Metsänomistajat. Mhy Etelä-Savon uusi hallitus esittelyssä sivut 8-9. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 1/

Transkriptio

1 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 1/ Petri Pajunen ENONKOSKI, HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 3 Hyödynnä rahanarvoiset jäsenedut Jäsenkortti 2017 Voimassa 4/2018 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo sivu 4 Myyntierien kilpailuttaminen ratkaisee metsätalouden kannattavuuden sivut 6 7 Näin onnistut puukaupassa sivu 19 Etelä-Savon yhteismetsä perustettu Mhy Etelä-Savon uusi hallitus esittelyssä sivut 8-9 PEFC/

2 2 Vaalivuosi toi muutoksia myös metsänhoitoyhdistyksen hallintoon. Entisen 105-jäsenisen jättivaltuuston tilalla on 41 luottamushenkilöä ja hallituksen jäsenmäärä kapeni yhdestätoista kahdeksaan. - Kaikkiaan vaalit onnistuivat hyvin, sillä äänestysprosentti nousi liki kymmenen prosenttia, sanoo Hannikainen. Tavoitteena olivat oikeat vaalit ja ne saatiin, että ehdokkaita oli puolitoista kertainen määrä valittuihin. Fuusion seurauksena vielä tällä kertaa äänestettiin vaalipiireissä, mutta jatkossa valtuutetut valitaan yhdestä vaalipiiristä. Ehdokashankinta on koko valtuustovaalien ajan ollut hieman vaikeaa, seuraavan neljän vuoden aikana on aihetta tutkia olisiko muutamissa yhdistyksissä toteutettu listavaali ratkaisu tähän asiaan. Jäsenyys kannattaa Puukauppavuodesta odotetaan vilkasta. Toteutuneet ja tulevat investoinnit sekä vientimäärien kasvu näkyvät puun kysynnässä. Puuraaka-aineesta kehitetään jatkuvasti uusia tuotteita. Metsäsektorilla on positiiviset näkymät hyvä vire. Puukaupan toimeksiantokaupat kasvattivat viime vuonna suosiotaan. Lähes 40 % yksityismetsien puukaupoista myydään metsänhoitoyhdistykselle annetulla puukaupan toimeksiannolla. Asiamiesten käyttäminen on nykyisin yleistä monella alalla, mainittakoon esimerkiksi kiinteistökauppa. Näin se on myös puukaupassa. Puukaupan toimeksiantopalvelun suosiota selittävät puukaupan helppous, turvallisuus ja taloudelliset näkökulmat. Puukaupat kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken parhaan taloudellisen tuloksen saamiseksi. Puukauppapalvelujemme etu kohdistuu metsänomistajalle. Yksi keskeinen puukauppapalvelumme etu on, että tarjousten vertailussa huomioidaan yksikköhinnan lisäksi tukin katkonta. Tätä palvelua ei pysty tarjoamaan yksikään muu metsäalan toimija. Tarjoamme puukaupan toimeksiannon ajalla ilman perusmaksua. Hyödynnä tämä talvikampanja. Puukauppa lähtee liikkeelle metsänhoitoyhdistyksen maksuttomalla puunmyyntisuunnitelmalla. Jäsenmaksujen tasoon ei tule muutoksia. Viereisellä sivulla on esitelty kattavat jäsenetumme, jotka kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Jäsenetujen arvo on reilusti jäsenmaksu suurempi. Jos et ole vielä jäsenemme, niin voit liittyä lehdessä olevan lomakkeen avulla tai netissä tai ottamalla yhteyttä toimistoomme p / etelasavo@mhy.fi Olemme saaneet omien jäsenetujemme lisäksi paljon positiivista palautetta mhy:n jäsenyydellä saatavista yhteistyökumppanien jäseneduista, kuten esimerkiksi LähiTapiolan vakuutuksista, Suur-Savon Sähkön eduista sekä Uittokaluston alennuksista. Uuden hallituksen ja valtuuston esittelyn löydät lehdestämme. Hallitus ja valtuusto päättävät metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma organisaatio, joka tuottaa metsäpalveluja, avustaa metsänomistajia kaikissa metsäomaisuuden hoitoon liittyvissä asioissa ja toimii metsänomistajien etujen valvojana puun juurelta Brysseliin. Päätösvalta yhdistyksen toiminnasta on paikallisilla metsänomistajilla, ei kasvottomilla osakkeenomistajilla. Tämä on selkeä toimintamme vahvuus. Kilpailun edistäminen puukaupassa on METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Petri Pajunen Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmäärä on vakiintunut eli on entisellä hyvällä tasolla. - Jäsenyydestä luopuneista suurin osa on pienien metsätilojen omistajia eli muutos jäsenten lukumäärässä on suurempi kuin hehtaareissa. Ovi on käynyt myös toiseen suuntaan, sillä isoja tiloja on palannut yhdistyksen jäseneksi. Juha-Pekka Hannikaisen mielestä jäsenyyden kautta tulee etuja, jotka joskus unohtuvat yksi tärkeimmistä monella tasolla tapahtuva edunvalvonta. Täytyy muistaa, että lakimuutoksen jälkeen metsänhoitoyhdistys on yksi metsässä toimija, joka myy palveluja myös jäsenkuntansa ulkopuolelle. Jäsenyyden kautta tulevat kuitenkin kaikki monipuoliset palvelut ulottuville ja esimerkiksi jäseneduista metsäkäynti ja puunmyyntisuunnitelma ovat ilmaisia. Puun käytön kuva muuttumassa Puukauppa on alueella käynyt hyvin ja valoa tulevaan tuovat uudet suuret investoinnit, joista Varkaus vaikuttaa myös yhdistyksen alueelle. Äänekoski vaikuttaa suoraan yhdistyksen läntiselle reunalle ja puuvirtojen suuntien muuttuminen voi tuoda lisää kysyntää koko Etelä-Savoon. Oma lukunsa on Mikkeliin kaavailtu biohiilipellettitehdas, josta hollantilaisen sijoitusyhtiön Momentum Capitalin tytäryhtiö, Scandinavian Biopower Oy on tehnyt investointipäätöksen. Hankkeen yhdistyksen keskeisimpiä tehtäviä. Puukauppapalveluita käyttämällä metsänomistaja hankkii enemmän tuottoa puukaupastaan. Puuta tarvitaan tehtaille ympärivuotisesti ja jatkossa yhä kasvavia määriä, joka korostaa hyvän ympärivuotisesti liikennöitävän metsäautotieverkoston merkitystä. Nykyisin talvikorjuukausi on Etelä-Savossa vain kolmen kuukauden pituinen. Siperian asfaltti auttaa puunkuljetuksia vain tämän lyhyen ajan ja yhdeksän kuukautta vuodesta puuta korjataan sulan maan aikana. Mhy Etelä-Savossa Kalle Kaartinen ja Reijo Kähärä palvelevat metsäteiden rakennukseen ja perusparannuksiin liittyvissä asioissa. Heillä on pitkä kokemus ja vahva ammattitaito näistä tehtävistä, ottakaa suoraan heihin tai omaan metsäasiantuntijaanne yhteyttä. Laitetaan metsäautotiet kuntoon. Taimikonhoidot kannattaa sopia alkuvuodesta. Isompien taimikoiden osalla Kemera-tuet ovat edelleen hakukiellossa ja haku avautunee kevään kuluessa. Tulevan kesän hoitotyöt kannattaa sopia metsäasiantuntijan kanssa heti alkuvuodesta, jolloin Kemerahakemus saadaan liikkeelle heti keväällä hakukiellon päätyttyä. Todennäköistä on, että jossakin vaiheessa vuotta hakukielto tulee toteutuessa raaka-aineen käyttö olisi noin kiintokuutiota, Etelä-Savon maakunnan nykyinen energiapuun käyttö on samaa suuruusluokkaa. Biohiilipelleteillä voidaan korvata kivihiiltä energialaitoksissa. Lisääntynyt raaka-aineen kysyntä tuo työtä ja toivottavasti myös vaikuttaa puun hintaan. Lunta toivotaan lisää Maat ovat nyt tukevasti jäässä, korjuukelien takia toivomuslistalla olisi vielä hieman lisää lunta. Vaihtelevien talvien takia sulan maan korjuun kehittämiseen on syytä panostaa. Kovilla pohjilla kuusikoidenkin harvennukset onnistuvat hyvin suunniteltuina myös kesällä. Ennakkotietojen mukaan puukaupan puolella tavoitteet saavutettiin hyvin, mutta Kemera-tukien jäädyttäminen viime toukokuussa on vaikuttanut hoitotöiden määrään. Nykyinen tukijärjestelmä tekee metsänhoidosta poukkoilevaa. Taimikon varhaishoidon tuet on avattu ja varttuneemman taimikon jälleen uudelleen voimaan. Mobiilimetsäsuunnitelmasta (jäsenetu) on saatu hyvää palautetta. Saat uuden tai päivitetyn suunnitelman yhteydessä tämän palvelun käyttöösi. Metsäsuunnitelmasi ja koko Suomen kartat kiinteistörajoineen aina taskussa mukana. Metsälahjavähennys tuli vuoden alussa mukaan uudeksi vaihtoehdoksi metsätilan omistusjärjestelyihin. LKV-tiimimme erityisasiantuntijat tarjoavat apua kaikissa Puheenjohtajan kuulumisia Odotus puun kysynnän kasvusta värittää kuluvaa vuotta Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo hallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Hannikaisen mukaan yhdistyksessä keskitytään nyt eteenpäin menoon ja jatketaan organisaation ylösajoa. Edellisten parin vuoden aikana laadukkaat ja monipuoliset palvelut on saatu koko alueelle, Enonkosken osalta työ on vielä aluillaan. - Jos toivoa saa, niin itäpuolen osalta puun toimitukseen kaivataan uusia osoitteita, mutta se on seikka johon yhdistys ei voi yksin vaikuttaa. Puukauppa ratkaisee metsätalouden kannattavuuden Metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalvelujen etu kohdistuu metsänomistajalle Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Päätoimittaja: Petri Pajunen p Toimituskunta: Maarit Jordan-Valtonen p Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2017 Osoitteenmuutokset: p tai etelasavo@mhy.fi hoitoon saataneen tukea viimeistään toukokuussa. Hämmästyttävintä on, että tietojen mukaan kymmenen miljoonaa euroa jäi viime vuodelta jakamatta. Juha-Pekka Hannikaisen omat työt metsässä ovat hyvässä mallissa, viimeksi on saatu tuulenkadot pois metsästä. Yhdistyksen jäseniä puheenjohtaja kehottaa olemaan yhteydessä omaan metsäasiantuntijaansa, että metsien korjuu - ja hoitotarpeet kartoitetaan. Johtajan katsaus metsätilan omistusjärjestelyihin liittyvissä palveluissa. Metsäomaisuuden hallintapalvelut käsittävät mm. metsäkiinteistökaupan, metsätilan sukupolvenvaihdokset sekä metsä- ja kiinteistöarvioiden laadinnan. Etelä-Savon yhteismetsä perustettiin marraskuussa. Yhteismetsä lähtee liikkeelle 18 osakkaan ja 500 hehtaarin pinta-alalla. Yhteismetsän verotus laski vuoden vaihteessa 28 %:sta 26,5 %:iin. Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä-Savossa -hanke tarjoaa metsänomistajille tärkeää tietoa metsätaloudesta koko Etelä-Savon alueella. Metsä Vastaa -hankkeen kiertueen tiedonvälitystilaisuuksia pidetään aktiivisesti eri puolella Etelä-Savon maakuntaa pitkin vuotta. Järjestämme jokaisesta kiertueen yhdeksästä teemasta myös webinaarin, jotta metsänomistajat eri puolella Suomea pääsevät seuraaman ajankohtaiskatsauksia netin välityksellä. Vuoden alussa mhy Etelä-Savo ja mhy APU yhdistyivät. Mhy Etelä-Savo palvelee metsänomistajia nyt kymmenen kunnan alueella. Toivotan Enonkosken metsänomistajat tervetulleeksi joukkoomme. Järjestämme Enonkoskella metsäpäivän, jossa esittelemme palveluitamme. Järjestämme Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi metsäelokuvakonsertit Mikaelissa Mikkelissä ja Savonlinnasalissa Savonlinnassa. Tilaisuuksissa kuullaan metsäalan ajankohtaiskatsauksia tunnetuilta vaikuttajilta ja ainutlaatuinen metsäelokuvakonsertti. Tilaisuudet ovat jäsenillemme maksuttomia. Kesätapahtumamme on tänä vuonna 29.6 Puumalassa Pistohiekan lavalla järjestettävät metsäiltamat. Musiikista vastaa Pekkaniskan Pojat. Metsäiltamiin jäsenillämme on maksuton sisäänpääsy. Vuoden ensimmäinen jäsenlehtemme ilmestyy kaikille metsänomistajille, antoisia lukuhetkiä! Juvalla Petri Pajunen johtaja

3 3 Jäsenmaksu säilyy ennallaan Hyödynnä laajat rahanarvoiset jäsenedut! Vuoden 2017 jäsenmaksuksi valtuusto on päättänyt 50 perusmaksun + 1,50 / hehtaarimaksun. Jäsenmaksu on enintään 300. Verovähennyksen jälkeen kustannukseksi jää Jäsenyydet voidaan yhdistää ja ne tulkitaan yhdeksi jäsenmaksuksi, mikäli maksajina ovat avio- tai avopuolisot ja molemmat jäsenyydet ovat mhy Etelä-Savossa. Henkilöjäsenmaksu on 10 /hlö. Henkilöjäseneksi voivat liittyä mm. yhteisomistusten osakkaat ja metsää omistamattomat perheenjäsenet. Henkilöjäsenmaksulla saa oman jäsenkortin, jäsenlehdet sekä MTK:n ja mhy:n yhteistyökumppanien jäsenedut. Jäsenkortti 2017 Voimassa 4/2018 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Mhy Etelä-Savon jäsenedut jasenedut 1. Puunmyyntisuunnitelma (jäsenedun arvo 300 ½ pv) 2. Puunmyyntisuunnitelman siirto Puumarkkinat.fi palveluun veloituksetta 3. Puukaupan toimeksiantopalvelu pystykaupassa ilman perusmaksua ajalla (jäsenedun arvo 60 ) 4. Mhy:n toteuttamissa taimikonhoitotyömaissa Kemerarahoitushakemuksen, suunnitelman ja toteutusilmoituksen laadinta maksutta (arvo /ha) 5. Metsäkäynti (jäsenedun arvo 75 /h) 6. Henkilökohtainen neuvonta metsäasioissa (jäsenedun arvo 75 /h) 7. PEFC-metsäsertifiointi (jäsenedun arvo 30 /v) 8. Mhy Etelä-Savon jäsenlehti 4 kpl/v ja Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumerot 4 kpl/v (jäsenedun arvo 30 /v) 9. Mobiilimetsäsuunnitelma sis. peruskartat, kiinteistörajat ja ilmakuvat koko Suomen alueelta (jäsenedun arvo 50 /v) 10. ilaisuudet 11. Kilpailutettujen puukauppojen hintatiedot www. mtk.fi/reppu 12. Edunvalvonta metsä- ja maankäyttöasioissa Mhy Etelä-Savon yhteistyökumppanien paikalliset jäsenedut: Suur-Savon Sähkö Mhy Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenetuna kulloinkin voimassa olevasta Suur-Savon Sähkön perushinnastosta seuraavan alennuksen: Kuukausimaksu 6 % Yleissähkö 6 % energiamaksusta Yösähkö 6 % päiväenergian hinnasta Vuodenaikasähkö 6 % talviarkipäivän energiahinnasta Vaihtoehtoisesti jäsenetuna voi tehdä määräaikaisen sähkösopimuksen kulloinkin voimassa olevin takuuhinnoin, ilman kuukausimaksua. Jäsenetu koskee MTK-Kymppi -sähkösopimusta. Suur-Savon Osuuspankki Mhy:n Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenetuna: 50 % alennuksen rahastojen kertamerkinnästä (pl. ne rahastot, joiden palkkio menee Rahoitusyhtiölle) 50 % alennuksen Privaten ensimmäisen vuoden palkkiosta Uittokalusto Mhy:n Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenhintaan seuraavat tuotteet Uittokalustolta 10% alennus seuraavien tuotteiden normaalihinnoista: Pottiputki istutusputket ja taimivakat Raivaussahanterät Oregon laipat ja ketjut Echo moottori- ja raivaussahat Alennusta ei voi yhdistää muihin kampanjoihin ja alennuksiin. Tuotteet tilataan jäsennumeroa vastaan sähköpostilla (shop@uittokalusto.fi) tai puhelimitse Alennus voimassa jäsenkortilla myös Uittokaluston myyntipisteessä Savonlinnassa. Valtakunnalliset jäsenedut Kaikki valtakunnalliset jäsenedut löydät Mhy:n jäsenenä pääset hyödyntämään myös MTK:n valtakunnallisia jäsenetuja. Jäsenedut päivittyvät ajoittain. Esimerkkejä valtakunnallisista jäseneduista Hankkija-Agrimarket Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 % myymälän valikoimissa normaalihintaisista tuotteista. Alennuksen saamiseksi ilmoita Agrimarket myymälän henkilökunnalle liittyäksesi MTKjäsen alennusrekisteriin, todista samalla jäsenyytesi. Rekisteröitymisen jälkeen jäsenetuja voi käyttää ilmoittamalla asiakasnumeron/ oman nimensä ja näyttämällä jäsenkortin. LähiTapiola Kotivakuutuksista ja metsävakuutuksesta 10 % alennus. Alennus metsävakuutuksesta edellyttää asiakkaalta joko LähiTapiolan koti- tai maatilavakuutusta. 15 % alennus metsävakuutuksesta, jos asiakkaalla sijoitus säästöhenkivakuutuksessa. Yhteys omaan alueyhtiöön tai Neste Oil Polttonestealennuksen saa Neste Oil Yrityskortilla. Neste Yrityskorttihakemuksen voi tehdä -sivuilla tai tilata hakemuksen numerosta Alennus asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä: bensiini 2,5 senttiä/litra ja diesel 2,7 senttiä/litra. Alennus ei koske Neste Oil Express-automaattiasemia. Merkitse hakemukseen jäsennumero Lisätietoja kohtaan. Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. Ei koske Teboil Express-automaattiasemia. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamolla tai osoitteessa www. teboil.fi St1 jäsenedut St1:n sopimusalennus bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: St1-yrityskortti: Laskutus kerran kuussa. Ei laskutus eikä hallinnointipalkkiota. St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain 0,5 snt/l-2,0 snt/l) St1-Visa. Jäsenenä saat polttoöljytuotteet, polttoaineet ja kotimaista pellettiä kilpailukykyiseen hintaan. Alennus tolppahinnoista. Lisätietoa käteisalennuskortin tilaamisesta ja kaikista St1:n korttituotteista: kortit@st1.fi ja Oy Aga Ab AGA tarjoaa MTK-yhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten jäsenille teollisuus- ja nestekaasut sekä pullovuokrat jäsenhinnoin. Hinnasto, joka on jäsenverkko Repussa, on käytettävissä AGAn 160 myyntipisteessä ympäri Suomea. Ramirent vuokraa rakennuskoneet jäsenalennuksella. Yleisalennus -35 %. Voimassa olevasta vuokrahinnastosta. K1 Katsastajat 8 % alennus aseman halvimmasta hinnasta. Holiday Club Resorts Oy tarjoaa lomaosakkeita kampanjahintaan saakka. Jäsenetumajoitusta: Kunnonpaikka, Sokos Hotels ja Radisson Blu -hotellit ja Viking Line -risteilyt erikoishinnoin. Varauksen yhteydessä mainitse MTK:n jäsenetu. Liityn metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo ry:n jäseneksi Liityn jäseneksi Lataa sähköinen jäsenkortti Metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortti on nyt mahdollista ladata älypuhelimeen Pivosovelluksen avulla. Pivo on mobiililompakkosovellus, josta löytyy monia etuohjelmia ja alennuskuponkeja ja nyt myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortti. Sovellus on täysin ilmainen. Pivossa jäsenkorttisi on aina kätevästi mukana ja esimerkiksi valtakunnalliset jäsenedut on helppo tarkistaa missä vain. Edun tai alennuksen saa näyttämällä mobiilijäsenkorttia Pivosta. Pivoon rekisteröidytään omalla puhelinnumerolla. Mikäli jäsenkortti ei aukea puhelinnumerollasi, ota yhteyttä toimistoomme. Meillä saattaa olla väärä/vanha puhelinnumero jäsentiedoissasi. Lue lisää sähköisestä jäsenkortista netissä fi/etelasavo Lataa jäsenkorttisi älypuhelimeen Pivo-palvelussa. Sähköisen jäsenkortin lisäksi palvelusta löytyy tietoa valtakunnallisista jäseneduista. Yksin Yhdessä puolison kanssa Yhtymänä tai kuolinpesänä Yhtymä/kuolinpesä on jo jäsen, liityn yhteisomistajajäseneksi En omista metsää, liityn kannatusjäseneksi Nimi (jäseneksi liittyvä henkilö tai asiainhoitaja) Y-tunnus tai syntymäaika Yhtymän/kuolinpesän/yhteismetsän nimi Lähiosoite Postinumero Puhelinnumero Postitoimipaikka Sähköpostiosoite Henkilön kotikunta 1. Metsätilan nimi ja kiinteistötunnus/sijaintikunta Metsäpinta-ala 2. Metsätilan nimi ja kiinteistötunnus/sijaintikunta Metsäpinta-ala 3. Metsätilan nimi ja kiinteistötunnus/sijaintikunta Metsäpinta-ala 4. Metsätilan nimi ja kiinteistötunnus/sijaintikunta Metsäpinta-ala 5. Metsätilan nimi ja kiinteistötunnus/sijaintikunta Metsäpinta-ala Paikka ja aika Allekirjoitus/allekirjoitukset

4 4 Etelä-Savossa myytiin jälleen reippaasti Ennakkotietojen mukaan Etelä- Savon yksityismetsien puukauppamäärä vuonna 2016 oli yhteensä noin 4,7 milj. m 3. Myyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta lähes 15 %. Valtakunnallisesti vuoden 2016 hakkuumäärä kohosi ennätykselliseen 60 milj. m 3 :n tasoon. Kuluvasta vuodesta ennakoidaan vieläkin vilkkaampaa. Vuonna 2016 puukauppamäärät jakautuivat tasaisesti koko vuodelle. Varsinkin kuitupuuta on ollut tarjolla kysyntään nähden reilusti ja markkinoita vaivaa edelleen kysynnän rajallisuus. Erityisen heikkoa on koivukuidun ja energiapuun kysyntä. Havukuidun tilanne on sentään lähempänä tasapainoa. Ylitarjontatilanne on kuitenkin heikentänyt kuitupuun hintakehitystä. Sellulla ja kartongilla tehdään tulosta, mutta se ei juurikaan näy raakaaineen hinnassa. Tukkipuun markkinatilanne on ollut selvästi tasapainpainoisempi. Kuusitukki on kysytyintä, mutta myös mäntytukki tekee kauppansa. Sahatavaramäärät liikkuvat varsin hyvin, mutta hintakehityksessä on haasteita. Varsinkin mäntysahatavaran hinnat ovat olleet laskusuunnassa. Havutukkien hintataso on säilynyt kuitenkin vakaana. Kuusitukki on kysytyintä, mutta myös mäntytukki tekee kauppansa. Tukkien mitta- ja laatuvaatimukset määräytyvät markkinoilla Vuoden 2016 aikana käytiin keskustelua tukkien mitta- ja laatuvaatimuksista. Metsänomistajien keskuudessa kannettiin huolta kannattavuuden heikkenemisestä, jos minimiläpimittavaatimuksia lähdettäisiin yleisesti korottamaan. Havutukkimarkkinat toimivat kuitenkin siten, ettei merkittäviä laatuvaatimusten muutoksia ole toteutunut havutukeissa. Samaa ei valitettavasti voi sanoa koivutukista, jonka minimilatvamitta on hyvin yleisesti 20 cm aiemman 18 cm sijaan. Myös koivutukin hintakehitys on ollut pettymys. Usein sekapuunakin myytävän koivutukin markkinat kärsivät kilpailun puutteesta. Ostajia ja puunkäyttäjiä on harvalukuisesti. Uusi tehdashanke Mikkelissä Vuonna 2017 kasvu jatkuu Petri Pajunen Luonnonvarakeskuksen (LUKE) arvioiden mukaan vuonna 2017 tuotantomäärien kasvu jatkuu sekä sahateollisuudessa että massan tuotannossa. Ennusteen mukaan kuitupuun hakkuut kasvavat 4 prosenttia ja tukkipuun 3 prosenttia. Tämä merkitsee hyviä kysyntänäkymiä myös kuluvalle vuodelle. Puukauppojen suunnittelu kannattaa aina aloittaa yhdessä oman metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Tämä puunmyyntisuunnitelma on jäsenelle maksuton jäsenetu ja mahdollistaa myyntierän kilpailuttamisen. Samalla tulee varmistettu hankkeen käynnistäminen metsänomistajalähtöisesti. Etelä-Savossa vuoden 2016 puukaupassa erottuvat kesälomat ja joulu. Muuten kauppa kävi hyvin tasaisesti läpi vuoden ja selvästi edellisvuosia vilkkaammin. Kantohinnat Etelä-Savossa Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 57,3 56,9 46,3 19,5 18,9 16,9 Harvennushakkuu 46,5 46,9 38,7 15,3 15,1 14,0 Ensiharvennus 11,7 11,4 10,9 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta Tuorein biotaloudelle myönteinen uutinen julkistettiin marraskuun lopulla. Taustaltaan hollantilainen Scandinavian Biopower Oy julkisti ehdollisen investointipäätöksen Mikkeliin rakennettavasta biohiilipellettitehtaasta. Suunniteltu tehtaan raaka-ainetarve on m 3 vuodessa. Raaka-aineeksi sopivat pieniläpimittaista puutavara, oksa- ja latvusmassa sekä sahojen sivutuotteet. Maakunnan metsänomistajille olisi nyt tärkeää, että näiden hyvin uutisten jatkoksi saadaan myös tukinkäyttöä lisääviä uusia hankkeita. Timo Leskinen, kenttäjohtaja MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Info: Tunnus: VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Taita tästä Myyntierien kilpailuttaminen ratkaisee metsätalouden kannattavuuden Metsänomistamisen tulevaisuus ja kannattavuus ratkaistaan puumarkkinoilla. Puulle tarvitaan kysyntää ja näkymät tässä suhteessa ovat hyvät. Pelkkä hyvä kysyntä ei kuitenkaan riitä. Puumarkkinoille tarvitaan myös kilpailua. Ainoastaan kilpailuttamisen kautta syntyvä markkinavoima ylläpitää ja vahvistaa puun hintatasoa. Sopikin kysyä, mitä tapahtuisi puun hinnalle, jos liian moni metsänomistaja päättäisi myydä puunsa kilpailuttamatta erityyppisiin sopimuksiin ja hintatakuisiin perustuen. Hintatakuistakin kannattaa muistaa, että niitä laukeaa maksettavaksi vain, jos on riittävästi niitä puunmyyjiä, jotka kilpailuttavat leimikkonsa (!). Metsänhoitoyhdistys tekee tulosta kaikille metsänomistajille Metsänhoitoyhdistyksillä on erittäin merkittävä rooli puumarkkinoiden toimivuudessa ja kilpailun ylläpidossa puumarkkinoilla. Jäsenille tehtävät puunmyyntisuunnitelmat edustavat lähes 70 prosentin osuutta puukaupasta. Puunmyyntisuunnitelma mahdollistaa tarjousten pyytämisen ja kilpailuttamisen. Tämän lisäksi lähes 40 % metsänomistajista valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen myös kilpailuttamaan myyntierät. Laajalla leimikoiden kilpailuttamisella lisätään vapaata kilpailua ja vaikutetaan muodostuvaan keskihintatasoon. Tämä markkinahinta on perusta kaikille puunmyyjille, riippumatta siitä onko hän metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Niitä metsänomistaja, joilla metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydessä on tullut viime vuosina katkos, pyytäisin pohtimaan, kannattaisiko sittenkin antaa oman jäsenyyden kautta tuki tälle metsänomistajien kannalta keskeiselle toimijalle ja samalla koko metsänomistajajärjestön toiminnalle. Kysymys on keskimäärin 70 nettoeuron vuotuisesta sijoituksesta metsänomistamisen tulevaisuuteen. Samalla palautuu kanava markkinoiden kattavimpaan tietoon hinnoista, tukinkatkonnasta ja kysynnästä.

5 5 Puukauppakysely puunostajille Kysyimme mhy Etelä-Savon alueen suuremmilta puunostajilta ja mhy:n korjuupalvelulta seuraavia kysymyksiä. Millaiselta puukauppavuosi 2017 näyttää puunhankinnan näkökulmasta? Millaiset leimikot ja puutavaralajit ovat nyt kysytyimpiä? Koskitukki Puukauppavuodelle on hyvät lähtökohdat: Lähes kaikkien puutavaralajien kysyntä on tasainen tai kehittyy positiiviseen suuntaan. Sahatavaramarkkinoilla lopputuotteiden hintakehitys on valitettavasti ollut negatiivinen ja merkittäviä apuja ei ole näköpiirissä, vaikka myyntimäärissä on ollut positiivinen vire. Odotamme siis Koskitukilla vilkasta puukauppavuotta. Koskitukin hankintaa Etelä- Savossa leimaa koivutukkipitoisten leimikoiden hankinta ja Kissakosken saha tarvitsee runsaasti kuusen ja männyn pikkutukkia. Kannattaa aina tarkistaa paikalliselta hankintaesimieheltämme alueellinen tilanne tarkemmin ja tarjota puuta kaikin kauppatavoin. Metsä Group Jussi Joensuu Metsäpäällikkö Puukauppa kävi erinomaisesti vuonna 2016 ja hyvä vire näyttää jatkuvan myös kuluvana vuotena. Etelä-Savossa puun ostomäärissä on pientä kasvua tälle vuodelle. Olemme panostaneet sähköisiin palveluihin ja ne on otettu hyvin vastaan jäsentemme keskuudessa, noin joka viides puukappa tehdään jo sähköisesti. Metsässä on tällä hetkellä tekemisen meininkiä ja sopimusyrittäjiemme koneet tekevät työtä täysipäiväisesti. Tällä hetkellä erityisen haluttuja ovat sulan maan aikana korjattavissa olevat uudistusleimikot ja harvennukset. Yksittäisiä havutukkiaukkoja sopii vielä kuluvan talven korjuisiin. Hankintahakkuuta suunnittelevien jäsenten on syytä tänäkin talvena sopia metsäasiantuntijamme kanssa kaupasta hyvissä ajoin ennen hakkuisiin lähtöä ja varmistaa näin puun vastaanotto. Mhy Etelä-Savon korjuupalvelu Jyrki Husu Piiripäällikkö Mikkelin piiri Metsänhoitoyhdistys mitoittaa puunkorjuuresurssin aina maakunnan puumarkkinatilanteen ja metsänomistajien tarpeiden ehdoilla. Puunkorjuupalvelu täydentää vakiintuneella tavallaan teollisuuden puuhuoltoa. Mhy:n puunkorjuupalvelu toimittaa puuta etenkin Etelä-Savon maakunnan puunkäyttöpaikoille. Muutaman hiljaiselovuoden jälkeen metsänomistajien yhdistyksellä korjuuttama kuitupuukin alkaa hieman kiinnostamaan puunostajia. Investointien vaikutus ei näy niin nopeasti kuin on ehkä annettu ymmärtää, mutta kysyntä kasvaa kohti vuotta 2018 mentäessä. Mhy:n korjuupalveluun kysytyimpiä kohteita ovat kaikenlaiset kasvatushakkuut, etenkin männiköiden sulan maan harvennukset. Tukkilajeista kuusitukki on alkuvuoden ykkönen ja kuitulajeista mäntykuitu. Mäntypylväs säilyttää suosionsa. Stora Enso Harri Huupponen Asiakkuuspäällikkö Kaikkien puutavaralajien tarve jatkuu korkealla tasolla. Puukauppa kävi tasaisesti ja hyvällä tasolla koko viime vuoden. Uskomme, että alkaneesta puukauppavuodesta tulee vähintään yhtä onnistunut. Stora Enso ostaa mielellään kaikenlaisia kesäkorjuukelpoisia kohteita. Talvikohteiden ostomahdollisuudet vaihtelevat alueellisen varantotilanteen mukaan ja niistä parhaan tiedon saa paikalliselta ostajaltamme. Hankintapuista on menekin ja oikeiden mittojen varmistamiseksi syytä aina tehdä kauppa ennen hakkuiden aloittamista. UPM Jussi Lemmetty Aluejohtaja Etelä-Suomen hankinta-alue Tasainen kysyntä kaikille puutavaralajeille tullee siivittämään puukaupan vähintäkin yhtä hyvään vetoon kuin vuonna 2016! Kaikille puutavaralajeille kaikilla kauppatavoilla on kysyntää. Järeät päätehakkuut ovat haluttuja. Jokunen järeä uuden oston tuoma kuusi- ja koivutukki talvipäätehakkuuleimikko ennätetään hakkaamaan tämän talven aikana, joten puukauppaa kannattaa hieroa jo heti alkuvuodesta. FSC sertifioitua puuta tarvitaan kasvavia määriä jatkossa, metsänomistajan kannattaakin selvittää oman metsän sertifiointimahdollisuuksia paikallisilta UPM.n metsäasiakasvastaavilta. UPM.n puukaupanrahoitustuotteen avulla metsänomistaja voi saada nopeasti puukauppatuloja käyttöönsä ja tätä kannattaakin tiedustella puukaupan teon yhteydessä. Versowood Mika Wahlman Metsäasiakaspäällikkö Puuta hankitaan normaaliin tapaan. Sahat sahaavat ympäri vuoden, joten puukauppaa tehdään myös ympärivuotisesti. Ostamme havutukkeja kaikilla kauppamuodoilla. Savosta ostamme erityisesti kuusitukkeja, koska Otavan sahamme käyttää pelkästään kuusta. Versowood on sahayhtiö, joten hankimme lähinnä havutukkivaltaisia leimikoita. Käytämme sekä mänty- että kuusitukkia, pikkutukkeja ja mäntypylväitä. Mikäli talvi jatkuu suosiollisena, pystymme ostamaan pääosalla alueista talvileimikoita vielä näillä lumilla korjattavaksi. Jussi Torpo Metsäpäällikkö VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityiskohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa. JÄSENENÄ varmistat edullisemmat hinnat! Varmista puukaupan tarkka sisältö metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta. Tee sopimus oman Metsänhoitoyhdistyksesi kanssa! Puukauppakokemus käytössäsi! PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA Jäsenhinta 0 Ilman jäsenyyttä 85 /tunti Hinta sisältää: Maastokäynti Arvio puumäärästä Hinta-arvio Työmaakartta Metsänkäyttöilmoituksen teko Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt Varmista hakkuiden sujuminen suunnitellusti! PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO Hinta alk. 0,90 / m3 Hinta sisältää: Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen taulukko Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken Tarjousten vertailu Ostajan valinta Hakkuun suunnittelu Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta Korjuujäljen valvonta Puunkorjuun valvontaraportti Puukaupan päättäminen ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. OTA YHTEYTTÄ P tai etelasavo@mhy.fi

6 6 Metsänomistaja: Näin onnistut puukaupassa Petri Pajunen Paras tapa päästä jyvälle katkonnan vaihteluista eri metsäyhtiöiden välillä, on kerätä tietoa toteutuneista puukaupoista. Eri ostajien tarjousten ja katkonnan vertailuun tarvitaan kuitenkin niin paljon puukauppoja ja seuranta-aineistoa, että käytännössä tätä tietoa on vain metsänhoitoyhdistyksissä. Fakta: Onnistunut puukauppa ratkaisee lopulta koko metsätalouden kannattavuuden. Tulojen maksimointi on kaiken a ja o. Kustannusten minimointi on toki tärkeää, mutta tulojen maksimointi on todellisuudessa jopa kymmenen kertaa tärkeämpää. 1. Perehdy puukaupan tekemiseen / Tiedä mitä sovit ja mitä allekirjoitat Ensikertalaiselta puukaupan kauppakirja eli hakkuusopimus pistää helposti pään pyörälle. Vasta kun tietää, mihin ruutuun rasti kannattaa paperissa laittaa, voi puukaupassa onnistua. Puukaupan tekeminen ei ole helppoa. Se vaatii myyjältä tietotaitoa ja viitseliäisyyttä perehtyä haastaviin sekä osin vaikeisiinkin asioihin, myöntää MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Puukauppaosaamista on syytä aika ajoin myös päivittää. Asiat ja termit sekä sovittavien asioiden sisältö eivät enää välttämättä tarkoita samaa kuin 20 vuotta sitten, Rintala huomauttaa. Kaupanteossa on kaiken kaikkiaan syytä olla tarkka, sillä siihen sisältyy runsaasti taloudelliseen lopputulokseen vaikuttavia seikkoja. Asioista sovitaan kauppakirjassa, sen jälkeen vain valvotaan, että asiat tehdään sovitusti. Puukauppa on se, millä tili tehdään. Se ratkaisee lopulta Metsänomistaja saa puukauppapalvelut metsänhoitoyhdistyksestä koko metsätalouden kannattavuuden. 2. Mieti etukäteen omista lähtökohdistasi, mitä ja milloin myyt Metsänomistajan on syytä harkita tarkkaan, mitä hän milloinkin myy, sillä kysyntä vaihtelee melkoisesti eri puutavaralajien välillä vuosittain ja myös vuoden aikana. Tilanteet vaihtelevat nopeasti niin ostajittain kuin paikkakunnittainkin. Jos metsänomistajalla on valinnanvaraa, kannattaa hänen myydä sitä puutavaralajia, jolle on parhaiten kysyntää. Tällä hetkellä koko maassa on parhaiten kysyntää kuusitukkivaltaisille leimikoille. Koivukuidun ja energiapuun kysyntä sen sijaan on tällä hetkellä heikompaa, Puunmyyntisuunnitelma on jäsenille maksuton palvelu, joka kannattaa hyödyntää aina. Puunmyyntisuunnitelman avulla metsänomistaja saa reaaliaikaisen hintatiedon leimikostaan markkinahintalaskelman muodossa. Puukaupan toimeksiantopalvelussa metsänomistaja antaa puukaupan kokonaan metsänhoitoyhdistyksen hoidettavaksi. Tarjousten vertailussa huomioidaan hinta ja tukin katkonta. Puukaupan kilpailuttamisella haetaan paras tulos puukaupasta. Yksikään ostaja ei ole aina paras vuodesta toiseen kaikissa leimikoissa, joten kilpailutus on tärkeää. Rintala sanoo. Harvennushakkuut kannattaa kuitenkin hoitaa aina ajallaan, jotta puusto säilyy kasvukykyisenä ja elinvoimaisena. Metsänomistajan kannattaa seurata ja arvioida kulloistakin teollisuuden yleistä puuntarvetta esimerkiksi seuraamalla uutisointia metsäteollisuuden vientimarkkinoista tai lukemalla alan suhdanneennusteita. Ehkä kuitenkin kaikkein parhaimman paikallisen ajankohtaistilanteen saa oman metsänhoitoyhdistyksen kautta, oman mhy:n www-sivuilta, uutiskirjeistä tai mhy:n jäsenlehdestä. 3. Kilpailuta aina puukauppasi Metsäammattilaiset neuvovat puunmyyjää pyytämään tarjouksia aina useilta metsäyhtiöiltä. Asioiminen vain yhden ja saman ostajan kanssa ei yleensä koskaan tuo parasta taloudellista lopputulosta metsänomistajalle. Kilpailuttamisesta puhutaan aivan liian vähän. Sitä ei voi koskaan korostaa liikaa. Yksittäinen metsänomistaja voi vaikuttaa puun hintaan vain siten, että kilpailuttaa aina kaikki puuerät, Rintala sanoo. Kilpailuttaminen onkin ainoa tapa pitää puunhinta mahdollisimman hyvänä. Aina ei kannata yhdistää harvennus- ja uudistushakkuuta samaan kauppaan. Puukauppa on joskus syytä pilkkoa osiin, jotta leimikosta saa maksimimäärän tarjouksia. Sahateollisuuden tavoitteena ei ole ostaa ja korjata kuitupuuta. Sen vuoksi sahat eivät välttämättä tee tarjousta ollenkaan, jos kuitupuuta ja pienikokoista harvennuspuuta on leimikossa eli myyntierässä paljon. Myös suuren puukaupan jakaminen osiin lisää usein kilpailua ja vaikuttaa siten yksikköhintaan. 4. Kiinnitä huomiota katkontaan Tarjousten vertailu on suomalaisen puukaupan kulmakivi, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Ostajat mieluummin vähättelevät tarjousten vertailun merkitystä kuin korostavat sitä. Se on kuitenkin puukaupan tärkein elementti yksikköhintojen ohella. Metsänomistajan pitääkin pystyä arvioimaan hakkuusta tulevien puutavaralajien määrät ja osuudet etukäteen, mikä on todella haastavaa, Rintala kertoo. Rintala kehottaa metsän-

