Puhdasjärvi ja Saastamala Tuottoniemi ja Kitukoski Alueellinen tasapaino. Alueellinen tasapaino ja -arvo. Heikki Pursiainen
|
|
- Sami Kyllönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ja -arvo Heikki Pursiainen 1 / 38
2 Puhdasjärvi ja Saastamala Tarina on varastettu ekonomisti Stephen Landsburgilta. Tarkastellaan kahta kaupunkia, Puhdasjärveä ja Saastamalaa. Kaupungit ovat täsmälleen samanlaisia. Niissä on täsmälleen yhtä hyvät työpaikat, koulut, kaupat, terveyspalvelut jne. Niissä asuvat ihmiset ovat täsmälleen samanlaisia, ja arvostavat elämän hyviä asioita samalla tavalla. Kaikki asuvat vuokralla, vuokraisännät asuvat muualla. Kaupunkien välillä on kuitenkin yksi ero. 2 / 38
3 Puhdasjärvi ja Saastamala 3 / 38
4 Saastamalan ikävä ilma Puhdasjärvellä ilma on ihanan puhdasta ja raikasta. Saastamalassa ilma on huonolaatuista läheisen valimon vuoksi. Ilma haisee pahalta ja on epäterveellistä hengittää. Saastuminen johtaa sairauksiin, usein jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Kaupunkien asukkaat ovat samanlaisia: kaikki rakastavat puhdasta ilmaa yhtä paljon. Miksi kukaan siis asuisi Saastamalassa? 4 / 38
5 Puhdasjärvi ja Saastamala 5 / 38
6 Saastamalan mukavat hinnat Yksinkertaisesti siksi, että Saastamalassa asuminen on halpaa. Saastamalassa saa 1000 eurolla kuussa asunnon, jonka vuokra on 2000 euroa kuukaudessa Puhdasjärvellä. Ero vuokratasossa johtaa siihen, että ihmisille on aivan sama asuvatko he Puhdasjärvellä vai Saastamalassa. Jos ero ei olisi riittävä korvaamaan Saastamalan sairastuttavaa ilmaa, ihmiset asuisivat mieluummin Puhdasjärvellä. Muuttoliike Saastamalasta Puhdasjärvelle nostaisi asumisen hintaeroa, kunnes ero olisi niin suuri, että kukaan ei enää halua muuttaa. Eli hintaero muodostuu juuri sellaiseksi, että kaikille on yhdentekevää, missä he asuvat. 6 / 38
7 Ensimmäinen opetus: hinnoilla on väliä Saastamalan ja Puhdasjärven tarinalla on tärkeitä opetuksia. Tarkastelemalla asuinpaikan ominaisuuksia ei voida päätellä ihmisten hyvinvointia. Hintatasolla on keskeinen merkitys. Tämä pätee paitsi Saastamalaan ja Puhdasjärveen, myös todelliseen maailmaan. Helsinki vs. Kainuu Kaupunkibulevardien hiukkaset Asuminen Mannerheimintiellä 7 / 38
8 Puhdasjärvi ja Saastamala Saasteet estivät! 8 / 38
9 Ensimmäinen opetus: hinnoilla on väliä Saastamalan ja Puhdasjärven tarinalla on tärkeitä opetuksia. Tarkastelemalla asuinpaikan ominaisuuksia ei voida päätellä ihmisten hyvinvointia. Hintatasolla on keskeinen merkitys. Tämä pätee paitsi Saastamalaan ja Puhdasjärveen, myös todelliseen maailmaan. Helsinki vs. Kainuu Kaupunkibulevardien hiukkaset Asuminen Mannerheimintiellä Hintataso tasoittaa alueiden ominaisuuksiin liittyvät hyvinvointierot. 9 / 38
10 Ympäristölaki iskee Saastamalaan Saastamalan tilanne saa lainsäätäjän huolestumaan. Säädetään laki, joka vaatii, että Saastamalan ilmasta täytyy tulla yhtä puhdasta kuin Puhdasjärven ilmasta. Toisin sanoen valimon on vähennettävä päästöjä niin, että ilmaongelma poistuu. Mitä tapahtuu? 10 / 38
11 Ympäristölaki iskee Saastamalaan Saastamalan tilanne saa lainsäätäjän huolestumaan. Säädetään laki, joka vaatii, että Saastamalan ilmasta täytyy tulla yhtä puhdasta kuin Puhdasjärven ilmasta. Toisin sanoen valimon on vähennettävä päästöjä niin, että ilmaongelma poistuu. Mitä tapahtuu? Merkittävin asia, mikä tapahtuu, on että Saastamalan vuokrat nousevat samalle tasolle kuin Puhdasjärven. Vuokraisännät tajuavat, että asuminen siellä on nyt yhtä arvokasta kuin Puhdasjärvellä. 11 / 38
