ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelin 30 asemakaavan muutos (Niemelänkatu 1 Kellankatu, Suolahti), luonnos

Transkriptio

1 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelin 30 asemakaavan muutos (Niemelänkatu 1 Kellankatu, Suolahti), luonnos 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 33. kaupunginosan korttelia 30 sekä puisto- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 33. kaupunginosan kortteli 30 sekä katualuetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suolahden taajaman keskustassa, 550 metriä torilta luoteeseen. Kaavan nimi ja tarkoitus Korttelin 30 asemakaavan muutos (Suolahti). Osa puistosta liitetään tonttiin, minkä lisäksi kaavan merkintöjä ja määräyksiä tarkistetaan. Kaavaluonnoksen päiväys Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Mirva Jylhä Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Vireilletulo Päätetty kaupunginhallituksessa Vireilletulosta ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta ilmoitetaan Sisä-Suomen lehdessä, Äänekosken Kaupunkisanomat lehdessä sekä kaupungin ilmoitustauluilla (Äänekosken kaupungintalo, Sumiaisten entinen kunnantalo ja Suolahden kirjasto) ja www-sivuilla ( Nähtävillä Kaavaluonnos on nähtävillä Hyväksyminen - Liitteet Väisänen, J. & Andersson, P Keski-Suomen museo. Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake - Kohdekortti 319.

2 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksen tarkoituksena on yhtenäistää korttelin käyttötarkoitusmerkinnät, laajentaa yhtä tonteista tiealueen rajaan ja tarkistaa kaavamerkintöjä, jotta alueelle omaleimainen historiallinen ja pienipiirteinen ilme säilyy. 2 LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Korttelin ohitse on aiemmin kulkenut rautatie Likolahteen päin ja nykyinen Niemelänkatu on ollut suhteellisen vilkas kauppakatu 1970-luvulle asti. Kolmen tontin välillä rakennustyypit vaihtelevat paljon: tontilla 1 sijaitsee kaksikerroksinen asuinkerrostalo, kun taas tontilla 5 on uusi yksikerroksinen omakotitalo. Tontilla 3 on historiallista arvoa: sen päärakennus on vanha matkahuolto, joka on palvellut linja-autoliikennettä ja luvun kapearaiteista rautatietä. Nykyisin rakennus on asuinkäytössä. Pihapiiri on 1900-luvun alkupuolelta. (Väisänen & Andersson, 2006) Alueen suunnittelutilanne Keski-Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa (2009) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A), eli pääasiassa nykyisen asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueeksi. Suolahti 2020 osayleiskaavassa (kaupunginvaltuusto hyväksynyt ) kortteli on merkitty AK/AP alueeksi, eli kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi tai pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu ja siinä jokaisella korttelin tontilla on oma käyttötarkoitusmerkintänsä: AO eli Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue, AK eli Asuinkerrostalojen korttelialue ja ALK eli Liikerakennusten ja asuinkerrostalojen korttelialue.

3 3 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutokseen on ryhdytty tontin haltijoiden jättämän hakemuksen perusteella. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kaavamuutoksen vireilletulosta Vireilletulosta ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä, Äänekosken Kaupunkisanomat lehdessä sekä kaupungin ilmoitustauluilla (Äänekosken kaupungintalo, Sumiaisten entinen kunnantalo ja Suolahden kirjasto), Äänekosken kirjastossa ja www-sivuilla ( Erillisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimista ei ole pidetty tarpeellisena, koska kaavamuutos on vähäinen ja osallisia vain muutama (lähialueen asukkaat). Kaavaluonnos on nähtävillä Kaavasta ei järjestetä viranomaisneuvotteluja eikä lausuntojen pyytämistä pidetä tarpeellisena: kyseessä on teknisluonteinen kaavan tarkistus, jolla ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai liikenteeseen, eikä sillä ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutoksen lähtökohtana oli päivittää korttelin sekavia ja osin toteutumattomia merkintöjä ja kaavamuutoksen hakijoiden toiveiden pohjalta selvittää, onko mahdollista liittää noin 800m2 kokoinen osa puistoa tonttiin Korttelin käyttötarkoitusmerkinnäksi on kaavoitettu A-2, Asuinrakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös yksityisiä tai julkisia palveluja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Merkintä sallii nykyisen kaavan mukaisen tilanteen ja tarjoaa mahdollisuuksia alueen kehittämiselle. Alueen luonteen säilyminen on varmistettu kerroslukujen ja rakennustehokkuuden lisäksi aiempaa tarkemmilla rakennusalojen rajauksilla. Erityisesti Kellankadun puolella on tavoitteena ollut rakennusten yhtenäinen sijoittumislinja. Suunnittelualueen rajaus punaisella ja tonttiin 30-9 liitettävä puiston osa. Tontin laajennus katualueeseen saakka on katsottu luontevaksi: tällä hetkellä puistokaista on risteysalueeseen liittyvä viheralue, jolla ei ole erityisiä ympäristö- tai virkistysarvoja. Tontti sijaitsee maisemallisesti merkittävässä paikassa, Niemelänkadun ja Vaneritehtaankadun kulmassa, joka on yksi sisääntuloväylistä Suolahden keskustaan. Näkymä historiallisesti merkittävälle päärakennukselle on haluttu säilyttää, minkä takia istutettavaa alueen osaa on laajennettu tontin lounaiskulmassa. 5 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavalla pyritään säilyttämään korttelin nykyiset ominaispiirteet, joten sillä tehdyt muutokset ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole merkittäviä vaikutuksia luontoon ja maisemaan, rakennettuun ympäristöön tai liikenteeseen. Kaavalla ei myöskään ole sosiaalisia tai yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia.

4 4 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Sitovan tonttijaon muutos hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavasuunnittelija Mirva Jylhä Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen

5 Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake Kohdekortti 319 Keski-Suomen museo 2006 Kohde: Vanha matkahuolto Kohdekuva: Osoite: Rekisteri nro: Omistaja / osoite / puh: Lyhyt kuvaus: 1900-luvun alkupuolen pihapiiri Suolahden kaupungin keskustassa kaupungintalon takaa Likolahteen päin kulkeneen vanhan rautatien varrelta. Muistitiedon mukaan linja-autoliikenteen ja 1890-luvun kapearaiteisen rautatien matkustajaliikenteen toimintojen sijoituspaikka, nykyisin asuinpihapiiri vuokrakäytössä Historiatietoja / Rak.historia / Haastattelutiedot: Säilymisedellytykset: säilyy, vuokra-asuinkäytössä oleva pihapiiri Ympäristö / Maisema / Pihapiiri: Suolahden kaupungin keskustan laidalla olevaa kerrostalorakentamista ja vanhan rautatieaseman ympäristöä Kulttuurihistoriallinen arvo: Paikallisesti rakennushistoriallisesti ja liikennehistoriallisesti sekä maisemallisesti merkittävä luvun alkupuolen pihapiiri, jossa toiminut Suolahden ensimmäinen matkahuolto 1890-luvun kapearaiteisen rautatien ja varhaisen linja-autoliikenteen käytössä Lähteet / Kirjallisuus / Haastatellut nimeltä: Lisätiedot / Kaavatilanne: Inventointi aika: 2006 Juuso Väisänen, Päivi Andersson