7 7 omistajia huomioimaan nykyistä paremmin eri ostajien erilaisen katkonnan ja sen merkityksen tarjouksia verrattaessa. Katkonnassa on kyse siitä, miten ostaja pilkkoo rungot eri puutavaralajeiksi. Jotta lopputulos olisi metsänomistajan kannalta paras mahdollinen, pitäisi arvokkaat tukkipuut ja tukkiosa saada tarkasti talteen. Eri ostajilla ja eri laitoksilla on erilaiset tarpeet. Siksi samanlaisesta leimikosta eri ostajat saavat talteen eri määrän tukkia. Tästä johtuen katkonnasta johtuvat erot ovat yleensä puukaupassa jopa isompia kuin ostajien väliset erot yksikköhinnoissa, Rintala kertoo. Paras tapa päästä jyvälle katkonnan vaihteluista eri metsäyhtiöiden välillä, on kerätä tietoa toteutuneista puukaupoista. Myyjän kannattaakin laittaa talteen ostajalta saamansa mittaustodistus sekä muut mittaus- ja katkontatiedot, joista käy ilmi, miten runkojen katkonta onnistui. Näitä tarkempia mittaustietoja metsänomistajan pitää osata pyytää ostajalta, koska kaikki ostajat eivät anna tietoja automaattisesti. Eri ostajien tarjousten ja katkonnan vertailuun tarvitaan kuitenkin niin paljon puukauppoja ja seuranta-aineistoa, että käytännössä tätä tietoa on vain metsänhoitoyhdistyksissä. saavatkin todella arvokasta tietoa ja apua omalta metsänhoitoyhdistykseltään, jotka ovat järjestelmällisesti koonneet tietoa eri metsäyhtiöiden puunkorjuusta ja runkojen katkonnoista yli kymmenen vuoden ajan. 5. Uskalla kysyä tyhmiä Kun tarjoukset on tarkoin luettu ja paras mahdollinen ostaja leimikolle löytynyt, on aika kirjoittaa kauppakirja eli metsänhakkuusopimus. Viimeistään tässä vaiheessa on syytä selvittää kaikki epäselväksi jääneet asiat. Kehotan kaikkia metsänomistajia tekemään rohkeasti puukauppaa. Mutta on myös uskallettava kysyä sellaisia asioita, josta ei ole varma tai jota ei tiedä, Rintala sanoo. Valitettavan usein ongelmatilanteissa törmätään siihen, että metsänomistaja on allekirjoittanut kauppakirjan ymmärtämättä, mitä on tullut sovituksi. Puukaupan ehdoista sovitaan aina tapauskohtaisesti. Mitään yleistä tai yhteistä sopimuslomaketta tai kauppakirjapohjaa ei ole olemassa. Puukaupan ennakkomaksusta sovitaan myös tapauskohtaisesti, mutta yleensä se on neljännes tai viidennes arvioidusta kauppasummasta. Kaikki ostajat eivät sitä maksa. Jos leimikko hakataan kuitenkin vasta kahden tai kolmen vuoden päästä kaupasta, on ennakkomaksu varsin perusteltu. Ennakkorahoitus voidaan hoitaa myös rahoituslaitoksen kautta, mutta silloin metsänomistaja tavallaan maksaa itse oman puukauppaennakkonsa. Tällöin kyse onkin lähinnä lainan ottamisesta omaa puukauppamaksua vastaan. Kauppakirjassa sovitaan myös siitä, kuka hoitaa mahdollisen ennakkoraivauksen eli kaataako ostaja, myyjä vai joku muu korjuuta haittaavan aluskasvuston monitoimikoneen tieltä. Tarkkana on syytä olla myös juurikäävän torjunnasta sovittaessa. Kyse on lakisääteisestä velvoitteesta, joka koskee sulan maan aikaan tehtäviä hakkuita. Valtio ei enää korvaa kantojen käsittelyä juurikääpää vastaan. Osa metsäyhtiöistä on siirtänyt kulut myyjälle. Ensiharvennuskohteessa juurikäävän torjunnan kustannus voi helposti lohkaista kymmenyksen koko puukauppatilistä. 6. Valvo omia oikeuksiasi, tarvittaessa tiukastikin Ennen hakkuiden alkamista on hakkuualueen rajat, eri hakkuutavat sekä erikoiskohteet, kuten purot, pienet suot ja lähteet, merkittävä maastoon korjuuta varten. Yleensä se on ostajan tehtävä. Merkintöjen on syytä olla oikein, sillä merkinnät vaikuttavat puukauppatiliin. Valveutunut metsänomistaja käy hakkuun aikana paikan päällä seuraamassa töiden edistymistä. Puun korjuuta ja hakkuusopimuksen ehtojen toteutumista on aina syytä valvoa. Hakkuutyön jäljen pitää olla hyvää ja metsänhoitosuositusten mukaista. Tämä on erityisen tärkeää harvennuskohteissa. On ehdottoman tärkeää, että hakkuukoneen mittalaite toimii oikein. Puutavaran mittauslain mukaan puun hakkaajan on tehtävä omavalvontaa sen varmistamiseksi, että mittalaite toimi oikein. Tarvittaessa mittalaitteen toimivuus ja tarkkuus varmistetaan kontrolli- ja tarkistusmittauksilla, joita metsänomistajalla on aina oikeus pyytää ostajalta, Rintala kertoo. Hakkuiden päätyttyä ostaja toimittaa metsänomistajalle mittausasiakirjan eli mittaustodistuksen, mutta se ei Rintalan mukaan vielä riitä. Pelkän mittaustodistuksen avulla ei voi todeta, että kaikki meni, kuten sovittiin. Metsänomistajan pitää pyytää tarkempia mittaustietoja ja niitä pitää osata myös lukea. Vasta niistä voidaan todeta, että hakkuu ja puukauppa toteutui kuten oli sovittu, muistuttaa Rintala. Onnistuneen puukaupan päätteeksi metsänomistaja hyväksyy mittaustodistuksen, jonka jälkeen kaupan loppusumma tulee tilille tavallisesti kuukauden tai kahden kuluessa. Tahallisia sopimusrikkeitä Rintala tapaa työssään harvoin, mutta harmaalla alueella puukaupassa liikutaan hänen mukaansa aika usein. Siksi onkin tärkeää, että metsänomistaja osaa pitää puolensa. Paras tapa valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen ammattilainen valvomaan puukauppaa ja sen toteutumista on tehdä toimeksianto metsänhoitoyhdistykselle. Noin 40% puukaupoista metsänomistajat tekevät ns. valtakirjakauppoina, jossa metsänomistaja ostaa koko puukaupan hoitamisen Avaimet käteen palveluna omalta metsänhoitoyhdistykseltään. Pauli Rintala, kenttäpäällikkö MTK Metsälinja METSÄOMAISUUS ARVOKKAAMMAKSI KUNNON TIELLÄ Luota kokemukseemme ja rakennetaan sinulle hyvä metsätieverkosto! Kunnollisella tiellä varmistat pääsyn metsääsi metsää voidaan hoitaa ja puuta korjata ympärivuotisesti. JÄSENENÄ VARMISTAT edullisemmat hinnat! Uuden tien rakentaminen ja vanhan tien perusparannus vaivattomasti valmiina Avaimet käteen -periaatteella. Kysy lisää ja tee tilaus omasta Metsänhoitoyhdistyksestäsi! Varmista pääsy metsääsi! METSÄTIEN RAKENTAMINEN Puutavara-autotie, hinta alk. 15 /m + alv Hintaan sisältyvät: Metsätien suunnittelu ja maastomerkinnät Tarvittavat luvat ja lausunnot, tietoimitus Mahdollisten tukien hakeminen Tiealueen raivaus ja ainespuun korjuu Urakoitsijoiden ja materiaalin kilpailuttaminen Tien runkotyöt Pintamateriaalien valinnat ja toimitukset Töiden valvonta ja laadun varmistus Tie kerralla kuntoon! METSÄTIEN PERUSPARANNUS Puutavara-autotie, hinta alk. 13 /m + alv Hintaan sisältyvät: Metsätien kunnostussuunnitelma ja maastomerkinnät Tarvittavat luvat ja lausunnot Mahdollisten tukien hakeminen Tiealueen raivaus ja ainespuun korjuu Urakoitsijoiden ja materiaalin kilpailuttaminen Tien rungon kunnostaminen Pintamateriaalien valinta ja toimitukset Töiden valvonta ja laadun varmistus Metsäteiden rakentamiseen ja perusparannukseen Kemera-tukea! ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

8 8 Metsänhoitoyhdistys on valmis palvelemaan jäsenkuntaa ja vastaamaan markkinoiden haasteisiin Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savon valtuuston kokoontui tammikuun 12. päivänä ylimääräiseen kokoukseen ja valitsi yhdistykselle seuraavaksi kahdeksi vuodeksi kahdeksan jäsenisen hallituksen. Hallituksen koko kapeni edellisestä vaalikaudesta, sillä silloin jäseniä oli yksitoista. Hallituksessa on viisi jäsentä edellisestä ja kolme uutta. Seuraavassa jäsenet esittelevät itsensä ja arvioivat oman aktiivisuutensa metsänomistajina. Samalla he kertovat, millaisin odotuksin metsänhoitoyhdistys lähtee eteenpäin. Kaikille yhteisten kysymysten lisäksi hallituksen jäsenet saivat valita seuraavista kysymyksistä vähintään kaksi, joihin he vastaavat. 1. Kun katsotaan tulevaisuuteen, mikä on toiminnan tärkein painopistealue lähivuosina? 2. Kuinka nuoret saadaan kiinnostumaan metsästä, tulevina metsänomistajina tai metsäammattilaisina. Tarvitaanko myös maalle palaavia ammatinvaihtajia hoitamaan metsiä? 3. Mitä keinoja mhy:llä on edistää metsätilojen säilymistä tai niiden koon kasvua, kuuluuko yhteismetsä myös niihin? 4. Uuden lain metsänhoitoyhdistyksistä kanssa on eletty jo tovi yhdistyksen toimintaympäristö muuttui, mutta mikä muu muuttui vai muuttuiko mikään? Metsien hoidossa tarvitaan kaikkien työpanosta Esa Anttonen toimii kotitilallaan metsätalousyrittäjänä ja viljelee myös tilan pellot. Tila sijaitsee Kerimäen Louhella ja ostotilat noin kymmenen kilometrin päässä päätilasta. Tilan metsissä tehdään hankinta- ja pystykauppoja sekä myydään jonkun verran polttopuuta, metsänhoitotyöt ja hankintapuut tekee poika Pauli. Esa Anttonen on ollut Kerimäen mhy:n hallinnossa puheenjohtajana ja jäsenenä Itä-Savon ja Etelä-Savon hallituksissa. Etelä-Savon Mhy:n palvelurakenne on valmis, mutta kehittäminen sekä talouden kääntäminen strategian mukaisesti voitolliseksi on haastavaa - kuluja joudutaan karsimaan, tämä työ tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. 1. Painopistealueena toiminnassa ovat varautumiset kasvaviin puukauppamääriin ja taimikoiden hoitorästien purkamiseen. 2. Nuorten innostamiseen metsien omistajina asetan ison toivon nuorille valtuutetuille, hallituksen jäsenille ja nuorille toimihenkilöille. He osaavat käyttää nykyaikaisia viestintäkanavia. Metsien hoidossa tarvitaan kaikkien siihen pystyvien työpanosta, koska Etelä-Savon alueen ikärakenne on haastava. Uusi Mhy - laki mahdollistaa metsänomistajien toiveiden mukaiset palvelut, mikä on hyvä asia. Toivon metsänomistajilta ehdotuksia valtuutetuille ja hallituksen jäsenille yhdistyksen kehittämiseksi. Laadukkaat, monipuoliset ja kilpailukykyiset palvelut takaavat jäsenyyden kiinnostavuuden Juha-Pekka Hannikainen on maanviljelijä/maaseutuyrittäjä Savonlinnasta, jossa metsät myös ovat. Tilalla pyritään tekemään metsän vaatimat hoitotyöt ja hakkuut ajallaan ja koen olevani erittäin aktiivinen metsien hoitaja. Juha-Pekka Hannikainen on toiminut 12 vuotta metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa, josta kahdeksan vuotta hallituksessa ja kuusi vuotta hallituksen puheenjohtajana. Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo suuntaa tulevaan hyvillä fiiliksillä. Isolla yhdistyksellä on mahdollisuus tarjota metsänomistajille monipuoliset laadukkaat palvelut ympäri toimialueen. Uusilla tehdasinvestoinneilla puunkäyttö lisääntyy ja se tuo kysyntä puulle, työtä metsiin ja metsän parissa toimiville. 1. Painopistealue ovat laadukkaat, monipuoliset ja kilpailukykyiset palvelut. Ne takaavat jäsenyyden kiinnostavuuden jatkossakin. 2. Kotikasvatuksella iso merkitys, nuoret on saatava mukaan metsään pienestä pitäen. Peruskouluaan lopetteleville ammatinvalintaansa miettiville metsätietopäivä saattaa herättää kiinnostuksen. Tulevaisuudessa kaikkia alasta kiinnostuneita varmasti tarvitaan metsiä hoitamaan. 3. Neuvonnalla voidaan pyrkiä edistämään tilojen säilymistä. Yhteismetsät on yksi hyvä lisä siinä. En usko tämän olevan ratkaisu, mutta sopii pienelle joukolle metsänomistajia. 4. Kilpailu metsänomistajien sieluista on kasvanut. Mhy on kuitenkin ainut metsänomistajien edunvalvontaorganisaatio ja jäsenyys siinä on edelleen kannattavaa. Metsissä riittää työtä Voitto Heikkilä on metsä- ja maatalousyrittäjä, jolla päätuotantosuuntana on metsätalous. Lisäksi Heikkilä sahaa puuta kenttäsirkkelillä. Tilan metsät sijaitsevat Pertunmaalla ja Mikkelissä. Heikkilä tekee mielestään keskimääräistä metsänomistajaa aktiivisemmin töitä metsissään. Päättynyt vaalikausi oli ensimmäinen metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa. Kaksi ensimmäistä vuotta kului Järvi-Savon valtuustossa ja fuusion jälkeen kaksi vuotta Etelä-Savon valtuustossa, molemmissa yhdistyksissä oli myös hallituksen varajäsenyys. Tulevaan lähdetään positiivisin odotuksin, koska metsäalalla tuntuu olevan tekemisen meininki ja ison yhdistyksemme toiminta on saatu hyvin käyntiin. Nyt on tärkeää pitää palvelut ajanmukaisina ja kehittää niitä jäsenistön toiveiden mukaisiksi. Tässä työssä suurena apuna olisi jäsenten mielipiteet ja ajatukset myös mahdollisesti puuttuvista palveluista ja toivotuista toimintatavoista. Petri Pajunen Mhy Etelä-Savon hallitus v Vasemmalta Juha Pasonen, Ville Rouhiainen, Kaisa Ralli (vpj), Esa Anttonen, Kari Turunen, Juha-Pekka Hannikainen (pj), Esko Vahvaselkä ja Voitto Heikkilä 1.Puun käyttö näyttää kasvavan lähivuosina, joten puukaupan ja korjuun palvelut ovat mielestäni tärkein painopistealue. On tärkeää valvoa, että puukaupan toimintatavat pysyvät hyvinä ja kaikki halukkaat metsänomistajat saavat luotettavaa apua puukaupan teossa. Korjuupalvelu on tärkeä varsinkin harvennusleimikoissa, jotka voivat olla ostajille vähemmän haluttuja kuin päätehakkuut. Myös jatkuvan kasvatuksen hakkuissa metsänhoitoyhdistys voisi ottaa roolia. 2. Merkittävin rooli nuorten metsäkiinnostuksen syntymisessä on mielestäni vanhemmilla tai mahdollisesti muilla lähisukulaisilla, jos vanhemmilla ei ole metsää tai kiinnostusta metsään. Vanhempien kanssa jo lapsena metsässä kulkiessa ja tehdessä kiinnostus herää ja kasvaa. Ainakin minulle kävi niin. Myös kouluilla voisi olla merkitystä nuorten metsäsuhteen kehityksessä. Silloin tällöin on uutisoitu, miten koululuokkien vierailut metsätyömailla ovat herättäneet innostusta lapsissa. Käytännön näkeminen ja tekeminen ovat mielestäni parempia houkuttimia kuin luennot luokissa. Metsissä riittää työtä. Taimikon ja nuoren metsän hoitoa jää koko ajan rästiin, joten metsis-

9 9 tä innostuneet vanhat ja uudet metsänomistajat ovat erittäin tervetulleita metsätöihin. Maalle paluuta voi motivoida sekin, että omasta metsästään voi tehdä mieleisensä. Voi painottaa riistanhoitoa, marjastusta, sienestystä tai mikä tuntuu tärkeältä. Kiinnostuksesta seuraa mielestäni se, että metsän käyttö on valinta eikä metsän tila ole välinpitämättömyyden tulos. Yhdistyksen on oltava mukana luotettavana kumppanina Juha Pasonen työskentelee kesäajat rakennus - ja kattotöissä ja tekee talvella kotitilalla metsätöitä. Juha omistaa vaimon kanssa metsiä Hirvensalmella ja Mikkelissä. Oman arvionsa mukaan hän on melko aktiivinen metsänomistaja. Metsänhoitoyhdistysten hallinnossa hän on ollut luottamushenkilönä vuodesta Mhy Etelä-Savo on nyt yksi suomen suurimmista yhdistyksistä Suomen metsäisimmällä kulmalla. Jos täällä emme pärjää, niin missä sitten? Pari vuotta on opeteltu yhteistä toimintakulttuuria ja nyt on tulosten aika. Yhdistys on valmis palvelemaan jäsenkuntaa, vastaamaan markkinoiden haasteisiin ja toteuttamaan asiakkaiden toimeksiantoja ammattitaidolla ja kustannustehokkaasti. 1. Tulevaisuudessa yhdistyksen on panostettava puukaupallisiin palveluihin. Lisääväthän lähialueiden metsäteollisuuden investoinnit puunkäyttöä huomattavasti jo parin vuoden sisällä. Metsänomistajien tulee tehdä puukauppaa nousevaan markkinasuhdanteeseen, parantunein hinnoin ja yhdistyskentän on oltava siinä mukana luotettavana kumppanina. Kaikki voittavat, teollisuudelle turvataan puunsaanti, metsänomistajat saavat puusta parempaa hintaa ja yhdistys työtehtäviä. 2. Nuorten kiinnostus metsään alkaa vanhempien ja perheen ohjauksesta ja esimerkistä. Tärkeää on myös saada järjestettyä ensimmäisiä työtehtäviä metsän parissa mm. kesätöitä. Myös oikeat harrastukset ohjaavat metsän pariin kuten marjastus, metsästys, suunnistus tai partiotoiminta. Yhdistyksen on huomioitava myös nuoret esim. mo - koulutuksessa tai kesätapahtumien tiimoilta. Myös ammatillisessa mielessä yhdistyksestä löytyy nuorille kesätyöpaikkoja, harjoittelupaikkoja ja vakituisia työtehtäviä joka vuosi. Metsätaitokilpailut peruskoulun yläluokilla saattaisivat innostaa myös nuoria metsäalalle (yhteistyö koulujen kanssa). Omistuksen siirto nuoremmille pitäisi tapahtua nykyistä nopeammin Kaisa Ralli on yrittäjä Hanskilan maa- ja metsätilalla Partalansaarella. Tilalla myös matkailutoimintaa. Metsät sijaitsevat Sulkavalla ja Puumalassa. Metsänomistajana puukauppaa käydään tilalla vuosittain hankinta- sekä pystykaupoin. Hoitotöitä tehdään myös vuosittain. Luottamushenkilönä aiemmin Mhy Metsä-Savon sekä Mhy Etelä-Savon hallituksessa. Mhy Etelä-Savo rakentaa tulevaisuutta jäsenistön tarpeista lähtien hehtaarin metsäalue tarvitsee toimijoita metsiin. Hyvää ja toimivaa yhteistyötä rakennetaan kaikkien sidosryhmien kanssa. Yhteiskuntavastuullisesti merkitystä on sillä, kuinka eurot saadaan pyörimään omalla toimialueella. 1. Tulevaisuuden tärkein painopiste tulisi olla, että metsien omistuksen siirto nuoremmille sukupolville tapahtuisi paljon nykyistä nopeammin. Näin metsiin voisi tulla lisää positivista pöhinää. Mielenkiinto omia metsiä kohtaan kasvaisi. Tämä voisi tuoda mukanaan paneutumista mahdollisiin hakkuurästeihin sekä innostaisi hoitotöihin. 2. Nuorille metsänomistajille tulisi järjestää lyhytkursseja (myös nettikursseja), metsäneuvojien tulisi perehdyttää nuorta metsänomistajaa omien metsien mahdollisuuksiin. Kannustaa teettämään hoitotyöt ajallaan, jos oma aika ei siihen riitä. Jos innostusta riittää kannattaa opetella myös tekemään hoitotöitä itse. Kouluissa tulee järjestää metsätilaisuuksia, kertoa metsäalan opiskelumahdollisuuksista ja työllisyysnäkymistä tulevaisuudessa. Metsärokkaan tyyliset tapahtumat, some, ja sähköiset palvelut/digitalisaation eteneminen voivat lisätä nuorien kiinnostumista metsäasioista. Tähän saakka metsuritöihin on riittänyt paikallista työvoimaa. Tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua, jolloin koulutuksen keinoin asiaan tulee reagoida riittävän ajoissa. Nuorille tulee tarjota matalan kynnyksen mahdollisuuksia tutustua metsäalaan Ville Rouhiainen on metsätalousyrittäjä ja tällä hetkellä työskentelee lisäksi koulukodissa valvojana. Metsäpalstat ovat kotikunnassa Juvalla Ville luokittelee itsensä aktiiviseksi metsänomistajaksi. Istutukset ja raivaukset tehdään pääosin itse, puukaupat kilpailutetaan, alan tapahtumiin osallistutaan ja seurataan metsäalaa monipuolisesti. Ville Rouhiainen on suorittanut metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon ja tällä hetkellä hän viimeistelee metsämestarin erikoisammattitutkintoa. Takana on yksi kausi metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa. Tulevaan lähdetään positiivisin odotuksin. Metsänomistajille tulee tarjota jatkossakin vahvat ja asiantuntevat palvelut, edunvalvonta etunenässä. Metsäteollisuuden suunnitellut ja toteutuvat investoinnit lupaavat hyvää metsäsektorille. 1. Metsänomistajien etujen valvonta, jäsenistöstä huolehtiminen ja jäsenhankinta ovat toiminnan kannalta tärkeitä. Palvelutarjonta tulee pitää laadukkaana ja monipuolisena, ja sitä tulee kehittää tarpeen mukaan. 2. Metsäosaaminen ei enää siirry entiseen malliin sukupolvelta toiselle. Metsäalaa täytyy pitää esillä, nuorille tulee tarjota matalan kynnyksen mahdollisuuksia tutustua metsäalaan ja metsän mahdollisuudet työllistäjänä sekä sijoituskohteena täytyy tuoda esiin. Esimerkillämme voimme vahvistaa nuorten uskoa metsäalaan. Metsäomaisuuden siirtämistä jälkipolville tulisi helpottaa kaikin keinoin. Maalle palaavia ammatinvaihtajia tarvitaan ehdottomasti tukemaan metsänhoidon turvaamista tulevaisuudessa. Koulujen kanssa pitää tehdä yhteistyötä Kari Turunen on metsäyrittäjä, jonka metsät ovat Enonkoskella ja lähiympäristössä. Kari pitää itseään aktiivisena metsänomistajana, sillä metsä on ollut jo 30 vuotta työpaikka. Luottamushenkilö kokemusta on kertynyt kahdeksan vuotta metsänhoitoyhdistys Apun puheenjohtajana. Tulevaisuuteen katsotaan luottavaisin mielin, Etelä-Savolla on ollut kaksi vuotta aikaa kehittää eri toimintamalleja. Näistä opituista toimintamalleista saadaan entistäkin parempia ja tehokkaampia palveluja metsänomistajille. 1. Pidän tärkeimpänä tavoitteena saada harvennuspuulle lisää kysyntää ja parempaa hintatasoa. Hyvin hoidetut metsät tuovat kasvua, mutta kannattavuus mitataan puusta saatavalla myyntitulolla. 2. Koulujen kanssa pitää tehdä entistäkin enemmän yhteistyötä. Käydä tapahtumissa esillä, jossa nuoretkin käyvät. Toisaalta kyllä nykyisinkin, moni maaseudulta kotoisin oleva nuori suuntaa metsäalalle. Perhemetsätaloudessa opit metsäasioihin siirtyvät parhaiten nuoremmille tulevaisuuden metsänomistajille. Metsänhoito on oikea elinkeino Esko Vahvaselkä on maa- ja metsätalousyrittäjä Haukivuorelta, kaikki metsät ovat Haukivuorella. Esko on mielestään erittäin aktiivinen metsänomistaja. Metsään on sijoitettu jo usean vuosikymmenen ajan. Liki kaikki metsään liittyvät työt tehdään Juhani Krappe Nuorille metsänomistajille tulisi järjestää lyhytkursseja myös nettikursseja, nuorta metsänomistajaa tulisi perehdyttää omien metsien mahdollisuuksiin. itse ja vain harvoin metsässäni työskentelee muita. Aikeissa on vielä ostaa lisää metsää. Luottamushenkilön ura alkoi Haukivuoren metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsenenä ja sitten myöhemmin myös metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa. Etelä-Savossa työ jatkui hallituksen jäsenenä. Tulevaisuuteen suunnataan luottavaisin mielin metsäsektorilla olevaan hyvään vireeseen. 1. Talous tulee saada positiiviselle kasvu-uralle, jolloin olisi enemmän resursseja toiminnan kehittämiseen. Tämä toisi mukanaan myös mahdollisuuden tiedottaa enemmän mhy:n toiminnasta eri tahoille mm. oppilaitoksille. 3. Metsänhoitoyhdistys voisi kannustaa metsänomistajia huomaamaan, että metsänhoito on oikea elinkeino ja että metsätilan kokoa voi myös kasvattaa. Keinot näihin ovat neuvonnallisia. Metsänhoitoyhdistyksen tulisi saada metsänomistajat ymmärtämään, että metsänhoito voi olla myös yritystoimintaa. Yhteismetsä on yksi mahdollisuus, mutta itselläni ei ole vielä tarkempaa tietoa eikä kokemusta siitä.

10 10 Mhy Etelä-Savon valtuusto v Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savolle valittiin uusi 41 jäseninen valtuusto marraskuussa järjestetyissä postivaaleissa. Ääntään käytti yhdistyksessämme 4004 jäsentä eli noin 42 % jäsenistä. Edellisissä vaaleissa äänestysprosentti oli 34 %, joten aktiivisuus kasvoi selvästi. - Äänestysaktiivisuus osoittaa, että metsäasiat kiinnostavat ja että metsänhoitoyhdistystoiminnalla on metsänomistajien luottamus. Nyt valitut valtuutetut edustavat laajasti työelämää ja tuovat monipuolistatietotaitoa yhdistyksen kehittämiseen, luonnehtii johtaja Petri Pajunen. Valtuusto käyttää jäsenten päätösvaltaa ja on metsänhoitoyhdistyksen ylin päättävä elin. Uusi valtuusto kokoontui järjestäytymiskokoukseen ja valitsi hallituksen v Valtuutetut toimivat tehtävässään neljä vuotta eli saakka. Valituista valtuutetuista 21 % on uusia. Valtuutettujen keski-ikä on 53 vuotta. Haukivuoren vaalipiiri Nimi Ammatti Ikä Kotikunta Äänet Häkkinen Pasi Maatalousyrittäjä 40 Mikkeli 82 Vahvaselkä Esko Maa- ja metsätalousyrittäjä 56 Mikkeli 61 Mhy Apun vaalipiiri Nimi Ammatti Ikä Kotikunta Äänet Turunen Kari Metsäyrittäjä 48 Enonkoski 101 Tarvainen Janne Metsänhoitaja 48 Enonkoski 46 Häkkinen Pasi Vahvaselkä Esko Turunen Kari Tarvainen Janne Itä-Savon vaalipiiri Nimi Ammatti Ikä Kotikunta Äänet Hannikainen Juha-Pekka Maanviljelijä 57 Savonlinna 129 Anttonen Esa Metsätalousyrittäjä 57 Savonlinna 104 Myllys Mika Maatalousyrittäjä 50 Rantasalmi 82 Kilpeläinen Kirsi Maatalousyrittäjä 47 Rantasalmi 69 Suomalainen Jukka Yrittäjä 59 Savonlinna 65 Käyhkö Jari Maanviljelijä 51 Savonlinna 63 Nousiainen Kari Yrittäjämetsuri 63 Savonlinna 62 Loikkanen Olli Maanviljelijä 63 Savonlinna 58 Valkonen Jari Maatalousyrittäjä 50 Rantasalmi 57 Laamanen Kimmo Maa- ja metsätalousyrittäjä 36 Savonlinna 54 Voutilainen Juha Yrittäjä 47 Savonlinna 52 Kosonen Jouni Maanviljelijä 57 Savonlinna 49 Hannikainen Juha-Pekka Anttonen Esa Myllys Mika Kilpeläinen Kirsi Suomalainen Jukka Käyhkö Jari Nousiainen Kari Loikkanen Olli Valkonen Jari Laamanen Kimmo ETELÄ-SAVO Voutilainen Juha Kosonen Jouni

11 11 Järvi-Savon vaalipiiri Nimi Ammatti Ikä Kotikunta Äänet Pasonen Juha Yrittäjä 52 Hirvensalmi 144 Nummela Paavo Maanviljelijä 50 Joutsa 117 Heikkilä Voitto Metsä- ja maatalousyrittäjä 35 Pertunmaa 112 Taivalantti Paavo Maaseutuyrittäjä 66 Mikkeli 106 Torpo Hetta Yrittäjä 55 Hirvensalmi 96 Ruuth Noora Maaseutuyrittäjä 36 Mikkeli 91 Kuoppala Seppo Työnjohtaja 62 Pertunmaa 89 Mällönen Eero Ylikonstaapeli 50 Joutsa 82 Haukka Milla Maanviljelijä 36 Pertunmaa 73 Kuitunen Pentti Maatalousyrittäjä 68 Joutsa 71 Kekkonen Pentti Maanviljelijä 69 Mikkeli 67 Pajunen Taneli Maaseutuyrittäjä 29 Mikkeli 48 Suhonen Antti asianajaja, varatuomari 60 Mikkeli 47 Rantalainen Antti Maaseutuyrittäjä 45 Mikkeli 43 Pasonen Juha Nummela Paavo Heikkilä Voitto Taivalantti Paavo Torpo Hetta Ruuth Noora Kuoppala Seppo Mällönen Eero Haukka Milla Kuitunen Pentti Kekkonen Pentti Pajunen Taneli Suhonen Antti Rantalainen Antti Metsä-Savon vaalipiiri Nimi Ammatti Ikä Kotikunta Äänet Ralli Kaisa Agrologi-metsäteknikko 45 Sulkava 156 Kietäväinen Olavi Metsätalousyrittäjä 61 Puumala 130 Martikainen Esa Maanviljelijä 50 Juva 126 Rouhiainen Ville Metsätalousyrittäjä 32 Juva 94 Piispa Timo Kasvituotanto ja talouden asiantuntija 53 Juva 93 Ahonen Minna Maanviljelijä 47 Juva 83 Summanen Matti Maanviljelijä 59 Puumala 69 Tiimonen Antero Monialayrittäjä 56 Sulkava 68 Liimatainen Pekka Metsätalousyrittäjä 53 Juva 54 Tolvanen Asko Maanviljelijä 53 Sulkava 52 Kurki Kalevi Eläkeläinen 65 Sulkava 37 Ralli Kaisa Kietäväinen Olavi Martikainen Esa Rouhiainen Ville Piispa Timo Ahonen Minna Summanen Matti Tiimonen Antero Liimatainen Pekka Tolvanen Asko Kurki Kalevi

12 12 Valtuusto aloitti työnsä valitsemalla hallituksen vuosille Petri Pajunen Mhy Etelä-Savon uusi valtuusto piti kokouksen Mikkelissä to Valtuuston toimikausi on v Mhy Etelä-Savon hallitukseen v valittiin kahdeksan jäsentä ja kahdeksan henkilökohtaista varajäsentä: Kari Turunen, Enonkoski Esko Vahvaselkä, Mikkeli Juha-Pekka Hannikainen, Savonlinna Esa Anttonen, Savonlinna Voitto Heikkilä, Pertunmaa Juha Pasonen, Hirvensalmi Kaisa Ralli, Sulkava Ville Rouhiainen, Juva (varalla Janne Tarvainen, Enonkoski) (varalla Pasi Häkkinen, Mikkeli) (varalla Kirsi Kilpeläinen, Rantasalmi) (varalla Jukka Suomalainen, Savonlinna) (varalla Hetta Torpo, Hirvensalmi) (varalla Paavo Nummela, Joutsa) (varalla Olavi Kietäväinen, Puumala) (varalla Esa Martikainen, Juva) Mhy Etelä-Savon hallitus piti järjestäytymiskokouksen. Hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2017 valittiin Juha-Pekka Hannikainen Savonlinnasta ja varapuheenjohtajaksi Kaisa Ralli Sulkavalta. Mhy Etelä-Savon johtoryhmään valittiin Juha-Pekka Hannikainen, Kaisa Ralli, Juha Pasonen ja Petri Pajunen. MTK:n metsävaltuuskunnan kokousedustajana v toimii Juha-Pekka Hannikainen (varalla Kaisa Ralli). Metsänomistajien eteen tehty työ kantoi hedelmää Metsänomistajien verotus kevenee, kaavoitukseen liittyvä byrokratia vähenee ja sukupolvenvaihdoksia helpottamaan saadaan metsälahjavähennys. Yksityismetsien kantorahatulot nousivat noin 70 miljoonaa euroa edellisvuodesta lisääntyneen puukaupan seurauksena. Yhdessä uusien biotalousinvestointien kanssa metsänomistajan tulevaisuudennäkymät näyttävät siis valoisilta. Hartaasti toivottu metsätilojen sukupolvenvaihdosten tukijärjestelmä toteutuu Hallituksen tavoitteena oli laskea metsänomistajien ikärakennetta, vähentää kuolinpesämuotoista metsänomistamista sekä edistää puun saantia markkinoille ja kasvattaa metsätilojen keskikokoa. Ratkaisuksi se esitti metsälahjavähennystä. Metsälahjavähennys tarkoittaa käytännössä sitä, että lahjana saatujen tai lahjanluonteisina kauppoina tehtyjen omistuksenvaihdosten lahjaveroista on saatavissa osa (maksimissaan 81%) takaisin metsätilan tuloverotuksen kautta. Vähennyksen saaminen siis edellyttää metsänomistajalta puun myyntiä omistajanvaihdosta seuraavan 15 vuoden aikana, jolloin oikeus metsälahjavähennykseen on voimassa. Saamastaan kritiikistä huolimatta metsälahjavähennys on konkreettinen askel eteenpäin sukupolvenvaihdosten helpottamisessa ja hallituksen biotaloustavoitteiden saavuttamisessa. - Jatkossa lakia on helppo kehittää eteenpäin, kun jostain on ensin päästy liikkeelle, tiivistää MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Yrittäjävähennys tulee myös metsätalouteen Ensi vuoden alusta alkaen myös metsätalouden harjoittajat saavat tehdä 5 %:n suuruisen yrittäjävähennyksen pääomatuloistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alle euron pääomatulojen verokanta alenee 30 prosentista 28,5 prosenttiin. - Metsätalouden harjoittajat pääsevät tällä päätöksellä samalle viivalle muiden yrittäjien kanssa, iloitsee metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Mukana valtiovarainministeriön kaavailuissa ollut ajatus, että myös negatiivisesta tuloksesta tehtäisiin vähennys, saatiin lopullisesta päätöksestä onneksi poistettua. Yhteismetsien osalta vähennys toteutuu niin, että niiden verokanta laskee 26,5 %: iin. Kaiken kaikkiaan metsänomistajien verotus siis kevenee ensi vuonna. Maakäyttö- ja rakennuslain uudistus keventää byrokratiaa - Maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä luovuttiin vuoden alusta. Nykyään maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liitto. Alueelliset vetovoimatekijät voidaan näin entistä paremmin huomioida maakuntatasolla, kertoo lakimies Leena Penttinen. Metsäalueiden kaavoitustarpeet ovat tähän asti perustuneet pääsääntöisesti luontoselvityksiin, eikä kaavamerkintöjen vaikutuksia metsätaloudelle ole selvitetty juuri ollenkaan. - Maaliskuun alusta lähtien täytyy kuitenkin lakisääteisesti arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset myös metsätalouteen., Penttinen kertoo. Lupaviidakon keventämiseksi ja sujuvoittamiseksi yleiskaavojen maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta poistuu maisematyölupa Samalla ELY-keskusten rooli muuttuu kaavoitus- ja rakentamisasioissa neuvoa-antavaksi ja ELY-keskusten valitusoikeutta rajataan merkittävästi. Energia- ja ilmastostrategia tukee metsäbiotaloutta Suomen uusi energia-ja ilmastostrategia mahdollistaa metsiin perustuvan biotalouden kehittämisen ja kukoistamisen. - Strategian painopiste on aivan oikein liikenteen päästöjen vähentämisessä. Strategia avaa pään biokaasumarkkinoiden syntymiseen. Liikenteen päästöjen vähentäminen tukee vähäpäästöisiä investointeja, joita maamme tarvitsee, sanoo asiantuntija Anssi Kainulainen. EU julkisti energia- ja ilmastopoliittisen talvipakettinsa joulukuun alussa. Samassa yhteydessä julkistettiin esitys biomassan kestävyyskriteereiksi. MTK:n pelkona oli, että metsäbiomassan kestävän tuotantotavan voisi tulevaisuudessa joutua todentamaan tilatasolla, jolloin metsänomistajille olisi aiheutunut mahdoton byrokraattinen urakka. EU-komissioin esitys biomassan kestävyyskriteereiksi ei aiheuta uutta, ylimääräistä byrokratiaa metsänhoidon kestävyyden todentamisessa. EU-komission ehdottama riski- maaperusteinen tarkastelu sopii suomalaiselle metsätaloudelle hyvin. Kun Suomessa on toimiva metsälainsäädäntö ja seurantajärjestelmät, ei yksittäisen metsänomistajan tarvitse erikseen todistaa EU:lle, että hänen metsänsä ovat kestävästi hoidettuja. - MTK on tyytyväinen, että vaikuttamistyömme kantaa hedelmää ja että EU:n metsäisimmän maan erityispiirteet voidaan metsäbiomassan käytössä huomioida, kiittelee metsäjohtaja Hakkarainen. Uusi sähköinen puukauppapaikka käynnistyy maaliskuussa 2017 MTK on ollut mukana perustamassa ja käynnistämässä uutta, koko metsäsektorin yhteistä sähköistä puumarkkinapaikkaa, jonka on määrä aueta maaliskuussa Tämä uusi puukauppapaikka tulee korvaamaan nyt metsänhoitoyhdistysten käytössä olevan puumarkkinat.fi -sivuston ja toimimaan entistä tehokkaammin. Siellä esimeriksi on mahdollista metsänomistajan itse tarjota leimikkojaan kaupaksi. Puukauppapaikan avaaminen ajoittuu juuri sopivasti tilanteeseen, jossa uudet metsäbiotalousinvestoinnit alkavat näkyä puun kysynnässä. Anne Rauhamäki MTK metsälinja

13 13 Metsälahjavähennys kannustaa metsätilan sukupolvenvaihdokseen Hallituksen tavoite laskea metsänomistajien ikärakennetta ja vähentää kuolinpesämuotoista metsänomistamista saa konkreettista tulosta vuoden 2017 alusta. Käyttöön tulee metsälahjavähennys metsätiloja lahjoitettaessa tai lahjanluonteisin kaupoin luovutettaessa. Verohelpotuksen tavoitteena on myös edistää puun tuloa markkinoille sekä kasvattaa metsätilojen keskikokoa. Metsälahjavähennys tarkoittaa käytännössä sitä, että lahjana saatujen tai lahjanluonteisina kauppoina tehtyjen omistuksenvaihdosten lahjaveroista saa osan takaisin metsätilan pääomatuloverotuksen kautta. Vähennyksen saaminen siis edellyttää metsänomistajalta puun myyntiä omistajanvaihdosta seuraavan 15 vuoden aikana, jolloin oikeus metsälahjavähennykseen on voimassa. Jotta metsätila olisi metsälahjavähennyskelpoinen, metsätilalla tulee olla arvostamislain mukainen euron vähimmäisarvo. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa esimerkiksi Juvalla vähennysoikeus koskee siten yli 21,1 hehtaarin metsätiloja. Hehtaarirajat perustuvat Verohallinnon päätökseen vuotuisesta keskimääräisestä hehtaarikohtaisesta tuotosta kunkin kunnan alueella. Metsälahjavähennyspohja muodostuu monimutkaisen kaavan perusteella Sukupolvenvaihdosta suunnittelevien metsänomistajien kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen. Asiantuntijoiden kanssa voidaan suunnitella järkevin ja taloudellisesti kannattavin tapa hoitaa metsätilan sukupolvenvaihdos. Lakiesityksen tarkkojen yksityiskohtien selvitessä metsänhoitoyhdistyksillä on käytössään laskuri, johon metsätilan sijaintikunnan, arvon ja muut tiedot syöttämällä voidaan nopeasti saada suuntaaantavia lukuja siitä, minkälainen metsälahjavähennyspohja tilalla olisi. Konkreettinen askel eteenpäin Saamastaan kritiikistä huolimatta metsälahjavähennys on konkreettinen askel eteenpäin sukupolvenvaihdosten helpottamisessa ja hallituksen biotaloustavoitteiden saavuttamisessa. Jatkossa lakia on helppo kehittää eteenpäin, kun jostain on ensin päästy liikkeelle. Sukupolvenvaihdosten huojentaminen on tärkeää, jotta etenkin kuolinpesämuotoista metsänomistamista vähennettäisiin. Kuolinpesillä syntyy usein erimielisyyksiä tilan tai puun myynnistä, jolloin lopputuloksena voi olla, että mitään ei tilalla tapahdu. LKV-tiimin erityisasiantuntijat palvelevat metsätilan omistusjärjestelyissä, metsäarvioihin ja metsäkiinteistökauppaan liittyvissä asioissa. Metsävaratietolakia muutetaan Euroopan komissio ilmoitti viime syksynä, ettei nykyinen laki Suomen metsäkeskuksen metsävaratietojärjestelmästä täytä ympäristötietodirektiivin vaatimuksia. Suomessa valtiovalta tulkitsi tätä meidän harmiksemme niin, että kaikesta metsäkeskuksen hallinnassa olevasta metsävaratiedosta tulee julkista. MTK:lle ja metsänhoitoyhdistyksille metsänomistajien omaisuuden suojan puolustaminen ovat perustehtäviä, joten väännöstä tuli tiukka. Metsänomistajia pelotti ajatus, että metsäsuunnitelmatasoiset tiedot valuvat vääriin käsiin. Metsävaltuuskunta linjasi vuosi sitten, että haluamme olla edistämässä digitaalisten palveluiden syntymistä ja siksi olemme valmiita siihen, että hilapohjainen kaukokartoitustieto tulisi julkisesti saatavaksi. Kuviotietojen suhteen kantamme on tiukka. Metsävaratietojen julkisuudesta väännettiin peistä lähes vuosi. Syyskuun lopulla pääsimme ministeriön ja teollisuuden kanssa vihdoin kaikkia osapuolia tyydyttävään sopimukseen. Hallitus linjasi tulevan mallin neuvottelutuloksen mukaisesti ja lähetti komission kyselyyn vastauksen yhdessä sovitun ratkaisun mukaisesti. Kun uusi metsävaratietolaki tulee voimaan, todennäköisesti vuoden 2018 alussa, metsänomistaja päättää itse kuviotietojensa olemassaolosta metsäkeskuksen tietojärjestelmässä. Jos kuviomuotoset metsävaratiedot ovat metsäkeskuksessa, ne ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä. Jos metsänomistaja poistattaa metsävaratietonsa metsäkeskuksesta, ne eivät ole myöskään metsänomistajan käytettävissä metsään.fi palvelussa. Kaukokartoitukseen perustuva hilatieto on vapaasti saatavilla internetissä ja tietysti metsään. fi palvelussa. Vaikka metsänomistaja poistattaa kuviotiedot metsäkeskukselta, saa hän ne itselleen ja oman metsänhoitoyhdistyksen hyödynnettäväksi ja jalostettavaksi. Tällöin ei ole pelkoa, että tieto valuisi ulkopuolisille. Uusi malli tulee johtamaan siihen, että palvelujen kaupallinen tarjonta metsäomistajille kasvaa. Olisiko myös metsäkeskuksen syytä kehittää palvelujaan ja asiointiportaaliaan hilapohjaiseksi muuttuvassa tilanteessa? Metsänomistajien ja koko metsäalan etu olisi se, että metsäkeskus tuottaisi tiheästi päivittyvää hilatietoa yhdistämällä voimavarat Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tällä tavalla pystytään saamaan edullisemmin, enemmän ja tuoreempaa tietoa. Metsäsuunnitelmatasoisten palvelujen tuottaminen kannattaa jättää kilpailluille markkinoille eikä Metsään.fi palvelua pidä markkinoida metsäsuunnitelmana vaan asiointiportaalina. 100 % valtionavulla ei pidä kilpailla yksityisen liiketoiminnan kanssa. Tällöin tietosuojakysymyksistäkään ei tarvitse taistella. Metsäkeskuksen roolista onkin syytä käynnistää pikaisesti evaluointi, kun lainsäädäntö muuttuu ympärillä ja maakuntauudistus muuttaa edistämistoiminnan pelikenttää. Metsäkeskuksen edistämistoiminnalla on keskeinen rooli metsäbiotalouden nousussa, kun asiakkaiden tarpeista pidetään hyvä huoli. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan pj MTK r.y. Huomioliivi puukaupan toimeksiantopalvelun tai korjuupalvelutyömaan sopineille kaupan päälle Mhy Etelä-Savo kampanjoi turvallisen puukaupan ja puunkorjuun puolesta. Saat nyt vähintään 100 m3:n puukaupan toimeksiantopalvelun tai puunkorjuupalvelun tilaamalla kaupan päälle huomioliivin. Puunkorjuutyömailla liikuttaessa edellytetään huomioliivien käyttöä oman turvallisuutesi vuoksi. Huomioliivin avulla tulet paremmin nähdyksi puunkorjuutyömaalla ja liikunnallisissa harrastuksissa tien päällä myös pimeän aikaan. Kampanja on voimassa niin kauan kuin heijastinliivejä riittää. Ota yhteyttä puukauppa-asioissa omaan metsäasiantuntijaasi tai palvelunumeroomme p tai etelasavo@mhy.fi ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

14 14 Puunkorjuupalvelu Suomen Metsänhoitoyhdistykset ovat korjanneet puuta metsänomistajien lukuun kauan. Etelä-Savossa perinteet ulottuvat varmuudella ainakin 1980 luvulle. Olen itse ollut tekemisissä mhyn puunkorjuupalvelun kanssa 1987 vuodesta. Rantasalmen mhy toimitti haketta kunnan omistamaan kaukolämpölaitokseen. Aika normaalikuvio missä tahansa mhyssä. Metsureiden talvityöllisyyttä parannettiin hakkuutöillä, joista tuli erikoispuuta, kuitua ja energiapuuta. Valtion metsätuet olivat hyvänä apuna. Tuet maksettiin sujuvasti siihen aikaan, vaikkei käytettävissä ollutkaan nykyisiä tietoteknisiä välineitä. Yhdistysten puunkorjuussa taustalla on metsänhoidollinen huoli, sillä vakuustalletusten ja pinta-alaverotuksen porkkanoiden aikaan istutettuja taimikoita tulee ensiharvennusvaiheeseen ennätysvauhtia. Toiminta tuki ja täydensi alusta alkaen teollisuuden puunhankintaa. Alusta alkaen paikalliset yrittäjät saivat työtä mhyn korjuusta ja tätä linjaa on jatkettu edelleen. Mhyt tekevät töitä edelleenkin kasvatushakkuissa ja erikoishakkuissa (sähkölinjan varret, tie- ja putkilinjaukset, tontit). Suomessa on alueita, missä on paljon pieniä ja keskisuuria sahoja ja siellä mhyt toimittavat merkittävästi myös tukkia ja parrua. Valtakunnallisesti voi sanoa, että mhyn puunkorjuupalvelu syntyi energiapuun toimitusten, paikallisten puunkäyttäjien, erikoispuun ostajien ja harvennusten sekä etenkin metsänomistajien tarpeisiin luvun alussa mhyt korjasivat metsänomistajien lukuun n. 2,5 miljoonaa m 3 / vuosi liikuttiin jo n. 7 milj m 3 /v tasolla. Leimikkorakenne on pääsääntöisesti edelleen kuitupuuvoittoista ja kuitupuun hinnoittelu ohjaa kohdevalintaa. Kuitupuun hinta tällä hetkellä on varsin alhaalla ja pienpuun korjuuseen tarkoitetut tuet ovat erittäin byrokraattisia ja niiden maksuliikenne hidas, joten ensiharvennukset vaarantuvat. Mhyt etsivät puulle koko ajan lisäkäyttöä ja ovat mukana uusien hankkeiden raakaainehuollollisissa keskusteluissa. Mhy Etelä-Savo tuntee toimialueensa puumarkkinatilanteen ja metsien mahdollisuudet erittäin hyvin ja se antaa hyvän pohjan raaka-ainekeskusteluihin. Tämän hetken kysynnän kärki on mäntykuitupuussa sekä kuusitukissa. Eli sellaiset puut ovat nyt kysyttyjä, joissa on kuusen tyvi ja männyn latva. Puunhankinta on nopeasyklistä ja välillä tuntuu, että tehdaspäässä ei taida olla enää metsäväkeä ollenkaan puuhuollon suunnittelussa. On tultu tilanteeseen, jossa kuvitellaan, että haluttua puutavaralajia tulee heti kun hana avataan ja vastaavasti puuntulo loppuu haluttaessa kuin seinään eikä tästä koidu kummempia harmeja kenellekään. Harri Huupponen Asiakkuuspäällikkö Mhy Etelä-Savo Faktoja Mhy Etelä-Savon puunkorjuupalvelusta vuodelta 2016: - puuta korjattiin n hehtaarilta - töissä n. 60 yrittäjää/kuljettajaa - energiapuuta korjattu n omakotitalon energiakulutusta vastaava määrä - 19 eri toimituskohdetta - Asiakaspalautteen kuinka todennäköisesti suosittelisit tuttavallesi mhyn puunkorjuupalvelua? kysymykseen vastasi 233 eri henkilöä. Keskiarvo 1 (huono) 10 (paras) asteikolla oli tasan 9,0. Korjuupalveluyrittäjä rohkaisee metsänomistajia kesäleimikoiden suunnitteluun Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savolta löytyy jokaisen tiimin alueilta luottourakoitsijoita, jotka hoitavat puunkorjuupalvelutyön tehokkaasti ja laadukkaasti. Yksi tällainen ura-koitsija on Joutsan ja Hirvensalmi- Pertunmaa -tiimien alueella puunkorjuuta harjoittava Matti Lahtonen, jonka urakointialue painottuu pääasiassa Pertunmaan ja Joutsan kuntien alueille. Matti suorittaa itse hakkuupuolen ja pääsääntöisesti Matin perässä metsäkuljetuksen hoitaa aliurakointina Kyyhkysen Antti. Matti on tehnyt omien sanojensa mukaan metsäkonehommia noin 35 vuotta. Hän aloitti metsäkoneuransa ajokoneella, josta siirtyi sittemmin moton puikkoihin. Ensin hän toimi kuljettajana vieraalla ja myöhemmin ryhtyi yrittäjäksi. Vuodesta 2008 lähtien on Matti ollut sopimusurakoitsijana ensin Metsänhoitoyhdistys Järvi-Savossa ja fuusion myötä hän on jatkanut urakointia Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa. Yhteistyö metsänhoitoyhdistyksen kanssa on sujunut Matin mielestä kokonaisuudessaan hyvin ja yhdistyksen kanssa on ollut paremmin neuvotteluvaraa verrattuna isoihin yhtiöihin. Ainoana ongelmana on ollut vaihteleva kesätyöllisyys. Talvella on kiirettä, mutta kesät ovat työllisyyden kannalta haastavia, Matti toteaa. Matti suosittelee kesäkorjuumahdollisuuksien arviointia leimikoissa entistä avoimemmin mielin. Koneisiin on tullut akseleita lisää, renkaat ovat leveämpiä kuin ennen, jolloin kantavuus on parempi. Oikealla suunnittelulla ja ajouran havutuksella moni kohde voidaan korjata kesällä paremmin kuin huonona talvena. Talvikeleillä ei millään keritä korjaamaan kaikkia leimikoita ja kesäleimikoilla taattaisiin urakoitsijallekin tasaisempi työllisyys. Parissa kuukaudessa talvella ei keritä tienaamaan koko vuoden ansiota, Matti summaa. Matti rohkaiseekin siis isäntiä liikkeelle suunnittelemaan kesäleimikoita yhdessä metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Edes osittain kesäkorjuukelpoinen leimikko menee myös paremmin kaupaksi. Ei tarvitse pelätä, että urakoitsija tulisi sot- Kuvat Matleena Teppola kemaan metsää. Korjuut kyllä keskeytetään, mikäli kohde ei kestä kyseisenä ajankohtana, Matti päättää. Matleena Teppola

15 15 Monta polkua metsäammattilaiseksi Tulevaisuus metsäammattilaisena on houkuttelevampi kuin aikoihin. Metsäteollisuuden suurinvestoinnit, metsien käytön lisääminen, metsänomistajakunnan muutos ja vielä päälle eläköityminen. Siinä on monta mahdollisuutta uudelle metsäalan ammattilaiselle työllistyä. Metsäisten maakuntien korkeakoulu Xamk (Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulu) aloitti Xamkin metsäkoulutus jatkaa Mamkin tuttua ja tunnustettua toimintaa. Tarjolla on Mikkelin kampuksella koulutusta niin metsässä uraansa aloittavalle, alaa vaihtavalle kuin lisäosaamista etsivälle metsäammattilaiselle. Metsätalousinsinööri(amk) koulutusta toteutetaan päivätoteutuksena ja monimuotototeutuksena. Työelämässä vaikuttaville metsäammattilaisille mielenkiintoinen kokonaisuus on Metsätalouden liiketoimintaosaamisen opinnot, joissa tehdään metsätalousinsinöörin ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Tietojärjestelmiä opiskellaan läpi metsäopintojen. Herman Pöyhönen esittelee ryhmätyön tuloksia opiskelukavereille. Oppiaineita poikittain moniosaava metsäammattilainen Metsätalousinsinöörin osaaminen on poikkitieteellistä, opinnoissa on ekologiaa, taloutta ja tietojärjestelmiä. Vuosikymmenten yhteistyö työelämän kanssa näkyy Xamkin opetussuunnitelmassa. Opintoihin on valikoitunut vahvan perusmetsäosaamisen lisäksi työelämässä tarvittavaa ajankohtaista tietoa niin liiketoimintaosaamisesta kuin metsäomaisuuden hallinnasta. Vastavalmistunut metsäammattilainen työllistyy helpommin, kun hänellä on työelämässä tarvittavaa osaamista. Yksinäisestä kulkijasta sosiaaliseksi sukkuloijaksi Romanttinen mielikuva metsämiehestä yksinäisenä ahkeroijana on jo historiaa. Metsäammattilaisen tärkeä työkaveri on metsänomistaja, asiakas, jonka metsäomaisuuden hoitamiseen etsitään yhdessä toimivia ratkaisuja, vaikkapa puunmyyntiä, metsänhoitotöitä tai metsäteiden kunnostamista. Metsätalousinsinööri työtehtävissään myy metsäpalveluja, ostaa puuta, hyödyntää metsäenergiaa, ohjaa puunkorjuuta tai tekee vaikkapa luonnonhoitohankkeita. Tärkeimpiä työvälineitä ovat tietokone ja puhelin, tieto kulkee metsässä mukana ja sitä myös koko ajan päivitetään. Oskari Lahti tekee metsätalousinsinöörin tutkintoa päivätoteutuksena, päätoimisena opiskelijana. Oskari listaa opiskelun parhaiksi asioiksi käytännönläheisyyden, oppimisen ja tekemisen metsässä sekä ystävät. Opiskeluvuosien aikana syntyy elämän mittaisia ystävyyssuhteita puhumattakaan kavereiden kautta löydetyistä yhteisistä harrastuksista. Oskarin valinta vapaisiin opintoihoin oli opiskelijavaihto, jonka hän teki Norjassa. Tunnelmia vaihto-opiskelusta turskamaassa voi lukea Oskarin ja Lantan Jarin blogista ( erasmustillnorsk.weebly.com/). Opinnäytetyö on osa metsätalousinsinöörin tutkintoa myös monimuotototeutuksessa, jossa kelpoisuusvaatimuksena on aiempi korkeakoulututkinto. Opinnot kestävät noin kaksi vuotta. Monimuotototeutuksesta ensimmäisten joukossa valmistunut Sanna Hakolahti tarkasteli opinnäytetyössään Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon reklamaatiokäytäntöjä ja kehitti niitä. Aiheen opinnäytetyöhön Sanna löysi harjoittelun aikana metsänhoitoyhdistykseltä. Aiempi kaupallisen alan tutkinto tuo Sannalle erikoisosaamista, jolle on kysyntää metsäalalla. Metsäalan liiketoimintaosaamisen opinnoista ylempi ammattikorkeakoulututkinto Vuosia metsäalalla työskennellyt on nähnyt vuosien aikana toimintatavan muutokset ja lukuisat organisaatiomallit. Työnkuvan muuttuminen haastaa päivittämään ja syventämään osaamista. Metsätalouden liiketoimintaosaamisen opinnot, joissa tehdään työelämälähtöinen kehittämishanke, antaa hyvän mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen. Metsäalan koulutuksesta tietoa etsivää auttaa opintopolku.fi Hyvän kuvan metsäalan koulutuksista saa opintopolku.fi palvelusta, josta löytyvät kaikki metsäalan koulutukset metsäkoneenkuljettajasta metsänhoitajaan. Kaikkia Xamkin tarjoamia metsäalan tutkintoja voi opiskella myös avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Niistäkin lisätiedot löytyvät opintopolku.fi sivustolta ja osoitteesta xamk.fi. Johanna Jalkanen Metsätalouden ja ympäristöteknologian koulutusyksikkö Xamk Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK.FI Kampuksena koko maailma. Oppimista ja oivaltamista, Jenna Kallinen kuvaa digikasvion metsäekologian opinnoissa. Hae opiskelemaan Mikkeliin : METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK), 240 op, 4 vuotta Lisätietoja Johanna Jalkanen, p METSÄTALOUDEN LIIKETOIMINTA, METSÄTALOUSINSINÖÖRI (YAMK), 60 op, 2 vuotta Lisätietoja Pasi Pakkala, p

16 LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE 4. HAUKIVUORI MIKKELI ITÄ HAUKIVUORI Asiakkuuspäällikkö VESA VÄÄNÄNEN Korjuuesimies JUHA KOKKO ARI TEITTINEN JARI LOIKKANEN JYRKI UKKONEN JOUTSA KARI PAASO MATLEENA TEPPOLA VEIKKO HALMESAARI Metsäesimies JUSSI RAUTIO MIKKO PIISOLA Metsäesimies VELI MANNINEN HIRVENSALMI-PERTUNMAA Palvelemme sinua koko toimialueellamme! JARMO MÄKIRANTA AAPO MANNINEN Haukivuori 4 Juva Metsäesimies SAMULI NIINA IKONEN KOIVISTO Metsäesimies SAMULI NIINA IKONEN KOIVISTO Joutsa 1 2 Hirvensalmi 13 3 Mikkeli MIKKELI LÄNSI Anttola 62 Pertunmaa 5 HERKKO HÄMÄLÄINEN JARMO TORVINEN PUUMALA-ANTTOLA TAINA KEKKONEN Metsäesimies TAPIO PERKO SAIMI RITVANEN PAULI KAIPAINEN JAAKKO SALAKKA Metsäesimies SUSANNA LESKIN

17 17 6. JUVA ITÄINEN ASIAKKUUSALUE HANNU KÄRKKÄINEN JARI PARKKINEN IDA SARA-AHO Asiakkuuspäällikkö HARRI HUUPPONEN Korjuuesimies ARTO TURTIAINEN SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI VILLE OINONEN Metsäesimies HANNA REIJONEN MAIJA-LIISA KETTUNEN OTTO KANKKUNEN JANI PULKKINEN Metsäesimies IIRO OJALAINEN KERIMÄKI-SAVONRANTA Savonranta Rantasalmi Enonkoski KATRI IHALAINEN MONONEN PIIA KIETÄVÄINEN TAPANI HUTTUNEN Kerimäki Savonlinna 14 Sulkava 7 9 Punkaharju VELI-MATTI SUHONEN Metsäesimies JORMA KORPELA Puumala 9. SAVONLINNA ITÄ PUNKAHARJU ENONKOSKI Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi 7. SULKAVA AKI PARKKINEN ROBIN TAHVANAINEN VESA LAUKKANEN EN AKI KEMPPINEN TOMI MIETTINEN EIJA KOISTINEN tavattavissa 2 3 pvä/vko Metsäesimies JAANA NIKKONEN MIIA SUHONEN ARTO SEPPÄNEN Metsäesimies HEIKKI MONONEN

18 18 HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS Johtaja PETRI PAJUNEN Talouspäällikkö ANJA LIPSANEN Toimistopäällikkö MARJUKKA KAKRIAINEN Toimistoassistentti KIRSI HIMANEN METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT Toimistoassistentti TARJA HEIKKINEN Toimistoassistentti MAARIT JORDAN-VALTONEN Erityisasiantuntija metsäsuunnittelu TEEMU PYLKKÄNEN alueet TIET JA OJAT, LANNOITUS Erityisasiantuntija metsäsuunnittelu MARKKU MODIG alueet Erityisasiantuntija metsäsuunnittelu JAAKKO RYYNÄNEN alueet Erityisasiantuntija metsäsuunnittelu TIMO VARTIAINEN alueet METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, METSÄVEROTUS, METSÄARVIOT Erityisasiantuntija, tiet ja ojat REIJO KÄHÄRÄ alueet Erityisasiantuntija, tiet ja ojat KALLE KAARTINEN alueet METSÄVARATIETOJEN JA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN BIOTALOUDEN KASVUSSA ETELÄ-SAVOSSA -HANKE Erityisasiantuntija, LKV ANTTI TIIHONEN alueet Erityisasiantuntija, LKV KIMMO ASIKAINEN alueet Erityisasiantuntija, LKV PETRA HUUPPONEN alueet METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI TUOMAS VALTA Metsälakimies TUOMAS PESÄLÄ tuomo.pesala@mhy.fi Lakipuhelin päivystää ma klo (4,01e min + pvm/mpm) ANNAMARI RAJOO Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki annamari.rajoo@mhy.fi JUKKA HAATAJA Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki jukka.haataja@mhy.fi Anttolan toimisto, Vanhanpappilantie 1, Anttola Enonkosken toimisto, Tervarannantie 2, Enonkoski Haukivuoren toimisto, Keskustie 54, Haukivuori Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, Hirvensalmi Joutsan toimisto, Länsitie 8, Joutsa Juvan toimisto, Väätäisentie 5, Juva Kerimäen toimisto, Multamäentie 18, Kerimäki Mikkelin toimisto, Savilahdenkatu 32, Mikkeli Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, Pertunmaa Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, Punkaharju Puumalan toimisto, Keskustie 17, Puumala Rantasalmen toimisto, Kylätie 17, Rantasalmi Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A 5, Savonlinna Savonrannan toimisto, Monninsaarentie, Savonranta Sulkavan toimisto, Tiiterontie 17 A, Sulkava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

19 19 Etelä-Savon yhteismetsä perustettu Mhy Etelä-Savon alueelle Etelä-Savon yhteismetsän perustamistoimitus pidettiin Juvalla. Perustamisvaiheessa 18 osakkaan muodostaman yhteismetsän pinta-ala on 500 ha. Etelä-Savon yhteismetsän toimialue on sama kuin metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toimialue eli Enonkosken, Hirvensalmen, Joutsan (pl. Leivonmäki), Juvan, Sulkavan, Pertunmaan, Puumalan ja Rantasalmen kuntien sekä Mikkelin (pl. Ristiina ja Suomenniemi) ja Savonlinnan kaupunkien alueet. Etelä-Savon yhteismetsän perustaminen on käynnistetty yhteistyössä metsäkeskuksen kanssa. Yhteismetsä on yksi ratkaisu päästä mukaan suurempaan kokonaisuuteen, jolla on edellytyksiä kannattavampaan metsätalouteen. 4 Joutsa 1 2 Hirvensalmi Pertunmaa 5 Haukivuori Mikkeli 5 Juva 6 Anttola 62 5 Puumala Rantasalmi Sulkava 8 Savonranta Enonkoski Kerimäki Savonlinna Punkaharju 9 7 Etelä-Savon yhteismetsä ei ole sidoksissa yhteen puunostajaan, joten päätöksenteko pysyy osakkaiden omissa käsissä. Yhteismetsän ohjesääntö on toiminnan keskeisin asiakirja ja metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan. Koko tuo etua puukauppojen kilpailuttamisessa ja metsien hoidossa. Yhteismetsä antaa säännölliset tulot. Yhteismetsään liittyminen ja toimituskustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista. Yhteismetsien avulla voidaan muodostaa suurempia metsäkokonaisuuksia ja näin luoda hyvät edellytykset metsätalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiselle. Yhteismetsässä ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Hoitokunta vastaa käytännön toiminnasta. Oman metsän tai määräalan liittäminen osaksi Etelä- Savon yhteismetsän osuuksia vastaan on hyvä vaihtoehto, jos haluaa vaivattoman tavan omistaa metsää itselle ja seuraavalle sukupolvelle, välttää yhteisomistuksessa olevan tilan pilkkomista pienempiin osiin, edullisen ja helpon ratkaisun tilan tasapuoliseen jakoon ja metsätilan pysyvän hyvin hoidettuna tulevaisuudessa, mutta hoitovastuun siirtyvän yhteismetsällä ja metsäammattilaisilla. Verokanta on yhteismetsällä edullisempi kuin yksityisillä verovelvollisilla. Yhteismetsän veroprosentti laskettiin alkaen 28 prosentista 26,5 prosenttiin. Vero maksetaan yhteismetsän lopullisesta vuotuistuotosta. Osakkaille jaettavasta ylijäämästä verot on jo maksettu. Yhteismetsä rinnastetaan yksityisiin metsänomistajiin, joten se saa samat edut mm. Kestävän Metsätalouden rahoituslain mukaisesti. Yhteismetsään pääsee mukaan myös perustamisvaiheen jälkeen ja pinta-alaa on tavoitteena kasvattaa tulevaisuudessa. Lisätietoa yhteismetsään liittymisestä voi kysyä joko omalta metsäasiantuntijalta tai Esa Lappalainen Suomen metsäkeskus, p Petra Huupponen Mhy Etelä-Savo, p Tämän voi vain jääkausi hävittää Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden toteuttaminen helpottuu. Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tukee metsäteiden rakentamista ja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tie- ja oja-asiantuntijaltamme: Kalle Kaartinen, p , kalle.kaartinen@mhy.fi toimialue: Juva, Sulkava, Rantasalmi, Savonlinna, Kerimäki, Savonranta ja Punkaharju Reijo Kähärä, p , reijo.kahara@mhy.fi toimialue: Puumala, Anttola, Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

