PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 5/2017. Kh:n puheenjohtaja

Transkriptio

1 Hyvinvointivaliokunta AIKA klo 16:15-18:30 PAIKKA Kaupungintalo Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Oinas-Panuma Eero 16:15-18:30 Puheenjohtaja Ollila Alpo 16:15-18:30 Varapuheenjohtaja Ekdahl Aune 16:15-17:35 Jäsen Haataja Auri 16:15-18:30 Jäsen Komulainen Erja 16:15-18:30 Jäsen Putula Heikki 16:15-18:30 Jäsen Ruokangas Mauno 16:15-18:30 Jäsen Vainio Taina 16:15-18:30 Jäsen Lantto Marja 16:15-18:30 Kh:n edustaja Holappa Juha 16:15-18:30 Opetus- ja sivistysjohtaja Niemi Mervi 16:15-18:30 Sihteeri POISSA Lehtimäki Outi Jäsen Niemitalo Pekka Jäsen Pohjanvesi Päivi Jäsen Timonen Tomi Kaupunginjohtaja Vähäkuopus Timo Valtuuston puheenjohtaja Riekki Vesa Kh:n puheenjohtaja KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus ja muistion tarkastajien valinta 2 2 Varhaiskasvatussuunnitelman laadinta Pudasjärven kaupungissa 3 3 Sivistyspalveluiden palvelusuunnitelmat 4 4 Sivistyspalveluiden uudet palvelukokonaisuudet 5 5 Kuntalaisen kirje hyvinvointivaliokunnalle 6 6 Muut asiat 7 7 Kokouksen päättäminen 8

2 Hyvinvointivaliokunta Kokouksen avaus ja muistion tarkastajien valinta HYVINVOI 1 Puheenjohtaja Eero Oinas-Panuma avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Muistion tarkastajiksi valittiin Auri Haataja ja Mauno Ruokangas.

3 Hyvinvointivaliokunta Varhaiskasvatussuunnitelman laadinta Pudasjärven kaupungissa HYVINVOI 2 Opetushallitus on laatinut varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, toteuttaa tässä laissa säädettyjä varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lapsen vanhempien ja muiden huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Opetushallitus on valmistellut perusteet yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on luettavissa verkossa: steet_2016.pdf Varhaiskasvatuslaissa /580 9 a :n mukaan kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat. Paikallisessa suunnitelmassa on otettava huomioon yhteistyö varhaiskasvatuksen, opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa hoitavien viranomaisten välillä sekä luotava tarvittavat yhteistyörakenteet. Erityislastentarhanopettaja Riitta Jaakola esittelee hyvinvointivaliokunnalle varhaiskasvatussuunnitelman paikallisen osion laadintatilannetta. Hyvinvointivaliokunta keskustelee varhaiskasvatussuunnitelmasta ja antaa tarvittaessa ohjausesityksen. Erityislastentarhanopettaja Riitta Jaakola esitteli varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja kuntakohtaisen työn tilannetta Pudasjärvellä (oheismateriaali). Varhaiskasvatussuunnitelma on velvoittava suunnitelma, kuten vastaava perusopetuksen opetussuunnitelma. Varhaiskasvatus päivähoitoa laajempi kokonaisuus siten, että se on tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa kuin päivähoito. Varhaiskasvatussuunnitelmatyöskentely Pudasjärvellä aloitettiin arvoperustan luomisella, johon osallistettiin huoltajia heille lähetetyn kyselyn avulla. Vastauksia saatiin 46 perheeltä, eli vastausprosentti oli noin 50%. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstölle lähetettiin kysely (vastauksia 31). Kyselyissä pyydettiin valitsemaan vastaajan

4 Hyvinvointivaliokunta mielestä tärkeimpiä arvoja. Arvoperustaa varten haastatetiin myös 60 lasta perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa sekä päiväkotihoidossa. Lasten mielestä tärkeitä ja mukavia asioita ovat mm. leikki, nukkuminen, ulkona oleminen, kaverit, syöminen, lelupäivä, pelit, askartelu ja lukeminen. Nukkuminen nousi usean lapsen vastauksissa esille positiivisena asiana. Riitta Jaakola pohti, että tähän mielipiteeseen tullaan tarttumaan ja siihen halutaan panostaa päivähoidossa. Paikallisesti tärkeiksi arvoiksi valikoituivat turvallisuus, leikki, luottamus, tasa-arvo, rohkaisu ja kannustus, rakkaus ja välittäminen sekä hyvät tavat. Paikalliset arvot tukevat valtakunnallisia arvoja, joita ovat lapsuuden itseisarvo, ihmisenä kasvaminen, lapsen oikeudet, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus, terveellinen ja kestävä elämäntapa sekä perheiden monimuotoisuus. Varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistui helmikuussa koulutukseen, jossa opiskeltiin varhaiskasvatuksen perusteita. Kaikki työntekijät osallistuvat suunnitelmaan laatimiseen omassa ryhmässään. Ryhmille on jaettu suunnitelmasta osioita, joita ryhmät työstävät. Työskentelyvaihe on parhaillaan käynnissä. Touko-kesäkuussa varhaiskasvatussuunnitelmaa kirjoitetaan puhtaaksi ja muokataan. Kesäkuussa on tarkoitus hyväksyttää suunnitelma kaupunginhallituksessa ja käyttöönotto on Varhaiskasvatuksen tavoitteena on oppiva ja hyvinvoiva lapsi. Ilmiöpohjaista oppimista haetaan myös varhaiskasvatuksessa esi- ja perusopetuksen tapaan: lasten mielenkiinnon kohteista pyritää oppimaan lisää. Oppimisen alueita ovat kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössämme sekä kasvan, liikun ja kehityn. Uutena varhaiskasvatuksen perusteissa on laaja-alainen osaaminen käsitteenä, johon kuuluvat mm. ajattelu ja oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen sekä osallistuminen ja vaikuttaminen. Tulevaisuuden haasteena on pedagogisesti koulutetun henkilöstön saaminen Pudasjärvelle. Tällä hetkellä on avoimena lastentarhanopettajan toimi, mutta yhtään pätevää hakijaa ei ole vielä tullut. Lisäksi haasteena ovat työhön sitoutuneiden perhepäivähoitajien rekrytointi sekä lisätilan saaminen päiväkotiryhmille, jotka ovat täynnä. Ryhmäperhepäiväkodille on etsitty tiloja kaupungin tiloista sekä yksityisiltä markkinoilta, mutta tiloja ei ole saatavilla. Esiopetuksen tilannetta pitäisi niin ikään pohtia, sillä tällä hetkellä Pikku-Paavalissa ei ole esiopetukselle tilaa ja esiopetus järjestetään Hirsikampuksella. Perhepäivähoitajien palkkausta korjattiin vuoden 2016 alusta siten, että perhepäivähoitajat saavat palkkaa kolmen lapsen mukaan vaikka lapsia olisi hoidossa vähemmän. Tämäkään ei ole houkutellut perhepäivähoitajia hakeutumaan työhön.

