- tehdä ehdotus korkeakoulutuksen kehittämiseksi edellisten kohtien tietopohjaan ja analyysiin perustuen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- tehdä ehdotus korkeakoulutuksen kehittämiseksi edellisten kohtien tietopohjaan ja analyysiin perustuen"

Transkriptio

1 SELVITYS lehtikuvauksen kehittämistarpeesta osana kuvajournalismin korkeakoulutusta Toimeksiantaja: Opetusministeriö Selvittäjä: Vesa-Pekka Koljonen Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kuvajournalistien ammattikunta 2. Kohti kuvajournalistikoulutusta 3. Oikea koulutus kuvajournalisteille 4. Ammattitaito ja viestintäalan muutos 5. Kuvajournalismin koulutus nyt 6. Journalistikoulutus Jyväskylän yliopistossa 6.1. Journalistiikka / toimittajakoulutus 6.2. Kuvakoulutus / Studies in Visual Communication 6.3. Kuvajournalismin ja muun kuvaopetuksen kehittäminen Jyväskylän yliopistossa 6.4. Maisteriohjelma 6.5. Yhteistyötä Elektronisen kuvajournalismin maisteriohjelman (EKJ) kanssa 6.6. Yhteistyön syventäminen Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän muiden oppilaitosten kanssa 6.7. Tiivistäen 7. Journalistikoulutus Tampereen yliopistossa 7.1. Kuvajournalismin opetus 7.2. EKJ:n maisteriohjelma 7.3. Visuaalisen journalismin koulutusmalli 7.4. Visuaalisen journalismin koulutusmallin resurssit 8. Selvittäjän ehdotus 9. Rahoitus

3 1 Tämän selvityksen tarkoituksena on - kartoittaa ja analysoida kuvajournalismin osaamistarpeisiin vaikuttavaa työelämän muutosta ja kehitystä tulevaisuudessa ja ennakoida alan ammattitehtävien laadullisia ja määrällisiä tarpeita lehtikuvauksen ammattitoiminnan näkökulmasta - kartoittaa nykyinen kuvajournalismin korkeakoulutuksen tarjonta ja siihen liittyvät kehittämissuunnitelmat eri ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa ja selvittää korkeakoulujen kiinnostus lehtikuvauksen kehittämiseksi osana kuvajournalismin opetusta - tehdä ehdotus korkeakoulutuksen kehittämiseksi edellisten kohtien tietopohjaan ja analyysiin perustuen 1. Kuvajournalistien ammattikunta Kuvajournalistilla tarkoitetaan tässä selvityksessä tiedotusvälineen palveluksessa olevaa tai tiedotusvälineelle työskentelevää journalistia, jonka ilmaisuväline on pääasiassa valokuva riippumatta tekniikasta, jolla se on tuotettu. Ammattinimikkeitä ovat mm. valokuvaaja, lehtikuvaaja, kuvatoimittaja. He ovat ammatillisesti lähes 100-prosenttisesti järjestäytyneet Suomen Journalistiliittoon. Liiton tuoreimman selvityksen (huhtikuu 2001) mukaan varsinaisia lehtikuvaajajäseniä on 452, joista 150 työskentelee free lance -työsuhteissa, eläkkeellä on 41 jäsentä, työttömänä 24. Muita kuvajournalismin ammattilaisia, esim. kuvatoimittajia ei ole erikseen tilastoitu, mutta heitä lienee kaikkiaan muutamia kymmeniä. Pitkälle 1980-luvulle saakka ylivoimaisesti suurin osa lehtikuvaajista tuli tehtäviinsä ns. pitkän linjan kautta luvun lopulla prosenttia liiton lehtikuvaajajäsenistä oli suorittanut jonkin alan tutkinnon, lähinnä Lahden taideteollisen oppilaitoksen koulutuksen luvulla osa ammattikunnasta poistui eläkkeelle ja koulutustaso nousi alalle tulleiden nuorten myötä. Vuonna 1997 jo sata 400:stä silloisesta lehtikuvaajasta oli suorittanut tutkinnon. Vuonna 2000 tutkinnon suorittaneita oli Kohti kuvajournalistikoulutusta 1925 Toimittajien peruskoulutus käynnistyi Kansalaiskorkeakoulussa Aloitettiin journalistiikan koulutus Svenska social- och kommunalhögskolanissa Helsingin yliopistossa aloitettiin tiedotusopin opetus Sanoma Oy:n toimittajakoulu perustettiin Suomen Sanomalehtimiesten liiton puheenjohtaja Jyrki A. Juutin, toimittaja Allan Liuhalan ja toimittaja Antero Okkosen keskustelussa syntyi ajatus toimittajakoulutuskomiteasta Rafael Paasion hallitus asetti komitean selvittämän lehdentoimittajien koulutustarvetta ja tekemään ehdotuksensa sekä toimittajien eritasoisen peruskoulutuksen että alan jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämiseksi. Komiteamietintö ei johtanut tuloksiin.

