Umpeenkasvaneiden rantojen hoidon kustannustehokkaat keinot

Transkriptio

1 Umpeenkasvaneiden rantojen hoidon kustannustehokkaat keinot Terhi Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Kuvat: Terhi Ajosenpää, Katri Salminen, Sanna Seppälä, Maria Timonen

2 Esityksen sisältöä 1. Rannan kunnostus- ja hoitotarpeen arviointi ja menetelmien valinta 2. Vesikasvit ja niiden poistotavat 3. Ruovikoiden hyötykäyttö 4. Hyvät ruoppauskäytännöt

3 Rannan kunnostus- ja hoitotarpeen arviointi Lähtötilanteen ja ongelmien kartoitus Rannan olosuhteet: kasvillisuuden määrä ja lajisto, veden syvyys, pohjan laatu, lietteen määrä, alttius sääoloille jne. Rannan käyttötarpeet ja toiminnot, lähi- ja kaukomaisema rannalta ja vesistöstä Historia, suojelualueet, lajiesiintymät, kaavoitus Maanomistajat, kiinteistöjen rasitteet, yhteistyötahot Hanke- ja muun rahoituksen kriteerit

4 Mikä on tilanne vesistössä laajemmin ja lähivaluma-alueella? Laajamittaisempien vesistön kunnostustöiden tarve ja ajoittuminen suhteessa pienempiin rantakunnostuksiin Kalkitus, poistokalastus, hapetus, vedenpinnan nosto, kemikalisaatiot ym. Onko valuma-alueella jotain tehtävissä rannan kunnostustyön yhteydessä? Esim. kosteikko läheiseen valtaojaan, suojavyöhykesuunnittelua

5 Ohjeita ja oppaita suunnittelun tueksi usnaiset.fi/teemat/rannatkuntoon-toimintamalliasukkaille-jamaanomistajille viestinta/materiaalit/esitteet_ja_oppaat

6 Kunnostustavan valinta = kustannustehokkuus Toteutettavuus Olemassa oleva kalusto, talkoopanos, kokemus Kustannukset Paljon hyötyjä, vähän haittoja Omistajien mielipiteet Rajoitukset Hoidon kohdentaminen, laajuus, toteutusjärjestys Jatkohoidon järjestäminen

7 Ruoppaus, vesikasvien poisto tai laidunnus? Ruoppauksessa yleensä korkeat kertakustannukset, läjityspaikan tarve ja haittoja mm. veden laadulle Vesikasvien poistossa haasteena kaluston saatavuus, laidunnuksessa eläinten saatavuus Runsas kasvillisuus, mutta vedessä syvyyttä -> vesiniitto tai muu poistotapa Voimakkaasti mataloitunut ranta, uudelleen liettymisriski pieni ja vähittäinen -> ruoppaus Perinnemaiseman ominaispiirteitä, maiseman avaaminen - > raivaus ja laidunnus tai maaniitto Umpeenkasvu ja rantaviivan siirtyminen väistämätön maankohoamisen myötä -> laidunnus, maa- tai vesiniitto Pitkä laituri ongelmavyöhykkeen yli?

8 Lähde: Rytinää ruovikoihin välkettä vesiin. Ohjeita ranta-alueiden hoitoon. Varsinais-Suomen ELY-keskus. Opas 3/ >

9 Vesikasvit ja niiden oikeat poistotavat

10 Kapeaosmankäämi Tavoitteet Liiallisen vesikasvillisuuden aiheuttamien haittojen vähentäminen Veden laadun ja virtauksen parantuminen kasvimassaa ja niiden sisältämiä ravinteita poistamalla Maiseman avartuminen, virkistyskäytön helpottuminen Kalaston ja linnuston elinolojen parantaminen Edellyttää aina poistetun kasvillisuuden keräämistä pois vedestä Huomioitava vesikasvillisuuden positiiviset vaikutukset ravinteiden ja kiintoaineksen sidonta esim. ojien suulla näkö- ja melusuoja Lajisto (esim. ruovikkolinnut), kalojen kutupaikat Hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus

11 Vesikasvit Ilmaversoiset kasvit voidaan hävittää toistuvilla niitoilla Järviruoko, järvikaisla, järvikorte, osmankäämi Kelluslehtiset kasvit voidaan niittää, mutta ne kasvavat usein takaisin vahvan pohjassa olevan juurakkonsa avulla. Juurakoiden haraus tai ruoppaus parempi keino. Lumme, ulpukka, uistinvita, siimapalpakko Osmankäämi edessä, järviruoko takana Sinikaisla Ulpukka Kuva: Janne Tolonen

12 Uposkasveja ei yleensä kannata niittää, vaan tilanne voi jopa pahentua niiton seurauksena. Ahvenvita, vesirutto, karvalehti, ärviät Uposkasvit lisääntyvät verson palasista, jotka voivat niiton seurauksena levitä laajalle ja kiihdyttää kasvuston laajenemista. Oikea menetelmä on nuottaus ja keruu keräävällä koneella Muita keinoja uposkasvien poistoon on vedenpinnan nosto, vedenpinnan laskeminen + pohjan jäädytys. Karvalehti

13 Vapaasti käytettävissä oleva koulutusaineisto yleisimmistä vesikasveista ja niiden poistosta: perustietoa-yleisimmista-vesikasveista-ja-niiden-poistosta Aineistoon on kerätty tämänhetkinen tieto, mikä joidenkin lajien ja menetelmien kohdalla on vielä varsin puutteellista. Tietoa ja kokemuksia otetaan mielellään vastaan!

14 Ilmoitukset ja luvat Vesilain mukaan vesikasvillisuuden poistosta on ilmoitettava ELYkeskukselle ja vesialueen omistajalle 30 vrk ennen toimenpiteen suorittamista Koneellisista niitoista on aina tehtävä ilmoitus ELY-keskukseen, hyvin laajamittaiset niitot saattavat tarvita vesilain mukaisen luvan aluehallintovirastosta (AVI) Ilmoituslomake: FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Rantojen_kunnostus/Rannan_ruoppaus Suojelualueilla selvitettävä alueen rauhoitusmääräykset. Jos niitto ei ole sallittu, haetaan ELY-keskukselta lupaa poiketa rauhoitusmääräyksistä. Lintujen pesimäaikana laajoja niittoja vältetään.

15 Ruovikoiden hyötykäyttö

16 Ruovikoiden haitat hyödyksi Ruovikoissa on suuri määrä biomassaa, kasvatus ei vaadi erillisiä tuotantopanoksia kasvaakseen Hehtaarituotto kuiva-aineena on noin viisi tonnia vuodessa Suomessa kymmeniä tuhansia hehtaareita Ruo on hyötykäytöllä lisätään rantojen hoidon kiinnostavuutta ja kustannustehokkuutta -> leikkuumassasta pääsee eroon

17 Ruovikoiden monikäyttösuunnittelu Laajan kokonaisuuden suunnittelu -> vaikuttavuus ja tehokkuus Määritellään leikkuun tavoite Ruovikon poistaminen (rantaniittyjen hoito, veden virtauksen parantaminen, maisemanhoito) Ruovikon elinvoimaisuuden ylläpito (ravinteiden pidätys esim. ojien suulla, melu- ja näkösuoja, lajien elinympäristöjen parantaminen, kestävä hyötykäyttö) Säilytettävät ruovikot (ulkoreunan leikkuulla estetään ruovikon leviäminen) Suunnitellaan toteutus huolella Ajankohta, laitteisto/urakoitsija, leikkuumassan välivarastot, rajat, ongelmakohdat (kivet, pensasto, ojat yms.), jatkokäyttö Tehdään niittoilmoitus ja hankitaan maanomistajien suostumukset

18 Suunnitelmaesimerkki Mynälahdelta Varsinais- Suomesta Ruo on keruuta rehuksi Mynälahdella 1930-luvulla.

19 Talviruokoa rakentamiseen, lähienergiaksi, katteeksi, kasvualustaksi, käsityömateriaaliksi 19 Biomassaa poistuu, veden laatu paranee

20 Tuoreesta ruo osta biokaasua, rehua, maanparannusainetta, viherlannoitetta, katetta 20 Ravinteet kiertoon, maisema avartuu

21 Ruovikon kesäniitto Alkukesän niitto taannuttaa poistettavat ruovikot Loppukesän niitolla saadaan poistettua paljon ravinteita ja biomassaa toistuvat niitot taannuttavat rotaationiitot esim. 3-5 vuoden välein ylläpitävät, estävät leviämisen Maalla ja vedessä kasvavalle ruovikolle eri niittolaitteet Vesiniittoon kelluvia Truxoreita ja vastaavia, noin parikymmentä yrittäjää Suomessa Maalla ja vesirajassa niittoa varten pitää koneissa olla alhainen pintapaine, tela-alustat. Traktorit soveltuvat vain kovapohjaisille rannoille. Maaruovikon niitto vähäkivisten rantaniittyjen hoitokeinona siellä, missä karjaa ei riitä laidunnukseen

22 Rantaniityt kuntoon ja pinta-alaa lisää Laajoja kokonaisuuksia reunavyöhykkeineen Riittävä peruskunnostus Riittävä laidunpaine Yhteys avoveteen 22 Monimuotoisuus turvataan, maisemaa hoidetaan Niitto täydentäväksi tai pääasialliseksi hoitokeinoksi

23 Ruovikon talviniitto Lisää ruovikon elinvoimaisuutta, estää ruokoturpeen kertymistä Toistuvat niitot taannuttavat, mutta hitaasti (ravinteet talvella varastoituneena juurakkoon) Suomessa muutamalla yrittäjällä pieniä kattoruo on keruulaitteita. Talviniitoissa käytetty myös virolaista kalustoa. Uusi rinnekone-kaksoissilppuri yhdistelmä lupaava Traktorivetoiset laitteet käyvät hyvissä olosuhteissa (niittokoneet, paalaimet, noukinvaunut tms.) 23

24 Maaniittolaitteita Virolainen Bandwagentelaketjukone Englantilainen Loglogicin Softrak-niittokone Rinnekone-kaksoissilppuriyhdistelmä Kuvat: Terhi Ajosenpää

25 Vesiniittolaitteita Käsikäyttöiset leikkurit Soutuveneeseen asennettavat leikkurit Moottoriveneen keulaan tai lauttaan asennettavat leikkurit Monitoimi- ja siipiratasleikkurit Kuvat: Terhi Ajosenpää ja Jarkko Leka

26 Vesiniittomassan käsittely Niitetty kasvimassa kerätään pois vedestä ja kuljetetaan rantaan. Kasvimassa läjitetään aallokon ja tulvaveden ulottumattomiin. Mahdollisen jatkokäytön kannalta kasvimassa kannattaa läjittää paikkaan, josta se on helppo hakea. Tarvitsee yleensä murskauksen/ silppuamisen jatkokäyttöä varten.

27 Työmäärä ja kustannukset Niitoissa kasvimassan keruu ja rannalle nosto voi pelkkään niittoon nähden olla merkittävästi suurempi työ Työmäärä vaihtelee mm. niitettävän kasvuston runsauden, poistomenetelmän, alueen laajuuden ja sääolojen mukaan. Urakoitsijatyönä teetettynä ruo on niittokustannukset ovat luokkaa /hehtaari (+alv). Jos ruovikon vuosittainen hehtaarisato on keskimäärin viisi tonnia kuiva-ainetta (noin 15 tonnia tuoretta ruokoa) ja ruo on ravinnepitoisuudet typelle kg ja fosforille 5-11 kg hehtaaria kohti, tulee ruovikon korjuun mukana poistetun typpikilon hinnaksi 7-23 /kg ja fosforikilon /kg

28 Ruoko maan rakenteen parantajana ja viherlannoitteena Tuoreen ruo on kuiva-ainepitoisuus %. Murskattu tuore ruoko painaa noin 400 kg/kuutio Jos levitysmäärä tuoretta silppua on 20 tonnia (50 kuutiota, 0,5 cm kerros) hehtaarille, lisätään keskimäärin: P 8 kg, N 98 kg, C 2750 kg Ei raskasmetalleja Vilkastuttaa maaperän mikrobitoimintaa, parantaa mururakennetta Murskaus tai aumatun massan levitys tarkkuuslevittimellä Vihannesviljelyn pienimuotoisissa peltokokeissa ruokosilpun lisääminen paransi maan rakennetta, kosteusoloja ja kasvatti satoa

29 Lisätietoa: (Julkaisu suunnittelusta ja ruo on hyötykäytöstä)

30 Hyvät ruoppauskäytännöt

31 Tarvitaanko ruoppausta? Ruoppaus on vesistön pohjan kaivamista veden syvyyden lisäämiseksi Tavoitteena lisätä vesisyvyyttä, poistaa kasvimassaa, parantaa veden vaihtuvuutta ja virtausta Haittoja veden samentuminen ja likaantuminen, ravinteiden vapautuminen, sinileväkukinnat pohjaeliöstön vauriot, haitta-aineiden vapautuminen sedimentistä juurakoiden leviäminen Haitat minimoitavissa huolellisella suunnittelulla

