Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet"

Transkriptio

1 Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Eurajoen Luvian ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus Eurajoki Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus

2 Ranta-aluesuunnittelua toteutetaan VELHO-hankkeessa Hanke toteutetaan vuosina Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kolmessa eri osahankkeessa Etsitään ratkaisuja veden ja luonnontilan parantamiseen kehittämällä suunnittelua, kunnostus- ja hoitomenetelmiä ja yhteistyötä Kummikoulutoimintaa, vesienhoitokursseja, hankeneuvontaa, hoito- ja käyttösuunnitelmia Natura-alueille, hoito- ja kunnostustöitä jne. Tuloksia hyödynnetään valtakunnallisesti ranta-alueiden suunnittelun, vesienhoidon ja ruovikoiden hyötykäytön kehittämisessä VELHO = Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla 2

3 antojen umpeenkasvu htuu vesien rehevöitymisestä ja laidunnuksen pumisesta sekä maankohoamisen aiheuttamista utoksista ovikoiden sekä muun vesi- ja rantakasvillisuuden pintakasvanut voimakkaasti svillisuus heikentää veden laatua, virkistyskäyttöä, isema-arvoja, monimuotoisuutta (linnut, kalat, niittylajit) hdollisuudet: rannoilla suuri määrä biomassaa, viruoko pidättää kiintoainesta ja sitoo ravinteita, jaahyödynnetyt alueet käyttöön luonnonlaitumina rviruo on ja muun biomassan hyötykäytöllä lisätään ntojen hoidon kustannustehokkuutta ja kiinnostavuutta: rrätyslannoitteita, maanparannusaineita, bioenergiaa, iviketta, rakennusainetta Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää

4 Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet VELHO:ssa Kehittää ranta-alueiden uudentyyppistä vapaaehtoista suunnittelua, suositukset eivät sido maanomistajia Kohdentaa vaikuttavat hoito- ja kunnostusmenetelmät oikeisiin kohteisiin laajat kokonaisuudet, kustannustehokkuus Testata ja toteuttaa pilottialueilla suunnittelua käytännössä. Kokemukset on hyödynnetty valtakunnallisen suunnitteluohjeistuksen laadinnassa. Edistää yhteistyötä ja lisätä ranta-alueiden vetovoimaisuutta

5 Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu sovittaa yhteen eri käyttömuotoja ja tavoitteita Monimuotoisuuden suojelu ja hoito Merenrantaniittyjen hoito, ruovikkolajiston ylläpito Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Ruo on ja muun biomassan hyödyntäminen, kalastus, matkailu, laidunnus Vesien suojelu ja hoito Kosteikot, suojavyöhykkeet, ravinteiden kierrätys Maisemanhoito Maiseman avoimuuden lisääminen Virkistyskäyttö Veneily, kalastus, luonnontarkkailu, kesämökkeily 5

6 Monikäyttösuunnitelmien sisältö ja toteutus Suunnittelualueen eri kohteille määritellään suositeltavin maankäyttömuoto ja annetaan hoito- ja käyttösuositukset Suunnittelussa pääosassa ovat rantaniittyja ruovikkoalueet 1. Hyötykäyttöön leikattavat ruovikot 2. Avoimena pidettävät merenrantaniityt 3. Säilytettävät ruovikot Biomassan korjuulle ja hyötykäytölle valmiit paketit luvat, varastopaikat, tieyhteyde, hyödyntämiskohteet ym. selvitetään 6

7 Suunnittelualueen valinta Kunnostuskelpoisten merenrantaniittyjen ja ruovikoiden runsaus Alueen luontoarvot, rehevöityminen ja umpeenkasvu Arvokkaita rantaniittykohteita Rauman ja Porin seuduilla, lajiston elinvoimaisuus vaatii laajempaa verkostoa Muut VELHO-hankkeen suunnittelualueet ovat Varsinais- Suomessa Mynälahden keskiosat ja Oukkulanlahti Naantalinaukko 7

8 Ruo on hyötykäytön edistäminen Järviruo on korjuu- ja käyttöketjujen testaaminen ja hyvien käytäntöjen luominen Ruo on kesä- ja talvileikkuut Polttokokeet, pelletöinti, biokaasutus Kompostointikokeet ja peltoon sijoittaminen Kate- ja kuivikekäyttö Rantaniittyjen kunnostus ja hoito Esityksiä maatalouden ympäristökorvausjärjestelmään Rantaniittyjen kunnostuksen ja hoidon tehostaminen Järviruoko orgaanisen aineen lisääjäksi ja lannoitteeksi pelloille Ruovikoiden leikkuu innovaatiohankkeina Yritystuet ruovikon korjuuyrittäjille Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää

9 Lupaavin ketju (kustannukset vaikuttavuus): Kesäruo on niitto ja silputun ruo on käyttö pellolla Lyhyt toteutusketju, nopeimmat vaikutukset Ravinteet kiertoon, pelloille lisää humusta, maanviljelijöillä kiinnostusta massan käyttöön, lupaavia tuloksia peltokokeista Lännen Järviperkaus Oy:n uusi korjuumenetelmä soveltuu rantaniittyjen kunnostukseen ja jatkuvaan hoitoon laajahkoilla kohteilla: niittojäte saadaan kerättyä silppuna, kasvillisuuden köyhdyttäminen, hoito ilman laidunnuksen järjestelyjä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous 25.9.2012 Terhi Ajosenpää VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus E Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu

Lisätiedot

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Satavesi-ohjelman Eurajoki Lapinjoki-ryhmän kokous 11.10.2011 Mikä VELHO? VELHO-hanke

Lisätiedot

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Ruovikossa suhisee -näyttelyn avajaiset 6.5.2016 Maria Yli-Renko Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

PRO SAARISTOMERI OHJELMAKOKOUS

PRO SAARISTOMERI OHJELMAKOKOUS PRO SAARISTOMERI OHJELMAKOKOUS 3.12.2013 Pro Saaristomeri ohjelmakokous 3.12.2013 10.00 Ohjelmakokouksen avaus 10.20 Pro Saaristomeri ja VELHO-hanke 11.15 Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa 11.30 HELCOMin

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 12.04.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen

Lisätiedot

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Pro Saaristomeri -ohjelmakokous 16.01.2012 Esityksen sisältö 1. Mikä VELHO? 2. Vesienhoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Eurajoki-Lapinjoki-ryhmän kokous 13.04.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen

Lisätiedot

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Naantalinaukon - Oukkulanlahden ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus 13.6.2013 Lemun urheilutalolla Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori

Lisätiedot

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi

Lisätiedot

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä VELHO-hanke Elina Joensuu, projektipäällikkö Paimionjoki-seminaari 15.06.2011 2 1. Mikä VELHO? 2. Toiminnassa 3. Tavoitteina Esityksen sisältö 15.06.2011

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Selkämeri-ryhmän kokous 27.03.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen

Lisätiedot

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi Pekka Alho 21.08.2012 MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus Mynälahden yleissuunnittelu hanke 2010-2012 Saaristomeri pienoiskoossa Kuuden kunnan yhteinen asia Valuma-alue mukaan lukien

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Karvianjoki-ryhmän kokous 4.4.2013 Karviassa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Karvianjoen koskien Natura-alueen valuma-alueen

Lisätiedot

MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET

MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET 1 Tervetuloa / Heimo Mäki-Tanila, Pyhärannan kunta 2 VELHO-hanke / Sanna Tikander, Varsinais-Suomen ELY-keskus 3 Mannerveden vedenlaatuun vaikuttavat tekijät / Pekka Paavilainen,

Lisätiedot

VELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella

VELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella VELHO-hanke: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu, Luonnonhoito-osio Halikonlahdella Poistokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen koulutus 31.8.2011 Tapio Aalto Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja

Lisätiedot

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari keskiviikkona 21.11.2012 Satavesi-ohjelma (2002-) 1/2 Yhteistyötä

Lisätiedot

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta

Lisätiedot

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet 4.12.2014 Joensuu Karelia-ammattikorkeakoulu, Sirkkala-kampus Ilona Joensuu, Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka KEMIALLINEN HAJOTUS esim. butanoli, etanoli,

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu

Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu VELHO-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Heidi Lampén, Terhi Ajosenpää, Ritva Kemppainen 1 Maanomistajakyselyn lähtökohtia

Lisätiedot

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön luonnonvara Ympäristösihteeri Jukka Mustajärvi Biotalous tänään ja huomenna seminaari Saarijärvi 28.1.2016 Rehevöityvät umpeutuvat vesialueet Kasvibiomassaa

Lisätiedot

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt 26.2.2013 Kestävät ja korjaavat talousjärjestelmät kick off Suomen ympäristökeskus Ilona Joensuu Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois- Karjalassa

Lisätiedot

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi Salo 10.10.2014 Pekka Alho BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA Taustaa Pure Biomass hanke www.purebiomass.eu Varsinais-Suomen biomassapotentiaalin kartoitus http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/publishedservice?file=

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Suunnittelun vaiheet, toimenpide-ehdotukset ja toteutusvaihtoehdot Eurajoen kunnanvirasto

Suunnittelun vaiheet, toimenpide-ehdotukset ja toteutusvaihtoehdot Eurajoen kunnanvirasto Suunnittelun vaiheet, toimenpide-ehdotukset ja toteutusvaihtoehdot 3.4.2014 Eurajoen kunnanvirasto Ritva Kemppainen, suunnittelija, Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Kuvat Ritva Kemppainen

Lisätiedot

Järviruokoa peltoon. Miksi laittaa ruokoa peltoon?

Järviruokoa peltoon. Miksi laittaa ruokoa peltoon? Järviruokoa peltoon Järviruoko on vedessä ja rannalla kasvava suuri heinäkasvi. Järviruoko on viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt voimakkaasti vesistöjen rehevöitymisen, rantojen madaltumisen ja rantalaidunnuksen

Lisätiedot

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 6.10.2017 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon

Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon Raportteja 55 2014 Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon Tuloksia ja kokemuksia VELHO-hankkeesta terhi ajosenpää Suunnittelulla ja ruo on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset Järviruokoa järvestä peltoon 26.1.2017 Talviseminaari Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset 1 Ylimaakunnallinen kehittämishanke Keskeisimmät teemat 2015-2019 Ravinteiden kierron

Lisätiedot

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella Kärkihankekiertue Joensuu 30.1.2019 Terhi Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi / Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Antti Kaseva, Turun ammattikorkeakoulu Sirppujoen

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet

Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa Ekologiset yhteydet 7.3.2013 VELHO-hanke Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

Lisätiedot

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin Suomen vesistöjen tilaa heikentävä ilmiö. 35 % jokipituudesta, 15 %

Lisätiedot

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Valuma alueen kunnostussuunnittelu 14.6.2017 Hanna Alajoki Valuma alueen kunnostussuunnittelu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on valuma alue ja mitä hyötyä on sinne suunnattavista toimenpiteistä? Vesi virtaa kaikkialta

Lisätiedot

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5. Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.2018 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot Hankkeen tarve ja tausta Hankkeen

Lisätiedot

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen

Lisätiedot

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry Paimionjoen kunnostus 16.8.2013 Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg fosforia/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus 7 % Säännöstelyn

Lisätiedot

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä? Ympäristösopimukset Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä? Keski-Suomen ELY-keskus/Merja Lehtinen P.0295 024570 1 16.2.2018 Merja Lehtinen/Keski-suomen ELY-keskus 2 Laitinen Riitta

Lisätiedot

Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016

Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016 Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016 1. Alueen kuvaus Kirkkonummella, Medvastön kylässä sijaitsee

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Käynnistetty Valmis Vesien- ja merenhoidon kärkitoimenpiteiden toteutus Ravinnekuormituksen

Lisätiedot

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla Järviruoko, rantojemme kiusa, voikin olla oiva orgaanisen aineen lähde savimaiden pelloille Kuvat ja teksti: Sanna Tikander Ruokopelto, RANKU ja VILKKU hankkeiden

Lisätiedot

Ruovikon niittäminen jään päältä. Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Ruovikon niittäminen jään päältä. Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Ruovikon niittäminen jään päältä Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Talviniitto = Kuivan, ylivuotisen ruovikon niitto talvella jään päältä vesialueella tai lumen päältä routaantuneella maalla Hyvä

Lisätiedot

VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander

VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti Sanna Tikander sanna.tikander@ely-keskus.fi 040 769 9023 VELHOn VESIENHOITO Paikallisten vesienhoitotoimien edistäminen Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa Pro

Lisätiedot

Opas ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun

Opas ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun 2013 2009 M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E Opas ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun Toimitus: Ympäristökonsultointi Jynx Oy Hannu Klemola, Kimmo Härjämäki & Kati Pihlaja Kirjoitustyön ohjaus:

Lisätiedot

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Elina Joensuu Johanna Rinne Kati Saarni Sanna Kipinä-Salokannel Alustuksen sisältö Esimerkkihankkeita viime vuosilta

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun

Lisätiedot

10:00 1. Avaus ja tervehdyssanat (5 min) Museonjohtaja Hannu Vartiainen, Rauman merimuseo

10:00 1. Avaus ja tervehdyssanat (5 min) Museonjohtaja Hannu Vartiainen, Rauman merimuseo Selkämeri -vesistöalueryhmä kokous 1/2011 Aika: Torstai 20.10.2011 klo 9:30 12:30 Paikka: Rauman merimuseo Kalliokatu 34, Rauma Asialista 09:30 Saapuminen ja tulokahvit 10:00 1. Avaus ja tervehdyssanat

Lisätiedot

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman

Lisätiedot

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Tanja Myllyviita tutkija Suomen ympäristökeskus tanja.myllyviita@ymparisto.fi Yliopistokatu 7 (Natura-rakennus), 80100 Joensuu, PL 111 Joensuu

Lisätiedot

VESIJÄRVEN TALVINIITTOSUUNNITELMA

VESIJÄRVEN TALVINIITTOSUUNNITELMA VESIJÄRVEN TALVINIITTOSUUNNITELMA 8.2.2016 Mirva Ketola Vesijärvisäätiö TALVINIITON TAVOITE JA LUONTOARVOT: - Tavoitteena on vähentää keväällä rantaan ajautuvan, jään katkoman ruokomassan määrää tai tiheissä

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen

Lisätiedot

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo

Lisätiedot

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 4.9.2017 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja

Lisätiedot

Biomassat paikallisena voimavarana www.turkuamk.fi

Biomassat paikallisena voimavarana www.turkuamk.fi Lieto 26.11.2013 Pekka Alho Projektipäällikkö Pure Biomass -hanke Biomassat paikallisena voimavarana Pure Biomass -hanke Central Baltic Interreg IV A Ohjelma Potential and competiveness of biomass as an

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 14.3.2013 Porissa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Selkämeren taustakuormituksen mallinnus

Lisätiedot

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ Kuva Arto Iwendorff Riina Rahkila, projektipäällikkö, ProAgria Oulu ry/vyyhti II -hanke Lähde: Iijoen vesistövisio, s. 5 Kuva Arto Iwendorff PAIKALLISEN

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Ravinteiden kierrätyksen edistäminen Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Raki-ohjelman 2012-2015 taustaa 2010 Suomen hallitus antoi Itämeri huippukokouksessa

Lisätiedot

Vesien kunnostus ja käyttö

Vesien kunnostus ja käyttö Vesien kunnostus ja käyttö Vesien- ja merenhoidon palauteseminaari Eeva-Kaarina Aaltonen, toiminnanjohtaja 29.1.2015, Härmän Kylpylä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 Maarit Satomaa Maisema ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa ja kotitalousnaiset 2014 2015 Kylämaisema uusien arvojen tyyssija

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013

Lisätiedot

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS Ympäristösopimukset MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS Perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet Merenranta- ja järvenrantaniityt Kedot Hakamaat ja metsälaitumet Alueelle nähtävissä selviä

Lisätiedot

Vesistökunnostusten mahdollisuudet ja menetelmät. Vesistöjä kunnostamaan -infotilaisuus , Kustavi

Vesistökunnostusten mahdollisuudet ja menetelmät. Vesistöjä kunnostamaan -infotilaisuus , Kustavi Vesistökunnostusten mahdollisuudet ja menetelmät Vesistöjä kunnostamaan -infotilaisuus 10.9.2016, Kustavi Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Toimimme hankeorganisaationa

Lisätiedot

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA Hankkeen suunnittelu Suunniteluvaiheessa: Laaditaan VESKU-hankkeen hankesuunnitelma Etsitään hankkeelle päätoimijaehdokkaita Etsitään yhteistyökumppanit Määritellään

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -

Lisätiedot

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 8.10.2012 Nakkilassa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Piilijoen tulvasuojelupenkereiden

Lisätiedot