Andersson M aritta. VL: Metsäsuunnitelma. Pusulan Urheilijat -58 Jorma Kaira. Puustinen Kirsti Kopio : Vastaanottaja : Hakalahti Markku

Transkriptio

1 53 Andersson M aritta L ä h e t t ä j ä : J u s l e n P i r k k o k ä y t t ä j ä n t e k n i n e n t o i mi p u o l e s t a L ä h e t e t t y : 2 0. t a mmi k u u ta : 2 2 Vastaanottaja : Puustinen Kirsti Kopio : Hakalahti Markku Aihe: VL: Metsäsuunnitelma L ä h e t t ä j ä : Jo r ma K ai r a L äh et etty : 20. t ammikuuta :16 Vasta an o t taj a : tekninentoimi Aihe: Metsäsuunnitelma Pu s u l an Ur h ei li jaa t oiv oo ma lt ill is ta h a kku u t a K er äka n k are el la T ilalla Valli j a me t s ä k u v i o l l a 4 2. Ha k ku u a lu e t ta p id e t ää n h i i h t o k es k u ks e n h ii h to sta dio n al u ee n a. T o i v omu s o n et t ä h a k k u u j ä tt e e t, ok s a t j a k a n n o t k o r j a ta a n myös p o i s. Pusulan Urheilijat -58 Jorma Kaira i

2 L o h j a n k a u p u n k i t e k n i n e n t o i m l o h ; a.f Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry R e i j o P o k k i n e n, s u o j e l u va s t a a v a L o h j a n k a u p u n g i n me t s ä s u u n n i t e l ma Keskeistä esitetyssä suunnitelmassa on, että metsien käyttö perustuu lähes yksinomaan siihen ajatukseen, että tasarakenteinen yhden puulajin metsä kasvatetaan alaharventaen hakkuukypsään ikään. Tämän jälkeen metsä päätehakataan joko kokonaan tai siemenpuuas emaan, jonk a jälkeen maaperä pintakerros rikotaan esimerkik si mät ästämällä. Hakkuualue s aa uudet taimet joko istutet tuna t ai siemenpuiden s iemenistä. Kummas sakin tapauk sessa puus to poistet aan ja tilalle k asvat etaan uudet taimetjok o ist uttaen tai luontaisesti. M e t s ä s u u n n i t e l ma s s a s u u r i o s a h a k k u i s t a t a p a h t u i s i k e s ä h a k k u i n a. Lo h j a n l i n t u t i e t e e l l i n e n y h d i s t y s H a k i n mi e l i p i d e m e t s ä s u u n n i t e l m a s s a h u o m i o i t a v a k s i L i n n u s t o n k a n n a l t a o n k e s k e i s t ä, e t t ä p e s i mi s e e n o n s o p i v a e l i n p i i r i j a p e s i mä a i k a a n e l i n p i i r i o n i l ma n hä i r i n t ä ä. E r i l a ji t s u o s i v a t e r i l a i s i a e l i n y mp ä r i s t ö jä. J o i l l e k i n v a n h a me t s ä o n v ä l t t ä mä t ö n. T o i s e t l a j i t s u o s i v a t e r i r a k e n t e i s i a v a l o i s i a me t s i ä, j o i s s a p u u s t o n ko k o j a l a j i s t o v a i h t e l e e. O s a l l e l a j e i s t a k o l o p u u t o v a t v ä l t t ä m ä t t ö m i ä. H a k k u u s u u n n i t e l ma s s a h u o mi o o n o t e t t a v i a a s i o i t a 1. Metsiä tulee hoitaa er i r a ken t ei s e n ka s va t u ks en periaatt ein. Linnuston kannalta päätehakkuu ja siemenpuuhakk uu ovat erit täin vahingollisia, koska puusto pois tetaan. Taimikko ei ole minkään lajin luontais ta elinympärist öä. 2. Ei kes äha kkui ta sulan maan aikana ennen elokuun loppua. 3. Pienetkin va n h a t m e t s ä t ja h a a vi ko t t u l ee säilyttää. 4. Kolopuut, pökkelöt ja kelot tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan.

