Kuntatalous neljännesvuosittain 0(38) TIEDONKERUUN SISÄLTÖKUVAUKSET JA OHJEET

Transkriptio

1 0(38) 2017 Kuntatalous neljännesvuosittain TIEDONKERUUN SISÄLTÖKUVAUKSET JA OHJEET

2 1(38) Sisällysluettelo Muutokset ohjeessa 3 Johdanto 4 Tiedonkeruu (päivitetty ) 4 Tiedonkeruun sisältö 5 Kunnan/kuntayhtymän eriä tuloslaskelmasta 5 Kunnan/kuntayhtymän eriä rahoituslaskelmasta ja taseesta 6 Yrityssektorin liikelaitokset 6 Neljännekset 6 TULOSLASKELMA, kunta / kuntayhtymä 7 Toimintatuotot 7 Valmistevarastojen muutos 8 Valmistus omaan käyttöön 9 Toimintakulut 9 Muut toimintakulut 11 Toimintakate 11 Verotulot 11 Valtionosuudet 11 Rahoitustuotot- ja kulut 12 Vuosikate 13 Poistot ja arvonalentumiset 13 Satunnaiset tuotot ja Satunnaiset kulut 13 Tilikauden tulos 13 Eriä rahoituslaskelmasta, kunta / kuntayhtymä 14 Investointimenot 14 Maa- ja vesialueet 14 Rakennukset 14 Kiinteät rakenteet ja laitteet 14 Koneet ja kalusto 14 Muut investointihyödykkeet 15 Osakkeet ja osuudet 15 Rahoitusosuudet investointimenoihin 15 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (ml. myyntivoitot) 15 Maa- ja vesialueiden myyntitulot 15 Osakkeiden ja osuuksien myyntitulot 15 Kysytään vain 4. neljänneksellä: 15 Antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset vuoden alusta 15 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys vuoden alusta 15 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) tai vähennys (-) vuoden alusta 16 Eriä taseesta, kunta / kuntayhtymä 17 VASTAAVAA 17 PYSYVÄT VASTAAVAT 17 VAIHTUVAT VASTAAVAT 18 VASTATTAVAA 20 Toimeksiantojen pääomat 20 VIERAS PÄÄOMA 20 TULOSLASKELMA, yrityssektorin liikelaitokset 23 Liikevaihto 23 Valmistevarastojen muutos 23

3 2(38) Valmistus omaan käyttöön 23 Liiketoiminnan muut tuotot 23 Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä 23 Materiaalit ja palvelut 24 Henkilöstökulut 24 Poistot ja arvonalentumiset 24 Liiketoiminnan muut kulut 24 Liikeylijäämä (-alijäämä) 24 Rahoitustuotot- ja kulut 24 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 25 Satunnaiset tuotot ja satunnaiset kulut 25 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 26 Eriä rahoituslaskelmasta, yrityssektorin liikelaitokset 27 Investointimenot 27 Maa- ja vesialueet 27 Rakennukset 27 Kiinteät rakenteet ja laitteet 27 Koneet ja kalusto 28 Muut investointihyödykkeet 28 Osakkeet ja osuudet 28 Rahoitusosuudet investointimenoihin 28 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (ml. myyntivoitot) 28 Vain neljännellä neljänneksellä kerättävät lainojen ja saamisten muutoserät 29 Eriä taseesta, yrityssektorin liikelaitokset 30 VASTAAVAA 30 PYSYVÄT VASTAAVAT 30 VAIHTUVAT VASTAAVAT 31 VASTATTAVAA 33 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 33 VIERAS PÄÄOMA 33 Sektoriluokitus 36 Julkisyhteisöt 36 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 36 Muut luotonantajat 37 Tehtäväluokitus 37

4 3(38) Muutokset ohjeessa Tiedonkeruuta koskeva kappale (s. 4 5) on päivitetty

5 4(38) Johdanto Tässä ohjeessa esitellään tarkemmin Kuntatalous neljännesvuosittain - tiedonkeruun ja tilaston tietosisältö ja luokitukset. Aluksi kerrotaan yleisemmin tiedonkeruu- ja tilastointiperusteista, minkä jälkeen esitellään rivikohtainen sisältö ja luokitukset. Ohjeistuksessa on soveltuvin osin käytetty lähteinä seuraavia yleisohjeita: Yleisohje kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä, Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta, Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta, Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta, JHS tililuettelomalli sekä Kuntataloustilaston sisältökuvaukset. Tiedonkeruu (päivitetty ) Tiedonkeruussa kerätään tietoja kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden yrityssektorin liikelaitosten tuloslaskelmien, rahoituslaskelmien ja taseen eristä neljännesvuosittain. Tiedot tuloslaskelmasta ja investoinneista kerätään talousarvion toteutumisen mukaisina vuoden alun ja neljänneksen lopun väliseltä ajanjaksolta. Taseen tiedot kerätään neljänneksen lopun tilanteen mukaan. Keruun kohteena olevan neljänneksen tietojen ilmoittamisen lisäksi tiedonantajien on mahdollista korjata ilmoittamiaan tietoja neljältä edelliseltä neljännekseltä tiedonkeruulomakkeelle neljänneksen tiedot kerätään vain otokseen valituilta kunnilta ja kuntayhtymiltä 4. neljänneksen tiedonkeruussa kerätään tiedot koko vuoden tilinpäätösarvioista jokaiselta Manner-Suomen kunnalta ja kuntayhtymältä. 4. neljänneksellä tiedonkeruulomakkeella esitetään vertailutietona kuntatalouden vuositiedonkeruussa kerätyt edellisen tilastovuoden toteutumatiedot. Näitä tietoja ei ole mahdollista korjata neljännesvuositiedonkeruussa. Tietoja käytetään kunnallistalouden neljännesvuosiseurantaan, kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastoon, kansantalouden tilinpidon neljännesvuositilaston lähtötietoina sekä EU:n julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen tulo- ja menotilaston, EU:n julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon ja Julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaraportoinnin (EDP) lähdetietoina. Tiedonkeruu perustuu tilastolakiin (280/2004). Lain 14 :n mukaan kunnat ja kuntayhtymät ovat velvollisia antamaan Tilastokeskukselle tilastojen laatimisen kannalta välttämättömät tiedot taloudestaan, hyödykkeistään, toiminnan sijainnista, henkilöstöstään ja muista toiminnan edellyttämistä voimavaroista. Neljäs neljännes toteutetaan yhteistiedonkeruuna valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Tiedot julkaistaan Kuntatalous neljännesvuosittain -tilastossa koko maan tasolla. Lisäksi neljännen neljänneksen kunta- ja kuntayhtymäkohtaiset tiedot julkaistaan Kuntien ja kuntayhtymien raportoimat taloustiedot -palvelussa vuosittain vuoden 2017 neljännestä neljänneksestä lähtien. Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina. Yksikkötason tietoja Tilastokeskuksessa voivat käsitellä vain ne henkilöt, joiden tehtävien hoita-

6 5(38) minen edellyttää kyseisten tietojen käyttöä. Neljännen neljänneksen kunta- ja kuntayhtymäkohtaiset tarkastetut tiedot luovutetaan valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton käyttöön kolme arkipäivää ennen tilastojulkistusta. Valtiovarainministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat sitoutuneet noudattamaan Tilastokeskuksen periaatteita aineiston käsittelyssä ja julkistamisessa. Tiedonkeruun sisältö Neljännesvuositilaston tiedonkeruussa tietoja kerätään kunnan/kuntayhtymän tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen eristä. Tiedot kysytään peruskunta/-kuntayhtymä ja sen liikelaitokset yhdistettynä. Kunnan ja kuntayhtymän tietoihin tuloslaskelman eristä sisällytetään myös sisäiset erät. Rahoituslaskelman ja taseen erät kysytään ulkoisina, liikelaitokset yhdistettynä tietoihin ja sisäiset erät eliminoituna. Lisäksi tiedonkeruussa kysytään erikseen yrityssektoriin kuuluvien liikelaitosten osalta tietoja tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen eristä. Nämä tiedot ilmoittavat vain ne kunnat ja kuntayhtymät, joilla on tilastovuonna yrityssektoriin luokiteltavia liikelaitoksia. Liikelaitoskuntayhtymät käsitellään neljännesvuositiedonkeruussa samalla tavalla kuin kuntayhtymät eli niiden osalta täytetään samat taulukot kuin muidenkin kuntayhtymien. Toisin sanoen, liikelaitoskuntayhtymien osalta ei täytetä liikelaitostaulukoita. Kunnan/kuntayhtymän eriä tuloslaskelmasta Neljännesvuositilaston tuloslaskelman lukuihin sisällytetään myös kaikki sellaiset sisäiset erät, joissa tuotto ja kulu kohdistuvat kunnan tai kuntayhtymän eri tehtäville. Neljännesvuositilaston tuloslaskelman tiedot tulee ilmoittaa niin, että ne ovat vertailukelpoisia kuntataloustilaston käyttötalous tehtävittäin -taulukon tehtäväluokkien summaan eli summasarakkeeseen. Kuntataloustilaston käyttötalous tehtävittäin -taulukon tilastointiohjeet on kuvattu alla. Niitä sovelletaan myös neljännesvuositilaston tuloslaskelman tietojen ilmoittamisessa. Kulut ja tuotot jaetaan tehtäväluokille. Tehtäväluokka määräytyy ostettavan ja myytävän palvelun luonteen mukaan, ei ostavan tai myyvän tahon asemasta organisaatiorakenteessa. Kuluihin ja tuottoihin sisällytetään sellaiset sisäiset erät, joissa kulu ja tuotto kohdistuvat eri tehtäväluokille. Samalle tehtäväluokalle kohdistuvat sisäiset erät eliminoidaan. Tehtäväluokan määräytymisperusteesta johtuen lukuihin ei esimerkiksi sisällytetä asiakaspalvelujen ostoja omalta liikelaitokselta eikä vastaavia tuloja. Lukuihin ei myöskään sisällytetä kunnan/kuntayhtymän myöntämää sisäistä avustusmenoa omalle liikelaitokselle tai taseyksikölle eikä vastaavaa tuloa. Tilaaja-tuottaja-mallia käytettäessä tulee huomioida, että tilastoon ei sisällytetä tilaajan ostokulua ja tuottajan myyntituottoa, jos palvelun tuottajana on kunnan oma yksikkö (esim. liikelaitos tai taseyksikkö). Lukuihin sisällytetään sisäiset muiden palvelujen ostot esimerkiksi tukipalveluita tuottavilta liikelaitoksilta tai muilta kunnan sisäisiltä yksiköiltä sekä vastaavat tuotot, koska sisäinen kulu ja tuotto kohdistuvat yleensä näissä tapauksissa eri tehtäväluokille. Neljännesvuositilaston toimintakuluihin ja -tuottoihin sisällytetään myös kaikki kunnan/kuntayhtymän sisäiset vuokrakulut ja -tuotot. Tehtäväluokitus on liitteenä tämän tilastointiohjeen lopussa.

7 6(38) Kunnan/kuntayhtymän eriä rahoituslaskelmasta ja taseesta Rahoituslaskelman erät ja tiedot tase-eristä kysytään myös liikelaitokset ja peruskunta/- kuntayhtymä yhdistettynä, mutta sisäiset erät eliminoituna, toisin kuin tuloslaskelman erissä. Taseesta siis eliminoidaan esimerkiksi kunnan/kuntayhtymän ja sen liikelaitoksen väliset lainat ja lainasaamiset sekä yhdystilit. Rahoituslaskelman luvuista eliminoidaan mahdolliset sisäiset investoinnit. Sisällöltään rahoituslaskelman ja taseen erät vastaavat ulkoisen tilinpäätöksen eriä. Eriä rahoituslaskelmasta osiossa kysytään neljänneksellä vain investointeihin liittyviä tietoja. Neljännellä neljänneksellä rahoituslaskelman osalta kysytään lisäksi antolainasaamisten ja lainakannan muutokset koko vuoden ajalta. Yrityssektorin liikelaitokset Yrityssektorin liikelaitoksiin luokitellaan vesihuoltoa, energiahuoltoa, jätehuoltoa, joukkoliikennettä ja satamatoimintaa harjoittavat kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset. Tiedonkeruu ei koske yhtiöitettyä toimintaa. Liikelaitoksina ei käsitellä myöskään kirjanpidollisesti eriytettyjä taseyksiköitä. Yrityssektorin liikelaitosten tiedot kerätään jokaisella neljänneksellä. Liikelaitosten tietoihin sisällytetään sen ja peruskunnan/-kuntayhtymän väliset sisäiset erät. Sisällöltään tiedot vastaavat liikelaitosten tilinpäätöstietoja. Epäselvissä tilanteissa liikelaitoksen kuulumisen yrityssektoriin voi varmistaa Tilastokeskukselta Neljännekset Tuloslaskelma ja investointitiedot kerätään kumulatiivisina vuoden alusta, ts. kertymänä vuoden alusta. Tasetiedot kerätään neljänneksen lopun tilanteen mukaan. 4. neljännes vastaa tilinpäätösarviotietoja. Neljänneksien päättymispäivät ovat: 1. Neljännes Neljännes Neljännes Neljännes

8 7(38) TULOSLASKELMA, kunta / kuntayhtymä Toimintatuotot Myyntituotot Neljännesvuositilaston tuloslaskelman lukuihin sisällytetään myös kaikki sellaiset sisäiset erät, joissa tuotto ja kulu kohdistuvat kunnan tai kuntayhtymän eri tehtäville. Neljännesvuositilaston tuloslaskelman tiedot tulee ilmoittaa niin, että ne ovat vertailukelpoisia kuntataloustilaston käyttötalous tehtävittäin -taulukon tehtäväluokkien summaan eli summasarakkeeseen. Kuntataloustilaston käyttötalous tehtävittäin -taulukon tilastointiohjeet on kuvattu alla. Niitä sovelletaan myös neljännesvuositilaston tuloslaskelman tietojen ilmoittamisessa. Kulut ja tuotot jaetaan tehtäväluokille. Tehtäväluokka määräytyy ostettavan ja myytävän palvelun luonteen mukaan, ei ostavan tai myyvän tahon asemasta organisaatiorakenteessa. Kuluihin ja tuottoihin sisällytetään sellaiset sisäiset erät, joissa kulu ja tuotto kohdistuvat eri tehtäväluokille. Samalle tehtäväluokalle kohdistuvat sisäiset erät eliminoidaan. Tehtäväluokan määräytymisperusteesta johtuen lukuihin ei esimerkiksi sisällytetä asiakaspalvelujen ostoja omalta liikelaitokselta eikä vastaavia tuloja. Lukuihin ei myöskään sisällytetä kunnan/kuntayhtymän myöntämää sisäistä avustusmenoa omalle liikelaitokselle tai taseyksikölle eikä vastaavaa tuloa. Tilaaja-tuottaja-mallia käytettäessä tulee huomioida, että tilastoon ei sisällytetä tilaajan ostokulua ja tuottajan myyntituottoa, jos palvelun tuottajana on kunnan oma yksikkö (esim. liikelaitos tai taseyksikkö). Lukuihin sisällytetään sisäiset muiden palvelujen ostot esimerkiksi tukipalveluita tuottavilta liikelaitoksilta tai muilta kunnan sisäisiltä yksiköiltä sekä vastaavat tuotot, koska sisäinen kulu ja tuotto kohdistuvat yleensä näissä tapauksissa eri tehtäväluokille. Neljännesvuositilaston toimintakuluihin ja -tuottoihin sisällytetään myös kaikki kunnan/kuntayhtymän sisäiset vuokrakulut ja -tuotot. Sen sijaan korkotuottoihin ja -kuluihin sekä muihin rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisällytetään kaikki peruskunnan/-kuntayhtymän sisäiset rahoitustuotot ja -kulut sekä kaikki liikelaitosten ja peruskunnan/-kuntayhtymän väliset sisäiset rahoitustuotot ja -kulut. Esimerkiksi liikelaitoksen maksama sisäinen korkokulu sisällytetään tuloslaskelman erään Korkokulut, ja erään Korkotuotot sisällytetään peruskunnan saama sisäinen korkotuotto. Tehtäväluokitus on liitteenä tämän tilastointiohjeen lopussa. Toimintatuottoja ovat myyntituotot, maksutuotot, tuet ja avustukset, muut toimintatuotot. Tilastossa mukaan luetaan myös sisäiset toimintatuotot ja -kulut (ks. yllä). Lisäksi toimintatuotoista sisäiset tuotot yhteensä kerätään erikseen. Myyntituottoja ovat tulot tavaroista ja palveluksista, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan. Myyntituottoja ovat lisäksi kotikuntakorvaukset, kotikuntalakiin perustuvat korvaukset ja täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset valtiolta. Myyntituotoista kysytään erikseen valtiolta, kuntayhtymiltä ja kunnilta, muilta saadut myyntituotot sekä sisäiset myyntituotot.

9 8(38) Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Myyntituotot valtiolta Tähän kuuluvat kaikki myyntituotot valtiolta sekä täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset valtiolta. Tähän ryhmään kuuluvat myös opetustoimintaa harjoittavan kuntayhtymän (ammattikoulutuksen ja lukion) käyttökustannuksiin saama yksikköhintarahoitus, mukaan lukien rahoitus oppisopimuskoulutukseen. Myyntituotot kunnilta ja kuntayhtymiltä Tähän erään sisällytetään kunnilta ja kuntayhtymiltä saadut myyntituotot (sektoriluokitus ohjeen lopussa). Myyntituotot muilta Myyntituottoihin muilta kirjataan muilta kuin valtiolta, kunnilta ja kuntayhtymiltä saadut myyntituotot. Sisäiset myyntituotot Tähän erään sisällytetään kunnan/kuntayhtymän sisäiset myyntituotot. Maksutuottoja ovat asiakasmaksut ja muut maksut niistä tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Tällaisia maksutuottoja ovat mm. terveydenhuollon asiakasmaksut kuten terveyskeskus-, poliklinikka- ja laitoshoidon maksut, sosiaalitoimen sosiaalipalvelu ja laitoshoidon maksut, kurssimaksut, pysäköinti- ja lomituspalvelut. Huom. Ateriamaksuista saadut tulot ovat myyntituottoja, eivät maksutuottoja. Tähän erään sisällytetään työllistymistuet ja muut tuet ja avustukset valtiolta sekä kunnilta, kuntayhtymiltä, sosiaaliturvarahastoilta (ml. Kela), EU:Lta ja muilta saadut tuet ja avustukset. Huom. Lukuihin ei sisällytetä kunnan/kuntayhtymän sisäisiä avustuksia, kuten esim. omalle liikelaitokselle tai taseyksikölle myönnettyjä avustuksia. Muihin toimintatuottoihin sisältyvät muut kuin edellä mainitut säännöllisesti kertyvät toimintatuotot, esimerkiksi vuokratuotot, kirjaston myöhästymismaksut ja toimeentulotuen takaisinperinnän tuotot. Huom. Tähän tulee sisällyttää myös sisäiset vuokratuotot. Valmistevarastojen muutos Valmistevarastojen muutos kirjataan tilastoon samoin perustein kuin kunnan/kuntayhtymän tuloslaskelmaan.

10 9(38) Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön kirjataan tilastoon samoin perustein kuin kunnan/kuntayhtymän tuloslaskelmaan. Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Asiakaspalvelujen ostot Palkat ja palkkiot kirjataan tilastoon samoin perustein kuin kunnan/kuntayhtymän tuloslaskelmaan. Henkilösivukuluihin sisällytetään eläkekulut sekä muut henkilöstökulut. Henkilösivukuluissa esitettäviä eläkekuluja ovat eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet. Asiakaspalvelut ovat kuntalaisille tarkoitettuja lopputuotepalveluja, joita kunta tai kuntayhtymä ostaa muilta palvelujen tuottajilta. Tähän erään kirjataan kaikki kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen ostot, myös muille kuin oman kunnan tai kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille ostetut asiakaspalvelut. Tilastoon ei merkitä kunnan/kuntayhtymän sisäisiä asiakaspalvelujen ostoja, joita ovat mm. lopputuotepalvelujen osto omilta liikelaitoksilta. Asiakaspalvelujen ostoihin sisällytetään myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausmenot sekä kotikuntalakiin perustuvat korvausmenot. Asiakaspalveluina ei pidetä muita kuin ns. lopputuotepalveluja. Ns. kollektiivipalvelujen ostot, esimerkiksi teiden kunnossapitopalvelut, elintarviketutkimusten ostot, muut ympäristöterveydenhuollon tai eläinlääkäripalvelujen ostot, palo- ja pelastustoimen palvelujen ostot luokitellaan muiden palvelujen ostoihin. Asiakaspalvelujen ostot valtiolta Asiakaspalvelujen ostoja valtiolta ovat esimerkiksi valtion sairaaloilta ostetut hoitopalvelut. Huom! Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausmenot ja -tulot kirjataan sille sektorille, johon oppilas on sijoitettu. Mikäli oppilas on sijoitettu toisen kunnan kouluun, kirjataan kotikuntakorvausmenot asiakaspalvelujen ostoihin kunnilta. Yksityisiin kouluihin sijoitettujen oppilaiden kotikuntakorvausmenot kirjautuvat asiakaspalvelujen ostoihin muilta. Asiakaspalvelujen ostot kunnilta Asiakaspalvelujen ostoja kunnilta ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen ostot toiselta kunnalta (tai sen liikelaitokselta). Asiakaspalveluna ei kuitenkaan pidetä mm.

11 10(38) labra- ja kuvantamispalveluja, jos ne ostetaan kunnan/kuntayhtymän oman terveydenhuollon tarpeisiin. Asiakaspalveluksi luokitellaan vain lopputuotepalvelut, esimerkiksi vammaisten asumispalvelujen tai koko perusterveydenhuollon osto toiselta kunnalta. Yhteistoiminta-alueella sopimuskunta kirjaa palvelun ostot isäntäkunnalta asiakaspalvelujen ostoihin kunnilta. Tähän erään sisällytetään myös toiselle kunnalle maksetut esi- ja perusopetuspalvelujen kotikuntakorvaukset. Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä Jäsenkunnan maksuosuudet kuntayhtymän (tai liikelaitoskuntayhtymän) käyttökuluihin ovat yleensä asiakaspalvelujen ostoja. Poikkeuksena ovat sellaiset maksuosuudet, jotka eivät aiheudu asiakaspalvelujenhankkimisesta kuntalaisille, esimerkiksi osuus yhdyskuntasuunnittelun kustannuksiin, palo- ja pelastustoimen palvelut, eläinlääkäripalvelut ja muut ympäristöterveydenhuollon palvelut. Nämä kuuluvat menolajiin Muiden palvelujen ostot. Asiakaspalvelujen ostot muilta Vastaavalla tavalla palvelujen ostot muilta palvelujen tuottajilta kuin valtiolta, kunnilta tai kuntayhtymiltä edellä olevan asiakaspalvelujen oston määrittelyn mukaisesti, mm. perhehoitajan palkkio (sen sijaan perhehoidon kulukorvaukset kuuluvat muiden palvelujen ostoihin), esiopetus- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan osto seurakunnalta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Muiden palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ovat pääsääntöisesti välituotepalveluita, joiden tarkoituksena on tukea kunnan tai kuntayhtymän omaa palveluntuotantoa (mm. laboratorio- ja röntgenpalvelut). Muiden palvelujen ostoja ovat mm. toimisto- ja asiantuntijapalvelut, ICT-palvelut, posti-palvelut, työvoiman vuokraus, vakuutukset, puhtaanapito- ja pesula-palvelut, rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, matkustus-, majoitus- ja kuljetuspalvelut sekä esimerkiksi henkilöstölle hankitut sosiaali-, terveys-, opetus- ja kulttuuripalvelut. Myös osuudet verotuskustannuksiin sekä osuudet sellaisiin yhteis-toimintakustannuksiin kuten esimerkiksi maksut maakuntien liitoille, ns. kollektiivipalvelujen ostot ja jäsenmaksut kuntien keskusjärjestölle kuuluvat muiden palvelujen ostoihin. Kollektiivipalveluissa asiakas ei ole tunnistettavissa ja palvelujen ostot merkitään aina muiden palve-lujen ostoihin. Kollektiivipalvelujen tehtäväluokkia tilastossa ovat Yleishallinto, Ympäristöterveydenhuolto, Yhdyskuntasuunnittelu, Rakennusvalvonta, Ympäristön huolto, Liikenneväylät, Puistot- ja yleiset alueet, Palo- ja pelastustoimi, Tila- ja vuokrauspalvelut, Tukipalvelut, Elinkeinoelämän edistäminen, Vesihuolto, Jätehuolto, Joukkoliikenne, Energiahuolto, Satamatoiminta sekä Maa- ja metsätilat. Ko. tehtäväluokille kohdentuvat palvelujen ostot luokitellaan aina muiden palvelujen ostoihin myös neljännesvuositilastossa.

12 11(38) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin kuluu mm. toimisto- ja koulutarvikkeet, kirjallisuus, elintarvikkeet, vaatteisto, lääkkeet ja hoitotarvikkeet, siivous- ja puhdistusaineet, poltto- ja voiteluaineet, lämmitys, sähkö ja vesi, kalusto, rakennusmateriaali ja muu materiaali. Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Tilastossa avustukset jaetaan kotitalouksille ja yhteisöille maksettuihin avustuksiin. Tilastoon ei sisällytetä kunnan/kuntayhtymän sisäisiä avustuksia esimerkiksi omalle liikelaitokselle tai taseyksikölle. Avustukset kotitalouksille Tähän erään sisällytetään lasten kotihoidon tuki, lasten kotihoidon tuen kuntalisä, yksityisen hoidon tuki, yksityisen hoidon tuen kuntalisä, omaishoidon tuki, toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta, vammaisille annetut avustukset, palvelusetelit, koulumatkatuki, vastaanottoraha maahanmuuttajille, käyttöraha maahanmuuttajille sekä muut avustukset kotitalouksille Huom! Palvelusetelit ovat avustuksia kotitalouksille. Avustukset yhteisöille Muille kuin kotitalouksille myönnettäviä avustuksia ovat mm. erilaisille yhdistyksille, seuroille ja tiehoitokunnille maksettavat toiminta-avustukset. Muihin toimintakuluihin sisältyvät mm. vuokrakulut ja kunnan maksamat välittömät verot, esimerkiksi liiketoiminnan yhteisövero, kiinteistöverot ja välilliset verot kuten jätevero. Tähän kuuluu myös arvonlisävero omasta käytöstä tai luontoisetuateriasta siltä osin kuin sitä ei voida kohdistaa ao. kululajiin. Huom. Tähän tulee sisällyttää myös sisäiset vuokrakulut. Verotulot Valtionosuudet Tähän sisällytetään kunnan saamat verotulot (tuloverot, osuus yhteisöveron tuotosta, kiinteistöverotulot ja muut verotulot) yleisohjeen määritelmän mukaisina. Tähän sisällytetään kunnan saamat valtionosuudet tuloslaskelman yleisohjeen määritelmän mukaisina.

13 12(38) Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkotuotoissa ilmoitetaan antolainoista, muista sijoituksista ja talletuksista sekä maksuliikennetileiltä saadut korkotuotot suoriteperusteen mukaisesti jaksotettuna. Josta: sisäiset korkotuotot Tähän eritellään korkotuotoista sisäiset korkotuotot, ml. omalta liikelaitokselta saadut korkotuotot. Huom! Muista sisällyttää vastaavat kulut korkokuluihin. Korkokulut Muut rahoituskulut Muihin rahoitustuottoihin sisällytetään verotilityskorot ja -korotukset, osingot ja osuuspääomien korot, verotilin korot, liikelaitoksen tai muun taseyksikön peruspääoman tuotto, korvaus jäännöspääomasta laskennallisesti eriytetyltä liiketoiminnalta, viivästyskorot, eisuojaavan koronvaihtosopimuksen korkotuotot sekä kurssivoitot rahoituslainoista ja arvopapereiden luovutusvoitot. Muista rahoitustuotoista eritellään lisäksi omiin alaeriinsä: Sisäiset muut rahoitustuotot Tähän sisällytetään omalta liikelaitokselta saadut muut rahoitustuotot. Huom! Muista sisällyttää vastaavat kulut muihin rahoituskuluihin. Osinkotuotot ja osuuspääomien korot Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Korkokuluihin kuuluvat pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista lainoista maksetut korot. Tähän sisällytetään myös kunnan/kuntayhtymän sisäiset korkokulut, ml. peruskunnan ja liikelaitoksen väliset sisäiset korkokulut. Muita rahoituskuluja ovat mm. korvaus peruspääomasta liikelaitokselta tai muulta taseyksiköltä tai korvaus jäännöspääomasta laskennallisesti eriytetyltä liiketoiminnalta (kunnalle). Muita rahoituskuluja ovat lisäksi mm. verotilityskorot, verotilin korot, viivästyskorot, ei-suojaamistarkoituksessa tehdyn koronvaihtosopimuksen korkokulut, takaus-, luotto- ja luottokorttiprovisiot samoin kuin muut koron lisäksi rahoituslainasta johtuvat kulut kuten kurssitappiot sekä lainasaamisiin ja rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden ja muiden sellaisten rahoitusvarojen arvonalentumiset. Lainasaamisista aiheutuneet luottotappiot, myös sosiaalisen luototuksen luottotappiot, ovat muihin rahoituskuluihin sisältyviä arvonalentumisia. Tähän sisällytetään myös kunnan/kuntayhtymän sisäiset muut rahoituskulut, ml. peruskunnan ja liikelaitoksen väliset sisäiset muut rahoituskulut.