4 Suomen Sanomalehtimiesten liitto ja muut alan voimaryhmät vaativat uutta elintä pohtimaan koulutusta Opetusministeriö asetti Suomen Sanomalehtimiesliiton puheenjohtaja Jyrki Juutin johdolla työryhmän tehtävänä laatia yksityiskohtainen ehdotus niistä toimenpiteistä, joihin olisi ryhdyttävä lehtimiesten koulutuskomitean mietinnössä tehtyjen ehdotusten, mietinnöstä hankittujen lausuntojen sekä muun asiassa kertyneen aineiston perusteella. Työryhmän esitys sai kuitenkin ristiriitaisen vastaanoton. Lausunnot olivat puolesta ja vastaan Opetusministeriö asetti jälleen uuden toimikunnan miettimään toimittajien koulutusta. Puheenjohtajaksi tuli Kaarle Nordenstreng. Edelleenkään ei päästy yhteisymmärrykseen Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton aloitteesta allekirjoitettiin toimittajakoulutuksen kokonaisratkaisua koskeva pöytäkirja. Samalla sovittiin, että perustetaan toimittajakoulutuksen neuvottelukokous Yhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Keski-Korhonen puhui Suomen Lehtikuvaajat ry:n 20-vuotisnäyttelyn avajaisissa helmikuussa Vanhan polven valokuvaajat sanovat usein, että lehtikuvaajaksi ei opita, siksi synnytään. Onhan lauseessa jotain perääkin, sillä ilman esteettistä silmää, luovaa kykyä ei lehtikuvaaja pysty ohi vilahtavassa tilanteessa vangitsemaan juuri sitä oikeaa hetkeä, sitä oikeaa kuvan sommittelua. Mutta ilman oppia ei tälläkään alalla kehitytä. Lehtikuvaajien koulutus onkin ongelma, joka olisi ratkaistava mahdollisimman pian Sanomalehtimiesliiton ensimmäiset lehtikuvaajien ammattikurssit järjestettiin Helsingissä, 26 lehtikuvaajaa osallistui kursseille Suomen Lehtikuvaajat ry järjesti ensimmäiset kesäkurssinsa elokuussa Kuopiossa. Kesäpäivät oli alku vuosittaisille, suosituille kurssipäiville Lahden taideoppilaitoksessa alkoi valokuvaajien koulutus, mutta lehtikuvaajakoulutukseksi sitä ei voi sanoa, vaikka valmistuneista valokuvaajista lukuisa joukko on sijoittunut lehtikuvaajiksi Kesäkurssien johtaja sanoi Suomen Lehtikuvaajat ry:n Tampereen kesäkursseilla: Lehtikuvaajien koulutus olisi järjestettävä muulla tavoin kuin nykyisin, jolloin ammatin oppiminen tapahtuu käytännön työn sekä monien erehdysten ja epäonnistumisten kautta ja jolloin jatkokoulutuskin on kesäpäivien tapaisten tapahtumien varassa. Niin kuin muissakin ammateissa niin myös meidän ammatissamme koulutus tulisi järjestää yhteiskunnan toimesta Sanomien toimittajakoulusta valmistui ensimmäiset kolme kuvajournalistia Opetusministeriön kulttuurisihteeri Pekka Pekkonen sanoi avatessaan Suomen Lehtikuvaajat ry:n kolmannet kesäkurssit: Lehtikuvalla on nykyhetkellä ensiarvoisen tärkeä asema tiedonvälityksessä. Tästä on oltu varsin yksimielisiä. Lehtikuvaaja toimii eräänlaisena yhteiskunnan silmänä. Sillä, mitä ja miten tämä silmä näkee, on tottakai melkoinen merkitys. Mielestäni on luonnollista, että tätäkin koulutusta tulee yhteiskunnan entistä voimakkaammin tukea Sanomalehtimiesten liitto järjesti 1987 keväällä keskustelutilaisuuden kuvajournalistien koulutuksesta, jossa professori Pertti Hemanus myönsi arvion, että Suomessa on hyvä toimittajakoulutus ja hyvä kuvaajakoulutus, mutta ne kohtaavat toisensa hyvin harvoin ja lisäsi, että kuvajournalismiasiaa on ennen lykätty muihin kiireisiin vedoten. Nyt on toinen tilanne ja sopiva aika laajentaa kuvajournalismipuolelle.

5 Syksyllä neljä tiedotusopin opiskelijaa aloitti valokuvauksen ja visuaalisen viestinnän opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa ja vastaavasti yksi taideteollisen opiskelija tiedotusopin opinnon ns. rengasmetrohankkeessa Opetushallitus asetti syksyllä 1991 valokuva-alan ammatillisen koulutuksen kehittämistyöryhmän, joka sai tehtäväkseen tarkistaa nykyiset valokuvauksen opetussuunnitelman. Työryhmän raportti ei koskaan valmistunut Lehtikuvaaja-lehti esitti pääkirjoituksessaan: Jotta lehdistö voisi viimeistään uudella vuosituhannella antaa lukijoille journalistisen nautinnon, on tulevien journalistien tietotaitoa lisättävä huimasti. Siihen on ainoastaan yksi tie, vahva journalistinen koulutus. Koulutuksen tulisi olla kaikille lehdentekijöille, toimittajille, lehtikuvaajille ja ulkoasutoimittajille perusteiltaan yhteinen Suomen Lehtikuvaajat ry lähetti elokuun ensimmäisenä päivän kirjeen opetusministeri Olli-Pekka Heinoselle pyytäen nimeämään selvitysmiehen, joka esittäisi ratkaisut korkeakoulutasoisen kuvajournalismikoulutuksen aloittamiseksi. Opetusministeriö pyysi opetusministeri Olli-Pekka Heinosen ja korkeakouluneuvos Marita Savolan allekirjoittamalla kirjeellä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen ja Svenska social- och kommunalhögskolanin toimittajakoulutuksesta ja journalistiikan opetuksesta vastaavia yksiköitä asettamaan projektin, kartoittamaan ja arvioimaan toimittajakoulutuksen yhteydessä annettavan kuvajournalistiikan opetuksen nykytilaa ja tarjontaa Raportti valmistui maaliskuussa Suomen Lehtikuvaajat ry:n edustaja työryhmässä totesi; Luonnos ei vastaa juurikaan lähtökohtia ja tavoitteita, joita lehtikuvaajat tälle koulutukselle asetti. Työryhmän mietinnön pohjalta syntyi Tampereen yliopistoon elektronisen kuvajournalismin maisteriohjelma Kansanedustaja Tytti Isohookana-Asunmaa teki kirjallisen eduskuntakysymyksen kuvajournalismikoulutuksesta marraskuussa Opetusministeri Maija Rask nimesi selvitysmiehen.. 3. Oikea koulutus kuvajournalisteille Suomen Journalistiliiton selvityksen mukaan ammatissa toimivista lehtikuvaajista on kymmenen vuoden kuluessa poistumassa eläkkeelle henkilöä, mikä liiton mukaan merkitsee, että alalle tarvitaan lähivuosina paljon uusia hyvin koulutettuja lehtikuvaajia ja kuvatoimittajia. Liiton käsityksen mukaan tekninen kehitys ja eri medioiden lähestyminen mm. digitalisoitumisen myötä lisäävät koulutustarvetta. Vaikka koulutettujen lehtikuvaajien suhteellinen määrä on jatkuvasti kasvanut, se on edelleen huomattavasti jäljessä toimittajakunnan keskimääräisestä koulutustasosta; noin puolella liiton toimittajajäsenistä on korkeakoulututkinto. Suomen Lehtikuvaajat ry. puolestaan ennakoi, että erot tiedotusvälineiden eri kuvaammattien välillä hämärtyvät; digitaalitekniikoiden myötä tv-kuvaajan ja lehtikuvaajan työnkuvat lähestyvät toisiaan. Se edellyttää koulutettavaksi riittävän määrän muuttuvia vaatimuksia vastaavan koulutuksen saaneita kuva-ammattilaisia. Lehtikuvaajat ry:n käsityksen mukaan eri oppilaitoksista valmistuu kuitenkin tällä hetkellä liikaa valokuvaajia nykyiseen markkinatilanteeseen nähden. Olennaista olisi keskittyä opetuksen sisältöön ja opetusmenetelmiin. Niiden pitäisi tuottaa laaja-alaisia moniosaajia, jotka pystyvät perinteisen lehtikuvauksen ohella vastaamaan myös uusmedian tarpeisiin.

6 4 Valokuvauksen Opiskelijat ry. myötäilee Lehtikuvaajien näkemyksiä ja ilmaisee huolensa alan työpaikoista. Työnantajajärjestöillä ei ole kuvajournalistien koulutuskysymykseen virallista kantaa, mutta tämän selvityksen yhteydessä alan työnantajaliittojen jäsenviestimille tehdyn kyselyn perusteella kuvajournalististen työpaikkojen määrä pysyy vähintäänkin ennallaan, joten poistuman korvaamiseksi tarvitaan koulutettua henkilöstöä. Suurissa mediataloissa ollaan valmiit rekrytoimaan kuvajournalisteja normaaliin tapaan myös jatkossa. Selvää tarvetta on olemassa ulkoasujournalisteista, joilla on journalistinen koulutus ja ammattitaito yhdistyneenä visuaalisen ilmaisun ja kuvajournalismin hallintaan. Toisaalta kysyntää on myös kuvajournalisteista, joiden ilmaisukielenä on kuva, mutta yhdistyneenä ennen kaikkea vankkaan journalistiseen, ei kuvataiteelliseen näkemykseen. Moniosaamisen tarve on niin ikään merkittävä. Sen tärkeyttä korostivat lähes kaikki selvitykseen vastanneet viestimet. Isoissa taloissa moniosaaminen nähdään valmiutena pystyä operoimaan monimediaympäristössä eli tuottamaan ja käsittelemään aineistoa mediatalojen eri jakelukanaviin niin painetussa kuin sähköisessäkin muodossa. Pienissä yksiköissä, jollaisia tyypillisesti edustavat paikallislehdet, on kysyntää ammattilaisista, jotka pystyvät selviytymään mahdollisimman monista tiedonvälitysprosessin vaiheista, niin journalistisista kuin teknisistäkin. 4. Ammattitaito ja viestintäalan muutos Sanomalehtien liiton ja Aikakauslehtien liiton jäsenlehdille sekä tv-yhtiöille tehtiin selvityksen yhteydessä kysely, jossa luodattiin alan esimies- ja johtavissa tehtävissä työskentelevien kokemukseen perustuvia näkemyksiä olemassa olevasta kuvajournalistisesta ammattitaidosta ja sen kehittämisestä. 1. Mikäli em. tehtäviin (valokuvaajat, taittajat, graafikot) rekrytoitujen työntekijöidenne kuvajournalistisessa tai visuaalisessa ammattitaidossa on tai on ollut puutteita, mitä ne ovat? - Kuvaajilla journalismin perusteiden tuntemus puutteellista: kuvatuottaminen ei ole irrallaan muusta journalistisesta prosessista. - Uutismaisessa otteessa toivomisen varaa. - Pelkistetty ilmaisu usein vaikeaa. - Pyritään tekemään liiaksi henkilökohtaista taidetta, vaikka lehdissä on kyse graafisesta teollisuudesta. - Kuvajournalismissa tahtoo ns. taiteen osuus kasvaa koko ajan. - Teemme sanomalehteä, emmekä valokuvausalan ammattijulkaisua. - Uutiskuvaajia on tarjolla vähän; studio-, reportaasi- ym. taiteilijoita riittää. - Kuvaaja-toimittaja-taittaja -yhteistyö puutteellista; puuttuu kokonaisnäkemystä - Digikuvaus on ongelma. - Uuden tekniikan vaatimukset ovat tuoneet visualisteille oheistoimia, jotka vievät aikaa päätehtävältä, luovalta työltä. - Tekninen osaaminen painottuu liikaa. - Varsinkin kokeneet kuvaajat dominoivat toimittajaa, eivät ajattele kokonaisuutta vaan oman kuvansa esillepanoa usein vain visuaalisista, ei informatiivisista lähtökohdista.

7 5 - Yleensä ammattitaito teknisesti ja taiteellisesti hyvä, sen sijaan journalistinen tausta hentoinen. - Peruskoulutus on kehno, tekniikan tuntemus ja hyödyntäminen vajavaista, journalistinen näkemys suppea, alan kehityksen ennakoiminen ohutta. - Lehtikuvan tekninen taso on kehittynyt huikeasti, mutta journalistisesta sisällöstä ei voi sanoa samaa. Taidekuvausta on selvästikin kehitetty journalismin kustannuksella. - Suurimmat puutteet ovat digitaalisen kuvaus- ja kuvankäsittelytekniikan puolella. - Vanhemman polven kuvaajat ja kuvatoimittajat ovat olleet itseoppineita ja työuran kouluttamia, mistä on seurannut ammattimaisen työskentelyotteen puuttuminen. - Nuoremmat saavat nykyisin hyvän visuaalisen koulutuksen, mutta lisäkoulutustarvetta olisi selvästi journalismin perusteiden opetuksessa. - Vastavalmistuneilla valokuvaajilla taipumusta turhaan taiteellisuuteen, ei kovin hyviä valmiuksia varsinaiseen lehtikuvaukseen, dokumentointiin ja nopeaan toimintaan uutistilanteissa. - Suurimmat puutteet ovat journalistisessa osaamisessa, visuaalinen ja tekninen osaaminen on ollut hyvällä tasolla. - Valokuvaajakoulutusta antavat laitokset ovat painottaneet hyvin voimakkaasti taiteellista koulutusta. Kuvaajille on ollut suoranainen sokki, kuinka erilainen kuvakäsitys tiedotusvälineissä on. Ongelmia on ollut niin aikataulujen, kuvasisältöjen kuin kuvan rakentamisen suhteen. 2. Minkälaista lisäkoulutusta tiedotusvälineiden kuvajournalistisiin tehtäviin hakeutuvilta pitäisi edellyttää? - Kuvan ja tekstin yhteispelin korostaminen on tärkeää. - Kuvajournalisteilta edellytetään uutistoimittajan uutisnenää. - Tarvitaan kykyä toteuttaa kunkin välineen visuaalista ilmettä, ei vain omia näkemyksiä. - Tarvitaan uutiskuvausta, tapahtuman dokumentointia; uutista ei tunnisteta. - Kuvajournalistit tulee kouluttaa enemmän näkijöiksi kuin tekijöiksi. - Yhä tärkeämpänä alueena nousee esille kuvituksen suunnittelija (AD), joka kehittelee jutun tai koko tuotteen ulkoasua ja miten kuvituksen eri keinoista päästään hyvään lopputulokseen. - Kuvaajille äidinkielen, typografian ja taittamisen koulutusta, graafikoille äidinkielen koulutusta. Taittajiksi tulisi hakeutua visuaaliselta puolelta. Koulutuksessa tulisi painottaa sekä teknistä, visuaalista että journalistista osaamista. - Tarvitaan ennen muuta journalistista koulutusta, ts. tiedonvälitykseen painottuvaa ajattelua, selkeyttämistä, sisältöjä muodon rinnalle. - Koulutusta kehitettävä kohti laajaa moniammatillisuutta. - Koulutuksen on painotuttava erityisesti mediakuvaamiseen vs. taide- ja mainoskuvaus. 3. Tuleeko viestintäalan rakennemuutos lähivuosina aiheuttamaan kuvajournalististen ammattien murroksen? - Kuvan ja visuaalisuuden arvo nousee jatkossa. - Moniosaajien tarve kasvaa. - Nykyisiä tehtäviä poistuu, syntyy kokonaan uudenlaisia. - Video/still-kuvaajien tarve kasvaa. - Perinteinen sanomalehtikuva säilyttää asemansa printtimediassa; rinnalle nousee multimedian ja verkkojulkaisujen toisentyyppinen kuvatarve.

8 6 - Nykyiset tehtäväkuvat säilyvät pääsääntöisesti edelleen. - Huomisen kuvajournalisteilta on edellytettävä yliopistotasoinen ja monipuolinen, yleissivistävä koulutus, jossa journalismi on vahvassa asemassa ja valokuvajournalismiin erikoistutaan riittävän syvästi. Jatkokoulutuksen on nojauduttava yliopistoon, jossa on riittävästi myös käytännön taitojen tunti- ja muita opettajia. Kirjoittajien ja kuvaajien koulutuksen on oltava samantasoista. Heidät on kaikin tavoin arvostettava samalle lähtöviivalle ja tasolle. 5. Kuvajournalismin koulutus nyt Valokuvauksen opetus erilaisissa ja eri tasoisissa oppilaitoksissa on erittäin laajaa. Tarjolla on kurssi-, koulu-, opisto, korkeakoulu- ja yliopistotasoista koulutusta. Osa annettavan opetuksen markkinoinnista perustuu opiskelijoiden ylimitoitettuihin odotuksiin po. koulutuksen mahdollisuuksista johtaa ammattiin. Tämän selvityksen taustalla on vakava pyrkimys rakentaa kanava, joka tarjoaa mahdollisuuden erikoistua nimenomaan kuvajournalismiin ja suorittaa siinä akateemisia opintoja korkeimpiin oppiarvoihin saakka. Kuvajournalismin erityiskoulutuksen asiaa vuosikymmeniä ajaneet ammattilaiset katsovat, että vain tällä tavalla on saavutettavissa ammatillinen hyväksyttävyys, joka asettaa kuvajournalistien arvostuksen ja uralla etenemismahdollisuudet samalle tasolle kirjoittavien journalistien kanssa. Nämä reunaehdot rajaavat mahdollisista koulutuspaikoista pois alemman asteen oppilaitokset sekä valokuvaukseen keskittyvät laitokset ja opintolinjat, vaikka monilla niistä onkin vankka ja vakiintunut asemansa valokuvaaja-ammattilaisten tuottajina. Tässä tarkoitetun koulutuskanavan tulee sijaita oppilaitoksessa, jonka opetus on akateemista ja joka pystyy tarjoamaan myös kuvajournalistikoulutuksen tärkeimmän perustan, vankan journalistisen peruskoulutuksen. Selvitystä varten on tutkittu seuraavien yliopistojen ja korkeakoulujen opetusohjelmien ja -mahdollisuuksien soveltuvuutta kuvajournalistikoulutuksen antajiksi: - Jyväskylän yliopisto; viestintätieteiden laitos - Lahden muotoiluinstituutti; kuvallisen viestinnän koulutusohjelma - Lapin yliopisto; taiteiden tiedekunta - Taideteollinen korkeakoulu; valokuvataiteen osasto - Tampereen yliopisto; tiedotusopin laitos - Turun yliopisto; mediatutkimus - Svenska social- och kommunalhögskolan; journalistik - Svenska yrkeshögskolan; institutet för bildkonst, media och design Edellä mainituilla perusteilla kyseeseen tulevia korkeakouluja näistä ovat Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopisto, joilta olen pyytänyt mahdollista kuvajournalismin erityisopetuksen aloittamista koskevat muistiot.

