Tiedonkeruu: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain 2014

Transkriptio

1 1(29) Tietosisältö Tiedonkeruu: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain 2014 Tässä ohjeessa esitellään tarkemmin Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain - tiedonkeruun ja tilaston tietosisältö ja luokitukset. Aluksi kerrotaan yleisemmin tiedonkeruu- ja tilastointiperusteista, minkä jälkeen esitellään rivikohtainen sisältö ja luokitukset taulukoittain. Aluksi esitellään emokunnan tuloslaskelma, investoinnit ja tase sitten liikelaitosten vastaavat taulukot. Ohjeistuksessa on soveltuvin osin käytetty lähteinä seuraavia yleisohjeita: Yleisohje kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä 2007, Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta 2006, Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta 2010, Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta 2011, Tililuettelomalli kunnille ja kuntayhtymille 2012 sekä Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset Tiedonkeruuperusteet Kunnat ja kuntayhtymät täyttävät taulukot 1-3. Taulukot 4-6 ja 7-9 täyttävät ne kunnat ja kuntayhtymät, joilla on tilastointivuonna ollut omia liikelaitoksia. Liikelaitoskuntayhtymät täyttävät ainoastaan liikelaitostaulukot. Taulukot 1 Tuloslaskelma, 2 Investoinnit ja 3 Tase: Taulukot 1, 2 ja 3 koskevat emokuntaa tai -kuntayhtymää. Taulukossa 1 toimintamenot ja -tulot vastaavat taloustilaston (osa II) käyttötaloustaulukkoa ja taulukko 2 investointitaulukkoa. Neljännesvuositilasto ja vuositilasto ovat näiltä osin vertailukelpoiset. Kunnan liikelaitos-mallia noudattavia liikelaitoksia ei yhdistetä taulukoihin 1, 2 ja 3 "rivi riviltä" vaan ne käsitellään omissa taulukoissaan. Kunnan tällaiselle liikelaitokselleen antamat lainat sisältyvät kunnan lainanantoon ja lainasaamisiin, liikelaitoksen kunnalle maksamat korot ovat kunnan korkotuloa ja korvaus peruspääomasta kunnan muuta rahoitustuloa. Peruspääomasijoitus kunnan liikelaitokseen on kunnan investointimenoa. Huom! Taulukkoon 3 tulee laittaa kunnan ja liikelaitosten väliset sisäiset erät sektorijaon mukaisesti siten, että yrityssektorin liikelaitokset kuuluvat sektoriin Muut ja paikallishallintosektorin liikelaitokset sektoriin Kunnat ja kuntayhtymät. Esimerkiksi pitkäaikaisiin lainasaamisiin ko. sektorijaon mukaisesti kunnan pitkäaikaiset lainasaamiset liikelaitoksilta. Yhdystilit käsitellään tilastossa taulukon 3 rahojen ja pankkisaamisten oikaisuna ja liikelaitostaulukoissa samalla tavalla kuin niiden ulkoisessa tilinpäätöksessä. Lukuihin sisällytetään sisäiset erät, ml. kunnan/kuntayhtymän ja sen liikelaitosten väliset suoritukset. Saman tehtäväluokan sisäiset erät eliminoidaan taloustilaston (osa II) mukaisesti. Huom! Palvelun sisäistä ostoa (tilaajan ostomenoa ja tuottajan myyntituloa) ei myöskään sisällytetä tilastoon tilaajatuottaja -mallia käytettäessä, jos palvelun tuottajana on kunnan oma taseyksikkö, jonka menot ja tulot sisältyvät käyttötalousosaan. Kirjanpidollisesti eriytetyn taseyksikön tiedot sisällytetään taulukoihin 1, 2 ja 3. Taseyksikön kunnalle maksamia korkoja ei kuitenkaan lueta korkotuloihin ja korkomenoihin.

2 2(29) Taulukot 4-6 Paikallishallintosektorin liikelaitokset sekä 7-9 Yrityssektorin liikelaitokset: Lukuihin sisällytetään sisäiset erät, ml. kunnan/kuntayhtymän ja sen liikelaitosten väliset suoritukset. Samalla tehtäväluokalla olevien liikelaitosten väliset ostot ja myynnit eliminoidaan taloustilaston (osa II) mukaisesti. Taulukot 4 Tuloslaskelma, 5 Investoinnit ja 6 Tase koskevat paikallishallintosektorin liikelaitoksia, joita ovat taloustilaston (osa II) tehtäväluokissa , ja 750 käsiteltävät liikelaitokset. Myös taseyksikkönä käsiteltyjen rahastojen tiedot kerätään taulukoissa 4-6. Näiden liikelaitosten tiedot kerätään jokaisella neljänneksellä. Taulukot 7 Tuloslaskelma, 8 Investoinnit ja 9 Tase koskevat yrityssektorin liikelaitoksia, joita ovat taloustilaston (osa II) tehtäväluokissa 610 Vesihuolto, 620 Energiahuolto, 625 Jätehuolto, 630 Joukkoliikenne, 640 Satama käsiteltävät liikelaitokset. Näiden liikelaitosten tiedot kerätään vain neljännellä neljänneksellä. Liikelaitoksen tehtäväluokan voi tiedustella Tilastokeskukselta (kuntatalous.neljanneskeruu@tilastokeskus.fi). Neljännekset: Tuloslaskelma ja investointitiedot (taulukot 1, 2, 4, 5) kerätään kumulatiivisina vuoden alusta, ts. kertymänä vuoden alusta. Tasetiedot kerätään neljänneksen lopun tilanteen mukaan. Neljänneksien päättymispäivät ovat: 1. Neljännes Neljännes Neljännes Neljännes