5 Hyvinvointivaliokunta Hyvinvointivaliokunnan keskustelua aiheesta: Riitta Jaakola on tällä hetkellä ainoa erityislastentarhanopettaja. Päätoimipaikka on Pikku-Paavalin päiväkoti, mutta tehtäviin kuuluu kiertää myös muissa yksiköissä. Vastuualueeseen kuuluvat niin ikään maahanmuuttajalapset. Hän arvioi, että tällä hetkellä yhden lastentarhanopettajan resurssi on riittävä. Keskusteltiin rekrytointilisästä avustamaan pedagogisen henkilöstön rekrytoinnissa ja houkuttelemaan osaajia Pudasjärvelle. Rekrytointilisä on kertaluonteinen tai määräaikainen lisä palkkaan eikä varsinainen palkanlisä. Tätä kannattaisi harkita. Tulevaisuuden haasteet liittyen osaajien rekrytointiin ja lisätilan järjestämiseen jäävät uuden valiokunnan ja virkamiesten ratkaistavaksi. Näihin haasteisiin tulisi löytää ratkaisut.

6 Hyvinvointivaliokunta Sivistyspalveluiden palvelusuunnitelmat HYVINVOI 59 Hyvinvointivaliokunta keskustelee sivistyspalvelujen toiminnan kehittämisestä. Keskustelun pohjana käytetään henkilöstön tuottamaa aineistoa liittyen toimintojen kehittämiseen. Keskustelun tuloksena lisätään materiaaliin ulkopuolisen näkökulma, johon valiokunta tuottaa päättäjän ja kuntalaisen näkökulmasta mielipiteitä. Hyvinvointivaliokunta: Hyvinvointivaliokunta antoi ryhmätyöskentelynä ulkopuolista näkemystä nuoriso-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja työpajatoiminnasta sekä niiden kehittämisestä kuntalaisten näkökulmasta. Mervi Niemi kirjoittaa puhtaaksi hyvinvointivaliokunnan ryhmätyön tulokset. Erityisesti pajatoiminta herätti hyvinvointivaliokunnassa keskustelua. Valiokunnan näkemys on, että etsivä nuorisotyö, nuoriso- ja pajatoiminta tulisi keskittää "saman katon alle", tiivistää yhteistyötä ja välttää päällekäisyyksiä toiminnoissa. Nuorten pajan sijaan tarvetta nähdään ikärajattomalle pajatoiminnalle rahoituksen sallimissa rajoissa. Ikärajattomassa pajassa eri ikäluokat oppivat yhdessä ja toisiltaan arjen hallintaa. Toiminnoissa ja paveluissa tulee painottaa asiakaslähtöisyyttä. Keskustelussa nousi esille myös senioreiden talkoomuotoinen osallistuminen pajatoimintaan, jolloin muotoutuisi eräänlainen "varavaari"/"varamummo"-järjestelmä. Hyvinvointivaliokunta pohti, onko riittävää, että kuntalaisnäkökulma tulee valiokunnan näkemyksenä. Hyvinvointivaliokunnassa on muutoin kuntalaiset edustettuna, mutta ei nuorison edustajaa. Nuorille järjestetään aiheesta kysely verkossa. Pyydetään myös muiden valiokuntien lausuntoa ja näkemystä, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoiden, vanhempainyhdistyksen, MLL:n, urheiluseurojen ja rehtoreiden kautta koulujen kannanottoja. HYVINVOI 2 Valiokunta keskustelee palvelusuunnitelmista ja tehtäväkokonaisuuksien uudelleenjärjestämisestä. Hyvinvointivaliokunta: Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen kehittäminen on aloitettu Kehittämisen keskeisenä tavoitteena on toiminnan kehittämissuunnitelmassakin tavoitteeksi asetetut päällekkäisten toimintojen karsiminen sekä uusien tulosyksiköiden asemoiminen nykyiseen palvelurakenteeseen. Henkilöstöä on osallistettu kehittämiseen kolmessa työpajassa, joihin on osallistunut henkilökuntaa kirjastolta, kansalaisopistolta, kulttuuritoimesta, nuorisotoimesta, etsivä

7 Hyvinvointivaliokunta HYVINVOI 2 Hyvinvointivaliokunta: nuorisotyöstä, Karhupajalta, liikuntatoimesta, Puikkarilta sekä liikuntapaikkojen hoidosta. Hyvinvointivaliokunta perehtyi palvelusuunnitelmiin, yhteistyökumppaneilta kerättyihin palautteisiin sekä nuoriso-, kulttuurija vapaa-aikatoimintojen työryhmien laatimisia ratkaisuvaihtoehtoja. Hyvinvointivaliokunta keskusteli palvelusuunnitelmista, palautteista sekä ratkaisuvaihtoehdoista. Ratkaisuvaihtoehdoissa oli havaittavissa kolmea eri tyyppiä, joita olivat: - Nykyisen kaltainen palvelurakenne, jossa jokaisella toimialueella on oma tehtäväkokonaisuus - Palvelurakenne, jossa on yhteisiä tehtäväkokonaisuuksia kulttuurin, nuorison ja liikunnan saralla sekä tehtäväkokonaisuuksia, jotka ovat jonkin toimialueen omia tehtäviä - Palvelurakenne, jossa on kolme uudelleen järjestettyä tehtäväkokonaisuutta. Tehtäväkokonaisuuksia ovat henkinen kasvu ja kehitys, sosiaalinen ohjaaminen sekä terveyden edistäminen. Yhteenveto hyvinvointivaliokunnan keskustelusta: Hyvinvointivaliokunta totesi, että palvelurakenne jossa on kolme eri tehtäväkokonaisuutta näyttäisi sellaiselle vaihtoehdolle, jota kannattaa pohtia lisää. Palvelurakenteen uudistaminen vaatii kuitenkin jatkotyöstämistä ja pohdiskelua, jota valiokunta jatkaa seuraavassa kokouksessa. Yhteistyön tulisi erityisesti korostua tulevissa malleissa huolimatta siitä, minkälainen palvelurakenne muodostetaan. Uuden mallin käyttöönotossa ei välttämättä ole tarpeellista palkata uutta henkilöstöä esimerkiksi koordinaattorin tehtäviin, vaan laajennettu tehtävänkuva voitaisiin huomioida nykyisiä toimia täyttäessä tai siirtää nykyisestä henkilöstöstä työntekijä koordinaattorin tehtäviin. Valiokunta jatkotyöstää palvelukokonaisuuksia valmisteltujen vaihtoehtojen pohjalta (liite). Talous- ja hallintopäällikkö Mervi Niemi esitteli hyvinvointivaliokunnalle liitteen palvelukokonaisuusvaihtoehtoja. Keskustelussaan valiokunta totesi, että uusia vakansseja tulee täyttää maltillisesti. Sivistystoimen palvelukokonaisuuden uudelleen järjestäminen tulee toteuttaa kartoittamalla olemassa olevat resurssit, tehtävänkuvien selkeyttämisellä ja tehtävien uudelleen jakamisella sekä lisäämällä esimiesvastuita avoinna oleviin tehtäviin kuten kirjastonjohtajan virkaan, vaihtoehdon 1 mukaisesti siten, että vaihtoehdon jokaiselle osa-alueelle saadaan oma lähiesimies.

8 Hyvinvointivaliokunta HYVINVOI 3 Hyvinvointivaliokunta: Hyvinvointivaliokunta antoi kokouksessaan ohjausesityksen, jonka mukaisesti nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnoissa edetään kohti uutta palvelurakennetta, jossa on kolme eri tehtäväkokonaisuutta. Palvelukokonaisuudet ovat henkinen kasvu ja kehitys, terveyden edistäminen sekä sosiaalinen ohjaaminen. Hyvinvointivaliokunta jatkoi kokouksessaan nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen palvelukokonaisuuksien pohtimista. Hyvinvointivaliokunta antoi ohjausesityksen, jonka mukaisesti jokaiselle kolmelle palvelukokonaisuudelle tulisi oma lähiesimies. Uudelleenjärjestelyt tulisi toteuttaa kartoittamalla nykyisiä resursseja ja lisäämällä esimiesvastuita avoinna oleviin tehtäviin. Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen henkilöstö on osallistunut palvelukokonaisuuksien kehittämiseen alusta alkaen henkilöstölle esiteltiin hyvinvointivaliokunnan antamat ohjausesitykset. Esittelyn jälkeen henkilöstö keskusteli tulevista muutoksissa uusien palvelukokonaisuuksien mukaissa ryhmissä, joita ovat henkinen kasvu ja kehitys, terveyden edistäminen sekä sosiaalinen ohjaaminen. Keskustelun pohjaksi heille annettiin seuraavanlainen tehtävänanto: - Pohtikaa, miten voimme edesauttaa toteutuksen onnistumista. - Miten saamme valitun toteutusvaihtoehdon toimimaan? - Oma rooli? - Nykyisen tiimin rooli? - Odotukset muilta tiimeiltä? - Odotukset johdolta? - Avaa sanoja. Esim. mitä avoimuus tai tiimityö käytännössä tulisi olla. Hyvinvointivaliokunta keskustelee muutoksen toteutuksesta ja etenemistavasta. Henkilöstön kommentit sivistyspalveluiden uusista palvelukokonaisuuksista ovat hyvinvointivaliokunnan jäsenten nähtävissä luottamushenkilöiden sähköisessä palvelussa osoitteessa Hyvinvointivaliokunta -> Hyvinvointi työtila -> Jaetut asiakrijat -> Työntekijöiden palautteet palvelukokonaisuuksista. Keskustelussaan hyvinvointivaliokunta totesi, että sivistyspalvelujen uusien palvelukokonaisuuksien käsittelyä jatketaan tältä pohjalta kokonaisuutta silmällä pitäen ja päällekkäisyyksiä karsien. Palvelusuunnitelmien valmistumisen jälkeen laaditaan

9 Hyvinvointivaliokunta HYVINVOI 2 palvelukokonaisuus. Palvelusuunnitelmat ovat kaupunginhallituksen käsittelyssä tammi-helmikuussa ja samaan aikaan voisi valmistella palvelukokonaisuutta valiokunnassa. Palvelukokonaisuuksiin organisoituminen tapahtuu ensi kesän aikana. Tarvittavia henkilöstöpäätöksiä tehdään sen jälkeen, kun uusi hallintosääntö on valmis. Hyvinvointivaliokunta tutustuu kulttuuritoimen, kirjaston, kansalaisopiston, liikuntatoimen ja liikuntapaikkojen hoidon, nuorisotoimen, etsivä nuorisotyön sekä Karhupajan palvelusuunnitelmiin. Palvelusuunnitelmia on työstetty ensimmäisen kerran Palvelusuunnitelmat ovat luettavissa etukäteen: Sähköinen kokouspalvelu/hyvinvointivaliokunta/jaetut asiakirjat/palvelusuunnitelmat. Hyvinvointivaliokunta keskustelee palvelusuunnitelmista ja antaa ohjausesityksen palvelusuunnitelmien sisällön kehittämisestä. Opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa kertoi aluksi palvelusuunnitelman tarkoituksesta. Palvelusuunnitelman tavoitteena on kuvata palvelutarpeet ja palvelutaso konkreettisesti. Valmista suunnitelmaa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi resurssityökaluna. Palvelukokonaisuudet puolestaan muodostetaan usean yksikön palvelusuunnitelmista, toisin sanoen usean yksikön tehtävistä. Palvelukokonaisuuksien tarkastelun tavoitteena onkin, että tarkastellaan kriittisesti sitä, tehdäänkö samoja asioita useassa eri yksikössä ja onko tämä tarpeen. Palvelusuunnitelmien laatimiseen ovat vaikuttaneet kuntalaisten tarpeet, säädökset, resurssit sekä työntekijöiden omat näkökulmat. Kaikki nämä on otettava huomioon lopullisia palvelusuunnitelmia hyväksyttäessä. Valmistelussa olleet palvelusuunnitelmat on laadittu luonnosvaiheeseen työntekijöiden toimesta. Hyvinvointivaliokunnan keskustelua palvelusuunnitelmista: Hyvinvointivaliokunta lausuu ohjausesityksenään, että kansalaisopiston, kirjaston, kulttuuripalvelujen, etsivä nuorisotyön, nuorispalveluiden, Karhupajan sekä liikuntapalvelujen palvelusuunnitelmia tulee vielä kehittää. Palvelusuunnitelmien teksti tulee muuttaa arkikielelle siten, että jokaisen kuntalaisen on mahdollista ymmärtää mitä tavoitellaan ja mitä on tarkoitus tehdä. Tulkinnanvaraa ei saa jäädä teksteihin. Palvelusuunnitelmat tulee saattaa yhteismitallisiksi ja sisältöihin tulee miettiä laadullisia tavoitteita. Lisäksi mittarit ja minimiarvot tulee miettiä

10 Hyvinvointivaliokunta jokaiseen tavoitteesee, jotta tiedetään mihin pyritään ja voidaan seurata miten on onnistuttu.palvelusuunnitelmat tulee olla laadittuna ohjeistuksen mukaisesti viimeistään Tällä hetkellä palvelusuunnitelmat sisältävät päällekäisiä tehtäviä. Päällekäisyyksiä tarkastellaan myöhemmin palvelukokonaisuuksittain, kun yksikkökohtaiset palvelusuunnitelmat on yhdenmukaistettu ohjausesityksen mukaisesti. Tällä kertaa pyrittiin keskittymään yksittäisiin palvelusuunnitelmiin ja niiden sisältöihin. Kansalaisopisto: On hyvä, että palvelusuunnitelmassa on huomioitu sivukylät ja koulutuksen laatuun on laadittu tavoite. Valiokunta ehdottaa, että kuntalaisilta pitäisi kysellä entistä enemmän mitä kursseja toivotaan. Tällä hetkellä jokaisen kuntalaisen tai kyläyhdistyksen on mahdollista ehdottaa kursseja ja niitä on toteutettu mahdollisuuksien ja osallistujamäärien puitteissa. Kirjasto: Keskusteltiin tavoitteesta "Kirjastossa on matalan kynnyksen tiloja erilaisten käyttäjien tarpeisiin". Mietittiin sitä, tarkoittaako tämä esteettömiä tiloja vai tiloja, joihin on jokaisen mahdollisuus mennä leimaantumatta. Pohdittiin myös sitä, että onko sen oltava kirjasto, joka tarjoaa tällaisia tiloja, vai voisiko se olla joku muu. Joka tapauksessa kirjasto on tällä hetkellä koko kaupungin ns. olohuone, jonne on helppo mennä tai kokoontua ilman leimaantumista suuntaan tai toiseen.kirjastoauto on mainittu kerran tavoitteissa. Voisiko palvelusuunnitelmassa korostaa jotenkin enemmän sitä, että palveluja viedään sivukylille? Kulttuuripalvelut: Palvelusuunnitelmaan sisältyy hyvin kaikki tällä hetkellä ja näillä resursseilla tuotettavat palvelut. Palvelusuunnitelmaan tulisi saada näkyviin uudistumisen tavoite. Kotiseutumuseo on yksi Suomen hienoimmista. Pohdittiin hetken aikaa sitä, miten museolle saataisiin enemmän kävijöitä. Yksi vaihtoehto on uudistaa kotiseutuviikon ja -juhlan ohjelmaa, jotta saadaan houkuteltua nuorempaa väkeä mukaan. Etsivä nuorisotyö: Etsivä nuorisotyön palvelusuunnitelmassa puhutaan lähes jokaisessa kohdassa aktivoimisessa. Aktivoiminen tulisi avata pienemmiksi tavoitteiksi ja konkreettiseksi tekemiseksi (millä keinoilla nuoria aktivoidaan), jotta kuntalaiset ymmärtävät mitä etsivä nuorisotyössä tehdään. Mittareita tulisi miettiä vielä tarkemmin: ilman koulupaikkaa jäävät nuoret ei voi olla mittari vaan aktivoidut nuoret ilman koulupaikkaa jääneistä nuorista. Myös laadullista tavoitetta tulisi palvelusuunnitelmaan miettiä. Karhupaja:

11 Hyvinvointivaliokunta HYVINVOI 3 Karhupajan palvelusuunnitelma eroaa muista palvelusuunnitelmista ja se pitäisi saada yhteismitalliseksi muiden palvelusuunnitelmien kanssa. Laadullisia tavoitteita tulisi miettiä palvelusuunnitelmaan. Mittarit tulisi laatia jokaiseen kohtaan ja miettiä myös ensimmäisen kohdan mittaria/minimimäärää tarkemmin (jos on 5 työntekijää ja vuodessa n. 200 työpäivää, miten on saatu 2049 työpäivää?). Nuorisopalvelut: Nuorisopalveluilta esitettiin kaksi eri versiota, joista toinen oli muokattu ensimmäisen version pohjalta. Todettiin, että muokattu versio on se, jota on hyvä työstää eteenpäin. Muokattu versio on kansankielinen ja ymmärrettävä. Sisältöä voi pohtia vielä siten, että miten saadaan mukaan laatunäkökulma. Jos on mahdollista tehdä 6. luokkalaisille järjestetystä yhteisestä tutustumisleiristä pysyvä toimintatapa, olisi tämä hyvä lisätä suunnitelmaan. Liikuntapalvelut: Liikuntapalveluilta esitettiin kaksi eri versiota, joista toinen oli muokattu ensimmäisen version pohjalta. Todettiin, että muokattu versio on se, jota on hyvä työstää eteenpäin.liikuntapaikkojen lukumäärä on hyvä mittari, mutta se pitää miettiä mitä mittariin lasketaan. Tämä laskentaperiaate tulisi säilyä vuodesta toiseen. Mukana tulisi olla kunnan ylläpitämät liikuntapaikat. Liikuntapalvelut tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa. Tämä olisi hyvä näkyä palvelusuunnitelmassa tavoitteena. Palvelusuunnitelmien työstäminen jatkuu siten, että hyvinvointivaliokunta tarkastelee muokattuja palvelusuunnitemia palvelukokonaisuuksittain. Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen sekä nuorten työpajatoiminnan palvelusuunnitelmia on päivitetty hyvinvointivaliokunnan ohjausesityksen ( ) mukaisesti. Päivitetyt palvelusuunnitelmat ovat oheismateriaalina. Hyvinvointivaliokunta keskustelee viimeistellyistä palvelusuunnitelmista. Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen sekä nuorten työpajatoiminnan palvelusuunnitelmia on päivitetty hyvinvointivaliokunnan antaman ohjausesityksen mukaisesti. Päivitetyt palvelusuunnitelmat ovat liitteenä. Hyvinvointivaliokunta keskustelee viimeistellyistä palvelusuunnitelmista.

12 Hyvinvointivaliokunta Opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa kertoi, että palvelusuunnitelmat käytiin läpi työntekijöiden kanssa hyvinvointivaliokunnan ohjausesityksen mukaisesti ja ne on saatu yhteismitallisiksi. Hyvinvointivaliokunnan tulisi nyt pohtia ovatko palvelusuunnitelmissa esitetyt palvelut sellaisia, joita kaupungin pitää tuottaa ja ovatko määrä ja laatu sellaisia, kuin kaupunki haluaa tuotettavan. Nuorten työpajatoiminta: Pohdittiin, mikä on tällä hetkellä työvalmennusten määrä, jotta voisi suhteuttaa minimimäärää nykyiseen tasoon. Todettiin, että kaikissa suunnitelmissa minimimäärät on asetettu lähelle nykyistä tasoa. Työvalmennuksen työpajojen sisällön tulisi muuttua tarpeen mukaan ja muuttua jatkuvasti ajan mukaisiksi. Lisätään näin ollen tekstiin: esim. auto- ja metallipaja, puutyöpaja, keittiö, media-, taide- ja hopeapaja jne. Hyväksytään suunnitelma jatkokäsittelyyn tämän muutoksen jälkeen. Nuorisopalvelut: Palvelusuunnitelmasta on saatu konkreettinen. Hyväksytään suunnitelma jatkokäsittelyyn. Liikuntapalvelut: Liikuntapaikkojen määrä yllätti positiivisesti. Hyväksytään suunnitelma jatkokäsittelyyn. Kulttuuripalvelut: Suunnitelmaan ei ole tullut muutoksia verrattuna edelliseen kertaan. Museo on valtakunnallisesti parhaiten varustettu kotiseutumuseo. Voidaanko kotiseutumuseon kävijämäärä tavoitetta nostaa? Kävijämäärän lisääminen tarkoittaa kuitenkin resurssien lisäämistä ja aukioloaikojen laajentamista. Matkailijoiden määrä tulisi näkyä museon kävijämäärissä, jotta palvelusuunnitelmasta näkyy myös museon tarkoitus palvella matkailijoita. Toisaalta kävijämäärämittari on vain tilastollinen lukumäärä. Vaikka mittarina on 12% asukkaista, ei se tarkoita, että kävijät ovat ainoastaan asukkaita. Hyväksytään suunnitelma jatkokäsittelyyn. Kirjasto: Suunnitelmaan ei ole tullut suuria muutoksia verrattuna edelliseen kertaan.

