ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 1505 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 1505 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT

2 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 24. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos ja laajennus koskee: 15. kaupunginosan korttelia 1505, katu- ja suojaviheraluetta sekä maa- ja metsätalousalueita. Laajennus koskee Koiviston kylän tilaa 1:73. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu: 15. kaupunginosan kortteli 1505, katualuetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Hirvaskankaalla, noin 400 metriä Jyväskyläntien ja Suonenjoentien risteyksestä kaakkoon. Kaavan nimi ja tarkoitus Korttelin 1505 asemakaavan muutos ja laajennus. Kortteliin liitetään rakentamatonta metsämaata. Samalla tarkistetaan kaavamerkintöjä ja rajauksia. Kaavan päiväys Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen olli.kinnunen@aanekoski.fi Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka henriikka.lonka@aanekoski.fi Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Vireilletulo Vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa Nähtävilläolot Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRA 30 ) Kaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 ) Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto

3 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen suunnittelutilanne... 3 Maakuntakaava vaihemaakuntakaava... 4 Yleiskaava... 4 Asemakaava ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Suunnittelun vaiheet Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset Kaavan vaikutukset... 8 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 8 Liikenteelliset vaikutukset... 8 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 8 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tmi Mia Rahinantti Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muutoskohteiden luonto- ja maisemaselvitys Yritysvaikutusten arviointilomake Asemakaavan seurantalomake

4 3 2 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella on laajennettu korttelissa 1505 sijaitsevaa kahden yrityksen tonttia, liitetty rakentamattomaan yritystonttiin yksityisen maanomistajan maata sekä muodostettu uusi yritystontti, jolle on mahdollista rakentaa kaksi asuntoa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kortteli sijaitsee toimitila- ja pienteollisuusvaltaisella alueella Hirvaskankaan eritasoliittymän kaakkoispuolella, noin 400 metriä valtatien 4 risteyksestä. Kortteli rajoittuu maa- ja metsätalousalueeseen, katualueisiin ja kaavoittamattomaan alueeseen, joka on tarkoitus liittää kaavaan. Korttelin katuverkko ja vesihuolto on rakennettu. Vesihuollosta vastaa Hirvaskylän vesiosuuskunta. Tällä hetkellä suunnittelualueella on kaksi teollisuushallia ja koilliskulmassa sijaitsee käytössä olevia verstas- ja varastorakennuksia. Hirvasjoen omakotitalovaltainen asuinalue rajautuu suunnittelualueen pohjoispuolelle. Alue sijaitsee merkittävien luontokohteiden läheisyydessä. Korttelin yläpuolella on Hitonhauta- Kylmähauta-Hirvasjoki -niminen Natura-kohde, jonka koodi on FI , jonka kautta kulkuyhteys Hirvasjoen rannalla sijaitsevalle omakotitalolle. Alueella esiintyy muun muassa liito-oravia. Suunnittelualue kuuluu Hirvaskangas-nimiseen 1-luokan pohjavesialueeseen. 3.2 Alueen suunnittelutilanne Maakuntakaava Lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty TP- eli monipuoliseksi työpaikka-alueeksi. Lisäksi kaavassa on aluekohtainen suunnittelumääräys Hirvaskankaan alueelle: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioida liikenteen tarvitsemat palvelut.

5 4 4. vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi 4. vaihemaakuntakaavan ja on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. Kaavaehdotuksessa Hirvaskangas on merkitty työpaikka-alueeksi (TP) ja vähittäiskaupan suuryksikön (km) alueeksi. Yleiskaava Alueella on voimassa Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaava (kaupunginvaltuusto hyväksynyt ). Suunnittelualue on kaavoitettu pääosin TP- eli monipuoliseksi työpaikka-alueeksi, Suunnittelualueen pohjoisosassa on V- eli virkistys- ja ulkoilualuetta. Osayleiskaavan muutos on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten Voimassa oleva Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaava Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muutosluonnos

6 Asemakaava Voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Siinä korttelin 1505 kolme tonttia ovat toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-2). Tonttien ja katualueen välissä on suojaviheraluetta (EV-1), jolle saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. 5 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu sinisellä.

7 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutokseen ja laatimiseen on ryhdytty Tuijalan tilan (RN:o ) omistajan jättämän hakemuksen perusteella. Hakemuksessaan tilan omistaja esittää noin 1,7 hehtaarin kokoiselle alueelle asemakaavan laatimista, jotta alueelle olisi mahdollista sijoittaa työpaikkarakentamista ja yrittäjän asunto. Suunnittelualuetta on laajennettu koko korttelin alueelle, jotta siitä muodostuisi mahdollisimman yhtenäinen. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kaavamuutoksen vireilletulosta Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta Keski-Suomen ELY-keskus Kaavan vireilletulosta ja nähtävilläoloista on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla sekä kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken kaupunkisanomat). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu ja sitä on täydennetty suunnittelun edetessä (liite 1). Kaavasta ei järjestetä viranomaisneuvotteluja hankkeen pienialaisuudesta johtuen: kyseessä on teknisluonteinen kaavan tarkistus, jolla ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai liikenteeseen, eikä sillä ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 4.3 Suunnittelun vaiheet Vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa ja siitä on kuulutettu Sisä- Suomen Lehdessä, kaupungin ilmoitustauluilla ja Äänekosken Kaupunkisanomissa (ÄKS). Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos oli nähtävillä Äänekosken kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla ( Siitä kuulutettiin Sisä-Suomen Lehdessä, kaupungin ilmoitustauluilla ja Äänekosken Kaupunkisanomissa (ÄKS) ja internetsivuilla ( Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot ympäristölautakunnalta ja Keski-Suomen ELYkeskukselta. Ehdotuksena kaava oli nähtävillä Äänekosken kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla ( Siitä kuulutettiin Äänekosken Kaupunkisanomissa (ÄKS) ja Sisä-Suomen Lehdessä. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot ympäristölautakunnalta ja Keski-Suomen ELY- keskukselta.

8 4.4 Asemakaavan tavoitteet Maakunta- ja yleiskaavan mukaisesti alueen kehittämisen tavoitteena on turvata monipuolisen työpaikkarakenteen syntyminen. Alue sijoittuu hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Nykyisten tonttien välittömään läheisyyteen on tarkoitus kaavoittaa uusia tontteja, jotka on nykyisen asemakaavan mukaisesti tarkoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle yritystoiminnalle. Ympäristön kannalta tärkeimpiä tavoitteita ovat Natura-kohteen Hitonhauta-Kylmähauta- Hirvasjoki (FI ) säilymisen turvaaminen ja pohjavesialueen laadun säilyminen. Rakennetun ympäristön laatutasoon ja sen yhtenäistämiseen kiinnitetään huomiota. 7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kortteliin sijoittuu yhteensä neljä tonttia, joista kahdella on nykyisin yritystoimintaa. Voimassa olevassa asemakaavassa ne on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-2). KTY-2 merkintä on korvattu merkinnöillä TL-1 ja TL-2 (teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue), sillä ne kuvaavat paremmin alueella sijaitsevan ja sille sijoitettavaksi suunnitellun yritystoiminnan luonnetta. 5.1 Aluevaraukset TL-1 Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue. Alueella sallitaan ympäristöhäiriötä aiheuttamaton toiminta. Rakennuksen julkisivun päävärin tulee olla ruskea tai harmaa. Tontit on aidattava. Tonttia on laajennettu luoteiskulmasta ja tonttia eteläosasta mahdollisia laajennustarpeita silmällä pitäen. Yksityisen maanomistajan alueen eteläosa liittyy kaupungin omistamaan rakentamattomaan asemakaavatonttiin , jonka pinta-alaksi muodostuu noin 1,3 ha. Voimassa olevan asemakaavan määräystä julkisivumateriaaleista ja aitausvelvoitteesta on muutettu: määräyksistä on poistettu tarkentavat velvoitteet julkisivun materiaalista ja aitatyypistä. Tonttien suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e = 0,25. TL-2 Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue. Alueella sallitaan ympäristöhäiriötä aiheuttamaton toiminta. Tontille saa rakentaa kaksi asuntoa, joita varten on varattava riittävästi vain asuntojen käyttöön tarkoitettua aluetta. Korttelin koilliskulmaan esitetään uutta tonttia TL-2 merkinnällä. Nykyisten talousrakennusten ympäristöön sijoittuu noin 5100 m2:n tontti. Rakennusoikeus on laskettu suunnittelualueen muilla tonteilla käytetyn tehokkuusluvun (e=0,25) mukaan siten, että teollisuus-, varasto- ja liikerakentamista on painotettu: niiden osuus on 1000 k-m2 (kty) ja asumista on 300 k-m2 (as). kty- merkintä tarkoittaa rakennusalaa, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman varaston, pienteollisuus- tai liiketilan. Tontin Natura-alueen puoleiselle osalle on kaavoitettu 6-10 metriä leveä istutettava alueen osa, jonka tarkoituksena on liittää tontti luontevasti viereisiin maa- ja metsätalousalueisiin, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Etäisyys tontin kulmasta Natura-alueen rajaan on noin 25 metriä.

9 8 MY-2 Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueen puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Korttelin ja Hirvasjoen asuntoalueen väliin sijoittuu maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja muun muassa liito-oravien esiintymisen kannalta. Alueen koilliskulmassa on liito-oravan papanapuu, minkä takia alueelle on lisätty s-1 merkintä: Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen eläinlajin/liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikka. Korttelin koilliskulman ulkopuolella sijaitsee Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki niminen Natura-kohde. M Maa- ja metsätalousalue. Alueen eteläpuoliselle johtava omakotitalotontin tie sijoittuu maa- ja metsätalousalueelle. 5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualueelle on laadittu luonto- ja maisemaselvitys (Tmi Mia Rahinantti, 2013), jonka mukaan Hirvasjoen läheisyydessä sijaitsee rehevä liito-orava-alue. Selvitykseen liittyvän Naturan tarveharkinta -arvion perusteella laadittava kaavasuunnitelma ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Hirvasjoen alue on sisällytetty Natura verkostoon. Tarvetta erillisen Natura-arvioinnin toteuttamiselle ei ilmennyt. Kaavaratkaisu säilyttää maisemallisesti arvokkaan männikön suunnittelualueen länsireunassa. Korttelin lainvoimaisessa kaavaratkaisussa aitausvelvoite ja pihasuunnitelman tekeminen ovat edellytyksenä rakennusluvan saamiselle. Velvoitteiden toteutumisen varmistamiseksi määräyksistä on poistettu tarkennukset mm. julkisivujen materiaalista ja aitatyypeistä. Kaavaratkaisu ei vaaranna pohjaveden laatua tai määrää, sillä kaavamääräyksen mukaan rakentamisen tulee olla ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta eikä kahden tontin liittäminen kortteliin muuta nykyistä tilannetta olennaisesti. Liikenteelliset vaikutukset Uusien liiketoimintatilojen rakentaminen saattaa lisätä raskasta liikennettä alueella. Kokonaisuudessa alueen liikenteen selkeys säilyy, sillä vain nykyiset liittymät Hitonlahdentielle sallitaan. Liittymäkohdat on määritelty siten, että tuloksena on turvallinen ja selkeä alue. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Nykyään korttelin yleisilme on jäsentymätön: rakennusten sijoittuminen ei ole yhtenäistä ja pihan käsittelyssä toteutetut ratkaisut eivät anna riittävän hyvätasoista kuvaa alueesta. Nykyisiä rakennuksia ei ole kaikilta osin toteutettu lainvoimaisen kaavan julkisivumääräyksen mukaan. Rakennusvalvontaviranomainen on keskeisessä asemassa laadukkaan ja yhtenäisen työpaikkaympäristön luomisessa. Kaavassa yhtenäisyyttä pyritään luomaan rakennusten väritysmääräyksellä ja aitausvelvoitteella. Tontin pihasuunnitelma on esitettävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

10 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Hirvaskankaan monipuolisen työpaikka-alueen täydentäminen kannustaa yrityksiä investoimaan alueelle, mikä lisää Äänekosken houkuttelevuutta työssäkäyntialueena. Samalla kaava on alueen kehittämisstrategian mukainen: se luo työpaikkoja, sopeutuu yleispiirteisimmissä kaavoissa (maakuntakaava, yleiskaava) asetettuihin tavoitteisiin. Kaavatalouden kannalta hanke on erittäin edullinen, sillä se ei edellytä erityisen infrastruktuurin rakentamista. Kaavalla ei ole erityisiä kulttuurillisia vaikutuksia. 9 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueella on ohjeellinen tonttijako. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka