmissä olisi edistettävä työntekijöiden, oppijoiden ja opettajien liikkuvuutta koulutusjärjestelmästä toiseen ja maasta toiseen. Huhtikuussa 2009 järjestetyn korkea-asteen koulutuksesta eurooppalaisella korkeakoulutusalueella (Bolognan prosessi) vastaavien eurooppalaisten ministereiden konferenssin tiedotteessa 18 asetettiin tavoitteeksi, että eurooppalaisella korkeakoulutusalueella tutkinnon suorittavista vähintään 20 prosentilla olisi vuoteen 2020 mennessä opiskelu- tai harjoittelujakso ulkomailla. Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) 12 päivänä toukokuuta 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä 19 vahvistettiin strategiatavoite, jonka mukaan ulkomailla opiskelusta olisi tultava pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Päätelmissä komissiota kehotettiin kartoittamaan ehdotuksia mahdollisiksi arviointiperusteiksi muun muassa liikkuvuuden alalla. Painopiste on aluksi korkea-asteen koulutuksessa, mutta tarkoituksena on selvittää arviointiperusteiden käyttöönottoa myös ammatillista koulutusta ja opettajien liikkuvuutta varten. Liikkuvuuden edistäminen nostettiin yhdeksi ensisijaiseksi tavoitteeksi myös kesäkuussa 2009 annetussa komission tiedonannossa EU:n yhteisestä sitoutumisesta työllisyyteen 20. Opettajien ja koulunjohtajien ammattitaidon kehittämisestä marraskuussa 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä 21 jäsenvaltioita kehotettiin aktiivisesti edistämään vaihto- ja liikkuvuusohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti EUVL C 319, , s Neuve_Communiqué_April_2009.pdf. KOM(2009) 275. EUVL C 302, , s FI 4 FI

14 Vapaaehtoistyön tunnustamisen merkitystä korostettiin myös aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodesta (2011) 27 päivänä marraskuuta 2009 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2010/37/EY 22. Myös nuorten tutkijoiden liikkuvuutta on tuettava sen varmistamiseksi, ettei EU jää jälkeen kilpailijoistaan tutkimuksen ja innovoinnin aloilla. Toukokuun 23 päivänä 2008 annetussa komission tiedonannossa Paremmat uranäkymät ja suurempi liikkuvuus: eurooppalainen kumppanuus tutkijoita varten 23 ehdotettiin toimenpidepakettia sen varmistamiseksi, että tutkijat kaikkialla EU:ssa pääsevät osallisiksi oikeanlaisesta koulutuksesta ja kiinnostavista työpaikoista ja että esteet heidän liikkuvuudeltaan poistuvat. Eurooppalaisten tutkijoiden liikkuvuudesta ja urakehityksestä 2 päivänä maaliskuuta 2010 annetuissa neuvoston päätelmissä 24 esiteltiin puolestaan käytännön ideoita ja toiminta-aloja tutkijoiden liikkuvuuden parantamiseksi. Näiden toimien ansiosta on päästy pitkälle, mutta vielä on paljon työtä jäljellä. Nuoret liikkeellä -strategiassa esitellään nuorten liikkuvuuteen kaikissa oppimisympäristöissä liittyviä EU:n ja kansallisen tason uusia avaintoimia. Samalla siinä vahvistetaan olemassa olevia toimintoja ja huolehditaan muiden toimien täytäntöönpanosta toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen. On kuitenkin selvää, ettei aloitteen taustalla olevia kunnianhimoisia tavoitteita saavuteta pelkästään EU:n ohjelmilla. Tästä syystä EU:n ohjelmatukea olisi täydennettävä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta tukevilla jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden toimilla. Tärkeä osa työtä on liikkuvuuden esteiden määritteleminen ja poistaminen. Neuvoston suosituksessa annetaan erityisopastusta nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hallinnollisista, institutionaalisista ja oikeudellisista esteistä. Se täydentää yhdennettyjä Eurooppa suuntaviivoja, erityisesti työllisyyssuuntaviivoja. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIT Oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta on suoraa ja konkreettista hyötyä eurooppalaisille, ja Euroopan unioni onkin jo pitkään ja menestyksekkäästi edistänyt ja tukenut sitä. Erasmusohjelman kaltaisten aloitteiden ansiosta yli kaksi miljoonaa opiskelijaa on voinut suorittaa toisessa maassa opintoja, jotka on tunnustettu virallisesti myös heidän kotimaassaan. Asian helpottamiseksi on otettu käyttöön käytännön välineitä, esimerkiksi eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECTS). Aivan liian monille eurooppalaisille nuorille oppimiseen liittyvä liikkuvuus ei toistaiseksi ole kuitenkaan realistinen vaihtoehto. Edelleen vain suhteellisen harvat nuoret pääsevät oppiin ulkomaille, ja eräät ryhmät, esimerkiksi taustaltaan vähäosaiset nuoret, ovat erityisen aliedustettuina. Kielelliset, kulttuuriset, taloudelliset, oikeudelliset ja hallinnolliset esteet istuvat tiukassa varsinkin EU:n jäsenneltyjen liikkuvuusohjelmien ulkopuolella. Vaikka liikkuvuutta voidaankin edistää lisäämällä siihen (olemassa olevien ohjelmien kautta) käytettävissä olevia kansallisia ja EU:n varoja, lisärahoitus ei yksin riitä avaamaan EUVL L 17, , s KOM(2008) FI 5 FI

15 mahdollisuuksia liikkuvuuteen kaikille. Jäsenvaltioiden on tehtävä enemmän kansallisella ja alueellisella tasolla vielä olevien esteiden poistamiseksi. Neuvoston vuonna 2001 antama suositus opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä on jäänyt ajasta jälkeen, eikä sitä käytetä enää. Sen ajan tasalle saattamiseksi, uudelleen kohdentamiseksi ja elvyttämiseksi on kova tarve, jotta oppimiseen liittyvää liikkuvuutta voitaisiin edistää kaikille nuorille tarjolla olevana mahdollisuutena Euroopassa. Ensimmäisenä askeleena Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa 2009 vihreän kirjan otsikolla Edistetään nuorten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta 25. Sen tarkoituksena oli käynnistää laaja-alainen julkinen kuuleminen liikkuvuuden huomattavimpien esteiden nimeämiseksi ja poistamiseksi. Euroopassa vallitsee nykyisin selvä poliittinen konsensus siitä, että nuorten liikkuvuusmahdollisuuksia on laajennettava. Vihreän kirjan tavoitteena oli saada sidosryhmät ja laajempi yleisö mukaan keskustelemaan siitä, miten tavoitteisiin päästään. Vihreässä kirjassa korostetaan liikkuvuuden hyödyllisyyttä uusien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Lisäksi siinä korostetaan liikkuvuuden merkitystä koulutuslaitosten avaamisessa laajemmalle yleisölle ja erilaisille oppijoille ja siten koulutuksen laadun parantamisessa. Muina hyötyinä mainittiin syrjäytymisen, protektionismin ja muukalaisvihan torjuminen. Julkinen kuuleminen päättyi 15. joulukuuta 2009, ja osallistumisaste oli erittäin korkea. Kaiken kaikkiaan saatiin online-vastausta, lähinnä nuorilta, ja 258 kirjallista vastausta mitä erilaisimmilta sidosryhmiltä, muun muassa jäsenvaltioiden viranomaisilta, alueiden komitealta, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta, alue- ja paikallisviranomaisilta, eurooppalaisilta ja kansallisilta yhdistyksiltä, työmarkkinaosapuolilta, tiedemaailman edustajilta ja yksittäisiltä kansalaisilta. Kuulemisen lisäksi laadittiin vaikutusten arviointi, jossa tarkasteltiin kolmea toimintavaihtoehtoa. Kaikkien kolmen lähtökohtana on tarve edistää ja laajentaa oppimiseen liittyvää liikkuvuutta poistamalla sen esteet (esim. kansallisen lainsäädännön tarkistaminen apurahojen ja lainojen siirrettävyyden sallimiseksi, kotimaan ulkopuolella suoritettujen opintojen tunnustamis- ja validoimismenettelyjen kehittäminen, opiskelijoille ja vapaaehtoistyöntekijöille tarkoitettujen ulkomailla oleskelua koskevien neuvontapalvelujen parantaminen), mutta toteutustavoissa on eroja. Toimintavaihtoehto 1: Ei EU:n toimia / nykytilanteen säilyttäminen Toimintavaihtoehto 2: Neuvoston suositus: Nuoret liikkeellä nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen Toimintavaihtoehto 3: Uusi avoin koordinointimenetelmä nuorten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta varten. Vaikutusten arvioinnissa päädyttiin siihen, että toimintavaihtoehdossa 2 (neuvoston suositus: Nuoret liikkeellä nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen) oletetut vaikutukset ja toisaalta kustannukset ja hallinnollinen rasitus ovat parhaiten tasapainossa. 25 KOM(2009) 329. FI 6 FI

