Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus

Transkriptio

1 VUOSiKErTOMUS 2013

2 2 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2013

3 Sisällys 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Lappeenrannan Energia Oy 8 Konsernipalvelut 9 Henkilöstö 10 Energiakauppa 12 Lappeenrannan Verkonrakennus Oy 14 Lappeenrannan Energiaverkot Oy 16 Lappeenrannan Lämpövoima Oy 18 Hallituksen toimintakertomus 24 Tulostiedot 40 Tiivistelmä 42 Sammandrag 44 Abstract 46 Резюме Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus

4 Toimitusjohtajan katsaus Edellisvuosien voimakas investointitahti näytti jatkuvan myös vuonna Pienet hankaluudet laskutuksen oikeellisuudessa vuoden alussa aiheuttivat Energia-konsernissa tilapäisen kassakriisin ja myös investointien määrään jouduttiin puuttumaan. Konsernissa käynnistettiin sisäinen Kymppi pois -kampanja, jolla tavoiteltiin muun muassa kulujen pienentämistä kymmenellä prosentilla ja investointien leikkaamista 10 miljoonalla eurolla. Tiukassa tilanteessa yhtiö otti myös ulkopuolista lainaa 16 miljoonaa euroa toukokuussa Toiminnan tehostamiseksi ja selkeyttämiseksi käynnistettiin kaikissa tytäryhtiöissä yhteistoimintamenettelyt keväällä Tavoitteena kaikissa oli energia- ja vesitoimintojen yhtenäistäminen samaan organisaatioon. Neuvottelut etenivät hyvässä sovussa ja uusia organisaatioita julkistettiin kaikissa yhtiöissä syksyn aikana. Yhtiöt ovat nyt entistä valmiimpia tulevaisuuden haasteisiin. Vapaaehtoisen Kymppi pois -kampanjan vaikutukset eivät näyttäneet riittäviltä vuoden loppupuolella ja sen vuoksi koko Energia-konsernissa käynnistettiin marraskuussa yhteis toiminta menettely henkilöstökustannusten vähentämiseksi 1 miljoonalla eurolla vuonna Menettelyn jälkeen yhtiön hallitus päätti, että koko konsernin henkilökunta lomautetaan 12 päiväksi tulevan vuoden aikana. Muut talouden tasapainottamiskeinot ovat ulkopuolisten palvelujen oston pienentäminen 1 miljoonalla eurolla, nettoinvestointien rajoittaminen 16 miljoonaan euroon ja kiinteistöjen myyminen 3 miljoonalla eurolla. Vuonna 2012 aloitettu ympäristövaikutusten arviointi koskien jätevesien purkupaikkaa ja uuden jätevedenpuhdistamon paikkaa jatkui koko vuoden ja ohjelmaluonnos valmistui toukokuussa. Lausuntojen jälkeen varsinaista selostusvaihetta päästiin työstämään syksyllä 2013 ja varsinainen ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistuu keväällä Lappeenrannan Energia -konsernin liikevoitto 12,2 miljoonaa euroa nousi hiukan edellisvuoteen verrattuna (11,5 M ). Liikevaihto kasvoi vain 0,5 % eli 119,9 miljoonaan euroon (119,3 M vuonna 2012). Emoyhtiön eli Lappeenrannan Energia Oy:n tulokseksi muodostui tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen 4,6 miljoonaa euroa voitolliseksi. Sähkönhankintamääräksi muodostui 746,3 GWh. Kaukolämmön hankinta pieneni 646,6 GWh:iin eli 7,0 %. Lämpötilaltaan vuosi oli yli 10 % ns. normaalivuotta lämpimämpi. Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n toimintavuosi sujui vaihtelevasti. Liikevaihto pieneni 47,9 miljoonaan euroon ja liikevoitto jäi 6,8 miljoonaan euroon. Tavoiteltu liikevoitto oli useita miljoonia euroja suurempi. Budjetista poikkesivat erityisesti ulkopuolisten palvelujen hankinta. Vesiliiketoiminta oli edelleen tappiollista hintatarkistuksista huolimatta. Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:n liikevaihto pieneni ollen nyt 13,9 miljoonaa euroa. Verkkoyhtiön investointien jäädyttäminen siirsi työn painopistettä kunnossapidon suuntaan. Liikevoitto pieneni edellisvuoteen verrattuna ollen 0,9 miljoonaa euroa, mutta yhtiön kannattavuus säilyi kuitenkin hyvällä tasolla. Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n liikevaihto kasvoi noin 24,5 miljoonaan euroon. Vuotta väritti erityisesti organisaation yhtenäistäminen ja jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) eteenpäin vieminen. Lämpövoima toimii YVA:n vastuuyhtiöinä. Osakkuusyhtiöllämme, Kaukaan Voima Oy:llä, oli toinen vuosi peräkkäin, kun sen tuottamasta energiasta peräti 88 % tuotettiin puupolttoaineilla eli turpeen ja maakaasun osuus jäi yhteensä 12 %:iin. Tämä kehitys varmistaa sen, että energian tuottamisessa tarvittava polttoainevarmuus on yhteistyömme kautta hyvällä mallilla ja säätilojen heilahteluista riippumatonta. Energia-konsernin palveluksessa oli vuoden vaihteessa 237 henkilöä (246 v. 2012). Henkilöstömäärää kasvattaa määräaikaisten (17) henkilöiden tarve, joka johtuu pääosin sekä meneillään olevien kehitysprojektien tarvitsemasta lisäpanoksesta että käytännöstämme, jossa uudet asentajat otetaan palvelukseen oppisopimuksien kautta. Kiitokset yhteistyössä vaikeidenkin asioiden läpiviemisestä kuuluvat ammattitaitoiselle henkilöstölle ja päätöskykyiselle hallitukselle. Reijo Kolehmainen toimitusjohtaja 4 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2013