12 Kuka hyötyy ja kuka maksaa? Toisin sanoen, maailmassa on nyt Saastamalan ja Puhdasjärven sijasta kaksi Puhdasjärveä. Kummassakin on puhdas ilma, ja korkeat asumiskustannukset. Hyötyivätkö asukkaat ympäristölaista? Eivät. Saastamalan asukkaille oli ennen täysin samantekevää asuivatko he halvassa ja likaisessa Saastamalassa vai kalliilla Puhdasjärvellä. Nyt heillä on kaksi Puhdasjärveä, joten heille koko ympäristölaki oli samantekevää. Ainoa, joka hyötyi ympäristölaista, oli Puhdasjärven maanomistaja / vuokraisäntä. Ympäristölaki on valimon omistajilta peritty vero, joka maksetaan tulonsiirtona maanomistajille. 12 / 38
13 Toinen opetus: aluepolitiikalla on vaikea aikaansaada hyötyjä Yksinkertaisella tarinalla on tärkeä opetus. Aluepolitiikalla on vaikea saada aikaan hyötyjä, kun ihmiset voivat muuttaa ja paikallinen hintataso voi muuttua. Yritykset vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin voivat kilpistyä hintojen muutoksiin tai muuttoliikkeeseen. Hyödyt valuvat kiinteiden resurssien eli maan omistajille. Tulos on itse asiassa aika yleinen: politiikkatoimenpiteillä on vaikea tukea muita kuin kiinteiden resurssien omistajia. 13 / 38
14 Kerrotaan vielä toinen yksinkertainen tarina. Tässäkin on kaksi kaupunkia, jotka ovat lähes täsmälleen samanlaisia. Kaupunkien nimet ovat. Nyt erona ei ole ilmanlaatu, vaan työn tuottavuus. Tuottoniemessä ja Kitukoskella valmistetaan kummassakin samaa tuotetta, sanotaan vaikka puhelimien nahkakoteloita. 14 / 38
15 Alueelliset tuottavuuserot Erona on, että Tuottoniemellä on enemmän tietotaitoa, joka tarkoittaa, että siellä sama työntekijä tuottaa enemmän koteloita. Sanotaan vaikka että samalla työntekijämäärällä voidaan Tuottoniemellä tuottaa kaksinkertainen määrä koteloita. Ero ei siis johdu siitä, että työntekijät olisivat erilaisia. He ovat identtisiä. Jos työntekijä muuttaa Kitukoskelta tuottoniemelle, hänen tuottavuutensa kaksinkertaistuu. Ja päinvastoin. 15 / 38
16 Palkkaero ja tuottavuusero Koska tuottavuus on korkeampaa Tuottoniemellä, myös palkat ovat siellä korkeampia. Itse asiassa ne ovat kaksinkertaisia. Kuinka tämä on mahdollista? Jos kerran palkka on kaksinkertainen Tuottoniemellä, mikseivät kaikki työntekijät muuta sinne? 16 / 38
17 Vuokraero kompensoi Vastaus on yksinkertainen: asumisen hinta sopeutuu niin, että elintaso on täsmälleen sama Tuottoniemellä kuin Kitukoskella. Palkka on kaksinkertainen, mutta vuokratasokin on korkeampi. Jos näin ei olisi, kaikki asuisivat Tuottoniemellä. Kaikki ihmiset ovat samanlaisia myös tuottavuudeltaan. Jotta kukaan suostuisi asumaan Kitukoskella, täytyy siellä olla halvempaa. 17 / 38
18 Kolmas opetus: Tuloerot eivät kerro hyvinvointieroja Tähänkin tarinaan sisältyy opetus. Alueelliset tuottavuuserot näkyvät palkkaeroina. Mutta palkkaerot eivät kerro hyvinvointieroista. Alhaisen tuottavuuden alueilla palkat ovat alhaisia, mutta niin ovat asumiskustannuksetkin. Se, että helsinkiläinen sähköasentaja tienaa enemmän kuin kainuulainen, ei kerro, että hänen elintasonsa on korkeampi. 18 / 38