3 55 Seu raa vi lla t ilo il la EU :n l i n tu d i r e kt i i v is s ä mai n i t u n l a j in ma h d o l l i n e n p es i n t ä o n s el v i t e tt ä v ä e n n e n t o i me n p i t e i t ä me t s ä s s ä. L is ä t ie t o j a an t aa E r k k i Silv an d e r Nikkilänpuisto 1:103 Mustalammen YHT 3:42 M ustamaa 3:38 Va l l i / U u t e l a 3 :4 6, K e r ä k a n k a r e e n k e h r ä ä j i e n j a k a n g a s k i u r u n m a h d o l l i n e n p e s i n t ä o n k a r t o i t e t t a v a. Lo h ja n li n tu t i et e e ll i n e n yh d i st ys H a kk i ry pu o l es t a A r v i H ä g g l u n d, p u h e e n j o h t a j a A r i N o r d s t r ö m, v a r a p u h e e n j o h t a j a

4 SG L A U SU N T O L O H J A N K A U P U N G IN M E T S Ä S U U N N IT E L M A S T A Ka r j a l o h j a n l u on t o r y e s i t t ä ä s e u r a av a t n ä kö k o h d a t me t s ä s u u n n i t e lma n s i sä l l ö s t ä j a s i sä l l ö n ke h i t t ä mi s e s t ä : Metsäsuunnitelm an esittely kuntalaisten käyttöön netin kautta on tervetullut askel yhteisten metsien kehittämisessä ja on ymmärrettävää että tämä ensimmäinen versio on vielä varsin vaikealukuinen ja kömpelö jokamiehen käyttää. Aktiivinen tiedottaminen suunnitelmasta laajan kaupunkimme järjestöille ja lähidemokratiaelimille lisäisi varmasti arvokkaan palautteen määrää ja ehkäisisi konfliktitilanteiden syntyä. Itse järjestelmää tulisi selventää siten, että kuviokohtaisessa tarkastelussa näkyisi yhdellä painalluksella kuvion puustotiedotja KAIKKI luonto - ja virkistysarvot. Nyt on vaikea tietää,mikä on perusteena ilmoitukselle " ei toim enpiteitä " Metsälakikohteet tulisi näkyä omana osionaan ja suunnitelmaan tulisi lisätä selkeät ohjeet miten hyviä metsänhoidon tavoitteita sovelletaan tapauskohtaisesti noroihin, puroihin yms. kohteisiin. Paikallisten ihmisten ja järjestöjen keräämiä luontotietoja tulisi paremmin hyödyntää tiedottamalla, mihin voi ilmoittaa esim. petolintujen pesistä ja liito-oravien esiintymistä. Karjalohjan metsien luonto -arvojen kartoitus pitää tehdä kuten muuallakin kaupungin metsissä on tehty esim. metsorahoituksen turvin. Pukkilanaharjun osalta on vain maininta " ei toimenpiteitä" ilm an perusteluja. Harjun metsiä tulisi hoitaa kokonaisuutena eli tarkastella myös yksityisten naapurikuvioiden käsittelyä. Tällaisesta kokonaisvaltaisesta suunnittelutarpeesta tulisi olla maininta kaupungin omistamien metsien yhteydessä. En ä j ä r ve n s a a ri i n e i o l e e si t e t t y t o i me n p i t e i tä j a a rv o i k s i o n i l mo i t e t tu a i n a ki n Pa ak k a r i n o s a l t a vi r ki s tys kä ytt ö. L a p i n s a a r e n t i e t o j a e i l ö yt yn yt, mu t t a s u u l l i s e s ti o n i l mo i t e t t u, et t ei si e l lä k ää n o l e t o i me n p i t e i t ä e s i t e t t y. H yv ä n ä i n. Su u r in osa Ru i ssaa rta (Sa l o n k au p u n k i ) s a a t t a a s i i r t yä me t s o -o h j e l ma a n, eh k ä L a pi n s a a r ik i n v o is i a i k an a a n t äyt t ä ä n ä mä k r it e e r i t, n yt j o n e s a a t t a v a t o s a s s a s a a r t a t ä yt t yä. Paakkari ssa pesi i säänn öll isest i nuoli hau kka j a Lapin saaressa kalasääski. Lohilammen suuren metsäalueen luontoarvoihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota (huuhkaja ja liitoorava). Jat ku va an k a s v a t u k s e e n s o v e l t u v i a k o h t e i t a t u l i s i k a r t o i t t a a e r i t y i s e s t i t a a j a mi e n l ä h e l l ä. Karjalo h jalla Ka r j al o h ja n lu o n to r y Rolf Oinonen puheenjohtaja Hannu Salonen varapuheenjohtaja

5 Andersson M aritta Lähettäjä : Juslen Pirkko käyttäjän tekninentoimi puolesta Lähetetty : 30. tammikuuta :45 Va s t a a n o t t a j a : Pu us ti ne n Ki r s ti A i h e : V L : L o h j a n K a u p u n g i n me t s ä s u u n n i t e l m a L ä h e t t ä j ä : T a n n e r J u k k a L ä h e t e t t y : 2 9. t a mm i k u u t a : 3 4 V a s t a a n o t t a j a : t e k n i n e n t o i mi Kopio : Murto Risto Aihe: Lohjan Kaupungin metsäsuunnitelma Ki i t ä n ma h d ol l i s u u d e s t a l a u s u a L o h ja n met s ä s u u n n i t e lma s t a s e u r a a v a a. Metsäsuunnitelma (Silvanetissä )on melko hankalak äyttöinen, ellei sitä ty ökseen käytä kuten esim. mets äammat tilais et. Keskeistä suunnitelmassa näyttää olevan se, että Kaupungin metsiä käsiteltäisiin tehometsätalousoppien mukaisesti. Luonnon monimuotoisuudelle ei anneta suunnitelmassa juurikaan arvoa, suos itaan tasarakenteisia yhden puulajin metsiä niitä voimak kaasti uudistaen tai harventaen. Avohakkuita eli päätehakkuita on aivan liian paljon ja myös siemenpuuhakkuita on suunnitelmissa aivan liikaa. Kaupunkilaisten lähimetsiä ei voi käsitellä yhtä tehokkaasti kun yhtiöiden tai yksityisten omistamia metsiä. Kuntalaisilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa metsien käyt töön. Nyt s uunnitelmat tehnyt met sänhoit oyhdist ys, jonk a t avoitteena suunnitelmassa näyt tää olevan mahdollisimman suuren kuutiomäärän saaminen metsistä ulos!. Kaikkein ongelmallisin asia on se, että suunnitelmassa jopa yllytetään kesähakkuisiin. Ne tulisi kokonaan kieltää Lohjan Kaupungin metsissä välisenä aikana kun on lisääntymisaika ja mm lintujen pesintä käynnissä. M e t s ä n k ä s i t t e l y ä t u l i s i o h j a t a s i t e n e t t ä o l i s i e r i - i k ä i s k a s v a t u s t a j a p o i mi n t a h a k k u i t a s i e me n p u u j a a u k k o h a k k u i d e n t i l a l l a, n ä i n my ö s k u n t a l a i s t e n v i r k i s t y s ma h d o l l i s u u d e t p a r a n i s i v a t. S u u n n i t e l m a k a r t o i s s a o n l i s ä k s i mi e l e s t ä n i r i s t i r i i t a i s u u k s i a e s i m e r k i k s i t i l o j e n n u me r o i d e n, t i l o j e n k o o n j a j o t e h t y j e n t o i m e n p i t e i d e n o s a l t a! M e t s ä s u u n n i t e l m a k a r t a t j a n i i s t ä h u o m i o i t a v a a m m. Su u n n i t e l ma s s a e t e n k i n N u m m i P u s u l a ( N yk L o h j a ) o n p a l j o n h u o ma u t e t t a v a a j a o n g e l mi a! T i l a ( N i k k i l ä n p u i s t o ) 1 : ti la s s a ka ks i e r i h a mä ä r ä ä 4 3,5 h a ja 4 5, 2 ha! K o k o ti la n al u e o n L i n t u d i r e k t! i v i n li i t e e n 1 l a j i n M e hi l ä i s h a u k a n p e s i n r e v i i r i ä ja li s ä k s i s i e l l ä e s i i nt y y mui t a k i n d i r e k t i i v i l a j e j a. A l u e e l l a t e h t i i n h a k k u i t a j o v u o n n a j o l l o i n h e i n ä k u i s e s s a h a k k u u s s a t u h o t t i i n me h i l ä i s h a u k a n y k s i a s u t t u p o i k a s p e s ä. T u o l l o i n h a k k u u n t e h n e e n U P M n j a L o h j a n y mp ä r i s t ö v i r a n o ma i s t e n k a n s s a r a j a t t i i n k o k o n a a n h a k k u i d e n u l k o p u o l e l l e j a t k o s s a s e l k e ä s t i a l u e, j o t a e i n ä y t ä s s ä me t s ä s u u n n i t e l ma k a r t a s s a l a i n k a a n K u v i o i t t a i n N i k k i l ä n p u i s t o a S u u n n i t e l ma s s a k e s ä i n e n h a r v e n n u s h a k k u u - - S o v i m m e e t t e i tässä k u v i o s s a t e h d ä t o i me n p i t e i t ä l a i n k a a n! S u u n n i t e l ma s s a e i t o i m e n p i t e i t ä - S e o n m i e l e s t ä n i o k 110 Suunnitelmas sa talvinen harvennushakk uu- Sovimme ett ei täs sä kuvios sa t ehdä t oimenpiteitä laink aan! -Se kuitenkin hakattiin auk oksi jo 2013! (vain muutama haapa aukolla py styss ä!-joten s uunnit elmakartta ei ole ajan tasalla! Nuo muut ama haapa on syytä jättää pystyyn Suunnitelmassa kesäinen päätehak kuu!!!--> Sovimme ettei tässä kuviossa tehdä toimenpiteitä lainkaan 107 Suunnitelmassa talvinen päätehakkuu!!--> Sovimme ettei tässä kuviossa tehdä toimenpiteitä lainkaan! t

6 N o i l l a s o v i t u i l l a t o i me n p i t e i l l ä s a i mme me h i l ä i s h a u k a n r e v i i r i n s ä i l y t e t t y ä ja p e s i n t ä o n n i s t u i ke s ä ll ä N yt e i s i i s v o i d a me n n ä h a k k a a ma a n a l u e t t a u u d e l l e e n! M u u t o i n r e v i i r i t u h o u t u u. Samalla koko Nikkilänpuiston 1:103 muutkin kuviot on syyt ä luonto kartoittaa ennen kun tehdään mitään ha kkuutoimenpiteitä. Muita ennakk oon luont okartoitettavia alueita NummiPusula tulis i olla mm ( kartoituk set tehtävä ennen met sänk äsitt elytoimenpit eitä ) ( Ku n ta la ) ( O s a - j ä r v i r a n t a ) ( M u s l a m me n Y T H L ) ( K i v i k o l i ) ( M u s t a ma a } ( R a us jä r v i ) 0018 ( R aus jär vi ) II { T a k a me t s ä ) - - k a r t t a h y vi n va i k e a s t i t u lk i t ta v a S i l va n e ti s s ä ( T a k a me t s ä ) - k a r t t a ma h d o t o n t u l k i t t a v a S i l v a n e t i s s ä! ( Va lli ) 0046 { Uutela 11 > Kaikilla n äillä alu eilla o n s u u n n i t e l m i s s a r u n s a a s t i h u o ma u t e t t a v a a. Ys t J u k k a T a n n e r 2

7 1 Lohjan kaupunki Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry Reijo Pokkinen, yhdistyksen metsäryhmä Lohjan kaupungin metsäsuunnitelma Metsähoitoyhdistys Länsi-Uusimaa on päivittänyt Lohjan kaupungin metsäsuunnitelman vuosille Keskeistä esitetyssä suunnitelmassa on, että metsien käyttö perustuu lähes yksinomaan siihen ajatukseen, että tasarakenteinen yhden puulajin metsä kasvatetaan alaharventaen hakkuukypsään ikään. Tämän jälkeen metsä päätehakataan joko kokonaan tai siemenpuuasemaan, jonka jälkeen maaperä pintakerros rikotaan esimerkiksi mätästämällä. Hakkuualue saa uudet taimet joko istutettuna tai siemenpuiden siemenistä. Kummassakin tapauksessa puusto poistetaan ja tilalle kasvatetaan uudet t a i me t j o k o i s t u t t a e n t a i l u o n t a i s e s t i. Metsäsuunnitelmassa suuri osa hakkuista tapahtuisi kesähakkuina. Lohjan Seudun Ympäristöyhdistyksen huomioitavaksi: mielipide Lohjan kaupungin metsäsuunnitelmassa Suomen luonnon tilan haitallisimmat trendit Luonno n t oi minnan ja l uonno n moni muot o is uud en hy ö t y jen y mmär ry k s e n ja arvon puut t ues s a luonnonvarojen y lik ulut uk s en ja t alous järjes t elmän virheiden seurauk s et näk y vät suoraan y mpäröiväs s ä luonnoss amme. Kriit tis impiä ja laajimpia muutok s ia suomalais es s a luonnos s amme ovat : Metsäluonnon yksipuolistuminen: Metsätalouden vaikutuksia ympäristöön, vesistöihin ja metsäluonnon heikkoa tilaa ei tunnusteta. Metsätaloudessa tuntuu vallitsevan vain yksi totuus. Lajistoa ja luontotyyppejä katoaa, mikä heikentää metsien kykyä tuottaa monipuolisia palveluita ja selvitä muuttuvissa olosuhteissa. 1. Suunnitelman tavoitteena on tarjota kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa ns. omien metsiensä käyttöja hoitosuunnitelmiin. Suunnitelma on luettavissa Silvanetti -ohjelmassa. Tavoitteen toteutumiseksi ammattilaisille tarkoitettu Silvanetti-ohjelma on monimutkainen, mikä vaikeuttaa kuntalaisten mahdollisuuksia arvioida, miten metsiä tullaan todellisuudessa käyttämään. Käyttäjätunnus ja salasana on vaikea löytää Lohjan sivuilta, jonka vuoksi kuntalaisten on erittäin hankalaa edes tutustua suunnitelmaan. Menettely ei mitenkään enää vastaa nykyaikaista vuorovaikutteista ja avointa suunnitteluprosessia, eikä ole näin osa toimivaa päätöksentekoa. Varsinkin taajamien!ähimetsien hakkuista tulee järjestää asukkaille tiedotustilaisuuksia sekä kuulla asukkaiden mielipiteitä asiaan ennen lopullisia päätöksiä.

8 G Lo h ja n k a u p u n g i n m e t s i ä t u l ee kä s i t e l l ä e n s i s i ja i s es t i n o u d a t t a m a l l a er i r a ke n t e i s e n k a s va t u ks en periaat t eit a. Erirak ent eisess a k as vatuks ess a met sä s äily t tää koko ajan mets än luonteen ja maaperän pint aa ei rik ot a. M et s äst ä ot etaan puita my y nt iin y läharvent aen. M et s än maaperän ja eliös t ön vuorovaik ut us s uht eet s äily vät häiriöt t öminä pit äen met s än t erveenä. Lu o n no n m on i m u ot o i s uu d e n kannalt a on myös tärk eää sääs tää osa puist a kasvamaan hy vin vanhoik si. Mets ä säilyy k ok o ajan monimuot ois em pana ja pare mmin erilais iin k äy t t öt a rk oit uk s iin s ovelt uvana. 3. Ei kesähakkuita. Kesähakkuissa metsän pintakerros vaurioituu herkemmin, kuin talvella tehdyissä hakkuissa. Kesällä metsässä on lintujen pesintä ja muiden eläinten poikaskausi meneillään, jonka vuoksi sulan maan aikana hakkuita ei tule suorittaa ennen elokuun loppua. 4. Metsän tuottoa ei saada yksinomaan puun myynnistä. Tuottoa saadaan myös marja- ja sienisadosta sekä riistasta. Kuntalaiselle on hyvin tärkeää myös metsän sosiaalinen ja terveydellinen arvo virkistymiseen. 5. Vanhoja metsiä on hyvin vähän. Pienetkin metsiköt ovat usein tärkeitä. Haapa on monimuotoisuuden kannalta tavallisten puulajien joukosta metsän tärkein puulaji, jonka vuoksi pienetkin haapavaltaiset metsiköt tulee säilyttää. Haavikossa tärkeimpiä ovat kookkaat vanhat haavat. Samoin tulee säilyttää yksittäiset järeät haavat. Ne ovat monien uhanalaisten metsälajien tärkeitä elinympäristöjä. 6. Metsäsuunnitelmassa monimuotoisuuskohteisiin sisältyvät pääosin vain metsälain määrittelemät kohteet. Varsinkin vanhan metsän kuvioilta tulee selvittää kaikki suojeluarvoiltaan arvokkaat tekijät. 7. Asutuksen läheisyydessä metsä tulee säilyttää lähimetsänä. Hakkuista tulee luopua tai hakkuu toteuttaa erittäin varovaisesti. Oheisessa linkissä lisää tärkeää asiaa lähimetsien merkityksestä mm. opetuksessa mparis t ok asvatus /k oulumet sat /li it et iedost ot/ Koul u met sa%20loppu R APORTTI% %20% pdf Lohjan alue Rajaportin alueella on suunnitelmissa vanhojen metsien siemenpuuhakkuita. Alue yhdessä keskellä sijaitsevan kosteikon kanssa muodostaa erinomaisen lähimetsäkokonaisuuden. (tilat 1:405 ja 1:450). Alueen suojeluarvot tulee ehdottomasti säilyttää ja turvata. Gruot ilan taajama-alueen viereen s uunnitelt ava y lis puiden pois t o on suunnit eltava sit en, et t ä met säs t ä muodos t uu lähimet sä virk is ty s k äyt t öön. (kuviot 364, 370, 372 ja 383 haavik on hak kuu hy vin varovais est i) Kukkumäen harvennushakkuussa on oltava tavoitteena metsäluonnon monimuotoisuus. Metsikkö yhdessä kallioalueen kanssa muodostaa hienon luontokohteen Virkkalassa. (kuvio 237) Karnaisten alueella (Kuusela 2:187) kasvatusmetsän ensiharvennus tulee toteuttaa siten, että metsästä muodostuu erirakenteinen metsä osana ympäröivää laajaa ja tärkeää ulkoilualuetta.

9 3 Nummi -Pusulan alue Kirkonkylän koillispuolella on jo toteutettu monia hakkuita. Tavoitteena tulee muodostaa tulevalla metsän käsittelyllä kirkonkylän lähimetsä. Metsä rajautuu vanhaan metsään, mikä lisää metsän arvoa Osa-Järviranta 10:9, Kuntala 6:280) Tila Kuntala 11(22:2) vanha metsä tulee säilyttää tai vähintään käsitellä erittäin varovaisesti. Keräkankareen alue on Natura-aluetta. (Valli ja Uutela II 3:46) Siemenpuuhakkuu muuttaisi olennaisesti alueen luonnetta sekä vahingoittaisi Naturan perusteina olevia tekijöitä vrt. lainaus päätöksestä: ( " N u m m i P u s u l a n l ä n s i o s a s s a s i j a i t s e v a v a l t a k u n n a l l i s e e n h a i j u j e n s u o j e l u o h j e l m a a n k u u l u v a K e r ä k a n k a r e j a h a r j u n i t ä o s a n p o h j o i s r e u n a l l a s i j a i t s e v a K y l mä l ä h d e m u o d o s t a v a t g e o l o g i s e s t i, ma i s e m a l l i s e s t i j a b i o l o g i s e s t i a r v o k k a a n j a m o n i p u o l i s e n k o k o n a i s u u d e n. N a t u r a - a l u e e n r a j a u s o n s u p p e a m p i k u i n h a r j u j e n s u o j e l u o h j e l m a a n k u u l u v a a l u e. K a s v i l l i s u u s o n p ä ä o s i n k a n e r v a j a p u o l u k k a t y y p i n k a n g a s m e t s ä ä, m u t t a h a r j u h a u t o j e n r i n t e i l l ä o n p a i k o i n j ä k ä l ä l a i k k u j a j a l a a j o j a s i a n p u o l u k k a k a s v u s t o j a, j o p a e d u s t a v i a p a i s t e r i n t e i t ä ( V a c c i n i u mf r a g a r i a t a i H y p o c h o e r i s V a c c i n i u m t y y p p i ä ) A l u e e l l a e s i i n t y y m o n i p u o l i n e n v a l i k o i m a v a l o i s t e n r i n t e i d e n ' h a r j u j e n k a n g a s m e t s i e n t y y p p i l a j e j a m m. h ä r ä n s i l m ä, k a n g a s a j u r u o h o, k a n e r v i s a r a j a s i k o j u u r i. K a s v i s t o o n k u u l u u m m. U u d e l l a m a a l l a u h a n a l a i s e k s i l u o k i t e l l u l i d ä n k e u l a n k ä r k i ( O x y t r o p i s c a m p e s t r i s, V ) j a h a p j u m a s m a l o ( A n t h y l l i s v u l n e r a r i a s u b s p. f e n n i c a, V ) s e k ä h a r v i n a i n e n h a r j u k e l t a l i e o n j a k a n g a s k e l t a l i e o n r i s t e y m ä ( D i p h a s i a s t r u m c o m p l a n a t u m s u b s p. x z e i l l e r i ). " l ä h d e : h t t p :, ' / ' w w w. y mp a r i s t o. f i / f i - F l, ' L u o n t o S u o j e l u a l u e e 1 U N a t u r a a l u e e t ' K e r a k a n k a r e _ j a _ K y l m a l a h d e ( ) Raus järven ( R ausjärvi 1:18 k uviot 18, 21, 34) rannalla s ijaits evien vanhojen met siköiden joillakin kuvioilla oleva merk int ä " ei t oist aisek s i t oimenpiteit ä" t ulee pois t aa. M et s ik ät t ulee säily tt ää. Vanhojen raudus k oivujen pois t oon (k uvio 8) t ulee suht aut ua erit t äin varauks ellis est i. Tavolassa (Kehitys 7:55, kuvio 22) on pienialainen haavikko,johon on suunniteltu ylispuiden poisto. Monimuotoisuuden kannalta erityisesti haavikoissa kookkaimmat puut on arvokkaita ja siksi säilytettävä. L o h j a l l a Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry puolesta Esa Lehtinen, puheenjohtaja Hannele Ilomäki-Piirilä, taloudenhoitaja