3 3(29) 1. TULOSLASKELMA, kunta / kuntayhtymä Toimintatuotot Toimintatuottoja ovat myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset, muut toimintatuotot. Tilastossa mukaan luetaan sisäiset erät Myyntituotot Myyntituottoja ovat tulot tavaroista ja palveluksista, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan. Myyntituottoja ovat lisäksi kotikuntakorvaukset, kotikuntalakiin perustuvat korvaukset ja täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset valtiolta. Tähän erään sisällytetään niin valtiolta, kunnilta, kuntayhtymiltä kuin muiltakin saadut myyntituotot. Tilastossa eritellään lisäksi kuntayhtymiltä ja kunnilta saadut myyntituotot sekä sisäiset myyntituotot Myyntituotot kunnilta ja kuntayhtymiltä Tähän erään sisällytetään kunnilta ja kuntayhtymiltä saadut myyntituotot (sektoriluokitus ohjeen lopussa) Sisäiset myyntituotot (ml. tuotot omilta liikelaitoksilta) Tähän erään sisällytetään kunnan/kuntayhtymän sisäiset myyntituotot Maksutuotot Maksutuottoja ovat asiakasmaksut ja muut maksut niistä tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Tällaisia maksutuottoja ovat mm. terveydenhuollon asiakasmaksut kuten terveyskeskus-, poliklinikka- ja laitoshoidon maksut, sosiaalitoimen sosiaalipalvelu ja laitoshoidon maksut, kurssimaksut, pysäköinti- ja lomituspalvelut. (TEM, 2011.) Huom. Ateriamaksuista saadut tulot ovat myyntituottoja, eivät maksutuottoja Valmistevarastojen muutos Valmistevarastojen muutos kirjataan tilastoon samoin perustein kuin kunnan/kuntayhtymän tuloslaskelmaan Valmistus omaan käyttöön Valmistus omaan käyttöön kirjataan tilastoon samoin perustein kuin kunnan/kuntayhtymän tuloslaskelmaan Toimintakulut Toimintakuluja ovat Henkilöstökulut, Palvelujen ostot, Aineet, tarvikkeet ja tavarat, Avustukset sekä Muut toimintakulut

4 4(29) Lisäksi tilastossa eritellään omiin alaeriinsä Palkat ja palkkiot, Henkilösivukulut, Asiakaspalvelujen ostot, Muiden palvelujen ostot, Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä Avustukset Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilösivukuluihin sisällytetään eläkekulut sekä muut henkilöstökulut. Henkilösivukuluissa esitettäviä eläkekuluja ovat eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet. (Kuntaliitto, 2012.) Asiakaspalvelujen ostot Asiakaspalvelut ovat kuntalaisille tarkoitettuja lopputuotepalveluja, joita kunta ostaa muilta palvelujen tuottajilta.(kuntaliitto, 2012) Asiakaspalvelujen ostoja voivat olla ainoastaan kunnan omille kuntalaisille ostamat palvelut, esim. isäntäkunnan sopimuskunnille välittämät palvelut kirjataan muiden palvelujen ostoihin. Huom! Asiakaspalvelujen ostoihin sisällytetään myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausmenot sekä kotikuntalakiin perustuvat korvausmenot. Huom! Asiakaspalveluina ei pidetä muita kuin ns. lopputuotepalveluja. Ns. kollektiivipalvelujen ostot, esimerkiksi teiden kunnossapitopalvelut, elintarviketutkimusten ostot, muun ympäristöterveydenhuoon tai eläinlääkäripalvelujen ostot, palo- ja pelastustoimen palvelujen ostot eivät ole asiakaspalvelujen ostoja. (Kuntaliitto, 2012.) Asiakaspalvelujen ostot valtiolta Asiakaspalvelujen ostoja valtiolta ovat esimerkiksi valtion sairaaloilta ostetut hoitopalvelut.(kuntaliitto, 2012) Huom! Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausmenot ja -tulot kirjataan sille sektorille, johon oppilas on sijoitettu. Mikäli oppilas on sijoitettu toisen kunnan kouluun, kirjataan kotikuntakorvausmenot asiakaspalvelujen ostoihin kunnilta. Yksityisiin kouluihin sijoitettujen oppilaiden kotikuntakorvausmenot kirjautuvat asiakaspalvelujen ostoihin muilta Asiakaspalvelujen ostot kunnilta (ml. ostot kuntien liikelaitoksilta) Asiakaspalvelujen ostoja kunnilta ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen ostot toiselta kunnalta sekä esi- ja perusopetuspalvelujen kotikuntakorvaukset. Tähän ei sisällytetä kunnan sisäisiä ostoja paitsi asiakaspalvelujen ostot kunnan omalta liikelaitokselta. (Kuntaliitto, 2012.) Huom! Kotikuntalain tai sosiaalihuoltolain perusteella toiselle kunnalle maksettavat korvaukset kirjataan tähän erään Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä (ml. ostot kuntayhtymien liikelaitoksilta) Jäsenkunnan maksuosuudet kuntayhtymän käyttömenoihin ovat yleensä asiakaspalvelujen ostoja. Poikkeuksena ovat sellaiset maksuosuudet, jotka eivät aiheudu asiakaspalvelujenhankkimisesta kuntalaisille, esimerkiksi osuus yhdyskuntasuunnittelun kustannuksiin, palo- ja pelastustoimen palvelut, eläinlää-

5 5(29) käripalvelut ja muut ympäristöterveydenhuollon palvelut. Nämä kuuluvat menolajiin Muiden palvelujen ostot. (Kuntaliitto, 2012.) Asiakaspalvelujen ostot muilta Vastaavalla tavalla palvelujen ostot muilta palvelujen tuottajilta edellä olevan asiakaspalvelujen oston määrittelyn mukaisesti, mm. perhehoitajan palkkio (sen sijaan perhehoidon kulukorvaukset kuuluvat muiden palvelujen ostoihin), esiopetus- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan osto seurakunnalta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. (Kuntaliitto, 2012) Muiden palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ovat kunnan suoritetuotannossaan käyttämiä palveluja. Myös henkilöstölle hankitut sosiaali-, terveys-, opetus- ja kulttuuripalvelut kirjataan palvelujen ostoihin. (Kuntaliitto, 2012.) Huom! Toisille kunnille välitetyt palvelujen ostot kirjataan tähän (esim. isäntäkunnan sopimuskunnille ostamat palvelut) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin kuluu mm. toimisto- ja koulutarvikkeet, kirjallisuus, elintarvikkeet, vaatteisto, lääkkeet ja hoitotarvikkeet, siivous- ja puhdistusaineet, poltto- ja voiteluaineet, lämmitys, sähkö ja vesi, kalusto, rakennusmateriaali ja muu materiaali. (Kuntaliitto, 2012.) Avustukset Tilastossa avustukset jaetaan kotitalouksille ja yhteisöille maksettuihin avustuksiin Avustukset kotitalouksille Huom! Palvelusetelit ovat avustuksia kotitalouksille. Erään Avustukset kotitalouksille kirjataan lisäksi: Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuen kuntalisä Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tuen kuntalisä Omaishoidon tuki Toimeentulotuki Kuntouttava työtoiminta Vammaisille annetut avustukset Koulumatkatuki Vastaanottoraha maahanmuuttajille [2012] Käyttöraha maahanmuuttajille [2011] Muut avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Muille kuin kotitalouksille myönnettävät avustukset.