32 Ruoppauksen suunnittelu Ruopattavan alueen kartoitus Vesisyvyydet, keskiveden korkeus, rantaviiva, pohjan ja kasvillisuuden laatu Rantaviivaa ei saa muuttaa Ruopattavan massamäärän arviointi Maalaji, vesipitoisuus, ravinteisuus, haitta-aineet Alueen rajaus, mistä ruopataan Kulkuväylä, uimapaikka, venepaikat, virtausolot, suoja-alueet Milloin ruopataan Vilkkaimman virkistyskäyttökauden ulkopuolella Isoimmat ruoppaukset talvella jään päältä, pienemmät syksyllä tai varhain keväällä

33 Menetelmän valinta massojen laadun ja rannan olosuhteiden mukaan Missä koneet kulkevat, tarvittavat vahvistukset rannalla, jäätiet Minne läjitetään, miten kuljetetaan Miten estetään juurakoiden, kasvimassojen leviäminen (puomit, työn suunta) Tehdään ilmoitus tai haetaan lupa: Kaikista ruoppauksista tehtävä ilmoitus ELY-keskukseen 30 vrk ennen ruoppauksen aloitusta Yli 500 m3 ruoppauksiin on haettava lupa AVI:sta

34 Ruoppausmenetelmät Kaivinkoneruoppaus/kauharuoppaus rannalta käsin, jään päältä tai ponttoonilta kiinteiden sedimenttien kaivamiseen haitallisimmat ympäristövaikutukset

35 Imuruoppaus Lietteiden imemiseen, kun massa sisältää paljon vettä Läjityspaikka oltava riittävän iso ja kiintoaineiden valuminen vesistöön on estettävä (penkereet ym.) Hintaero kaivuutyönä tehtävään ruoppaukseen ei ole suuri Geotuubi Liete imetään suureen tuubiin, jonka läpi vesi suotautuu ja jäljellä jää kiinteä aines. Vesistöön valuvan veden puhdistamistarve Kuivuneet kiintoaineet sisältävä tuubi helppo käsitellä ja kuljettaa Ympäristöystävällisin tapa tehdä ruoppaus Selvästi kalliimpi kuin kaivinkone- ja imuruoppaus (useita kymmenitä tuhansia euroja)

36 Ruoppausmassan läjitys Paksut läjitysmassat puiden juurilla heikentävät elinvoimaa tai jopa tappavat ne pystyyn. Kuva: Maria Timonen Paikan huolellinen valinta tärkeää Ei saa olla suojelualueella tai muuten arvokkaalla alueella, potentiaalisilla rantaniityillä ym. varmista paikka ELYstä Ruoppausmassat eivät saa valua takaisin vesistöön Riittävän kaukana rannasta tai penkka Muista, että massan tilavuus kasvaa kaivettaessa Ei vesistöön, ei rantaviivan muuttamista Maanomistajan suostumus tarvitaan aina

37 Läjityspaikan maisemointi Massojen tasoittaminen ja muotoilu luonnonmukaisesti mahdollisimman paljon jo levitysvaiheessa Viimeistely, kun massat kuivuneet ja kantavia, noin vuoden kuluttua Kuivumisen aikana huomioitava alueella liikkuvien turvallisuus Mahdollinen maanparannus (kalkitus ym.) Istutus, kylvö tai luontainen kasvittuminen rantakoivikko, nurmikko, pelikenttä, kostea niitty jne. Ei puustoa luonnostaan avoimelle rantavyöhykkeelle Nykyään ongelmana aiemmin veteen läjitettyjen alueiden, ojanvarsien ym. metsittyminen ja maiseman umpeutuminen

38 Ruoppausmassojen hyötykäyttö Massoissa ravinteita, humusaineita, kivennäismaata Täyttömaata, kasvualustana, maisemointimateriaalia, pellon pinnan nostoon Korkeamman jalostusasteen käyttöä pohditaan: kylpylähoitotuotteena, biokaasutuksen raaka-aineena, biohiilenä, lannoitevalmisteena Haasteena suuret kuljetus- ja käsittelykustannukset sekä mahdolliset haitta-aineet

39 Kiitos! Terhi Ajosenpää Maisema- ja ympäristöasiantuntija Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Länsi-Suomi Artturinkatu 2, Turku terhi.ajosenpaa@maajakotitalousnaiset.fi