20 20 Tiimin pinta-ala lisääntyi noin hehtaaria, se halkaisee Etelä-Savon; luoteessa vesistön takana vastassa on Varkauden Kangaslampi Pohjois-Savosta ja etelässä Parikkala ja Ruokolahti Etelä-Karjalasta. Toimistojen luku kasvoi kolmeen Savonlinnassa tiimi jakaa toimiston itäisen asiakkuusalueen kanssa. Savonlinnan toimistossa on asemapaikka tiimipäällikkö, metsäesimies Heikki Monosella, joka huolehtii metsänhoito- ja puunkorjuupalvelun toteutuksesta ja metsäasiantuntija Vesa Laukkasella. Punkaharjun toimiston toimihenkilöitä ovat metsäasiantuntijat Aki Parkkinen ja Robin Tahvanainen. Enonkosken metsäasiantuntijoina toimivat Miia Suhonen ja Arto Seppänen. Savonlinnan toimistosta löytyy myös kolme erityisasiantuntijaa. Kalle Kaartinen vastaa itäisen alueen tienrakennus- ja ojituspalveluista ja metsänlannoituksesta. Petra Huupposen töihin kuuluu metsäkiinteistöjen välitys, metsätilan sukupolvenvaihdokset ja omistusjärjestelyt, metsäarviot, metsäverotus Savonlinnassa, Kerimäellä, Savonrannalla, Punkaharjulla ja Enonkoskella. Metsäsuunnitelmien laadinta ja päivitys, tila-arviot ovat työnä Timo Vartiaisen alueella: Savonlinna, Punkaharju, Rantasalmi. Luonnon koko kirjo - Meillä on kaikki mitä suomalainen luonto tarjoaa paitsi TIIMIKIERROS Savonlinna itä - Punkaharju täydentyi Savonlinna itä - Punkaharju - Enonkoski tiimiksi Vuodenvaihteessa tapahtuneen fuusion jälkeen tiimin toimialue kasvoi entisen Mhy APUn alueella. Tiimin toimialueena on nyt entinen Punkaharjun kunta, Enonkoski ja Kerimäeltä Silvola, Simpala, Anttola, Ruokolahti sekä Savonlinnasta Moinsalmen ja Haapalan suunnat. Vesistöjen osuus on huomattava ja alue siksi erittäin rikkonainen vaikuttaen työmatkoihin ja koneiden siirtoihin. uumala Rantasalmi Sulkava 8 Enonkoski Savonranta Kerimäki Savonlinna Punkaharju Enonkosken toimisto Tervarannantie 2, Enonkoski Savonlinnan toimisto Olavinkatu 23 A 5, Savonlinna Punkaharjun toimisto Mäntytie 2, Punkaharju ei tuntureita: saaristoa, Punkaharjun hiekkakankaita, Silvolan reheviä lepikoita, Koloveden kallioita ja kasvuisia kuusikoita kirjanpainajan kaluttavaksi. Suometsiä on melko vähän, mäkisessä maastossa vesi kun valuu suoraan järveen, tiivistää Heikki Mononen. Tiimin alueen erityispiirre ovat Puruveden ja Pihlajaveden saaristot, niistä on noin 5000 hehtaaria metsätalouskäytössä. Tiimin alueella on metsää noin hehtaaria. Metsät ovat kohtalaisen hyvin hoidettuja ja poikkeustapauksiin sekä ennaltaehkäisyyn tarjoaa yhdistys nopeaa ammattiapua kilpailukykyisin ehdoin. Metsätilat asettuvat hyvin samaan kokoluokkaan yhdistyksen keskiarvon, 33 hehtaaria, kanssa. Alueella on noin 1600 metsänomistajaa. Etämetsänomistajia on jonkin verran, mutta täällä maaseutu on vielä kohtalaisen elinvoimaista, varsinkin Savonlinnan liepeillä ja suurin osa metsänomistajista asuu samalla seudulla. Savonlinna itä - Punkaharju Enonkoski tiimi tekee töitä kolmessa toimistossa, yhteiskuvassa väki vasemmalta oikealle. Vesa Laukkanen, metsäasiantuntija, Savonlinnan toimisto, toimialue Haapala, Nojamaa, Ranta-Kaartila, Moinsalmi, Kosola-Pellossalo ja Saaristo. Harrasteet veneily, harrasteauto- ja järjestötoiminta, kuntosali. Robin Tahvanainen, metsäasiantuntija, Punkaharjun toimisto, toimialue Putikko, Ruhvana, Vuoriniemi ja Särkilahti. Harrastukset: kalastus, patikointi ja laskettelu. Aki Parkkinen, metsäasiantuntija, Punkaharjun/Savonlinnan toimisto, toimialue Vaara, Hiukkajoki, Putikko, Vaahersalo, Kulennoinen, osa Ruokolahtea, Simpala, Silvola, Anttola. Harrastukset golf, sali, metsästys ja kalastus. Miia Suhonen, metsäasiantuntija, Enonkosken toimisto ja toimialue Hanhivirran Lossilta Savonlinnan rajalle. Vapaa-aika kuluu perheen kanssa ja koiraharrastuksissa, myös luonnossa liikkuminen ja pohjoisen retket on tärkeitä. Arto Seppänen, metsäasiantuntija, Enonkosken toimisto, toimialue Enonkoskella Hanhivirran lossin pohjoispuoli ja lisäksi Enonkosken kunnan metsät 1000 hehtaaria. Harrastukset liikunnallisia, kesällä suunnistus ja talvella hiihto lisäksi, jos aikaa jää metsänhoitoa, penkkiurheiluna jääkiekko. Heikki Mononen, tiimipäällikkö ja metsäesimies eli toteuttaja Savonlinnan toimistolla ja kahdesti vuoteen metsässä. Harrastuksina hiihto ja oheislajit, vaellus, puutyöt, puulämmitys, metsänhoitotyöt, sotahistoria ja turvallisuuspoliittinen valistustyö. Yrittäjät ja metsurit Palkkametsurit: Heikki Hyvönen, Matti Muhonen, Hannu Yli-Nikkilä ja Juha Kapanen, Mikko Oikari, Mika Hautajärvi, Seppo Immonen, Kaj Nenonen, Esko Konttinen. Motoketjut: Silvester Oy (Pasi Silvennoinen), Pauli Nousiainen, Kari Turunen. Kaukokuljetus: Kari Malmstedt oy. Maanmuokkaus ja kaivurityöt: ON-Kone (Olli Naukkarinen) ja Mustaniemen kaivu (Silvennoinen Petri). Lisäksi aurauksiin, teiden lanauksiin ja sorastuksiin ym. käytetään useiden paikallisten yrittäjien palveluita.

21 21 Mhy Etelä-Savo hoitaa Enonkosken kunnan metsät Itäsavolaiskuntien metsäomaisuus on merkittävä. Tiukimman talouden aikoina jotkut kunnat ovat ehkä hakanneet metsäsuunnitelmassa olevia hakkuuesityksiä enemmän tai ovat päätyneet myymään metsäkiinteistöjä. Useat kunnat käyttävät metsänhoitoyhdistystä metsäasioiden hoitajana ja omien budjettiesitystensä toteuttajana. On tavallista, että maalaiskunnan hallinnossa on metsäosaamista vankasti. Niin on Enonkoskellakin. Mhy Etelä-Savo ja Apu fuusioituivat 2017 alussa. Keväällä 2016 kunnanvaltuusto pyysi allekirjoittaneen ja Mhy Apu:n Arto Seppäsen kuultavaksi kunnan metsäomaisuuden hoidosta ja mhyn palveluista metsänhoitoyhdistysten fuusioitumisen jälkeen. Enonkosken kunnan metsät ovat olleet vuosikymmenet mhyn hoidossa. Metsäasiat herättävät aina vilkasta keskustelua ja voimakkaita tunteita, koska monilla meistä on oma metsäsuhde metsäkansaa kun olemme. Hyvien keskustelujen jälkeen kannustimme kilpailuttamaan metsäpalvelut, koska markkinatalous on tervetullutta myös metsiin. Erityisesti puukauppojen kilpailuttaminen on tätä päivää, koska koko metsänomistuksen liikevaihdosta sen osuus on n. 90 %. Kuluja euromääräisesti kilpailuttamalla voi säästää satasia, mutta tuloja kilpailuttamalla voi tienata useita tuhansia euroja. Kilpailuttamisen jälkeen Enonkosken kunta valitsi Mhy Etelä- Savon paikallisena toimijana Enonkosken kunnanjohtaja Kari Kuuramaa tarkastelee sopimuksen sisältöä ennen allekirjoitusta, vasemmalla tilaajan toinen allekirjoittaja, kunnaninsinööri Keijo Kemppinen ja oikealla mhyn allekirjoittaja, asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen jatkamaan kunnan metsien hoitoa. Mhy Etelä-Savolle päätös on suuri luottamuksen osoitus ja mhy aikoo hoitaa tehtävää vastuullisesti kunnan päätösten mukaisesti. Enonkoskella on talousmetsää 963,6 ha. Metsäteollisuuden puolella pitkän päivätyön tehnyt ja nykyisin mhyn palveluksessa olevan Arto Seppäsen mielestä kunnan metsät ovat hyvin hoidettuja, maapohjat ovat hyviä ja kunnan metsien kehitysluokissa on hyvät tulevaisuuden eväät. Taimikoita on n. 250 ha, nuoria kasvatusmetsiä n.200 ha, varttuneita kasvatusmetsiä 330 ha ja uudistuskypsää metsää n Kokonaispuumäärä on m 3 eli keskipuusto n. METSÄ TUOTTAVAKSI PALVELUSOPIMUKSELLA Merja Kuuramaa 144 m 3 /ha. Vastuulliseksi metsäasiantuntijaksi on nimetty mhyn puolelta Arto Seppänen ja varalle Harri Huupponen. Harri Huupponen Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä voit solmia kanssamme palvelusopimuksen. Metsäammattilaisemme tuottavat sinulle tietoja ja ehdotuksia metsäsi kunnon parantamiseen. Näin pysyt jatkuvasti ajan tasalla metsäsi tilasta. Tämä kuuluu jäsenhintaan! Laita metsäsi tuottamaan! MHY-JÄSENEN PERUSPAKETTI MHY-JÄSENEN PALVELUSOPMUS Metsävarallisuuden asiantuntija Peruspaketti sisältää mm.: Henkilökohtaisen metsäasiantuntija Metsäkatsaus puhelimitse tai toimistolla Metsäkäynti Puunmyyntisuunnitelma PEFC-metsäsertifiointi Paikalliset puun hintatiedot Jäsenhinta alk. 100e / vuosi Hinta sisältää: MHY-jäsenen peruspaketti Vuosittainen toimenpide-esitys ja tarvittaessa metsäkäynti Tarvittaessa metsäsuunnitelman päivitys Metsäveroilmoituksen tekeminen Palvelusopimusasiakkaalle taataan palveluvarmuus myös erityistilanteissa. Kysylisää omastaosuuspankistasitaikatsolisätietoja osoitteestaop.fi/metsa. Jäsenetuihisi kuuluvat myös mm. jäsenlehdet, koulutustilaisuudet ja yhteistyökumppaneidemme alennukset. Mhy jäsenyys kannattaa! Tee sopimus metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon kanssa! ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

22 22 Kullanarvoista tietoa Metsänomistajille TIEDÄTKÖ METSÄSI ARVON? Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa -hanke tarjoaa metsänomistajille tärkeää tietoa metsätaloudesta koko Etelä-Savon alueella. Kiertueen tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia mahdollisuuksia oppia uutta ja kuulla ajankohtaista tietoa useista eri teemoista. Seuraavat tilaisuudet: Teema: Metsänomistaminen ja omistusjärjestelyt Paikka: Kunnanvirasto, Pertuntie 14, Pertunmaa Aika: tiistai klo 18:00 Paikka: Kunnanvirasto, Keskustie 2, Hirvensalmi Aika: torstai 2.2. klo 18:00 Paikka: YO-keskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5, Mikkeli Aika: tiistai 7.2. klo 18:30 Paikka: Kunnanvirasto, Keskustie 14, Puumala Aika: torstai 9.2. klo 18:00 Paikka: Partalan kartano, Huttulantie 1, Juva Aika: maanantai klo 18:00 Paikka: Kunnanvirasto, Kauppatie 1, Sulkava Aika: tiistai klo 18:00 Paikka: Kunnanvirasto, Poikkitie 2, Rantasalmi Aika: keskiviikko klo 18:00 Paikka: Koulun auditorio, Kirkkotie 3, Enonkoski Aika: torstai klo 18:00 Paikka: Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna Aika: torstai klo 18:00 Teema: Puukauppa Paikka: Mikpoli-Sali, Patteristonkatu 2, Mikkeli Aika: lauantai klo 12:00 Paikka: Kunnanvirasto, Pertuntie 14, Pertunmaa Aika: maanantai klo 18:00 Paikka: Kunnanvirasto, Keskustie 2, Hirvensalmi Aika: tiistai klo 18:00 Paikka: Kunnnanvirasto, Keskustie 14, Puumala Aika: keskiviikko klo 18:00 Paikka: Partalan kartano, Huttulantie 1, Juva Aika: torstai klo 18:00 Paikka: Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna Aika: lauantai 1.4. klo 12:00 Paikka: Koulun auditorio, Kirkkotie 3, Enonkoski Aika: maanantai 3.4. klo 18:00 Paikka: Kunnanvirasto, Kauppatie 1, Sulkava Aika: tiistai 4.4. klo 18:00 Paikka: Kunnanvirasto, Poikkitie 2, Rantasalmi Aika: keskiviikko klo 18:00 Lisätietoja: Tuomas Valta I I p I tuomas.valta@mhy.fi Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä-Savossa hanke tarjoaa metsänomistajille tärkeää tietoa metsätaloudesta koko Etelä-Savon alueella. Metsä Vastaa kiertueen tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia mahdollisuuksia oppia uutta ja kuulla ajankohtaista tietoa useista eri teemoista. Kiertueemme matkaa helmikuun loppuun mennessä kaikille Etelä-Savon paikkakunnille Metsänomistaminen sekä omistusjärjestelyt teemalla. Metsää voi omistaa monin eri tavoin, joten tietämys eri vaihtoehdoista on ensiarvoisen tärkeää. Lähtökohdat metsänomistamiseen vaikuttavat suuresti myös metsänomistamisen tavoitteisiin. Omat tavoitteet ja suunnitelmallisuus ovat avainasemassa onnistuneessa omaisuudenhallinnassa. Erityisasiantuntijat kertovat tilaisuuksissa omistusjärjestelyistä sekä eri vaihtoehdoista metsäomaisuudenhallintaan. Sukupolvenvaihdokseen liittyvät vaihtoehdot kannattaa aina pohtia ammattilaisen kanssa parhaan lopputuloksen takaamiseksi. Keväällä tietoa jaetaan puukauppaan liittyvällä kiertueella. Onnistuneen puukaupan takaamiseksi on hyvä tiedostaa eri kauppatavat ja sopimuskäytännöt. Puukaupan onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä on lukuisia, aina kauppatavasta valvontaan saakka. Tilaisuuksissa saatte tietoa puukaupan vaiheista, lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä sekä katsauksen paikalliseen puukauppatilanteeseen. Onnistunut puukauppa suunnitellaan aina ammattilaisen kanssa ja toteutetaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Kesän koittaessa Metsänhoito tapahtumat antavat vinkkejä kustannustehokkaaseen ja pitkäjänteiseen metsänhoitoon. Maastotapahtumien vahaintokohteiden avulla pääsette näkemään metsänhoitotöiden vaikutukset metsänkehitykseen. Metsänhoitotöiden ajoituksella on suuri merkitys metsän tuottavuuteen tulevaisuudessa. Suunnittelemalla metsänhoitotyöt huolellisesti, säästät rahaa ja turvaat tulevaisuuden tuotot. Metsä Vastaa- kiertueen tilaisuuksia voit seurata myös suorana lähetyksenä verkossa. Lähetämme yhden suoran webinaari-lähetyksen jokaisesta teemasta osoitteessa Seuraaminen on helppoa, eikä vaadi kirjautumista facebookkiin. Mikäli sinulla ei ole Facebook -tunnuksia, etkä halua niitä hankkia, niin klikkaa sivulle ilmestyvästä kirjautumisikkunasta alhaalta ei nyt (kirjautumisikkuna pienenee sivun alareunaan) muussa tapauksessa kirjaudu Facebookiin tunnuksillasi. Lähetyksen alkaessa se ilmestyy automaattisesti pääkuvan alle Katso seuraavan Webinaarin alkamisajankohta www. metsavastaa.fi sivuilta tai Facebookista. Lähetys on katsottavissa myös myöhemmin koosteena samoilla sivuilla sekä osoitteessa Tervetuloa tilaisuuksiin sekä digitaalisen materiaalin pariin! Tuomas Valta ETELÄ-SAVO

23 23 Säästöpuiden sijoittaminen vaatii suunnittelua Marjanpoimija käyskentelee korinsa kanssa metsässä. Hän ohittaa kasvatushakkuukohteen, jolle on jätetty tiivis puurykelmä. Rykelmästä löytyy sekä taimia että suuria puita. Yksi puu on kaatunut maahan. Sama näky toistuu läheisellä uudistushakkuukohteella. Marjanpoimija hämmästelee näkyä ja pohtii: Mistä on kyse? Petri Pajunen Veroilmoituksen täyttäminen askarruttaa? Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta saa palvelua metsävero- ja kausiveroilmoituksen täyttämiseen. Kysy palvelusta suoraan omalta metsäasiantuntijaltasi tai p ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi Ilmiö nimeltä säästöpuu Säästöpuut ovat metsiin pysyvästi jätettäviä eläviä puita sekä runkolahopuita. Vaikka säästöpuu ajan saatossa kaatuisi, ei sitä korjata pois. PEFC Suomen pääsihteeri Auvo Kaivola tietää kertoa, että vaatimus säästöpuista on ollut Suomen metsäsertifioinnin standardeissa jo vuodesta 1997 lähtien. Nykyinen standardi vaatii jättämään kasvatus- ja uudistushakkuukohteille vähintään kymmenen säästöpuuta hehtaarille leimikkotasolla. Säästöpuut kannattaa keskittää leimikolla puuryhmiin. Mitkä soveltuvat säästöpuiksi? Säästöpuiksi jätetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita, jotka edistävät näille ominaisten lajien elinoloja. Tällaisia puita ovat esimerkiksi petolintujen pesäpuut, järeät katajat, vanhat ja järeät puut tai kookkaat haavat. Mikäli vaatimuksen mää- Mukaan Etelä-Savon yhteismetsään! Oman metsän tai määräalan liittäminen osaksi yhteismetsää osuuksia vastaan on hyvä vaihtoehto, jos haluat vaivattoman tavan omistaa metsää ja välttää yhteisomistuksessa Hirvensalmi olevan tilan pilkkoutumista pienempiin osiin. Joutsa Mikkeli Koko tuo kilpailuetua, oli kyse sitten puukaupasta tai metsänhoidosta. Perustettava Etelä-Savon yhteismetsä ei ole sidoksissa yhteen puunostajaan, joten päätöksenteko pysyy osakkaiden omissa käsissä. Yhteismetsä on avoin kaikille, joilla on kiinnostusta liittää metsäomaisuutensa yhteismetsä Etelä- Savon osaksi. Kysy lisää liittymisprosessista ja tila-arviosta: Esa Lappalainen, Suomen Metsäkeskus, p Petra Huupponen, Mhy Etelä-Savo, p Säästöpuiksi jätetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita. rittelemiä puita tai järeää runkolahopuustoa ei löydy, jätetään säästöpuiksi monimuotoisuuden kannalta hyödyllisiä, rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 cm paksuja puita. Runkolahopuiden tulee olla rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 20 cm paksuja keloja ja muita kuolleita pystypuita, pökkelöitä ja maapuita. Rinnankorkeusläpimitta on rungon läpimitta, joka mitataan 1,3 metrin korkeudelta joko maasta tai puun juurenniskasta. Suunnittelulla tärkeä rooli Säästöpuuvaatimuksen muututtua PEFC-standardien viimeisimmällä päivityskierroksella, on kohteiden suunnittelulla aiempaa suurempi rooli. Säästöpuut suositellaan sijoittamaan pienryhmiin esimerkiksi vesistöjen tai erityisten luontokohteiden ääreen. Säästöpuuryhmien maanpinnan tulee säilyä rikkomattomana. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kasvatushakkuukohteiden suunnitteluun. Jo ennen hakkuuta on syytä suunnitella säästöpuuryhmän paikka, jotta se säilyisi riittävän peitteisenä eikä alikasvosta raivattaisi. Tasa- ja eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta koskevat samat säännöt. Myös eriikäisrakenteisessa metsässä säästöpuut tulisi keskittää selkeästi erottuviin ryhmiin. Marjanpoimija voi siis jatkossakin iloita metsiin jätetyistä säästöpuista jopa tuplasti, sillä jätettävien säästöpuiden määrä on kaksinkertaistunut sitten edellisten vaatimusten. Juva Aija Tapio Kestävän Metsätalouden Yhdistys (KMY) Rantasalmi Sulkava Puumala Enonkoski Savonlinna Metsän ammattilainen välittää Paikallinen asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat. Jos harkitset metsätilan myyntiä, ota meihin yhteyttä niin teemme Sinulle tarjouksen välityspalvelustamme. Myydään metsätiloja: HIRVENSALMI, Lahnaniemi 83,325 ha. Kolme metsätilaa Mikkelistä noin 25 km etelään viitostien varressa, puustoa noin 8600 m 3. Vanha pihapiiri, jossa hirsitalo ja apurakennuksia sekä peltoa. Erillinen rantasauna Kaihlanen järven rannassa. Hp Tarjoukset klo 15 mennessä. (Antti) JOUTSA, Jousa, 2 metsäkiinteistöä lähellä Joutsan taajamaa. 6,108 ha. Puustoa noin 700 m 3. Hp Myydään ilman tarjousaikaa. Tee tarjous! (Antti) SAVONLINNA, Moinsalmi. Hirsitalo, teollisuushalli, ranta sauna, peltoa ja metsää yht. 12,6 ha rakennetussa talossa 5h+k+khh+s+ph, 208 m 2 ja teollisuushalli, jossa 160 m 2 lämmintä tilaa ja 160 m 2 kylmää tilaa. Rantasauna Pihlajaveden rannassa. Mahdollisuus tarjota myös koko tilasta metsämaan kanssa,yht. n. 30 ha. Hp etuovi.com kohde d (Petra) SAVONLINNA, Kerimäki, Kattilanmäki. Metsätila 23,08 ha. Puustoa yht. n m 3, josta heti päätehakattavissa n. 500 m 3. Tie kulkee tilan halki. Hp Tarj mennessä. (Petra) SAVONLINNA, Kerimäki, Paasniemi. Metsätila 12,523 ha. Puustoa yht. n m 3. Rehevät ja tasaiset maapohjat. Pohjalammen ranta viivaa noin 200 m. Hp Tarj mennessä. (Petra) RANTASALMI, Parkumäki. Metsätila 12,943 ha. Puustoa yht. n m 3, josta heti hakattavissa n. 700 m 3. Hyvä sijainti Parkumäentien varressa. Hp Tarj mennessä. (Petra) RANTASALMI, Parkumäki. Vanhan hirsitalon puolikas ja iso avara pihapiiri, yht. n. 2,5 ha Parkumäentien varressa. Edullista asumista maaseudun rauhassa. Hp etuovi.com kohde c (Petra) Lisätietoja Myyntiesitteet: Kerimäki, Petra Huupponen petra.huupponen@metsatilat.fi Toimialue: Savonlinna,Enonkoski Mikkeli, Antti Tiihonen antti.tiihonen@metsatilat.fi Toimialue: Mikkeli,Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa Juva, Kimmo Asikainen kimmo.asikainen@metsatilat.fi Toimialue: Juva, Sulkava, Puumala, Rantasalmi Palkkio 4,96 %, sis. alv 24 % tai sopimuksen mukaan. Minimi 2480, (sis. alv). Minna Canthin katu 11 B KUOPIO P Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