6 6(29) Toimintakate (+ tai -) Verotulot Kunnan tulovero kirjataan tilinpäätöksessä verohallinnon tilitysten suoritusajankohdan mukaan ao. tilikauden verotuloksi. (Kuntaliitto, 2012.) Valtionosuudet Suoraan tuloslaskelman valtionosuuserään sisältyvät käyttötalouden valtionosuudet ja -avustukset, jotka perustuvat yleiseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja joilla ei ole käyttökorvauksen tai maksun luonnetta. Näitä valtionosuuksia ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus, opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ja harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. (Kuntaliitto, 2012.) Korkotuotot Korkotuotoissa ilmoitetaan antolainoista, muista sijoituksista ja talletuksista sekä maksuliikennetileiltä saadut korkotuotot suoriteperusteen mukaisesti jaksotettuna. (Kuntaliitto, 2012.) Siitä: Korkotuotot antolainoista liikelaitoksille Tähän eritellään korkotuotoista ne korkotuotot, jotka on saatu antolainoista kunnan / kuntayhtymän omille liikelaitoksille Muut rahoitustuotot Muihin rahoitustuottoihin sisällytetään verotilityskorot ja -korotukset, osingot ja osuuspääomien korot, verotilin korot, liikelaitoksen tai muun taseyksikön peruspääoman tuotto, korvaus jäännöspääomasta laskennallisesti eriytetyltä liiketoiminnalta, viivästyskorot, koronvaihtosopimuksen korkotuotot sekä kurssivoitot rahoituslainoista ja arvopapereiden myyntivoitot. (Kuntaliitto, 2012.) Muista rahoitustuotoista eritellään lisäksi omiin alaeriinsä: Osinkotuotot ja osuuspääomien korot Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Korkokulut Korkokuluihin kuuluvat pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista lainoista maksetut korot. (Kuntaliitto, 2012.) Muut rahoituskulut Muita rahoituskuluja ovat mm. korvaus peruspääomasta liikelaitokselta tai muulta taseyksiköltä tai korvaus jäännöspääomasta laskennallisesti eriyteltynä liiketoiminnalta (kunnalle). Muita rahoituskuluja ovat lisäksi mm. verotilityskorot, verotilin korot, viivästyskorot, koronvaihtosopimuksen korkokulut, takaus-, luotto- ja luottokorttiprovisiot samoin kuin muut koron lisäksi rahoituslainasta johtuvat kulut kuten esim. kurssitappiot sekä lainasaamisiin ja rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden ja muiden sellaisten rahoitusvarojen arvonalentumiset. Lainasaamisista aiheutuneet luottotappiot, myös sosi-

7 7(29) aalisen luototuksen luottotappiot, ovat muihin rahoituskuluihin sisältyviä arvonalentumisia. (Kuntaliitto, 2012.) Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Poistoissa ja arvonalentumisissa esitetään suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja Satunnaiset kulut Satunnaisia tuottoja ja kuluja ovat sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Satunnaisia tuottoja ja kuluja saattaa syntyä mm. toiminnan lopettamisesta aiheutuvasta suurehkosta käyttöomaisuuden myyntivoitosta tai -tappiosta7 tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistusosuuksien luovuttamisesta tai näiden yhteisöjen purkamisesta tai fuusioitumisesta. (Kuntaliitto, 2012.) Tilikauden tulos

8 8(29) 2. INVESTOINNIT, kunta / kuntayhtymä Investointimenot ovat sekä osakkeiden ja osuuksien ostoja että aineettomia ja aineellisia pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeja. (KTM, 2006.) Investointimenot ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot sekä rahoitusosuudet investointeihin esitetään suoriteperusteisena. Investointimenona esitetään myös hankintameno tai sen osa, joka on katettu investointivarauksella tai -rahastolla. Investointien ennakkomaksut käsitellään kuten investoinnit. (KTM, 2006.) Tässä tilastossa investointimenot ja -tulot käsitellään samalla tavalla kuin rahoituslaskelmassa. Huom! Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat tulee peruskunnan/kuntayhtymän osalta kirjata suoraan tavaratyypeille Maa- ja vesialueet Erään Maa- ja vesialueet sisällytetään maa- ja metsäalueet, rakennetut ja rakentamattomat tontit, koskitilat ja vesialueet. Aktivoitavaan hankintamenoon lasketaan mukaan nimellishankintahinnan lisäksi erottamis-, lainhuudatus- yms. välittömästi alueen kunnan käyttöön saattamisesta aiheutuneet menot. (TEM, 2010.) Rakennukset Rakennuksia ovat asuin-, laitos-, hallinto-, koulu-, teollisuus- ja muut rakennukset. Erään Rakennukset sisällytetään myös rakennelmat, joita ovat mm. polttoaine- ja happosäiliöt sekä kevyet esim. puusta tehdyt, usein tilapäiset varastot. (TEM, 2010.) Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteät rakenteet ja laitteet sisältää mm. maarakenteet kuten katujen, teiden ja siltojen sekä puistojen ja virkistysalueiden ja vastaavien rakenteiden hankintamenot, ei kuitenkaan maapohjan hankintamenoa vesirakenteiden kuten patojen, kanavien ja altaiden hankintamenot johtoverkostojen ja niiden laitteiden hankintamenot muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankintamenot, joita ei lueta rakennuksen hankintamenoon kuuluviksi. (TEM, 2010.) Koneet ja kalusto Erä Koneet ja kalusto sisältää kuljetusvälineet ja muut koneet ja kalusteet. Kuljetusvälineitä ovat henkilö- ja tavarakuljetuksiin tarkoitetut liikennevälineet, esim. autot, perävaunut, laivat, raitiovaunut ja invalidivaunut. Muita koneita ja kalustoa ovat mm. voimakoneet, nosto- ja siirtolaitteet, maansiirtokoneet ja liikkuvat työkoneet, maa- ja metsätalouskoneet, työstökoneet, konttori- ja tietokoneet, muut sähkökoneet ja -laitteet, tietoliikennevälineet, lääkintäkojeet, optiset instrumentit, huonekalut, soittimet ja urheiluvälineet. Rakennuksiin kiinteästi kuuluvat koneet ja laitteet eivät kuulu tähän erään vaan ne lasketaan rakennuksen hankintamenoon. (TEM, 2010.)

9 9(29) Huom! Tähän erään sisällytetään kaikki tietokonehankinnat ja niiden yhteydessä hankitut ohjelmistot sekä kaikki viestintälaitteet Muut investointihyödykkeet Investoinnit muihin aineellisiin hyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Osakkeet ja osuudet Talousarvion investointiosan toteutumassa esitetyt aktivoitavien pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluvien osakkeiden ja osuuksien hankintamenot. (Kuntaliitto, 2012b.) Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointeihin saadut rahoitusosuudet talousarvion investointiosan toteutuman mukaisesti. Rahoitusosuus voi olla valtionosuutta tai muuta rahoitusosuutta (esim. kuntayhtymällä jäsenkunnan rahoitusosuus investoinnin hankintamenoon). (Kuntaliitto, 2012b.) Tähän kirjataan niin valtiolta, kunnalta, kuntayhtymältä, EU:lta kuin muultakin taholta saadut rahoitusosuudet investointimenoihin Inv.hyöd. myyntitulot (ml. myyntivoitot) Investointihyödykkeiden myyntituloina esitetään todelliset myyntihinnat (= poistamaton hankintameno + myyntivoitto - myyntitappio) Siitä: Maa- ja vesialueiden myyntitulot Tähän eritellään investointihyödykkeiden myyntituloista maa- ja vesialueiden myyntitulot Osakkeiden ja osuuksien myyntitulot Tähän eritellään investointihyödykkeiden myyntituloista osakkeiden ja osuuksien myyntitulot Investointitulot yhteensä

10 10(29) 3. TASE ja eräitä lainatietoja, kunta / kuntayhtymä Huom! Taseen erissä käytetään sektoriluokitusta. Kunnan ja paikallishallintosektoriin kuuluvien liikelaitosten väliset erät kuuluvat sektoriin Kunnat ja kuntayhtymät. Kunnan ja yrityssektoriin kuuluvien liikelaitosten väliset erät kuuluvat sektoriin Muut. Ks. sektoriluokitus tarkemmin ohjeen lopussa Antolainasaamisten lisäykset vuoden alusta Siitä: Lainananto omille liikelaitoksille Antolainasaamisten vähennykset vuoden alusta Siitä: Lyhennykset omilta liikelaitoksilta Kunnan myöntämät lainat, jotka taseessa esitetään pysyvien vastaavien ryhmässä Sijoitukset (Joukkovelkakirjalainasaamiset, Muut lainasaamiset, Muut saamiset) käsitellään antolainasaamisten lisäyksenä tai vähennyksenä Pitkäaikaisten lainojen lisäys vuoden alusta Pitkäaikaisten lainojen vähennys vuoden alusta Pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset koostuvat alla mainittujen taseen pitkäaikaisten lainaerien lisäyksistä ja vähennyksistä tilikauden aikana: + Joukkovelkakirjalainat + Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta + Lainat julkisyhteisöiltä + Lainat muilta luotonantajilta Lyhytaik. lainojen lisäys (+) tai vähennys (-) vuoden alusta Lyhytaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset koostuvat alla mainittujen taseen lyhytaikaisten lainaerien lisäyksistä ja vähennyksistä tilikauden aikana: + Joukkovelkakirjalainat + Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta + Lainat julkisyhteisöiltä + Lainat muilta luotonantajilta TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset Pysyvien vastaavien tase-erä Sijoitukset sisältää kunnan toiminnan edistämiseksi hankitut arvopaperit, kunnan toimialaan liittyvät sijoitukset ja muut pitkäaikaiset sijoitukset. (TEM, 2010.) Osakkeet ja osuudet Erään Osakkeet ja osuudet kuuluvat pysyvään käyttöön hankitut osakkeet ja osuudet kuten palvelutoiminnan toimitilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet ja muut toimialasijoittamisen osakkeet ja osuudet. Muut osakkeet ja osuudet ovat rahoitusarvopapereita. (TEM, 2010.) Huom! Peruspääomasijoitukset liikelaitoksiin kuuluvat osakkeisiin ja osuuksiin.

11 11(29) Siitä: Kuntayhtymäosuudet Kuntayhtymäosuuksiin merkitään osuudet niissä kuntayhtymissä, joissa kunta on jäsenenä Joukkovelkakirjalainasaamiset Toimialasijoittamisen pitkäaikainen joukkovelkakirjalaina, jota on tarkoitus pitää sijoituksena juoksuajan loppuun, merkitään pysyviin vastaaviin. Sen sijaan joukkovelkakirjalainasaaminen, joka on tarkoitus realisoida maksuvalmiuden tai korkokehityksen sitä vaatiessa, merkitään vaihtuviin vastaaviin, vaikka se erääntymispäivän perusteella olisi pitkäaikainen. (Kuntaliitto, 2012.) Tilastossa joukkovelkakirjalainasaamiset tulee eritellä alla esitettyihin alaeriin Joukkovelkakirjalainasaamiset valtiolta Joukkovelkakirjalainasaamiset kunnilta ja kuntayhtymiltä Joukkovelkakirjalainasaamiset muilta Muut lainasaamiset Muut lainasaamiset ovat muita antolainoja kuin joukkovelkakirjalainoja. Toimialasijoittamiseen liittyvät antolainat kunnan tytäryhteisöille ja muiden kunnallisia palveluja tuottavien yhteisöjen pysyväisluonteiseen rahoittamiseen, esim. investointimenojen rahoittamiseen, mukaan lukien pääomalainat kuuluvat tähän ryhmään. Antolainat voivat olla korollisia tai korottomia velkakirja- tai pääomalainoja. (Kuntaliitto, 2012.) Tilastossa Muut lainasaamiset tulee eritellä alla esitettyihin alaeriin Muut lainasaamiset valtiolta Muut lainasaamiset kunnilta ja kuntayhtymiltä Muut lainasaamiset muilta Muut saamiset Erä Muut saamiset voi sisältää kunnan varsinaista toimintaa palvelevia, edellä mainittuihin tase-eriin kuulumattomia eriä, jotka ovat luonteeltaan pysyviä. Myös kunnan maksamat palautuskelpoiset liittymismaksut kirjataan tähän tase-erään. (Kuntaliitto, 2012.) VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saaminen tai sen osa on pitkäaikainen, jos se erääntyy maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua (Kuntaliitto, 2012) Pitkäaikaiset myyntisaamiset

12 12(29) Myyntisaamisia ovat varsinaiseen toimintaan liittyvän suoritteen tai palvelun luovuttamisesta syntyneet saamiset samoin kuin pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykkeiden myynnistä aiheutuneet saamiset. Myyntisaamisiin merkitään sekä myynti- että maksutuloihin perustuvat saamiset. Toteutuneet tai todennäköiset luottotappiot myyntisaamisista kirjataan muihin kuluihin. Asuntojen vuokraus on kunnan varsinaista toimintaa, mistä syystä vuokrasaamiset on perusteltua esittää myyntisaamisissa. (TEM, 2010.) Pitkäaikaiset lainasaamiset Lainasaamiset liittyvät suoranaiseen lainaustoimintaan. Lainasaamisia ovat mm. kunnan tytäryhteisöjen, kuntayhtymien sekä osakkuus- ja muiden omistusyhteysyhteisöjen ja muiden yhteisöjen toimintapääoman rahoittamiseen maksuvalmiuden tukemiseksi myönnettävät lainat (ml. konsernitilin saaminen tytäryhteisöiltä), kunnan kuntalaisille suoraan antamat asunto- ja muut lainat sekä notariaattitalletukset. (TEM, 2010.) Tilastossa Pitkäaikaiset lainasaamiset tulee eritellä alla esitettyihin alaeriin Pitkäaikaiset lainasaamiset valtiolta Pitkäaikaiset lainasaamiset kunnilta ja kuntayhtymiltä Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta Pitkäaikaiset muut saamiset Muina saamisina ilmoitetaan ne saamiset, jotka eivät kuulu edellä tarkasteltuihin saamisiin eivätkä ole siirtosaamisia (TEM, 2010.) Pitkäaikaiset siirtosaamiset Siirtosaamisia ovat mm. etukäteen maksetut korot, vuokrat ja palkat samoin kuin tilikauden päättyessä maksamatta olevat, tilikaudella syntyneet korkotulot sekä vakuutuskorvaussaamiset, joiden kirjaaminen perustuu tilikauden aikana maksuperusteella kirjattujen menojen ja tulojen suoriteperusteen mukaiseen jaksottamiseen tilinpäätöstä laadittaessa. (TEM, 2010.) Lyhytaikaiset saamiset Jos saaminen tai sen osa erääntyy yhden vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluttua, se on lyhytaikainen (KPL 4:7.1 ). (TEM, 2010.) Lyhytaikaisten saamisten alaerittelyjen määritelmät ovat oleellisilta osin vastaavat kuin pitkäaikaisten saamisten alaerittelyjen (ks. yllä) Lyhytaikaiset myyntisaamiset Lyhytaikaiset lainasaamiset Lyhytaikaiset lainasaamiset valtiolta Lyhytaikaiset lainasaamiset kunnilta ja kuntayhtymiltä Lyhytaikaiset lainasaamiset muilta Lyhytaikaiset muut saamiset Lyhytaikaiset siirtosaamiset

13 13(29) Rahoitusarvopaperit Rahoitusarvopaperit ovat rahavarojen sijoituksia tai ne on saatu maksuna myyntisaamisesta. Kaikki sijoitusluonteiset osakkeet, osuudet, joukkovelkakirjat ja muut vastaavat arvopaperisijoitukset merkitään tähän tase-erään, vaikka ne tultaisiin realisoimaan pitemmän aikavälin kuluessa. (TEM, 2010.) Tilastossa tulee eritellä rahoitusarvopaperit alla kuvattuihin alaeriin Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet sisällytetään rahoitusomaisuuteen, jos ne tullaan realisoimaan kunnan toiminnan rahoittamiseksi lyhyellä tai pitkällä aikavälillä likviditeetin tai tuottomahdollisuuksien niin edellyttäessä. Tähän kuuluvat pörssiosakkeet ja muut kassavarojen sijoittamiseksi hankitut osakkeet ja osuudet (ei pysyviin vastaaviin kuuluvat osakkeet ja osuudet eikä sijoitukset osake- tai muihin sijoitusrahastoosuuksiin). (TEM, 2010.) Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Kunnan likvidien varojen sijoituksia rahamarkkinainstrumentteihin ovat mm. valtion velkasitoumukset, sijoitustodistukset, kuntatodistukset ja yritystodistukset. (TEM, 2010.) Sijoitukset valtion velkasitoumuksiin Sijoitukset kuntatodistuksiin Sijoitukset muihin rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Toimialasijoittamisen pitkäaikainen joukkovelkakirjalaina, jota on tarkoitus pitää sijoituksena juoksuajan loppuun, merkitään pysyviin vastaaviin. Sen sijaan joukkovelkakirjalainasaaminen, joka on tarkoitus realisoida maksuvalmiuden tai korkokehityksen sitä vaatiessa, merkitään vaihtuviin vastaaviin, vaikka se erääntymispäivän perusteella olisi pitkäaikainen.(tem, 2010.) Joukkovelkakirjalainasaamiset valtiolta Joukkovelkakirjalainasaamiset kunnilta ja kuntayhtymiltä Joukkovelkakirjalainasaamiset muilta Muut arvopaperit Muina arvopapereina ilmoitetaan rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit, jotka eivät ole osakkeita tai osuuksia, sijoituksia rahamarkkinainstrumentteihin tai joukkovelkakirjalainasaamisia. Sijoitukset osakerahastoihin ja muut sijoitusrahasto-osuudet kuuluvat tähän tase-erään. (TEM, 2010.) Rahat ja pankkisaamiset Rahoilla tarkoitetaan kunnan käteisiä kassavaroja (kolikoita ja seteleitä). Pankkisaamisilla tarkoitetaan pankkien ottolainaustileillä olevia talletuksia. Pankkisaamisiin sisältyvät pankkitileillä olevat talletukset erääntymisajankohdasta riippumatta. (TEM, 2010.)

14 14(29) VASTATTAVAA Toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomia ovat Valtion toimeksiannot, Lahjoitusrahastojen pääomat ja Muiden toimeksiantojen pääomat. (TEM, 2010.) Siitä: Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaisella velalla tarkoitetaan sellaista velkaa, joka erääntyy maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua. (TEM, 2010.) Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjalainat eli joukkolainat ovat haltijalle asetettuja, edelleen myytävissä olevia eli jälkimarkkinakelpoisia velkakirjalainoja. Joukkolainoja laskevat liikkeeseen niin yritykset, rahoituslaitokset kuin julkisyhteisötkin. Yleensä joukkolaina jaetaan useiksi velkakirjoiksi ja näitä velkakirjoja tarjotaan merkitsijöille ostettaviksi. Joukkovelkakirjalainoja ovat esim. obligaatiolainat, debentuurilainat sekä vaihtovelkakirja- ja optiolainat. (TEM, 2010.) Pitkäaikaiset lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiltä saadut lainat sisällytetään tase-erään Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta, myös kuntatodistukset kyseisiltä luotonantajilta. Lainat työeläkelaitoksilta kuuluvat tase-erään Lainat julkisyhteisöiltä (TEM, 2010.) Pitkäaikaiset lainat julkisyhteisöiltä Julkisyhteisöjä ovat valtio, kunnat ja kuntayhtymät sekä sosiaaliturvarahastot. (TEM, 2010.) Ks. sektoriluokitus ohjeen lopussa. Tilastossa pitkäaikaiset lainat julkisyhteisöiltä tulee eritellä alla esitettyihin alaeriin Pitkäaikaiset lainat valtiolta Pitkäaikaiset lainat kunnilta ja kuntayhtymiltä Pitkäaikaiset lainat Kevalta Pitkäaikaiset lainat muilta sosiaaliturvarahastoilta Pitkäaikaiset lainat muilta luotonantajilta Muita luotonantajia ovat muut kotimaiset lainanantajat ja muut ulkomaiset lainanantajat. (TEM, 2011.) Ks. sektoriluokitus ohjeistuksen lopussa.

15 15(29) Pitkäaikaiset saadut ennakot Saaduilla ennakoilla tarkoitetaan varsinaiseen toimintaan kuuluvasta suoritemyynnistä ennen suoritteen luovuttamista saatua maksua. Muut kuin varsinaisesta suoritetuotannosta saadut ennakot (esim. korkoennakot) merkitään tavallisesti siirtovelkoihin. (TEM, 2010.) Saadut ennakkomaksut merkitään pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan, jos niitä vastaavan suoritteen luovuttamiseen kuluu tilikauden päättymisestä lukien enemmän kuin yksi vuosi. (TEM, 2010.) Pitkäaikaiset ostovelat Ostovelka on pitkäaikainen, jos se erääntyy toimittajalle maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua tilikauden päättymisestä. Jos velka erääntyy maksettavaksi useammassa erässä, on se osa velasta, joka erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluessa, esitettävä lyhytaikaisen vieraan pääoman ryhmässä. (TEM, 2010.) Pitkäaikaiset muut velat Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisällytetään mm. veroihin ja sosiaaliturvaan liittyvät velat, esim. maksettujen palkkojen ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut ja muut ennakonpidätyksen yhteydessä tilitettävät sosiaaliturvaan liittyvät erät sekä arvonlisäverovelka. (TEM, 2010.) Pitkäaikaiset siirtovelat Siirtovelka liittyy tuloon tai menoon, joka realisoituu suoriteperusteisesti eri tilikaudella kuin se saadaan tai maksetaan rahana. (TEM, 2010.) Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen velka erääntyy maksettavaksi tasan vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluessa (KPL 4:7.2 ). (TEM, 2010.) Lyhytaikaisen vieraan pääoman alaerittelyjen määritelmät ovat oleellisilta osin vastaavat kuin pitkäaikaisen vieraan pääoman (ks. yllä) Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat Lyhytaikaiset lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lyhytaikaiset lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikaiset lainat valtiolta Lyhytaikaiset lainat kunnilta ja kuntayhtymiltä Lyhytaikaiset lainat Kevalta Lyhytaikaiset lainat muilta sosiaaliturvarahastoilta Lyhytaikaiset lainat muilta luotonantajilta Lyhytaikaiset saadut ennakot Lyhytaikaiset ostovelat Lyhytaikaiset muut velat Lyhytaikaiset siirtovelat

16 16(29) 4. TULOSLASKELMA, paikallishallintosektorin liikelaitokset (tehtäväluokat , , 750) Myös taseyksikkönä käsitellyt rahastot 7. TULOSLASKELMA, yrityssektorin liikelaitokset (tehtäväluokat ) (ja 71000) Liikevaihto Liikevaihtoon luetaan liikelaitoksen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot (KPL 4:1 ). Liikevaihtoon sisällytetään sekä kunnan tai kuntayhtymän ulkopuolisilta että kunnan tai kuntayhtymän muilta toimintayksiköiltä saadut myyntitulot. Vakiintunut käytäntö on lukea kaikki vaihtoomaisuudesta saadut vastikkeet liikevaihtoon. Myyntitulot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti tuotoiksi sen tilikauden tilinpäätöksessä, jonka aikana suorite on luovutettu. (KTM, 2007.) Ei-palautettavat liittymismaksut (sekä siirtokelpoiset että siirtokelvottomat) kirjataan liikevaihtoon. Liikevaihto esitetään nettomääräisenä. (KTM, 2007.) (ja 71300) Valmistevarastojen muutos Valmistevarastojen muutos kirjataan tilastoon samoin perustein kuin liikelaitoksen tuloslaskelmaan (ja 71400) Valmistus omaan käyttöön Valmistus omaan käyttöön kirjataan tilastoon samoin perustein kuin kunnan/kuntayhtymän tuloslaskelmaan (ja 71500) Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muihin tuottoihin luetaan tulot, joilla on yhteyttä liikelaitoksen suoritetuotantoon kuulumatta kuitenkaan siihen. Muilta kuin omalta kunnalta tai kuntayhtymältä taikka liikelaitoskuntayhtymässä kuntayhtymän jäseneltä saadut toimintatuet ja avustukset käsitellään erässä Liiketoiminnan muut tuotot. (KTM, 2007.) (ja 71600) Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä Tässä ryhmässä esitetään omalta kunnalta tai kuntayhtymältä taikka liikelaitoskuntayhtymässä jäsenkunnalta tai -kuntayhtymältä saatu sekä suoritemäärään perustuva tuki että muu toiminta-avustus. Avustus käsitellään tässä erässä riippumatta siitä, mihin kuluerään se on annettu. Myös sopimuskunta voi antaa avustusta yhteiselle isäntäkuntamallin liikelaitokselle ja se merkitään tuloksi erään Liiketoiminnan muut tuotot tai, jos se on olennainen, erään Muut tuet ja avustukset. (KTM, 2007.) Muut tuet ja avustukset sisällytetään tässä tilastossa erään Liiketoiminnan muut tuotot (ja 72100) Materiaalit ja palvelut (ja 72110) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin luetaan mm. toimisto- ja koulutarvikkeet, kirjallisuus, elintarvikkeet, vaatteisto, lääkkeet ja hoitotarvikkeet, puhdistusaineet ja -tarvikkeet, polttoja voiteluaineet sekä lämmön, veden ja sähkön hankintamenot.(tem, 2011.)

17 17(29) (ja 72130) Palvelujen ostot Palvelujen ostoihin sisältyy liikelaitoksen suoritetuotannossaan käyttämiä palveluja. (KTM, 2007.) Erään sisällytetään ulkoiset ja sisäiset ostot (ja 72300) Henkilöstökulut (ja 72310) Palkat ja palkkiot, (ja 72330) Henkilösivukulut Henkilösivukuluihin sisällytetään eläkekulut sekä muut henkilöstökulut. Henkilösivukuluissa esitettäviä eläkekuluja ovat eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet.(kuntaliitto, 2012) (ja 72350) Poistot ja arvonalentumiset Poistoissa ja arvonalentumisissa esitetään suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset (ja 72370) Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan mm. viranomaistoiminnasta aiheutuvat kulut ja välilliset verot kuten jätevero. Metsänhoitomaksu ja kiinteistövero toisen kunnan alueella olevasta kiinteistöstä merkitään tähän erään. Liikelaitoksen maksama liiketoiminnan tulovero voidaan myös kirjata tähän erään, ellei sitä esitetä tilinpäätössiirtojen jälkeen erillisessä erässä Tuloverot. (KTM, 2007.) (ja 73000) Liikeylijäämä (-alijäämä) (ja 75000) Rahoitustuotot- ja kulut Rahoitustuotoissa ja -kuluissa ilmoitetaan rahoitustoiminnan luonteiset tuotot ja kulut. (TEM, 2011.) (ja 75100) Korkotuotot Korkotuotoissa ilmoitetaan antolainoista, muista sijoituksista ja talletuksista sekä maksuliikennetileiltä saadut korkotuotot suoriteperusteen mukaisesti jaksotettuna. (TEM, 2011.) (ja 75300) Muut rahoitustuotot Muihin rahoitustuottoihin sisällytetään verotilityskorot, osingot ja osuuspääomien korot, viivästyskorot sekä kurssivoitot rahoituslainoista ja arvopapereiden myyntivoitot. (TEM, 2011.) (ja 75400) Kunnalle/ky:lle maksetut korkokulut Emokunnalle/-kuntayhtymälle maksetut korkokulut (ja 75500) Muille maksetut korkokulut Muille kuin emokunnalle/-kuntayhtymälle maksetut korkokulut (ja 75600) Korvaus peruspääomasta

18 18(29) Sekä kunnan tai kuntayhtymän liikelaitoksen että liikelaitoskuntayhtymän maksama korvaus peruspääomalle merkitään rahoituskuluihin erillisenä eränä Korvaus peruspääomasta. (KTM, 2007.) (ja 75700) Muut rahoituskulut Muita rahoituskuluja ovat mm. verotilityskorot, verotilin korot, viivästyskorot, koronvaihtosopimuksen korkokulut, takaus-, luotto- ja luottokorttiprovisiot samoin kuin muut koron lisäksi rahoituslainasta johtuvat kulut kuten esim. kurssitappiot sekä lainasaamisiin ja rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden ja muiden sellaisten rahoitusvarojen arvonalentumiset. Lainasaamisista aiheutuneet luottotappiot, myös sosiaalisen luototuksen luottotappiot, ovat muihin rahoituskuluihin sisältyviä arvonalentumisia. (Kuntaliitto, 2012.) (ja 76000) Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä (ja 76200) Satunnaiset tuotot ja (ja 76300) Satunnaiset kulut Satunnaisia tuottoja ja kuluja ovat sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Satunnaisia tuottoja ja kuluja saattaa syntyä mm. - toiminnan lopettamisesta aiheutuvasta suurehkosta pysyvien vastaavien hyödykkeen myyntivoitosta tai -tappiosta - tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistusosuuksien luovuttamisesta tai näiden yhteisöjen purkamisesta taikka fuusioitumisesta. (Kuntaliitto, 2012.) (ja 77000) Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia

19 19(29) 5. INVESTOINNIT, paikallishallintosektorin liikelaitokset (tehtäväluokat , , 750) Myös taseyksikkönä käsitellyt rahastot 8. INVESTOINNIT, yrityssektorin liikelaitokset (tehtäväluokat ) Investointimenot ovat sekä osakkeiden ja osuuksien ostoja että aineettomia ja aineellisia pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeja. (KTM, 2006.) Investointimenot ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot sekä rahoitusosuudet investointeihin esitetään suoriteperusteisena. Investointimenona esitetään myös hankintameno tai sen osa, joka on katettu investointivarauksella tai -rahastolla. Investointien ennakkomaksut käsitellään kuten investoinnit. (KTM, 2006.) Tässä tilastossa investointimenot ja -tulot käsitellään samalla tavalla kuin rahoituslaskelmassa. Huom. Älä kirjaa ennakkomaksuja ja keskeneräisiä hankintoja tavaratyypeittäin vaan riville (tai 81700) Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat (ja 81100) Maa- ja vesialueet Erään Maa- ja vesialueet sisällytetään maa- ja metsäalueet, rakennetut ja rakentamattomat tontit, koskitilat ja vesialueet. Aktivoitavaan hankintamenoon lasketaan mukaan nimellishankintahinnan lisäksi erottamis-, lainhuudatus- yms. välittömästi alueen kunnan käyttöön saattamisesta aiheutuneet menot (TEM, 2010.) (ja 81200) Rakennukset Rakennuksia ovat asuin-, laitos-, hallinto-, koulu-, teollisuus- ja muut rakennukset. Erään Rakennukset sisällytetään myös rakennelmat, joita ovat mm. polttoaine- ja happosäiliöt sekä kevyet esim. puusta tehdyt, usein tilapäiset varastot. (TEM, 2010.) (ja 81300) Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteät rakenteet ja laitteet sisältää mm. maarakenteet kuten katujen, teiden ja siltojen sekä puistojen ja virkistysalueiden ja vastaavien rakenteiden hankintamenot, ei kuitenkaan maapohjan hankintamenoa vesirakenteiden kuten patojen, kanavien ja altaiden hankintamenot johtoverkostojen ja niiden laitteiden hankintamenot muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankintamenot, joita ei lueta rakennuksen hankintamenoon kuuluviksi. (TEM, 2010.) (ja 81400) Koneet ja kalusto Erä Koneet ja kalusto sisältää kuljetusvälineet ja muut koneet ja kalusteet. Kuljetusvälineitä ovat henkilö- ja tavarakuljetuksiin tarkoitetut liikennevälineet, esim. autot, perävaunut, laivat, raitiovaunut ja invalidivaunut. Muita koneita ja kalustoa ovat mm. voimakoneet, nosto- ja siirtolaitteet, maansiirtokoneet ja liikkuvat työkoneet, maa- ja metsätalouskoneet, työstökoneet, konttori- ja tietokoneet, muut sähkökoneet ja -laitteet, tietoliikennevälineet, lääkintäkojeet, optiset instrumentit, huonekalut, soittimet ja

20 20(29) urheiluvälineet. Rakennuksiin kiinteästi kuuluvat koneet ja laitteet eivät kuulu tähän erään vaan ne lasketaan rakennuksen hankintamenoon. (TEM, 2010.) Huom! Tähän erään sisällytetään kaikki tietokonehankinnat ja niiden yhteydessä hankitut ohjelmistot sekä kaikki viestintälaitteet (ja 81500) Muut investointihyödykkeet Investoinnit muihin aineellisiin hyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (ja 81600) Osakkeet ja osuudet Talousarvion investointiosan toteutumassa esitetyt aktivoitavien pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluvien osakkeiden ja osuuksien hankintamenot. Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluvat pysyvään käyttöön hankitut osakkeet ja osuudet kunnan toimialasijoittamisesta, esim. kunnallisia palveluja tuottavien yhteisöjen osakkeet ja osuudet, kunnan asiakas-, hankkija- ja rahoittajayhteisöjen osakkeet ja osuudet, asunto-osakkeet ja kuntayhtymien peruspääoman korotukset. (Kuntaliitto, 2012b.) (ja 81700) Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältää pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden ennakkomaksut ja valmisteilla olevista investoinneista aiheutuneet hankintamenot. Keskeneräiset hankinnat voivat koskea sekä omaa valmistusta että ostoja ulkopuolisilta. (TEM, 2010.) Kaikki ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat kirjataan liikelaitosten osalta tähän erään, ei suoraan tavaratyypeille (ja 82000) = Investointimenot yhteensä (ja 83100) Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointeihin saadut rahoitusosuudet talousarvion investointiosan toteutuman mukaisesti. Rahoitusosuus voi olla valtionosuutta tai muuta rahoitusosuutta (esim. kuntayhtymällä jäsenkunnan rahoitusosuus investoinnin hankintamenoon). (Kuntaliitto, 2012b.) Tähän kirjataan niin valtiolta, kunnalta, kuntayhtymältä, EU:lta kuin muultakin taholta saadut rahoitusosuudet investointimenoihin (ja 83200) Inv.hyöd. myyntitulot (ml. myyntivoitot) Investointihyödykkeiden myyntituloina esitetään todelliset myyntihinnat (= poistamaton hankintameno + myyntivoitto - myyntitappio) (ja 83210) Siitä: Maa- ja vesialueiden myyntitulot Tähän eritellään investointihyödykkeiden myyntituloista maa- ja vesialueiden myyntitulot (ja 83230) Osakkeiden ja osuuksien myyntitulot Tähän eritellään investointihyödykkeiden myyntituloista osakkeiden ja osuuksien myyntitulot (ja 84000) Investointitulot yhteensä