16 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Ehdotus on kaikilta osin toissijaisuusperiaatteen mukainen. Siihen ei sisälly sitovia oikeudellisia näkökohtia vaan suosituksia jäsenvaltioille siitä, miten liikkuvuuden esteitä voidaan poistaa ja lisätä kaikkien nuorten mahdollisuuksia oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen. Jäsenvaltiot valitsevat itse parhaaksi katsomansa toteutustavan. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Jäsenvaltioille aiheutuu suosituksen täytäntöönpanoon liittyviä kustannuksia esimerkiksi siitä, että ne mukauttavat lainsäädäntöään apurahojen ja lainojen siirrettävyyden parantamiseksi ja lisäävät liikkuvuusmahdollisuuksista tiedottamista ammatinvalinta- ja opinto-ohjaukseen erikoistuneissa toimistoissa. Edistymisen seurannasta ei juurikaan odoteta aiheutuvan hallinnollista rasitusta, koska seuranta tapahtuu osana laajempaa Eurooppa strategiaa ja kansallisia uudistusohjelmia, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) olemassa olevia järjestelyjä ja EU:n nuorisostrategiaa. FI 7 FI

17 Ehdotus: NEUVOSTON SUOSITUS Nuoret liikkeellä nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 ja 166 artiklan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Maaliskuun 3 päivänä 2010 annetussa komission tiedonannossa Eurooppa 2020 älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia 26 yhdeksi painopisteeksi asetetaan osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen (älykäs kasvu). Siinä korostetaan Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitetta, jonka tavoitteena on nuorten liikkuvuutta edistämällä parantaa eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten tasoa ja kansainvälistä houkuttelevuutta, parantaa koulutuksen ja opetuksen laatua EU:ssa kaikilla tasoilla yhdistäen sekä huippuosaaminen että tasa-arvo sekä parantaa nuorten työllisyyttä. Tämä suositus on osa Nuoret liikkeellä -aloitetta. (2) Oppimiseen liittyvä liikkuvuus eli oleskelu ulkomailla tarkoituksena hankkia uusia taitoja on yksi keskeinen keino, jolla nuoret voivat parantaa työllistyvyyttään ja kehittyä yksilöinä ja aktiivisina kansalaisina. Oppimisen puitteissa liikkuvista eurooppalaisista nuorista tulee todennäköisemmin myös liikkuvia työntekijöitä. Oppimiseen liittyvä liikkuvuus voi tehdä koulutusjärjestelmistä ja -laitoksista avoimempia, eurooppalaisempia, kansainvälisempiä ja tuloksellisempia ja tuoda ne paremmin kaikkien ulottuville. Se voi myös parantaa Euroopan kilpailukykyä auttamalla tietointensiivisen yhteiskunnan luomisessa. 27 (3) Liikkuvuuden hyötyjä tuotiin esiin opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä 10 päivänä heinäkuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa KOM(2010) Liikkuvuuden hyödyistä yksilöille, ks. F. Maiworm ja U. Teichler: Study Abroad and Early Career: Experiences of Former Erasmus Students, 2004; Erasmus Student Networkin vuotuiset selvitykset; yhteisön Sokrates II-, Leonardo da Vinci II- ja elearning-ohjelmien loppuarvioinnit; Analysis of the Effects of Leonardo da Vinci Mobility Measures on Young Trainees, Employees and the influence of socio-economic factors, Liikkuvuuden hyödyt korkeakoulujärjestelmälle on osoitettu tutkimuksessa The impact of Erasmus on European higher education: quality, openness and internationalisation, joulukuu 2008, Ks. myös CSES:n Interim evaluation of Erasmus Mundus, kesäkuu 2007, FI 8 FI