13 Hyvinvointivaliokunta Hyväksytään suunnitelma jatkokäsittelyyn. Kansalaisopisto: Suunnitelmaan ei ole tullut muutoksia verrattuna edelliseen kertaan. Hyväksytään suunnitelma jatkokäsittelyyn. Etsivä nuorisotyö: Palvelusuunnitelma etenee nyt etsivä nuorisotyön prosessin mukaisesti. Mittareita on lisätty verrattuna edelliseen kertaan. Minimitavoitteet eivät voi olla 100%, sillä palvelu on nuorille vapaaehtoista. Yhteydenotto ilman koulupaikkaa jääviin nuoriin ja koulun keskeyttäneisiin on 100%, mutta muissa kohdissa se on mahdotonta. Nuorten pitkäaikaistyöttömien saaminen palveluiden piiriin huolestuttaa. Se ei ole ainoastaan etsivä nuorisotyön tehtävä, vaan tätä pitäisi pohtia laajemminkin. Nuorten syrjäytmisen uhkaan pitäisi pystyä puuttumaan aikaisemmin, ettei tähän tilanteeseen jouduta. Hyväksytään suunnitelma jatkokäsittelyyn. Yhteenveto: Palvelusuunnitelmat antavat hyvän työkalun tulevalle valiokunnalle ja hallinnolle. Suunnitelman avulla voidaan seurata pystytäänkö palvelut toteuttamaan niissä määrin, kuten suunnitelmissa on luvattu.

14 Hyvinvointivaliokunta Sivistyspalveluiden uudet palvelukokonaisuudet HYVINVOI 59 Hyvinvointivaliokunta keskustelee sivistyspalvelujen toiminnan kehittämisestä. Keskustelun pohjana käytetään henkilöstön tuottamaa aineistoa liittyen toimintojen kehittämiseen. Keskustelun tuloksena lisätään materiaaliin ulkopuolisen näkökulma, johon valiokunta tuottaa päättäjän ja kuntalaisen näkökulmasta mielipiteitä. Hyvinvointivaliokunta: Hyvinvointivaliokunta antoi ryhmätyöskentelynä ulkopuolista näkemystä nuoriso-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja työpajatoiminnasta sekä niiden kehittämisestä kuntalaisten näkökulmasta. Mervi Niemi kirjoittaa puhtaaksi hyvinvointivaliokunnan ryhmätyön tulokset. Erityisesti pajatoiminta herätti hyvinvointivaliokunnassa keskustelua. Valiokunnan näkemys on, että etsivä nuorisotyö, nuoriso- ja pajatoiminta tulisi keskittää "saman katon alle", tiivistää yhteistyötä ja välttää päällekäisyyksiä toiminnoissa. Nuorten pajan sijaan tarvetta nähdään ikärajattomalle pajatoiminnalle rahoituksen sallimissa rajoissa. Ikärajattomassa pajassa eri ikäluokat oppivat yhdessä ja toisiltaan arjen hallintaa. Toiminnoissa ja paveluissa tulee painottaa asiakaslähtöisyyttä. Keskustelussa nousi esille myös senioreiden talkoomuotoinen osallistuminen pajatoimintaan, jolloin muotoutuisi eräänlainen "varavaari"/"varamummo"-järjestelmä. Hyvinvointivaliokunta pohti, onko riittävää, että kuntalaisnäkökulma tulee valiokunnan näkemyksenä. Hyvinvointivaliokunnassa on muutoin kuntalaiset edustettuna, mutta ei nuorison edustajaa. Nuorille järjestetään aiheesta kysely verkossa. Pyydetään myös muiden valiokuntien lausuntoa ja näkemystä, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoiden, vanhempainyhdistyksen, MLL:n, urheiluseurojen ja rehtoreiden kautta koulujen kannanottoja. HYVINVOI 2 Valiokunta keskustelee palvelusuunnitelmista ja tehtäväkokonaisuuksien uudelleenjärjestämisestä. Hyvinvointivaliokunta: Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen kehittäminen on aloitettu Kehittämisen keskeisenä tavoitteena on toiminnan kehittämissuunnitelmassakin tavoitteeksi asetetut päällekkäisten toimintojen karsiminen sekä uusien tulosyksiköiden asemoiminen nykyiseen palvelurakenteeseen. Henkilöstöä on osallistettu kehittämiseen kolmessa työpajassa, joihin on osallistunut henkilökuntaa kirjastolta, kansalaisopistolta, kulttuuritoimesta, nuorisotoimesta, etsivä

15 Hyvinvointivaliokunta HYVINVOI 2 Hyvinvointivaliokunta: nuorisotyöstä, Karhupajalta, liikuntatoimesta, Puikkarilta sekä liikuntapaikkojen hoidosta. Hyvinvointivaliokunta perehtyi palvelusuunnitelmiin, yhteistyökumppaneilta kerättyihin palautteisiin sekä nuoriso-, kulttuurija vapaa-aikatoimintojen työryhmien laatimisia ratkaisuvaihtoehtoja. Hyvinvointivaliokunta keskusteli palvelusuunnitelmista, palautteista sekä ratkaisuvaihtoehdoista. Ratkaisuvaihtoehdoissa oli havaittavissa kolmea eri tyyppiä, joita olivat: - Nykyisen kaltainen palvelurakenne, jossa jokaisella toimialueella on oma tehtäväkokonaisuus - Palvelurakenne, jossa on yhteisiä tehtäväkokonaisuuksia kulttuurin, nuorison ja liikunnan saralla sekä tehtäväkokonaisuuksia, jotka ovat jonkin toimialueen omia tehtäviä - Palvelurakenne, jossa on kolme uudelleen järjestettyä tehtäväkokonaisuutta. Tehtäväkokonaisuuksia ovat henkinen kasvu ja kehitys, sosiaalinen ohjaaminen sekä terveyden edistäminen. Yhteenveto hyvinvointivaliokunnan keskustelusta: Hyvinvointivaliokunta totesi, että palvelurakenne jossa on kolme eri tehtäväkokonaisuutta näyttäisi sellaiselle vaihtoehdolle, jota kannattaa pohtia lisää. Palvelurakenteen uudistaminen vaatii kuitenkin jatkotyöstämistä ja pohdiskelua, jota valiokunta jatkaa seuraavassa kokouksessa. Yhteistyön tulisi erityisesti korostua tulevissa malleissa huolimatta siitä, minkälainen palvelurakenne muodostetaan. Uuden mallin käyttöönotossa ei välttämättä ole tarpeellista palkata uutta henkilöstöä esimerkiksi koordinaattorin tehtäviin, vaan laajennettu tehtävänkuva voitaisiin huomioida nykyisiä toimia täyttäessä tai siirtää nykyisestä henkilöstöstä työntekijä koordinaattorin tehtäviin. Valiokunta jatkotyöstää palvelukokonaisuuksia valmisteltujen vaihtoehtojen pohjalta (liite). Talous- ja hallintopäällikkö Mervi Niemi esitteli hyvinvointivaliokunnalle liitteen palvelukokonaisuusvaihtoehtoja. Keskustelussaan valiokunta totesi, että uusia vakansseja tulee täyttää maltillisesti. Sivistystoimen palvelukokonaisuuden uudelleen järjestäminen tulee toteuttaa kartoittamalla olemassa olevat resurssit, tehtävänkuvien selkeyttämisellä ja tehtävien uudelleen jakamisella sekä lisäämällä esimiesvastuita avoinna oleviin tehtäviin kuten kirjastonjohtajan virkaan, vaihtoehdon 1 mukaisesti siten, että vaihtoehdon jokaiselle osa-alueelle saadaan oma lähiesimies.

16 Hyvinvointivaliokunta HYVINVOI 3 Hyvinvointivaliokunta: Hyvinvointivaliokunta antoi kokouksessaan ohjausesityksen, jonka mukaisesti nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnoissa edetään kohti uutta palvelurakennetta, jossa on kolme eri tehtäväkokonaisuutta. Palvelukokonaisuudet ovat henkinen kasvu ja kehitys, terveyden edistäminen sekä sosiaalinen ohjaaminen. Hyvinvointivaliokunta jatkoi kokouksessaan nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen palvelukokonaisuuksien pohtimista. Hyvinvointivaliokunta antoi ohjausesityksen, jonka mukaisesti jokaiselle kolmelle palvelukokonaisuudelle tulisi oma lähiesimies. Uudelleenjärjestelyt tulisi toteuttaa kartoittamalla nykyisiä resursseja ja lisäämällä esimiesvastuita avoinna oleviin tehtäviin. Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen henkilöstö on osallistunut palvelukokonaisuuksien kehittämiseen alusta alkaen henkilöstölle esiteltiin hyvinvointivaliokunnan antamat ohjausesitykset. Esittelyn jälkeen henkilöstö keskusteli tulevista muutoksissa uusien palvelukokonaisuuksien mukaissa ryhmissä, joita ovat henkinen kasvu ja kehitys, terveyden edistäminen sekä sosiaalinen ohjaaminen. Keskustelun pohjaksi heille annettiin seuraavanlainen tehtävänanto: - Pohtikaa, miten voimme edesauttaa toteutuksen onnistumista. - Miten saamme valitun toteutusvaihtoehdon toimimaan? - Oma rooli? - Nykyisen tiimin rooli? - Odotukset muilta tiimeiltä? - Odotukset johdolta? - Avaa sanoja. Esim. mitä avoimuus tai tiimityö käytännössä tulisi olla. Hyvinvointivaliokunta keskustelee muutoksen toteutuksesta ja etenemistavasta. Henkilöstön kommentit sivistyspalveluiden uusista palvelukokonaisuuksista ovat hyvinvointivaliokunnan jäsenten nähtävissä luottamushenkilöiden sähköisessä palvelussa osoitteessa Hyvinvointivaliokunta -> Hyvinvointi työtila -> Jaetut asiakrijat -> Työntekijöiden palautteet palvelukokonaisuuksista. Keskustelussaan hyvinvointivaliokunta totesi, että sivistyspalvelujen uusien palvelukokonaisuuksien käsittelyä jatketaan tältä pohjalta kokonaisuutta silmällä pitäen ja päällekkäisyyksiä karsien. Palvelusuunnitelmien valmistumisen jälkeen laaditaan

17 Hyvinvointivaliokunta HYVINVOI 2 palvelukokonaisuus. Palvelusuunnitelmat ovat kaupunginhallituksen käsittelyssä tammi-helmikuussa ja samaan aikaan voisi valmistella palvelukokonaisuutta valiokunnassa. Palvelukokonaisuuksiin organisoituminen tapahtuu ensi kesän aikana. Tarvittavia henkilöstöpäätöksiä tehdään sen jälkeen, kun uusi hallintosääntö on valmis. Hyvinvointivaliokunta tutustuu kulttuuritoimen, kirjaston, kansalaisopiston, liikuntatoimen ja liikuntapaikkojen hoidon, nuorisotoimen, etsivä nuorisotyön sekä Karhupajan palvelusuunnitelmiin. Palvelusuunnitelmia on työstetty ensimmäisen kerran Palvelusuunnitelmat ovat luettavissa etukäteen: Sähköinen kokouspalvelu/hyvinvointivaliokunta/jaetut asiakirjat/palvelusuunnitelmat. Hyvinvointivaliokunta keskustelee palvelusuunnitelmista ja antaa ohjausesityksen palvelusuunnitelmien sisällön kehittämisestä. Opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa kertoi aluksi palvelusuunnitelman tarkoituksesta. Palvelusuunnitelman tavoitteena on kuvata palvelutarpeet ja palvelutaso konkreettisesti. Valmista suunnitelmaa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi resurssityökaluna. Palvelukokonaisuudet puolestaan muodostetaan usean yksikön palvelusuunnitelmista, toisin sanoen usean yksikön tehtävistä. Palvelukokonaisuuksien tarkastelun tavoitteena onkin, että tarkastellaan kriittisesti sitä, tehdäänkö samoja asioita useassa eri yksikössä ja onko tämä tarpeen. Palvelusuunnitelmien laatimiseen ovat vaikuttaneet kuntalaisten tarpeet, säädökset, resurssit sekä työntekijöiden omat näkökulmat. Kaikki nämä on otettava huomioon lopullisia palvelusuunnitelmia hyväksyttäessä. Valmistelussa olleet palvelusuunnitelmat on laadittu luonnosvaiheeseen työntekijöiden toimesta. Hyvinvointivaliokunnan keskustelua palvelusuunnitelmista: Hyvinvointivaliokunta lausuu ohjausesityksenään, että kansalaisopiston, kirjaston, kulttuuripalvelujen, etsivä nuorisotyön, nuorispalveluiden, Karhupajan sekä liikuntapalvelujen palvelusuunnitelmia tulee vielä kehittää. Palvelusuunnitelmien teksti tulee muuttaa arkikielelle siten, että jokaisen kuntalaisen on mahdollista ymmärtää mitä tavoitellaan ja mitä on tarkoitus tehdä. Tulkinnanvaraa ei saa jäädä teksteihin. Palvelusuunnitelmat tulee saattaa yhteismitallisiksi ja sisältöihin tulee miettiä laadullisia tavoitteita. Lisäksi mittarit ja minimiarvot tulee miettiä

18 Hyvinvointivaliokunta jokaiseen tavoitteesee, jotta tiedetään mihin pyritään ja voidaan seurata miten on onnistuttu.palvelusuunnitelmat tulee olla laadittuna ohjeistuksen mukaisesti viimeistään Tällä hetkellä palvelusuunnitelmat sisältävät päällekäisiä tehtäviä. Päällekäisyyksiä tarkastellaan myöhemmin palvelukokonaisuuksittain, kun yksikkökohtaiset palvelusuunnitelmat on yhdenmukaistettu ohjausesityksen mukaisesti. Tällä kertaa pyrittiin keskittymään yksittäisiin palvelusuunnitelmiin ja niiden sisältöihin. Kansalaisopisto: On hyvä, että palvelusuunnitelmassa on huomioitu sivukylät ja koulutuksen laatuun on laadittu tavoite. Valiokunta ehdottaa, että kuntalaisilta pitäisi kysellä entistä enemmän mitä kursseja toivotaan. Tällä hetkellä jokaisen kuntalaisen tai kyläyhdistyksen on mahdollista ehdottaa kursseja ja niitä on toteutettu mahdollisuuksien ja osallistujamäärien puitteissa. Kirjasto: Keskusteltiin tavoitteesta "Kirjastossa on matalan kynnyksen tiloja erilaisten käyttäjien tarpeisiin". Mietittiin sitä, tarkoittaako tämä esteettömiä tiloja vai tiloja, joihin on jokaisen mahdollisuus mennä leimaantumatta. Pohdittiin myös sitä, että onko sen oltava kirjasto, joka tarjoaa tällaisia tiloja, vai voisiko se olla joku muu. Joka tapauksessa kirjasto on tällä hetkellä koko kaupungin ns. olohuone, jonne on helppo mennä tai kokoontua ilman leimaantumista suuntaan tai toiseen.kirjastoauto on mainittu kerran tavoitteissa. Voisiko palvelusuunnitelmassa korostaa jotenkin enemmän sitä, että palveluja viedään sivukylille? Kulttuuripalvelut: Palvelusuunnitelmaan sisältyy hyvin kaikki tällä hetkellä ja näillä resursseilla tuotettavat palvelut. Palvelusuunnitelmaan tulisi saada näkyviin uudistumisen tavoite. Kotiseutumuseo on yksi Suomen hienoimmista. Pohdittiin hetken aikaa sitä, miten museolle saataisiin enemmän kävijöitä. Yksi vaihtoehto on uudistaa kotiseutuviikon ja -juhlan ohjelmaa, jotta saadaan houkuteltua nuorempaa väkeä mukaan. Etsivä nuorisotyö: Etsivä nuorisotyön palvelusuunnitelmassa puhutaan lähes jokaisessa kohdassa aktivoimisessa. Aktivoiminen tulisi avata pienemmiksi tavoitteiksi ja konkreettiseksi tekemiseksi (millä keinoilla nuoria aktivoidaan), jotta kuntalaiset ymmärtävät mitä etsivä nuorisotyössä tehdään. Mittareita tulisi miettiä vielä tarkemmin: ilman koulupaikkaa jäävät nuoret ei voi olla mittari vaan aktivoidut nuoret ilman koulupaikkaa jääneistä nuorista. Myös laadullista tavoitetta tulisi palvelusuunnitelmaan miettiä. Karhupaja:

19 Hyvinvointivaliokunta Karhupajan palvelusuunnitelma eroaa muista palvelusuunnitelmista ja se pitäisi saada yhteismitalliseksi muiden palvelusuunnitelmien kanssa. Laadullisia tavoitteita tulisi miettiä palvelusuunnitelmaan. Mittarit tulisi laatia jokaiseen kohtaan ja miettiä myös ensimmäisen kohdan mittaria/minimimäärää tarkemmin (jos on 5 työntekijää ja vuodessa n. 200 työpäivää, miten on saatu 2049 työpäivää?). Nuorisopalvelut: Nuorisopalveluilta esitettiin kaksi eri versiota, joista toinen oli muokattu ensimmäisen version pohjalta. Todettiin, että muokattu versio on se, jota on hyvä työstää eteenpäin. Muokattu versio on kansankielinen ja ymmärrettävä. Sisältöä voi pohtia vielä siten, että miten saadaan mukaan laatunäkökulma. Jos on mahdollista tehdä 6. luokkalaisille järjestetystä yhteisestä tutustumisleiristä pysyvä toimintatapa, olisi tämä hyvä lisätä suunnitelmaan. Liikuntapalvelut: Liikuntapalveluilta esitettiin kaksi eri versiota, joista toinen oli muokattu ensimmäisen version pohjalta. Todettiin, että muokattu versio on se, jota on hyvä työstää eteenpäin.liikuntapaikkojen lukumäärä on hyvä mittari, mutta se pitää miettiä mitä mittariin lasketaan. Tämä laskentaperiaate tulisi säilyä vuodesta toiseen. Mukana tulisi olla kunnan ylläpitämät liikuntapaikat. Liikuntapalvelut tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa. Tämä olisi hyvä näkyä palvelusuunnitelmassa tavoitteena. Palvelusuunnitelmien työstäminen jatkuu siten, että hyvinvointivaliokunta tarkastelee muokattuja palvelusuunnitemia palvelukokonaisuuksittain. HYVINVOI 4 Hyvinvointivaliokunta on kokouksessaan todennut, että kolmen palvelukokonaisuuden yhdistelmä olisi kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu. Nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintojen sekä nuorten työpajatoiminnan palvelusuunnitelmien tehtävien pohjalta on nyt laadittu kolme palvelukokonaisuutta. Palvelukokonaisuuksien kuvaukset ovat oheismateriaalina. Palvelukokonaisuuksia ovat henkinen kasvu ja kehitys, terveyden edistäminen sekä kasvun ja osallisuuden vahvistaminen. Hyvinvointivaliokunta keskustelee palvelukokonaisuuksien sisällöstä ja nimistä. Hyvinvointivaliokunta antaa tarvittaessa ohjausesityksen. Opetus- ja sivistysjohtaja Juha Holappa kertoi, että palvelukokonaisuudet on rakennettu palvelusuunnitelmien pohjalta yhdistellen tehtäviä. Palvelukokonaisuuksien vastuuhenkilön tehtävänä

20 Hyvinvointivaliokunta on tulevaisuudessa tarkastella kokonaisuutta: tulevatko kyseiset palvelut toteutettua järkevästi resursseja käyttäen. Terveyden edistäminen: Palvelukokonaisuuteen kuuluvat liikuntapalvelut, liikuntapaikkojen hoito sekä Puikkari. Hyväksyttiin palvelukokonaisuus jatkokäsittelyyn. Kasvun ja osallisuuden vahvistaminen: Palvelukokonaisuuteen kuuluvat nuorisopalvelut, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Päihdevalistus ei sisälly tähän palvelukokonaisuuteen, vaikka sitä nykyisin toteutetaan nuorisotyössä. Päihdevalistus tulisi lisätä tähän palvelukokonaisuuteen. Hyväksyttiin palvelukokonaisuus jatkokäsittelyyn tällä lisäyksellä. Henkinen kasvu ja kehitys: Palvelukokonaisuuteen kuuluvat kirjasto, kansalaisopisto, museo ja kulttuuripalvelut Hyväksyttiin palvelukokonaisuus jatkokäsittelyyn. Yhteenveto: Palvelukokonaisuuksia on työstetty pitkään ja prosessi on ollut keskusteleva, johon ovat osallistuneet työntekijät ja hyvinvointivaliokunnan jäsenet. Palvelukokonaisuuksien työstäminen on ollut merkittävä hyvinointivaliokunnan tehtävä. Palvelukokonaisuudet antavat kaikille sivistyspalveluille raamit, jotka ohjaavat tulevaisuudessa toimintaa. Uuden palvelukokonaisuudet tuovat selkeyttä myös kuntalaisten saamiin palveluihin.

21 Hyvinvointivaliokunta Kuntalaisen kirje hyvinvointivaliokunnalle HYVINVOI 5 Kuntalainen Ulla Ekdahl on lähestynyt hyvinvointivaliokuntaa kirjeellä (oheismateriaalina). Kirjeessä Ekdahl on tehnyt kehittämisehdotuksia mm. vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten osallistumisesta koulujen retkiin ja muuhun vapaa-ajantoimintaan, liikuntapaikkojen ja retkeilyreittien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä muihin yleisiin asioihin. Hyvinvointivaliokunta keskustelee kirjeessä ehdotetuista kehittämisehdotuksista. Todettiin, että on hienoa saada kuntalaiselta tällainen kirje. Kirjeeseen on kerätty laajemman ryhmän toiveita. Kooste ehdotuksista on oheismateriaalina. Laskettelusta imagojuttu Pudasjärvelle ehdotukset: - Koulujen käyttöön hankintaa laskettelusuksia ja lumikenkiä. Ylläpito Syötteen tai jonkin yrityksen kanssa yhteistyössä - Retkiä enemmän Syöttelle, rahankeräys aktiivisemmaksi. Esim. koululaiset taksvärkkiin Syötteelle tienatakseen laskettelupäivän - Edulliset kausiliput ja edullinen välinevuokraus kaupungin toimesta sovittuna Hyvinvointivaliokunnan keskustelua: Kouluilla vanhempaintoimikunnat keräävät rahoja aktiivisesti retkiä varten, jotta retkille osallistujien ei tarvitse maksaa kaikkea itse. Tämä on hyvä käytäntö. Kirjastolle on avattu liikuntavälinelainaamo, jossa on lainattavissa lumikenkiä. Suksien ja monojen hankinnassa olisi huomioitava turvallisuus, joten ylläpito olisi järjestettävä. Suksien ja monojen huollon osalta järkevin yhteistyökumppani olisi Syötteen välinevuokraamo, jossa osaamista on välineiden huoltamiseen. Järkevintä olisi kuitenkin tehdä sopimus vuokrausfirman kanssa edullisemmista hinnoista, eikä ostaa kaupungille omia välineitä. Kaupunki voisi neuvotella edulliset sopimukset kuntalaisille niin laskettelulipuista kuin vuokrausvälineistä. Pohdittiin sitä, houkuttelisiko lukiolaisille ja ammattikoululaisille tarjottava kausilippu Syötteelle uusia opiskelijoita. Uimahallin käyttö ehdotukset: - Ohjattua toimintaa tai kerhoja Puikkarille lapsille ja nuorille enemmän. Näin vanhemmat saisivat hengähdystauon. - Sisaralennuket käyttöön - Säännölliselle kävijälle joku muu tukijärjestelmä kuin

22 Hyvinvointivaliokunta sarjalippusysteemi. Sisaralennus-lippuja voisi tutkia, jotta isommat perheet pääsevät uimaan nykyistä edullisemmin. Kaikilla ei ole välttämättä varaa ostaa sarjalippua, jonka avulla kertakäynti on halvempi. Perhelippu on aika kallis nykyisellään (18eur). Tätä tulisi kohtuullistaa sellaiseksi, että myös monilapsiset perheet pääsevät uimaan nykyistä halvemmalla. Voisiko soveltaa uintipassia: 10 leimaa passissa, niin saisi yhden käynnin ilmaiseksi? Leikkipuistot ja leikkikenttätoiminta ehdotukset: - Leikkipuistot kesäksi kuntoon, sillä osasta viety kiikut pois - Leikkipuistoihin myös aikuisille välineitä, jotta niistä tulisi myös aikuisten kohtaamispaikka - Nuotiopaikkoja leikkipuistoihin ja Kurenalle - Tonnityöläiset kerhovetäjiksi leikkipuistoon, jos aikuinen ohjaaja myös paikalla - Rajamaan rantaan lisää keinuja, liukumäki pienille sekä pöytä retkieväiden syöntiä varten Hyvinvointivaliokunnan keskustelua: Rajamaan rannasta tulisi tehdä keskeinen leikkipuisto ja satsata yhteen hyvään puistoon mieluummin kuin ripotella pieniä puistoja moneen eri paikkaan. Tämän lisäksi parhaillaan suunnitellaan Pietarilan alueelle uutta monipuolista puistoa. Kiikkuja on leikkipuistoista poistettu turvallisuussyistä. Leikkikenttätoiminnan järjestäminen on järjestöille mahdollisuus. Näitä järjestöjä ovat esimerkiksi MLL ja 4H. Hyvinvointivaliokunnan ohjausesitykset: Kaupungin tulisi pyrkiä neuvottelemaan Syötteen välinevuokrausfirman kanssa alhaisemmat vuokraushinnat ja kausilippuhinnat laskettelurinteeseen. Puikkarin hinnoittelua varten tulisi selvittää muiden kuntien ratkaisuja siitä, miten tuetaan monilapsia perheitä uintiharrastukseen. Perhelipun hintaa voisi laskea. Leikkipuistojen kehittämisessä tulisi satsata mieluummin muutamaan hyvään puistoon (Rajamaan ranta ja Pietarila), kuin pyrkiä sijoittamaan pieniä leikkipuistoja moneen paikkaan. Muut kirjeen terveiset (esim. auraus) saatetaan teknisen toimen tiedoksi.

23 Hyvinvointivaliokunta Muut asiat HYVINVOI 6 Röntgenhoitajan rekrytointi on ollut ongelmana Pudasjärven terveyskeskuksessa ja tämä on huolestuttanut kuntalaisia. Rekrytoinnin eteen on tehty paljon töitä, mutta osaajaa ei ole onnistuttu saamaan. Kuntalaisen toive olisi saada kansalaisopistolle vuorotyöntekijän passi. Tämä on käytössä joissakin opistoissa (esim. Posio). Vuorotyöntekijän passi antaa alennusta vuorotyöntekijöille, jotka eivät pääse osallistumaan jokaiseen kurssikertaan. Alennus voi olla esimerkiksi kertamaksu tai kurssi puoleen hintaan. Hyvinvointivaliokunnassa nostettiin esille omaisen huoli pudasjärveläisten vanhusten hoidosta muilla Oulunkaaren kuntayhtymän vuodeosastoilla. Erja Komulainen vie huolen tiedoksi Oulunkaaren palveluntuotantolautakunnalle. Kuntalainen on huolissaan suunnitelmasta, että lukio muutetaan yksisarjaiseksi. Tämä veisi lukion pois Pudasjärvelta ja lukion opettajien työpaikat lakkaisivat. Lukio ei ole tulevana lukuvuonna muuttumassa yksisarjaiseksi. Lukion kehittämiseksi ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi on tehty toimenpiteitä. Esimerkiksi ilmailupainotteinen lukio on perustettu ja tähän on ollut kiinnostusta myös ulkopaikkakunnilta. Haasteena tällä hakukierroksella oli kuitenkin asuntojen saatavuus. Tämän valtuustokauden hyvinvointivaliokunnan viimeinen kokous on

24 Hyvinvointivaliokunta Kokouksen päättäminen HYVINVOI 7 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18:30. Muistion vakuudeksi: Eero Oinas-Panuma Puheenjohtaja Mervi Niemi Sihteeri