24 24 Saimaan sykkivässä sydämessä Puumala-Anttola tiimi esittäytyy Puumala-Anttola tiimiä ravisteli viime vuonna henkilömuutosten tuulet. Tuoreimmat tiimin jäsenet, metsäasiantuntija Saimi Ritvanen ja metsäesimies Susanna Leskinen, ovat nyt työskennelleet tiimissä kolmisen kuukautta. Lisäksi tiimiin kuuluvat metsäasiantuntijat Jaakko Salakka Anttolan alueella sekä Pauli Kaipainen Puumalan itäosissa. Intoa ja energiaa puhkuva tiimi haluaa palvella alueensa metsänomistajia kokonaisvaltaisesti ja työllistää alueensa sopimusyrittäjät sekä metsurit täysipäiväisesti. Tiimin jäsenevät työskentelevät kahdella eri toimistolla. Puumalan toimistolta tavoittaa Saimin ja Paulin, sekä satunnaisesti Susannan. Pääsääntöisesti Anttolan toimistolta löytää Susannan lisäksi Jaakon sekä erityisasiantuntija Markku Modigin. Toimistoilla ei ole varsinaisia aukioloaikoja, mutta aina kun ovet ovat auki, ovat myös metsänomistajat tervetulleita vierailemaan toimistoilla. Varmimmin metsäasiantuntijat tavoittaa kuitenkin puhelimitse tai sähköpostitse. Saimin aluetta on läntisestä Puumalasta Hurissalo, Pistohiekka, Rokansalo, Kaipaala ja Harmaala sekä Anttolan puolelta Maljala, Hylkylä, Hirvensalo, Saukonsalo, Keljunniemi ja Piekälänsaari. Saimi tutustuu koko ajan uusiin seutuihin. Hän toivookin metsänomistajien ottavan häneen epäröimättä yhteyttä kaikissa metsäisissä asioissa, jotta hän oppisi mahdollisimman pian tuntemaan alueensa ihmisiä. Harjoittelijoista metsäammattilaisiksi Saimi on varmasti monelle tuttu kasvo jo entuudestaan, sillä hän työskenteli metsäsuunnittelijana Mikkelin alueella ennen siirtymistään metsäasiantuntijaksi Puumalaan. Susanna puolestaan toimi kesän 2016 mittausesimiehenä Imatralla Stora Enson tehtailla. Sekä Saimi että Susanna ovat tehneet harjoitteluja mhy Etelä-Savon läntisellä asiakkuusalueella. Mhy on tuntunut kummallekin luontevalta työpaikalta, sillä molemmat kokevat metsänomistajien edunvalvonnan sekä laajaalaisen neuvonnan tärkeiksi. Molemmat valmistuivat Mikkelin ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööreiksi joulukuussa Saimi on kotoisin Vesannolta, mutta koulu veti pohjoissavolaisen nuorukaisen eteläsavolaisten mäntykankaiden pariin. Hän asustelee Puumalassa ja viihtyy Saimaan hellässä huomassa erittäin hyvin. Maalaistyttö ei kaipaa kaupungin vilinään. Saimin vapaaaika kuluu pääasiassa Väiskikoiran kanssa touhutessa. Susanna puolestaan on Anttolan kylän tyttöjä ja asunut koko lapsuus- ja nuoruusikänsä Anttolassa. Paluumuuttajan vapaa-aika kuluu partiotouhuissa Anttolan Viiriäisissä sekä neulomusten ja muiden käsityöväkerrysten parissa. Mhy:n korjuupalvelu toteuttaa hakkuut toiveidesi mukaan Metsäesimiehenä toimivan Susannan tärkeimmät työtehtävät on toimia tiimin alueella työnjohtajana metsureille sekä vastata puunkorjuupalvelun toteutuksesta. Korjuupalvelu onkin erinomainen vaihtoehto perinteiselle pystykaupalle. Metsänomistajalle korjuupalvelu on hankintakauppa, jossa hakkuusta vastaa mhy:n luottourakoitsijat. Korjuupalvelussa käytetty kalusto on pääasiassa kevyttä tai keskiraskasta. Kevyet ja keskiraskaat koneet soveltuvat erinomaisesti harvennushakkuille ja metsänomistajalle tämä näkyy keskimääräistä parempana harvennusjälkenä. Hakattu puu toimitetaan sopimusten mukaisesti eri ostajille ja mahdollisuuksien mukaan pyritään huomioimaan erikoispuutavaralajit. Esimerkkinä erikoispuutavaralajista voidaan mainita pikkutukki, jota tehdään kuusesta ja männystä. Pikkutukki katkotaan rungon kuituosasta ja se on normaalia kuitupuuta arvokkaampaa, joten sen hakkaaminen johtaa lihavampaan puukauppatiliin. Korjuupalvelu myös mahdollistaa verotuksen kautta erittäin kannattavat puukaupat niille metsänomistajille, joilla on käyttämätöntä metsävähennyspohjaa. Kuvassa alhaalta ylös; Saimi, Susanna, Pauli ja Jaakko. Puunkorjuupalveluna hakattu leimikko voidaan toteuttaa juuri metsänomistajan toiveiden mukaan. Puumalassa on esimerkiksi hakattu leimikoita riistametsänhoitoa painottaen. Kysy lisää alueesi metsäasiantuntijalta, me teemme metsänomistajan eteen enemmän! Tapaamisiin! Puumala-Anttola tiimi Uusia toimihenkilöitä: Olen Timo Vartiainen. Aloitin lokakuussa 2016 vuoden puolella työt metsäsuunnittelijana Mhy Etelä-Savossa. Tehtäviini kuuluu metsäsuunnittelu ja tila-arviot. Toimin Savonlinnan ja ympäristökuntien alueilla. Metsäalalla olen toiminut lähes koko pitkähkön työhistoriani. Siitä suurimman osan metsänhoitoyhdistyksissä. Valmistuin metsätalousinsinööriksi Joensuussa Työ on kuljettanut metsissä kotiseudulta Pohjois-Karjalasta, Ylälapin, Savon, Etelä-Karjalan ja Kainuun kautta jälleen Etelä-Savoon. Olen toisella kierroksella jo tämän talon palveluksessa. Etenkin rantasalmelaiset muistanevat allekirjoittaneen Mhy Itä-Savon ajoilta. Näinä väliin jääneinä vuosina olen hankkinut kokemusta metsäkonealalta, puutavarayhtiöistä sekä jatkuvan kasvatuksen oppeja soveltavasta metsäpalveluyrityksestä. Työpaikka on kovin tutun oloinen, mutta kovasti laajentunut ja kehittynytkin sitten viime kerran. Metsäsuunnitelman ollessa kymmenvuotiskauden lopulla tai mikäli muutoin on tarvetta metsävaratiedon päivitykseen ota yhteys metsäasiantuntijaasi tai suoraan minuun, niin laitetaan metsäsuunnitelma ajan tasalle. Saat myös suunnitelmasi kätevänä älypuhelin versiona. Hei, olen Jani Pulkkinen ja siirryin tammikuun alussa metsäasiantuntijaksi Rantasalmelle Puumalan ja Anttolan alueen metsäesimiehen tehtävistä. Ennen metsäesimiehen hommia ennätin työskennellä Mikkelin alueella metsäsuunnittelijana, joten olen päässyt näkemään metsänhoitoyhdistys kenttää monipuolisesti jo ennen metsäasiantuntijaksi siirtymistä. Olen kotoisin Rantasalmelta ja mielelläni palasin takaisin kotikuntaani ja aloitin työskentelyn alueen metsänomistajien parissa. Osalle alueen metsänomistajista olen saattanut tulla tutuksi erinäisten metsänhoitotöiden osalta, joita tein opiskelujeni ohessa kesätöikseni metsänhoitoyhdistyksellä. Koulutukseni metsäalalle hankin Joensuussa ammattikorkeakoulussa ja valmistuin keväällä 2015 metsätalousinsinööriksi. Toivottavasti pääsen tutustumaan mahdollisimman moneen alueen metsänomistajaan, jo mahdollisimman pian. Ota yhteyttä ja sovitaan vaikka metsäkäynti, niin katsotaan yhdessä metsäasianne kuntoon sekä taimikonhoitojen että hakkuiden osalta. Muistathan, että esimerkiksi metsäkäynti ja puunmyyntisuunnitelma ovat maksuttomia jäsenetuja.

25 25 Heipä hei! Olen Robin Tahvanainen ja aloitin työni metsäasiantuntijana Savonlinna itä Punkaharju Enonkoski tiimissä Punkaharjun toimistolla ja olen Markku Luostarisen työn jatkaja. Olen 26-vuotias ja kotoisin Kiteeltä, mutta lapsuuteni vietin Savonlinnassa, josta muutimme vanhempieni kanssa Jyväskylään. Mukavat muistot ja veri vetivät kuitenkin takaisin Savonlinnan seudulle. Olen valmistunut metsätalousinsinööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulusta keväällä Harjoitteluni suoritin metsäpalveluyrittäjän ja kunnallisen työnantajan kautta. Ensimmäisessä harjoittelussa pääsin kokemaan suorittavan työn istutuksien ja taimikonhoidon kautta. Seuraavana vuotena toimin metsätyöntekijänä taajamametsissä Jyväskylässä, jonka kautta tutustuin metsäpalveluyrittäjään. Olin hänellä viimeisen harjoitteluni työnjohtajana metsänhoidon parissa, jonka jälkeen jatkoin työsuhdettani hänelle työnjohtajana sähkölinjojen reunametsähakkuissa Somerolla. Tässä työssä pääsin olemaan suorassa yhteydessä metsänomistajiin ja sopimaan tehtävistä toimenpiteistä sekä valvomaan työn laatua. Harrastukseni painottuvat lähinnä kalastukseen laidasta laitaan, josta uusin innostuksen kohde on lohen perhokalastus. Talvisin vietän paljon aikaa järvien selkävesillä isojen ahvenien Ahkera yrittäminen palkitaan jossain vaiheessa. perässä pilkillä ja tuleepahan samalla käveltyä useita kilometrejä. Metsänhoitoyhdistys on minulle uusi työympäristö ja odotankin uusia työtehtäviäni innolla. Toivonkin teiltä metsänomistajilta aktiivisuutta yhteydenotoissa, koska haluan oppia tuntemaan alueeni metsänomistajat ja saada asiat rullaamaan, sekä jäämään positiivisella tavalla mieleenne. Terveisin Robin Tahvanainen Hei! Olen Miia Suhonen, Enonkosken uusi metsäasiantuntija. Perheeseeni kuuluu aviomies, 1. ja 10.- vuotiaat pojat ja koiria. Asumme toimialueellani Enonkosken Simanalassa. Kotoisin olen Heinävedeltä. Metsätalousinsinööriopintojen jälkeen olen työskennellyt Metsäkeskuksella ja Metsänhoitoyhdistys Keski-Savossa metsäneuvojana ja metsänhoitoesimiehenä. Vapaa-aikaa kuluu koirien kanssa harrastuksissa, luonnossa Tunturissa tuulee. liikkuen ja retkeillen niin lähellä kuin kauempanakin. Pari kertaa vuodessa täytyy päästä pohjoiseen, syksyiset reissut Inarin riekkomaille ovat tärkeitä. Työtehtävänä metsäasiantuntijan toimi on tuttu jo entuudestaan, ja odotankin kovasti uusien asiakkaiden tapaamisia. Laadukas metsänhoito tuottaa taloudellisesti parhaimman tuloksen, huomioiden tietysti metsänomistajien erilaiset tavoitteet, kuten riistanhoidon sekä maisemaseikat. Ottakaa heti vuoden alusta yhteyttä, niin tullaan tutuiksi! Hei! Olen Arto Seppänen ja aloitin metsäasiantuntijana Mhy APU:ssa toukokuussa Tulin täyttämään henkilövajetta sen hetkiseen tilanteeseen. Alun perin oli tarkoitus olla vain se vuosi, mutta siinä menikin 2,5 vuotta ja työ jatkuu Etelä-Savon mhy:ssä toistaiseksi, kunhan saadaan fuusioon liittyvät muutosasiat vakiinnutettua. Minulla on pitkä työhistoria metsäteollisuuden parista eri tehtävistä. Jäin keväällä 2014 eläkkeelle 40 työvuoden jälkeen. Viimeiset 20 vuotta toimin ostohenkilön tehtävissä Stora Ensossa Enonkoskella. Harrastukseni liittyvät kestävyysurheilu lajeihin: kesällä suunnistusta ja talvella hiihtoa. Varsinkin pitkät ns. maratonhiihdot, kiehtovat, Finlandia-hiihto on tullut hiihdettyä n. 25 kertaa. Metsänhoitoyhdistyksen toimisto sijaitsee keskeisellä paikalla Enonkosken kirkonkylässä, (Tervarannatie 2). Homma jatkuu, vaikka nimi on hiukan muuttunut. Nyt voimme auttaa Teitä, metsänomistajia entistäkin paremmin ja laajemmin, mhy Etelä-Savosta saat apua kaikkiin metsäisiin asioihin. Olemme täällä Miian kanssa teitä varten. Kysykää neuvoa mieltänne painavissa metsäasioissa ja tulkaa käymään. Tapaamisiin merkeissä. metsäisissä PYSY MUKANA MHY:N MENOSSA! Tämän lehden saat neljä kertaa vuodessa Sähköinen uutiskirje tulee 1-2 kertaa kuukaudessa maksutta sähköpostiisi Mhy Etelä-Savon nettisivuilta voit itse selata ja hakea kaipaamaasi tietoa Facebookissa näet kuvia ja videoita ajankohtaisista asioista ja osallistut keskusteluun Lehti jaetaan kaikille metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenille Jo 5000 vastaanottaa uutiskirjeitämme, tilaa sinäkin uutiskirjeemme: Aina ajankohtainen tieto metsäasioista löytyy: etela-savo Sivu on kaikille julkinen. Jos olet kirjautunut Facebookiin, tykkää sivustamme ja jaa päivityksiä.

26 26 Tet-harjoittelussa Mikkelin toimistolla Maanantaina tutustuin työpaikkaan ja sain tarvittavat varusteet viikkoa varten. Lähdimme autolla ajelulle ja kiersimme monessa eri paikassa katsastaen hakkuiden ja varastojen tilanteen. Näin erilaisia työkoneita ja muita ajoneuvoja. Aloitin tekemään arkistointihommia. Tiistaina pääsin pölliauton kyytiin katsomaan kuljettajan työtä. Kiersimme monta varastoa ja haimme puut pois ja veimme ne sahoille. Tiistaina näin erittäin hyvin minkälaista pölliauton kuljettajan työ on. Päivä oli erittäin hyvä kokemus ja mukava. Keskiviikkoaamuna jatkoin arkistointihommia. Myöhemmin päivällä lähdimme metsään ja teimme hyvin samankaltaisia asioita kuin maanantaina. Torstaina lähdimme Tainan kanssa ensin metsään katsastamaan taimikon kuntoa. Mittasin puiden korkeuksia ja läpimittoja. Käytin myös relaskooppia puumäärän mittaamisessa. Työpaikalle takaisin tultuani jatkoin paperihommia. Perjantaina pääsin näkemään tietyömaata ja sen tekoa. Mittasimme rakennetun tien pituutta, hahmottelimme uudelle tielle väylän ja tarkistimme yleisesti tietyömaiden tilanteen. Toimistolle takaisin tultuani tein arkistointihommat loppuun. Viikosta jäi kokonaisvaltaisesti positiivinen kuva ja hauskaa oli. Kaikki ihmiset olivat ystävällisiä ja pääsin kokemaan ja näkemään mitä metsäalalla tehdään. Tet-harjoittelija Otto Noponen, Mikkelin lyseon koulu Otto pääsi viikon aikana tutustumaan kaikkiin metsäasiantuntijan työtehtäviin. Hän mm. mittasi puiden korkeuksia ja läpimittaa. Rantasalmen metsissä savotta valmis Esa eläkepäiville Rantasalmen metsät ovat tuttuja Esalle lapsuudesta lähtien. Pirttiselän salomailta kahdeksan lapsisen perheen kolmanneksi nuorin aloitti jo varhain metsätyöt. Seitsemän kilometrin koulumatka matka taittui talvisin suksilla tai sitten polkupyörällä, useimmiten polku pyöräillen, vaikka hiihtäen matka olisi ollut pari kilometriä lyhyempi. Ensimmäisen savotan tienesteillä velimiehen kanssa hankittiin oma mopo, ja savotta tehtiin pokasahalla. Hankintapuita tuli tehtyä kotipaikan mailla lähes joka talvi. Perheen isä kuoli kun Esa oli 16-vuotias, joten pojille metsätöitä riitti. Metsurin opin Esa sai lähinnä työnjohtajilta. Oikea ammatti oli konepuuseppä, mutta niitä töitä tuli tehtyä vain muutama vuosi kun terveys ei kestänyt pölyä. Esan läksiäisiä vietettiin Jumikkalassa Rantasalmella. Koolla oli yhdistyksen ja yhtiöitten metsämiehiä ja naisia. Oikeat metsurin työt alkoivat jo varhain Yhtyneiden Paperitehtaiden leivissä yhtiön omilla maillaan. Työtehtävät olivat raivausta, hakkuuta sekä myös istuttamista. Sen jälkeen töitä tuli tehtyä linjan raivuilla. Yhtiön töiden loputtua Esa siirtyi Rantasalmen metsänhoitoyhdistykseen, jossa työt alkoivat vuonna Työtehtävät liki neljänkymmenvuoden aikana ovat muuttuneet paljon. Esa kertoi vuoden työtehtävien rytmittyneen seuraavasti: Talvi meni hakkuilla, pystymitassa, sekä pystykarsinnassa. Kevät alkoi männyn kylvöllä sekä avojuuristen taimien istuttamisella. Maa oli yleensä muokkaamatonta, joten laikku tehtiin kuokalla. Kesäisin raivattiin taimikoita ja elokuussa alkoi vesakontorjunta, aineet joita silloin käytettiin ovat nykyisin kiellettyjä. Syksy kului taimikoita raivaten ja työtä oli yleensä melkein koko vuosi. Nykyisin työ on muuttunut helpommaksi ja välineet keventyneet. Taimet ovat paakkuja ja maa mihin taimet tulevat on muokattu. Vuosien jälkeen hankalimmaksi työtehtäväksi mieleeni on jäänyt kemiallinen torjunta raskailla moottoriruiskuilla, onneksi se työ on loppunut. Esa muistelee. Iloa se sijaan on tuottanut taimien istuttaminen, koska siinä saa nähdä uuden metsän syntyvän. Mielenkiintoista työtä on myös ollut myrskypuiden korjuu sekä erilaiset maisemanhoitotyöt. Metsäalan valinneille nuorille toivon tasaista työllisyyttä ja terveyttä. Pilkettä silmiin ja ilolla työhön, asiakkaita kunnioittaen. Vapaa-ajalla Esa on osallistunut vapaapalokunnan tehtäviin Rantasalmella sekä nuorisotyöhön Rantasalmen Urheilijoissa. Lajeista voi mainita mm. hiihdon, jossa omat lapset ovat menestyneet hyvin. Kysymykseen miten eläkepäivät ovat alkaneet, Esa vastaa: Eläkkeellä on kiireistä, monessa paikassa yhtä aikaa ja mihinkään ei tahdo keretä. Ukin tehtävät on lisääntymässä. Muistoja on paljon menneiltä vuosilta ja kaikkia ei voi kertoa ;). Kivat työkaverit ovat lisänneet työssä viihtymistä kiitos siitä heille. Lämmöllä ajatellen Esa Kammonen