18 N:o 2001/613/EY 28. Siinä jäsenvaltioita kehotettiin toteuttamaan toimenpiteitä näiden ryhmien liikkuvuuden tiellä olevien esteiden poistamiseksi. (4) Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa koskevia säännöksiä käsiteltiin 13 päivänä heinäkuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vahvistaminen: oikeudet ja tärkeimmät kehitysaskelet 29. (5) Nuorten liikkuvuudessa on saavutettu paljon sitten vuoden 2001 suosituksen. Kaikkia välineitä ei kuitenkaan käytetä täysimääräisesti, ja esteitäkin on jäljellä. Lisäksi oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edellytykset ovat muuttuneet kuluneella vuosikymmenellä melkoisesti. Syitä tähän ovat globalisaatio, tekniikan, varsinkin tieto- ja viestintätekniikan, kehitys sekä työllistyvyyden ja sosiaalisen ulottuvuuden merkityksen korostuminen. (6) Marraskuussa 2008 neuvosto kehotti jäsenvaltioita asettamaan tavoitteeksi sen, että opiskelujaksoista ulkomailla tulee asteittain kaikkien nuorten eurooppalaisten osalta pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Neuvosto pyysi 30 komissiota laatimaan työsuunnitelman rajat ylittävää liikkuvuutta edistävien toimien sisällyttämiseksi kaikkiin EU:n ohjelmiin ja tukemaan jäsenvaltioita liikkuvuuden edistämisessä. (7) Heinäkuussa 2009 komissio julkaisi vihreän kirjan Edistetään nuorten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta 31, jolla käynnistettiin julkinen kuuleminen esimerkiksi siitä, miten nuorten eurooppalaisten mahdollisuuksia liikkuvuuteen voidaan parhaiten lisätä, mitä liikkuvuuden esteitä on vielä poistettava ja miten kaikki toimijat voivat yhdessä osallistua uuteen kumppanuuteen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistämiseksi. Tätä suositusta laadittaessa sisältöä on ammennettu kuulemisen aikana saadusta palautteesta samoin kuin Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean lausunnoista. (8) Myös nuorten tutkijoiden liikkuvuutta on tuettava sen varmistamiseksi, ettei EU jää jälkeen kilpailijoistaan tutkimuksen ja innovoinnin aloilla. Toukokuun 23 päivänä 2008 annetussa komission tiedonannossa Paremmat uranäkymät ja suurempi liikkuvuus: eurooppalainen kumppanuus tutkijoita varten 32 ehdotettiin toimenpidepakettia sen varmistamiseksi, että tutkijat kaikkialla EU:ssa pääsevät osallisiksi oikeanlaisesta koulutuksesta ja kiinnostavista työpaikoista ja että esteet heidän liikkuvuudeltaan poistuvat. Eurooppalaisten tutkijoiden liikkuvuudesta ja urakehityksestä 2 päivänä maaliskuuta 2010 annetuissa neuvoston päätelmissä 33 esiteltiin puolestaan käytännön ideoita ja toiminta-aloja tutkijoiden liikkuvuuden parantamiseksi. (9) Suosituksessa tarkoitetaan nuoria missä tapansa oppimis- ja koulutusympäristössä: kouluissa, ammattikoulutuksessa (oppilaitos tai oppisopimus) ja korkeakouluissa (kandidaatin-, maisterin- tai tohtorintutkintoon tähtäävä opiskelu) sekä EYVL L 215, , s KOM(2010) 373. Neuvoston päätelmät nuorten liikkuvuudesta, annettu 21. marraskuuta 2008 (2008/C 320/03). KOM(2009) 329. KOM(2008) 317. Neuvoston päätelmät eurooppalaisten tutkijoiden liikkuvuudesta ja urakehityksestä, annettu 2. maaliskuuta FI 9 FI

19 nuorisovaihdossa, vapaaehtoistyössä ja harjoittelussa joko Euroopan unionissa tai sen ulkopuolella. Pääasiallisena ikäryhmänä olisivat vuotiaat. Oppimiseen liittyvällä liikkuvuudella katsotaan olevan merkitystä kaikissa oppiaineissa ja kaikilla aloilla kulttuurissa, tieteessä, tekniikassa, taiteissa ja urheilussa. Sillä on merkitystä myös nuorille yrittäjille ja tutkijoille. Tässä suosituksessa oppimisella tarkoitetaan virallista ja epävirallista oppimista ja arkioppimista. (10) Suosituksella jäsenvaltioita kannustetaan edistämään nuorten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja poistamaan sen tiellä olevia esteitä jäsenvaltioiden omissa lainsäädännöissä niille määrättyjä vastuita täysimääräisesti kunnioittaen. (11) Samoin jäsenvaltioita rohkaistaan hyödyntämään olemassa olevia liikkuvuutta helpottavia välineitä, joista tärkeimpiä ovat liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja, Europass, korkeakoulututkintotodistuksen liite (Diploma Supplement), Youthpass, eurooppalainen tutkintojen viitekehys, eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECTS) ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET). (12) Sen lisäksi, että EU:n ohjelmat ovat tukeneet liikkuvuutta tuntuvasti, niiden ansiosta on EU:n tasolla voitu kehittää hyviä käytäntöjä ja välineitä, joilla pyritään helpottamaan nuorten liikkuvuutta kaikissa oppimis- ja koulutusympäristöissä. (13) Neuvoston suosituksessa annetaan erityisopastusta nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hallinnollisista, institutionaalisista ja oikeudellisista esteistä. Se täydentää yhdennettyjä Eurooppa suuntaviivoja, erityisesti työllisyyssuuntaviivoja. SUOSITTELEE, ETTÄ JÄSENVALTIOT 1) Tietoa ja opastusta liikkuvuusmahdollisuuksista a) parantavat kansallisia ja alueellisia liikkuvuusmahdollisuuksia ja apurahojen saatavuutta koskevan tiedotuksen ja opastuksen laatua kohdistamalla ne tietyille oppijaryhmille sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Jäsenvaltioiden pitäisi käyttää uusia, kekseliäitä ja vuorovaikutteisia keinoja jakaa nuorille tietoa sekä viestiä ja vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan muun muassa tieto- ja viestintätekniikkaa ja verkkoyhteisöjä käyttäen; b) huolehtivat siitä, että oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta kiinnostuneet nuoret saavat tietoa helposti esimerkiksi keskitetyistä verkkoportaaleista ja tukikeskuksista (kuten EU-toimistoista ) ja neuvontapalveluja institutionaalisella tasolla. Myös internetiin perustuvien palvelujen käyttö voi olla hyödyllistä. Tässä yhteydessä suositellaan Euroguidance-verkon 34 käyttöä; c) tekevät komission kanssa yhteistyötä oppimismahdollisuuksia esittelevän PLOTEUS-portaalin kehittämiseksi edelleen lisäämällä niiden kansallisten tietolähteiden määrää, joihin kansalaisilla on suora pääsy monikielisestä portaalista; 34 FI 10 FI

20 d) kannustavat kansallisia ja alueellisia virastoja huolehtimaan siitä, että niiden työ sulautetaan osaksi oppimiseen liittyvän liikkuvuuden sidosryhmien työtä selkeän, yhtenäisen ja yksinkertaisen tiedonkulun varmistamiseksi. 2) Motivaatio osallistua maiden rajat ylittävään liikkuvuustoimintaan a) korostavat oppimiseen liittyvän liikkuvuuden lisäarvoa ammattitaidon, kulttuurienvälisten taitojen ja työllistyvyyden kehittämisessä työmarkkinoiden jatkuva globaalistuminen huomioon ottaen; b) kannustavat virastoja, alue- ja paikallisviranomaisia, julkisia työvoimapalveluja, oppilaitoksia, nuorisojärjestöjä, tutkijoita, opettajia, kouluttajia, nuorisotyöntekijöitä, poliitikkoja, työnantajia ja nuoria verkostoitumaan, jotta nuoria motivoitaisiin koordinoidusti; c) motivaation lisäämiseksi rohkaisevat vertaisten välistä ajatustenvaihtoa liikkuvuuteen jo osallistuneiden ja sellaisten oppijoiden kesken, jotka eivät vielä ole olleet toiminnassa mukana. Avoimien ovien päivät liikkuvuuteen myönteisesti suhtautuvissa oppilaitoksissa voivat tarjota foorumin tällaiseen ajatustenvaihtoon; d) korostavat oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hyödyllisyyttä oppijoille, heidän perheilleen ja työnantajille sisällyttämällä liikkuvuuden opinto- ja koulutusohjelmiin soveltuvin osin. Myös lyhyiden liikkuvuusjaksojen tarjoaminen voi kannustaa yhä useampia nuoria liikkuvuuteen. 3) Liikkuvuusmahdollisuuksien valmistelu erityisesti vieraiden kielten oppimista varten a) tunnustavat, että kielten oppiminen on tärkeää jo koulutuksen varhaisessa vaiheessa. Liikkuvuuden kielellisistä ja kulttuurisista valmiuksista pitäisi tehdä olennainen osa sekä yleisen että ammatillisen koulutuksen opetusohjelmaa; b) käyttävät kielten opetuksessa luovia menetelmiä, muun muassa tieto- ja viestintätekniikkaa. Erityishuomiota pitäisi kiinnittää muita heikommassa asemassa oleviin oppijoihin ja heidän erityistarpeisiinsa; c) tukevat nuoria tietoteknisten perustaitojen hankkimisessa (digitaalinen lukutaito), jotta heidän valmistautumisensa liikkuvuuteen tapahtuisi optimaalisissa olosuhteissa; d) kannustavat oppilaitoksia kumppanuuksien ja vaihtotoiminnan kehittämiseen osana liikkuvuusjaksojen valmistelua. 4) Ulkomailla vietettävien oppimisjaksojen oikeudelliset ja institutionaaliset esteet a) tarttuvat oikeudellisiin näkökohtiin, jotka tekevät viisumien ja oleskelulupien saamisesta hankalaa EU:n ulkopuolelta tuleville, jotka haluavat suorittaa opintoja jossakin jäsenvaltiossa; b) selkeyttävät tilannetta, joka johtuu siitä, että alaikäisten osallistumista liikkuvuusohjelmiin koskevat oikeudelliset säännöt vaihtelevat EU-maasta toiseen; c) ottavat käyttöön selkeät järjestelyt liikkuvuuden mahdollistamiseksi myös oppisopimuskoulutuksessa oleville. Voidakseen edistää oppisopimuskoulutuksessa FI 11 FI

