MURSKETIEN ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 UURAISTEN KUNTA MURSKETIEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS , TARK Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2015).

2 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys kaava-alueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskielto Pohjakartta Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3 Seurantalomake LIITE 2 Vastineluettelo LIITE 4 Havainnekuva

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3/ Tunnistetiedot Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee asemakaavoittamatonta aluetta sekä korttelia 98, 104, 105, katualueita ja maa- ja metsätalousalueita (M). Kaava-alueen pinta-ala on noin 10 ha. Asemakaavan selostus koskee päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Uuraisten kunnan koillisosassa lähellä Äänekosken kaupungin rajaa. Kaava-alueen itäpuolella sijaitsee VT 4 sekä Pölykankaantie. Kaava-alue sijoittuu lähelle Pölykankaantien sekä Vanha Hirvasentien risteystä. Kuva 1. Kartta kaava-alueesta, kaava-alueen ohjeellinen sijainti on merkitty kartalle punaisella (pohjakuva MML2015). 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt Uuraisten kunnan aloitteesta. Vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksella OAS oli nähtävillä Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavaehdotus käsiteltiin kunnanhallituksessa..201_. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan..201_.

4 2.2 Asemakaava 4/11 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia Mursketien vaihtoehtoista sijaintia sekä teollisuusrakennusten korttelialueen laajentumista korttelin 98 sekä 104 välissä olevalle asemakaavoittamattomalle alueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue koostuu kortteleista 98, 104, 105, maa- ja metsätalousalueista (M), katualueesta sekä asemakaavoittamattomasta alueesta. Suurin osa kaava-alueen lähiympäristöstä on asemakaavoittamatonta aluetta. Ainoastaan Pölykankaantien pohjoispuoli on pieneltä osin asemakaavoitettu. Kyseinen alue ei kuitenkaan ole vielä toteutunut kaavan mukaisesti, joten suunnittelualueen lähiympäristö on pääasiassa luonnonmukaista puustoa. Kaava-alue sijaitse Uuraisten kunnan koillisosassa lähellä Äänekosken kaupungin rajaa. Kaava-alueen itäpuolella sijaitsee VT 3 sekä Pölykankaantie. Kaava-alue sijoittuu lähelle Pölykankaantien sekä Vanha Hirvasentien risteystä Luonnonympäristö Kaava-alueella sekä sen lähiympäristössä on pääasiassa luonnonmukaista puustoa sekä kasvillisuutta Rakennettu ympäristö Kaava-alueen asemakaavoitettu lähiympäristö on osoitettu pääasiassa teollisuusrakennusten korttelialueiksi, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1); erillispientalojen korttelialueiksi (AO-3) sekä maa- ja metsätalousalueiksi. Suurin osa kaavaalueen lähiympäristöstä on asemakaavoittamatonta aluetta. Kaava-alue sekä sen lähiympäristö eivät ole vielä toteutuneet Hirvaskankaan asemakaavan mukaisesti. Kaava-alue sekä kaava-alueen lähiympäristö ovat pääasiassa rakentamattomia alueita. Alueella sijaitsee joitakin yksittäisiä asuin- ja teollisuusrakennuksia Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Pölykankaantie sekä Nelostie, joista saattaa aiheutua jonkin verran meluhaittaa. Alueella ei ole muita erityisiä ympäristöhäiriötekijöitä Maanomistus Kaava-alueen omistaa sekä yksityiset maanomistajat että Uuraisten kunta.

5 3.2 Suunnittelutilanne 5/ Maakuntakaava Uurainen kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Keski-Suomen maakunnassa on tällä hetkellä kuusi voimassa olevaa maakuntakaavaa: - Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ja saanut lainvoiman Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus), joka on vahvistettu ja saanut lainvoiman Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (maa-aineshuolto ja luontoarvot), joka on vahvistettu ja saanut lainvoiman Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima), joka on vahvistettu Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. - Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava (kaupallinen palveluverkko ym.), joka on vahvistettu ja saanut lainvoiman Pirkanmaan 1. maakuntakaava (Jämsän Länkipohjan alue), joka on vahvistettu ja saanut lainvoiman Asemakaava ja asemakaavan muutosalueen läheisyyteen sijoittuu voimassa oleva voimalinja (z) sekä uusi voimalinja (Z). Lisäksi kaava-alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu uusi moottoritie (mo). Kuva 2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kaava-alue on merkitty kartalle punaisella ympyrällä. Kaavaote: Keski-Suomen liitto.

6 3.2.2 Yleiskaava 6/11 Osalla asemakaavan ja asemakaavan muutoksen alueella on voimassa Hirvaskankaan osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kaava-alueelle sekä sen välittömään läheisyyteen on osoitettu työpaikka-alue (TP-1) sekä maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaava-alueella sekä sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue tai kohde (luo). Kuva 3. Ote Hirvaskankaan osayleiskaavasta (2006). Kaava-alueeen ohjeellinen sijainti on merkitty kartalle sinisellä.

7 3.2.3 Asemakaava 7/11 Suurimmalla osalla kaava-alueesta on voimassa Hirvaskankaan asemakaava, jonka Uuraisten kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kaava-alueen länsiosa on asemakaavoittamatonta aluetta. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelit 98, 104 sekä 105 on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueiksi, joissa ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY- 1). Kortteleiden 104 ja 105 välissä sijaitsee pieni alue, joka on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kortteleiden 98 ja 104 välissä sijaitsee myös pienehkö maa- ja metsätalousalue (M). Teollisuusrakennusten korttelialueilla suurin sallittu rakennusoikeus on tehokkuusluvun e=0.30 mukainen. Teollisuusrakennusten korttelialueilla sallitaan enintään kerrosluvun I mukaista rakentamista. Lisäksi kaava-alueella sijaitsee jonkin verran katualuetta. Kaava-alueen lähiympäristö on asemakaavoittamatonta lukuun ottamatta kaava-alueen länsipuolta, jolla on voimassa Hirvaskankaan asemakaava. Kaava-alueen länsipuolelle on osoitettu suojaviheralue (EV), erillispientalojen korttelialueita (AO-3), maa- ja metsätalousalue (M), lähivirkistysalue (VL) sekä teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Kaava-alue on merkitty kartalle punaisella Rakennusjärjestys Uuraisten kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan Rakennuskielto Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja Pohjakartta Asemakaavan muutos laaditaan numeerisessa karttakoordinaattijärjestelmässä KKJ3/N60 mittakaavaan 1:2000. Pohjakartan on toimittanut Uuraisten kunta.

8 3.2.7 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset 8/11 Kaavaa varten ei ole laadittu erillisiä selvityksiä. Suunnittelutyössä hyödynnetään aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Kaava-alueeseen kohdistuu mm. liito-oravakartoitus 2015, joka on tehty Hirvaskankaan asemakaava-alueen laajennusta varten. Kaava-alueeseen kohdistuu lisäksi mm. Hirvaskankaan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys. Kaavan läheisyydessä on käynnissä Vt4 Vehniä-Äänekoski ympäristövaikutusten arviointi hanke, jossa tarkastellaan valtatien eri linjausvaihtoehtoja. Arviointiselostus valmistuu vuonna Kaikissa linjausvaihtoehdoissa yhteys Pölykankaantieltä valtatielle on suunniteltu toteutuvan ensisijaisesti Hirvaskankaan ja Vehniän eritasoliittymien kautta, mikä on hyvä ottaa huomioon kaavaa toteutettaessa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Mursketien sijainnin muuttaminen sekä asemakaavan laajentaminen edellyttävät asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Samalla tutkitaan maa- ja metsätalousalueella (M) sijaitsevan ohjeellisen alueen sisäiselle jalankululle varatun alueen osan (jk) tarpeellisuutta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutoksen vireilletulosta tiedotetaan kuulutuksilla Keskisuomalaisessa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä Uuraisten kunnan ilmoitustaululla. Kaava-aineisto pidetään nähtävillä kunnan Internet-sivuilla sekä Uuraisten kunnantalolla, osoitteessa Virastotie 4, Uurainen. Kaavan laatijana toimii arkkitehti Timo Rysä ja maanmittausinsinööri (AMK) Heidi Valkealaakso Sweco Ympäristö Oy:ltä. Kaava laaditaan Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. Uuraisten kunnalta kaavasuunnittelua on ohjannut aluearkkitehti Ulla Järvinen sekä kunnaninsinööri Marko Konola. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 1. LIITE Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutoksen vireille tulosta tiedotetaan yhtä aikaa kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutetaan nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireilletulosta sekä kaavan eri vaiheista tiedotetaan kuulutuksilla Keskisuomalaisessa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan Internet-sivuilla. Kaava-aineisto pidetään nähtävillä kunnan Internet-sivuilla sekä Uuraisten kunnantalolla, osoitteessa Virastotie 4, Uurainen. Kaavaprosessiin liittyvän vuorovaikutuksen ja osallistumisen tiedot ovat tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 1. LIITE Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosvaiheen aineisto toimitetaan viranomaisille ja pyydetään lausunnot. Viranomaisneuvotteluja järjestetään tarpeen mukaan.

9 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut 9/11 Kaavamuutos on tullut vireille kaupungin toimesta. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia Mursketien vaihtoehtoista sijaintia sekä teollisuusrakennusten korttelialueen laajentumista korttelin 98 sekä 104 välissä olevalle asemakaavoittamattomalle alueelle. 4.5 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen aineisto (OAS, kaavaselostus, kaavakartta ja havainnekuva) oli nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta jätettiin kolme lausuntoa, eikä yhtään mielipidettä. Lausuntoihin on laadittu vastineet. Vastineluettelo on kaavaselostuksen liitteenä numero kaksi. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS), kaavaselostusta sekä kaavakarttaa on tarkistettu. 4.6 Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheen aineisto (OAS, kaavaselostus, kaavakartta ja havainnekuva) oli nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotuksesta jätettiin kolme lausuntoa, eikä yhtään mielipidettä. Lausuntoihin on laadittu vastineet. Vastineluettelo on kaavaselostuksen liitteenä numero kaksi. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavaselostusta sekä kaavakarttaa on tarkistettu. Rakennusala, jolle voi sijoittaa puistomuuntamon (en) on muutettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Samalla kyseisen alueen sijaintia on muutettu Mursketien länsipuolelta Mursketien itäpuolelle. Korttelinumerointia on tarkistettu siten, että numerointi alkaa luvusta 310, kun ehdotusvaiheessa se alkoi luvusta 209. Kaava-alueen korttelialueita ja osaa maa- ja metsätalousalueesta (M) on tarkistettu siten, että alueen keskelle muodostuu maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Tämän myötä kaavaehdotuksessa esitetty kortteli 209 jakaantuu kahdeksi erilliseksi kortteliksi (310 ja 311). 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella osoitetaan korttelit 310, 311, 312, 313 ja 314 teollisuusrakennusten korttelialueiksi, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1). Kaava-alueen keskiosaan, puron ympärille, on osoitettu maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kortteleiden 311, 312 ja 313 välisille alueille sekä korttelin 314 pohjoispuolelle on osoitettu maa- ja metsätalousaluetta (M). Pölykankaantien ja Mursketien varrella sijaitseville kortteleille on osoitettu istutettava alueen osa, joka sijaitsee katujen suuntaisesti. Kaava-alueelle on osoitettu erikseen rakennusalat, joille saa rakentaa. Korttelin 310 pohjoisosassa sijaitsee yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Korttelin 311 tontin 2 eteläreunaan on osoitettu ajoyhteys (ajo), jolla mahdollistetaan ajoyhteys korttelin 311 tontille 1.

10 5.2 Mitoitus 10/11 Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on m². Käyttötarkoitus Pinta-ala (m²) Tehokkuus (e) Rakennusoikeus (k-m²) TY e= M MY ET 575 e= kadut Aluevaraukset Korttelialueet TY-1 Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia Korttelit 310, 311, 312, 313 ja 314 on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueiksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Rakennusoikeus on tehokkuusluvun e=0.30 mukainen. Tilojen yhteyteen saa rakentaa enintään 250 m² asunnon. Toiminta ei saa aiheuttaa häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, maaperän saastumista tai muuta häiriötä. Rakennus tulee sijoittaa kadun suuntaisesti. Asumisen ulko-oleskelutilat tulee sijoittaa rakennuksen taakse (länsipuolelle). M Maa- ja metsätalousalue Maa- ja metsätalousaluetta sijaitsee kortteleiden 311 ja 312 kaakkoispuolella, korttelin 314 pohjoispuolelle sekä kortteleiden 312 ja 313 välissä. MY Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Kaava-alueen keskelle, puron ympärille on osoitettu maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Korttelin 310 pohjoisosa on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi, jolla saa rakentaa enintään 50 k-m² Muut alueet Kaavamuutoksen myötä kaava-alueella tulee olemaan yhteensä m² katualuetta. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Toteutuessaan asemakaava ja asemakaavan muutos muuttaa olemassa olevaa tilannetta rakennetun ympäristön osalta. Muutos ei kuitenkaan ole merkittävä verrattuna voimassa olevan asemakaavan toteutumiseen. Suurimmat muutokset asemakaavan muutoksessa ovat Mursketien uudelleen sijoittuminen sekä kortteleiden 98 ja 104 muuttuminen Mursketien uuden sijainnin vuoksi.

11 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 11/11 Toteutuessaan asemakaava muuttaa olemassa olevaa tilannetta luonnonympäristön osalta. Muutos ei kuitenkaan ole merkittävä verrattuna voimassa olevan asemakaavan toteutumiseen. Ainoastaan kortteleiden 98 ja 104 väliin sijoittuva asemakaava muuttaa luonnonympäristöä merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna, koska kyseisellä alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kaavassa on pyritty ottamaan ympäristö huomioon mahdollisimman hyvin, joka ilmenee esimerkiksi kaavamääräyksissä Muut vaikutukset Asemakaavan toteutuessa ajoneuvoliikenteen määrä alueella ei muutu merkittävästi voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Näin ollen asemakaavamuutoksella ei oleteta olevan haitallisia vaikutuksia alueen liikenteen tai teknisen huollon järjestämiseen. Asemakaavan muutos ei muuta merkittävästi melun tai päästöjen määrää alueella verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampereella Sweco Ympäristö Oy Timo Rysä Projektipäällikkö Arkkitehti Heidi Valkealaakso Kaavasuunnittelija Maanmittausinsinööri (AMK)