Jokirinteen oppimiskeskus

Transkriptio

1 Jokirinteen oppimiskeskus Yhtenäistetty tarveselvitys Kirkkonummen kunta

2 1 1 Tarveselvityksen tiivistelmä Tämä tarveselvitys sisältää tilatarpeen määrittelyä liittyen Jokirinteen oppimiskeskuksen uudisrakennuksen rakentamiseen. Hanke toteuttaa oppilaan yhtenäiskoulun, 240 tilapaikan päiväkodin sekä liikuntahallin. Rakentamisen suunnittelu ja toteutus esitetään tehtäväksi vuosina Tavoiteltu käyttöönottoajankohta on Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestäminen kuuluu kunnan lakisääteisiin palveluihin. Kunnan opetustiloja koskevan palveluverkkosuunnitelman mukainen tilojen tarve huomioidaan siirtyvien Kirkkoharjun koulun (1 9 vuosiluokat), Papinmäen erityiskoulun sekä Finnsbackan päiväkodin (1 6 v.) toiminnan ja lapsimäärien perusteella. Mitoittava lapsimäärä on oppilasta ja 240 hoitopaikkaa. Henkilökunnan määrä oppimiskeskuksessa on noin 210 työntekijää. Asiantuntijakonsultin laatima suuntaa-antava tilaohjelma perustuu tähän henkilömitoitukseen sekä tavoitteeseen kustannussäästöistä sekä tässä hankkeessa että pitkällä aikavälillä. Hankesuunnittelussa huomioidaan käynnissä oleva valtakunnallinen pedagoginen uudistusprosessi. Oppimiskeskus tarjoaa lapsille ja nuorille eri ikäryhmien tarpeet huomioivat turvalliset ja kotoisat tilat. Aikuisilla yhteistyön pitää olla jokapäiväistä ja helppoa. Uudisrakennuksen suunnittelussa tulee huomioida tulevaisuuden koulu-, päiväkoti- ja liikuntatiloille asetetut perusvaatimukset, erityistarpeiset käyttäjät, tilojen muunneltavuus sekä yhteis- ja iltakäytön toteutuminen. 1.1 Yhteenveto Pinta-alat ja tilatehokkuus Uusi yhtenäiskoulu (1.-9. lk, 1100 oppilasta) hym 2, brm 2 (alustavasti) Uusi päiväkoti (10-ryhmää, 240 tilapaikkaa) Uusi liikuntahalli-ruokala hym 2, brm 2 (alustavasti) hym 2, brm 2 (alustavasti) Bruttoala (koko hanke) n brm 2 Hyötyala, kerrosala hym 2, n kem 2 Oppilasmäärä brm 2 (hym 2 ) / oppilas (koulu ja liikuntahalli) 15,0 (10,1) 12,3 (8,2) 10,4 (7,0) brm 2 (hym 2 ) / tilapaikka (päiväkoti) 10,4 (7,2) Oppimiskeskuksen sisältö Jokirinteen koulu (yhtenäiskoulu), Jokirinteen päiväkoti, Jokirinteen liikuntahalli Jokirinteen oppimiskeskuksen tilatarve on alustavasti n hym2 ( brm2). Tilaohjelmaa tarkennetaan hankesuunnittelun yhteydessä.

3 2 2 Tarveselvitysprosessi Tarveselvitys on talonrakennushankkeiden tausta-asiakirja, jossa selvitetään hankkeen perusominaisuudet ja tavoitteet. Tarveselvitys on laadittu voimaan astuneen Kirkkonummen kunnan talonrakennushankkeiden hankeohjeen mukaisesti. Hankeohjetta sovelletaan talonrakennushankkeisiin, joiden kokonaiskustannusten arvioidaan ylittävän (alv 0 %). Lähtökohtana on kunnanvaltuuston hyväksymä asiakirja, kuten palveluverkkosuunnitelma/ rakentamisohjelma/ investointisuunnitelma ja toimialan näkemys toimialansa pitkän tähtäimen tavoitteista sekä keinoista niiden toteuttamiseksi. Käyttäjätoimialan sekä yhdyskuntatekniikan toimialan virkamiehistä ja asiantuntijakonsultista koostuva hankeryhmä valmistelee tarveselvityksen hyväksyttäväksi käyttäjätoimialan lautakunnalle, palvelutuotannon lautakunnalle sekä kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus hyväksyy tarveselvityksen ja sijoittaa hankkeen alustavasti investointisuunnitelmaan. 2.1 Hankkeen toteutus ja työvaiheet Kunnan hankeohjeen mukaisesti prosessi jakautuu seuraaviin päävaiheisiin (kestot ohjeellisia ja hankekohtaisia): 1. Tarveselvitys (kesto 2-5 kk) hankesuunnittelupäätös 2. Hankesuunnittelu (3-9 kk) investointipäätös, hanke inv.suunnitelmaan 3. Toteutussuunnittelu (6-15 kk) rakentamispäätös (urakkasopimus) 4. Rakentaminen (6-24 kk) vastaanottopäätös 5. Käyttöönotto (1-2 kk) takuutarkastus 2.2 Tarpeen tausta ja tehdyt päätökset Kunnanhallitus päätti , että keskusta-alueen uusi koulu toteutetaan vuosiluokkien 1 9 yhtenäiskouluna, joka sijoitetaan Vesitorninmäen alueelle. Samalla kunnanhallitus merkitsi tiedokseen kulttuuri- ja liikuntahallin tarveselvityksen, joka on päivätty Hankkeesta on laadittu useita erisisältöisiä tarveselvityksiä. Vuoden 2016 talousarviossa todetaan, että tarveselvitysten sisällöt on tarkastettava ja niiden pohjalta tarveselvitys on yhtenäistettävä yhdeksi tarveselvitykseksi.