21 olevien samoin kuin nuorten tutkijoiden liikkuvuutta ja poistaakseen siihen liittyviä epävarmuustekijöitä jäsenvaltioiden pitäisi huolehtia riittävästä suojelun tasosta vakuutusten, työnormien, työterveys- ja turvallisuusvaatimusten sekä vero-, sosiaaliturva- ja eläkejärjestelyjen osalta; d) kannustavat aktiivisesti eri maiden oppilaitoksia laatimaan ja toteuttamaan koulutusohjelmia yhdessä. Jäsenvaltioiden pitäisi varmistaa, etteivät kansalliset lait ole yhteisten koulutusohjelmien ja tutkintojen esteenä esimerkiksi niin, että ohjelman toteutus- ja arviointikieleksi hyväksytään ainoastaan maan oma kieli; e) vähentävät hallinnollisia ja oikeudellisia esteitä oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistämiseksi Euroopan unionin ja muun maailman välillä. Yhteistyön ja kumppanuuksien lisääminen kolmansien maiden kanssa, jäsenvaltioiden viranomaisten väliset sopimukset ja oppilaitosten kahdenväliset sopimukset olisivat omiaan helpottamaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta EU:n ja muun maailman välillä. 5) Apurahojen ja lainojen siirrettävyys a) huolehtivat apurahojen, lainojen ja muiden etuisuuksien siirrettävyydestä ja edistävät nuorten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta. 6) Liikkuvuuden laatu a) käyttävät liikkuvuuden korkean laadun varmistamiseen olemassa olevia laatunormistoja, kuten liikkuvuutta koskevaa eurooppalaista laatuperuskirjaa, ja harkitsevat laadunvarmistusmenettelyjen käyttöönottoa liikkuvuuden eri näkökohtien osalta; b) kannustavat lähettäviä ja vastaanottavia oppilaitoksia käymään jatkuvaa vuoropuhelua ja käyttämään selkeitä järjestelyjä, esimerkiksi oppimissopimuksia; kannattavat läpinäkyviä valintamenettelyjä, vertaisten välistä ajatustenvaihtoa ja oppijoille annettavaa jäsenneltyä tukea; c) huolehtivat säännöllisestä raportoinnista sekä arviointi- ja palautemekanismeista liikkuvuuskokemusten korkean laadun takaamiseksi; d) tukevat mentorointia ja vertaisoppimisjärjestelyjä liikkuvien oppijoiden isäntämaahan/-oppilaitokseen kotoutumisen varmistamiseksi; e) tukevat soveltuvien ja edullisten tilojen tarjoamista liikkuville oppijoille; f) antavat liikkuville oppijoille paluunjälkeistä ohjausta siitä, miten he voivat käyttää ulkomailla hankkimaansa pätevyyttä, ja tukevat uudelleensopeutumista pitkään jatkuneen ulkomailla oleskelun jälkeen. 7) Oppimistulosten tunnustaminen a) huolehtivat EU:n olemassa olevien välineiden täytäntöönpanosta ja käytöstä. Välineet (esim. Europass-liikkuvuustodistus, Youthpass, ECTS, ECVET, eurooppalainen tutkintojen viitekehys ja myöhemmin käyttöön otettava eurooppalainen osaamispassi) helpottavat liikkuvuuskokemusten oppimistulosten FI 12 FI

22 siirtämistä ja validointia jäsenvaltioiden kesken. Niiden tunnettuutta olisi lisättävä varsinkin työnantajien keskuudessa; b) kehittävät sekä arkioppimisen että epävirallisen oppimisen validointia ja tunnustamista koskevia menettelyjä ja ohjesääntöjä liikkuvuuden lisäämiseksi (esim. vapaaehtois- ja nuorisotyö); c) tarkastelevat ulkomailla suoritettujen liikkuvuusjaksojen aikana hankittujen tietojen, taitojen ja pätevyyksien (esim. kielitaito) validointia ja tunnustamista; d) perustavat näkyviä yhteyspisteitä, joissa ulkomailta palaavat oppijat voivat saada pätevyytensä tunnustetuksi ja siitä todistuksen. 