19 Puhdasjärvi ja Saastamala Äskeiset yksinkertaiset tarinat olivat esimerkkejä alueellisesta tasapainosta. Yksi keskeinen kaupunkitaloustieteen tulos on, että ihmisten ja yritysten sijoittumista voidaan (pitkällä aikavälillä) kuvata hyvin juuri alueellisen tasapainon avulla. Kun ihmiset saavat vapaasti valita asuinpaikkansa, he hakeutuvat sinne, missä heidän hyvinvointinsa on suurinta. Jos jossakin muualla on korkeampi hyvinvointi, ihmiset (tai paremminkin perheet / kotitaloudet) muuttavat. on tilanne, jossa kukaan ei enää halua muuttaa. Kaikki mahdollisuudet hyödyllisiin muuttoihin on käytetty. 19 / 38
20 Mitä tarinoista puuttui? Tarinoista puuttui joitakin keskeisiä asioita. Ihmiset ovat erilaisia ainakin: 1 Preferensseiltään: toiset pitävät hiihdosta, toiset oopperasta. Kotiseuturakkaus, sukulaisuussuhteet jne.. 2 Tuottavuudeltaan: esim. korkeasti ja vähän koulutetut, nuoret, vanhat, sairaat, terveet jne. Yritysten (pääoman) sijoittumispäätöstä ei tarkasteltu. Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen käsittely sivuutettiin. 20 / 38
21 Mitä tarinoista jäi jäljelle? Vaikka tarinoista puuttui paljon asioita, niiden antamat opetukset eivät häviä, vaikka pohdintaa monipuolistettaisiinkin. Suomessa asuinpaikan valinta on vapaata. Kaikki voivat muuttaa, jos hyvinvointi jossakin muualla on kaikki seikat huomioonottaen korkeampi. Ihmiset siis paljastavat muutto- / muuttamattomuuspäätöksillään missä heidän hyvinvointinsa on suurin. 21 / 38
22 Alueelliset tuottavuuserot ovat suuria Tarinoissa viitattiin alueellisiin tuottavuuseroihin. Nämä ovat täyttä totta. Suomen sisällä täsmälleen samanlaisen työntekijän tuottavuustaso vaihtelee merkittävästi alueittain. Maailmanlaajuisesti erot ovat vielä merkittävämpiä. Kehitysmaasta teollisuusmaahan muuttavan työntekijän tuottavuus moninkertaistuu. Ihmisten sijoittumista tuottaville alueille ei pidä estää. 22 / 38
23 Alueelliset tuottavuuserot Suomessa 23 / 38
24 Alueelliset tuottavuuserot Suomessa II Tuottavuutta mitataan kartassa vuosipalkalla. Palkkaerot heijastavat välttämättä alueiden ja ihmisten tuottavuuseroja. Vasemmanpuoleinen kartta kuvaa alueiden tuottavuuseroja. Kartta kertoo kuinka paljon tuottavampi täsmälleen samanlainen työntekijä olisi tietyllä alueella kuin Suomessa keskimäärin. Kartasta nähdään, että Helsingin seudun ja tuottamattomimpien alueiden tuottavuusero on 4500 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa, että yhden työntekijän muuttaminen Helsinkiin lisää tuotantoa vuodessa 4500 euroa. 24 / 38
25 Alueelliset tuottavuuserot Suomessa III Oikeanpuoleinen kartta kuvaa työntekijöiden sijoittumista Suomessa. Mitä punaisempi alue, sitä tuottavampia työntekijöitä alueella on. Tuottavuuserot johtuvat työntekijöiden ominaisuuksista, kuten iästä, koulutuksesta jne. Kuviosta nähdään, että Suomen tuottavimmat työntekijät ovat keskittyneet kasvukeskuksiin. 25 / 38
26 Ihmisten sijoittumispäätökseen vaikuttavat monet asiat Miksi sitten kaikki eivät muuta tuottaville alueille? Koska sijaintipäätökseen vaikuttavat monet tekijät, erityisesti asumiskustannukset. Näinhän tarinoista opittiin. Esimerkki: Niemiset harkitsevat muuttoa Tunturi-Lapista Helsinkiin. Vanhemmat ovat saaneet työtarjouksen Helsingistä. Palkka Helsingissä on huomattavasti nykyistä palkkaa korkeampi. 26 / 38
27 Ihmisten sijoittumispäätökseen vaikuttavat monet asiat II Mitä seikkoja Niemiset ajattelevat muuttoa pohtiessaan? Korkeammasta palkasta merkittävä osa hupenisi Helsingin huomattavasti kalliimpaan asumiseen. Hiihtoharrastusmahdollisuudet olisivat huonommat Lasten päivähoito helpottuisi, koulumatkat lyhenisivät, koulun ainevalikoima paranisi. Lasten harrastusvalikoima laajenisi, kanssakäyminen muiden samanikäisten kanssa helpottuisi. Helsingin kulttuuritarjonta, ravintolat houkuttelevia Toisesta autosta voitaisiin luopua. Jne. jne. 27 / 38
