Metsänomistajat. 43 vuotta savottaa (sivu 8) Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/

Transkriptio

1 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/ Pyry Krappe ENONKOSKI, HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 6 Kilpailuttaminen kätevästi mhy:n toimeksiantona sivu 7 Korjuupalvelusta hyvät kokemukset Enonkoskella sivu 11 Mhy käyttää kylvöissä tuottavampaa 1.5 polven siementä sivu 13 Metsänlannoitus on tuottava sijoitus 43 vuotta savottaa (sivu 8) PEFC/

2 Pyry Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 5 Tukin katkonta vaikuttaa puukauppatilin määrää sivu 6 Mhy Etelä-Savo ja APU yhdistyvät sivu 10 Hallituksen haastattelu sivu 21 Mobiilimetsäsuunnitelma jäsenetuna sivu 24 Jäätävä urakka Sulkavalla 2 Tulevaisuuden metsät takaavat työtä ja hyvinvointia Puheenjohtajan kuulumisia Puukaupan positiivinen vire näyttää metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo hallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Hannikaisen mukaan jatkuvan vuodenvaihteen yli. Uuden valtuustokauden alku kulkee muutenkin myönteisissä merkeissä, sillä yhdistyksen tuloskunto on kohentunut odotettua nopeammin - vuoden 2016 tulos oli ylijäämäinen. - Toiminnan yhtenäistäminen on edennyt myös hyvin ja Enonkosken mukaantulon jälkeen voidaan keskittyä viilaamaan mhy - konetta nousevaan puunkysyntään. Puukaupan rinnalla hoitotöiden tärkeys nousee uuteen arvoon, sillä teollisuuden uusien investointien käynnistyessä on raaka-ainevirta pystyttävä pitämään vakaana. - Kemera- sotkut ovat hankaloittaneet nuoren metsän hoitotöitä ja siksi on tärkeää varautua ajoissa siihen, kun kaikkien kohteiden haku aukeaa, muistuttaa Juha-Pekka Hannikainen. Taimikoiden varhaishoidon tuet avautuivat jo syksyllä ja se jonkin verran auttanut metsureiden työllistämisessä. Nykyisellään Kemera-tukien nykyinen poukkoileva malli ei tyydytä metsänomistajia ja on jääty odottamaan, mitä niiden jälkeen on luvassa. - Pitkäjänteinen työ metsässä palkitaan. Oikea-aikaisella hoidolla voidaan metsän kiertoaikaa parhaimmillaan lyhentää kymmenen vuotta. Metsäkäynnistä on moneksi Metsänomistajakunnan rakenteen muuttuminen ei ole jäänyt yhdistyksissä huomaamatta. Suuret ikäluokat luopuvat metsäomistuksistaan ja vahvasti kasvava joukko ovat sijoittajat. - Metsäomaisuuden siirtyminen niille, jotka muokkaavat siitä elinkeinon, on kannatettava asia, miettii puheenjohtaja ja jatkaa, että metsästä ovat kiinnostuneita enenevässä määrin myös sijoitusrahastot. Yhdistyksen jäsenetuihin kuuluva vuotuinen metsäkäynti on Juha-Pekka Hannikaisen mukaan erinomainen muun muassa siinä vaiheessa, kun metsän tulevaisuudesta suvuissa keskustellaan. - Lähtökohtana pitäisi aina olla, että metsää ei sukupolvenvaihdoksessa pirstota. Etelä-Savon yhteismetsän tulo keinovalikoimaan on myös hyvä muistaa, sillä se on helppo tapa omistaa metsää. Yhteismetsän perustaminen on tapahtunut, mutta mukaan pääsee myös perustamisvaiheen jälkeen. Metsässä on työtä Kevään yhteishaku ennättää umpeutua, mutta Juha-Pekka Hannikaisen muistuttaa, että metsästä työ ei lopu. Isompi huoli on metsässä työskentelevien loppuminen, sillä metsureita uhkaa ikääntyminen. - Tekijöille on tilaa niin nuorille kuin uuteen ammattiin kouluttautuville, uskoo puheenjohtaja. Ammatin varjopuoli on kausiluonteisuus, johon työ keskittyminen hoitotöihin on johtanut - hakkuita metsureille on enää harvakseen. Toisaalta EU-talvien myötä raivausta on voitu tehdä välillä ympäri vuoden. - Bioteollisuuden kasvu näkyy siinäkin, että kaikkiin töihin metsässä tarvitaan lisää tekijöitä. Jäsenyydellä merkitys - Kun laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui radikaalisti, niin uhkakuvissa maalailtiin yhdistysten painoarvon laskua. Nyt voidaan sanoa, että toisin kävi, sillä jo hypähdys valtuustovaalien äänestysprosentissa kertoo, että mielenkiinto omaa yhdistystä kohtaan on kasvanut. Suuressa yhdistyksessä on kuitenkin tiedostettu vaara, että hallinto voi jäädä jäsenistölle etäiseksi. - Tulevissa kokouksissa tullaan pohtimaan, miten luottamushenkilöiden näkyvyyttä kentällä vahvistetaan. Juhani Krappe Pyry Krappe Kun puulle löytyy yhdistyksen kilpailutuksella oikea osoite, niin sieltä saadaan myös paras hinta. Puukaupan kannattavuudesta huolehtiminen on parasta paikallistason edunvalvontaa, uskoo puheenjohtaja Juha-Pekka Hannikainen. PYSY MUKANA MHY:N MENOSSA! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/ Energiapuun laitostoimitukset käynnistyivät Tämän lehden saat neljä kertaa vuodessa Sähköinen uutiskirje tulee 1-2 kertaa kuukaudessa maksutta sähköpostiisi Mhy Etelä-Savon nettisivuilta voit itse selata ja hakea kaipaamaasi tietoa Facebookissa näet kuvia ja videoita ajankohtaisista asioista ja osallistut keskusteluun Lehti jaetaan kaikille metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenille Jo 2500 vastaanottaa uutiskirjeitämme, tilaa sinäkin uutiskirjeemme: Aina ajankohtainen tieto metsäasioista löytyy: etela-savo Sivu on kaikille julkinen. Jos olet kirjautunut Facebookiin, tykkää sivustamme ja jaa päivityksiä. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Pyry Krappe Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Päätoimittaja: Petri Pajunen p Toimituskunta: Maarit Jordan-Valtonen p Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2017 Osoitteenmuutokset: p tai etelasavo@mhy.fi

3 3 Johtajan katsaus Uudet investoinnit kasvattavat puun tarvetta ja yhdistyksessä on tekemisen meininkiä Menestyksekkään puukauppavuoden 2016 jälkeen, alkuvuoden puukauppa yllätti, sillä se oli 20 prosenttia vilkkaampi kuin edellinen. - Puukaupassa oli myönteinen vire, sanoo johtaja Petri Pajunen ja jatkaa, että yhdistyksen puukaupan toimeksiantojen osuus nousi neljä prosenttia eli 38 prosenttiin yksityismetsien kokonaismyyntimäärästä. Osuuden kasvu kertoo siitä, että kilpailutuksen ja katkonnan merkitys on sisäistetty. Vireä puukauppa heijastuu myös kaikkiin muihin tarjolla oleviin työlajeihin. - Osa metsärahoista sijoitetaan aina metsään. Puukauppamäärien kasvu näkyy tämän kevään taimirepun koossa. Puukauppa kirittää myös metsänhoitotöitä, joita taas kemera-hakemusten katkokset vaikeuttavat. - Taimikonhoitojen määrää on tarvetta kasvattaa. Varhaishoitoja on tehty noin kaksi kolmasosaa alueellisen metsäohjelman määrästä. Metsänomistajien toiveena on, että valtion tukipolitiikka olisi jatkossa pitkäjännitteistä. Jäsenmäärä nousuun, tulos plussalla Loppuvuodesta yhdistyksen jäsenmäärä kääntyi nousuun, jäsenhakemuksia tuli enemmän kuin erohakemuksia. Vuoden lopussa tarkka jäsenmäärä oli Keskimääräinen jäsenmaksu oli 97 euroa, josta verovähennyksen jälkeen jää maksettavaa vain 68 euroa. Kaikkiaan muutos jäsenistössä on ollut valtakunnallisestikin ennakoitua, jäsenyydestä luopuvat pienet tilat ja paluumuuttajina yhdistykseen ovat suuremmat tilat, joilla jäsenmaksu on lakimuutoksen jälkeen kohtuullistunut. Lukumääräisesti jäseniä on vähemmän, mutta muutos metsähehtaareissa on pienempi. - Myönteistä on, että pääsimme jo toisena toimintavuotena ylijäämäiseen tulokseen eli fuusion yhteydessä tehtyä taloussuunnitelmaa nopeammin. Varsinaisen toiminnan tulos 2016 jäi euroa plussalle, sanoo Petri Pajunen Jälkeenpäin tuntuu hyvältä, kun miettii, ettei tekisi juuri mitään toisin, jos olisi mahdollisuus palata lähtöpisteeseen. Tekemisen meininkiä - Maakunnan kokoinen metsänhoitoyhdistys tuntui alkuun valtavan suurelta, sanoo Petri Pajunen ja jatkaa, että meni hetken aikaa ennen kuin kaikki toimihenkilöt oppi tuntemaan nimeltä. Petrin mukaan henkilöstön ja yrittäjien ilmapiiri on hyvä ja vallalla on reippaan tekemisen meininki. Yhteiset toimintamallit ovat hioutuneet hyvin käyttöön kahden ensimmäisen vuoden aikana. - Nyt mhy Etelä-Savo tuntuu ihmisen kokoiselta työpaikalta. Yhteen hitsautuminen näkyy myös henkilöstössä, väki on vakiintunut ja muutoksia tapahtuu lähinnä eläköitymisen ja muiden henkilökohtaisten syiden takia. Metsureita on vielä riittänyt hoitotöihin. Periaatteena on työllistää ensin oman alueen ammattilaiset ja vasta sitten hankkia työvoimaa ulkopuolelta. - Työntekijöiden keinovalikoimaa pyritään kasvattamaan, tieturvakursseja on käyty ja erikoishakkuisiin on hankittu lisää osaamista. Koko alan kannalta on hyvä asia, että ennakkotietojen mukaan alan oppilaitoksiin on saatu hyvin opiskelijoita. Puukauppa kärkihankkeena - Puukauppapalvelut ovat tulevassakin yhdistyksen kärkihanke, jos käytetään saamaa kieltä kuin maan hallitus, sanoo Petri Pajunen. Puukaupan heijastusvaikutukset näkyvät koko palveluvalikoimassa ja puukaupan kilpailun ylläpitäminen puukaupan toimeksiantojen avulla on yksi keskeisimpiä edunvalvonnallisia tehtäviä. Puukaupan kilpailu hyödyttää kaikkia metsänomistajia. Puukauppapalveluille on kasvavaa tarvetta jatkossa. Tarjousten vertailu vaatii entistä enemmän ammattitaitoa, koska metsäyhtiöiden hinnoitteluperusteet ovat erilaisia ja tukin katkontatietoa on vain metsänhoitoyhdistyksessä. - Metsänomistajan nettotulokseen puukauppatulojen vaikutus on prosenttia. Menojen vaikutus on vastaavasti prosenttia. Menoja kannattaa tarkastella, mutta keskeisintä on huolehtia puukaupan kilpailuttamisesta ja sitä kautta puukauppatulojen maksimoimisesta. Puulle lisää kysyntää - Kuluvan vuoden puukauppaan odotetaan jopa viiden prosentin kasvua, kertoo Petri Pajunen. Metsäteollisuuden investoinnit lisäävät kysyntää ja ensimmäiset vaikuttavat jo Petri Pajunen kehottaa metsänomistajia tarttumaan tarjolla olevaa tietoon. Esimerkiksi Metsä Vastaa kiertueella on tarjolla paljon asioita, joilla aktivoidaan metsänhoitoa. Hoidettujen metsien tärkeys korostuu, kun tulevaisuudessa puu muuttuu yhä tärkeämmäksi raaka-aineeksi. Tänä päivänä metsä maakunnassa kasvaa enemmän kuin sitä käytetään, mutta tulevaan varautuminen on viisautta. tämän vuoden kysyntään. Metsä Groupin Äänekosken tehdas valmistuu syksyllä 2017 ja vahvemmin investointi näkyy vuonna Stora Enson toteutunut investointi Varkauteen vahvistaa havukuidun ja kuusitukin kysyntää. UPM on investoinut Kymin tehtaalle ja investoi sinne lisää. KotkaMills on lisännyt puunkäyttöä Kymenlaaksossa. Tällä hetkellä Etelä-Savon alueella on vireillä kaksi energiapuun käyttöä lisäävää suunnitelmaa. Mikkelin Ristiinaan suunnitellaan biohiilipellettitehdasta ja Punkaharjulle bioöljytehdasta. Metsäteollisuuden investointiuutiset ovat vaikuttaneet metsäkiinteistöjen kysyntään positiivisesti. Vuoden alussa voimaan tullut metsälahjavähennys edistää metsätilan sukupolvenvaihdosten toteutusta ja Etelä-Savon yhteismetsä tuo myös uuden vaihtoehdon omistusjärjestelyihin. Metsäsuunnitelma taskuun Yhdistyksen jäsenen ja myös jäsenyyttä harkitsevan kannatta muistaa, että jäsenetuna saa oman metsäsuunnitelmansa mobiiliversiona. Mobiilimetsäsuunnitelmasta löytyvät normaalin metsäsuunnitelman lisäksi koko maan kattavat peruskartat, kiinteistöraja-aineistot ja ilmakuvat. Metsävarallisuuden asiantuntija Metsänhoitoyhdistysten valmius uusiin digiloikkiin vahvistui, kun amerikkalainen ohjelmistojätti Trimble osti maaliskuun alussa yhdistysten ja MTK:n omistaman ohjelmistotalo Silvadatan. Ostaja kiinnostui suomalaisen metsäosaamisen nivomisesta maailmanluokan paikkatieto-osaamiseen. Tehty kauppa edistää ja avaa uusia ulottuvuuksia metsänomistajien verkkopalveluiden sekä mhy:n SilvaPron nettipohjaiseen ohjelmistokehitykseen. Juhani Krappe Kysylisää omastaosuuspankistasitaikatsolisätietoja osoitteestaop.fi/metsa. Pyry Krappe

4 4 Kotimaisen puun käyttö on ennätyksellistä metsänomistajat vastaavat huutoon Kotimaisen puun käyttö kasvoi vuonna 2016 sahatavaran, kartongin ja sellun tuotannossa. Painopaperien tuotanto laski odotetusti paperin kysynnän vähetessä. Viimeisimpien ulkomaankauppatilastojen valossa Suomesta viedään sahatavaraa ja kartonkia enemmän kuin koskaan. Yksityismetsien puukauppa on vastannut erinomaisesti puun tarpeen kasvuun. Puuta on myös korjattu kotimaan metsistä hyvin vilkkaasti. Yksityismetsissä olevaa tarjontapotentiaalia osoittaa kasvavista kauppamääristä huolimatta tasaisena jatkunut puun hintakehitys. Kaikelle puulle ei valitettavasti tällä hetkellä ole riittävästi käyttöä. Kotimaisen puumarkkinoiden ennakoitavuudesta ja kasvumahdollisuuksista ulkomaisten investoijien kiinnostuksen herääminen on erittäin hyvä merkki. Tuontipuun osuus puun kokonaiskäytöstä on onneksi supistunut, mutta merkittävä osa nykyisestäkin tuontipuumäärästä pystyttäisiin korvaamaan kotimaisella kuitupuulla ja yksityisten sahojen hakkeilla. Puukauppa käy erittäin vilkkaasti - tuonti jarruttaa puukaupan lisäkasvua Helmikuun puoliväliin mennessä yksityismetsistä on myyty yli viidennes enemmän puuta kuin vuonna 2016 vastaavana viikkoina (kuva 2). Viimeisen 20 vuoden aikana ainoastaan vuonna 2005, jolloin metsäverotuksen siirtymäkausi sekä vuonna 2007 sahatavaran hintapiikin aikana puuta on yksityismetsistä myyty kuluvaa vuotta vilkkaammin. Puukaupassa havutukkien ja erityisesti kuusitukin kysyntä näyttää parhaalta. Metsänomistajien kannattaa aktiivisesti tarjota markkinoille havutukkileimikoita. Sahateollisuus toimii aikaisempiin vuosiin verrattuna selkeästi pienemmillä tukkivarannoilla ja ostotarve on jatkuvaa. Puukaupoissa ei pelkkä yksikköhinta ratkaise, vaan tukin tarkalla talteenotolla voi paisuttaa puukauppatiliä merkittävästi. Metsänhoitoyhdistyksissä on paras osaaminen leimikoiden kilpailutukseen ja katkonnan valvontaan. Puukaupan lisäkasvun ongelmaksi on muodostunut koivukuitu, jota pystyleimikkojen ostossa kertyy vuosi vuodelta enemmän. Koivukuidunkin menekkiongelmiin ainoa lääke on uudet puun käyttöä lisäävät investoinnit. Energiatuotanto ei koivukuidun ongelmaa ratkaise. PTT:n ja Luken suhdanne-ennusteiden perusteella kotimaisen puun käytön ja hakkuiden pitäisi vuonna 2017 edelleen kasvaa. Tämä ennakoi myös puukaupan jatkumista vilkkaana. Metsäteollisuuden kannattavuus on hyvä - sahatavaran hinnoissa on mustia pilviä Metsäteollisuuden kannattavuus ja erityisesti massa- ja paperiteollisuuden tuloksentekokyky on viime vuosina ollut hyvä. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä pörssinoteerattujen metsäteollisuusfirmojen selluliiketoiminnan (kuva 3) kannattavuus jonkin verran heikkeni ennen kaikkea alempien sellun maailmanmarkkinahintojen vuoksi. Paperin ja kartongin tuotanto kannatti sellua heikommin (kuva 4), mutta kyseisten tuotteiden osuus yhtiöiden liikevaihdosta on hyvin merkittävä. Puutuotteissa erityisesti vaneri kannattaa hyvin (kuva 5). Sahateollisuuden kannattavuutta ei pörssinoteerattujen yritysten tulosten perusteella pysty arvioimaan. UPM:lla ja Metsä Groupilla sahatavaran tuotanto on osa selluteollisuutta ja Stora Ensolla rakennustuoteosavalmistuksen osuus puutuoteliiketoiminnasta on merkittävä. Kokonaisuutena UPM kannatti isoista metsäyhtiöistä parhaiten, Metsä Group toiseksi ja Stora Enso kolmanneksi parhaiten. Metsäyhtiöt arvioivat vuositulosten julkistamisen yhteydessä liiketoiminnan kannattavuuden jatkuvan ennallaan vuoden 2017 alkupuolella ennallaan. Isoimmat riskit liiketoimintaan tulevat maailmantalouden epävarmoista näkymistä. Sahatavaran tuottajilla lankut menevät kaupaksi, mutta hintakehitys on ongelmallisempi. Kevättä kohden kaikkien puutuotteiden kysynnän pitäisi kausiluontoisesti vilkastua. Sahateollisuuden kannattavuudessa on markkinaalueista ja tuotepaletista riippuen isoja eroja. Erno Järvinen tutkimuspäällikkö MTK metsälinja 6 milj.m Kuva 2: Puukauppamäärä kumulatiivisesti viikoilla 1-6 eri vuosina. Kuva 3: Selluteollisuuden liiketulos vuosineljänneksittäin. Kuva 4: Paperi- ja kartonkiteollisuuden liiketulos vuosineljänneksittäin. SELLUN TUOTANTO, milj. tn. PAPERIN JA KARTONGIN TUOTANTO 12 kk:n kumulatiiv inen summa 9 milj. tn 12 kk:n kumulatiiv inen summa milj. tn 1000 tn /91 1/92 1/93 1/94 1/95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 1/10 1/11 1/12 1/13 1/14 1/15 1/16 Vuosineljännes Paperi, v asen asteikko Kartonki, oikea asteikko 1/91 1/92 1/93 1/94 1/95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 1/10 1/11 1/12 1/13 1/14 1/15 1/16 Vuosineljännes HAVUSAHATAVARAN TUOTANTO, MILJ. M3 16 Milj.m3 12 kk:n kumulatiiv inen summa /91 1/92 1/93 1/94 1/95 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 Vuosineljännes 1/07 1/08 1/09 1/10 1/11 1/12 1/13 1/14 1/15 1/ m Metsäteollisuuden tuotannon kehitys, lähde: Metsäteollisuus ry 1/91 1/92 1/93 1/94 1/95 VANERIN TUOTANTO, 1000 M3 12 kk:n kumulatiiv inen summa 1/96 1/97 1/98 1/99 1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 Vuosineljännes 1/07 1/08 1/09 1/10 1/11 1/12 1/13 1/14 1/15 1/16 Kuva 5: Puutuoteteollisuuden liiketulos vuosineljänneksittäin. Annan mielelläni lisätietoja. Erno Järvinen, tutkimuspäällikkö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry erno.jarvinen@mtk.fi puhelin

5 5 Jäsenmaksu säilyy ennallaan Hyödynnä laajat rahanarvoiset jäsenedut! Vuoden 2017 jäsenmaksuksi valtuusto on päättänyt 50 perusmaksun + 1,50 / hehtaarimaksun. Jäsenmaksu on enintään 300. Verovähennyksen jälkeen kustannukseksi jää Jäsenyydet voidaan yhdistää ja ne tulkitaan yhdeksi jäsenmaksuksi, mikäli maksajina ovat avio- tai avopuolisot ja molemmat jäsenyydet ovat mhy Etelä-Savossa. Henkilöjäsenmaksu on 10 /hlö. Henkilöjäseneksi voivat liittyä mm. yhteisomistusten osakkaat ja metsää omistamattomat perheenjäsenet. Henkilöjäsenmaksulla saa oman jäsenkortin, jäsenlehdet sekä MTK:n ja mhy:n yhteistyökumppanien jäsenedut. Mhy Etelä-Savon jäsenedut jasenedut Jäsenkortti 2017 Voimassa 4/2018 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo 1. Puunmyyntisuunnitelma (jäsenedun arvo 300 ½ pv) 2. Puunmyyntisuunnitelman siirto Puumarkkinat.fi palveluun veloituksetta 3. Puukaupan toimeksiantopalvelu pystykaupassa ilman perusmaksua ajalla (jäsenedun arvo 60 ) 4. Mhy:n toteuttamissa taimikonhoitotyömaissa Kemerarahoitushakemuksen, suunnitelman ja toteutusilmoituksen laadinta maksutta (arvo /ha) 5. Metsäkäynti (jäsenedun arvo 75 /h) 6. Henkilökohtainen neuvonta metsäasioissa (jäsenedun arvo 75 /h) 7. PEFC-metsäsertifiointi (jäsenedun arvo 30 /v) 8. Mhy Etelä-Savon jäsenlehti 4 kpl/v ja Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumerot 4 kpl/v (jäsenedun arvo 30 /v) 9. Mobiilimetsäsuunnitelma sis. peruskartat, kiinteistörajat ja ilmakuvat koko Suomen alueelta (jäsenedun arvo 50 /v) 10. ilaisuudet 11. Kilpailutettujen puukauppojen hintatiedot www. mtk.fi/reppu 12. Edunvalvonta metsä- ja maankäyttöasioissa Mhy Etelä-Savon yhteistyökumppanien paikalliset jäsenedut: Suur-Savon Sähkö Mhy Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenetuna kulloinkin voimassa olevasta Suur-Savon Sähkön perushinnastosta seuraavan alennuksen: Kuukausimaksu 6 % Yleissähkö 6 % energiamaksusta Yösähkö 6 % päiväenergian hinnasta Vuodenaikasähkö 6 % talviarkipäivän energiahinnasta Vaihtoehtoisesti jäsenetuna voi tehdä määräaikaisen sähkösopimuksen kulloinkin voimassa olevin takuuhinnoin, ilman kuukausimaksua. Jäsenetu koskee MTK-Kymppi -sähkösopimusta. Suur-Savon Osuuspankki Mhy:n Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenetuna: 50 % alennuksen rahastojen kertamerkinnästä (pl. ne rahastot, joiden palkkio menee Rahoitusyhtiölle) 50 % alennuksen Privaten ensimmäisen vuoden palkkiosta Uittokalusto Mhy:n Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenhintaan seuraavat tuotteet Uittokalustolta 10% alennus seuraavien tuotteiden normaalihinnoista: Pottiputki istutusputket ja taimivakat Raivaussahanterät Oregon laipat ja ketjut Echo moottori- ja raivaussahat Alennusta ei voi yhdistää muihin kampanjoihin ja alennuksiin. Tuotteet tilataan jäsennumeroa vastaan sähköpostilla (shop@uittokalusto.fi) tai puhelimitse Alennus voimassa jäsenkortilla myös Uittokaluston myyntipisteessä Savonlinnassa. Valtakunnalliset jäsenedut Kaikki valtakunnalliset jäsenedut löydät Mhy:n jäsenenä pääset hyödyntämään myös MTK:n valtakunnallisia jäsenetuja. Jäsenedut päivittyvät ajoittain. Esimerkkejä valtakunnallisista jäseneduista Hankkija-Agrimarket Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 % myymälän valikoimissa normaalihintaisista tuotteista. Alennuksen saamiseksi ilmoita Agrimarket myymälän henkilökunnalle liittyäksesi MTKjäsen alennusrekisteriin, todista samalla jäsenyytesi. Rekisteröitymisen jälkeen jäsenetuja voi käyttää ilmoittamalla asiakasnumeron/ oman nimensä ja näyttämällä jäsenkortin. LähiTapiola Kotivakuutuksista ja metsävakuutuksesta 10 % alennus. Alennus metsävakuutuksesta edellyttää asiakkaalta joko LähiTapiolan koti- tai maatilavakuutusta. 15 % alennus metsävakuutuksesta, jos asiakkaalla sijoitus säästöhenkivakuutuksessa. Yhteys omaan alueyhtiöön tai Neste Oil Polttonestealennuksen saa Neste Oil Yrityskortilla. Neste Yrityskorttihakemuksen voi tehdä -sivuilla tai tilata hakemuksen numerosta Alennus asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä: bensiini 2,5 senttiä/litra ja diesel 2,7 senttiä/litra. Alennus ei koske Neste Oil Express-automaattiasemia. Merkitse hakemukseen jäsennumero Lisätietoja kohtaan. Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. Ei koske Teboil Express-automaattiasemia. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamolla tai osoitteessa www. teboil.fi St1 jäsenedut St1:n sopimusalennus bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: St1-yrityskortti: Laskutus kerran kuussa. Ei laskutus eikä hallinnointipalkkiota. St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain 0,5 snt/l-2,0 snt/l) St1-Visa. Jäsenenä saat polttoöljytuotteet, polttoaineet ja kotimaista pellettiä kilpailukykyiseen hintaan. Alennus tolppahinnoista. Lisätietoa käteisalennuskortin tilaamisesta ja kaikista St1:n korttituotteista: kortit@st1.fi ja Oy Aga Ab AGA tarjoaa MTK-yhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten jäsenille teollisuus- ja nestekaasut sekä pullovuokrat jäsenhinnoin. Hinnasto, joka on jäsenverkko Repussa, on käytettävissä AGAn 160 myyntipisteessä ympäri Suomea. Ramirent vuokraa rakennuskoneet jäsenalennuksella. Yleisalennus -35 %. Voimassa olevasta vuokrahinnastosta. K1 Katsastajat 8 % alennus aseman halvimmasta hinnasta. Holiday Club Resorts Oy tarjoaa lomaosakkeita kampanjahintaan saakka. Jäsenetumajoitusta: Kunnonpaikka, Sokos Hotels ja Radisson Blu -hotellit ja Viking Line -risteilyt erikoishinnoin. Varauksen yhteydessä mainitse MTK:n jäsenetu. Lataa sähköinen jäsenkortti Metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortti on nyt mahdollista ladata älypuhelimeen Pivosovelluksen avulla. Pivo on mobiililompakkosovellus, josta löytyy monia etuohjelmia ja alennuskuponkeja ja nyt myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortti. Sovellus on täysin ilmainen. Pivossa jäsenkorttisi on aina kätevästi mukana ja esimerkiksi valtakunnalliset jäsenedut on helppo tarkistaa missä vain. Edun tai alennuksen saa näyttämällä mobiilijäsenkorttia Pivosta. Pivoon rekisteröidytään omalla puhelinnumerolla. Mikäli jäsenkortti Lataa jäsenkorttisi älypuhelimeen Pivo-palvelussa. Sähköisen jäsenkortin lisäksi palvelusta löytyy tietoa valtakunnallisista jäseneduista. ei aukea puhelinnumerollasi, ota yhteyttä toimistoomme. Meillä saattaa olla väärä/vanha puhelinnumero jäsentiedoissasi. Lue lisää sähköisestä jäsenkortista netissä www. mhy.fi/etelasavo STIPENDIT MHY ETELÄ-SAVON TOIMIALUEEN METSÄALAN OPISKELIJOILLE 2017 Mhy Etelä-Savo jakaa stipendejä toukokuussa. Stipendejä voivat hakea mhy Etelä-Savon toimialueelta kotoisin olevat metsäalaa ammattiopistossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevat henkilöt. Stipendien tarkoituksena on tukea mhy Etelä-Savon toimialueelta kotoisin olevien nuorten ammatti- ja korkeakouluopintoja. Vapaamuotoiset stipendihakemukset tulee toimittaa sähköpostitse mennessä osoitteeseen tarja.heikkinen@mhy.fi Kirjoita viestin otsikkokenttään Stipendihakemus Perustele meille hakemuksessa, miksi juuri Sinulle tulisi myöntää mhy Etelä-Savon stipendi. Stipendit jaetaan toukokuussa 2017 järjestettävässä tilaisuudessa, josta ilmoitetaan henkilökohtaisesti stipendin saaneille opiskelijoille. Stipendin voi saada vain yhden kerran. ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

6 6 Kilpailuttaminen käy kätevästi yhdistyksen puukauppatoimeksiantona Metsäyhtymä Riita-aho syntyi vuodenvaihteessa hallinnoimaan metsätilaa Savonrannalla. Muutos oli perusteltu, sillä perikunnan osakkaat asuivat etäällä Sönkässä sijaitsevista metsistä. Yhtymämuutoksella haettiin myös selkeyttä toimintaan, sillä nyt yhtymällä on nimetty asiamies, joka hoitaa metsiin liittyviä asioita. Kuvat: Pyry Krappe - Yhteistyö metsänhoitoyhdistyksen kanssa on luonnollinen ratkaisu, sillä matkaa Vierumäeltä metsätilalle kertyy liki 270 kilometriä suuntaansa, sanoo yhtymän asiamies Eero Eronen. Perikunnan muuttaminen yhtymäksi oli suhteellisen helppo toimenpide. Metsäyhtymässä harjoitetaan metsätaloutta yhteisesti murto-osin omistetulla kiinteistöllä. Näkyvin muutos on se, että yhtymälle haettiin uusi y-tunnus. - Yleinen suuntaus omalla alueellakin on muuttaa perikunnat yhtymiksi, kertoo metsäasiantuntija Katri Ihalainen. Puukauppaa valtakirjalla Eero ja Armi Eronen kävivät yhdessä metsäasiantuntija Katri Ihalaisen (keskellä) kanssa läpi metsäyhtymä Riita-ahon puukauppatoimeksiannot metsähoitoyhdistys Etelä-Savon Savonrannan toimistolla. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab Metsänhoitoyhdistys on luonteva yhteistyökumppani metsäyhtymä Riita-aholle, niin kuin se oli jo perikunnalle. Kuluvalle vuodelle ohjelmassa on hakkuu, jossa leimikko tehtiin syksyllä 2015 ja kaupat 2016 helmikuussa. Kauppa on hoidettu puukauppatoimeksiantona metsänhoitoyhdistyksen kautta. - Harvennuskohteella on käynyt myrsky kaksi kertaa ja nyt kohde joudutaan hakkaamaan. Toinen hehtaarin leimikko tehdään samalla kertaa, kun koneet ovat paikalla, kertoo Eero Eronen. Energiapuu otetaan talteen tilan leimikoista, vaikka se saattaa siirtää uudistamistöitä. Sönkän suunnalla talvimyrskyt ovat olleet riesana viime vuosien aikana. - Tuulenkaatoja kertyy aukkojen reunoihin ja rinteille, kertoo Eero. Alueen toinen vaiva on runsas hirvikanta. Erosen mukaan kuuselle uudistaminen on ainoa vaihtoehto. - Jos kuusien seassa on luontaisesti kasvaneita männyn taimia niin nekin kelpaavat hirville. Katri Ihalaisen mukaan alueella ei tuhoilta voi välttyä, hirvituhoja on taimikossa tälläkin hetkellä. - Onneksi täällä on perusteltua jättää taimikoita hirvituhoriskin vuoksi tiheämmäksi, sanoo Katri. Työt suunnitelman mukaan Puukauppa on ulkoistettu, mutta hoitotöistä pyritään tekemään puolet. Eero Eronen perustelee ratkaisua, että näin saadaan metsäyhtymän tulot ja menot pysymään tasapainossa. Apua hoitotöihin on saatu metsänhoitoyhdistykseltä. Riita-ahossa on metsiä hoidettu metsäsuunnitelman mukaan vuodesta 2009 saakka. Metsien siirtyessä perikunnalle paljastui, että taimikonhoitotöitä on lykätty turhan pitkään. Ensimmäisenä työnä oli miettiä, mikä on töiden kiireellisyysjärjestys ja ryhtyä purkamaan rästejä. Raivattavaa riitti, sillä edellisten omistajien aikaan tehty yhteensä neljäntoista hehtaarin hakkuuala oli hoidettavana. - Nyt mennään metsäsuunnitelman mukaan, sanoo Eero Eronen. Työtä Riita-ahon metsissä riittää, Eroset Eero ja Armi tekevät töitä sulan maan aikaan ja lomat kuluvat pitkälti Sönkässä. Pariskunnan työnjako on selvä, jos raivattava alue päässyt kasvamaan mittaa, Eero sahaa ja Armi vetää risut taaemmaksi. - Viime juhannuksenakin poltettiin viisi litraa bensaa raivuulla, kertoo Eero. Taimitalkoisiin koetetaan saada myös muita yhtymän osakkaita mukaan. Metsäkumppani on paikkakunnalla Puukauppatoimeksianto on metsästään etäällä asuvalle vaivaton ja puolueeton vaihtoehto. Puunmyyntisuunnitelman saa jokainen metsänhoitoyhdistyksen jäsen jäsenetuna maksutta. Yhdistys tekee leimikon ja kilpailuttaa puukaupan. Yhdistys pyytää tarjoukset ostajilta ja metsänomistaja voi itse päättää, minkä tarjouksen hyväksyy. - Tarjousten määrä on ehkä aavistuksen kasvanut, aikaisemmin tarjouksia tuli vain muutama ja harvennusleimikon saattoivat jäädä kokonaan tarjouksetta. Lienee jo viite puun käyttömäärien lisääntymisestä, kertoo Katri Ihalainen. Kun ostaja on valittu, niin yhdistys hoitaa puukaupan tekemisen, korjuun ja mittauksen valvonnan sekä niihin liittyvät asiakirjat. Yhdistys pitää metsänomistajan ajan tasalla puukaupan ja korjuun edistymisestä. Nykyaikainen viestimien kehitys mahdollistaa kuvien ja videoiden helpon lähettämisen kohteelta. Juhani Krappe Tielinjaa avarrettiin hakkuun yhteydessä, aukolle jätettiin pökkelöitä ja riistatiheikkö.

7 7 Herttuaiset Enonkoskella ovat tyytyväisiä, kuinka nopeasti korjuupalvelu saatiin töihin - Tässä minä niitä metsätöitä usein miten teen, heläyttää Eeva Herttuainen neulomistuolistaan uunin kupeessa. Työnjako Vinniharjulla Enonkoskella on säilynyt niistä ajoista, kun ansiotyössä käyvällä isännällä oli vastuualueenaan metsät ja pellot ja emäntä hoiti navetan. Eevan kotitila on keskikokoinen metsätila ja metsää on niin emännän kuin isännän nimissä ja myös yhteisiä metsiä löytyy. - Ukki osti aikanaan tilan isälleni. Myöhemmin tilaa on lohkottu perinnönjaoissa, mutta pikkuhiljaa olemme hankkineet maita takaisin, kertoo Eeva. Tänä päivänä Eeva ja hänen miehensä Esa ovat eläkkeellä ja metsistä saava tulo on hyvä lisä myös taloudellisesti. Pari vuotta konepajalta eläkkeellä ollut Esa Herttuainen sanoo, että metsätöiden määrä on pysynyt samana, vaikka aikaa on enemmän. - Nyt voi valita kelin, milloin metsään menee. Taimikonhoidot ja istutukset on pyritty tekemään omin voimin. Eevakin muistuttaa, ettei hänellä metsäkäynti ole jäänyt pelkkään marjastukseen, vaan taimia on oltu laittamassa maahan lastenkin kanssa. Korjuupalvelua ensimmäistä kertaa Tilalta on oltu metsänhoitoyhdistyksen jäseniä alusta saakka, Esa Herttuainen kävi lastenlasten kanssa tarkastamassa korjuukohteen. Juttelee kuvassa mottokuski Ville Naukkarisen kanssa. sillä perustettiinhan Enonkoskelle yhdistys jo vuonna Metsänhoitoyhdistyksen palveluja tilalla on käytetty aikaisemmin, vaikka hoitotyöt on pyritty tekemään omin voimin. Puukauppoja on kilpailutettu ja myös puukaupan toimeksiantoa on hyödynnetty. Korjuupalvelu tuli ajankohtaiseksi, kun asiasta keskusteltiin Enonkosken toimiston avoimien ovien päivässä ja tilalla oli kuusikon toinen harvennus odottamassa. - Sain järjestettyä koneen hakkaamaan parin päivän varoitusajalla, kertoo metsäasiantuntija Miia Suhonen. Esa Herttuainen on hakkuujälkeen tyytyväinen, vaikkakin hakkuu kesti melkein pari viikkoa, kun kone teki vain yhtä vuoroa. - Hyvä asia on, että yhdistys käyttää paikallisia urakoitsijoita, sanoo Esa. Korjuupalvelun eduksi hän laskee myös sen, että eri puutavaralajeille metsänhoitoyhdistyksellä on omat toimituskanavat. - Katsotaan nyt savotta loppuun ja mietitään lisätäänkö yhdistyksen korjuupalvelu tilan työkalupakkiin. Lisäopeille käyttöä Esa Herttuaisen oma ohje metsänhoitoon on se, että työt tehdään ajallaan. Kun kuusikon harvennus on saatu tehtyä, niin hoitorästejä ei metsissä enää ole. - Harvennuskin kuuluu hoitotöihin ja varsinkin kuusikon kohdalla ei auta tuijottaa yksin puun hintoja, sanoo Esa ja jatkaa, että männikön kohdalla venymisvaraa on hieman enemmän. Opit metsänhoitoon ovat tulleet nuorena isän kanssa työskennellessä ja myöhemmin oman työn kautta. Yhdistyksen tilaisuuksissa on käyty, kun aika on antanut myöten. - Kaikkiin tilaisuuksiin ei päivätyötä tekevä pääse, harmittelee Esa ja jatkaa, että kaikelle lisäopille metsänhoidossa olisi käyttöä. Neuvontatyötä Esa pitää hyvä palvelumuotona, sillä metsäammattilaisen mielipide avartaa omaa näkökulmaa. Juhani Krappe Eeva Herttuainen sanoo ulkoistaneensa tilan metsien hoidon aviopuolisolleen. Vaikka emäntä on käytännön töistä pois, niin hän tietää hyvin, mitä metsässä tapahtuu - metsäsuunnitelma tilalla on ollut jo edellisen sukupolven aikana. KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! Kuvat: Pyry Krappe VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! Miia Suhonen tutkii Herttuaisen hakkuulta kertynyttä pinoa. Kaikille puutavaralajeille; lyhyille tukeille, parruille, kuitupuulle löytyy yhdistyksen kautta toimitusosoite. Siemen Forelia Oy Puh PL 6 (Kalevankatu 8) Jyväskylä

8 8 Metsuri on erikoistöiden ammattilainen Juha Tolvaselle keväällä 43 työvuotta täyteen Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savon metsurien pääluottamusmies Juha Tolvanen sipaisee kypärän silmikon ylös ja sammuttaa sahan Rantasalmen rantatien työmaalla ja toteaa, että metsureita taitaa olla vähemmän kuin norppia - ja kukaan ei mieti lajin suojelemista! Lukujakin löytyy, kun Juha aikanaan aloitti, oli Rantasalmella metsureita 130, nyt löytyy enää kaksi palkkatyötä tekevää. Kuvat: Pyry Krappe Tapahtuneen kehityksen Juha tavallaan ymmärtää, sillä metsurityön painopiste on siirtynyt hakkuista hoitotöihin, josta on seurannut työn muuttuminen kausiluonteiseksi. Hoitotöille on kahdeksan varmaa kuukautta, joskus pääsee raivaamaan vielä tammikuussa. - Omalle metsänhoitoyhdistykselle on annettava kiitosta siitä, että se on varmaan yksi parhaista metsureiden ympärivuotisista työllistäjistä, sanoo Juha. Siitä kuitenkaan ammattimiehellä ei ole epäilystäkään, etteikö metsureille olisi käyttöä. Pitkällä uralla on tullut vastaan monta metsänomistajaa, jotka haluavat ensiharvennukselle metsurin töihin. - Joku on todennut, että konetyötä korkeammat kustannukset kuittaantuvat loppupeleissä. Kone vai metsuri Ammattimiehellä on erikoiskohteilla käyttöä. Juha Tolvasen mukaan tonttihakkuut ja koneellisen kaadon avustamiset työllistävät talvikaudella. Tällä kertaa on urakkana normaalia isompi kohde Rantasalmen Rantatien varressa. Kone- ja metsurityön eroista sai ainakin takavuosina aikaan tiukan keskustelun. Juha lähestyy aihetta tasapuolisesti ja toteaa, että konetyönjälki on harvennuksillakin aivan kelvollista. - Isoin ero on siinä, että konemies näkee puun vain yhdestä suunnasta. Metsuri pääsee katsomaan kohdetta monesta suunnasta ja huomaa halkeamat tyvessä, poikaoksat, rungon muodon, miettii Juha. Asiasta voidaan olla montaa mieltä, mutta monta kertaa ensiharvennuksessa kyse on laadukkaan metsän rakentamisesta, jossa kantoraha on vasta hopealla. Juhan mielestä myös sirppihallaa tulisi välttää ensimmäisessä harvennuksessa. - Metsurityönä leimikko korjataan harvoin alakanttiin, konekorjuussa hehtaarituotto ansion perusta. Metsäpohja voi mennä hukkaan Juha Tolvasella löytyy omakohtainen esimerkki siitä, mikä merkitys oikea-aikaisilla hoitotöillä ja hakkuilla on metsän kasvuun. Vuonna 1975 Juha hakkasi vajaan neljän hehtaarin leimikon, joka uudistamisen jälkeen jäi oman onnensa nojaan ja harvennettiin ensi kerran 41 vuotta myöhemmin. - Lohkolta taisi tulla kolmisen sataa kiintoa leppää ja muuta vähempiarvoista puuta ja kasvamaan ei jäänyt kummoinen metsä. Samana vuonna hakkuun jälkeen uudistettu männikkö hoidettiin ajallaan ja harvennettiin jo toisen kerran. - Paikalla on täysi tukkimetsä, sanoo Juha ja jatkaa, että ensimmäisessä kohteessa metsäpohja on mennyt 40 vuotta hukkaan. Juha laskeskelee nopsaan, että kiinnon tukkisaanto korvaa kasvukauden hoitokulut, joten homma ei ole rahasta kiinni. Työ metsässä on sukuvika Juhan Tolvaselle tulee toukokuussa 43 vuotta täyteen metsätöissä, mies tietää, mitä tekee ja mistä puhuu. Työ metsässä on sukuvika, sillä isä oli ammattimetsuri - poika oli metsätöissä Juha Tolvanen on tullut vuosien kuluessa siihen lopputulokseen, että tärkein ominaisuus metsurin töihin aikovalle on, että viihtyy ulkotöissä. Tänä päivänä toinen harkintaan laitettava seikka on, että työn mahdollinen kausiluonteisuus ei ole ylipääsemätön haitta. ensimmäisen kerran 7-vuotiaana. - Monet metsäyhtiön savotat tuli kierrettyä ennen metsänhoitoyhdistystä, kertoo Juha. Metsänhoitoyhdistyksellä mies on ollut töissä parikymmentä vuotta. Juha on myös malliesimerkki metsurin työn kuluttavuudesta, oman arvion mukaan selkä on sökönä. - Kahdenkin eri ortopedin mukaan sillä ei enää pitäisi töihin kyetä! Liikoja riuhtomatta sen kanssa on vielä pärjännyt, tuumaa Juha. Onkohan kaikki keinot kokeiltu Pääluottamusmiehenä Juha Tolvanen on usein pohtinut oman ammattinsa tulevaisuutta. - Ongelman voisi kiteyttää yhteen asiaan, tasainen talvityöllisyys houkuttelisi alalle enemmän tekijöitä. Samainen asia on laittanut yhtiöt ja nyt myös metsähallituksen vähentämään metsureiden määrää ja ohjaamaan entisiä palkattuja yrittäjiksi. - Niille, joilla on joku muukin ammattitaito, voi yrittäjyys istua. Muuten voi tehdä taloudellisesti tiukkaa, jos työtä on vain osaksi vuotta. Yhtenä ratkaisuna Juha näkee paluumuuttajien ja ammatinvaihtajien kouluttautumisen metsätöihin, sillä heillä on valmiiksi sitä muuta osaamista. Houkuttimena voisi olla myös taajaan asuttuja paikkoja edullisempi asuminen työn lähellä. - Koulunpenkillä istumisen sijaan opiskelun voisi toteuttaa oppisopimuksen tapaan eli työ opittaisiin työparina pitkään metsässä työtä tehneen kanssa. Teoriat voisi opiskella etänä tai lyhyinä lähijaksoina alan oppilaitoksissa. Samalla saataisiin alle jatkajia, kun vanhat äijät jossain vaiheessa vaihtavat turvakengät tohveleihin. Juhani Krappe

9 9 Kestävä metsäbiotalous torjuu ilmastonmuutosta Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet sekä EUn asettama päästöjen vähennystavoite ovat kunnianhimoiset. Helmikuun lopulla ministeri Tiilikainen esitti hiilineutraalia Suomea vuoteen 2045 mennessä. Tavoite on hyvä ja kestävän metsätalouden avulla hyvinkin saavutettavissa. Potentiaalia Suomen metsissä on runsaasti, vuotuinen kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiometriä. Tästä kasvusta käytetään nykyisellään n. 70 %. Vuotuisen kasvun ollessa suurempi kuin poistuma, toimivat metsät hiilinieluna, eli puuston hiilivarasto kasvaa. Suunnitteilla oleva puun lisäkäyttö ei muuta sitä tilannetta, että metsät edelleen kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. Metsäbiotalouden merkitys kasvaa Etelä-Savon maakunnan metsäbiotalouden vahvuudet ovat puutuoteteollisuudessa ja metsätaloudessa, todetaan Tapion viime vuoden lopulla julkaisemassa Metsäbiotalouden arvoketjut loppuraportissa. Raportti keskittyy etenkin maakunnallisiin tunnuslukuihin, joita ei aikaisemmin ole vastaavalla tavalla koottu. Tunnusluvut on kerätty vuosien tilastokeskuksen tiedoista. Raportin luvuissa ei ole mukana puutavaran autokuljetusta eikä uusimpia tarkastelujakson jälkeen tehtyjä investointeja, jotka vielä nostaisivat metsäbiotalouden merkitystä. Maakunnan ja kuntien päättäjille raportti toimii erinomaisena kehittämisen ja suunnittelun työkaluna. Puurakentaminen on paras ilmastoteko, koska siinä hiili sitoutuu puurakennuksiin jopa sadoiksi vuosiksi. Puurakentaminen tuleekin olla kuntien julkisissa rakennushankkeissa prioriteeteissa erittäin korkealla, jopa ykkösenä. Tapion raportti osoittaa, että Etelä-Savossa metsän tuotteilla on suuri merkitys. Metsäbiotalouden tuotos on lähes miljardi euroa. Tästä noin puolet tulee puutuoteteollisuudesta. Raportin aikajaksolla metsäbiotalous työllisti maakunnassa reilut henkilöä/v, josta puutuoteteollisuuden osuus oli lähes puolet. Luvut osoittavat, että puuta eri tavoin jalostavalla puutuoteteollisuudella on maakunnalle suuri merkitys. Raportin mukaan Etelä-Savossa metsäbiotalouden investoinnit ovat hieman maan keskiarvon yläpuolella, mutta metsävarat antaisivat vielä mahdollisuuden investointien kasvattamiseen. Maakunta uskoo puunkäytön mahdollisuuksiin Raportin tulokset puhuvat metsäbiotalouden puolesta. Etelä-Savon maakunta on jo pitkään pitänyt metsätaloutta tärkeänä kehitettävänä sektorina. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa vuosille on mm. puurakentamista edistäviä toimenpiteitä, uudessa maakuntastrategiassa metsä on yksi maakunnan kasvun kolmesta kärkivalinnasta. Tulevassa maakuntauudistuksessa ja maakuntaohjelmassa sekä maankäytön suunnittelussa, myös kuntien, tulee tehdä ratkaisuja, jotka varmistavat olemassa olevien tuotantolaitosten säilymisen, mahdollistavat uusien tuotantolaitosten investointeja ja metsäbiotalouden liiketoimintojen kehittymisen. Puurakentaminen on paras ilmastoteko, koska siinä hiili sitoutuu puurakennuksiin jopa sadoiksi vuosiksi. Puurakentaminen tuleekin olla kuntien julkisissa rakennushankkeissa prioriteeteissa erittäin korkealla, jopa ykkösenä. Maakunnassa on hyviä puurakentamisen esimerkkejä menneiltä vuosilta, Vihantasalmen puusilta, Mikkelin paloasema, Haukihalli, Savonlinna Sali jne. Tätä listaa puunkäyttämiseksi julkisissa rakennuksissa tulee jatkaa ja lisäksi puunkäyttöä tulee edistää maankäytöllisen keinon myös pien- ja puukerrostalojen rakentamiseksi. Metsästä saadaan myös uusiutuvia raaka-aineita niin sähkön, lämmön kuin polttoaineiden tuotantoon. Kotimaisilla, uusiutuvasta puuraaka-aineesta valmistetuilla biojalosteilla, energiatuotantoon tai liikennepolttoaineiksi, korvataan merkittäviä määriä fossiilisia tuontipolttoaineita ja pienennetään hiilijalanjälkeä. Uusista metsään tukeutuvista biolaitosten investointiaikeista Savonlinnan ja Mikkelin Ristiinan seuduille onkin uutisoitu. Paitsi ilmaston, myös maakunnan ja kuntien hyvinvoinnin ja työllisyyden näkökulmasta näiden investointien toteutumiselle tuleekin antaa täysi tuki. Hyvä metsänhoito lisää metsien kasvua ja hiilensidontaa Nuori metsä, jossa kasvu on suurimmillaan, sitoo eniten hiiltä. Vanhoissa metsissä, joissa kasvu jo taantuu ja puuston kuolleisuus lisääntyy, myös hiilen sidonta vähenee. Metsään lahoava puu alkaa pikkuhiljaa vapauttaa sitomaansa hiilidioksidia. Järkevää siis on käyttää metsiä aktiivisesti, jolloin hiili pysyy varastoituneena puutuotteisiin ja istuttaa tilalle nopeasti uusi, kasvava metsä, jolloin sama metsäalue alkaa jälleen sitoa lisää hiiltä. Etelä-Savon metsien hyvä kasvu mahdollistaa käyttöasteen noston ilman pelkoa siitä, että metsät loppuvat. Hyvän metsänhoidon ansiosta kasvu on ollut pitkään suurempi kuin käyttö. Metsien kasvu tulee ilmastonmuutoksen myötä kiihtymään, joten ne sitovat entistä enemmän hiilidioksidia. Hannu Ripatti Kenttäpäällikkö, MTK metsälinja Reilu lupamitoitus varmistaa hirvikannan hallintaa Luonnonvarakeskuksen tuoreen kanta-arvion mukaan Etelä-Savon hirvikanta on keskimäärin 2,9-3,1 yksilöä / 1000 ha. Kokonaisuutena hirvikannan säätely Etelä-Savossa on onnistunut kohtuullisen hyvin, mutta haasteitakin löytyy. Selkeitä kannan leikkaamista vaativia tihentymiä on ainakin Heinäveden, Pieksämäen, Kangasniemen ja Mäntyharjun seuduilla. Myös valtakunnallisesti katsottuna Suomen hirvikanta on paremmin hallinnassa kuin muutamia vuosia siten. Hyvässä muistissa on vuosituhannen alku, jolloin Suomen hirvikanta karkasi kontrollista ja hirvikanta oli kaksinkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Taimikkotuhot riistäytyivät käsistä ja tilanteen maksumiehiä olivat yksiselitteisesti metsänomistajat. Kannan alentaminen oli metsästäjille valtava urakka, mutta jäljet metsissämme näkyvät vielä vuosikymmeniä. Näkyvimmät vaikutukset tuhojen lisäksi olivat koivun istutuksen loppuminen lähes kokonaan ja kuusenistutuksen lisääntyminen männyn kustannuksella. Historiasta on syytä oppia ja olla erityisen tarkkana, ettei liian alhaisten kaatomäärien vuoksi kantaa päästetä uudelleen hallitsemattomaan nousuun. Luonnonvarakeskus on julkaissut verkkosivuillaan www. riistahavainnot.fi /ajankohtaista tuoreimmat hirvikanta-arviot hirvitalousalueilta koko Suomessa. Meillä on lukuisa määrä maakuntia, Etelä-Savo mukaan lukien, joissa maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö toimii ja hirvikannan säätely on viime vuosina toiminut hyvin. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole kaikkialla. Nyt keväällä on tärkeää, että kaatolupia anotaan riittävästi, eli reippaasti yli arvioidun kaatotarpeen. Lupapankkien idea on siinä, että lupia anotaan reserviin % yli ennakoidun tarpeen. Jos syksyllä ilmenee, että hirvikanta olikin ennakoitua suurempi, on lupapankista otetavissa kaatolupia joustavasti. Etelä-Savo on ollut edelläkävijä lupapankkien käytössä. Näillä alueilla kaatoprosentti syksyn jahdissa on tyypillisesti %. Vahinkojen ennakkotorjunnan kannalta on tärkeää, että metsästyksessä painotetaan hirvitihentymiä. Uuden Oma Riista -verkkopalvelun avulla saadaan syksyllä reaaliaikaista tietoa metsästyksen kehittymisestä sekä hirvitihentymien sijainnista. Ensi syksynä on mahdollisuus siirtyä kokonaan uudelle tasolle kannan säätelyn tarkkuudessa paikallistasolla. Toimiva hirvikanan säätely on ykkösasia. Rinnalla tarvitaan myös toimiva hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Vaikka metsästäjiltä on kerätty kaatolupamaksuja yli 3 milj. euroa vuosittain, on metsänomistajille korvattu hirvivahinkoja vain alle 0,5 milj euroa vuodessa. Nyt uusi riistavahinkoasetus on lausuntojen käsittelyvaiheessa ja merkittäviä parannuksia nykyiseen korvausjärjestelmään on tulossa jo kuluvan kevään aikana. Timo Leskinen, kenttäjohtaja MTK Metsälinja

10 10 Kestävä biotalous ei ole jättihakkuita Suomen metsät kasvavat puuta noin 100 miljoonaa kuutiometriä joka vuosi. Tästä kasvusta käytetään nykyisellään noin 70 %. Tätä kutsutaan kestäväksi metsätaloudeksi. Jos puun käyttöä lisätään hieman, se ei tarkoita jättihakkuita eikä sitä, että metsät loppuvat. Mihin ne loppuisivat tai edes vähenisivät, jos edes niiden joka vuosi tuottamaa kasvua ei käytetä? Ministeri Kimmo Tiilikainen esitti hiilineutraalia Suomea vuoteen 2045 mennessä. MTK:n mielestä tavoite on loistava ja kestävän metsätalouden avulla hyvinkin saavutettavissa. Suomessa on metsiä noin 23 miljoonaa hehtaaria. Puuston kokonaistilavuus niissä on noin 2,4 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kokonaiskasvu 105 miljoonaa kuutiometriä. Hiilinielulla tarkoitetaan hiilivaraston kasvua. Metsät toimivat hiilinieluna, eli puuston hiilivarasto kasvaa, kun puuston vuotuinen kasvu on suurempi kuin poistuma. Suomen metsät sitoivat vuosittain noin 30 milj. tonnia hiilidioksidia. Hiiltä on sitoutuneena myös valtameriin, maaperään, kasvillisuuteen ja mm. puutuotteisiin. Ne ovat hiilen varastoja. Suomen metsien hiilivarasto puustossa ja maaperässä on yhteensä noin milj. tonnia. Hyvä metsänhoito lisää metsien kasvua ja hiilensidontaa Vuosittain hakkuita tehdään noin hehtaarin alueella, eli noin 3%:ssa metsistä. Tästä määrästä noin kolmasosa on uudistus- eli avohakkuita. Metsien puuston tilavuus ja puuston määrä ovat kasvaneet 1970-luvulta lähes 60%, koska metsien kasvu on ollut suurempi kuin hakkuumäärä. Tämä ei ole sattumaa eikä vahinkoa, vaan ainoastaan hyvän metsänhoidon ja suurelta osin metsänomistajien oman työn tulosta. Samasta syystä metsien kasvuvauhti on kaksinkertaistunut. Nuori metsä, jossa kasvu on suurimmillaan, sitoo eniten hiiltä. Vanhoissa metsissä, joissa kasvu jo taantuu ja puuston kuolleisuus lisääntyy, myös hiilen sidonta vähenee. Metsään lahoava puu alkaa pikkuhiljaa vapauttaa sitomaansa hiilidioksidia. Järkevää siis on käyttää metsiä aktiivisesti, jolloin hiili pysyy varastoituneena puutuotteisiin ja istuttaa tilalle nopeasti uusi, kasvava metsä, jolloin sama metsäalue alkaa jälleen sitoa lisää hiiltä. Metsien kasvu tulee ilmastonmuutoksen myötä kiihtymään, joten ne sitovat entistä enemmän hiilidioksidia. Hiili varastoituu puutuotteisiin Puurakentaminen on paras ilmastoteko, koska hiili sitoutuu puurakennuksiin sadoiksi vuosiksi. Koko metsäsektori on siis isossa roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Vanhoista talousmetsistä saadaan rakentamiseen käytettävää tukkipuuta. Helposti unohdetaan, että itse asiassa metsäenergia ja myös selluteollisuus käyttävät raaka-aineenaan tukin kasvatuksen sivutuotteita. Isoja tukkeja ei saada, Mikko Tiirola: Kyseinen 2 ha kohde avohakattiin 1991 ja istutettiin kuuselle samana vuonna. Siitä on siis 26 vuotta. Nyt on menossa ensiharvennus. Puusto on sitonut tässä ajassa hiilidioksidia 150 tonnia hehtaarille eli 300 tonnia. Nyt harvennuksessa poistuu 40 tonnia hehtaarilta, mutta sekin korvaa fossiilisia raaka-aineita jalosteena muodossa tai toisessa. Nyt kasvu vaan kiihtyy ja vuoden päästä on toinen harvennus ja 30 vuoden päästä siinä on valtava tukkimetsä puurakentamista eli hiilivarastoa varten. ellei nuoria metsiä harvenneta. Selluteollisuuden käyttämä kuitupuu on juuri tätä metsänharvennuksen tuotetta. Miksi kukaan haluaa jatkaa fossiilitalouden voittokulkua, kun meillä on käytettävissämme upea uusiutuvan raakaaineen aarreaitta, kestävästi ja Mikko Tiirola hyvin hoidettu metsä? Anne Rauhamäki Lue lisää: artikkeli/34335d0b-495f-44c6-8d3f-5e528df49713/ilmastonmuutos-kiihdyttaa-puiden-kasvua-suomessa.html Metsien monimuotoisuutta edistetään useissa hankkeissa Keskustelu metsätalouden kestävyyden ja metsien monimuotoisuuden turvaamisesta kiihtyy samalla kun puun käyttö lisääntyy. Vaikka ihan tavallisen metsänhoidon ohessa tehdäänkin paljon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä, on erilaisia hankkeita käynnistetty niin talousmetsien luonnonhoitoon kuin metsien suojeluunkin liittyen. Luontolahjani satavuotiaalle -suojelukampanja Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriö käynnistivät Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjan, jossa maaomistajia kannustetaan perustamaan omalle maalleen luonnonsuojelualue. Tavoitteena on saada jokaiseen maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia maanomistajan omistukseen jääviä, pysyviä suojelualueita. Suojeltavat alueet voivat olla esimerkiksi metsää tai suota. Ensimmäisiä kampanjaan tarjottuja kohteita esitellään nettisivulla luontolahjani.fi, josta löytyy myös lisätietoja kampanjasta sekä hakulomake maanomistajia varten. Metso -ohjelma jatkuu edelleen Kampanja ei korvaa Metsoohjelmaa, jonka kautta on suojeltu pysyvästi lähes hehtaaria. Vaikka ohjelman määrärahat ovat supistuneet, kannattaa metsänomistajien tarjota edelleen monimuotisuudeltaan arvokkaita kohteita ohjelmaan. Ohjelma jatkuu vuoteen Monimetsä-hanke etsii uusia toimintamalleja Talousmetsien monimuotoisuutta edistetään Monimetsähankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa, kokeilla ja viedä käytäntöön toimintamalleja, joilla monimuotoisuuden turvaaminen voidaan kustannustehokkaasti viedä osaksi arkimetsänhoitoa ja puunkorjuuta. Kehittämiskokeiluissa selvitetään mm., miten metsänomistajan luonnonhoitotavoitteet saataisiin mukaan niin metsänhoitotöiden kuin hakkuiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä miten luonnonhoidon paikkatietoa voitaisiin paremmin hyödyntää maastossa tapahtuvan suunnittelun vähentyessä. Lisätietoa hankkeesta: Tekopökkelöitä maanomistajan suostumuksella sähkölinjojen varsille MTK, SLC ja Energiateollisuus ryhtyvät tuottamaan lahopuuta ja kolopuita sähkölinjojen reunoille. Tämä lisää metsien monimuotoisuutta, parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä tuo kustannussäästöjä. Sähkökatkoksia aiheuttavista riskipuista tehdään tekopökkelöitä metsänomistajan suostumuksella. Toimintamalli tarjoaa uusia mahdollisuuksia lahopuun lisäämiseen. Maanomistaja saa kuitenkin viime kädessä päättää, hyödyntääkö mahdollisuuden. Lea Jylhä Käytännön vinkkejä sähkölinja asioihin Tälläkin hetkellä Etelä-Savossa on vireillä hankkeita, joissa sähkönsiirtoyhtiö siirtää linjoja metsistä kyläteiden varsille. Tarkoituksena luonnollisesti on vähentää sähkökatkoja ja nopeuttaa vikatilanteiden hoitamista. Maanomistajien kannattaa olla hereillä linjasuunnitelman laadintavaiheessa. Yleensä tienvarteen hakataan uusi väylä, johon linja sijoitetaan. Tuore hakkuun reuna aiheuttaa muutaman vuoden tuulenkaatoja, mutta sitten tilanne rauhoittuu. Huomionarvoista on huolehtia puutavaran, rehujen ym varastopaikoista tien varrella. Sähkölinjan alle ei saa varastoida turvallisuussyistä mitään. Joskus tienvarsilinja vaikuttaa puun hintaan ja kysyntään alentavasti pidempien kuljetusmatkojen tai varastopaikan perustamiskustannusten vuoksi. Tämän vuoksi maanomistajan kannattaa neuvotella kiinteistölleen oma liittymä (liittymälupa) ja mahdollinen kääntöpaikka. Kaikilta teiltä ei saa enää peruuttaa varastopistolle esim. puutavara-autolla, joten kääntöpaikka on tarpeen. Joskus asian ratkaisemiseksi riittää, että linjaa pompotetaan tien molemmille puolille eri kiinteistöjen/palstojen kohdalla, mutta aina tämäkään ei ole järkevää eikä mahdollista. Koska linja tulee uuteen paikkaan, niin ainakin puuston odotusarvot ja taimikon arvot tulee korvata. Jos kysymyksessä voimassa olevan sopimuksen mukaisen linjan siirrosta uuteen paikkaan, tällöin on syytä lukea, onko sopimuksessa mainittu maapohjan ym. korvauksista. Joissakin sopimuksissa on erillinen pykälä tästä. Lisätietoja: Harri Huupponen asiakkuuspäällikkö julkinen kaupanvahvistaja,lkv harri.huupponen@mhy.fi p

11 11 Pieni kustannus suuri hyöty Jalostettu siemen lisää männikön keskituotosta jopa 25 % Luonnonvarakeskuksen viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa verrattiin metsikkösiemenestä ja jalostetuista siemenviljelyssiemenistä alkunsa saaneita mäntykokeita. Vanhempien siemenviljelysten siemenillä kiertoajan keskituotokseen saatiin prosentin lisäys. Uusimpien valiosiemenviljelysten siemenillä parannus oli parhaimmillaan noin 25 prosenttia. Keskituotos tarkoittaa puumäärää, jonka hehtaarin suuruinen metsikkö kiertoajan kuluessa keskimäärin vuosittain tuottaa. Alueesta, kasvupaikasta ja uudistamismenetelmästä riippuen jalostuksen aiheuttama lisäkasvu on 1 2 m 3 :ä vuodessa eli vähintään rekkakuorman verran enemmän puuta kuin paikallisella siemenellä (kuva). Rahaksi muutettuna ja lisäkustannus huomioon ottaen tämä tarkoittaa kiertoaikana, 2%:n korkokantaa käytettäessä, noin euron lisähyötyä metsänomistajalle hehtaaria kohden. Käytettäessä 3%:n laskentakorkoa lisähyöty on noin euroa/ha. Jalostetun siemenen lisäkustannus on metsäkylvössä tyypillisesti euroa hehtaaria kohden. Taimien hinnassa eroa ei käytännössä ole. Keskituotoksen paranemisen syynä on - paremman kasvun lisäksi - kiertoajan lyheneminen. Jalostetut männiköt saavuttivat päätehakkuujäreyden 4 17 vuotta aiemmin kuin metsikkösiemenestä kasvaneet. Jalostetut männiköt olivat tutkimuksen mukaan myös laadukkaampia kuin metsikkösiemenestä kasvaneet. Jalostettujen mäntyjen oksat olivat Siemenviljelyalkuperien kasvu, m3/ha Männyn kylvö, kuivahko kangas, lämpösumma 1200 d.d. 1,5-polven valiosiemenviljelys, harvennettu 1,5-polven valiosiemenviljelys, varttunut 1,5-polven valiosiemenviljelys, nuori 1-polven siemenviljelys, harvennettu 1-polven siemenviljelys, varttunut Paikallinen alkuperä 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 hennommat kuin vastaavan kokoisten metsikkösiemenestä kasvaneiden mäntyjen. Tukkipuun laadun paranemista ei ole otettu huomioon taloudellisissa arvioissa. Laadun vaikutus metsätalouden kannattavuuteen voi olla jopa samaa suuruusluokkaa kuin paremman keskituotoksen merkitys. Tutkimustulokset osoittavat, että metsänuudistamisessa kannattaa käyttää jalostettua viljelyaineistoa. Etelä-Savon hyvissä kasvuoloissa tästä ei ole pienintäkään epäilystä. Metsänomistaja saa siten hyvin edullisesti ja helposti paljon hyötyä. 5,9 6,8 6,7 6,6 7,5 7,3 Hannu Niemelä metsäpäällikkö Tapio Silva Oy Lähde: Realised and projected gains in growth, quality and simulated yield of genetically improved Scots pine in southern Finland. Luonnonvarakeskus, Jalostettua huippusiementä Rantasalmelta Tapio Silva Oy:llä on Rantasalmella siemenviljelys 434, Loimola. Viljelyksen koko on noin 25 hehtaaria ja sen kantapuut (36) on valittu Etelä- Savosta, Pohjois-Karjalan eteläosasta ja Keski-Suomesta. Viljelys on perustettu v ja se tuotti viime vuonna jo kohtalaisen hyvän, yli 150 kg:n siemensadon. 100 kg:lla siementä voidaan tuottaa joko taimitarhalla 15 milj. tainta eli uudistaa istuttamalla noin hehtaaria tai kylvää noin 350 hehtaaria. Siemenviljelyksen puiden jälkeläisten kasvu, laatu ja kestävyys tuhoja vastaan on testattu Luonnonvarakeskuksen käytännön kokeissa, joissa puut ovat mittaushetkeen mennessä kasvaneet ensiharvennusikään asti. Viljelyksellä tuotetut siemenet sopivat Etelä-Savon alueelle Kylvä hyvää! Käsin kylvetty männyn kylvölaikku kylvöä seuraavana keväänä. erinomaisesti ja niistä syntyvät puut kasvavat paikallisiin metsikkösiemeniin verrattuna 20 25% enemmän. Laadun paranemisesta tuleva hyöty tulee vielä tämän kasvuhyödyn päälle. Loimolan siemenet ovat Etelä-Savon alueelle sopivista ehdottomasti yksi kaikkein parhaimpia. Mhy Etelä panostaa metsänuudistamisessa laatuun sekä tuottoon. Käytämme mhy:n toteuttamissa kylvöissä ja metsänomistajille myydyissä siemenissä 1,5-polven valiosiemenviljelyssiementä, joka antaa metsänomistajalle paremman tuoton. 1,5-polven siemen antaa 1,0-polven siemeneen verrattuna + 0,7-0,8 m 3 /ha/v lisäkasvua ja metsikkösiemeneen verrattuna m 3 /ha/v. Tämä tarkoittaa kiertoaikana lisätuottoa. Ota yhteys metsäasiantuntijaasi ja tilaa kevään kylvöt mhy:stä. Männyn kylvö sopii karkeille maille Uudistamismenetelmistä männyn kylvö sopii kuivahkoille ja kuiville kangasmaille, joiden maalaji on keskikarkea tai karkea. Männyn istutus sopii kuivahkon kankaan maaperältään hienojakoisille kohteille ja tuoreen kankaan karkeimmille kohteille. Männyn kylvö on karuimmilla kohteilla istutusta edullisempi, kannattavampi ja kasvatettavien puiden laadun kannalta parempi menetelmä. Istutuksessa taas sään ja muiden ulkoisten tekijöiden riskit taimille ovat pääsääntöisesti pienemmät kuin kylvössä. Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh siemenkeskus@tapio.fi Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: Lisää tietoa siemenistä: Jalostetulla siemenellä rekkalasti lisää tukkipuuta.

12 12 Metsien käytöstä ja hiilensidonnasta Suomen metsissä on enemmän puuta kuin koskaan 1800-luvun alkupuoliskon jälkeen. Tämä ei ole uskomus tai luulo, vaan tutkittua tietoa. Metsämme myös kasvavat enemmän kuin koskaan aiemmin viimeisen sadan vuoden aikana. Pelkästään viimeisen 50 vuoden aikana metsien kasvu on noussut 50 miljoonasta kuutiometristä vuodessa reilusti yli 100 miljoonaan kuutiometriin. Myös tämä on tutkittua tietoa! Faktaa on myös se, että viimeisen 25 vuoden aikana metsiin on investoitu liki 10 miljardia euroa. Kasvu ja puusto ei ole tullut sattumalta tai vahingossa. timien heikentäminen ei liene oikea ratkaisu. Esimerkiksi 150 miljoonaan kuution kasvutavoite edellyttää taimikonhoidon kaksinkertaistamista. Uhkaavatko kasvavat hakkuut ja metsän hoito metsäluonnon monimuotoisuutta? Eivät, jos asiat hoidetaan fiksusti. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Ympäristökeskuksen mukaan metsäluonnon monimuotoisuuden edistämisessä tärkeintä ovat kuollut puu, järeät elävät säästöpuut sekä kulotus. Tutkijoiden mukaan monimuotoisuudesta pystytään huolehtimaan, vaikka hakkuita nostettaisiin merkittävästikin. Tämäkin on tutkittua tietoa! Ja kun metsä kasvaa, se sitoo hiilidioksidia ilmasta. Se on biologinen fakta. Tästä syystä metsät ja puusto ovat tehokas keino ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsien hiilinielu säilyy ja hiilivarasto kasvaa, kun puuta hakataan kasvua vähemmän. Kasvusta meillä hyödynnetään vain noin kaksi kolmasosaa. Kansallinen tahtotilamme on, että hyvinvointiamme tullaan lisäämään metsiä ja puuta tehokkaasti hyödyntämällä. Jos ja kun puupohjaisilla tuotteilla on kysyntää, tämä on myös mahdollista. Jos metsien hakkuita nostetaan nykyisestä, mutta kasvu säilyy hakkuita korkeampana, metsät ovat edelleen hiilinielu. EU:n komissio on esittänyt metsien hiilen sitomiseen varsin omintakeisen mallin. Metsien tuleva käytön taso sidotaan menneisyyden käyttöön. Jos metsien käyttö kasvaa suhteessa historiaan, metsistä tuleekin hiilipäästö, sitoivatpa ne hiiltä biologisesti kuinka paljon tahansa. Metsien hakkuut ovat markkinataloudessa riippuneet aina markkinoista. Metsiä ei ole hakattu piruuttaan tai huvikseen. Komission mallin mukaan historiassa tapahtuneet globaalin talouden muutokset, Ruotsin kruunun kehitys ja painopapereiden kysyntä määräisivät, mikä on metsiemme hiilinielu. Ei se, mitä metsissä todella tulevaisuudessa tapahtuu! Jos olisimme tehneet EU:n esitystä vastaavan päätöksen 1960-luvulla, meillä ei todellakaan olisi hiilinieluja, mistä tapella. Metsien nykykasvu ei ole mikään maksimi. Tutkijoiden mukaan kasvua on edelleen mahdollista nostaa, jopa aina 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Jos joku on aidosti huolissaan metsien roolista ilmastonmuutoksessa, kehotan keskittymään mieluummin metsien kasvuun kuin hakkuisiin. Tätä asiaa, metsien kasvua ja investointeja metsien hoitoon, joudutaan ihan aidosti miettimään, kun seuraavaa metsätalouden kannustinjärjestelmää suunnitellaan. Jos yhteiskunta haluaa metsien hiilinielujen kasvavan, metsänhoidon kannus- Juha Hakkarainen metsäjohtaja MTK metsälinja Rakastan metsääni ja siksi annan puukaupan osaaviin käsiin! PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA Jäsenhinta 0 Ilman jäsenyyttä 85 /tunti Hinta sisältää: Maastokäynti Arvio puumäärästä Hinta-arvio Työmaakartta Metsänkäyttöilmoituksen teko Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO Hinta alk. 0,90 / m3 Hinta sisältää: Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen taulukko Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken Tarjousten vertailu Ostajan valinta Hakkuun suunnittelu Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta Korjuujäljen valvonta Puunkorjuun valvontaraportti Puukaupan päättäminen VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityiskohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa. OTA YHTEYTTÄ: tai etelasavo@mhy.fi Metsäsi asialla taimesta tilipussiin.

13 13 Metsälannoitus on tuottava sijoitus Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lannoitus lisää kasvua ja metsän elinvoimaisuutta. Lisäksi metsä sitoo kasvaessaan enemmän hiilidioksidia. Metsälannoituksen aikaansaama lisäkasvu on tyypillisesti kuutiometriä hehtaarille. Typpilannoituksen vaikutusaika on yleensä noin 6 8 vuotta ja tuhkalannoitteiden vaikutus kestää jopa muutamia kymmeniä vuosia. Boorilannoituksen vaikutus näkyy boorinpuutoskohteilla yleensä jo seuraavana kasvukautena. Metsikön lyhempi kiertoaika ja harvennusväli Lannoituksen avulla puusto järeytyy nopeammin. Lannoitettuun metsään verrattuna lannoittamattoman metsän tuotto ja kasvu on pienempi ja seuraavalla harvennuksella tai päätehakkuulla tulee vähemmän tukkia. Metsälannoitus on erittäin kannattava sijoituskohde: parhaimmillaan voidaan yltää jopa 15 prosentin vuotuiseen tuottoon. Näin ollen metsälannoitus on varteenotettava vaihtoehto sijoittaa puukauppatuloja omaan metsään. Investointi tulevaisuuteen ja metsän arvoon Sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa metsätilan luovuttaja toteuttaessaan metsälannoituksen vielä omistaessaan metsää, voi vähentää metsälannoituksen kustannukset metsäverotuksessa. Uusi sukupolvi saa arvokkaamman metsätilan Lannoitteet kuljetetaan hyvissä ajoin paikalle odottamaan levityspäivää. hallintaansa, jonka hyöty näkyy seuraavassa puukaupassa. Lannoitushanke vireille Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savon palveluvalikoimaan kuuluu metsälannoitusten toteutus pääosin helikopterilevityksenä. Metsänhoitoyhdistyksen kautta on tilattavissa Ecolanin tuhkalannoitteet ja Yaran metsälannoitteet myös metsänomistajalle omatoimisesti levitettäviksi. Ecolan tuhkalannoitetuotteista tarjolla on HORUS -tuhkalannoite (aiempi nimi Ecolan PK3000), uusi NITRO -typpituhkalannoite sekä BO- REA boorituhka (aiemmin nimellä B300). Ecolanin HORUS -tuhkalannoite on turvemaiden metsien yleislannoite, joka sisältää erityisesti fosforia ja kaliumia. Ecolan NITRO on typpipitoinen tuhkalannoite metsien kasvatuslannoitukseen. Fosforin ja kaliumin ohella tuotteeseen on lisätty typpeä mahdollisten käyttökohteiden lisäämiseksi. BOREA -boorituhka on boorinpuutoksesta kärsivien kivennäis- ja turvemaiden hivenravinnelannoite, jota käytetään puuston booritilan korjaamiseksi. Metsälannoitusta tehdään helikopterilevityksenä. Sovi kesän lannoituksista mennessä Yaran metsälannoitetuotteista valikoimassa on Metsän NP -lannoite sekä Metsäsalpietari. Yaran metsälannoitetuotteet on tarkoitettu käytettäväksi pääasiassa kivennäismailla. Lisäksi toimistoiltamme saatavissa on nestemäistä Bortrac -boorilannoitetta boorinpuutoksen korjaamiseen. Kysy lisää metsälannoitteista ja metsälannoitusten toteutuksesta omalta metsäasiantuntijaltasi. Sovi ensi kesän metsälannoitushanke ja lannoitetilaus kevättalven ja kevään aikana oman metsäasiantuntijasi kanssa. Nestemäistä boorilannoitetta puuston boorinpuutoksen korjaamiseen Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toimistoilta on ostettavissa nestemäistä YaraVita Bortrac -boorilannoitetta boorinpuutoksen aiheuttaman ravinnehäiriön korjaamiseen. Bortrac -boorilannoite sopii erityisesti omatoimisten metsänomistajien pienempien metsikkökuvioiden täsmälannoitukseen. - Tyypillinen boorinpuutoskohde on kuuselle istutettu entinen pelto, kertoo erityisasiantuntija Kalle Kaartinen Mhy Etelä-Savosta. Kalle Kaartisen mukaan Bortracia voidaan levittää toukokuun ja syyskuun välisenä aikana maastoon. Levitys tapahtuu tyypillisesti joko reppuruiskulla tai moottorisumuruiskulla. YaraVita Bortracia käytetään noin 15 litraa hehtaarille. Bortrac boorilannoite tulee laimentaa vedellä, jotta liuos juoksee hyvin levityslaitteessa. Sopiva sekoitussuhde on esimerkiksi 15 litraa lannoitetta ja 35 litraa vettä yhtä lannoitettavaa hehtaaria kohden. Boorilannoite levitetään tasaisesti maastoon, ei yksittäisten puiden oksille, neulasille tyvelle tai taimen päälle. - Boorilannoitus kannattaisi tehdä jo metsän uudistamistöiden yhteydessä, mikäli edellisen puusukupolven laadun perusteella boorinpuutos ja lannoitustarve on ilmeinen, sanoo Kalle Kaartinen. Bortrac -boorilannoitetta on saatavissa 10 litran pöntöissä. Boorilannoitteen hinta on 50 euroa+alv/10 l astia. Kasvatuslannoitus - Tavoitteena lisätä puuston kasvua. - Lannoite on pääasiassa typpeä. - Lannoitus kannattaa ajoittaa 7-10 vuotta ennen hakkuuta. - Metsää voi lannoittaa useamman kerran kiertoajan aikana. Terveyslannoitus - Tarkoituksena korjata ravinnetasapainoa. - Tyypillinen kohde boorinpuutoksesta kärsivä kuusentaimikko. - Suoperäisillä mailla tuhkalannoitus fosforin ja kaliumin puutteen korjaamiseksi, joista yleensä turv la puutetta. - Terveyslannoitukseen on saatavissa Kestävän metsätalouden rahoitustukea.

14 LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE 4. HAUKIVUORI MIKKELI ITÄ HAUKIVUORI Asiakkuuspäällikkö VESA VÄÄNÄNEN Korjuuesimies JUHA KOKKO ARI TEITTINEN JYRKI UKKONEN JOUTSA KARI PAASO MATLEENA LAURI HEINONEN TEPPOLA VEIKKO HALMESAARI Metsäesimies JUSSI RAUTIO MIKKO PIISOLA Metsäesimies VELI MANNINEN Metsäaes JARI LOIKK HIRVENSALMI-PERTUNMAA Palvelemme sinua koko toimialueellamme! JARMO MÄKIRANTA AAPO MANNINEN Haukivuori 4 Juva Metsäesimies SAMULI KOIVISTO Metsäesimies SAMULI NIINA IKONEN KOIVISTO Joutsa 1 2 Hirvensalmi 13 3 Mikkeli MIKKELI LÄNSI Anttola 62 Pertunmaa 5 HERKKO HÄMÄLÄINEN JARMO TORVINEN PUUMALA-ANTTOLA TAINA KEKKONEN Metsäesimies TAPIO PERKO SAIMI RITVANEN PAULI KAIPAINEN JAAKKO SALAKKA Metsäesimies SUSANNA LESKIN

15 15 6. JUVA ITÄINEN ASIAKKUUSALUE HANNU KÄRKKÄINEN JARI PARKKINEN IDA SARA-AHO Asiakkuuspäällikkö HARRI HUUPPONEN Korjuuesimies ARTO TURTIAINEN SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI imies ANEN 115 VILLE OINONEN Metsäesimies HANNA REIJONEN MAIJA-LIISA KETTUNEN OTTO KANKKUNEN JANI PULKKINEN Metsäesimies IIRO OJALAINEN KERIMÄKI-SAVONRANTA Savonranta Rantasalmi Enonkoski KATRI IHALAINEN MONONEN PIIA KIETÄVÄINEN TAPANI HUTTUNEN Kerimäki Savonlinna 14 Sulkava 7 9 Punkaharju VELI-MATTI SUHONEN Metsäesimies JORMA KORPELA Puumala 9. SAVONLINNA ITÄ PUNKAHARJU ENONKOSKI Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mhy.fi 7. SULKAVA AKI PARKKINEN ROBIN TAHVANAINEN VESA LAUKKANEN EN AKI KEMPPINEN TOMI MIETTINEN EIJA KOISTINEN tavattavissa 2 3 pvä/vko Metsäesimies JAANA NIKKONEN MIIA SUHONEN ARTO SEPPÄNEN Metsäesimies HEIKKI MONONEN

16 16 HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS Johtaja PETRI PAJUNEN Talouspäällikkö ANJA LIPSANEN Toimistopäällikkö MARJUKKA KAKRIAINEN Toimistoassistentti KIRSI HIMANEN METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT Toimistoassistentti TARJA HEIKKINEN Toimistoassistentti MAARIT JORDAN-VALTONEN Erityisasiantuntija metsäsuunnittelu TEEMU PYLKKÄNEN alueet TIET JA OJAT, LANNOITUS Erityisasiantuntija metsäsuunnittelu MARKKU MODIG alueet Erityisasiantuntija metsäsuunnittelu JAAKKO RYYNÄNEN alueet Erityisasiantuntija metsäsuunnittelu TIMO VARTIAINEN alueet METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, METSÄVEROTUS, METSÄARVIOT Erityisasiantuntija, tiet ja ojat REIJO KÄHÄRÄ alueet Erityisasiantuntija, tiet ja ojat KALLE KAARTINEN alueet METSÄVARATIETOJEN JA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN BIOTALOUDEN KASVUSSA ETELÄ-SAVOSSA -HANKE Erityisasiantuntija, LKV ANTTI TIIHONEN alueet Erityisasiantuntija, LKV KIMMO ASIKAINEN alueet Erityisasiantuntija, LKV PETRA HUUPPONEN alueet METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI TUOMAS VALTA Metsälakimies TUOMAS PESÄLÄ tuomo.pesala@mhy.fi Lakipuhelin päivystää ma klo (4,01e min + pvm/mpm) ANNAMARI RAJOO Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki annamari.rajoo@mhy.fi TIINA SALMINEN Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki tiina.salminen@mhy.fi Anttolan toimisto, Vanhanpappilantie 1, Anttola Enonkosken toimisto, Tervarannantie 2, Enonkoski Haukivuoren toimisto, Keskustie 54, Haukivuori Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, Hirvensalmi Joutsan toimisto, Länsitie 8, Joutsa Juvan toimisto, Väätäisentie 5, Juva Kerimäen toimisto, Multamäentie 18, Kerimäki Mikkelin toimisto, Savilahdenkatu 32, Mikkeli Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, Pertunmaa Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, Punkaharju Puumalan toimisto, Keskustie 17, Puumala Rantasalmen toimisto, Kylätie 17, Rantasalmi Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A 5, Savonlinna Savonrannan toimisto, Monninsaarentie, Savonranta Sulkavan toimisto, Tiiterontie 17 A, Sulkava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

17 17 Metsä Vastaa kiertue siirtyy keväällä maastoon Pyry Krappe Metsä Vastaa kiertue tarjoaa koko Etelä-Savon maakunnan alueella tietoa metsän omistamisesta ja omistusjärjestelyistä, metsävaratiedoista ja metsäsuunnitelmista, mobiili-ja verkkopalveluista, taloudesta, metsään sijoittamisesta ja metsän arvosta, puukaupasta, metsänhoidosta sekä metsäteiden vaatimuksista ja kunnostuksesta. metsienmonikäytöstä, summaa hankevastaava Tuomas Valta. Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa -hanke on pyörinyt syksystä asti koko maakunnan alueella ja kestää kaksi vuotta. Hanke tunnetaan käytännössä lyhyemmästä nimestä Metsä Vastaa kiertue ja sen toteutuksesta vastaa metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo. Hankkeen tavoitteet ovat selvät; lähitulevaisuudessa puuntarve alueella kasvaa ja kiertue jakaa osanottajille tuoreimman tiedon pitkäjännitteisen metsänkasvatuksen tueksi. - Kiertueen tilaisuudet ovat avoimia kaikille ja hienointa on ollut huomata, että nykyisten metsänomistajien lisäksi mukana on ollut myös niitä, jotka tulevaisuudessa perivät metsää, sanoo hankevastaava, metsäasiantuntija, Tuomas Valta. Tähän mennessä käsittelyssä ovat olleet metsävaratiedot, metsäsuunnitelma sekä mobiili- ja verkkopalvelut. Metsän omistusjärjestelyt otettiin käsittelyyn seuraavana aiheena. - Mittavalta aihelistalta löytyy seuraavaksi puukauppa, joka on aiheena maalis- huhtikuu tilaisuuksissa, kertoo Tuomas ja jatkaa, että touko-kesäkuussa tilaisuudet siirtyvät maastoon, kun aihealueena on metsänhoito. Hankevastaava muistuttaa, että kevään tilaisuudet pidetään päiväsaikaan, kun luennot ovat taas olleet iltaisin. Vastaavia maastotilaisuuksia on luvassa myös osiossa, jossa aiheena on metsien moninaiskäyttö ja metsäluonnon hoito. - Silloin saadaan tietoa muun muassa, kuinka metsää hoidetaan riista huomioiden, vinkkaa Tuomas Valta. Tilaisuuksien ajankohdan voi tarkastaa hankkeen kotisivuilta tai facebookista facebook.com/metsavastaakiertue. Uudet keinot käyttöön Tänä päivänä metsä vastaa, kun sitä klikkaa. Digitalisaatio on tuonut uusia työvälineitä, joita käyttämään hanke kannustaa. Mobiili- ja verkkopalvelut ovat hyvä apu rakenteeltaan muuttuvalle metsänomistajakunnalle; oman metsän mahdollisuudet näkyvät nyt myös ruudulta ja yhteydenpito töiden toteuttajiin helpottuu. - Kiertue hyödyntää myös uutta tapaa jakaa tietoa, sillä jokaisesta aihealueesta tuotetaan verkkoon webinaari, verkkoseminaari, jonka voi katsoa omalta koneeltaan, kertoo Tuomas Valta. Tämän pääsee seuraamaan suorana lähetyksenä, jonka julkaisuajankohdan löytää hankkeen verkkosivuilta. Jatkossa tuotetaan verkkoon myös tiivistelmät aihealueista myöhempää käyttöä varten. - Tarjottua tietoa ei menetä, vaikka live-tilaisuuteen ei päässyt mukaan. Juhani Krappe TIEDÄTKÖ METSÄSI ARVON? Metsä Vastaa -kiertueen tilaisuudet tarjoavat metsänomistajille tärkeää tietoa metsätaloudesta koko Etelä-Savon alueella. Kiertueen tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia mahdollisuuksia oppia uutta ja kuulla ajankohtaista tietoa useista eri teemoista. Kevättalven ja kevään tilaisuudet: Teema: Puukauppa Paikka: Kunnanvirasto, Pertuntie 14, Pertunmaa Aika: maanantai klo 18:00 Paikka: Kunnanvirasto, Keskustie 2, Hirvensalmi Aika: tiistai klo 18:00 Paikka: Kunnanvirasto, Keskustie 14, Puumala Aika: keskiviikko klo 18:00 Paikka: Partalan kartano, Huttulantie 1, Juva Aika: torstai klo 18:00 Paikka: Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna Aika: lauantai 1.4. klo 12:00 Paikka: Koulun auditorio, Kirkkotie 3, Enonkoski Aika: maanantai 3.4. klo 18:00 Paikka: Kunnanvirasto, Kauppatie 1, Sulkava Aika: tiistai 4.4. klo 18:00 Paikka: Kunnanvirasto, Poikkitie 2, Rantasalmi Aika: keskiviikko klo 18:00 Paikka: Mikpoli-Sali, Patteristonkatu 2, Mikkeli Aika: keskiviikko klo 18:00 Teema: Pe To Pe Ke Ti 6.6. Ke 7.6. To 8.6. Ke 14.6 Pe Ti Lisätietoja: metsavastaa.fi Metsänhoito (maastotilaisuuksia) Metsänuudistaminen, Sulkava Metsänuudistaminen, Haukivuori Metsänhoitohakkuut, Enonkoski Metsänuudistaminen, nuorenmetsänkunnostus sekä lannoitus, Mikkeli Metsänuudistaminen, Juva Metsänuudistaminen, energiapuu sekä taimikonhoito, Kerimäki Nuorenmetsänkunnostus, Anttola Taimikonhoito ja metsänhoitohakkuut, Rantasalmi Metsänhoitohakkuut ja ennakkoraivauksen merkitys, Joutsa Metsänhoitohakkuut, Pertunmaa Havaintokohteiden sijainnit ja kellonajat ilmoitetaan lähempänä tilaisuutta. Maastotilaisuuksien lisätiedot: tapahtumat sekä Tuomas Valta I I p I tuomas.valta@mhy.fi

18 18 Lobbausta suomalaisen metsänomistajan eduksi Suomalaisen metsänomistajan etua ajetaan pohjoismaisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla. MTK vaikuttaa vahvasti kansainvälisessä metsäedunvalvonnassa ja tekee myös yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Metsäedunvalvonnassa MTK:n tärkeimmät yhteistyöorganisaatiot ovat Pohjoismaiden metsänomistajien järjestö (NSF), Euroopan metsänomistajien järjestö (CEPF) ja Maailman metsänomistajien järjestö (IFFA) sekä Euroopan maataloustuottajien järjestö (Copa). Näiden kanssa tehdään tiivistä ja päivittäistä työtä. Kansainvälinen metsäedunvalvonta konkretisoituu monella tavalla suomalaisen metsänomistajan arkeen ja päätöksiin. Suomi on sitoutunut maana kansainvälisiin sopimuksiin ja Euroopan unionin tasolla asetuksiin, direktiiveihin ja päätöksiin. Nämä ohjaavat, mitä omistaja voi metsässään ja metsällään tehdä. Politiikka voi joko mahdollistaa tai vaikeuttaa metsänomistajan asemaa ja itsemääräämistä. Metsät ja ilmasto tapetilla Juuri tällä hetkellä meillä Suomessa on voimakas halu panostaa biotalouteen, joka mahdollistaisi puun entistä suuremman käytön ja sitä kautta lisää tuloja suomalaisille metsänomistajille. Euroopan komissio on kuitenkin antanut LULUCF-esityksen, joka vaikeuttaisi suomalaisen puun käyttöä. LULUCF-esitys on komission ehdotus ilmastoarkkitehtuurille: pohjimmiltaan kyse on siitä, miten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan Euroopan unionissa ja mihin komissio olettaa jokaisen jäsenmaansa sitoutuvan. LULUCF-sektori tarkoittaa maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsiä. Komissio laskentamallit perustuvat vertailuvuosiin , jolloin Suomessa hakattiin kysynnän puutteen vuoksi ennätyksellisen vähän puuta. Tämän vertailun ja muiden laskentaan liittyvien seikkojen takia Suomen metsät uhkaavat aiheuttaa Suomelle laskennallisen päästön, vaikka luonnontieteellisesti metsät toimisivatkin merkittävänä hiilinieluna. Esitys on edennyt Euroopan parlamenttiin ja metsäedunvalvojat paiskivat nyt töitä selittääkseen parlamentaarikoille, miksi komission ehdotus on joiltain osin mahdoton. Tässä yhteydessä MTK ajaa metsänomistajan etua itsenäisesti, yhdessä muiden suomalaisten metsäsektorin edunvalvojien kanssa sekä jäsenenä CEPF:n ja NSF:n kautta. Suomalaisen metsänomistajan ääni kuuluu siis eri väyliä pitkin. Aktiivisesti ajan hermolla Kansainvälinen metsäedunvalvonta ei eroa kotimaisesta edunvalvonnasta kuin ehkä mittasuhteiltaan. Jos Suomessa on 200 kansanedustajaa, on europarlamentaarikkoja 751. Suomessa on helppoa ottaa asioita puheeksi ministerin kanssa, Euroopassa komissaarin puheille ei marssita ennen avustajakunnan hyväksyntää. Suomessa ymmärretään metsätaloutta, mutta nykyiselle unionin puheenjohtajamaalle, Maltalle, on haasteellista selittää metsiemme laajuutta ja merkitystä kansantaloudelle. Metsälobbarin näkökulmasta kansainvälinen metsäedunvalvonta tarkoittaa aktiivista tiedon hakemista, ajan hermolla olemista, kärsivällisyyttä sekä yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeyttä kotimaassa ja ulkomailla. Maailmalta tulee monenlaisia vaikutteita, jotka vaikuttavat sekä asioihin että ihmisiin: edunvalvojan onkin pidettävä tiukasti mielessä, kenen etua ajaa. MTK:lle metsänomistaja on ykkönen. Satu-Marja Tenhiälä asiantuntija, kansainväliset metsäasiat MTK TÄMÄ REKKA KULKEE METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA JA BIOPOLTTOAINEELLA Bioaika-tapahtumakiertue on metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaan Suomen nuorille. Koulukiertue pysähtyy noin 60 paikkakunnalla syksyn 2017 aikana. Suomen Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö ovat hankkeen päärahoittajat. Bioaika-tapahtumakiertueen tuottaa Metsähallituksen Tiedekeskus Pilke. Hyppää kyytiin! bioaika.fi METSÄELINKEINO LUPA KUKOISTAA

19 19 Ympäristötiedot metsään.fi-palvelussa Metsätietolaki on muuttumassa ympäristötietodirektiivin velvoitteiden vuoksi. Muutoksen myötä julkisiksi tulevat puuston hilatiedot ja metsien ympäristötiedot. Metsänkäyttöilmoitukset ovat jo nyt julkisia. Julkisiksi tulevat tiedot ovat paikkatietona metsäkeskuksen metsään.fi -palvelussa, ja maanomistajien kannattaa tarkistaa näiden tietojen virheettömyys. EU-komissio lähetti kesällä 2016 Suomeen nootin, ettei julkisin varoin kerätty metsätieto ollut ympäristödirektiivin vaatimusten mukaisesti julkista. Samoihin aikoihin Suomesta tehtiin kantelu metsälain 10 mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen julkisuudesta. Tiedon julkisuutta oli käytännössä pakko parantaa, ja seurasi monipolvinen prosessi metsätietolain päivittämiseksi. Peruslinjat saatiin tiukan edunvalvonnan myötä maanomistajalle myönteisiksi. Puustosta julkiseksi tulee hilatieto: Suomi on jaettu 16*16 metrin ruutuihin, joilla on omat puustotunnuksensa. Tieto tallennetaan Suomen metsäkeskuksen metsään.fi -palveluun. Sen sijaan maanomistajaan kohdistuva ja kuvioittainen puustotieto ei tule julkiseksi. Potentiaaliset METSO-kohteet Puustotietojen lisäksi useat metsän ympäristötiedot tulevat julkisiksi. Metsäkeskus on selvittänyt Zonation-nimisellä paikkatietotyökalulla potentiaalisia METSO-ohjelman suojelukohteita vuonna Nämä kohteet ovat jo tällä hetkellä metsään.fi -palvelussa. Kohteita on etsitty talousmetsistä puuston iän, kasvupaikan ja mm. lähellä olevien suojelualueiden avulla. Kaikkiaan mahdollisia MET- SO-kohteita on peräti ha. Maastotarkastuksia niille ei ole tehty. Maanomistajat ovatkin antaneet selvityksen tuloksista varsin negatiivista palautetta: METSO-sopimukseen vaadittavia luontoarvoja kohteilta löytyy liian harvoin. Suojelusopimuksen tekeminen kohteille on toki täysin vapaaehtoista, mutta omien metsien osalta tietojen oikeellisuus on syytä tarkistaa. Osin palautteen vuoksi metsäkeskuksessa tehtiinkin uusi METSO-kohteiden selvitys vuonna Kohteiden etsintään vaikuttavia kriteerejä oli useampia, ja ne kuvaavat paremmin metsän luontoarvoja. Päivitetyt kohteet pyritään lisäämään metsään.fi -palveluun maalis-huhtikuussa Viivästykset ovat mahdollisia. Samalla palveluun tullaan lisäämään metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, voimassa olevat ympäristötukisopimusalueet ja havainnot liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikoista. Metsänhoitoyhdistysten paikkatieto Ympäristötiedot päivitetään kootusti kaikkiin metsänhoitoyhdistyksiin. Paikkatiedossa on ajantasaiset tiedot metsälain 10 -kohteista, ympäristötukikohteista, valtion ja yksityisten pysyvistä suojelualueista, liito-oravista, sekä erityisen toimintamallin mukaiset havaintotiedot 501 uhanalaisesta metsälajista. Metsänhoitoyhdistysten paikkatieto on tällä hetkellä ajanmukaista. Oikean tiedon myötä luontoarvot turvataan metsänhoidossa. Paikkaan sidottu tieto auttaa myös toimenpiteiden suunnittelussa: esimerkiksi säästöpuut on järkevää keskittää metsän erikoiskohteen, vaikkapa uhanalaisen lajin esiintymäpaikan läheisyyteen. Ympäristötiedon peruslinjoja Maanomistajan oikeusturvan parantaminen on puusto- ja ympäristötietojen hallinnassa olennaista. Asiaan on vaikutettu useiden eri prosessien myötä, kuten Uhanalaisten lajien suojeluohjelman päivityksessä. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten näkemykset toteutuivat työssä hyvin. Ohjelmaan kirjattiin, että luontokartoittajilla tulee olla selkeät kriteerit, kuten tietty koulutus. Paikkatietoon merkittävän tiedon tulisi myös aina olla viranomaisen varmistamaa. Päälinjana tulee myös olla, että maanomistajalla on aina ja automaattisesti kaikki metsiään koskeva tieto. Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK-metsälinja METSÄOMAISUUS ARVOKKAAMMAKSI KUNNON TIELLÄ Luota kokemukseemme ja rakennetaan sinulle hyvä metsätieverkosto! Kunnollisella tiellä varmistat pääsyn metsääsi metsää voidaan hoitaa ja puuta korjata ympärivuotisesti. JÄSENENÄ VARMISTAT edullisemmat hinnat! Uuden tien rakentaminen ja vanhan tien perusparannus vaivattomasti valmiina Avaimet käteen -periaatteella. Kysy lisää ja tee tilaus omasta Metsänhoitoyhdistyksestäsi! Varmista pääsy metsääsi! METSÄTIEN RAKENTAMINEN Puutavara-autotie, hinta alk. 15 /m + alv Hintaan sisältyvät: Metsätien suunnittelu ja maastomerkinnät Tarvittavat luvat ja lausunnot, tietoimitus Mahdollisten tukien hakeminen Tiealueen raivaus ja ainespuun korjuu Urakoitsijoiden ja materiaalin kilpailuttaminen Tien runkotyöt Pintamateriaalien valinnat ja toimitukset Töiden valvonta ja laadun varmistus Tie kerralla kuntoon! METSÄTIEN PERUSPARANNUS Puutavara-autotie, hinta alk. 13 /m + alv Hintaan sisältyvät: Metsätien kunnostussuunnitelma ja maastomerkinnät Tarvittavat luvat ja lausunnot Mahdollisten tukien hakeminen Tiealueen raivaus ja ainespuun korjuu Urakoitsijoiden ja materiaalin kilpailuttaminen Tien rungon kunnostaminen Pintamateriaalien valinta ja toimitukset Töiden valvonta ja laadun varmistus Metsäteiden rakentamiseen ja perusparannukseen Kemera-tukea! ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

20 20 Sovi taimista ja istutuksista puunmyyntisuunnitelman yhteydessä Taimia on vielä saatavana kevään viljelyihin Tulevana keväänä toimitettavien taimien osalta tilaukset taimitarhoille on tehty vuonna Suurelta osin taimet on pakattu kylmävarastoihin syksyllä. Taimia kasvatetaan tarhoilla tehtyjen tilausten ja sopimusten mukaisesti, joten taimet kannattaa tilata aina jo puunmyyntisuunnitelman yhteydessä. Tällä tavalla varmistat taimien saannin haluamasi ajankohtana. Taimitilaukset ennakkoon Mhy Etelä-Savolla on tällä hetkellä sopimukset jo vuoden 2019 taimista, vaikka näiden taimien tuleva koti ei ole vielä tiedossa. Leimikkokin on useimmiten vielä tekemättä näiden taimien istutuskohteeseen. Pieniä ennustajan lahjoja tarvitaan parin vuoden päästä toimitettavien taimien lajijakaumasta ja määristä. Ennakkoon puunmyyntisuunnitelman yhteydessä tilatut taimet ovat aina etusijalla. Metsänviljelykeväänä taimia myydään, jos niitä on vielä vapaana. Tulevana keväänä taimet ovat käytännössä loppuunmyyty valtakunnallisesti. Mhy Etelä- Savo on varautunut kysyntään ja kaikkia taimilajeja on vielä vapaana jutun kirjoitushetkellä, mutta tietyt taimilajit ovat pian loppuunmyytyjä. Jos kevään taimiasiat ovat vielä sopimatta, niin kannattaa ottaa pikaisesti yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi. Sovi kesän taimikonhoitotöistä nyt Kemeran haku avautuu toukokuussa Taimikon varhaishoitoihin Taimikonhoidot kannattaa sopia nyt. Isompien taimikoiden Kemera-tuen haku avautuu vuoden tauon jälkeen keväällä. PUUSTO VAUHTIKASVUUN KUNNOSTUSOJITUKSELLA Metsäojien kuivatusteho heikkenee umpeenkasvun ja puunkorjuun aiheuttamien vaurioiden vuoksi. Kunnostusojitus lisää puuston kasvua merkittävästi kunnostamattomaan kohteeseen verrattuna. Luota kokemukseemme ja vauhditetaan puuston kasvua! JÄSENENÄ VARMISTAT edullisemmat hinnat! Älä huolehdi, meiltä saat kunnostusojituksen valmiina avaimet käteen -periaatteella. Kysy lisää ja tee tilaus omasta Metsänhoitoyhdistyksestäsi! ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Tee kannattava sijoitus! KUNNOSTUSOJITUS Hinnoitellaan kirjallisesti sovitun kokonaisuuden mukaan. Alk. 325 /ha + alv. Hinta sisältää: Suunnittelu ja maastomerkinnät Tuki mahdollisuuksien selvittäminen ja haku Tarvittavat luvat ja lausunnot Vesiensuojelusuunnitelma ja ojitusilmoitus Urakkatarjoukset ja materiaalien hankinta Ojalinjojen aukaisu muun puunkorjuun yhteydessä Hankkeen toteutus, töiden valvonta ja laadun varmistus Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi Mhy Etelä-Savon metsurit istuttavat tänä keväänä taimia noin 1000 hehtaarin alueelle. Jokaisen päätehakkuussa kaadetun tukkirungon tilalle istutetaan viisi uutta puuta. on mahdollista hakea Kemera-tukea tällä hetkellä. Kemeraa ajatellen varhaishoito tarkoittaa 0,7 3,0 metrin pituisia taimikoita. Pitempien taimikoiden osalta tukihaku avautuu tämän hetken tiedon mukaan Taimikonhoidot kannattaa sopia välittömästi kevään aikana, jotta tukihakemus saadaan liikkeelle toukokuun alussa. Tilaa myös lisäpaketti! Kunnostusojitus LISÄPAKETTI Hinnoitellaan kirjallisesti sovitun kokonaisuuden mukaan. Hinta sisältää: Ojarummut Penkkatien rakennus Lannoitus Uudistushakkuualan maanmuokkaus Muut alueen hoitotyöt Riistakosteikot ja muut rakenteet Suometsän hoito kuuluu Kemera-tuen piiriin! Taimikonhoitotyö maksaa verovähennyksen jälkeen vain noin 300 euroa hehtaarille. Mahdollinen Kemera-tuki vähentää kustannusta entisestään. Ajoissa tehty taimikonhoitotyö maksaa vähemmän kuin myöhässä oleva. Puun käyttö Suomessa on kasvussa. Nykyisistä taimikoista korjataan tulevaisuuden tukki- ja kuitupuut. Taimikot kannattaa siis hoitaa ajallaan. Etelä- Savossa tehtiin viime vuonna 60 % taimikon vuosittaisesta varhaishoitojen tarpeesta. Työn sarkaa meillä kaikilla siis riittää. Eiköhän laiteta taimikot kasvukuntoon. Kilauta metsäasiantuntijallesi, siitä asia lähtee liikkeelle. Petri Pajunen

21 21 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo järjestää Kasvinsuojelukoulutusta ja -tutkintoja alueen metsänomistajille ja yrittäjille Ammattikäyttöön tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden osto ja käyttö on edellyttänyt kasvinsuojelututkinnon suorittamista marraskuusta 2015 lähtien. Kasvinsuojeluainetutkinto tarvitaan ostettaessa ja käytettäessä ammattikäyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita tai jos kasvinsuojeluaineiden käyttö on ammattimaista. Metsätaloudessa esimerkiksi juurikäävän torjunta-aineen levittäjältä vaaditaan kasvinsuojelututkinto. Tämä koskee myös hankintahakkuita tekeviä metsänomistajia. KOULUTUSTA Suorita kasvinsuojelututkinto Milloin kasvinsuojelututkinto tarvitaan? Kasvinsuojelututkinnon voi suorittaa joko laajana tai suppeana. Laaja kasvinsuojelututkinto oikeuttaa ostamaan ja käyttämään kaikkia Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita. Suppea kasvinsuojelututkinto metsänhoidossa puolestaan oikeuttaa ostamaan ja käyttämään vain metsänhoidossa käytettäviä tiettyjä valmisteita. Tällaisia valmisteita ovat juurikäävän torjuntaan hyväksytyt valmisteet sekä metsätaloudessa käytettäväksi hyväksytyt glyfosaatti-valmisteet. Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo järjestää kevään 2017 aikana suppean kasvinsuojelututkinnon koulutuksen ja tutkintotilaisuuden alueen metsänomistajille ja yrittäjille ja heidän työntekijöilleen. Ilmoittaudu koulutukseen ja tutkintoon Maarit Jordan- Valtoselle p tai fi mennessä. Koulutuksen ja tutkinnon hinta on metsänhoitoyhdistyksen jäsenille 50 euroa (sis.alv) ja ei-jäsenille 70 euroa (sis.alv). Tilaisuudet järjestetään metsänhoitoyhdistyksen toimistoilla ke Savonlinnassa ja pe Mikkelissä. Koulutus- ja tutkintotilaisuudet alkavat klo 9 ja kestävät kokonaisuudessaan 3-4 tuntia. Lisätietoja Kasvinsuojelututkinnosta Tukes Turvallisuus ja kemikaaliviraston sivuilta: Kasvinsuojeluainetutkinto tarvitaan ostettaessa ja käytettäessä ammattikäyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita tai jos kasvinsuojeluaineiden käyttö on ammattimaista. Nyt kasvinsuojelututkinto on mahdollista suorittaa mhy:n kautta. Erikoisasiantuntija Kalle Kaartinen on suorittanut Tukesin hyväksymän kouluttaja tutkinnon, hän kouluttaa ja valvoo mhy Etelä-Savon järjestämät kasvinsuojelukurssit. Kurssi kestää 3-4 tuntia. Tilaisuudet järjestetään metsänhoitoyhdistyksen toimistoilla: klo 9.00 ke Savonlinnassa ja klo 9.00 pe Mikkelissä. Mhy Etelä-Savon jäsenet 50e/ hlö sis. alv 24% (ei jäsenet 70e/hlö sis. alv. 24%) Ilmoittautuminen viim. 7.4.: maarit.jordan-valtonen@mhy.fi tai p ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi MHY:SSÄ HOMMA LUISTAA! KUVA: KIMMO RAUATMAA Luota paikalliseen ammattilaiseen Tarjoamme metsänomistajille kokonaisvaltaiset puukaupan, metsänhoidon sekä metsäomaisuuden hallintapalvelut. Voit kääntyä puoleemme kaikissa metsällisissä asioissa. Ota yhteyttä ja sovi metsäkäynnistä: etelasavo@mhy.fi tai ETELÄ-SAVO KERTTU NISKANEN Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

22 22 Turvallinen metsän ammattilainen välittää Paikallinen asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat. Jos harkitset metsätilan myyntiä, ota meihin yhteyttä niin teemme Sinulle tarjouksen välityspalvelustamme. Myydään metsätiloja: SAVONLINNA, Moinsalmi. Hirsitalo, teollisuushalli, ranta sauna, peltoa ja metsää yht. 12,6 ha rakennetussa talossa 5h+k+khh+s+ph, 208 m 2 ja teollisuushalli, jossa 160 m 2 lämmintä tilaa ja 160 m 2 kylmää tilaa. Rantasauna Pihlajaveden rannassa. Mahdollisuus tarjota myös koko tilasta metsämaan kanssa,yht. n. 30 ha. Hp etuovi.com kohde d (Petra) * ) KUVA SAVONLINNA, Savonranta, Pirttimäki. Metsätila 8,00 ha. Runsaspuustoinen pieni metsätila, jolta heti hakattavaa. Hp /tarjous. (Petra) SAVONLINNA, Kerimäki, Rauvanniemi. Metsätila 16,741 ha. Rauvanniementien varressa maa-/metsätila, jolla 2,6 ha peltoa ja vanha pihapiiri. Puustoa 1900 m3. Hyväkasvuiset tasaiset maapohjat. Hp Tarj mennessä. (Petra) SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Määräala tontti noin 1 ha. Rossinsaaressa yksi RA-paikka. Rantaa molemmin puolin Rossinsaarta. Hyvä, suojaisa rakennuspaikka. Hp (Petra) SAVONLINNA, Savonranta, Säimen. Metsätila 15,159 ha. Taimikkotila hyvällä sijainnilla aivan Leivolantien varressa. Täystiheät istutetut havupuutaimikot. Hp Tarj mennessä. (Petra) MIKKELI, Kääriälä, 18,442 ha:n metsätila hyvän tien varressa. Puustoa noin 2800 m3. Hp Tarj klo 9 mennessä. (Antti) MIKKELI, Korpijärveen rajoittuva noin 7,4 ha: n määräala. Puustoa noin 1100 m3. Hp Tarj klo 15 mennessä. (Antti) MIKKELI, Haukivuori, metsätila ja pientalo noin 5 km Haukivuoren taajamasta, 22,82 ha. Hyvä kasvava puusto, puustoa noin 2100 m3. Hp (Antti) KANGASNIEMI, Ukonniemi, 8,602 ha. Hyväpuustoinen metsätila. Puulaveden Lapinsalon saaressa. Puustoa n m3. Hp Myydään ilman tarjousaikaa. (Antti) JUVA, Hatsola 26,504 ha. Kaksi vierekkäistä metsätilaa, puusto yht. n m3, pääasiassa harvennettuja männiköitä. Pinta-alasta n. 1/3 vanhaa soranottoaluetta, jossa hyödynnettävää, erijakeista maa-ainesta useassa muodostelmassa. Hyvä sijainti valtatien lähellä. Hp (Kimmo) JUVA, Vuorenmaa, Nevajärven rantaan rajoittuva metsätila 11,14 ha. Monipuolinen puusto, puumäärä yhteensä n m3. Nevajärven rannassa yksi lomarakennuspaikka. Tie palstan keskelle. Hp (Kimmo) JUVA, Purhola, rantatontti 0,5131 ha. Pyhäjärven etelään aukeavalla rannalla. Rakennusoikeus vapaa-ajan asunnolle yhteensä n. 230 m2. Kovapohjainen, loivahko hiekkaranta. Tie tontin rajalle. Hp (Kimmo) JUVA, Viisalanmäki, Saimaan ranta. Lähellä Luonterin vesistöaluetta länteen avautuva määräalatontti n m2 vapaa-ajan asunnolle. Rakennusoikeus enintään 250 m2. Tie tontin rajalle. Hp (Kimmo) SULKAVA Rauhaniemi rantakiinteistö. Kaartilanselän rannalla, pinta-ala 3,33 ha, rantaa n. 230 m, erinomainen puusto, vanhat (n. 100 v.) upeat rakennukset: päärakennus hirrestä n. 135 m2, lisäksi aitta ja navettarakennus. Hp (Kimmo) SULKAVA, Rauhaniemi rantakiinteistö. Kaartilanselän rannalla, pinta-ala 3,40 ha, rantaa n. 210 m, erinomainen puusto, hyvä rakennuspaikka loma-asunnolle. Rantasauna valmiina! Hp (Kimmo) Lisätietoja Taloudellisesti vuosi 2016 toteutui budjetoitua paremmin. Liiketoiminnan liikevaihto oli 14,5 milj. euroa ja varsinaisen toiminnan tulos euroa ylijäämäinen. Mhy Etelä-Savon alueen yksityismetsien puunmyyntimäärä oli 2,7 milj. m 3. Puukauppamäärä toi toimialueen metsänomistajille puukauppatuloja lähes 100 milj. euroa ja hankintakauppatuloja 16 milj. euroa. Puunmyyntisuunnitelmien määrä oli 1,7 milj. m 3. Toimeksiantokauppojen määrä oli 1,0 m 3 eli 38 % yksityismetsien puukaupan määrästä. Mhy:n toimeksiantojen osuus nousi edellisestä vuodesta 4 %. Tämä kertoo siitä, että puukaupan kilpailuttamisen ja tukin katkonnan vaikutus puukaupan lopputulokseen on laajasti ymmärretty. Korjuupalvelun määrä oli m 3. Energiapuun markkinat olivat rajalliset. Energiapuun osalla odotetaan lopullisia päätöksiä uusista investoinneista Ristiinaan ja Punkaharjulle. Maakunnan energialaitosten toivotaan myös pitävän maakunnasta korjatun metsähakkeen määrän mahdollisimman korkealla tasolla. Mäntytukille odotetaan investointiuutisia tai tukin lisäkäyttöä olemassa olevilla sahoilla. Pystykaupassa kysyntä kohdistui kesäkorjuukelpoisiin tukkileimikoihin. Heikoin kysyntä oli talvikorjuukelpoisilla harvennuksilla. Kaikista kysytyin laji oli kuusitukki. Kuitupuun kaupassa vallitsi alkuvuoden ajan ylitarjontatilanne, mutta loppuvuodesta mäntykuidun kysyntä vahvistui. Koivukuidun kysyntä jatkui heikkona. Mhy Etelä-Savon työnä korjuupalvelua, metsänhoitotöitä, metsänviljelyä ja metsänparannustöitä toteutettiin hehtaarin alueella. Metsänhoidossa Kemera-hankkeiden hakusulku alkoi toukokuussa Varhaishoitojen osalla haku aukesi lokakuussa 2016 Mhy Etelä-Savon valtuuston kevätkokouksen tiedote Mhy Etelä-Savon valtuusto piti kevätkokouksen Savonlinnassa. ja isompien taimikoiden osalta hakusulku jatkuu edelleen. Tämä aiheuttaa ongelmia taimikonhoitojen toteutukseen. Taimikonhoitomääriä on tarpeen kasvattaa, jotta nykyisille ja uusille laitoksille turvataan puun saatavuus. Metsäkiinteistöjen kaupassa vuosi oli vilkas. Etelä-Savon yhteismetsä perustettiin marraskuussa Helmikuussa yhteismetsälle valittiin hoitokunta, joka ryhtyy organisoimaan yhteismetsän ensimmäistä puukauppaa ja metsänhoitotöitä. Yhteismetsä on avoin kaikille metsänomistajille. Etelä-Savon yhteismetsän puukaupat kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken, joka on taloudellisen tuloksen kannalta keskeinen asia. Henkilökohtaista neuvontaa annettiin 4157 metsänomistajalle. ilaisuuksia oli 70 kpl ja niihin osallistui 3400 metsänomistajaa. Metsänhoitoyhdistys työllisti lähes 200 htv. Jäsenmäärä oli tilanteessa jäsentä ja jäsenten metsäpintaala ha. Kerimäki, Petra Huupponen petra.huupponen@metsatilat.fi Toimialue: Savonlinna,Enonkoski Mikkeli, Antti Tiihonen antti.tiihonen@metsatilat.fi Toimialue: Mikkeli,Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa Juva, Kimmo Asikainen kimmo.asikainen@metsatilat.fi Toimialue: Juva, Sulkava, Puumala, Rantasalmi Palkkio 4,96 %, sis. alv 24 % tai sopimuksen mukaan. Minimi 2600, (sis. alv). Myyntiesitteet: Oman kylän miehiä ja naisia Maailma muuttuu mutta metsänhoitoyhdistys pysyy paikallisena. Meiltä saat ammattitaitoiset metsurit raivaamaan ja harventamaan taimikkosi kasvukuntoon. Puunkorjuuyrittäjämme ovat osaavia harventajia, joiden työnjälkeen voi luottaa. Ota yhteyttä ja pyydä maksuton esitys ajankohtaisista metsänhoitotöistä vuodelle 2017! Mhy:n toteuttamissa taimikonhoitotöissä Kemera-tukihakemusten laadinta jäsenille maksutta (jäsenedun arvo / ha) Minna Canthin katu 11 B KUOPIO P Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

23 23 Kaikille avoin yhteismetsä aloitti Etelä-Savossa tehtiin helmikuun lopulla historiaa. Etelä-Savon yhteismetsän osakaskunta kokoontui järjestäytymiskokoukseensa Mikkelissä. Ohjesääntö vahvistettiin ja toiminta käynnistyy. Paikalle saapuneet osakkaat kertoivat mielenkiintoisia tarinoitaan siitä, miksi ovat päätyneet lähtemään mukaan uuteen avoimeen ja riippumattomaan yhteismetsään. Mukaan on tullut vanhoja sukutiloja, ns. etämetsänomistajia, kuolinpesiä ja yhtymiä sekä yhteisöjä. Monenkirjava joukko, jolla on kuitenkin yhteinen tavoite hoitaa metsät hyvin jatkossakin ja saada vaivattomasti tasaista tuloa metsästä. Metsästä ei ole haluttu luopua vaan siirretty se osuudeksi isompaa kokonaisuutta, jossa osuuden arvo säilyy ja tuottaa. Alkukiinnostusta ja päätöksentekoa mukaan lähtemisestä ovat ruokkineet hyvin erilaiset, henkilökohtaisetkin, syyt terveydentilasta sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun. Yhteismetsän työrukkasena toimivaan hoitokuntaan valittiin Jari Piirainen (pj), Kaj Pirinen (vpj), Aila Korhonen ja Harri Huupponen. Hoitokunta päättää ensimmäisestä puunmyynnistä jo huhtikuun 12 eli puunostajat voivat jo hellitellä vähitellen kukkaronnyörejään. Juoksevia asioita on hoitokunnalla hoidettavanaan Hoitokunnan puheenjohtajana toimii Jari Piirainen (kuvassa oikealla). paljon mm. tiemaksujen uudet laskutusosoitteet, vakuutusasiat, y-tunnus ja alv, asiointi verottajan suuntaan ym ym., mutta uuden aloittamisen into ja hyvä yhteishenki auttavat asiaa. Yhteismetsä on avoin kaikille Etelä-Savossa metsää omistaville. Lisätietoja yhteismetsään liittymisestä ja arvioinnista voi kysyä metsäasiantuntijoiltamme. Yhteismetsä on hyvä vaihtoehto ehkäistä tilojen pirstoutumista ja säilyttää metsä monimuotoisena virkistyksen ja tulon lähteenä. Tervetuloa hyvähenkiseen porukkaan mukaan! Tästä tulee tosi hyvä juttu! Etelä-Savon yhteismetsän osakkaat kokoontuivat Mikkelissä. Harri Huupponen hoitokunnan jäsen Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tilaa metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä käsikirja, johon kootaan tieto puustosta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Se kertoo paljonko metsästäsi voi saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää panostaa, jotta metsäsi tuottaa hyvin. Laadimme sinulle metsäsuunnitelman toiveidesi ja tavoitteidesi mukaan. Halutessasi metsäsuunnitelma voidaan tehdä myös eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta varten. Suunnitelman luovutuksen yhteydessä saat henkilökohtaista metsänhoidon ja suunnitelman käytön opastusta. Suunnitelman hankkimisen kulut voi vähentää metsäverotuksessa. Uuden metsäsuunnitelman tai päivityksen tilanneelle jäsenelle mobiilimetsäsuunnitelma maksutta (jäsenedun arvo 50 / vuosi) Tilaa palvelu ja kysy lisää metsäsuunnittelupalvelustamme. Metsäsuunnittelutiimin yhteystiedot löydät lehden keskiaukeamalta tai tai p ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

24 24 Metsänomistajakoulutusta verkko-opetuksena Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto Metsänomistajakoulutus on siirtynyt metsänomistajaa paremmin palvelevaan muotoon. Metsän perusasiat voi nyt opiskella kotona kullekin sopivaan aikaan tehtävinä verkko-opintoina. Koulutus soveltuu uusille ja jo kauemmin metsää omistaneille henkilöille, joilla on mahdollisuus opiskella joustavasti metsätalousyrittäjän ammattitutkinto tai sen osia. Koulutuksessa käsitellään metsän omistukseen ja hoitoon liittyviä keskeisiä asioita kuten: metsätaloudensuunnittelua ja -hoitoa, taimikon sekä nuorenmetsän hoitoa, puunkorjuuta, verotusta, metsälakia, luonnonhoitoa ym. Koulutuksen antamilla tiedoilla metsänomistaja voi lisätä metsänsä arvoa suorittamalla koulutukseen liittyviä käytännön tehtäviä esimerkiksi omalla tilallaan. Tietopuolinen koulutus tapahtuu paikasta ja ajasta riippumatta verkko-opetuksena. Ohjaava opettaja on vastaamassa kysymyksiisi verkossa. Koulutukseen sisältyy myös lähipäiviä, joissa syvennetään kulloinkin meneillään olevia aiheita. Lähipäiviä järjestetään noin kerran kuukaudessa, Savonlinnassa sekä Savonlinnan lähikunnissa kierrellen. Lisäksi koulutukseen kuuluu jokaisen opiskelijan tilalle kohdentuvaa hen kilökohtaista neuvontaa 2-3 päivää. Koulutus alkaa maaliskuussa 2017 tai sopimuksen mukaan. Pitkäaikaisen aikuiskoulutuksen opettajan, Seppo Suutarin jäätyä eläkkeelle aikuiskoulutuksen Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto Savonlinnassa uutena opettajana aloitti metsänhoitaja Kalle Karosto. Hakeminen: -> aikuiset-> koulutuskalenteri -> metsätalousyrittäjän ammattitutkinto Lisätietoja: opettaja Kalle Karosto , opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen Metsänomistaja, nyt kannattaa hakea uusimmat tiedot metsäomaisuuden hoitoon ja hankintaan koulutuspaikasta riippumatta. Suorita koko tutkinto tai tutkinnon osia. Koulutuksessa käsitellään metsän omistukseen ja hoitoon liittyvät keskeiset asiat kuten: metsätaloussuunnittelu ja -talouden hoito, taimikon sekä nuorenmetsän hoito, puunkorjuu, verotus, luonnonhoitotutkinto, metsälait, sukupolvenvaihdos jne. Tietopuolinen koulutus tapahtuu paikasta ja ajasta riippumatta verkko-opetuksena. Ohjaava opettaja on vastaamassa kysymyksiisi verkossa. Koulutuksen lähipäiviä, jossa syvennetään meneillään olevia asioita, on noin yksi kuukaudessa. Tervehdys metsänomistajat! NAISTEN KESÄRETKI Naisten perinteinen kesäretki suuntautuu ke Puumalan seudulle, kohteena Sahanlahti ja Niinisaari Alustava aikataulu ja ohjelma: 8.00 Lähtö Mikkelistä, Matkakeskus muut lähtöpysäkit: 8.25 Vitjasen P-alue Anttolassa sekä 9.00 Sahanlahti 9.00 Sahanlahti, aamukahvit Lähtö Sahanlahdesta M/S Kaunis Veera -risteilyaluksella Saapuminen Niinisaareen Ruoka Niinipuu-ravintolassa Siirtyminen Temolaan Temolan viinitilan esittely, aikaa puutarhan ihailulle sekä ostoksille -taimiostokset vain käteisellä, viiniostoksiin käy myös kortti Kahvi Lähtö kotimatkalle n Saapuminen Mikkeliin Mhy Etelä-Savon jäsenet 60e/ hlö sis. alv 24% (ei jäsenet 85e/hlö sis. alv 24%) Ilmoittautuminen viimeistään mennessä: tai p Mainitse mahdolliset ruoka-aineallergiat ilmoittautumisen yhteydessä. Retki toteutuu kun vähintään 30 osallistujaa. 45 ensimmäisenä ilmoittautunutta mahtuu mukaan retkelle. ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi Olen Lauri Heinonen, 28v. metsätalousinsinööri ja kotoisin Vilppulasta Pirkanmaalta. Aiemmin olen toiminut nyt alkanutta sijaisuutta vastaavassa tehtävässä metsäneuvojana Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalassa Parikkalassa ja Ruokolahdella vuosina Ennen Joutsaan siirtymistäni olin hetkellisesti kotiseudun kaipuuta podettuani puoli vuotta yritysasiakasneuvojana Metsäkeskuksessa Tampereella. Perhettä ei ole vielä kerennyt kertymään, toistaiseksi ulkoilutuksestani huolehtii 8-vuotias beagle-jäniskoirani Essi. Vapaaaika kuluu tavanomaisissa metsäväen harrastuksissa metsällä, kalalla, ampumassa, marjassa ym. Säännöllisen satunnaisesti innostun myös perehtymään historian menneisiin tapahtumiin, erityisesti paikallishistoria uusissa paikoissa on antoisaa tutustuttavaa. Joutsa, kuten hyvin pitkälti koko metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon alue, on allekirjoittaneelle uusi tuttavuus; ensimmäistä kertaa kävin pitäjässä metsäasiantuntijan paikan auetessa, toisen kerran haastattelussa ja kolmannella käärittiinkin jo hihat ja käytiin hommiin. Uudet maisemat vaikuttavat varsin upeilta, ja odotankin innolla töihin käsiksi pääsemistä; toimistotyöstä takaisin maastoon ja kauniiseen kevätaurinkoon siirtyessäni voin (ilmaisua kainostelematta) todeta samaistuvani kevätlaitumille kirmaaviin lehmiin Haluan korostetusti huomioida asiakkaideni metsiään koskevat toiveet ja tavoitteet; kerro siis reilusti mitä haluat, niin keksitään siihen yhdessä mieleinen ratkaisu. Ollaan yhteyksissä, haastellaan lisää ja laitetaan metsäasiasi kuntoon! Terveisin, Lauri Lähipäivät järjestetään seuraavilla paikkakunnilla: Savonlinna, Kerimäki, Juva, Sulkava, Parikkala ja Simpele. Koulutukseen kuuluu jokaisen opiskelijan tilalle kohdentuvaa henkilökohtaista neuvontaa 2-3 päivää. Koulutus alkaa maaliskuussa 2017 tai sopimuksen mukaan. Yhteystiedot opettaja Kalle Karosto, kalle.karosto@samiedu.fi, puh tai opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen, pirjo.nokelainen@samiedu.fi, puh Hakeminen -> Aikuiset -> Koulutuskalenteri Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Pohjolankatu 4-6, Savonlinna puh. (015) sami@samiedu.fi Metku Metsäkulttuuripäivät Lustossa Tapahtumarikas metsäkulttuuriviikonloppu tarjoaa aitoja elämyksiä ja leppoisaa yhdessäoloa kaikille metsän ystäville! Mukana Metkuissa mhy Etelä-Savo ja Metsä Vastaa - hankkeen Tuomas Valta. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme ajankohtaisista metsäisistä asioista! Lue lisää: ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

25 25 Metsäinen matka Karjalaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo järjestää yhteistyössä Xenia Tours Oy:n kanssa metsäisen matkan Karjalaan. Matkalla monipuolista metsäistä ajankohtaista ohjelmaa. Tutustumisia eri luontokohteisiin. Luovutetun Karjalan historiaa eri paikoissa. Sotahistoriaa Talvi ja Jatkosodasta. Laatokan Karjalaisten Meren nähtävyyksiä. Venäläistä nykyisyyttä. Tietenkin hyvää matkaseuraa ja hauskaa yhdessä oloa. Lauantai lähtö Savonlinnasta. Päivän aikana tutustumme Kerimäen taimitarha Fin Foreliaan, suuntaamme Värtsilään ja Venäjän puolella ja käydään Kauppamäen kaupoissa. Ajetaan Ruskealaan, katsellaan Ahinkosken kuohuja ja vieraillaan Vuoripuistossa. Matkaamme Sortavalaan. Käymme Vakkosalmen luonnonpuistossa, ihastelemme Kuhavuoren huipulta avautuvia maisemia. Kaupunkikierros Sortavalassa sekä klo majoitumme Lambergin lomakeskukseen. Sunnuntai lähtö Sortavalan satamaan josta kantosiipialuksella Valamoon. Tutustutaan pääluostariin, kirkkoihin, vanhaan hautausmaahan ja puutarhoihin. Kirkkolaulukonsertti. Niikkananlahden puolella tutustuminen Uuden Jerusalemin skiittaan. Päivän aikana tutustumme saaren puustoon ja harvinaisiin kasvilajistoihin sekä kertaamme Valamon sotahistoriaa kantosiipialuksella takaisin Sortavalaan, ostoksiin mahdollisuus kaupungilla. Yhteistä iltaohjelmaa Lambergin Paviljongilla. Maanantai Huoneiden luovuttaminen, siirrymme Sortavalan keskustaan jossa tutustuminen puunveistotaiteen mestari Gogolevin näyttelyyn. Ostos aikaa torilla ja kauppahallilla sekä vierailu Koirinojalla, jossa kertaamme Talvisodan historiaa. Käymme myös Kitilän Rubiinilouhoksella sekä Kirjavalahden Paksuniemen lehdossa, joka oli jo Suomen kaudella luonnonsuojelualue. Verovapaassa kaupassa mahdollisuus viime hetken tuliaisostoksiin. Arvioitu paluuaika Savonlinnaan klo Matkan hinta on 395 /hlö /2-hh Hintaan sisältyy: bussin ja kuljettajan kulut (Linja-autoliike S. Kosonen Oy), matkanjohtajan palvelut, majoitus 2 yötä Lambergin lomakeskuksessa, 2 x aamiainen, 5 x lämmin ateria, Valamon retki ja sisäänpääsymaksut käyntikohteisiin. Hintaan ei sisälly: viisumia, joka maksaa 75 eikä matkavakuutusta. Sitova ilmoittautuminen mennessä: maarit.jordan-valtonen@mhy.fi tai p Lisätietoja: Kari Turunen p (matkanjohtaja) ja Katri Ihalainen p (matkanjohtaja) Katso lisätietoja, tarkka retken sisältö ja ohjeet viisumia varten: Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Xenia Tours Oy, p / info@xeniatours.fi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi Kaikkien valtakirjakaupan sopineiden metsänomistajien kesken arvotaan valtakunnallisesti taimet (kuusi, koivu tai mänty) yhdelle hehtaarille. Mikäli arpaonni osuu harvennushakkuun tehneelle metsänomistajalle, jolla ei ole lähivuosina tarvetta taimille, palkinnon voi vaihtaa johonkin toiseen samanarvoiseen palveluun. Kaikki valtakirjakaupasta sopineet saavat kiitokseksi Aarre-lehden lahjakortin. Onnistunut puukauppa alkaa jäsenille maksuttomalla puunmyyntisuunnitelmalla. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi. NAISENERGIAA METSIIN KUTSU METSÄPÄIVÄÄN HELSINKIIN Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi mhy Etelä-Savon järjestämään keväiseen metsäpäivään la klo Metsäpäivä järjestetään Sokos Hotel Pasilassa, Maistraatinportti 3, Helsinki. klo klo klo klo klo klo Kahvitarjoilu Puukauppa- ja metsänhoitokatsaus Johtaja Petri Pajunen, mhy Etelä-Savo Avaimet onnistuneeseen puukauppaan Tuomas Valta Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä-Savossa -hanke Ajankohtaista metsätilakaupasta ja Etelä-Savon yhteismetsästä Asiakkuuspäällikkö Harri Huupponen, mhy Etelä-Savo Osuuspankin palvelut metsänomistajille Asiakkuusjohtaja Reijo Särkkä, OP Suur-Savo Tilaisuus päättyy Pyydämme ystävällisesti ennakkoilmoittautumista tilaisuuteen pe mennessä: maarit.jordan-valtonen@mhy.fi tai p ETELÄ-SAVO Suomen Metsäkeskuksen järjestämiin tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki Etelä-Savon nykyiset ja tulevat naismetsänomistajat metsänomistuksen määrään tai muotoon katsomatta. To 6.4. klo Naisten metsäilta Savonlinna, Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan, mitä taimikossa pitäisi tehdä ja milloin? Miten huolehdin hoitotöiden kannattavuudesta ja voinko saada tukia taimikonhoitoon? Entä miten puukauppaa lähdetään hieromaan ja kuinka hakkuut käytännössä etenevät? Kahvitarjoilu! Ilmoittautuminen viim. ma 3.4. klo mennessä. La Naisten metsäpäivä Mikkelissä Klo Metsäpäivä starttaa aamukahveilla ja aamupäivän tietoiskuilla sisätiloissa Mikkelin keskustassa. Kevyen lounaan jälkeen siirrytään busseihin ja iltapäivän aikana vieraillaan erilaisilla metsäkohteilla tutustumassa käytännön metsäasiaan. Tule mukaan viihtymään sekä kuulemaan ajankohtaista ja hyödyllistä metsäasiaa! Mukaan maastovarusteet (maastokengät ja tuulenpitävä vaatetus)! Ilmoittautuminen klo mennessä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: tai tuuli.vakevainen@metsakeskus.fi tai Lisätietoja myös Facebook-sivulta: Naisenergiaa metsiin ETELÄ-SAVO Me teemme metsänomistajan eteen enemmän

26 26 Metsänomistajanaiset verkossa ja verkostossa Tutustumassa työelämään Metsänhoitoyhdistysten jäsenenä olevat metsää omistavat naiset toimivat Metsänomistajanaiset -verkostossa. Tule mukaan! Alunperin isäni ehdotti tätä paikkaa. Minusta paikka kuulosti hyvältä, sillä ala kiinnostaa minua, ja olen ollut isäni kanssa metsätöissä pienestä pitäen. Jakson aikana kävimme joka päivä metsässä. Kävimme mittaamassa mm. metsurin kaatamia puita, tarkastamassa metsäkoneen jäljiltä hakkuujälkeä sekä tutkimassa mitä metsille kannattaisi seuraavaksi tehdä. Viikon aikana opin paljon siitä, millaista työ mhyllä on. Opin myös paljon metsänhoidosta, sillä teimme paljon erilaisia tarkastuksia ja tehtäviä. Mukavinta viikossa oli se, kun olimme paljon metsässä erilaisissa tehtävissä. Aina metsässä ollessamme minulle selitettiin hyvin, mitä olemme tarkastamassa ja miksi. Mhy työpaikkana vaikuttaa todella monipuoliselta ja mielenkiintoiselta, sillä työhön kuuluu paljon erilaisia metsäkäyntejä ja tarkastuksia, mutta myös toimistotöitä. Metsänomistajanaiset toimivat ja keskustelevat aktiivisesti Facebookissa. Metsänomistajanaiset -ryhmässä on mukana 350 jäsentä ympäri maan. - Siellä käydään avointa keskustelua kaikista metsä- ja järjestöasioista sekä jaetaan kokemuksia ja hyviä vinkkejä., kertoo ryhmän ylläpitäjänä toimiva MTK:n jäsensihteeri Tuija Rantalainen Metsänomistajanaisia on alati kasvava määrä. Monelle on helpompi toimia naisporukassa ja ehkä joku kokee, että miesvaltaisissa yhdistyksen kokouksissa ei aina uskalla avata suutaan, kun pelkää kysyvänsä jotain tyhmää. Meillä naisverkostossa sellaisia asioita kuin tyhmät kysymykset ei ole, Rantalainen kannustaa. Naisia kannustetaan toimimaan alueellisesti pienryhmissä. Hyvä, tai ainakin kokeilemisen arvoinen toimintamalli voisi olla, että kutsutaan muita naisia kylään vaikka kirkonkylän kahvilaan keskustelemaan mieltä painavista asioista. Kutsuja voi olla kuka tahansa alueen metsänomistajanaisista, joka haluaa tavata muita ja jakaa ajatuksia. Kutsujan rooli sopisi hyvin metsänhoitoyhdistyksen luottamushenkilönä toimivalle metsänomistajalle, miksei myös toimihenkilölle. Kaikkien vuonna 2016 asiakaspalautetta palveluistamme antaneiden kesken on arvottu 20 lahjakortti metsänomistajien verkkokauppaan Savotan Puotiin. Arvonnassa 20 lahjakortin voitti: Veikko Pylkkänen Mikkelistä. Onnea! Voittajaan on oltu yhteydessä. ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi Yhdessähän voi lähteä vaikka hiihtämään tai tekemään taimikontarkastuksia. Näistä pienryhmien tapaamisista voi sitten laittaa mieluusti kuvaa ja juttua facebook-ryhmään, jotta saadaan mallia muille, ideoi Rantalainen. Isompien järjestöllisten tapahtumien tai messujen yhteydessä järjestetään myös yhteistapaamisia. Niihin kannattaa tulla rohkeasti mukaan. - Verkostomaisen toiminnan yksi hyvä puoli on se, että ei ole pelkoa sihteeriksi tai rahastonhoitajaksi joutumisesta. Mukana voi olla oman ehtimisen ja mielenkiinnon mukaan, eikä mitään pakollisia järjestöhommia tarvitse tehdä, lupaa Rantalainen. Syksyllä Keski-Suomessa järjestetään metsänomistajanaisten vaellus, jonne kaikki metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä oleva naiset ovat tervetulleita. Alustavasti teemana on metsät, biotalous ja ilmastonmuutos, eli vaeltamisen lomassa on tarkoitus ihan puhua asiaakin. Alustajaksi on lupautunut MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä. Vaelluksesta ilmoitellaan tarkemmin sitten syksymmällä Facebook-ryhmässä. Anne Rauhamäki Anttolassa Olen Atte Rantalainen Anttolan koulun kahdeksannelta luokalta. Olin TETjaksolla Etelä-Savon mhyllä enimmäkseen Anttolan toimistolla, sekä yhden päivän Puumalan toimistolla. TETjaksoni kesti , eli yhteensä viikon verran. Metsäiltamat Pistohiekan lavalla to Puumalassa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo järjestää metsänomistajatilaisuuden luonnonkauneudestaan kuuluisan Pistohiekan maisemissa, ohjelmassa mm Tilaisuuden avaus - metsäisiä esityksiä - ajankohtaista asiaa puukaupasta - arvontaa -tarjoilua ja makkaranpaistoa Pekkaniskan Pojat tanssiorkesteri esiintyy Ennakkoilmoittautuneet saavat tapahtumarannekkeen joka sisältää ohjelman, tarjoilun sekä lipun illan lavatansseihin. Tilaisuus on maksuton mhy Etelä-Savon jäsenille perheineen. Muille hinta on 40 / hlö. Ennakkoilmoittautuminen mennessä: kirsi.himanen@mhy.fi tai Tervetuloa! Lue ohjelmasta tarkemmin kesäkuun lehdestä ja etelasavo/tapahtumat (lisätietoja piakkoin) ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva etelasavo@mhy.fi

27 27 ilaisuuksia alkuvuonna 2017: Olimme mukana Metsäkeskuksen Naisenergiaa -metsiin hankkeen tilaisuudessa Juvalla mme Ida Sara-aho käytti mhy Etelä-Savon puheenvuoron. Noin 40 naismetsänomistajaa oli kuulemassa asioista kuinka metsänkäyttöä voidaan suunnitella, millaisia apuvälineitä ja asiantuntijapalveluja siihen on tarjolla. Kiitos naisille aktiivisesta osallistumisesta! Naisenergiaa metsiin -hanke keräsi kokoon nelisenkymmentä metsäisistä asioista kiinnostunutta naista Puumalaan tammikuun viimeisenä päivänä. Puumalassakin teemana kuinka metsänkäyttöä voidaan suunnitella, millaisia apuvälineitä ja asiantuntijapalveluja siihen on tarjolla. Kiitos kaikille osallistujille aktiivisuudesta! 10. helmikuuta vietimme avoimien ovien päivää Enonkoskella. Keskusteltiin runsaan kävijäjoukon kanssa puukaupasta, LKV:stä ja metsäsuunnitelmista kahvin ja makkaran kera. Kiitos osallistumisesta ja toivottavasti nähdään uudelleen metsäisissä merkeissä! Lauantaina noin 900 metsänomistajaa eri metsänhoitoyhdistyksistä oli kannustamassa urheilijoitamme Huutokaarteessa Lahden MM-kisoissa. Hopeaa tuli, onnea Kristalle hienosta suorituksesta!

28 28 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on täyden palvelun metsätalo Meiltä saat kaikki tarvitsemasi metsäpalvelut samasta osoitteesta Puunmyyntisuunnitelma Puukaupan toimeksianto Puukaupan korjuun valvonta Puunkorjuupalvelu Energiapuun korjuu ja välitys Taimikonhoito Kasvatus- ja terveyslannoitus Metsätien rakennusja perusparannus Metsätilojen kiinteistönvälitys ja omistusjärjestelyt Tonttipuiden kaato Luonnonhoitopalvelut Rajalinjojen GPS-paikannuspalvelu Metsätyönäytökset Metsänomistajien neuvonta ja edunvalvonta Maanmuokkaus Taimien välitys ja istutuspalvelut Taimikonperkaus Kunnostusojitus Metsäsuunnitelmien ja metsäarvioiden laadinta Metsäsuunnitelmien päivitys Metsänomistajien koulutus Nuorten metsäosaamisen edistäminen