14 13(38) Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Poistoissa ja arvonalentumisissa esitetään suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset. Satunnaiset tuotot ja Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Satunnaisia tuottoja ja kuluja ovat sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Satunnaisia tuottoja ja kuluja saattaa syntyä mm. toiminnan lopettamisesta aiheutuvasta suurehkosta pysyvien vastaavien hyödykkeen luovutusvoitosta tai -tappiosta tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistusosuuksien luovuttamisesta tai näiden yhteisöjen purkamisesta tai fuusioitumisesta.

15 14(38) Eriä rahoituslaskelmasta, kunta / kuntayhtymä Eriä rahoituslaskelmassa osiossa kerätään rahoituslaskelman investointien rahavirtaa kuvaavat muuttuja joka neljänneksellä. Lisäksi neljännellä neljänneksellä kerätään tietoja antolainasaamisten ja lainojen lisäyksiä ja vähennyksiä. Tässä tilastossa investointimenot ja -tulot käsitellään samalla tavalla kuin rahoituslaskelmassa, sisältäen sekä peruskunnan/-kuntayhtymän että liikelaitosten investointitiedot. Kunnan/kuntayhtymän sisäisiä investointeja ei ilmoiteta. Myös antolainasaamisten ja lainakannan muutokset ilmoitetaan peruskunta/-kuntayhtymä ja liikelaitokset yhdistettynä (niiden väliset sisäiset erät eliminoituna). Huom! Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat tulee kirjata suoraan tavaratyypeille. Investointimenot Maa- ja vesialueet Rakennukset Maa- ja vesialueita ovat esim. maa- ja metsäalueet, rakennetut ja rakentamattomat tontit, koskitilat ja vesialueet. Rakennuksia ovat asuin-, laitos-, hallinto-, koulu-, teollisuus- ja muut rakennukset. Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Sisältää mm. maarakenteiden eli katujen, teiden, pysäköintialueiden, siltojen sekä puistojen ja virkistysalueiden hankintamenot pl. maapohjan hankintamenot, vesirakenteiden eli patojen, kanavien ja altaiden hankintamenot, johtoverkostojen ja niiden laitteiden hankintamenot sekä muiden kiinteiden koneiden ja laitteiden hankintamenot, jotka eivät ole rakennuksen hankintamenoa. Erä Koneet ja kalusto sisältää tietokonelaitteet, viestintälaitteet ja kuljetusvälineet sekä muut koneet ja kalusteet. Kuljetusvälineitä ovat henkilö- ja tavarakuljetuksiin tarkoitetut liikennevälineet, esim. autot, perävaunut, laivat, raitiovaunut ja invalidivaunut. Tietokonelaitteita ovat mm. tietokoneet, palvelimet, tietoverkkolaitteet ja tietokoneiden oheislaitteet. Viestintälaitteita ovat mm. puhelin-, audio-, video- ja muut viestintälaitteet. Muita koneita ja kalustoa ovat mm. voimakoneet, nosto- ja siirtolaitteet, maansiirtokoneet ja liikkuvat työkoneet, maa- ja metsätalouskoneet, työstökoneet, konttorikoneet, muut sähkökoneet ja -laitteet, huonekalut, soittimet ja urheiluvälineet. Rakennuksiin kiinteästi kuuluvat koneet ja laitteet eivät kuulu tähän erään vaan ne lasketaan rakennuksen hankintamenoon.

16 15(38) Muut investointihyödykkeet Tähän merkitään investoinnit muihin aineellisiin hyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Osakkeet ja osuudet Tähän merkitään pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluvien osakkeiden ja osuuksien hankintamenot. Rahoitusosuudet investointimenoihin Tähän sisällytetään niin valtiolta, kunnalta, kuntayhtymältä, EU:lta kuin muultakin taholta saadut rahoitusosuudet investointimenoihin. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (ml. myyntivoitot) Investointihyödykkeiden myyntituloina esitetään todelliset myyntihinnat (= poistamaton hankintameno + myyntivoitto - myyntitappio). Tilastoon ilmoitetaan investointihyödykkeiden luovutustuloista lisäksi erikseen: Maa- ja vesialueiden myyntitulot Tähän eritellään investointihyödykkeiden myyntituloista maa- ja vesialueiden myyntitulot. Osakkeiden ja osuuksien myyntitulot Tähän eritellään investointihyödykkeiden myyntituloista osakkeiden ja osuuksien myyntitulot. Kysytään vain 4. neljänneksellä: Antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset vuoden alusta Kunnan myöntämät lainat, jotka taseessa esitetään pysyvien vastaavien ryhmässä Sijoitukset (Joukkovelkakirjalainasaamiset, Muut lainasaamiset, Muut saamiset) käsitellään antolainasaamisten lisäyksenä tai vähennyksenä. Pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys vuoden alusta Pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset koostuvat seuraavista taseen pitkäaikaisten lainaerien lisäyksistä ja vähennyksistä tilikauden aikana:

17 16(38) Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) tai vähennys (-) vuoden alusta Lyhytaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset koostuvat alla mainittujen taseen lyhytaikaisten lainaerien lisäyksistä ja vähennyksistä tilikauden aikana: Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta

18 17(38) Eriä taseesta, kunta / kuntayhtymä Tiedot tase-eristä kysytään peruskunta/-kuntayhtymä ja liikelaitokset yhdistettynä, mutta sisäiset erät eliminoituna, toisin kuin tuloslaskelman erissä. Taseen eristä eliminoidaan esimerkiksi kunnan/kuntayhtymän ja sen liikelaitoksen väliset lainat ja lainasaamiset sekä yhdystilit. Sisällöltään taseen erät vastaavat ulkoisen tilinpäätöksen eriä. VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Erään Osakkeet ja osuudet kuuluvat pysyvään käyttöön hankitut osakkeet ja osuudet, kuten palvelutoiminnan toimitilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet ja muut toimialasijoittamisen osakkeet ja osuudet. Osakkeet ja osuudet eritellään seuraavasti: Kuntayhtymäosuudet Kuntayhtymäosuuksiin merkitään osuudet niissä kuntayhtymissä, joissa kunta on jäsenenä. Muut osakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet kuin kuntayhtymäosuudet. Joukkovelkakirjalainasaamiset Valtiolta Kunnilta ja kuntayhtymiltä Muilta Muut lainasaamiset Muut lainasaamiset ovat muita antolainoja kuin joukkovelkakirjalainoja. Muut lainasaamiset eritellään seuraaviin alaeriin: Muut saamiset Valtiolta Kunnilta ja kuntayhtymiltä Muilta Erä Muut saamiset voi sisältää kunnan varsinaista toimintaa palvelevia, edellä mainittuihin tase-eriin kuulumattomia eriä, jotka ovat luonteeltaan pysyviä. Myös kunnan maksamat palautuskelpoiset liittymismaksut kirjataan tähän tase-erään.

19 18(38) Toimeksiantojen varat Josta: Valtion toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saaminen tai sen osa on pitkäaikainen, jos se erääntyy maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua. Pitkäaikaiset myyntisaamiset Myyntisaamisia ovat varsinaiseen toimintaan kuuluvan suoritteen tai palvelun luovuttamisesta syntyneet saamiset samoin kuin pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykkeiden myynnistä aiheutuneet saamiset. Pitkäaikaiset lainasaamiset Lainasaamiset liittyvät suoranaiseen lainaustoimintaan. Lainasaamisia ovat mm. kunnan tytäryhteisöjen, kuntayhtymien sekä osakkuus- ja muiden omistusyhteysyhteisöjen ja muiden yhteisöjen toimintapääoman rahoittamiseen maksuvalmiuden tukemiseksi myönnettävät lainat. Lainasaamiset eritellään seuraaviin alaeriin: Valtiolta Kunnilta ja kuntayhtymiltä Muilta Pitkäaikaiset muut saamiset Muina saamisina ilmoitetaan ne saamiset, jotka eivät kuulu edellä tarkasteltuihin saamisiin eivätkä ole siirtosaamisia Pitkäaikaiset siirtosaamiset Siirtosaamisia ovat mm. etukäteen maksetut korot, vuokrat ja palkat. Jos saaminen tai sen osa erääntyy yhden vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluttua, se on lyhytaikainen. Lyhytaikaisten saamisten alaerittelyjen määritelmät ovat oleellisilta osin vastaavat kuin pitkäaikaisten saamisten alaerittelyjen (ks. yllä).

20 19(38) Rahoitusarvopaperit Lyhytaikaiset myyntisaamiset Lyhytaikaiset lainasaamiset Valtiolta Kunnilta ja kuntayhtymiltä Muilta Lyhytaikaiset muut saamiset Lyhytaikaiset siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit ovat rahavarojen sijoituksia tai ne on saatu maksuna myyntisaamisesta. Kaikki sijoitusluonteiset osakkeet, osuudet, joukkovelkakirjat ja muut vastaavat arvopaperisijoitukset merkitään tähän tase-erään, vaikka ne tultaisiin realisoimaan pitemmän aikavälin kuluessa. Tilastossa tulee eritellä rahoitusarvopaperit alla kuvattuihin alaeriin. Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet sisällytetään rahoitusomaisuuteen, jos ne tullaan realisoimaan kunnan toiminnan rahoittamiseksi lyhyellä tai pitkällä aikavälillä likviditeetin tai tuottomahdollisuuksien niin edellyttäessä. Tähän kuuluvat pörssiosakkeet ja muut kassavarojen sijoittamiseksi hankitut osakkeet ja osuudet (ei pysyviin vastaaviin kuuluvat osakkeet ja osuudet eikä sijoitukset osake- tai muihin sijoitusrahasto-osuuksiin). Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Kunnan likvidien varojen sijoituksia rahamarkkinainstrumentteihin ovat mm. valtion velkasitoumukset, sijoitustodistukset, kuntatodistukset ja yritystodistukset. Tilastossa sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin kerätään alla olevalla jaolla. Sijoitukset valtion velkasitoumuksiin Sijoitukset kuntatodistuksiin Sijoitukset muihin rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Toimialasijoittamisen pitkäaikainen joukkovelkakirjalaina, jota on tarkoitus pitää sijoituksena juoksuajan loppuun, merkitään pysyviin vastaaviin. Sen sijaan joukkovelkakirjalainasaaminen, joka on tarkoitus realisoida maksuvalmiuden tai korkokehityksen sitä vaatiessa, merkitään vaihtuviin vastaaviin, vaikka se erääntymispäivän perusteella olisi pitkäaikainen. Tilastossa joukkovelkakirjalainasaamiset kerätään alla olevalla jaolla. Joukkovelkakirjalainasaamiset valtiolta

21 20(38) Joukkovelkakirjalainasaamiset kunnilta ja kuntayhtymiltä Joukkovelkakirjalainasaamiset muilta Muut arvopaperit Muina arvopapereina ilmoitetaan rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit, jotka eivät ole osakkeita tai osuuksia, sijoituksia rahamarkkinainstrumentteihin tai joukkovelkakirjalainasaamisia. Sijoitukset osakerahastoihin ja muut sijoitusrahasto-osuudet kuuluvat tähän taseerään. Rahat ja pankkisaamiset Rahoilla tarkoitetaan kunnan käteisiä kassavaroja (kolikoita ja seteleitä). Pankkisaamisilla tarkoitetaan pankkien ottolainaustileillä olevia talletuksia. Pankkisaamisiin sisältyvät pankkitileillä olevat talletukset erääntymisajankohdasta riippumatta. VASTATTAVAA Toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomia ovat Valtion toimeksiannot, Lahjoitusrahastojen pääomat ja Muiden toimeksiantojen pääomat. Josta: Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaisella velalla tarkoitetaan sellaista velkaa, joka erääntyy maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua. Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjalainat eli joukkolainat ovat haltijalle asetettuja, edelleen myytävissä olevia eli jälkimarkkinakelpoisia velkakirjalainoja. Joukkolainoja laskevat liikkeeseen niin yritykset, rahoituslaitokset kuin julkisyhteisötkin. Yleensä joukkolaina jaetaan useiksi velkakirjoiksi ja näitä velkakirjoja tarjotaan merkitsijöille ostettaviksi. Joukkovelkakirjalainoja ovat esim. kuntatodistukset, obligaatiolainat, debentuurilainat sekä vaihtovelkakirja- ja optiolainat.

22 21(38) Pitkäaikaiset lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiltä saadut lainat sisällytetään tase-erään Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta. Lainat työeläkelaitoksilta kuuluvat tase-erään Lainat julkisyhteisöiltä. Pitkäaikaiset lainat julkisyhteisöiltä Julkisyhteisöjä ovat valtio, kunnat ja kuntayhtymät sekä sosiaaliturvarahastot. Katso sektoriluokitus ohjeen lopussa. Tilastossa pitkäaikaiset lainat julkisyhteisöiltä tulee eritellä alla esitettyihin alaeriin. Pitkäaikaiset lainat valtiolta Pitkäaikaiset lainat kunnilta ja kuntayhtymiltä Pitkäaikaiset lainat Kevalta Pitkäaikaiset lainat muilta sosiaaliturvarahastoilta Pitkäaikaiset lainat muilta luotonantajilta Muita luotonantajia ovat muut kotimaiset lainanantajat ja muut ulkomaiset lainanantajat. Katso sektoriluokitus ohjeistuksen lopussa. Pitkäaikaiset saadut ennakot Saaduilla ennakoilla tarkoitetaan varsinaiseen toimintaan kuuluvasta suoritemyynnistä ennen suoritteen luovuttamista saatua maksua. Muut kuin varsinaisesta suoritetuotannosta saadut ennakot (esim. korkoennakot) merkitään tavallisesti siirtovelkoihin. Saadut ennakkomaksut merkitään pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan, jos niitä vastaavan suoritteen luovuttamiseen kuluu tilikauden päättymisestä lukien enemmän kuin yksi vuosi. Pitkäaikaiset ostovelat Ostovelka on pitkäaikainen, jos se erääntyy toimittajalle maksettavaksi yhtä vuotta pidemmän ajan kuluttua tilikauden päättymisestä. Jos velka erääntyy maksettavaksi useammassa erässä, on se osa velasta, joka erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluessa, esitettävä lyhytaikaisen vieraan pääoman ryhmässä. Pitkäaikaiset muut velat Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisällytetään mm. veroihin ja sosiaaliturvaan liittyvät velat, esim. maksettujen palkkojen ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut ja muut ennakonpidätyksen yhteydessä tilitettävät sosiaaliturvaan liittyvät erät sekä arvonlisäverovelka. Pitkäaikaiset siirtovelat Siirtovelka liittyy tuloon tai menoon, joka realisoituu suoriteperusteisesti eri tilikaudella kuin se saadaan tai maksetaan rahana.

23 22(38) Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen velka erääntyy maksettavaksi tasan vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluessa (Kirjanpitolaki 4:7.2 ). Lyhytaikaisen vieraan pääoman alaerittelyjen määritelmät ovat oleellisilta osin vastaavat kuin pitkäaikaisen vieraan pääoman (ks. yllä). Tilastossa kerätään lyhytaikaisesta vieraasta pääomasta alla olevat erät. Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat Lyhytaikaiset lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lyhytaikaiset lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikaiset lainat valtiolta Lyhytaikaiset lainat kunnilta ja kuntayhtymiltä Lyhytaikaiset lainat Kevalta Lyhytaikaiset lainat muilta sosiaaliturvarahastoilta Lyhytaikaiset lainat muilta luotonantajilta Lyhytaikaiset saadut ennakot Lyhytaikaiset ostovelat Lyhytaikaiset muut velat Lyhytaikaiset siirtovelat Josta: Siirtyvät korot Tilastossa kerätään erikseen tieto siirtyvistä koroista eli tilikaudelle jaksotetuista korkoveloista.

24 23(38) TULOSLASKELMA, yrityssektorin liikelaitokset Liikevaihto Liikevaihtoon luetaan liikelaitoksen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot (KPL 4:1 ). Liikevaihtoon sisällytetään sekä kunnan tai kuntayhtymän ulkopuolisilta että kunnan tai kuntayhtymän muilta toimintayksiköiltä saadut myyntitulot. Vakiintunut käytäntö on lukea kaikki vaihto-omaisuudesta saadut vastikkeet liikevaihtoon. Myyntitulot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti tuotoiksi sen tilikauden tilinpäätöksessä, jonka aikana suorite on luovutettu. Ei-palautettavat liittymismaksut (sekä siirtokelpoiset että siirtokelvottomat) kirjataan liikevaihtoon. Liikevaihto esitetään nettomääräisenä. Valmistevarastojen muutos Valmistevarastojen muutos kirjataan tilastoon samoin perustein kuin liikelaitoksen tuloslaskelmaan. Valmistus omaan käyttöön Valmistus omaan käyttöön kirjataan tilastoon samoin perustein kuin kunnan/kuntayhtymän tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muihin tuottoihin luetaan tulot, joilla on yhteyttä liikelaitoksen suoritetuotantoon kuulumatta kuitenkaan siihen. Muilta kuin omalta kunnalta tai kuntayhtymältä taikka liikelaitoskuntayhtymässä kuntayhtymän jäseneltä saadut toimintatuet ja avustukset käsitellään erässä Liiketoiminnan muut tuotot. Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä Tässä ryhmässä esitetään omalta kunnalta tai kuntayhtymältä taikka liikelaitoskuntayhtymässä jäsenkunnalta tai -kuntayhtymältä saatu sekä suoritemäärään perustuva tuki että muu toiminta-avustus. Avustus käsitellään tässä erässä riippumatta siitä, mihin kuluerään se on annettu. Myös sopimuskunta voi antaa avustusta yhteiselle isäntäkuntamallin liikelaitokselle ja se merkitään tuloksi erään Liiketoiminnan muut tuotot tai, jos se on olennainen, erään Muut tuet ja avustukset. Muut tuet ja avustukset sisällytetään tässä tilastossa erään Liiketoiminnan muut tuotot.

25 24(38) Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin luetaan mm. toimisto- ja koulutarvikkeet, kirjallisuus, elintarvikkeet, vaatteisto, lääkkeet ja hoitotarvikkeet, puhdistusaineet ja -tarvikkeet, polttoja voiteluaineet sekä lämmön, veden ja sähkön hankintamenot. Palvelujen ostot Palvelujen ostoihin sisältyy liikelaitoksen suoritetuotannossaan käyttämiä palveluja. Erään sisällytetään ulkoiset ja sisäiset ostot. Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilösivukuluihin sisällytetään eläkekulut sekä muut henkilöstökulut. Henkilösivukuluissa esitettäviä eläkekuluja ovat eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet. Poistot ja arvonalentumiset Poistoissa ja arvonalentumisissa esitetään suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset. Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan mm. viranomaistoiminnasta aiheutuvat kulut ja välilliset verot kuten jätevero. Metsänhoitomaksu ja kiinteistövero toisen kunnan alueella olevasta kiinteistöstä merkitään tähän erään. Liikelaitoksen maksama liiketoiminnan tulovero voidaan myös kirjata tähän erään, ellei sitä esitetä tilinpäätössiirtojen jälkeen erillisessä erässä Tuloverot. Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot- ja kulut Rahoitustuotoissa ja -kuluissa ilmoitetaan rahoitustoiminnan luonteiset tuotot ja kulut.

26 25(38) Korkotuotot Korkotuotoissa ilmoitetaan antolainoista, muista sijoituksista ja talletuksista sekä maksuliikennetileiltä saadut korkotuotot suoriteperusteen mukaisesti jaksotettuna. Muut rahoitustuotot Muihin rahoitustuottoihin sisällytetään verotilityskorot, osingot ja osuuspääomien korot, viivästyskorot sekä kurssivoitot rahoituslainoista ja arvopapereiden myyntivoitot. Josta: Osinkotuotot ja osuuspääomien korot Kunnalle/ky:lle maksetut korkokulut Omalle kunnalle/-kuntayhtymälle maksetut korkokulut. Muille maksetut korkokulut Muille kuin omalle kunnalle/-kuntayhtymälle maksetut korkokulut. Korvaus peruspääomasta Sekä kunnan tai kuntayhtymän liikelaitoksen että liikelaitoskuntayhtymän maksama korvaus peruspääomalle merkitään rahoituskuluihin erillisenä eränä Korvaus peruspääomasta. Muut rahoituskulut Muita rahoituskuluja ovat mm. verotilityskorot, verotilin korot, viivästyskorot, koronvaihtosopimuksen korkokulut, takaus-, luotto- ja luottokorttiprovisiot samoin kuin muut koron lisäksi rahoituslainasta johtuvat kulut kuten esim. kurssitappiot sekä lainasaamisiin ja rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden ja muiden sellaisten rahoitusvarojen arvonalentumiset. Lainasaamisista aiheutuneet luottotappiot, myös sosiaalisen luototuksen luottotappiot, ovat muihin rahoituskuluihin sisältyviä arvonalentumisia. Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot ja satunnaiset kulut Satunnaisia tuottoja ja kuluja ovat sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Satunnaisia tuottoja ja kuluja saattaa syntyä mm.

27 26(38) - toiminnan lopettamisesta aiheutuvasta suurehkosta pysyvien vastaavien hyödykkeen myyntivoitosta tai -tappiosta - tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistusosuuksien luovuttamisesta tai näiden yhteisöjen purkamisesta taikka fuusioitumisesta. Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia

28 27(38) Eriä rahoituslaskelmasta, yrityssektorin liikelaitokset Eriä rahoituslaskelmassa osiossa kerätään rahoituslaskelman investointien rahavirtaa kuvaavat muuttuja joka neljänneksellä. Lisäksi neljännellä neljänneksellä kerätään antolainasaamisten sekä lainojen lisäyksiä ja vähennyksiä. Investointimenot ovat sekä osakkeiden ja osuuksien ostoja että aineettomia ja aineellisia pysyvien vastaavien hyödykkeiden investointeja. Investointimenot ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot sekä rahoitusosuudet investointeihin esitetään suoriteperusteisena. Investointimenona esitetään myös hankintameno tai sen osa, joka on katettu investointivarauksella tai -rahastolla. Investointien ennakkomaksut käsitellään kuten investoinnit. Tässä tilastossa investointimenot ja -tulot käsitellään samalla tavalla kuin rahoituslaskelmassa. Huom! Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat tulee kirjata suoraan tavaratyypeille Investointimenot Maa- ja vesialueet Investointimenot jaetaan alla oleviin eriin. Erään Maa- ja vesialueet sisällytetään maa- ja metsäalueet, rakennetut ja rakentamattomat tontit, koskitilat ja vesialueet. Aktivoitavaan hankintamenoon lasketaan mukaan nimellishankintahinnan lisäksi erottamis-, lainhuudatus- yms. välittömästi alueen kunnan käyttöön saattamisesta aiheutuneet menot. Rakennukset Rakennuksia ovat asuin-, laitos-, hallinto-, koulu-, teollisuus- ja muut rakennukset. Erään Rakennukset sisällytetään myös rakennelmat, joita ovat mm. polttoaine- ja happosäiliöt sekä kevyet esim. puusta tehdyt, usein tilapäiset varastot. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteät rakenteet ja laitteet sisältää mm. maarakenteet kuten katujen, teiden ja siltojen sekä puistojen ja virkistysalueiden ja vastaavien rakenteiden hankintamenot, ei kuitenkaan maapohjan hankintamenoa vesirakenteiden kuten patojen, kanavien ja altaiden hankintamenot johtoverkostojen ja niiden laitteiden hankintamenot muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hankintamenot, joita ei lueta rakennuksen hankintamenoon kuuluviksi.

29 28(38) Koneet ja kalusto Erä Koneet ja kalusto sisältää kuljetusvälineet ja muut koneet ja kalusteet. Kuljetusvälineitä ovat henkilö- ja tavarakuljetuksiin tarkoitetut liikennevälineet, esim. autot, perävaunut, laivat, raitiovaunut ja invalidivaunut. Muita koneita ja kalustoa ovat mm. voimakoneet, nosto- ja siirtolaitteet, maansiirtokoneet ja liikkuvat työkoneet, maa- ja metsätalouskoneet, työstökoneet, konttori- ja tietokoneet, muut sähkökoneet ja -laitteet, tietoliikennevälineet, lääkintäkojeet, optiset instrumentit, huonekalut, soittimet ja urheiluvälineet. Rakennuksiin kiinteästi kuuluvat koneet ja laitteet eivät kuulu tähän erään vaan ne lasketaan rakennuksen hankintamenoon. Huom! Tähän erään sisällytetään kaikki taseeseen aktivoidut tietokonehankinnat ja niiden yhteydessä hankitut ohjelmistot sekä kaikki viestintälaitteet. Muut investointihyödykkeet Tähän ilmoitetaan investoinnit muihin aineellisiin hyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Osakkeet ja osuudet Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluvat pysyvään käyttöön hankitut osakkeet ja osuudet kunnan toimialasijoittamisesta, esim. kunnallisia palveluja tuottavien yhteisöjen osakkeet ja osuudet, kunnan asiakas-, hankkija- ja rahoittajayhteisöjen osakkeet ja osuudet, asuntoosakkeet ja kuntayhtymien peruspääoman korotukset. Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointeihin saadut rahoitusosuudet ilmoitetaan talousarvion investointiosan toteutuman mukaisesti. Rahoitusosuus voi olla valtionosuutta tai muuta rahoitusosuutta (esim. kuntayhtymällä jäsenkunnan rahoitusosuus investoinnin hankintamenoon). Tähän kirjataan niin valtiolta, kunnalta, kuntayhtymältä, EU:lta kuin muultakin taholta saadut rahoitusosuudet investointimenoihin. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (ml. myyntivoitot) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloina esitetään todelliset myyntihinnat (= poistamaton hankintameno + myyntivoitto - myyntitappio). Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloista kysytään lisäksi erikseen alla olevat erät.

30 29(38) Maa- ja vesialueiden myyntitulot Tähän eritellään investointihyödykkeiden myyntituloista maa- ja vesialueiden myyntitulot. Osakkeiden ja osuuksien myyntitulot Tähän eritellään investointihyödykkeiden myyntituloista osakkeiden ja osuuksien myyntitulot. Vain neljännellä neljänneksellä kerättävät lainojen ja saamisten muutoserät Kunnalta/kuntayhtymältä saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Omalta kunnalta / kuntayhtymältä. Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Kunnalta/kuntayhtymältä saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Omalta kunnalta / kuntayhtymältä. Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Kunnalta/kuntayhtymältä saatujen lyhytaikaisten lainojen lisäys(+) tai vähennys(-) Omalta kunnalta / kuntayhtymältä. Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen lisäys(+) tai vähennys(-)

31 30(38) Eriä taseesta, yrityssektorin liikelaitokset VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset Pysyvien vastaavien tase-erä Sijoitukset sisältää kunnan toiminnan edistämiseksi hankitut arvopaperit, kunnan toimialaan liittyvät sijoitukset ja muut pitkäaikaiset sijoitukset. Osakkeet ja osuudet Erään Osakkeet ja osuudet kuuluvat pysyvään käyttöön hankitut osakkeet ja osuudet kuten palvelutoiminnan toimitilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet ja muut toimialasijoittamisen osakkeet ja osuudet. Muut osakkeet ja osuudet ovat rahoitusarvopapereita. Joukkovelkakirjalainasaamiset Toimialasijoittamisen pitkäaikainen joukkovelkakirjalaina, jota on tarkoitus pitää sijoituksena juoksuajan loppuun, merkitään pysyviin vastaaviin. Sen sijaan joukkovelkakirjalainasaaminen, joka on tarkoitus realisoida maksuvalmiuden tai korkokehityksen sitä vaatiessa, merkitään vaihtuviin vastaaviin, vaikka se erääntymispäivän perusteella olisi pitkäaikainen. Muut lainasaamiset Muut lainasaamiset ovat muita antolainoja kuin joukkovelkakirjalainoja. Toimialasijoittamiseen liittyvät antolainat kunnan tytäryhteisöille ja muiden kunnallisia palveluja tuottavien yhteisöjen pysyväisluontoiseen rahoittamiseen, esim. investointimenojen rahoittamiseen, kuuluvat tähän ryhmään. Antolainat voivat olla korollisia tai korottomia velkakirjatai pääomalainoja. Muut saamiset Erä Muut saamiset voi sisältää kunnan varsinaista toimintaa palvelevia, edellä mainittuihin tase-eriin kuulumattomia eriä, jotka ovat luonteeltaan pysyviä. Myös kunnan maksamat palautuskelpoiset liittymismaksut kirjataan tähän tase-erään.