28 Puhdasjärvi ja Saastamala Niemiset muuttavat vain, jos kaikki asiat huomioon ottaen perheen on parempi asua Helsingissä kuin nykyisessä asuinpaikassa. Kaikki Suomen kotitaloudet joutuvat miettimään samoja asioita. Näiden pohdintojen tulosta voidaan pitää alueellisena tasapainona. On tärkeää huomata, että palkkataso on vain yksi tekijä, jota Niemiset pohtivat. Tämän vuoksi palkkataso eri alueilla voi olla erilainen tuottavuustasosta riippuen. Alueellisia hyvinvointieroja tai niiden puuttumista ei siis voida arvioida tarkastelemalla pelkästään palkkaeroja tai mitään muutakaan yksittäistä tekijää. Muista! 28 / 38
29 Tasapainossa kukaan ei voi parantaa hyvinvointiaan muuttamalla Yksinkertaisissa tarinoissa kaikki ihmiset olivat samanlaisia. Mutta tämä ei tietysti ole järkevä lähtökohta empiiriselle analyysille. Ihmiset ovat erilaisia sekä preferensseiltään että tuottavuudeltaan. Mitä alueellisen tasapainon analyysille tapahtuu, kun tämä otetaan huomioon? Yksinkertaisissa tarinoissa kaikille oli tasapainossa sama missä asuivat. Pieni muutos hinnassa sai kaikki haluamaan muuttaa. Jos ihmiset ovat esim. kotiseuturakkaita näin ei tietenkään ole. 29 / 38
30 Tasapainossa kukaan ei voi parantaa hyvinvointiaan muuttamalla II Ihmiset eivät halua muuttaa vaikka hintataso nousisi enemmänkin. Vain pieni vähemmistö reagoi pieniin asumisen hinnanmuutoksiin. Mutta tämä vain vahvistaa tasapainon keskeistä ominaisuutta. Kenelläkään ei ole toista paikkaa, jossa haluaisi vallitsevan hintatason ym. huomioonottaen asua nykyistä asuinpaikkaa mieluummin. 30 / 38
31 Samanlaiset ihmiset voivat yhtä hyvin joka paikassa Ihmiset ovat erilaisia muiltakin ominaisuuksiltaan. Koulutustaso, ikä, terveys, lasten lukumäärä ym. tekijät vaikuttavat siihen, mikä on kotitalouden tulo- ja hyvinvointitaso ei tietenkään poista tätä erilaisuutta tai eriarvoisuutta. Mutta keskeinen alueellisen tasapainon ominaisuus on, että samanlaiset perheet voivat yhtä hyvin missä tahansa. Jos tietynlaisen kotitalouden hyvinvointi olisi parempi jossakin toisaalla, kotitalous muuttaisi sinne. 31 / 38
32 Samanlaiset ihmiset voivat yhtä hyvin joka paikassa II tarkoittaa siis esimerkiksi sitä, että samanlaisen köyhän perheen hyvinvointitaso on yhtä alhainen kaikkialla. Tulotaso voi vaihdella paljonkin alueen tuottavuuden mukaan, mutta hyvinvointitaso ei. Helsinkiläisen köyhän kotitalouden nimellistulot voivat olla korkeampia kuin kainuulaisen. Mutta kun asumiskustannukset ym. huomioidaan, niin kummankin hyvinvointitaso on sama. 32 / 38
33 Alueellista epätasa-arvoa ei ole olemassakaan Alueellinen epätasa-arvo on usein käytetty käsite. Jotta siinä olisi järkeä, sen täytyy tarkoittaa, että samanlaiset ihmiset voivat toisaalla huonommin kuin toisaalla. Muutenhan kysymys on ihan tavallisesta, ei alueellisesta epätasa-arvosta. Mutta alueellisen tasapainon olosuhteissa tämä ei ole mahdollista. Jos samanlaisten ihmisten hyvinvointitaso olisi korkeampi jossakin toisaalla, he muuttaisivat. Epätasa-arvoa, köyhyyttä ja rikkautta voi toki olla olemassa, mutta se ei ole alueellista, vaan ihmisten välistä. 33 / 38