8) Muita heikommassa asemassa olevat oppijat a) jakavat muita heikommassa asemassa oleville oppijoille tietoa heidän tarpeisiinsa räätälöidyistä ohjelmista ja tuista; b) kehittävät liikkuvuuskulttuuria eli integroivat liikkuvuusmahdollisuudet kaikkiin oppimisympäristöihin opettajat, kouluttajat, nuorisotyöntekijät ja muut mukaan ottaen. Tästä hyötyvät kaikki, mutta aivan erityisesti muita heikommassa asemassa olevat oppijat, jotka saattavat kokea, etteivät liikkuvuusmahdollisuudet koske heitä. 9) Kumppanuudet ja rahoitus a) tukevat liikkuvuuskumppanuuksien solmimista paikallistasolla toimivien, sekä julkisten että yksityisten toimijoiden kanssa. Kauppakamarit, elinkeinoelämän järjestöt ja valtiosta riippumattomat järjestöt voivat osoittautua hyödyllisiksi kumppaneiksi. Lisäksi olisi edistettävä koulujen ja yliopistojen välisiä verkostoja tiedon, uutisten ja kokemusten vaihtofoorumeina; b) kannustavat alueviranomaisia hyödyntämään olemassa olevia verkostoja ja solmimaan uusia kumppanuuksia ja siten kasvattamaan rooliaan liikkuvuuden edistämisessä; c) stimuloivat koulutusalan ja elinkeinoelämän välistä aktiivista yhteistyötä ja viestintää (esim. liikkuvuuden arvon korostaminen), koska yrityksillä on tärkeä rooli nuorten liikkuvuuden lisäämisessä muun muassa harjoittelupaikkojen tarjoajina; tarjoavat EU:n lainsäädännön mukaisia kannustimia (esim. erityisavustuksia yrityksille), jotta yritykset puolestaan tarjoaisivat harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja; d) huolehtivat kansallisten ja EU:n ohjelmien yhdenmukaisuudesta ja täydentävyydestä synergioiden luomiseksi ja liikkuvuusohjelmien tuloksellisuuden parantamiseksi. 10) Välittäjien rooli a) kannustavat käyttämään välittäjiä eli opettajia, kouluttajia, nuorisotyöntekijöitä ja nuoria, joilla on kokemusta liikkuvuudesta ja jotka sen ansiosta voivat inspiroida ja motivoida nuoria liikkuvuuteen; kannustavat koulutusalan työnantajia tunnustamaan ja palkitsemaan opettajien, kouluttajien ja nuorisotyöntekijöiden sitoutumisen oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen; edistävät ja tukevat liikkuvuutta opettajien, kouluttajien ja nuorisotyöntekijöiden keinona edetä urallaan; FI 13 FI

23 b) edistävät liikkuvuutta osana opettajien, kouluttajien ja nuorisotyöntekijöiden koulutusta. 11) Edistymisen seuranta: liikkuvuuden tulostaulu a) raportoivat komissiolle edistymisestä liikkuvuuden esteiden poistamisessa osana laajempaa Eurooppa strategiaa ja kansallisia uudistusohjelmia, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) olemassa olevia järjestelyjä ja EU:n nuorisostrategiaa. Raportointi tarjoaa lähtökohdan kahden vuoden välein tehtävälle jäsenvaltioiden edistymisen arvioinnille, joka laaditaan liikkuvuuden tulostaulun muotoon; b) parantavat maiden rajat ylittävää nuorten liikkuvuutta koskevien kansallisten tilastojen saatavuutta ja laatua; PANEVAT MERKILLE KOMISSION AIKOMUKSEN (1) hyödyntää ja vahvistaa EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmia, joista esimerkkejä ovat Erasmus, Erasmus Mundus, Leonardo, Comenius, Grundtvig, nuorisotoimintaohjelma, Tempus ja Marie Curie, sekä rakennerahastoja ja aivan erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa laajentaakseen nuorten oppimismahdollisuuksia; rohkaista nuoria toimimaan aktiivisina yhteiskunnan jäseninä ja parantamaan työllisyystilannettaan; (2) tukea oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevia jäsenvaltioiden tukitoimia laatimalla olemassa olevista ohjelmista koordinoidun arvioinnin Nuoret liikkeellä -strategiaa tukevan yhtenäisen lähestymistavan kehittämiseksi seuraavan rahoituskehyksen ( ) puitteissa; (3) antaa jäsenvaltioiden viranomaisille ja sidosryhmille tietoa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä esimerkiksi seuraavissa asioissa: oppilaitoksiin pääsy, tutkintojen tunnustaminen sekä liikkuvien oppijoiden apurahojen, lainojen ja muiden oikeuksien siirrettävyys kohde- tai lähtömaassa; (4) parantaa tilastointivalmiuksia liikkuvuusesteiden poistamisessa saavutetun edistyksen mittaamiseksi ja seuraamiseksi; (5) arvioida liikkuvuusesteiden poistamisessa tapahtunutta edistystä neljän vuoden kuluttua suosituksen täytäntöönpanosta (vuoden 2014 loppuun mennessä). Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 14 FI

24 SV SV SV

25 EUROPEISKA KOMMISSIONEN Bryssel den KOM(2010) 478 slutlig Förslag till RÅDETS REKOMMENDATION Unga på väg att främja ungdomars rörlighet i utbildningssyfte {SEK(2010) 1048} {SEK(2010) 1049} {SEK(2010) 1050} SV SV

26 MOTIVERING 1. BAKGRUND Den föreslagna rekommendationen ingår i Unga på väg, som är ett av EU:s ledande initiativ för att stödja Europa 2020-strategin. Avsikten med Unga på Väg är att förbättra resultaten och öka den internationella attraktionskraften hos EU:s institutioner för högre utbildning samt höja den övergripande kvaliteten på alla utbildningsnivåer i EU, och därvid kombinera spetskompetens med rättvisa, genom att främja de studerandes rörlighet och förbättra ungas anställningsmöjligheter 1. En av huvudlinjerna för insatserna i Unga på Väg är att utveckla den internationella rörligheten för ungdomar i utbildningssyfte. Rörlighet i utbildningssyfte är ett betydelsefullt sätt på vilket ungdomar kan stärka sin framtida anställbarhet och förvärva nya yrkesfärdigheter alltmedan de bättre utvecklas som aktiva medborgare. De får tillgång till ny kunskap och till nya språkliga och interkulturella färdigheter. Européer som är mobila när de är unga studerande kommer med större sannolikhet att flytta på sig senare under yrkeslivet. Arbetsgivare erkänner och uppskattar dessa fördelar. Rörlighet i studiesyfte har också avsevärt bidragit till att göra utbildningssystemen och utbildningsanstalterna mer öppna, mer europeiska och internationella, mer tillgängliga och mer effektiva 2. EU genomför sedan länge framgångsrika program och initiativ för att stödja rörlighet i studiesyfte, varav det mest kända är Erasmus-programmet 3. Rörlighet i utbildningssyfte får också stöd ur strukturfonderna. Unga på Väg kommer att stödja strävandet att alla ungdomar i Europa senast år 2020 får möjligheten att fullgöra en del av sin utbildning utomlands, inbegripet praktiktjänstgöring på arbetsplatsen 4. Kommissionens grönbok om rörlighet i utbildningssyfte (juli 2009) 5 inledde ett offentligt samråd om hur man på bästa sätt kan åtgärda hindren mot rörlighet och skapa fler möjligheter till lärande utomlands. Mer än inlägg kom in, inbegripet från nationella och regionala regeringar och andra intressenter 6. Detta visar att det finns ett utbrett önskemål om att utöka rörlighet i utbildningssyfte i alla utbildningssektorer (högre utbildning, skolor, yrkesutbildning), samt även inom icke-formella och informella inlärningsmiljöer som volontärverksamhet. Samtidigt bekräftar inläggen att det återstår många hinder mot rörlighet. Av denna anledning föreslår kommissionen, i anslutning till meddelandet om Unga på väg 7, en rådsrekommendation om rörlighet i utbildningssyfte som en grund för en ny kampanj KOM (2010) 2020, Se hänvisningar till undersökningar och forskning i KOM(2009) 329 slutlig. I dessa ingår följande: högre utbildning (Erasmus, Erasmus Mundus, Marie Curie) för studenter, doktorander och personal; högre utbildning och forskning (Marie Curie, rörlighet inom ramen för spetsforskningsnätverk och europeiska teknikplattformar); från högre utbildning till näringsliv (praktikplatser inom Erasmus och Marie Curie); yrkes- och lärlingsutbildning (Leonardo); högstadium och gymnasium (Comenius), vuxenutbildning och volontärprojekt för vuxna över 50 år (Grundtvig); kultur (programmet Kultur); ungdomsutbyte och volontärverksamhet (Aktiv ungdom/ung och aktiv i Europa); volontärverksamhet (Europeiska volontärtjänsten inom programmet Aktiv ungdom); det civila samhället (Ett Europa för medborgarna) samt den förberedande insatsen Erasmus för unga företagare. KOM(2009) 329 slutlig. Analysen av de inkomna svaren finns i arbetsdokumentet från kommissionens avdelningar. KOM (2010) 477. SV 3 SV