9 7 6. Journalistikoulutus Jyväskylän yliopistossa 6.1. Journalistiikka / toimittajakoulutus Jyväskylän yliopistossa on ollut toimittajakoulutusta antava journalistiikka-oppiaine vuodesta Kuvajournalismi ei ole milloinkaan ollut sen painoalueena. Kaikkien opiskelijoiden käymällä toimitustyökurssilla on kuitenkin koko ajan ollut valokuvausosio, jonka tehtävänä on antaa perustiedot valokuvasta ja valokuvaamisesta. Tietoinen valinta on ollut kouluttaa kirjoittavia toimittajia, joilla on perustiedot valokuvaajan työstä ja perusvalmiudet tarvittaessa ottaa valokuvia Kuvakoulutus / Studies in Visual Communication Kuvakoulutus on 38 opintoviikon laajuinen perus- ja aineopintojen opintokokonaisuus, jota on vuosina toteutettu kasvatustieteellisen, humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteistyönä. Syksystä 2000 kuvakoulutus on kuulunut humanistisen tiedekunnan Taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokseen. Kuvakoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille visuaalisen kulttuurin alueelta laajat yleissivistävät perustiedot sekä tukea omalla erikoisalueellaan opiskelijoiden pääaineopintoja ja pro gardu tutkielmaa. Kuvakoulutus on omaksunut merkittävän roolin visuaalisen kulttuurin kansainvälisen opetuksen järjestäjänä ja yhteistyökumppanina. Kuvakoulutus on myös alusta saakka toiminut journalistiikka-oppiaineen edustajana Tampereen yliopiston, Taideteollisen korkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhdessä toteuttamassa Elektronisen kuvajournalismin maisteriohjelmassa (EKJ) Kuvajournalismin ja muun kuvaopetuksen kehittäminen Jyväskylän yliopistossa Jyväskylän yliopiston käsitykset kuvajournalismin ja muun kuvaopetuksen kehittämisestä ovat muotoutuneet journalistiikan, kuvakoulutuksen ja keskushallinnon edustajien välisissä keskusteluissa. Käsitysten pohjana ovat hyvät kokemukset maisteriohjelmamallista, hyvät kokemukset elektronisen kuvajournalismin maisteriohjelmasta sekä pyrkimys kehittää konkreettisella tasolla Jyväskylän yliopiston eri laitosten sekä Jyväskylän yliopiston ja muiden oppilaitosten yhteistyötä. Jyväskylän yliopisto ei pidä realistisena eikä tarkoituksenmukaisena täysimittaista, perusopinnoista alkavaa aiempia opintoja vailla oleville suunnattua koulutusputkea, koska organisatorisesti ja rahoituksellisesti kevyempi ja toimivampi vaihtoehto on olemassa. Pelkkään lehtikuvaukseen suuntautuminen olisi nykyisessä digitaalisuuden ja välinekonvergenssin ajassa liian kapeaa, ja yliopisto korostaakin koulutuksen riittävän laaja-alaisuuden tarvetta Maisteriohjelma Journalistiikka-oppiaineessa toteutetaan tietoteollisuusohjelman muuntokoulutusresursseilla kaksivuotisia journalismin maisteriohjelmia siten, että ensimmäinen sisäänottoerä aloitti syksyllä 1999, toinen syksyllä 2000 ja kolmas aloitti syksyllä 2001.

10 8 Maisteriohjelmien laajuus on 60 opintoviikkoa + mahdolliset yleiset kieli- ja viestintäopinnot, ja niihin valituilta on edellytetty noin 100 opintoviikon laajuisia aiempia opintoja, joihin on tullut sisältyä jonkin viestintäaineen perusopinnot. Maisteriohjelmaopinnot siis vastaavat laajuudeltaan ja sisällöltään osapuilleen pääaineen aine- ja syventäviä opintoja. Maisteriohjelmien ja muun opetuksen integraatio on ajan mittaan syventynyt ja maisteriohjelmasta saatuja kokemuksia on voitu käyttää muun opetusohjelman kehittämiseen. Mikäli asia journalistiikka-oppiaineesta riippuu, maisteriohjelmien merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Kuvallisen viestinnän maisteriohjelma voitaisiin käynnistää syksyllä 2002 jatkona tähänastisille journalismin maisteriohjelmille ja samaa toteuttamismallia soveltaen. Journalistikoulutuksesta muutenkin vastuun kantava Viestintätieteiden laitoksen journalistiikkaoppiaine olisi päävastuullisena oppiaineena, mutta sen välttämättömänä yhteistyökumppanina olisi Taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen kuvakoulutusopintokokonaisuus. Suoraan valokuvaukseen liittyvissä asioissa yhteistyökumppanina voisi olla Jyväskylän ammattikorkeakoulu tai Jyväskylän aikuiskoulutuskeskus. Olennaista on saada yliopiston johdolta ja muilta rahoittajatahoilta takeet siitä, että maisteriohjelmilla on rahoituksellista jatkuvuutta. Pelkästään yhden hengen sisäänottoerän takia ei suunnittelun ja toteutuksen vaivaa kannata nähdä Yhteistyötä Elektronisen kuvajournalismin maisteriohjelman (EKJ) kanssa Tampereen yliopiston, Taideteollisen korkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä toimii pääosin Tampereen yliopistossa EKJ, jonka kolmas sisäänottoerä aloittaa syksyllä Jyväskylän yliopistoa siinä edustaa journalistiikan mandaatilla kuvakoulutus. Se on järjestänyt osan EKJ:n opetuksesta Jyväskylässä (mm. kesäkouluja) siten, että opetuksesta ovat hyötyneet myös muut kuin EKJ-opiskelijat. EKJ:n opiskelijat ovat sijoittuneet erinomaisesti työelämään ja ohjelma on saanut kentältä pääosin kiitosta. Samalla on kuitenkin käynyt ilmi, että koulutus on määrällisesti liian pientä ja että koulutettavien määrän lisääminen mahdollistaisi myös erilaisia sisällöllisiä suuntautumisia. Jyväskylän yliopisto pitää tärkeänä, että mahdollista Jyväskylän maisteriohjelmaa ja EKJ:tä ei pidetä toistensa kilpailijoina, vaan toisiaan täydentävinä koulutusväylinä, joiden välille on syytä rakentaa niin paljon yhteistyötä kuin on asian kannalta mahdollista ja tarkoituksenmukaista Yhteistyön syventäminen Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän muiden oppilaitosten kanssa Journalistiikan ja kuvakoulutuksen yhteistyö on tähänkin saakka noussut yhteisestä intressistä, joka vain vahvistuu jos kuvallisen viestinnän maisteriohjelma voidaan toteuttaa. Maisteriohjelma muodostaisi kahta humanistisen tiedekunnan laitosta yhdistävän konkreettisen rakenteen, josta voisi olla myönteiseksi malliksi yliopistossa yleisemminkin.

11 9 Maisteriohjelmalla olisi myös sellaisia tavoitteita, joiden tarkoituksenmukaisin toteutustapa olisi yhteistyö Jyväskylän aikuiskoulutuskeskuksen tai ammattikorkeakoulun kanssa. Osa uusista laite- ja ohjelmistohankinnoista olisi tehtävä yliopistoon, mutta erityisesti perinteisen valokuvauksen puolella Jyväskylässä on jo muualla osaamista ja fasiliteetteja, jotka pitäisi voida kytkeä hankkeeseen Tiivistäen Jyväskylän yliopiston suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen aloittaa kuvajournalismiin ja kuvaan laajemmin suuntautuva maisteriohjelma. Koulutus voidaan aloittaa syksyllä 2002 nykyisen maisteriohjelmajärjestelmän jatkona edellyttäen että rahoituspäätökset tehdään ajoissa, rahoitus riittää ohjelman toteuttamiseen ja ohjelmalla on jatkuvuutta yli yhden tai kahden kurssin. (Jyväskylän yliopisto, viestintätieteen laitos) 7. Journalistikoulutus Tampereen yliopistossa Tampereella journalistikoulutus rakentuu ns. ylivälineelliseen oppimiseen. Opiskelijat aloittavat kandidaatin tason opinnot yhteisillä viestinnän (tiedotusopin) ja journalismin opinnoilla. Ammatillinen journalistikoulutus keskittyy kandidaatin tutkintoon jonka jälkeen on mahdollisuus jatkaa yhteiskuntatieteiden maistereiksi. Myös maisteritutkinnon syventävissä opinnoissa on journalistisia kursseja ja projekteja. Maisteritasolla opiskelijat erikoistuvat omien kiinnostustensa mukaan: kirjoittavan, radion, television tai uusmedian toimittajaksi. Sivuaineopinnoin erikoistumisalaa syvennetään esim. taloustoimittajaksi, ympäristötoimittajaksi tai tutkivaksi journalistiksi. Maisteritason opinnot takaavat opiskelijoille mahdollisuuden jatko-opintoihin ja tutkijan uralle Kuvajournalismin opetus Tampereelle perustettiin 1990-luvun alussa kuvajournalismin lehtoraatti. Lehtorin toimenkuvaan on kuulunut toimittajien kuvajournalististen taitojen ja kuva-analyysin opettaminen. Entisestä analogisesta tekniikasta on siirrytty digitaalisen kuvankäsittelyyn. Nykyisin opiskelijoille opetetaan valokuvausta ja graafista suunnittelua sekä paino- että verkkomediaan. Noin sadasta Tampereella vuosittain opiskelevasta kymmenisen opiskelijaa suuntautuu visuaaliseen journalismiin. He voivat erikoistua kuvajournalismiin projektiopinnoissa ja pro gradu -tutkielmissa, jotka voi suorittaa tieteellisinä tai journalistisina tutkielmina. Tiedotusopin laitos on tehnyt yhteistyötä taideoppilaitosten kesken. Yhteistyö aloitettiin Lahden muotoiluinstituutin (silloinen taideteollinen oppilaitos) kanssa luvulla yhteistyötä on tehty Taideteollisen korkeakoulun kanssa ns. rengasmetrossa.

12 EKJ:n maisteriohjelma Uuden luvun kuvajournalismin koulutuksessa aloitti Elektronisen kuvajournalismin maisteriohjelma (EKJ) vuonna EKJ on kolmen korkeakoulun Tampereen ja Jyväskylän yliopistot ja Taideteollinen korkeakoulu - yhteistyöohjelma. Ensimmäisen kaksivuotisen maisteriohjelman taloudellinen tuki saatiin opetusministeriöltä. Opetusministeriön tuella Tampereen toimittajakoulutustiloihin tehtiin moderni digitaalinen kuvalaboratorio tietokoneineen ja oheislaitteineen. Lisäksi on hankittu digitaalikameroita. Kurssilla oli 18 opiskelijaa, joista yli puolet on valmistunut vuoteen 2001 mennessä. Tampere toimi koordinoivana yliopistona. Toinen kurssi käynnistyi 1999 ja kolmas kurssi käynnistyy syksyllä Visuaalisen journalismin koulutusmalli Kuvajournalismin koulutusmallia voitaisiin soveltaa nykyiseen journalismikoulutukseen Tampereella. Sisään otettavista journalistiikan opiskelijoista osa voisi erikoistua kuvajournalisteiksi. Tämä edellyttäisi visuaalisen journalismin opetuksen vahvistamista erityisesti kandidaatin tutkinnossa. Visuaalinen journalismi (valokuvaus ja graafinen suunnittelu) olisi selkeästi oma modulinsa kuten lehti-, televisio-, radio- ja uusmediajournalismi. Nykyiset perusopinnot kuvajournalistit suorittaisivat ensimmäisenä lukuvuonna yhdessä muiden journalistiopiskelijoiden kanssa. Syventävissä opinnoissa olisi mahdollisuus erikoistua visuaalisen journalismin erityisalueelle. Maisteritasolla voitaisiin hyödyntää nykyisen EKJ:n opintoja ja järjestää yhteistä opetusta. Tämä kolmiportainen koulutusmalli olisi tiivistetysti: ensimmäisenä vuotena journalistiikan ja viestinnän opinnot, toisena ja kolmantena vuotena visuaalisen viestinnän ja journalismin opintoja ja neljäntenä vuotena kuvajournalismin erikoistumisopinnot tutkielmineen. Uudella koulutusmallilla edistettäisiin lehtikuvaajien ja graafisten suunnittelijoiden journalistista koulutusta ja osaamista. Tämän ei tulisi kilpailla nykyisten taidekoulujen valokuvaajakoulutuksen kanssa. Sekä Lahden muotoiluinstituutista ja Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuvat valokuvaajat ja graafikot ovat sijoittuneet hyvin suomalaisiin lehtiin ja sähköisiin viestimiin. Uudella koulutusmallilla vahvistettaisiin journalistisesti orientoituneita visuaalijournalisteja. Samalla yhdistettäisiin yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen ominaisuuksia, joissa ammatillinen opetus kytkettäisiin likeisesti viestinnän ja journalismin teoreettisesti kontekstualisoivaan opetukseen Visuaalisen journalismin koulutusmallin resurssit Mikäli Visuaalisen journalismin ohjelmaan otettaisiin uusia opiskelijoita perusopetukseen jo opintojen alkuvaiheessa on Tampereella lisättävä kuvajournalismin (lehtikuvauksen ja graafisen suunnittelun) perusopetusta luento- sekä pienryhmäopetuksena. Tällä hetkellä tiedotusopin laitoksella on yksi virka (kuvajournalismin lehtori), jolla hoidetaan kuvajournalismin perusopetuksen koordinointi ja suuri osa opetusta. Lisäksi kursseilla vierailee tuntiopettajina taittajia ja lehtikuvaajia. Uusi Visuaalisen journalismin ohjelma edellyttäisi huomattavaa tuntiopetuksen lisäystä. Opetusohjelmaan on luotava omat kurssit ja ryhmät opettajineen. Pitkällä tähtäimellä tämä