5 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus

6 Lappeenrannan Energia -konserni Lappeenrannan Energia Oy Lappeenrannan Energia Oy vastaa asiakkaidensa vesi- ja energiatarpeiden täyttämisestä kilpailukykyisesti ja lisäarvoa tuottavasti toiminta-alueillaan. Toiminnan perustana on osaava ja motivoitunut henkilökunta, joka osallistuu aktiivisesti toiminnan suunnitteluun, tekemiseen ja parantamiseen. Lappeenrannan Energia Oy on Lappeenrannassa toimiva, kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö. Yhtiön pääasiallinen toiminta on kaukolämmön, maakaasun, sähkön ja veden jakelu ja myynti. Kannamme vastuuta ympäristöstämme, josta osoituksena ovat myynnissä olevat eko - energia tuotteemme Metsävoima ja Tuulivoima. Tuotteet ovat Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifioimat. Emoyhtiön lisäksi toimintaa hoidetaan kolmen tytäryhtiön voimin, jotka ovat Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan Verkonrakennus Oy. Lisäksi olemme osakkaina Kaukaan Voima Oy:ssä, Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja Vainikkalan Vesi Oy:ssä. Sähkönjakeluverkkomme ulottuu Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueille. Sähkönmyynnissä palvelemme asiakkaita ympäri Suomea. Vesihuollosta huolehdimme asemakaavoitetuilla alueilla koko Lappeenrannan kaupungin alueella. 6 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2013

7 KAUKOLÄMMÖN CO 2 OMINAISPÄÄSTÖT, g/kwh KAUKOLÄMMÖN ENERGIALÄHTEET Ympäristövastuu Lappeenrannan Energia Oy:n asiakkailleen toimittama energia on valtakunnallisesti hyvin ympäristöystävällistä. Kaukolämmössä uusiutuvien polttoaineiden osuus oli 67,0 % ja kun mukaan lasketaan teollisuuden sekundäärilämmön käyttö, nousi hiilidioksidineutraalin tuotannon osuus peräti 72,2 %:in. Valtakunnallisesti vastaavat luvut olivat 29,0 % ja 31,0 %. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt olivat 82,0 ton / MWh kun valtakunnallinen arvo oli 175,0 ton / MWh. Kaukolämmön CO 2 -päästöt olivat siis 53,1 % pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Lappeenrannan Energia Oy tarjosi asiakkailleen Metsävoimaja Tuulivoima -sähkötuotteita. Metsävoima ja Tuulivoima ovat Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaa EKOenergiaa. Tuotteiden alkuperä todennetaan jatkossa alkuperätakuilla ja tuotteet tulevat jatkossa täyttämään uudet, kansainväliset EKOenergia-kriteerit. Lappeenrannan Energia Oy on ottanut aktiivisesti osaa energiatehokkuuden parantamiseen. Yhtiö on liittynyt energiapalveluiden energiatehokkuussopimukseen, jonka tavoitteena on sekä oman toiminnan että asiakkaiden energiatehokkuuden parantaminen. Yhtiö on rahoittanut Etelä-Karjalan Energianeuvonta ENNE-hanketta, joka tarjoaa alueen kuluttajille puolueetonta ja maksutonta energianeuvontaa. Lappeenrannan Energia Oy on osallistunut perinteisesti lokakuussa vietettyyn energiansäästöviikkoon muun muassa sponsoroiden alakoulujen tokaluokkalaisille suunnattua Hei, kaikki toimii -koulutuspakettia sekä osallistumalla viikon tapahtumiin eri toimijoiden kanssa. Biopolttoaineet 67 % Maakaasu 17,7 % Turve 9,7 % Teollisuuden sekundäärilämpö 5,2 % Öljy 0,4 % Uutta ilmettä konsernille Lappeenrannan Energia -konsernin visuaalinen ilme uudistettiin kertomusvuoden aikana. Uuden ilmeen saivat yhtiö ja sen tuotteet. Tämä ilme näkyy myös tässä vuosikertomuksessa. Konserni sai myös uuden, yhtiön kehittymistä hyvin kuvaavan ydinviestin Wirta tulevaisuuteen. Visuaalisen ilmeen ja ydinviestin lanseeraaminen alkoivat loppusyksystä. Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus

8 Konsernipalvelut tehtävänä huolehtia sisäisistä asiakkaista Konsernipalvelut tuottaa emolle ja tytäryhtiöille talous-, henkilöstö-, ja hallintopalvelut sekä hoitaa keskitetysti tietoliikenteeseen ja laadunhallintaan liittyvät asiat. Konsernipalveluiden tehtäviä hoitaa yhteensä 16 vakinaista henkilöä. Päivittäisten töiden lisäksi vuotta 2013 työllisti vuoden alusta käyttöön otettu talousohjausjärjestelmä. Uusi järjestelmä on reaaliaikainen ja integroitu. Käyttöönotto on ollut haasteellinen ja vaikutuksiltaan koko konsernin laajuinen. Järjestelmä sisältää kirjanpidon, projektihallinnan ja projektilaskutuksen sekä materiaalihallinnan. AVAINLUKUJA (milj. ) Konserni Emo Liikevaihto 109,4 119,3 121, Liikevoitto 9,2 11,6 12,4 3,3 5,0 5,5 Tilikauden voitto/tappio -0,2 0,9 1,1 2,3 1,8 4,3 Investoinnit 20 30,8 26,7 0,6 0,9 1,2 Taseen loppusumma Omavaraisuusaste (%) 7,1 6,7 6,4 12,3 11,8 11,7 Vak.henkilöstö (lkm) Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2013

9 Henkilöstö Konsernin henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden 2013 lopussa 237. Vakituisessa työsuhteessa vuoden lopussa oli 220 ja määräaikaisessa työsuhteessa 17 henkilöä. Konsernin henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 47 vuotta. Vuoden loppuun mennessä eläkkeelle jäi koko konsernista 5 henkilöä. Määrä aikaisista työsuhteista vakinaistettiin 6 ja uusia henkilöitä palkattiin kuusi. Koulutus ja kehittäminen Henkilöstön koulutuspäiviä oli vuonna 2013 yhteensä 1079 päivää, josta oppisopimuskoulutuksen osuus oli 56,7 %. Keskimäärin koulutuspäiviä oli per henkilö 4,8. Uusia oppisopimuksia solmittiin viiden henkilön kanssa. Oppisopimuskoulutuksesta valmistui kaksi henkilöä. Wirtaa tulevaisuuteen Yhdistetty liikuntapäivä ja tilinpäätöstapahtuma järjestettiin toukokuussa Lappeenrannan Linnoituksessa. Tapahtumassa lanseerattiin sisäisesti konsernin uusi visuaalinen ilme ja Wirta tulevaisuuteen -teema, jonka myötä aloitettiin yhteinen hyvinvointimatka kehon ikä -mittauksella. Tapahtumaan osallistui noin 120 henkilöä. Hyvinvointimatkaa jatkettiin syksyllä muun muassa ravitsemukseen ja lihaskuntoon liittyvällä luennolla. Liikunta- ja kulttuuri seteleillä tuettiin henkilöstön omaehtoista virkistys toimintaa. Lisäksi järjestettiin ohjattuja liikuntaryhmiä. Henkilökuntakerho tarjosi henkilökunnalle erilaisia harrastus mahdollisuuksia palloilulajien, kalastuksen ja kulttuuriharrastuksen parissa. Työpaikkojen välisiin kilpailuihin osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan. Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus

10 Energiakauppa kehityksen askeleita Vuosi 2013 oli leuto maaliskuussa poikkeuksellisen kylmää Vuosi 2013 oli Lappeenrannassa lämmitystarveluvulla mitattuna 12,6 % leudompi kuin normaalivuosi. Lämmitystarveluku oli 4 031, kun se Lappeenrannassa on normaalivuonna Leutoon vuoteen teki poikkeuksen maaliskuu, joka vuoden kylmimpänä kuukautena oli 23,4 % normaalia viileämpi. Maaliskuussa nautittiin aurinkoisista ja poutaisista pakkaspäivistä. Energiantoimitukset asiakkaille pienentyivät hieman Kaukolämmön kokonaishankinta oli 646,6 (699,2) GWh pudoten edellisvuodesta 7,5 %. Kaukolämmöstä Kaukaan Voima Oy:ltä hankittiin 75,9 %, Lappeenrannan Lämpövoima Oy:ltä 18,4 % ja alueen teollisuudelta 5,7 %. Sähkön kokonaishankinta oli 746,8 (801,5) GWh laskien 6,8 % verrattuna vuoteen Sähkön kokonaishankinnasta osakkuusyhtiöt kattoivat 30,2 % ja loput 69,8 % hankittiin käytännössä yhteispohjoismaisesta sähköpörssistä. oleellisesti veroratkaisun seurauksena. Kustannustekijöiden vuoksi kaukolämmön kokonaishinta nousi noin 11,1 % vuoden alussa. Kaukolämmön hintaa jouduttiin poikkeuksellisesti korottamaan kertomusvuoden aikana myös toisen kerran joulukuun alussa. Tällöin kaukolämmön kokonaishinta nousi noin 9,8 % kiristyneen kannattavuustavoitteen vuoksi. Sähkön ja maakaasun hinnoittelu säilyi maltillisena Sähkön ja maakaasun myyntihinnat nousivat joulukuun alussa. Sähkön myyntihinta nousi 4,2 %. Korotus oli ensimmäinen vuoden 2011 alun jälkeen, mikäli arvonlisäveron muutoksia oteta huomioon. Maakaasun myyntihinnan määräytymisperusteita muutettiin siten, että hinnat nousivat keskimäärin 5,7 %. Maakaasun myyntihintaa korotettiin edellisen kerran vuoden 2009 alussa, jos arvonlisäveron muutoksia ei oteta huomioon. Edistyksellinen minunenergia MinunEnergia -onlinepalvelu julkaistiin kuluttaja-asiakkaille joulukuun alussa. MinunEnergiassa on monia hyviä palveluita jokaiselle asiakkaalle kuten energiankäytön graafiset raportit, sopimukset ja laskut sekä tilaukset häiriötiedotteille tekstiviestillä. MinunEnergiassa voivat alkuvaiheessa asioida kaukolämmön, maakaasun ja sähkön asiakkaat. Joulukuun alussa julkaistiin myös uudet kotisivut. Kotisivut on rakennettu asiakkaan näkökulmasta siten, että tyypillisimmät asiointitapaukset muutosta liittymän tilaamiseen löytyvät etusivulta. Kotisivuille on toteutettu myös uusia palveluita kuten reaaliaikainen jakelukartta, sähkötohtori ja vesikoulu. Kaukolämmön polttoaineissa kustannuspaineita Kaukolämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden hinnat nousivat voimakkaasti alkuvuodesta. Turpeen hinta nousi valmisteveron korotuksen ja heikon tuotantovuoden takia. Puupolttoaineiden hinta seurasi puolestaan kilpailevan polttoaineen eli turpeen hintaa. Myös maakaasun hinta kohosi 10 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2013

11 Aktiiviset sähkön pientuottajat Lappeenrannassa sähkön pientuotanto sai siivet alleen vuonna Monet edelläkävijät investoivat kevään ja kesän aikana omaan aurinkovoimalaan. Tämä kehitys jatkunee tulevaisuudessakin. Lappeenrannan Energia Oy suhtautuu varauksetta pientuotannon yleistymiseen positiivisesti. Pientuotanto uutena asiana toi kuitenkin mukanaan haasteita. Muun muassa yhtiön tuli sopia menettelyt pientuotannon liittämiselle sähkö verkkoon ja tarvittaville mittausjärjestelyille sekä ratkaisut hinnoitteluvaihtoehdoille. Tarvittavat uudet toimintamallit olivat lähes valmiit vuoden lopussa. Henkilöstöä ja organisaatiota kehitetään Merkittävin panostus henkilöstön osaamiseen oli teknisen asiakaspalvelun henkilöstölle järjestetty oppisopimuskoulutus. Koulutuksella luotiin valmiuksia liittymisprosessien hoitamiseen aina liittymätarjouksesta uuden liittymän toimitukseen tai olemassa olevan liittymän saneeraukseen. Teknisen asiakaspalvelun tehtäväkenttään kuuluvat konsernin kaikki tuotteet sähköstä veteen. Energiakaupan organisaatiomuutosta valmisteltiin koko kertomusvuosi. Organisaatio rakentui prosessilähtöisesti selkeille kokonaisuuksille, mikä luo hyvän pohjan toiminnan kehitykselle jatkossa. Uusi organisaatio otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus

12 12 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2013

13 lappeenrannan Verkonrakennus Oy rakentamista ja kunnossapitoa Lappeenrannan Verkonrakennus Oy tarjoaa konsernin muille yhtiöille ja ulkopuolisille tahoille rakentamisen ja kunnossapidon palveluita sähkö-, vesi-, hulevesi-, jätevesiverkoille, katuvalaistukseen ja liikennevaloille. Yhtiö on Lappeenrannan Energia Oy -konsernin tytäryhtiö ja perustettu vuonna Toiminta perustuu ammattitaitoiseen henkilökuntaan ja tarkoitukseen parhaiten sopivimman kaluston hyväksikäyttöön. Yhtiö hyödyntää luomaansa alihankinta- ja materiaaliverkoston voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla ympäristöä ajatellen. Yhtiö toimii pääsääntöisesti Lappeenrannan kaupungin alueella, sen naapurikunnissa ja lähikaupungeissa. Päätehtävänä on varmistaa yhtiön oman verkonrakentamisen ja kunnossapidon palveluiden laatu ja saatavuus. Mahdollistaakseen kannattavan kasvun, yhtiö kehittää palveluitaan kilpailukykyisesti ja työmotivaatiota ylläpitäen. Toiminnan laatu ja ammattitaito takaavat yhteistyökyvyn lähialueiden verkkoyhtiöiden, teollisuuden ja vesihuoltolaitosten kanssa. Turvallisuutta työn arkeen Yhtiön toiminta perustuu pitkälti henkilöstömme ammattitaitoon ja työmotivaatioon, joten yhtiössä panostetaan voimakkaasti henkilöstön turvallisuuteen, kouluttamiseen ja työolosuhteiden parantamiseen. Turvallisuus on osana jokaista palaveria ja yhtiö seuraa myös alihankintakumppaneiden turvallisuustoimia. Ympäristön hyväksi uusia toimintamalleja Vuoden 2013 aikana yhtiön kaikki autot järjestettiin lämmityksen piiriin. Näin vähennetään merkittävästi pakokaasu päästöjä. Yhtiössä määritettiin myös uusille autoille päästöjen enimmäismäärät, joita noudatetaan jatkossa hankinnoissa. Muuntajavaurioiden yhteydessä yhtiön toimintamalleihin kuuluu ottaa maaperänäytteet ja poistaa saastunut maaaines. Rakentamisessa ja kunnossapidossa haetaan ympäristöä ja maisemaa säästäviä työmenetelmiä ja materiaaleja. Rakentamisurakoita oman verkkoalueen ulkopuolelle Ulkoisista kaupoista merkittävin oli Imatran Seudun sähkölle tehty Vasarin aluekaapelointi. Tämän lisäksi yhtiö toteutti tievalaistuksen projekteja kilpailutuksen kautta lähialueille. Vesirakentamisen osalta yhtiö sai ensimmäisen työtilauksen Imatran YH-rakennuttaja Oy:ltä. Tilaus käsitti putkirikon korjauksia Sotkulammella ja Koskikeskuksessa. LAPPEENRANNAN VERKONRAKENNUS OY AVAINLUKUJA (milj. ) Liikevaihto 13,1 16,8 13,9 Liikevoitto 0,9 1,5 0,9 Tilikauden voitto/tappio -0,03 0-0,03 Investoinnit 0,04 0,39 0,08 Taseen loppusumma 5,3 5,2 5,6 Omavaraisuusaste (%) 5,9 5,3 4,3 Vak.henkilöstö (lkm) Etäluettava mittarointi loppusuoralle Lappeenrannan Energiaverkkojen etäluettavien mittareiden asennus eli AMR-projekti työllisti vuonna 2013 merkittävästi. Tehtävänä on ollut saattaa loppuun kohteet, jotka eivät olleet mahdollisia massa-asennuksen aikana tai vaativat takuukorjauksia. Nämä työt jatkuvat edelleen vuoden 2014 puolella. Laajoja verkkohäiriöitä sähkössä myrskyjen johdosta Vuoden 2013 lopulla verkkoalueen yli meni kolme myrskyä ja kova tuuli aiheutti laajoja katkoja koko verkkoalueelle. Myrskyn aiheuttamien vikojen rajaukseen ja korjaamiseen osallistui koko henkilökunta. Ensimmäistä kertaa hyödynnettiin myös Lappeenrannan Energiaverkkojen veden työntekijöitä vikojen paikallistamisessa ja korjaamisessa. Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus

14 Lappeenrannan Energiaverkot Oy Lappeenrannan Energiaverkot Oy vastaa verkostoomaisuuden (sähkö, lämpö, vesi ja maakaasu) hallinnasta ja verkostojen kehittämisestä ja operoinnista. Lisäksi Energiaverkot vastaa sähkönjakelusta Etelä- Karjalassa Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueella. Yhtiö hoitaa sähkönjakelua myös Saimaan kanavan vuokra-alueella. Yhtiö huolehtii vastuualueellaan myös kaukolämmön, maakaasun ja veden jakelusta sekä veden hankinnasta Lappeenrannassa. Organisaatiouudistuksen vuosi Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n organisaatiota uudistettiin vuoden 2013 aikana ja se otettiin käyttöön alkaen. Organisaatiouudistuksella varmistetaan osaltaan Energian ja Veden synergiahyötyjen toteutuminen. Merkittävin muutos oli yhdistää veden, kaukolämmön ja maakaasun verkostoomaisuuden hallinta, suunnittelu ja kunnossapito. Toiminnan tehostamista Keväällä 2013 käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena oli keventää ja yhdistää veden ja kaukolämmön varallaoloa. Neuvottelujen seurauksena käynnistettiin useita kehityshankkeita, joilla parannettiin lähinnä vesiverkkojen ja -laitosten luotettavuutta ja hallittavuutta. Toiminnan tehostamista jatkettiin loppuvuonna käynnistetyissä konsernitason yhteistoimintaneuvotteluissa. Tuloksena oli Lappeenrannan Energiaverkoilla noin :n vuotuinen säästö ulkopuolisissa palveluissa ja noin :n säästö henkilöstökuluissa. Energiaverkkojen hankkeita Suurin yksittäinen kohde oli etäluenta, jossa sähkön, kaukolämmön ja maakaasun kulutusmittareiden massa-asennukset saatiin valmiiksi vuoden lopussa. Tämä mahdollisti muun muassa sähkössä tuntipohjaiseen taseselvitykseen siirtymisen. Vesiliiketoiminnassa merkittävin kohde oli Haapajärven ja Rakkolanjoen kunnostustöiden valmistuminen. Vuoden 2012 sateisen kesän jäljiltä pohjan sedimentin tiivistymistä parannettiin vielä talvella jään päällä olevan lumen tamppaamisella ja veden pumppaamisella jään päälle. Vesi saatettiin täten laskea Haapajärveen keväällä Haapajärven ja Rakkolanjoen parannustöitä jatkettiin tämän jälkeen lisäveden johtamishankkeella, joka käynnistettiin vuoden 2013 loppupuolella. Vesiverkostojen saneerauksia jatkettiin ja vuoden aikana uusittiin muun muassa 40 jätevedenpumppaamon automaatiojärjestelmät. Sähköverkkojen osalta saatiin Fingridin kanssa yhteistyössä toteutettu Yllikkälä-Huttula 110 kv:n linjan rakentaminen valmiiksi ja linja käyttöön keväällä Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2013

15 Häiriötilanteita SÄHKÖHÄIRIÖIDEN KEHITTYMINEN Vuoden 2013 alkua varjosti kahden paineviemärin repeä misestä aiheutuneet perättäiset jätevesivuodot Tyysterniemessä. Ranta viivassa olevat vuotopaikat havaittiin järven jääpeitteen sulamisena ja vuotokohdista pääsi vesistöön arviolta noin m³ jätevettä. h/asiakas ,0 Sähkönjakelussa oli loppuvuodesta noin kahden viikon välein kolme suurhäiriötä. Lappeenrannan Energiaverkkojen jakelualueella ensimmäinen 17. marraskuuta alkanut Eino-myrsky aiheutti suurimmat ongelmat. Sähkölinjoille kaatuneet puut ja oksat aiheuttivat sähköhäiriöitä laajasti koko jakelu alueella. Myrskytuulen tyynnyttyä vika-alueet saatiin olosuhteet huomioiden nopeasti rajattua, joskin jakelualueen reunaalueilla keskijänniteverkossa oli vuorokauden kuluttua vielä noin asiakasta ilman sähköä. Tämän jälkeen tuli 1. joulukuuta Oskari-myrsky ja 13. joulukuuta Seija-myrsky. Näiden kahden jälkimmäisen myrskyn vaikutukset olivat kuitenkin selvästi Eino-myrskyä pienemmät. Sähköverkossa siirretyn energian määrä oli 768 GWh, kaukolämpöverkossa 567 GWh, maakaasuverkossa 104 GWh. Puhdasta vettä siirrettiin asiakkaille m 3. Uusia sähköasiakkaita liitettiin verkkoon 640, kaukolämpöasiakkaita 78, kaasu-asiakkaita 11 ja vesihuollon asiakkaita ,0 1,4 1,9 5,7 5, * 2011: 5,7 josta 1,44 ns normaalit ja 4,26 Tapanin ja Hannun päivän myrskyt * 2012: 5,8 josta yli 2/3 aiheutui kahdesta suurhäiriöstä * 2013: 15,0 josta ilman myrskyjä noin 1,5 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKKOJEN TOImINTA-ALUE Ruokolahti Rautjärvi Parikkala LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY AVAINLUKUJA (milj. ) Liikevaihto 42,2 47,8 47,9 Liikevoitto 7,6 7,4 6,8 Tilikauden voitto/tappio 0-0,02-0,003 Investoinnit 16,3 19,7 23,2 Taseen loppusumma Omavaraisuusaste (%) 12,9 12,5 10,8 Taipalsaari Savitaipale Lemi Lappeenranta Luumäki Imatra Saimaan kanava Juustilan sulku Karttapohja: Etelä-Karjalan Liitto Vak.henkilöstö (lkm) LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS

16 Lappeenrannan Lämpövoima Oy Lappeenrannan Lämpövoima Oy vastaa kaukolämmön, höyryn ja puhtaan veden tuotannosta sekä jäteveden käsittelystä Lappeenrannan Energiaverkkojen verkostoalueella. Yhtiö vastaa myös laitosten käytöstä ja kunnossapidosta. Veden tuotannosta pääosa hoidetaan Huhtiniemen vedenottamolla, ja pääosa jäteveden käsittelystä hoidetaan Toikansuon jäteveden puhdistamolla. Lämmöntuotanto ja sähkön häiriöreservikäyttö Mertaniemi 2 voimalaitoksella kahden kaasuturbiinin häiriöreservikäyttö aloitettiin Kaasuturbiineilla tehtiin koekäyttöjä kuuden viikon välein. Varsinaiseen häiriöreservikäyttöön niitä ei käynnistetty. Mertaniemen vanhaan kattilasaliin asennetut kaksi uutta kaukolämpökattilaa teholtaan 80 MW vastaanotettiin maaliskuussa. Mertaniemi 1:n kaasuturbiini oli varattu Fingridin nopeaksi reserviksi sähkön kantaverkon häiriötilanteisiin. Laitoksella tehtiin koekäyttöjä kuuden viikon välein. Varsinaiseen häiriöreservikäyttöön sitä ei käynnistetty. Vesihuoltolaitosten saneerauksilla lisättiin toimintavarmuutta Vesihuollon laitoksilla toteutettiin vuoden 2013 aikana useita ylläpitosaneerauksia, joilla tehostettiin ja varmistettiin laitosten toimintavarmuutta. Toikansuon puhdistamolla valmistui kaksi mittavaa laitehankintaa. Laitoksella otettiin käyttöön prosessialtaisiin ilmaa tuottava kompressoriasema. Kompressoreita on neljä, joista kolme riittää tuottamaan normaalitilanteessa puhdistamon vaatiman ilmastusilman määrän. Puhdistamolla otettiin käyttöön myös uusi lietteenkuivauslinko elokuussa. Puhdistamon sähkönjakelun varmuutta parannettiin vuoden 2013 syksyllä uudella muuntamolla. Lietekiertoa ylläpitävä palautuslieteruuvi korjattiin loppuvuonna sattuneen laiterikon vuoksi. Oravaharjun puhdistamolla saneerattiin jälkiselkeytysaltaiden laahainjärjestelmä. Korjauksen aikana puhdistus toimi vain yhdellä linjalla ja puhdistustulos oli ajoittain heikko. Talousveden toimitusvarmuutta verkostoon parannettiin uusimalla Huhtiniemen vedenottamon kaksi lähtevän veden pumppua. Edellisenä vuonna hankittua siirrettävää varavoimakonetta varten asennettiin varavoimaliitynnät vedenottamoille ja puhdistamoille. Varavoimakone osoittautui tarpeelliseksi hankinnaksi syksyllä olleiden isompien myrskyjen aikana. Puhdistamoiden toiminnassa haasteita Puhdistamoilla on pääosin päästy luparajojen edellyttämiin puhdistustuloksiin, mutta ylityksiä on kullakin puhdistamolla esiintynyt ajoittain muun muassa laitesaneerausten, laiterikkojen, runsaiden vuotovesien tai viemäriverkostossa esiintyneiden vuotojen vuoksi. Jätevesiratkaisun suunnittelu eteni aikataulussaan Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) ensimmäinen vaihe, YVA-ohjelma, valmistui toukokuussa Yhteysviranomaisena toimiva Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) piti ohjelman nähtävillä heinä-elokuussa ja yleisötilaisuus järjestettiin ELY-keskuksen lausunto ohjelmasta saatiin , jonka mukaisesti selostusvaiheen laadinnassa edettiin loppuvuoden ajan. YVA-selostuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä. YVA-menettely päättyy ELY-keskuksen lausuntoon alkusyksyn aikana. Suunnitelma Lappeenrannan jätevesien käsittelystä ja jätevesien johtamisesta vesistöön on toimitettava vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien pohjavedenottamoiden tutkiminen talousveden saannin turvaamiseksi Haukilahdessa vuonna 2012 tehtyjen koepumppausten jatkoksi toimitettiin vuonna 2013 vedenhankinnan lupahakemus aluehallintovirastolle (AVI) käsiteltäväksi. Joutsenonkankaan pohjavesistä löytyneet liuotinpitoisuudet ovat painottaneet uusien vedenottamoiden tarpeellisuutta. 16 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2013

17 Useita ympäristöhankkeita Lämpövoima osallistui yhteistyössä kaupungin ympäristötoimen kanssa Lappeenrannan pohjavesien suojelusuunnitelman laadintaan, josta valmistui raportti tammikuun 2014 alussa. Oravaharjun puhdistamon ympäristöluvan tarkistushakemus toimitettiin Aluehallintovirastoon vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuonna 2013 käynnistyneeseen valtakunnalliseen Haital listen ja vaarallisten aineiden selvityshankkeeseen osallistuttiin Toikansuon ja Oravaharjun puhdistamoiden osalta. Hankkeen tavoitteena on tutkia lista aineita, joita ympäristö viranomaisten ohjeiden mukaan tullaan tulevaisuudessa edellyttämään tai joille on ehdotettu tulevia raja-arvoja säädösluonnoksissa. Näytteet Toikansuon puhdistamon tulevasta ja lähtevästä sekä Oravaharjun puhdistamon lähtevästä vedestä otettiin joulukuussa Raportointi valmistuu vuoden 2014 puolella. LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY AVAINLUKUJA (milj. ) Liikevaihto ,5 Liikevoitto -0,2 0,1 0,8 Tilikauden voitto/tappio 0 0 0,005 Investoinnit 2,7 9,8 2,2 Taseen loppusumma 25,1 34,3 33,6 Omavaraisuusaste (%) 37,1 32,9 33,5 Vak.henkilöstö (lkm) Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus

18 18 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2013

19 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013 Konsernin rakenne ja yhtiön osakkeet Lappeenrannan Energia -konsernin muodostaa Lappeenrannan kaupungin kokonaan omistama Lappeenrannan Energia Oy ja sen 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan Verkonrakennus Oy. Lappeenrannan Energia Oy hankkii ja myy sähköä, kaukolämpöä, maakaasua ja höyryä. Lappeenrannan Lämpövoima Oy tuottaa yhteistuotantovoimalaitoksessaan sähköä ja kaukolämpöä emoyhtiölleen ja vastaa puhtaan veden tuotannosta sekä jäteveden käsittelystä Lappeenrannan alueella. Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa, käyttää, rakennuttaa ja ylläpitää vesi-, jätevesi-, sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuverkkoja. Lisäksi Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n liiketoimintana on siirtää energiaa sekä myydä ja siirtää vettä asiakkaille. Lappeenrannan Verkonrakennus Oy rakentaa, käyttää ja kunnossapitää edellä mainittuja verkkoja sekä ulkovalaistusverkkoa. Osakkuusyritys Kaukaan Voima Oy tuottaa Lappeenrannan Energia Oy:lle biopolttoaineella sähköä ja kaukolämpöä. Vuosi 2013 oli Lappeenrannan Energia Oy:n 11. tilikausi Lappeenrannan Energia Oy:n osakkeiden määrä on kpl ja osakkeen nimellisarvo on euroa. Yhtiöllä on yksi osakelaji. Kaukaan Voima Oy on Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiö (46 %). Vainikkalan Vesi Oy on Lappeenrannan Energia -konsernin osakkuusyhtiö (45 %). Olennaiset tapahtumat tilikaudella Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen tuotanto sujui ympäristöystävällisesti ilman ympäristölupaehtojen ylityksiä. Kaikki laitoksella syntynyt tuhka meni hyötykäyttöön. Laitoksella oli tammikuussa tulistinvaurio, jonka vuoksi tuotanto oli keskeytynyt noin kahden viikon ajan. Turpeen ja maakaasun osuus polttoaineista jäi vain noin 12 %:iin ja biopolttoaineiden osuus säilyi ennätyksellisen korkealla, noin 88 %:n tasolla. Yhtiö on osakkaana Hyötytuuli Oy:ssä ja sen tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus säilyi kohtuullisen tuulivuoden ansiosta noin 10,7 GWh:ssa. Hyötytuuli Oy jatkoi usean tuulipuiston kehittämistä, mutta investointitasolle niissä päästään vasta tulevina vuosina. Toinen tuulivoimayhtiö, jossa Energia on osakkaana, TuuliSaimaa Oy, sai toteutukseen vuoden 2013 aikana ensimmäisen tuulivoimapuistonsa Lappeenrannan Muukkoon. Puiston seitsemän tuuli turbiinia tuottavat vuosittain sähköä yli 45 GWh. Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n kaasuturbiinit siirtyivät vuokrasopimuksen mukaisesti vuoden 2013 alusta Fingrid Oyj:lle varatehoksi. Muutokseen liittyvät investoinnit saatiin valmiiksi alkuvuodesta. Lappeenrannan Energiaverkot Oy sai vuoden loppuun mennessä lähes valmiiksi AMR-investointinsa. Ainoastaan pieni osa kesämökeistä ym. hankalista asennuspaikoista on enää ilman kaukoluettavaa mittaria. Sähkön hinta tukkumarkkinalla nousi verrattuna edelliseen vuoteen säilyen kuitenkin maltillisella tasolla. Tukkuhinta pohjois maisella tasolla (ns. systeemihinta) oli 38,10 (31,20) /MWh ja Suomen hinta-alueella 41,16 (36,64) /MWh. Hinta tason nousu perustui edellisvuotta heikompaan vesi tilanteeseen. Kivihiilen ja päästöoikeuksien maailmanmarkkinahinnat laskivat ja talouden tilanne oli edelleen heikko. Vuonna 2013 sähkön kokonaishankinta oli 746,8 (801,5) GWh ja kaukolämmön 646,6 (700,0) GWh. Sähkön kokonaishankinta pieneni 7,3 % ja kaukolämmön 8,1 %. Lämmitystarveluvun mukaan vuosi 2013 oli selvästi normaalia lämpöisempi. Vuoden 2013 lämmitystarveluku oli 4031, kun se normaalivuonna Lappeenrannassa on Lappeenrannan Energia Oy:n kaukolämmön myyntihinnat nousivat tammikuun ja joulukuun alussa. Sähkön ja maakaasun myyntihintoja tarkistettiin joulukuun alussa. Sähkön siirtohintoja tarkistettiin 5 %:lla ja 8 %:lla alkaen. Veden käyttömaksuja korotettiin 10 % alkaen ja veden perusmaksuja 10 % perus maksuperusteen muutoksen yhteydessä alkaen alkaen korotettiin 10 % veden käyttö- ja perusmaksuja lukuun ottamatta pienintä mittarikokoa ( 20 mm), joka jätettiin ennalleen. Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus

20 Sähkön myyntihinnat olivat valtakunnallisessa keskiarvossa ja kaukolämmössä hieman valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Kaukolämmön CO 2 -ominaispäästöt olivat noin 86,0 ton/mwh kun sen valtakunnallinen keskiarvo oli 175 ton/mwh. Kaukolämmössä biopolttoaineiden osuus oli noin 67,0 % kun valtakunnallinen keskiarvo oli 29 %. Taloudellinen kehitys Konsernin liikevaihto kasvoi 1,7 % edellisvuodesta ollen 121,4 (119,3) milj. euroa. Emoyhtiön liikevaihto pieneni -2,4 % edellisvuodesta ja oli 75,2 (77,0) milj. euroa. Henkilöstö Vakinaisia henkilöitä oli vuoden lopussa 220 (216) ja määrä aikaisia 17 (31, joista osa-aikaisia 6). Henkilöstön keski-ikä oli 47,2 (46,8) vuotta vuoden lopussa. Koko kon sernissa jäi vuoden aikana eläkkeelle yhteensä 5 (13) henkilöä. Vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin 9 (10) henkilöä. Maksetut palkat ja palkkiot (Milj. ) Emo 2,3 2,2 2,2 Konserni 10,0 10,2 10,7 Henkilöstö keskimäärin Emo Konserni Konsernin liikevoitto kasvoi 0,8 milj. euroa edellisvuodesta ja oli 12,4 (11,6) miljoonaa euroa. Emoyhtiön liikevoitto oli 5,5 (5,0) milj. euroa. Konsernin tilikauden tulos oli 1,1 (0,9) milj. euroa ja emoyhtiön 4,3 (1,8) milj. euroa. Investoinnit Konsernin investoinnit olivat 26,7 (30,8) milj. euroa. Investoinneista 3,6 milj. euroa kohdistui sähköverkkoihin, 0,2 milj. euroa sähköasemaan, 4,8 milj. euroa sähkömittareihin. Lämpö verkkoihin investoitiin 2,9 milj. euroa ja vesi- ja jätevesiverkkoihin 5,8 milj. euroa. Rahoitus Konsernin korolliset velat olivat 200,6 (192,6) miljoonaa euroa, josta velka Lappeenrannan kaupunkikonsernille oli 119,9 (123,5) milj. euroa. Likvidit varat olivat vuoden lopussa 0,8 (1,4) miljoonaa euroa. Myynnin kehitys (Milj. ) ero % Sähkön myynti (ulkoinen) 39,0 39,3 40,1 2,0 Sähkön siirto 19,6 21,0 20,2-3,8 Lämmön myynti (ulkoinen) 23,3 25,4 26,2 3,1 Lämmön siirto 8,5 8,9 8,9 0 Kaasun myynti 3,3 4,7 4,3-8,5 Kaasun siirto 2,1 2,5 2,6 4,0 Vesi 10,3 13,6 14,4 5,9 Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: Emo Konserni Liikevaihto Milj. 71,4 75,4 75,2 109,4 119,3 121,4 Liikevoitto milj. 3,3 5,0 5,5 9,2 11,6 12,4 Liikevoitto/tappio % 4,7 6,5 7,4 8,5 9,7 10,2 OPO:n tuotto % 2,6 7,9 8,0-1,5 4,6 5,4 Omavar.aste % 12,3 11,8 11,7 7,1 7,1 6,4 20 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2013