27 27 Markku Luostarisen tervehdys Nikkarilan metsäopistosta vastavalmistuneena metsäteknikkona tulin valituksi v toimihenkilöksi Sulkavan metsänhoitoyhdistykseen (mhy). Viisi vuotta kului sukkelaan ja v Punkaharjun Seudun mhy:n hallitus valitsi minut töihin Punkaharjulle. Tällöin Sulkavan Pekka A. Auvinen totesi: MARKKU! Eikos ollut puhe, että teet töitä täällä ja sitten aikanaan vaan tuonne kirkkomaahan. No, Punkaharjulle muutin ja aloitin työt v vuoden mhy:ksi ensimmäisenä Suomenmaassa valitussa mhy:ssä. Hyvä oli jatkaa Hakkaraisen Maunon työsarkaa, kun metsälliset asiat olivat kunnossa ja valtakunnan kärkitasoa. Huomioni on ollut, että korkea metsänhoidon ja -käytön taso on siirtynyt ja siirtyy edelleen ikään kuin verenperintönä nuoremmille sukupolville. 33 ja puoli vuotta on vierähtänyt muuttumisleikissä mhy:ssä, kuten kuvista näkyy ja nyt lähestyn 60 v:n ikää. Terveyteni remppaa. Viimekesänä piti sydämeni aorttaläppä vaihtaa metalliseen Kuopiossa. On ollut aika luovuttaa työt nuoremmalle metsäasiantuntijalle Robin Tahvanaiselle. On aika kiittää Sulkavan, Punkaharjun Seudun, Itä-Savon ja metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsänomistajia, luottamushenkilöitä, esimiehiäni, työtovereitani; metsureita, urakoitsijoita ja toimihenkilöitä, sekä yhteistyökumppaneita eri metsäorganisaatioissa yhteistyöstä ja tuesta, mitä olen osakseni saanut sekä kaikista muistamisista. Toivotan hyvää jaksamista kaikille tämän päivän ja huomisten haasteiden parissa. Kiittäen Markku Luostarinen, metsäasiantuntija evp Mietteitä työuraltani Työurani alkoi jo mopopoikana silloisessa Hirvensalmen metsänhoitoyhdistyksessä työnjohtaja Pekka Sollan komennon alla. Kaikki kesät ja lomat menivät erilaisissa metsänhoitotöissä. Toki jo kotimetsissä oli istutettu ja raivattu nuorempanakin. Päästyäni ylioppilaaksi, ei minulla ollut hajuakaan työurasta. Tein kotona maatalon töitä ja siinä sivussa metsätöitä. Työskentelin metsänhoitoyhdistykselle, Enso Gutzeitille ja Tehdaspuu Oy:lle, josta tarjottiin mahdollisuutta metsätyökoulun käyntiin Sippolassa Raussin kurssikeskuksella. Valmistuin 1981 tammikuussa työnjohtajaksi. Sen jälkeen palasin silloisen Tehdaspuu Oy:n hommiin ns. kympiksi. Välillä olin hakkuutöissä ja välillä pystymitattiin puita. Näin meni saakka. Silloin Hirvensalmen metsänhoitoyhdistys, erityisesti yhdistyksen puheenjohtaja Alpo Kiesilä, kutsui minut yhdistykseen työnjohtajaksi. Työnjohtajana toimiminen oli siihen aikaan leppoista hommaa; aamulla esimieheni Pertti Pärssinen antoi päivän työtehtävät ja kun ne oli tehty, oli itsestä kiinni, miten aikansa käytti. Tulihan sitä metsästeltyä ja kalasteltua noina luppoaikoina. Hienoa aikaa Kuitenkin jo Hirvensalmen metsänhoitoyhdistyksen aikaan työtahti kiihtyi. Tuli nmtpuhelimet ja atk alkoi hiipiä taloon. Se oli työlästä aikaa, kun kukaan ei juuri hallinnut atk-asioita ja samoja asioita tallennettiin moneen kertaan. Kaikki asiakasrekisterit ja metsikkötiedot tallennettiin itse. Vuonna 1997 oli edessä fuusio Järvi-Savon metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Työtahti tiivistyi selvästi ja työmäärät suorastaan räjähtivät. Samalla Hirvensalmella henkilöstön määrä putosi neljästä metsätoimihenkilöstä kahteen. Päätoimisto siirtyi Mikkeliin. Toki tuo työtahdin muutos sopi minulle, kun en koskaan ole tykännyt lorvailusta. Sopiva kiire piti miehen vauhdissa. Erityisesti suurempi asiakaskunta ja erilaiset asiakkaat, motivoivat tekemään työn hyvin ja asiakasta palvellen. Metsänomistajan etu ja sen vaaliminen olivat ykkösasia. Työtä oli tarjolla niin paljon, ettei varsinaista markkinointia tarvinnut tehdä. Metsänomistajia tavatessani käytiin keskusteluja metsänomistajan ja hänen metsänsä tarpeista. Tehtiin ehdotuksia toimenpiteistä, jotka saattoivat toteutua vasta vuosien päästä. Yhteys metsänomistajiin oli kaiken a ja o. Myöskin palvelu ja sovitusta kiinnipitäminen olivat tärkeitä. Erityisesti korjuupalvelu teetti paljon töitä ja toi toisaalta tuloja niin metsänomistajille, yhdistykselle, urakoitsijoille kuin metsureillekin. Se oli hienoa aikaa Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tilaa metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä käsikirja, johon kootaan tieto puustosta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Se kertoo paljonko metsästäsi voi saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää panostaa, jotta metsäsi tuottaa hyvin. Olen aina tykännyt yksin työskentelystä ja asioiden hoitamisesta omalla tavallani. Kun Järvi-Savon metsänhoitoyhdistyksessä siirryttiin tiimityöskentelyyn, alkoi tuntua siltä, että työstäni katosi jotain. Vanha ei jaksanut muuttua riittävästi ja työuupumushan siitä sitten seurasi. Näihin aikoihin kerroin työnantajalle jääväni pois sinä vuonna, kun täytän 60-vuotta. Kolmas metsänhoitoyhdistys jossa työskentelin, on metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo. Näinä parina vuonna, jotka Etelä- Savon metsänhoitoyhdistystä palvelin, ei Hirvensalmen tiimityöskentely löytänyt minusta täysin muotoaan. Toki oma tapani hoitaa asioita vaikutti vahvasti asiaan. Vanha koira ei vaan meinannut oppia uutta toimintatapaa. Entistä useampia toimijoita on tarjoamassa palveluita metsänomistajille ja se luo tarvetta pitää asiakkaista kiinni sekä olla aktiivinen metsänomistajien suuntaan. Työuraa metsänhoitoyhdistyksessä ehti minulle kertyä reilu 33,5 vuotta. Kaikkiaan metsämiesurani on tähän mennessä kestänyt vajaat 39 vuotta. Nyt jäädessäni huru-ukoksi, kiitän Etelä- Savon metsänhoitoyhdistystä, metsänomistajia, työkavereitani, urakoitsijoita ja metsureitani antoisasta yhteistyöstä. Toivotan menestystä tuleville vuosille. Itse aion katsella ja nautiskella uudesta tilanteesta. Itseni tuntien, tuskin työurani oli vielä tässä. Eiköhän sitä jotain keksitä. Jorma Sanisalo Laadimme sinulle metsäsuunnitelman toiveidesi ja tavoitteidesi mukaan. Halutessasi metsäsuunnitelma voidaan tehdä myös eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta varten. Suunnitelman luovutuksen yhteydessä saat henkilökohtaista metsänhoidon ja suunnitelman käytön opastusta. Suunnitelman hankkimisen kulut voi vähentää metsäverotuksessa. Uuden metsäsuunnitelman tai päivityksen tilanneelle jäsenelle mobiilimetsäsuunnitelma maksutta (jäsenedun arvo 50 / vuosi) Tilaa palvelu ja kysy lisää metsäsuunnittelupalvelustamme. Metsäsuunnittelutiimin yhteystiedot löydät lehden keskiaukeamalta tai tai p ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

28 28 Tapahtumia syksyllä 2016: Tutustuimme perjantaina metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toimesta kunnostettuun metsäautotiehen Tukiavaarantiellä Savonrannalla. Tie- ja oja-asiantuntija Kalle Kaartinen kertoi hankkeesta sekä paikalla oli Kerimäki-Savonranta tiimin asiantuntijoita. Nautimme läheisellä Metsähallituksen laavulla nokipannukahvit ja paistoimme makkaraa. Mhy Etelä-Savo järjesti metsänomistajaretken pe Etelä -Savon Energialla ja Misawan sahalle. Vierailut kiinnostivat metsänomistajia kovasti, meitä oli melkein täysi bussillinen. Saimme ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua paikalliseen elinkeinotoimintaan. Kiitos mukavasta retkipäivästä osallistujille sekä vieraanvaraisuudesta ESE ja Misawa! Veimme Savonrannan alakoululaiset tutustumaan metsätöihin. Reippaasti lapset istuttivat taimia ja päästiin jututtamaan hakkuukoneen kuljettajaa. Kertasimme Joka miehen oikeudet ja tutkailimme luonnonanteja. Kiitos metsänomistajille, 4H-yhdistykselle ja yrittäjälle. Järjestimme pääkaupunkiseudun metsänomistajille metsäpäivän Helsingin Yliopiston tiloissa. Paikalla oli 75 metsänomistajaa, sali oli lähes täynnä. Päivän teemoina olivat puukauppakatsaus, metsätien perusparannus, kustannustehokas ja oikea-aikainen metsänhoito sekä Metsä Vastaa - kiertueen esittely. Tilaisuudessa käytiin aktiivista keskustelua päivän teemoista. Mhy:stä paikalla olivat Matleena Teppola, Reijo Kähärä, Tuomas Valta ja Petri Pajunen ja Metsäkeskuksesta Annikka Selander. Järjestimme marraskuun puolivälissä Metsätilan omistusjärjestelyt ja SPV koulutukset Joutsassa, Mikkelissä, Juvalla ja Savonlinnassa. Koulutuksessa syntyi runsasta keskustelua ja kysymyksiä metsänomistajien omiin sukupolvenvaihdoksiin liittyen. Kysymystulvassa nousi erittäin yksityiskohtaisiakin asioita sukupolven vaihdoksesta joihin Mhyp:n metsälakimies Tuomo Pesälä vastasi mielellään. Mukana tilaisuuksissa oli omalla puheenvuorolla OP Suur-Savo ja OP Keski-Suomi sekä mhy:n erikoisasiantuntijat LKV- tiimistä. Olimme mukana valtakunnallisessa Geokuusikätköilyssä. Mhy Etelä- Savon joulukuusten koordinaatit julkaistiin, la klo 8.00!!! mme olivat kätkeneet yhteensä 11 joulukuusta eri puolille toimialuettamme. Paikalle ensimmäisenä ennättänyt sai pitää kuusen löytöpalkkiona. Kätköjä etsittiin Google Mapsin tai Kansalaisen karttapaikan avulla. Kätköltä saattoi löytyä lohdutuspalkintoja ilman kuusta jääneille ja jollain kätköllä oli odottamassa kaunis kuusenoksakimppukin. Kiitos kaikille aktiivisesta kätköilystä!

29 29 Järjestimme Oma Metsä-Illat Savonlinnassa, Juvalla ja Mikkelissä syys-lokakuussa yhteistyössä Oma Säästöpankin kanssa. Iltojen teemoina olivat puukaupan ja metsäkiinteistökaupan katsaus sekä Oma Säästöpankin rahoitus- ja sijoituspalvelut. Lopuksi arvottiin muutamia tuotepalkintoja osallistujien kesken sekä nautittiin buffetin antimista. Kiitoksia tilaisuuteen osallistuneille! Kävimme Metsämessuilla lähes täydellä bussilla. Bussimatkalla juttelimme metsäistä asiaa, keskustelimme tulevista tapahtumista ja Metsä Vastaa- hankkeesta. Messuilla oli kaikille mielenkiintoista nähtävää ja ostettavaa löytyi vaikka mitä. Tulomatkalla ratkaisimme tietovisan mestaruuden. Mukana matkalla oli iloiset ja energiset naiset Oma Säästöpankista, Marika Vartiainen Mikkelistä ja Krista-Maria Puhjo Savonlinnasta. Mhy Etelä-Savo kiittää Oma Säästöpankkia yhteistyöstä ja kiitos kaikille messumatkalla mukana olleille! Vietimme pe kaikilla toimistoillamme Glögipäivää! Glögin ja joulutorttujen lomassa saatiin mukavia keskusteluja aikaiseksi ja vaihdettiin kuulumisia. Kävijöitä kaikilla toimistoillamme oli yhteensä lähes tuhat. Jokaisella toimistolla järjestettiin arvonta. Palkinnon jokainen tiimi oli itse valinnut ja hankkinut, voittajille ilmoitettiin voitosta henkilökohtaisesti. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo kiittää kaikkia Glögipäivillä käyneitä! Metsänhoitoyhdistysten jäsenmatka Itävaltaan Upea Zell am See Alppien jylhä luonto Mielenkiintoiset vierailukohteet Mahdollisuus tutustua upeaan Mozartin synnyinkaupunkiin Salzburgiin Metsämatkamme suuntautuu Salzburgin liittomaahan. Matkan aikana tutustumme alppialueen metsiin, metsänhoitoon, luonnonsuojeluun, metsien virkistyskäyttöön, bioenergiaan ja puunjalostukseen. Monipuoliset retkemme tutustuttavat meidät myös Itävallan rikkaaseen luontoon, kulttuuriin sekä paikalliseen elämään. Matkan hinta: 1485 eur/hlö jaetussa 2 hh:ssa, muut kuin MHY:n jäsenet 1585 eur/hlö, 1hh-lisä 195 eur. Trio Travelsin palvelumaksu 15 eur/hlö. Hintaan sisältyy: bussikuljetus MHY Etelä-Savon toimialueelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle, edestakaiset lennot turistiluokassa Helsinki-München, kuljetukset kohteessa, *** hotelli aamupalalla, muut ruokailut ohjelman mukaisesti, runsas retkiohjelma, vierailut sisäänpääsymaksuineen, suomenkielinen opas, ryhmän edustajan matkanjohtajapalvelut. Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä: Trio Travels Oy (vastuullinen matkanjärjestäjä) Puh tai sales@triotravels.fi Tutustu matkaohjelmaan osoitteessa T R I O T R A V E L S Matka täynnä sisältöä

30 30 Huomioi metsäkanalinnut metsänkäsittelyssä Marko Svesberg Metsien käsittelyllä voidaan vaikuttaa kanalintukantojen kehitykseen yleensä ilman lisäkustannuksia. Riistalintujen tarvitsema suojan ja ravinnon varmistaminen onnistuu, kunhan se vain muistetaan. Kaikkien metsäkanalintujemme kannat heikkenivät 1960-luvulta 80-luvun lopulle asti luvulta lähtien metson, teeren ja pyyn kannat ovat alkaneet osittain elpyä. Vain riekkokanta on vähentynyt edelleen, paitsi Ylä-Lapissa. Kanalintukannat vaihtelevat myös muutaman vuoden sykleissä. Vuosittaista vaihtelua taas aiheuttavat taudit ja loiset, poikasvaiheeseen sattuvat sääolosuhteet ja petokannat. Riistatiheiköillä varmistetaan suoja Riittävä suoja ja ravinto ovat riistalintujen selviytymisessä avainasemassa. Jo uudistusalan raivauksessa tai taimikonhoidossa kannattaa säästää muutamia riistatiheiköitä, vaikkapa 3-5 kpl hehtaarille. Koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä aarien kokoisiin alueisiin. Näillä hallitusti hoitamatta jätettävillä tiheiköillä ei ole sanottavaa vaikutusta metsikön taloudelliseen tuottoon. Hyviä paikkoja riistatiheiköille ovat erilaiset vaihettumisvyöhykkeet, kuten vesistöjen ja pienvesien suojakaistat, turve- ja kangasmaan rajapinnat, kallioiden laiteet sekä peltojen reunavyöhykkeet. Sertifioinnin säästöpuuryhmät, metsälain arvokkaat elinympäristöt, kosteat painanteet ja ojien varret ovat myös oivallisia. Hyvässä riistatiheikössä on monta latvuskerrosta ja runsaasti varpuja. Harvennushakkuissa edistetään sekapuustoja Riittävä suoja ja ravinto ovat riistalintujen selviytymisessä avainasemassa. Jo uudistusalan raivauksessa tai taimikonhoidossa kannattaa säästää muutamia riistatiheiköitä, vaikkapa 3-5 kpl hehtaarille. Riistan tarpeet kannattaa pitää mielessä myös hakkuissa. Ennakkoraivauksessa vältetään turhaa alikasvoksen raivaamista. Työtä ja kustannuksia säästyy, kun kaikkea alikasvosta ei sahata pois. Harvennushakkuissa suositaan sekapuustoisuutta. Kuusisekoitus männikössä ja koivu sekapuuna ovat aina tervetulleita metsäkanalinnuille. Vähemmistöpuulajia pitäisi olla prosenttia. Leppiä ja jalopuita ei saa unohtaa elinympäristöä kohentavina sekapuina. Metson soidinpaikat ovat erikoiskohteita, jotka kannattaa kartoittaa ja mahdollisuuksien mukaan huomioida hakkuissa. Tämä on haasteellisinta, sillä niissä pitäisi pidentää kiertoaikaa ja uudistaa metsä suuria avohakkuita välttäen. Mustikkavarvusto tuottaa ravintoa Mustikkavarvustojen määrä vaikuttaa ratkaisevasti kanalintujen ravintomääriin. Mustikan kukat, lehdet ja marjat ovat niiden suosimaa ravintoa. Lisäksi poikasten ensimmäisinä elinviikkoinaan tarvitsemaa hyönteisravintoa on mustikkavarvustossa. Metsätalouden vaikutusta mustikkavarvustojen määrään on arvioitava kokonaisuutena. Ajoissa tehdyt harvennushakkuut päästävät mustikkakasvustojen kehitystä edistävää valoa varpukerrokseen. Avohakkuussa mustikkavarvustot taantuvat, mutta harvennushakkuiden ansiosta kasvustot elpyvät merkittävästi ja ravintomäärät lisääntyvät. Riistanhoitoa edistävät metsänhoitosuositukset on julkaistu Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion työoppaassa. Metsäkanalintujen elinympäristöistä huolehtiminen ei vaadi suuria uhrauksia. Kysymys on enemmän asian muistamisesta ja huomioon ottamisesta. Siinä riittää haastetta metsäammattilaisille ja metsänomistajille. Mutta mikä onkaan palkitsevampaa kuin metsäpolulta pakeneva metsokukko, huuruisessa koivikossa ruokaileva teeriparvi tai metsäkana repussa virkistävän metsästyspäivän päätteeksi. Siitä riittää kerrottavaa niin kotiväelle kuin kavereille. Timo Leskinen kenttäjohtaja ja riistavastaava MTK Metsälinja Naisenergiaa metsiin To klo Juva, kunnanviraston valtuustosali, Juvantie 13 Ilmoittaudu viim. to aamupäivällä! Ti klo Puumala Puumalan yhtenäiskoulun auditorio, Kirkkotie 3 Ilmoittaudu viim klo mennessä Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan Suomen Metsäkeskuksen järjestämään tilaisuuteen, kuinka metsänkäyttöä voidaan suunnitella, millaisia apuvälineitä ja asiantuntijapalveluja siihen on tarjolla. Tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki Etelä-Savon nykyiset ja tulevat naismetsänomistajat metsänomistuksen määrään tai muotoon katsomatta. Ilmoittautuminen: tuuli.vakevainen@metsakeskus.fi tai Lisätietoja Facebook-sivulta: Naisenergiaa metsiin ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi Enonkoskella avoimet ovet Pe klo Mhy Etelä-Savo toimisto, Tervarannantie 2 Tule tapaamaan ja tutustumaan metsäasiantuntijoihin, Arto Seppäseen ja Miia Suhoseen. Keskustellaan puukaupasta ja ajankohtaisista asioista. Paikalla myös mhy Etelä-Savon erikoisasiantuntijat: LKV, tie- ja oja sekä metsäsuunnittelu. Metsä Vastaa -hankkeen Tuomas Valta kertoo mobiili ja verkkopalveluista. Tervetuloa kahville ja makkaralle! ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi Katso METSÄ VASTAA -kiertueen ohjelma sivulta 22!

31 31 Mhy Etelä-Savo järjestää Suomi 100 vuotta -juhlavuoden kunniaksi METSÄ -elokuvakonsertit Mikkelissä ja Savonlinnassa. Kyseessä on säveltäjä Lasse Heikkilän ja kuvaaja Veikko Ruohotien videoelokuvan ja elävän orkesterin yhteisesitys, jossa kuva ja musiikki yhdistyvät vaikuttavalla tavalla kertomaan samaa sanatonta tarinaa. Sen näyttämönä on vuoden kierto suomalaisessa luonnossa, sisältönä elämän ihme, kipeys ja kauneus. La Mikaeli, Mikkeli klo klo klo klo Mhy Etelä-Savon ja yhteistyökumppanien esittelypisteet aulatiloissa Tilaisuus salissa alkaa, puheet ja esitelmät, mm: - Ajankohtaista metsäpolitiikasta ja metsäsektorin näkymistä kertovat MTK:n metsävaltuuskunnan pj Mikko Tiirola ja kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan pj Jari Leppä - Puurakentamisen mahdollisuuksista tuoreinta tietoa kertoo rakennusopin professori, TkT, arkkitehti Markku Karjalainen Tampereen teknillisestä yliopistosta. - Oma Säästöpankin puheenvuoro, Marika Vartiainen Väliaika, kahvitarjoilu Metsäelokuvakonsertti Aulatiloissa osastot auki klo saakka. Ennakkoilmoittautuminen mennessä: kirsi.himanen@mhy.fi tai Tilaisuus on mhy Etelä-Savon jäsenille veloituksetta, ei jäsenet 40e (sis alv 24%). Su Savonlinnasali, Savonlinna klo klo klo klo Mhy Etelä-Savon ja yhteistyökumppanien esittelypisteet aulatiloissa Tilaisuus salissa alkaa, puheet ja esitelmät, mm: - Ajankohtaista metsäpolitiikasta ja metsäsektorin näkymistä kertovat MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen ja kansanedustaja Hanna Kosonen - Puurakentamisen mahdollisuuksista tuoreinta tietoa kertoo rakennusopin professori, TkT, arkkitehti Markku Karjalainen Tampereen teknillisestä yliopistosta. - Oma Säästöpankin puheenvuoro, Krista-Maria Puhjo Väliaika, kahvitarjoilu Metsäelokuvakonsertti Aulatiloissa osastot auki klo saakka Ennakkoilmoittautuminen mennessä: maarit.jordan-valtonen@mhy.fi tai Tilaisuus on mhy Etelä-Savon jäsenille veloituksetta, ei jäsenet 40e (sis alv 24%). ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän

32 32 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on täyden palvelun metsätalo Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan toimeksianto Puukaupan korjuun valvonta Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Taimikonhoito Kasvatus- ja terveyslannoitus Metsätien rakennusja perusparannus Metsätilojen kiinteistönvälitys ja omistusjärjestelyt Tonttipuiden kaato Luonnonhoitopalvelut Rajalinjojen GPS-paikannuspalvelu Metsätyönäytökset Metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta Maanmuokkaus Taimien välitys ja istutuspalvelut Taimikonperkaus Kunnostusojitus Metsäsuunnitelmien ja metsäarvioiden laadinta Metsäsuunnitelmien päivitys Metsänomistajien koulutus Nuorten metsäosaamisen edistäminen