34 Vain ihmisiä pitää tukea, ei alueita Äskeisestä käy ilmi myös keskeinen tulonsiirtoja koskeva asia. Hyvinvointierot ovat vain ihmisten, eivät alueiden välisiä. Siksi myös tulonsiirtojen ja sosiaaliturvan pitää kohdistua vain ihmisiin, ei alueisiin. Joillekin alueille voi kohdistua enemmän tulonsiirtoja, mutta perusteluna täytyy olla, että siellä asuu paljon huono-osaisia, eivät alueen ominaisuudet. Alueen ominaisuuksiin perustuvat tulonsiirrot ovat paitsi epätasapuolisia (köyhät ovat yhtä köyhiä kaikkialla) myös tehottomia (hintatason vaihtelujen vuoksi) tai jopa haitallisia (lahjovat asumaan tuottamattomilla alueilla). 34 / 38
35 Aluepoliitikalla ei useinkaan toivottuja vaikutuksia Ympäristölakitarina kertoo myös sen, että aluepolitiikalla on useimmiten mahdotonta saada aikaan toivottuja vaikutuksia. Sama tarina voidaan kertoa aluetuista. Paikallisen hintatason, erityisesti asumisen hintojen vaihtelut tekevät toivotut vaikutukset tyhjäksi. Tai ainakin hyödyt suuntautuvat paikallisten huono-osaisten asemesta kiinteistöjen omistajille. Samoin seurauksena aluetuista on ihmisten jääminen tuottamattomille alueille. 35 / 38
36 Tuloihin perustuva verotus / tulonsiirrot suosivat alhaisen tuottavuuden alueita Korkeamman tuottavuuden alueilla tulotaso on siis korkeampi. Tasapainossa tämän täytyy kompensoitua korkeammalla hintatasolla (tai alhaisemmalla elämänlaadulla). Mutta Suomessa verotus perustuu merkittävässä määrin tuloihin. Jos nimellistulot ovat korkeampia, maksaa enemmän veroja. Verotus ei ota huomioon, että korkeampien asumiskustannusten alueella saman elintason saavuttaminen edellyttää korkeampaa palkkaa. Toisin sanoen samalla elintasolla elävä maksaa korkeamman tuottavuuden alueella enemmän tuloveroa kuin matalamman. 36 / 38
37 Tuloihin perustuva verotus / tulonsiirrot suosivat alhaisen tuottavuuden alueita II Helsinkiläiset Niemiset maksavat enemmän tuloveroa kuin tunturilappilaiset Niemiset, joiden elintaso on sama. Tämä tarkoittaa sitä, että Helsinkiin muutosta saatu palkannousu on pienempi kuin Niemisen vanhempien tuottavuusero Helsingin ja Lapin välillä. Niinpä verotus kannustaa Niemisiä jäämään Lappiin. Siis vaikka ilman verojen vaikutusta muutto olisi perheen omasta mielestä kannattavaa. Tuloverotus siis verottaa muuttoliikettä tuottavammille alueille. 37 / 38
38 Järkevä aluepolitiikka Järkevä aluepolitiikka siis: 1 Suuntaa tulonsiirrot ihmisten, ei alueiden ominaisuuksien perusteella. 2 Ei kannusta asumaan korkeiden kustannusten ja alhaisen tuottavuuden alueella. 3 Päinvastoin, pyrkii kompensoimaan verotuksen aiheuttamaa piilotukea alhaisen tuottavuuden alueella. 4 Pyrkii ottamaan huomioon keskittymisedut (ei käsitelty tänään, oman luentonsa aihe!) Menemättä yksityiskohtiin, on aika selvää, että suomalainen politiikka ei toteuta näitä ehtoja. 38 / 38
Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotAsuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, Essi Eerola (VATT)
Asuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, 20.3.2018 Essi Eerola (VATT) Asuminen perusoikeutena Perustuslain 19 : julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon
LisätiedotAsuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa
Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,
LisätiedotAsumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta
Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista
LisätiedotMihin suomalaisia kannustetaan asumaan?