13 11 tarkoittaisi Kuvajournalismin oppiaineen luomista. Se voisi muistuttaa Audiovisuaalisen mediakulttuurin opintokokonaisuutta, josta huolehtivat Tampereella tiedotusopin ja Taideaineiden laitos yhdessä. Kuvajournalismin oppiaine sisältäisi painetun kuvajournalismin sekä verkkokuvajournalismin opinnot. Se olisi itsenäinen linja, josta valmistuisi kuvajournalistisesti suuntautuneita yhteiskuntatieteiden maistereita. Ohjelman olisi mielekkäintä hyödyntää jo syntyneitä yhteistyökanavia Jyväskylän yliopiston, Taideteollisen korkeakoulun ja Lahden muotoiluinstituutin kanssa. Lisäresurssit: - kuvajournalismin perusopintojen suunnittelija, koordinaattori, 6 kuukautta - opiskelijoiden valinnan järjestäminen, merkitsisi mahdollisesti 5-10 uuden opiskelijan lisäystä tiedotusoppiin - tuntiopetusbudjetti - koordinaattori - laite ym. hankinnat - lahjoitusprofessuuri ulkopuolisin varoin Opetusministeriön ns. muuntokoulutuksessa käyttämän laskentatavan mukaan yksi uusi opiskelija maksaa noin markkaa opintovuodessa (kevät- ja syyslukukausi). Tämän mukaan viisi uuttaa opiskelijaa maksasi noin markkaa vuodessa. Kymmenen opiskelijaa maksaisi mk. Lahjoitusprofessuuri voidaan perustaa, mikäli rahoitus järjestetään ulkopuolisin varoin. Käytännössä tämä tarkoittaisi määräaikaista professuuria esimerkiksi viideksi vuodeksi. Professuuri maksaa vuosittain noin markkaa kaikkine kuluineen. Mikäli professuuri halutaan pysyväksi, niin silloin yliopiston ja laitoksen on sitouduttava rahoittamaan ko. virka perusvoimavaroista. Karkeasti arvioiden uuden ohjelman järjestäminen maksaisi mk ( euroa) vuodessa. Ohjelman suunnittelun ja sisältöjen lisäksi olisi ratkaistava laite ym. hankinnat. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen journalismikoulutuksen laaja-alaisuus ja positiiviset kokemukset maisteriohjelmasta mahdollistavat uuden linjan rakentamisen. Erotuksena audiovisuaalisesta viestinnästä kuvajournalismin linjan tulisi keskittyä ei-liikkuvan kuvan paino- ja verkkoviestintään. (Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos) 8. Selvittäjän ehdotus Kuvajournalistien erityiskoulutukselle on selkeä tarve. Journalismin osa-alueena visuaalinen journalismi on yhä keskeisempi osa julkista tiedonvälitystä. Kuvallinen ilmaisu on tullut jatkuvasti tärkeämmäksi niin painetuissa kuin sähköisissä viestimissä. Siitä vakuuttavana osoituksena on viimeaikaisten maailmantapahtumien käsittely joukkoviestimissä: avainasemassa ovat olleet nimenomaan kuvallisen informaation ilmaisukeinot.

14 12 Perinteinen lehtikuvaus on edelleen keskeinen kuvajournalismin muoto, mutta teknisten mahdollisuuksien lisäännyttyä se on saanut rinnalleen uusia ilmaisutapoja. Kuvajournalistin tehtävät edellyttävät laaja-alaista osaamista ja erilaisille viestimille ominaisten työtapojen ja ilmaisukeinojen hallintaa. Alan työmarkkinoilla moniosaajat tulevat olemaan entistä halutumpia. Moniosaamisen ja nykyaikaisen kuvajournalismiopetuksen tulee rakentua vankalle journalistiselle peruskoulutukselle ja näkemykselle. Välineoppiminen ja eri viestimien erityisvaatimukset ovat helpoimmin omaksuttavissa työtehtävien myötä. Olennaista on, että kuvajournalistien opilliset ja journalistiset valmiudet ovat yhteismitallisia kirjoittavien journalistien valmiuksien kanssa, mikä takaa ammatillisen tasavertaisuuden ja avaa kuvajournalisteille mahdollisuudet sekä täysimittaiseen urakiertoon että erityisalansa tutkimukseen. Parhaat edellytykset kuvajournalistien erityiskoulutukselle on oppilaitoksella, joka pystyy tarjoamaan perustaksi laaja-alaisen ja syvällisen journalismiopetuksen. Siihen tulee nivoa olennaiseksi osaksi ammatillinen opetus ja käytännön työharjoittelu. Koulutuksen tulee pohjautua dokumentoivan, journalistisen kuvakerronnan omaksumiseen, ei valokuvataiteen ilmaisutapojen opettamiseen. Ehdotan, että kuvajournalistien erityiskoulutus aloitetaan syksyllä 2002 tässä selvityksessä esitetyllä tavalla Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksessa: ensimmäisenä vuotena viestinnän ja journalismin opinnot, toisena ja kolmantena vuotena edelleen journalismin opintoja sekä visuaalisen viestinnän opintoja, neljäntenä kuvajournalismin erityisopinnot ja tutkielma. Koulutusta tulee kuitenkin täydentää siten, että riittävän varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi ensimmäisen vuoden jälkeen, siihen liitetään ammatillisten opintojen jakso. Se suoritetaan 4-6 kuukauden ohjattuna työharjoitteluna, jolla voidaan korvata osa journalismin opinnoista. Työharjoitteluun tulee kuulua kiinteä yhteistyö kokeneiden ammattikuvajournalistien kanssa, mielellään näiden ohjauksessa, esimerkiksi työpareina. Työharjoittelun paikoiksi hyväksytään viestimiä, jotka ovat valmiita nimeämään harjoittelijoille henkilökohtaiset tutorit kokeneista ammattilaisista. Tämä edellyttää kiinteätä yhteistyötä mediatalojen kanssa ja pienimuotoisen tutorien valmennuksen järjestämistä. 9. Rahoitus Esitetyt resurssit edellyttänevät budjettirahoituksen lisäksi lahjoitusviran tai virkoja, joka/jotka tulisi täyttää huomioon ottaen valinnoissa painavana tekijänä kuvajournalistisissa tehtävissä hankittu kokemus ja ammattitaito. Ehdotus on lähetetty keskeisille intressitahoille alustavin tiedusteluin osallistua rahoitukseen.

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen Helsinki 28.4.2014 Opetusneuvos Tiina Tähkä Lukiokoulutuksen tarkoitus Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta Tiedekuntaneuvosto 3/2008, ASIALISTA

LAPIN YLIOPISTO Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta Tiedekuntaneuvosto 3/2008, ASIALISTA Kauppatieteiden ja matkailun tiedekunta 3/2008, 19.3.2008 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Pro gradu -tutkielmien tarkastajien määrääminen 3. Pro gradu tutkielmien arvosteleminen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Viestinnän koulutusohjelma Valokuvaus Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Opinto-opas 2006-2007 VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMA

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

Kokous päätti rajata ainakin toistaiseksi toimittajakoulutuksen neuvottelukokouksen yliopistotasolle seuraavien instituutioiden ympäri:

Kokous päätti rajata ainakin toistaiseksi toimittajakoulutuksen neuvottelukokouksen yliopistotasolle seuraavien instituutioiden ympäri: Pöytäkirja Journalistikoulutuksen neuvottelukokous 11.1.2002 SSKH 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat Ullamaija Kivikuru (SSKH) (puheenjohtaja) Jarmo Häkkinen (Journalistiliitto) Heljä Korpijoki (Journalistiliitto)

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM MEDIAN LAITOS 1 (5) Valokuvataide 27.6.2013 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM Valokuvataiteen koulutusohjelman (TaM 120 op) tutkinnon rakenne 2013 2014 ja opintojen suositeltu suorittamisjärjestys

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE HOOEEE KOULUUS HOOEEE UKOJE YLESRKEE Hoitotieteen lähtökohdat Hoitotieteen teoria Hoitotieteellinen tutkimus YHESE OPO 38 op (amk-tutkinnon perusteella korvautuu yht. 3, opistoasteen tutkinnon perusteella

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot

Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot 15.8.2018 Simo Ali-Löytty, Terhi Kaarakka ja Elina Viro Sisältö TTY:n aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Touko Hujanen. Valokuvaaja, 11-kollektiivi

Touko Hujanen. Valokuvaaja, 11-kollektiivi Touko Hujanen Valokuvaaja, 11-kollektiivi ESITTELY u SISÄLLYSLUETTELO -CV -Näyttelyt ja palkinnot -Projekti: Suomi/Finland -Projekti: Kriisi? u Ansioluettelo CV 2013 Seuraavassa lista yhdistyksen jäsenistä

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari 16.-17.5.2016 Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos, Sosiaalityö Kuvallinen aloitussivu,

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ Tero Uitto OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ MIKSI OIKEUSTRADENOMIKOULUTUSTA ON? Oikeustradenomi-opintokokonaisuuden suunnittelu on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Yhä suurempi osa ympärillämme tapahtuvista

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Yliopistossa saa tutkinnonsuorittamisoikeuden alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon (noin 6

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 1 INARTES INSTITUUTTI EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA HAKU EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN JATKO-OPINTOIHIN keväällä 2010 Ekspressiivinen taideterapia Ekspressiivinen taideterapia kuuluu humanistisen

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Yliopiston visio ja tahtotila Vaasan yliopistosta valmistuvat tunnetaan hyvistä

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?

Lisätiedot

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP 1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelma 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4.

HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. Koulutusohjelmakohtainen aineisto Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto ->2014 Taiteen kandidaatin tutkinto 2014-> Kandidaatin tutkinto 180

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP 1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2007-2009) KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Psykologian laitos. Professori Taru Feldt. Hakijan päivä JYU. Since

Psykologian laitos. Professori Taru Feldt. Hakijan päivä JYU. Since Psykologian laitos Professori Taru Feldt Hakijan päivä 9.11.2018 JYU. Since 1863. 9.11.2018 1 Psykologian laitos Tehtävä: tuottaa kansainvälisesti arvostettua, korkealaatuista opetusta ja tutkimusta Opiskelijamäärältään

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma Viestinnän ja median linja Kandidaatin tutkinto. 1. vuosi. 1. periodi 2. periodi 3. periodi 4.

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma Viestinnän ja median linja Kandidaatin tutkinto. 1. vuosi. 1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. Viestinnän ja median linja Kandidaatin tutkinto 1. vuosi JOVP1 Johdatus viestintään ja JOVP2 Vuorovaikutuksen JOVP3 Viestinnän etiikka ja JOVP4 Mediahistoria ja mediaan 5 op perusteet 5 op oikeus 5 op

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

TOIMITTAJAKOULUTUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS

TOIMITTAJAKOULUTUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS TOIMITTAJAKOULUTUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS MUISTIO Aika perjantai 5.1.2001 klo 13.00 15.30 Paikka Viestintätyönantajat ry:n kokoustila, Lönnrotinkatu 11 A, Helsinki Läsnä HY/SSKH Ullamaija Kivikuru

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot