Lausunto Lausunto oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta; Laukaassa sijaitseva Kuhankosken sotilasvirkatalo

Transkriptio

1 Lausunto OKM/126/050/ Senaatti-kiinteistöt PL HELSINKI Viite Asia Lausunto oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta; Laukaassa sijaitseva Kuhankosken sotilasvirkatalo Senaatti-kiinteistöt on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä lausuntoa Laukaassa sijaitsevan Kuhankosken sotilasvirkatalon (kiinteistötunnus ) luovuttamisesta valtiolta. Senaatti-kiinteistöjen mukaan kohde ei kuulu valtion kiinteistöstrategian mukaisesti omistettaviin kohteisiin ja Senaatti-kiinteistöt valmistelee kiinteistön myyntiä. Laissa oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta (973/2002) on 12 :ssä todettu, että opetus- ja kulttuuriministeriöltä on pyydettävä lausunto, jos luovutettavalla kiinteistövarallisuudella saattaa olla huomattava merkitys kiinteiden muinaisjäännösten rauhoittamisen kannalta. Lain 4 :n 2 momentin 2 kohdan mukaan sellaista kiinteistövarallisuutta, jonka merkitys kiinteiden muinaisjäännösten rauhoittamisen kannalta on erittäin huomattava, ei saa luovuttaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on saanut asiassa edelleen lausunnon Museovirastolta. Kiinteistön alueella sijaitsee kaksi muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä, Iso-Kuhajärvi niminen kalliomaalus ja Kuhankoski Vanhapaikka niminen talonpohja. Muinaisjäännökset on tarkemmin kuvattu liitteenä olevassa Museoviraston lausunnossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanta Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa lausuntonaan ettei kiinteistön luovuttamiselle ole oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain 4 :ssä tarkoitettua estettä kiinteiden muinaisjäännösten rauhoittamisen kannalta. Myynnin yhteydessä tulee huolehtia, että tuleva omistaja on tietoinen kiinteistön alueella sijaitsevista muinaisjäännöksistä ja niihin liittyvistä muinaismuistolain asettamista maankäytön rajoituksista, jotka on otettava huomioon jatkokäyttöä suunniteltaessa. Ilman lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Mikäli alueelle tullaan suunnittelemaan maahan kajoavia toimenpiteitä, tulee Museovirastoon olla yhteydessä jo suunnittelua käynnistettäessä.

2 OKM/126/050/ (2) Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Liitteet MV Lausunto LAUKAA, Kuhankosken luovutus, muinaisjäännökset Tiedoksi Museovirasto

3 Lausunto MV/124/ / (3) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL VALTIONEUVOSTO Viite Asia LAUKAA, Kuhankosken luovutus, muinaisjäännökset Senaatti kiinteistöt valmistelee Laukaan kunnassa sijaitsevan kiinteistön (Kuhankosken sotilasvirkatalo) luovuttamista. Kiinteistössä on viimeksi toiminut erityisammattikoulu ja se käsittää rakennettua ympäristöä noin 20,1 ha sisältäen Senaatti kiinteistöjen mukaan 19 rakennusta, peltoa n. 8,8 ha sekä metsämaata n. 52,1 ha. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Museoviraston lausunnon siitä, onko kiinteistön rakennuksilla oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain (973/2002) 12 :ssä tarkoitettua merkitystä kiinteiden muinaisjäännösten suojelemisen kannalta. Kiinteistöä Kuhakosken sotilasvirkatalo koskevat Keski-Suomen maakuntakaavan merkinnät: Taajamatoimintojen alue (A), suojavyöhyke (sv, merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava), suojavyöhyke (sv4, merkinnällä osoitetaan Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suojavyöhyke), valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, muinaismuisto (merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus). Osalle alueesta sijoittuu myös Kanavareitin rantayleiskaava, osa-alue III, Torronselkä. Alueen rakennuksista on tehty kuntoarvio (ISS Proko Oy, ). Rakennusten ja laitosympäristön piirteitä ei ole selvitetty tai inventoitu rakennus- tai kulttuurihistorian kannalta. Kiinteistön nimi, Kuhankosken virkatalo, muistuttaa alueen valtiokäytön alkuvaiheista. Virkatalon päärakennus paloi vuoden 1900 vaiheilla ja rakennettiin pian uudelleen samaan paikkaan (Alatalo, kuntotutkimuksessa Koskela). Kuhankosken tyttökoti aloitti toimintansa alueella 1920-luvun alkupuolella ja perustettiin virallisesti vuonna Tuosta eteenpäin alue rakentui pääpiirteiltään luonteenomaiseksi valtion laitosalueeksi. Tyttökotia seurasi ensin opetuskoti ( ) ja viimeksi erityisammattikoulu. Vaiheet ilmenevät selkeästi laitoksen rakennuskannassa ja viherympäristössä. Entisenä koulukotina laitos liittyy osaksi valtion koulukotien 1800-luvun lopulla käynnistynyttä valtakunnallista rakennusohjelmaa ja edustaa sen tulosten joukossa 1920-luvun koulukotirakentamista. Laitosalueen rakennuksista ainakin neljä periytyy tyttökodin perustavasta rakennusvaiheesta. Kiinteistöllä on ainakin seuraavat rakennukset: - Päivälä, päärakennus, Mäntylä, koulurakennus, luku - Muurahainen, rakennettu tyttökodin käyttöön, 1920 luvun loppu - Taitojen talo, opetustila, 1999 PL 913, Helsinki, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, puh , faksi ,

4 2 (3) - Alatalo (Koskela), asuinrakennus, myöhemmin leipomo, n Rakennuksista vain Päivälä on suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella (480/1985). Suojelupäätös on vuodelta Kaksikerroksinen, hirsinen rakennus valmistui 1925 tyttökodin päärakennukseksi. Sen on suunnitellut Vaasan lääninarkkitehti A.W. Stenfors ja se edustaa 1920-luvun klassistisvaikutteista laitossuunnittelua. Keskeisellä paikalla sijaitseva, ulkoasultaan näyttävä Päivälä hahmottuu alueen päärakennukseksi myös nykyisessä laitosympäristössä. Tänään arvioiden vuoden 1992 suojelupäätös on varsin puutteellinen perusta nykyisen laitosalueen vaalimiselle rakennettuna kulttuuriympäristönä. Kokonaisuudessaan on kysymys valtion historiallisesta laitosympäristöstä, jonka monenikäinen rakennuskanta ja viherympäristön ominaisuudet sisältävät lukuisia kulttuurihistoriallisesti merkityksellisiä ja täten vaalittavia piirteitä. Kokonaisuuden tärkeä osa on uusin, historialliseen ympäristöön taitavasti sovitettu rakentaminen, jonka tuloksista vuosituhannen vaihteessa valmistunut opetustila, Taitojen talo, ansaitsee erityisen huomion. Kuhankosken laitosalueen tuntemusta tulisi syventää ja tarkentaa yhtäältä suojeluntavoitteiden täsmentämiseksi, toisaalta sen varmistamiseksi, että mahdollisen luovutuksen jälkeisten alueeseen ja rakennuksiin kohdistuvien muutostarpeiden ja muutossuunnitelmien valmisteluun ja kulttuurihistorialliseen arviointiin on käytettävissä riittävä pohja-aineisto. Museovirasto esittää, että myyjä teettäisi laitosalueesta (rakennuskannasta ympäristöineen) kulttuuriympäristöselvityksen ja tarpeen mukaan ainakin osasta rakennuksia yksityiskohtaisen rakennushistoriaselvityksen. Selvitysten puuttuminen ei tässä tapauksessa ole este luovutukselle. Museovirasto pitää tarpeellisena, että museoviranomaisilla on luovutuksen jälkeen mahdollisuus uutta omistajaa hyödyttävästi ja viimeistään mahdollisessa asemakaavaprosessissa täsmentää arvioitaan kohteen suojelun ja vaalimisen tavoitteista laadittavien selvitysten valmistuttua ja niiden pohjalta. Lausuntopyyntö käsittää koko Kuhankosken sotilasvirkatalon kiinteistön. Karttojen perusteella näyttäisi siltä, että kiinteistön rajauksen sisään kuuluu myös alueen pohjoisosassa sijaitseva Puustellin työkeskuksen rakennettu ympäristö. Se on liittynyt erityisammattikoulun toimintaan tarjoamalla vajaatyökykyisille henkilöille tuettua työtoimintaa ja ohjausta. Alueella on erilaisia käsityöverstaita ja vuokrattavia juhlatiloja. Mikäli nämä rakennukset kuuluvat luovutuksen piiriin, on myös ne huomioitava em. alueselvityksessä. Jos valtion omistamien rakennusten suojelua koskevien säännösten nojalla aiemmin suojeltu valtion omistama rakennus luovutetaan toiselle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on pantava vireille rakennuksen suojelua koskeva asia (Laki rakennusperinnön suojelemisesta, 498/2010, 11). Luovuttajan on ilmoitettava rakennuksen luovuttamisesta viivytyksettä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Museovirasto ei näe luovutuslain 4 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä kiinteistön luovuttamiseen valtiolta. Myös muilla alueen rakennuksilla kuin asetuksella suojellulla Päivälällä on kulttuurihistoriallista arvoa, tulevan LaRS prosessin on hyvä tarkastella koko aluetta. Myyjän on huolehdittava, että uusi omistaja on selvillä edellä mainitusta prosessista sekä arvoista, jotka on huomioitava alueen tulevassa käytössä. Alueella sijaitsee kaksi muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä, Iso-Kuhajärvi -niminen kalliomaalaus ( , tunnus muinaisjäännösrekisterissä) ja Kuhankoski Vanhapaikka -niminen talonpohja ( ,

5 tunnus muinaisjäännösrekisterissä). Kalliomaalaus on puoliluolassa, joka sijaitsee Iso Kuhajärven itärannalla, Kuhankosken erityisoppilaitoksen päärakennuksesta noin 200 m lounaaseen ja vajaat 3 metriä järven rannasta. Talonpohja 1700-luvun sotilastorpasta sijaitsee Kuhankoskesta alle 200 m pohjoisluoteeseen ja runsaat 130 m kasvihuoneesta koilliseen, Vanhapaikan eteläosassa, pellon reunassa. Kohteisiin voi tutustua lähemmin Museoviraston ylläpitämän Kulttuuriympäristön rekisteriportaalin kautta osoitteessa Muinaisjäännösten osalta sekä myyjän että ostajan on huomioitava muinaismuistolain määräykset. Ilman lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty (MML 1 ). 3 (3) Yli-intendentti Intendentti Helena Taskinen Kaija Kiiveri-Hakkarainen Tiedoksi OKM/Päivi Salonen

6

7

8

9