Mihin suomalaisia kannustetaan asumaan? Tuukka Saarimaa, VATT Kaupungit ja kasvu -seminaari Taloustieteellinen yhdistys 24.5.2018 1 Esityksestä Perustuu vuonna 2015 julkaistuun Hyvän valtionosuusjärjestelmän
LisätiedotTuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja?
Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja? Maanmittauspäivät 2019 Tuukka Saarimaa Kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE Ymmärretäänkö markkinoiden toimintaa? HS 25.3.2019
LisätiedotHyvän valtionosuusjärjestelmän periaatteet
VATT Analyysi 70 Hyvän valtionosuusjärjestelmän periaatteet VATT-työryhmä VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT VATT ANALYYSI Hyvän valtionosuusjärjestelmän periaatteet VATT-työryhmä Valtion taloudellinen
LisätiedotKannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotPALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?
PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN? Timo Kauppinen, THL 12.11.2018 Paljonko suomalaiset käyttävät tuloistaan asumiseen? / Timo Kauppinen 1 TÄMÄ ESITYS Asumismeno/kustannusrasitteen erilaiset
LisätiedotLuentorunko 5: Limittäisten sukupolvien malli
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Makromalleissa kotitaloudet ajatellaan usein dynastioina, joissa jälkeläisten hyvinvoinnilla sama paino kuin omalla. Toisinaan
LisätiedotHyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa
Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotVEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN
VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja
LisätiedotToimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
LisätiedotSäästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00
Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin
LisätiedotAsuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.
Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.2015 Tutkijat / valikoituja julkaisuja Marko Terviö (Aalto),
LisätiedotSignalointi: autonromujen markkinat
Signalointi: autonromujen markkinat Mat-.414 Optimointiopin seminaari Klaus Mattila 1.0.008 1 Esityksen rakenne Johdanto Autonromujen markkinat: Akerlofin malli Kustannuksellinen signalointi: Spencen malli
LisätiedotMinkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma
Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotVanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,
LisätiedotToimeentulotuki ja asumiskustannukset
Toimeentulotuki ja asumiskustannukset 17.4.2019 Signe Jauhiainen @SigneJauhiainen Asumisen tukeminen Asuntomarkkinat Sosiaaliturva 2 18.4.2019 Milj. euroa Kelan maksamat asumisen tuet Yleinen asumistuki
LisätiedotMikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu
Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mallivastaukset - Loppukoe 10.12. Monivalinnat: 1c 2a 3e 4a 5c 6b 7c 8e 9b 10a I (a) Sekaniputus
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2006 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa Teitä itseänne. Erittäin paljon
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
LisätiedotLisää matalapalkkatyötä
Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013
LisätiedotLiite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto
Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotKauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm
Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
LisätiedotRatkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja
Ratkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja Kaksi kolmesta ( %) yhtyy väittämään pieniä asuntoja tulisi voida rakentaa vapaasti kysynnän mukaan ilman rajoituksia.
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista Asunto- ja ympäristöjaosto 11.10.2017 Mia Koro-Kanerva OTM, toiminnanjohtaja Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat
LisätiedotASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN. Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti
ASUINALUEIDEN ERIYTYMINEN Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Kaupunkitutkimusinstituutti Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen peruskivi on ollut asuntopolitiikka Pyrkimys turvata kaikille hyvän
LisätiedotUlkomaalaisomistus, työvoiman kysyntä ja palkkaus
Ulkomaalaisomistus, työvoiman kysyntä ja palkkaus Tuomo Virkola (EUI/Palkansaajien tutkimuslaitos) Yhteistyössä: David Autor, Tuomas Kosonen, Matti Sarvimäki Osahanke 2 Globalisaation vaikutus taitojen
LisätiedotKehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen
HELSINGIN KAUPUNKI Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen tarvekuvaus ASU -hanke Diaarinumero HEL 2016-010089 HELSINGIN KAUPUNKI TILAHALLINTO TARVEKUVAUS Kehitysvammaisten tukias.
Lisätiedotalleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen
11 RISTEYTYKSET Merkintätapoja Mendelin säännöt Yhden alleeliparin periytyminen Monohybridiristeytys Multippelit alleelit Letaalitekijät Yhteisvallitseva periytyminen Välimuotoinen periytyminen Testiristeytys
LisätiedotUrbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet
Urbaani moninaisuus ja sosiaalinen koheesio: Koheesion toteutumisedellytykset sekoitetuilla alueilla ja sosiaalisen sekoittamisen parhaat käytänteet Prof. Mari Vaattovaara KatuMetro -seminaari FT Venla
LisätiedotSuhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin
LisätiedotYleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016
Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä
LisätiedotMIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI
MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset
LisätiedotKestävä kasvu suurilla kaupunkiseuduilla. Tampereen kaupunkiseudun tonttipäivät
Kestävä kasvu suurilla kaupunkiseuduilla Tampereen kaupunkiseudun tonttipäivät 4.4.2019 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016
LisätiedotPerheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:
Lisätiedotwww.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland
www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
LisätiedotKuvantamis- ja laboratoriopalvelut sote -uudistuksessa
Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut sote -uudistuksessa Martti Kiuru Dosentti, LT, DI, Radiologian erikoislääkäri Toimitusjohtaja, Cityterveys martti.kiuru@cityterveys.fi +358 40 58 11 545 22.6.2017 Yleistä
LisätiedotOsa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)
Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1
LisätiedotVuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet. Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT
Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT Hanke Osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotTodellinen prosentti
Todellinen prosentti Kaksi ajankohtaista esimerkkiä talousmatematiikasta ja todellisuudesta Tommi Sottinen Vaasan yliopisto 9. lokakuuta 2010 MAOL ry:n syyspäivät 8.-10.10.2010, Vantaa 1 / 16 Tiivistelmä
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotHaitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli
Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Mikko Hyvärinen 29.1.2008 Haitallinen valikoituminen kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen tarkoittaa että päämies
LisätiedotSisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle
Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta
LisätiedotSuomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne
Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne TA2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely Helsingin yliopisto, 27.11.2014 Essi Eerola (VATT) Tällä luennolla 1. Mitä julkistaloustiede on? 2. Miten
LisätiedotMitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets
Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2018-2022 20.6.2018 Lähestymistapa Laskelmat on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille kerrostaloasunnoille. Asuntosijoittamisen
LisätiedotVerotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007
Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotMat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.
Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotHoivakodissa / kotihoivassa?
Johdanto Hoivakodissa / kotihoivassa? Diskreetin valinnan koe Heikki Pursiainen 1 Timo Seppälä 2 1 VATT 2 THL 21. elokuuta 2013 Taustaa Väestö ikääntyy nopeasti, kuten kaikki toistavat ad nauseam. Vanhuspalveluiden
LisätiedotKilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma
Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti
LisätiedotAjatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.
Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1/2004 Ari Laine 11.2.2004 ARA-tuotanto vuonna 2003 Ennakkoarvioiden mukaan vuonna 2003 aloitettiin yhteensä 30 600 uuden asunnon rakentaminen. Koko asuntotuotanto
LisätiedotPositiivista puhetta isien perhevapaista. Turku
Positiivista puhetta isien perhevapaista Turku 21.11.2018 Perhevapaalaskelmat 20.11.2018 1 Lähde: Närvi, J. Isä hoitaa vai hoitaako? https://bit.ly/2uvctuh 20.11.2018 2 Esityksen nimi / Esittäjä 20.11.2018
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2015
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotKöyhyyden monet kasvot
Köyhyyden monet kasvot Maria Viljanen, Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö, SPR keskustoimisto 3.12.2018 Kemi Ruokaa ja osallisuutta -seminaari AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA HJÄLPARE NÄRÄ DIG Mitä on
LisätiedotSosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo
Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa
LisätiedotTuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki
Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla
LisätiedotValtion riski vs. asukkaan koti
Valtion riski vs. asukkaan koti Kommenttipuheenvuoro Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.9.2017 Aija Tasa Johtaja, Asunnot toimiala RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotOsa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)
Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
LisätiedotKuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista?
Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista? Essi Eerola, Suomen Pankki* Tuukka Saarimaa, VATT * Tutkimuksessa esitetyt näkemykset eivät välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Helsingin kaupunki on merkittävä
LisätiedotNäistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.
[MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, kevät 2019 https://coursepages.uta.fi/mtttp1/kevat-2019/ HARJOITUS 3 Joitain ratkaisuja 1. x =(8+9+6+7+10)/5 = 8, s 2 = ((8 8) 2 + (9 8) 2 +(6 8) 2 + (7 8) 2 ) +
LisätiedotSosiaaliturva osakeyhtiömuotoisessa maataloudessa
Sosiaaliturva osakeyhtiömuotoisessa maataloudessa Tietoisku MYEL- ja MATAvakuuttamisesta osakeyhtiössä 4.12.2017 Iisalmi Maatalousyrittäjien eläkelaitos Pirkko Halttunen 2 MYEL-vakuutukseen kuuluu myös
LisätiedotSOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa
Juho Saari, UEF, KWRC SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa SUOMALAINEN TILANNEKUVA : Tuloerot ovat kansainvälisesti katsoen pienet. Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Lasten hyvinvointi
LisätiedotJ. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1
J. Virtamo 38.143 Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 Prioriteettijonot TarkastellaanM/G/1-jonojärjestelmää, jossaasiakkaaton jaettu K:hon prioriteettiluokkaan, k =1,...,K: - luokalla 1 on korkein prioriteetti
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotEläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,
LisätiedotDynaaminen hintakilpailu ja sanattomat sopimukset
Dynaaminen hintakilpailu ja sanattomat sopimukset Pasi Virtanen 12.3.2003 Johdanto Hintakilpailu jossa pelaajat kohtaavat toisensa toistuvasti Pelaajien on otettava hintaa valittaessa huomioon hintasodan
LisätiedotJ. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1
J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 Prioriteettijonot Tarkastellaan M/G/1-jonojärjestelmää, jossa asiakkaat on jaettu K:hon prioriteettiluokkaan, k = 1,..., K: - luokalla 1 on korkein prioriteetti
LisätiedotLuento 9. June 2, Luento 9
June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,
LisätiedotSavonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA
Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot
LisätiedotSosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL
Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita
LisätiedotKaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka
Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,
LisätiedotNäistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.
[MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2017 http://www.uta.fi/sis/mtt/mtttp1/syksy_2017.html HARJOITUS 3 viikko 40 Joitain ratkaisuja 1. Suoritetaan standardointi. Standardoidut arvot ovat z 1 =
LisätiedotArvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin
Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut
LisätiedotLIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA
LIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA 15.2.2017 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ESTÄÄ KILPAILUN TOTEUTUMISEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN ALALLA Suomen päivittäistavarakaupan markkinat
LisätiedotAsuntomarkkinoiden alueelliset tuottoerot Erojen syyt ja seuraukset
Asuntomarkkinoiden alueelliset tuottoerot Erojen syyt ja seuraukset Aleksanterin teatteri, Helsinki, 28.11.2017 Elias Oikarinen KTT, akatemiatutkija, Aalto-yliopisto Rahoituksen dosentti, Oulun yliopisto
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain
Lisätiedot12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa
Lisätiedot