4 3 Aiempia selvityksiä on tehty seuraavasti: Keskusta-alueen koulun tarvetta, sijoitusvaihtoehtoja ja toteutusaikataulua selvittävän työryhmän loppuraportti Suomenkielisten koulujen perusopetustilojen realistista rakentamisohjelmaa selvittävän työryhmän loppuraportti Keskusta-alueen suomenkielisen koulun uudisrakennuksen hankesuunnitteluprojektiryhmä, loppuraportti ja hankesuunnitelma Keskusta-alueen suomenkielisen koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelman jatkovalmistelu, hankesuunnitteluprojektiryhmän loppuraportti, johon sisältyvät *Kirkkonummen lukion hankesuunnitelma ja *Gesterbyn koulukeskukseen sijoittuvan suomenkielisen peruskoulun laajennuksen hankesuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy Finnsbackan päiväkodin tarveselvitys , vaihtoehtotarkastelu Kaikki em. selvitykset sekä kunnan palveluverkkosuunnitelma ovat osoittaneet, että keskusta-alueelle tarvitaan uutta koulutilaa. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta teki esityksen vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi, joka sisälsi Jokirinteen koulun investointitarpeen, toteuttamisaika Vuoden 2016 talousarviossa todetaan, että hankesuunnitelman laatiminen käynnistetään vuonna Varsinainen suunnittelutyö päästään käynnistämään, kun kunnanhallitus on hyväksynyt hankesuunnitelman suunnittelutyön lähtökohdaksi. Työsuojelu sulki vuonna 1980 rakennetun Finnsbackan päiväkotirakennuksen sekä sen yhteydessä olevan ns. Finnsbackan navetan alkaen. Päiväkotirakennus on nyt purettu. Päiväkodissa oli hoitopaikkaa. Lapsia hoidossa on ollut 117, joista 49 esioppilaita. Lapset on nyt sijoitettu väistötiloihin kunnan keskustassa. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta esitti uuden päiväkodin rakentamista varten euroa vuodelle 2016 ja euroa vuodelle 2017, yhteensä euroa. Kunnan vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa todetaan, että hanke 3402 Jokirinteen oppimiskeskus sisältää Finnsbackan päiväkodin.

5 4 Koulun kustannusarvio oli 27,6 milj. euroa ja päiväkodin euroa, yhteensä euroa. Kustannusarviota on syytä päivittää, koska sekä koulun että päiväkodin laajuus ovat kasvaneet aiemmista suunnitelmista. Aiempi arvio ei myöskään sisällä Papinmäen koulun osuutta, ja myös liikuntahallin kustannusosuus on arvioitava uudelleen. 2.3 Hankeryhmä Kirkkonummen kunnan talonrakennushankkeiden hankeohjeen mukaan kullekin hankkeelle perustetaan hankeryhmä, joka toimii koko hankkeen ajan tarveselvityksestä käyttövaiheen alkuun. Kunnan talonrakennushankeohjeen mukaan käyttäjätoimialalta hankeryhmään nimetään kolme edustajaa. Kirkkonummen kunta Sivistystoimi Eeva Viitala, suunnittelupäällikkö Eero Kling, rehtori Elina Utriainen, päiväkodin johtaja Konsultti Tilakonsultit TM2 Oy Janne Henriksson, arkkitehti SAFA Tämän tarveselvityksen sisällön tuottamiseen ovat lisäksi osallistuneet: opetustoimen johtaja Leila Kurki, johtava koulupsykologi Johanna Lindeman, erityisopetuksen koordinaattori ja rehtori Marja- Leena Saarelma, varhaiskasvatuksen johtaja Raili Santavuori, erityispäivähoidon koordinaattori Marjatta Reiman, liikuntatoimenjohtaja Katja Linnakylä sekä ruokapalvelujohtaja Toini Linnanmäki.

6 5 3 Tarpeen määrittely 3.1 Toiminnan kuvaus, nykytilanne ja tuleva kehitys Kirkkoharjun koulu Kirkkoharjun koulu on noin oppilaan yhtenäinen peruskoulu (lk 1 9), joka toimii keskustan koulukeskuksessa pääosin ja 1970-luvulla rakennetuissa tiloissa yhdessä Porkkalan lukion kanssa. Koulukeskuksen kokonaislaajuus on hieman alle brm2, jonka lisäksi lukiolla on käytössään vuokratiloja läheisessä liikerakennuksessa. Erityispiirteenä Kirkkoharjussa on yläkouluikäisten suuri osuus. Luokilla 1 6 oppilaita on noin 400, luokilla 7 9 noin 600. Tämä tarkoittaa sitä, että taito- ja taideaineiden tiloja tarvitaan huomattavasti normaalia mitoitusta enemmän. Esimerkiksi kotitalousluokkia on oltava kolme valinnaisainetarjonnan mahdollistamiseksi. Keskusta-alueen ainoana yläkouluna Kirkkoharjun koulun luokkien 7 9 oppilasmäärää on vaikea rajoittaa. Alakoululaisten määrän lisääntymistä voidaan ohjata keskusta-alueen muihin kouluihin, mutta yläkouluikäisten määrän koko kasvu tulee ohjautumaan Kirkkoharjuun. Koska koulun kokoa ei ole järkevää kasvattaa nykyisestä, tulee yläkouluikäisten suhteellinen osuus kasvamaan. Tämän on näyttävä myös luokkatiloissa: erityisluokkien (ko, käsityö, fy, ke) tarve kasvaa. Nykyisten Kirkkoharjun tilojen suurin puute on niiden heikko muunneltavuus. Uuden opetussuunnitelman mukaista toimintaa on vaikea järjestää luokissa, joissa opettaja ei pysty jakamaan ryhmäänsä uudelleen ja valvomaan oppilaiden toimintaa tarvittavalla tavalla. Tämän vuoksi uudessa koulussa luokkatiloista mahdollisimman suuren osan tulisi olla helposti avattavaa tilaa, jossa voidaan opettaa tarpeen vaatiessa suurta keskittymistä vaativia asioita, mutta josta helposti saa myös avoimen oppimisympäristön esimerkiksi vieressä olevan ryhmän kanssa. Käytävätilojen tulee siis olla suurelta osalta myös oppimiseen käytettävissä olevia tiloja. Tilojen suunnittelun lähtökohtana on hyvä pitää opetussuunnitelman 2016 lukua 4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat, vaikka koulurakennus on toki rakennettava muunneltavuudessaan sellaiseksi, että sitä pystytään muuttamaan tulevien opetussuunnitelmien tarpeiden mukaan. Tulevien oppimistilojen suunnittelussa tulee lisäksi huomioida tilatarpeet, jotka syntyvät erityistarpeisten lasten integroimisesta sekä koulun painotuksista (luma- ja musiikkiluokat).

7 6 Papinmäen koulu Papinmäen koulu on kunnan ainoa suomenkielinen erityiskoulu ja oppilaita kouluun tulee koko Kirkkonummen alueelta. Nykyisen lainsäädännön mukaan erityistä tukea tarvitsevat oppilaat tulisi erityiskoulujen sijaan integroida lähikouluihin. Koulussa annetaan opetusta erittäin vahvaa tukea tarvitseville oppilaille, jotka opiskelevat vuosiluokilla 1 9. Opetusryhmiä on koulussa kaikkiaan kahdeksan. Vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksen Kirkkonummen kunta järjestää ostopalveluna. Yksityiset puhe-, toiminta- ja musiikkiterapeutit käyttävät koulun mahdollisesti vapaina olevia luokkatiloja oppilaiden terapioiden antamiseen. Terapioiden mahdollistaminen koulupäivän aikana varmistaa terapioiden toteutumisen ja helpottaa vammaisten lasten perheiden arjen sujumista. Varhaiskasvatus Finnsbackan päiväkoti Kirkkonummen keskusta-alueen ainoa kunnallinen päiväkoti, Finnsbackan päiväkoti on purettu. Se on toiminut alkaen väliaikaisissa vuokraparakkitiloissa (114 hp). Tilat on vuokrattu 2 vuodeksi, yhden vuoden lisäoptiolla; ts. vuoden 2017 loppuun. Lisäksi Kirkkonummen keskustassa toimii yksityinen päiväkoti Otsonpesä (28 hp). Väliaikaiset tilat sekä varhaiskasvatuspalveluiden kysynnän kasvu keskusta-alueella edellyttävät uusien päiväkotitilojen rakentamisen ja tarjonnan laajentamisen. Liikuntatilat Tällä hetkellä Kirkkoharjun koulussa ja Porkkalan lukiossa on käytössä kaksi erillistä liikuntasalia (600 m2 ja 300 m3), jotka ovat jaettavissa useampaan osaan. Papinmäen koulun liikunnan opetus on nykyisellään järjestetty Gesterbyn koulun liikuntasalissa. Koulun oma pieni liikunta- ja terapiatila on päiväkäytön lisäksi ahkerassa ilta- ja viikonloppukäytössä. Yksi suuri kolmeen osaan jaettava liikuntasali ei riitä oppilaan koululle ja 240 lapsen päiväkodille. Käytännössä tarvitaan ainakin yksi pienempi liikuntatila luokkien 1 2 oppilaita ja päiväkodin lapsia varten. Se voidaan toteuttaa joko liikuntahalli-ruokalan yhteyteen tai vaihtoehtoisesti paremmin sopivaan osaan oppimiskeskusta. Urheiluseurat järjestävät lasten ja nuorten liikuntaharjoittelun Kirkkonummella. Liikunnan harrastukseen kuuluu sekä harjoittelu että peli- ja kilpailutapahtumat. Urheiluseurojen vapaaehtoistyö on erittäin

8 7 oleellinen osa myös kunnan aikuisväestön liikuttamisessa. Tällä on suora vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Sisäliikuntatiloista on suuri ja akuutti pula Kirkkonummella. Ruokala ja keittiö Kirkkonummen koulukeskuksen nykyinen ruokala palvelee päivittäin noin ruokailijaa. Ruokalan 240 paikkaa on käytännössä portaattomassa käytössä klo Papinmäen kouluun ja Finnsbackan päiväkotiin ruoka tulee tällä hetkellä Gesterbyn aluekeittiöstä. Oppimiskeskuksen tulevan valmistuskeittiön kapasiteetin tulee olla noin annosta päivässä. Sijainti ja yhteydet tulee suunnitella siten, että ruuan tuotanto alueellisesti kunnan muihin yksiköihin mahdollistuu. Ruokailutilat palvelevat päivän aikana myös oppimisen tiloina. Ruokalan suunnittelussa huomioidaan myös ilta- ja viikonloppukäyttö yhteydessä liikuntahalliin. 3.2 Nykyiset käyttäjämäärät ja ennusteet tulevasta Kirkkoharjun koulussa on lukuvuonna yhteensä 1010 oppilasta ja Papinmäen koulussa 65 oppilasta, yhteensä oppilasta. Oppilasmäärä pysyy seuraavien viiden lukuvuoden aikana melko tasaisena alueen väestötietojen perusteella laskettuna, jonka jälkeen odotettavissa on maltillista kasvua. Jokirinteen oppimiskeskuksen varhaiskasvatuksen tilojen tavoitemitoitus on 240 lapselle (10-ryhmäinen päiväkoti). Varhaiskasvatuksen paikkojen nykyinen kokonaismäärä Kirkkonummen keskustaajaman alueella on tällä hetkellä hieman yli hoitopaikkaa. Tilastokeskuksen väestösuunnitteen perusteella 0 6-vuotiaiden lasten määrä kunnassa kasvaa lähivuosien ja -vuosikymmenten aikana seuraavasti: v. 2016: 4.000, 2017: 3.998, 2018: 4.036, 2019: 4.054, 2020: 4.073, 2025: 4.157, 2030: 4.162, 2035: ja 2040: Tällä hetkellä noin 84% 0 6-vuotiaista lapsista on suomenkielisiä. 0 6-vuotiasta lapsista 65 75% on päivähoidossa. Varhaiskasvatuksen kysyntään vaikuttavat väestöennusteiden toteutuminen, lainsäädännön muutokset sekä lasten huoltajien työllisyystilanne. Kirkkonummella toimii aktiivisia urheiluseuroja noin 50, joilla on yhteensä n kirkkonummelaista jäsentä. Seuroissa toimi yhteensä n.600 ohjaajaa/kouluttajaa, jotka ohjaavat vuosittain n. 350 nuorisoryhmää sekä yli 200 aikuisryhmää. Vuosittain näillä yhdistyksillä on yhteensä n yksittäistä

9 8 harjoitustapahtumaa, joissa on yhteensä noin kävijää. Seurat ilmoittavat, että tilojen puute estää heitä ottamasta lisää jäseniä ja osallistujia toimintaansa. Urheiluseurat hakevat vuosittain koulujen liikuntasalivuoroja n viikkotuntia, kun jaossa on reilu 600 viikkotuntia. Lisäliikuntatilan tarve on noin 250 viikkotuntia eli n % enemmän vuoroja. Myös tilojen koko vaikuttaa käyttömahdollisuuksiin: alle 300 m2 saleissa ei pystytä harjoittamaan monia pallopelejä. 3.3 Käytössä olevat tilat, niiden käyttöaste ja kunto Kirkkoharjun koulua on rakennettu ja peruskorjattu osa kerrallaan vuosina 1961, 1965, 1969, 1970, 1979, 1990 ja Koulun tiloja ovat: alakoulu, yläkoulu (yleis- ja aineopetus, kädentaidot, jne.), liikuntasalit, auditorio sekä ruokailu- ja keittiötilat. Tilat ovat maksimaalisessa käytössä. Koulu toimii osittain yhteisissä tiloissa Porkkalan lukion kanssa. Aineenopetustiloja on liian vähän ja aineenopetusta saavien oppilaiden (lk 7 9) määrä kasvaa. Tilojen pohjaratkaisu perustuu ja 1970-lukujen oppimiskäsityksiin ja mitoitusstandardeihin, jotka poikkeavat nykyisestä huomattavasti. Rakennus sijaitsee savipohjaisella maalla ja kellarien (pukuhuoneet ja suihkut) painumat ovat aiheuttaneet useita vesivahinkoja ja sisäilmaongelmia. Vanhojen rakennusten korjausvelka ylittää niiden teknisen arvon. Pitkän tähtäimen peruskorjausvaihtoehto on kalleutensa, toiminnallisten puutteidensa ja siihen sisältyvien riskien takia lähinnä teoreettinen. Kirkkoharjun koulun tiloja voidaan hallittujen ylläpitokorjausten avulla hyödyntää Porkkalan lukion tarpeellisina lisätiloina. Papinmäen koulu on rakennettu vuonna Koulurakennuksessa ei ole otettu huomioon kehitysvammaisten erityistarpeita. Sinänsä tilat ovat riittävät ja hyväkuntoiset. Uusissa tiloissa on kuitenkin mahdollisuus varautua aiempaa paremmin kehitysvammaisten erityistarpeisiin. Papinmäen koulun tiloja voidaan hyödyntää opetuksen ja varhaiskasvatuksen tarpeellisina väistö- ja lisätiloina. Finnsbackan päiväkoti toimii tilapäisissä väistötiloissa, joiden kunto on välttävä. Lapset on sijoitettu kunnan keskustaan enintään kolmeksi vuodeksi hankittuihin parakkeihin. Parakkitilat ovat ahtaat ja puutteelliset. Niihin on jouduttu lisäämään päiväkodin johtajan ja erityislastentarhanopettajan työhuoneet, jolloin henkilökunnan sosiaalitiloja on poistettu. Päiväkodin henkilöstön työtilat, pienryhmätilat ja liikuntatilat puuttuvat kokonaan. Päiväkoti tulisi sijoittaa mahdollisimman pian asianmukaisiin tiloihin.

10 9 Kirkkonummella ei ole suurempaa sisäliikuntahallia, joka soveltuisi myös isompiin tapahtumiin. Nykyinen väestönsuoja-liikuntahalli ei mahdollista yli 300 henkilön yleisötilaisuuksia. 3.4 Toiminnan muutokset, toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen Kaavoitus toteuttaa kuntakeskuksessa maankäytön arkkitehtuurisuunnittelua, jonka tuloksena pidemmän ajan kuluessa (vuoden 2025 jälkeen) keskusta-alueen rakennuskanta uusiutuu. Perusopetuksen toivotaan siirtyvän pois aivan kuntakeskuksesta. Tästä syystä Kirkkoharjun koulu siirtyy Vesitorninmäen alueelle ajateltuun Jokirinteen oppimiskeskukseen, jonka osaksi yhdistettäisiin myös nykyinen Papinmäen erityiskoulu (inkluusioperiaatteen mukaisesti) sekä nykyinen Finnsbackan päiväkoti. Kirkkonummen koulukeskukseen jäisi toistaiseksi Porkkalan lukio, musiikkiopisto ja kansalaisopisto. Kansalaisopisto voisi toimia lukion tiloissa. Lukion nyt viideksi vuodeksi käyttöön otetuista Kirkkotallintien tiloista voidaan luopua. Oppimistilat varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun yleistä Oppimiskeskuksen tilojen tulee teknisesti ja toiminnallisesti vastata uusien oppimissuunnitelmien asettamia vaatimuksia. Tilankäyttöä tehostetaan ja monipuolistetaan mm. tilojen muunneltavuudella, yhteiskäyttöisyydellä sekä käytävä- ja aulatilojen hyötykäytöllä. Tilojen käyttöastetta kyetään nostamaan uudenlaisella ajattelulla, jossa tilat nähdään yhteiskäyttöisenä resurssina, eikä vain tietylle ryhmälle tai tiettyyn toimintaan rajattuna tilana. Tilojen suunnittelussa pitää huomioida, että eri ikäryhmien suhteellinen osuus saattaa vaihdella. Näin ollen opetustiloja on tarpeen vaatiessa pystyttävä käyttämään niin luokkien 1 6 kuin luokkien 7 9 opetukseen. Myös jako varhaiskasvatuksen ja opetustoiminnan tilojen välillä tulee olla joustava. Erityistarpeisten lasten ja nuorten integraatio asettaa omat vaatimuksensa. Tilat opetusryhmille, joissa lapsilla on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia Erillisenä yksikkönä oleva erityiskoulu on jäänne eristämisestä, segregaatiosta eikä vastaa vuonna 2016 suomalaista perusopetusta, jossa korostetaan oppilaiden yhdenvertaisuutta ja mahdollisimman pitkälle vietyä integraatiota, inkluusiota. Papinmäen koulussa olevat erityisopetuksen ryhmät tulee sijoittaa yleisopetuksen kouluun. Opetusryhmät tulisi sijoittaa vastaavien luokkatasojen yleisopetuksen ryhmien välittömään yhteyteen. Yleisopetuksen ryhmätilan ja erityisopetuksen ryhmätilan yhteydessä tulisi olla myös riittävät tilat opetuksen eriyttämiseen.

11 10 Varhaiskasvatuksessa inkluusiota on toteutettu vuodesta 2001 lähtien. Lapsille, joilla on laaja-alaisen oppimisen vaikeuksia, tulisi rakentaa oppimisympäristö, joka mahdollistaisi jatkumon samassa, turvallisessa oppimisympäristössä varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun. Liikuntahalli Riittävän iso ja ominaisuuksiltaan monipuolinen halli lisäisi liikuntaseurojen ja liikuntalajien harrastusmäärää. Sisäliikuntatiloja käyttävien yhdistysten harrastajamäärät ovat kasvussa, mutta tilojen puute on seurojen mukaan merkittävin este toiminnan lisäämiselle ja kuntalaisten monipuolisemmalle liikuttamiselle. Tarkoituksenmukaisinta on, että koulun yhteyteen rakennetaan iso (useampaan osaan jaettava) liikuntahalli, joka toimii päivisin oppimiskeskuksen liikuntasalina sekä iltaisin ja viikonloppuisin liikuntaseurojen harjoitus- ja harrastustilana. Mahdollisesti osaa toimintaa varten voidaan tehdä myös pysyvällä seinällä eriytetty tila. Hallin monikäyttöisyyden parantamiseksi ja isojen urheilu- ja ottelutapahtumien järjestämistä varten halliin on syytä sijoittaa niin kutsuttu haitarikatsomo. Katsomoa voidaan ottaa käyttöön kulloinkin tarvittava määrä. Muutoin katsomo on sivussa, jolloin lattiapinta-alaa saadaan kasvatettua. Ruokapalvelut Oppimiskeskukseen tulee suunnitella ruuan valmistuskeittiö, josta ruokaa voidaan tuottaa myös alueellisesti. Viereiselle tontille on suunniteltu terveyskeskuksen yhteyteen valmistuskeittiö; koska terveyskeskukseen ei rakenneta vuodepaikkoja, voitaisiin ruokatuotantoa keskittää Jokirinteen oppimiskeskuksen yhteyteen. Keittiö tuottaisi ruuan myös Lehmuskartanoon ja palvelukeskukseen. Tämä olisi mahdollista siinä tapauksessa, mikäli rakentaminen synkronoituu siten, että Jokirinteen keittiö valmistuisi ennen terveyskeskusta ja nykyinen terveyskeskuksen keittiö ei olisi enää käytössä. Ruokala toimii oppimistilana ruokailuaikojen ulkopuolella. Päiväkodin 0 2-vuotiaden ruokailu tapahtuu päiväkodin ryhmätiloissa. 3 6-vuotiaat lapset syövät oppimiskeskuksen ravintolassa.

12 11 Piha-alueet Oppimiskeskuksen piha-alueet suunnitellaan turvallisiksi, monikäyttöisiksi ja toiminnallisesti aktivoiviksi eri-ikäryhmien tarpeet huomioiden. Toteutuksessa huomioidaan tuleva lähiliikuntapaikka (erillinen rahoitus) sekä lähiympäristön liikuntamahdollisuudet, jotka täydentävät Jokirinteen piha-alueen toiminnallista kokonaisuutta. Piha-alueet toimivat tärkeänä osana oppimiskeskuksen oppimisympäristöä. 3.5 Seuraukset, mikäli hanke viivästyy tai jää toteutumatta Mikäli hanke viivästyy tai ei toteudu se aiheuttaa patoutunutta rakennustarvetta ja lisää ongelmia nykyisissä kouluissa. Nykyisten tilojen korjausvelka kasvaa, jolloin joudutaan tekemään epäviisaita korjausinvestointeja, joiden euromäärä ei vastaa saavutettavaa palvelutasoa. Hankkeen toteuttamisen viivästyminen hidastaa myös kuntakeskuksen kehittämistä. Kirkkoharjun koulun aineenopetustilat ovat riittämättömät, luokkatilat ovat ahtaat ja koulu on ääriään myöten täynnä. Kirkkoharjun koulussa on säännöllisesti reklamoitu myös sisäilmaongelmista. Kirkkoharjun koululta vapautuville tiloille on suuri tarve, koska Porkkalan lukio tarvitsee lisätilaa, käytössä oleva L-talo on käytössä vain vuoteen 2019 saakka. Myös musiikkiopisto ja kansalaisopisto tarvitsevat tiloja toiminnalleen. Finnsbackan päiväkotirakennus on purettu ja toiminta jatkuu puutteellisissa tiloissa, kunnan keskustassa olevissa parakeissa. Parakkien vuokra-aika on maksimissaan kolme vuotta (2017 saakka), minkä jälkeen toiminnalle tulee osoittaa toiset toimintatilat. Nykyisiin tiloihin ei myöskään voida sijoittaa lisää lapsia. Sisäliikuntatilojen puutteen takia harjoitus- ja harrastuskertoja ei saada lapsille ja nuorille riittävästi. Monet lapset jäävät liikuntaharrastustoiminnan ulkopuolelle tilojen vähyyden takia. Myös aikuisten liikuntamahdollisuudet kärsivät. Liikuntatilojen vähyydellä on suora vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveydentilaan. 3.6 Hankkeen kiireellisyys Hanke on kiireellinen. Suunnittelu ja hankkeen toteuttaminen on aloitettava välittömästi.

13 12 4 Tavoitteiden asettelu Tavoitteena on rakentaa Jokirinteen oppimiskeskuksesta tulevaisuuden pedagogiset tarpeet täyttävä, taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä kokonaisuus, joka toteuttaa kuntastrategiaa, palveluverkkosuunnitelmaa, vallitsevaa lainsäädäntöä sekä opetussuunnitelmien perusteita. Opetussuunnitelmien perusteiden 2014 mukaisesti oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ja päiväkodin ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa. Oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Niiden tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Oppimiskeskuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä sekä lasten ja nuorten aktiivista osallistumista. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan lasten käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun ja toimintaan. Oppimiskeskuksen sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan käyttäjien osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan lasten henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon monimuotoinen mediakulttuuri. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Varmistetaan, että oppimiskeskuksen kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön. 4.1 Tarvittavien tilojen arvioitu määrä ja tarkoituksenmukaisin sijainti Oppimiskeskuksen tilatarve huomioidaan Kirkkoharjun ja Papinmäen koulujen sekä Finnsbackan päiväkodin toiminnan ja käyttäjämäärien mukaan. Mitoittava kokonaisoppilasmäärä on oppilasta ja päiväkodin osalta 240 lasta/10 ryhmää (kunnan keskustaan). Tilankäytön kokonaislaajuus perustuu

14 13 käytössä oleviin suunnittelustandardeihin (mm. Opetushallituksen esi- ja perusopetuksen tunnusluvut 2012, Kirkkonummen tyyppipäiväkotien mitoitusperusteet 2011) sekä tavoitteeseen kustannussäästöistä. Hankesuunnittelun yhteydessä laaditaan tarkempi huonetilaohjelma sekä tilojen keskinäisiä yhteyksiä kuvaava tontinkäyttökaavio. Varhaiskasvatuksen iltahoito (nykyisin klo 22 saakka, mahd. ympärivuorokautinen hoito) tulee huomioida suunnittelussa. Liikuntasalin maksimikapasiteetti päiväkäytössä on 45 tuntia viikossa. Ilta- ja viikonloppukäyttäjillä on käytössään 54 tuntia viikossa. Oppimiskeskuksen keittiö toimii ruokaa valmistavana aluekeittiönä. Keittiötila tulee suunnitella siten, että tuleva ja lähtevä tavara kulkee eri ovista ja ne voidaan sijoittaa järkevästi kuljetusautojen kuormausta ajatellen. Ruuanvalmistuskeittiön kapasiteetti tulee olla n annosta. Ruokailutilat mitoitetaan liukuvaan ruokailuun. Keittiötilan ruokasaleineen tulee olla sijoitettu siten, että päiväkotilasten on helppo siirtyä ruokailemaan (ei erillistaloon). Ruokasalissa tulee olla kaksi linjastoa, madallettu ruuanottolinjasto päiväkodin ja alakoulun lapsille ja korkeampi linjasto yläkoulun lapsille. Pienimmät lapset (0 2 v.) syövät ryhmissä. Asianmukaiset, turvalliset ja toimivat tilat saadaan yhteistyöllä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen arkkitehti- ja pääsuunnittelu edellyttää erityisosaamista, ja sille tulee varata riittävät resurssit. Tilasuunnittelussa tulee mahdollisuuksien mukaan suosia tilojen joustavuutta ja monikäyttöisyyttä tukevia ratkaisuja. 4.2 Tilojen suunniteltu käyttöikä Uudisrakennuksen suunniteltu käyttöikä on vuotta jakaantuen seuraavasti: perustukset ja runko 100 vuotta, julkisivut 75 vuotta, pintarakenteet vuotta ja talotekniset järjestelmät vuotta. 4.3 Arvioidut henkilöstöresurssit ja vaikutus kustannuksiin Perusopetuksen henkilöstö (120 kpl) Varhaiskasvatuksen henkilöstö (50 kpl) Oppilashuolto (15 kpl) Vahtimestarit, isännöitsijä (5 kpl)

15 14 Ruokapalveluiden henkilöstö (8 kpl) Kiinteistönhuollon ja siivouspalveluiden henkilöstö (13 kpl) Jokirinteen oppimiskeskus ei lisää opetus- eikä kasvatushenkilökunnan henkilöstöresurssien suhteellista tarvetta Kirkkonummen keskustaajaman alueella. Muun tarvittavan henkilöstön uusien vakanssien määrä on henkilöä. 4.4 Vaihtoehtoiset palveluntuotantotavat Kunta tuottaa palvelut omana toimintana. 4.5 Tilojen käytön joustavuus, yhteiskäyttöisyys ja käyttöasteen optimointi Hankkeen tavoitteena on korkean palvelutason oppimiskeskus (koulu-päiväkoti-liikuntahalli), jonka toiminta perustuu tilojen yhteiskäyttöisyyteen, joustavuuteen ja tehokkuuteen. Liikuntasali-ruokala palvelee sekä koulua että päiväkotia, mahdollistaen myös monipuolisen ilta- ja viikonloppukäytön. Kaikki tilat tulee suunnitella tehokkaiksi tilankäytön monipuolisuus, joustavuus ja muunneltavuus huomioiden. Pihatoimintojen suunnittelu ja toteutus on järkevää tehdä mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä liikuntatoimen lähiliikuntapaikka-hankkeen kanssa. Rakennuskokonaisuudelle pyritään saamaan mahdollisimman suuri käyttöaste. 5 Ratkaisumallit 5.1 Tilanhankintavaihtoehdot Nykyisten tilojen korjaaminen ja laajentaminen ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti perusteltua. Uudisrakentaminen on tässä tapauksessa järkevin ratkaisu. 5.2 Mahdollisuudet valtionosuuksien saamiseksi Mahdollisuudet valtionavun saamiseen ovat pienet. Lähiliikuntapaikkaan on mahdollisuus saada valtionavustusta.

16 Rakennuspaikat Jokirinteen koulukiinteistö sijaitsee rakennettavalla Jokiniityntiellä, Kirkkonummen Gesterbyn kylässä (tontti 3:56). Tontti sijoittuu Vesitorninmäen asemakaavan kortteliin 450 (kaavamerkintä YO, rakennusoikeus kem2). 5.4 Alustavat kustannusselvitykset Talousarviossa ja -suunnitelmissa Jokirinteen koulun investointitarpeelle on varattu (SVOL) yhteensä 26,0 miljoonaa euroa vuosille Lisäksi Finnsbackan päiväkodille on esitetty kustannusarvio 3,9 miljoonaa euroa. Oppimiskeskuksen kustannuksiin vaikuttavat tekijät, kuten laajuus (oppilasmäärä, lapsimäärä), kustannustaso, laatuvaatimukset sekä perustamisen kustannukset ovat kasvaneet aiemmin esitetyistä versioista. Edellä mainitut muutokset vaikuttavat siihen, että hankkeen kustannusarvio tulee olemaan merkittävästi korkeampi, kuin investoinnille varatut ,9 miljoonaa euroa. Suuntaa-antavana arviohintana voidaan käyttää /brm2 ja kokonaislaajuutta brm2. Hankkeen tavoitehintaperusteinen kustannusarvio laaditaan hankesuunnitelman yhteydessä. 5.5 Tilanhankintavaihtoehtojen alustava vertailu Uudisrakentamishanke on taloudellisinta toteuttaa kunnan omana hankkeena. 5.6 Tavoiteaikataulu Hanke tulisi toteuttaa siten, että rakennus olisi valmis käyttöönotettavaksi Tämä edellyttää hankesuunnittelun pikaista käynnistämistä vuoden 2016 alkaessa, jota seuraava toteutussuunnittelu tehtäisiin vuoden 2017 aikana. Rakentaminen käynnistettäisiin kevätkaudella 2018.

17 16 6 Hankepäätösehdotus Tarveselvityksen johtopäätöksenä on, että Kirkkoharjun koulun, Papinmäen koulun ja Finnsbackan päiväkodin nykyiset tilat tulee korvata edellä olevan kuvauksen mukaisella Jokirinteen oppimiskeskuksen uudisrakennushankkeella. Tarveselvitysvaiheessa tehtyjen taustaselvitysten pohjalta laaditaan hankesuunnitelma. Hankeryhmää voidaan tarvittaessa hankesuunnitteluvaiheessa täydentää liikuntatoimen edustajalla.