Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1 1 (9) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Sari Marttila Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/4179/ /2016/ESAELY Puhelinnumero Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi TalenTree Oy Organisaatiotyyppi Pieni yritys Jakeluosoite Puijonkatu 19B, 5. krs Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi HAAPAKORVA ANTTI Yhteyshenkilön sähköpostiosoite antti.haapakorva@talentree.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Kuopio BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa TJ Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Innovaatiotalkoot Alkamispäivämäärä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä Päättymispäivämäärä

2 2 (9) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Innovaatiotalkoot on Pohjois-Savon päähankkijariippuvaisille teknologiayrityksille suunnattu hanke, jonka tavoitteena on helpottaa kohdeyritysten varautumista rakennemuutokseen yhteisinnovoinnin avulla. Toimenpiteet ovat yhteiskehittämiseen tähtääviä workshop-seminaareja, joihin osallistetaan kohdeyritysten koko henkilöstö. Tuloksena syntyy kaupallista potentiaalia omaavia tuote-, palvelu ja tuotantomenetelmäideoita, joille rakennetaan asiantuntijoiden avulla monipuolinen kaupallistamispolku. Lisäksi tuloksena on toimintamalli, joka jää pysyväksi, ja jota voidaan laajentaa hyödyntämään alueen yrityksiä myös laajemmin. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Innovation works-shops aiming at joint development 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Innovation work-shop is a project for technology companies depending on bigger companies in North Savo. The ambition is to make it easier for the companies to prepare for structural changes through collaborative innovating. There will be work-shops aiming at joint development in which the whole personnel of the target company is involved. As a result of the project, there will be several new ideas and a permanent operational model that can be used to benefit companies widely at the region. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Rakennemuutos luo kovan paineen alueen teknologiayrityksille, kun työ muuttaa muotoaan ja hakeutuu globaalisti sinne, missä se on kokonaistaloudellisesti järkevintä toteuttaa. Samaan aikaan monen Itä-Suomen johtavan yrityksen (esim. Ponsse) ympärille on muodostunut alihankintaklustereita, joissa toimivat yritykset saattavat olla jopa 100% riippuvaisia päähankkijastaan. Myönteisessä suhdannetilanteessa ja markkinan kasvaessa tämä ei ole ongelma, mutta tilanteen muuttuessa alihankkijat ovat vakavan haasteen edessä: negatiiviset muutokset ovat usein odottamattomia, äkillisiä ja hyvin voimakkaita. Alihankkijoiden tuotannollinen osaaminen on vahvaa, mutta osaamista pitäisi aktiivisesti pystyä kehittämään ja skaalaamaan yhä uusille tuotealueille ja teknologioihin. Toisin sanoen, arvoketjussa pitäisi pystyä siirtymään yhä enemmän korkeamman jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin. Myös alihankkijoiden keskinäistä toimintaa lisäämällä ja vahvistamalla voisi synergiaa synnyttää koko verkostoon. Hankkeen kohderyhmänä ovat pohjoissavolaiset päähankkijariippuvaiset pieneheköt alihankintakonepajat ja muut teknologiayritykset. Kokemuksemme mukaan kohderyhmään kuuluvissa yrityksissä ei riittävästi varauduta siihen, että päähankkijan tilaukset voivat joskus radikaalisti vähetä tai jopa loppua. Yrityksissä myös tehdään liian vähän asiakaslähtöistä tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa. Lisäksi uusasiakashankinta on hyvin passiivista, eikä markkinointiajattelu ole kovin vahvaa. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli, jota kutsutaan työnimellä Innovaatiotalkoot. Toimintamallin ytimessä on verkostoituminen, yhdessä innovoiminen ja kokonaisvaltainen asiakkuusajattelu toimijoiden kesken: mitä asiakasryhmiä yritykset voisivat palvella ja millä tuoteperheellä, jos ne yhdistäisivät voimansa entistä enemmän? Tarkoituksena on kerätä vähintään 8 kohderyhmään kuuluvan yrityksen joukko, joka saatetaan yhteen. Ohjatun yhteisinnovoinnin ja tuotekehityksen lisäksi yritysten kesken pohditaan uusia mahdollisia asiakkaita ja asiakassegmenttejä, myös kansainvälisten markkinat huomioiden. Vientimarkkinoille suuntautuminen vähentää myös osaltaan mahdollisesta päähankkijalähtöisestä kilpailutilanteesta tulevaa haastetta.

3 3 (9) Hanketta on valmisteltu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Teknologiateollisuus ry näkee hankkeen erittäin tärkeänä ja on tuonut näkemyksiään kohdeyritysten tarpeista. Se on myös sitoutunut omalta osaltaan edistämään hankkeen läpiviemistä. Potentiaalisten kohdeyritysten näkemyksiä on myös kuunneltu. Esimerkiksi Lapinlahden Koneistus Oy on hyvin vahvasti Ponsse-riippuvainen ja kokee tilanteen hyvin ongelmallisena. Yritys on jo ilmaissut suuren kiinnostuksensa lähteä hankkeeseen mukaan, jos se käynnistyy. Samoin hankkeesta on alustavasti keskusteltu Tehokoneistus Oy:n ja Toivalan Metalli Oy:n kanssa. Myös niissä hanke nähdään hyödyllisenä ja mukaan lähtö kiinnostavana. Ylä-Savon Ammattiopisto on myös tunnistanut hankkeen tarpeellisuuden, ja on alustavasti ilmaissut halukkuutensa myös rahoittajana toimimiseen. Hydroline Oy edustaa Ponssen tapaan alueen veturiyrityksiä, ja on monelle alinhankkijalleen hyvin keskeinen asiakas. Hydrolinella nähdään tämän kaltainen alihankintaverkoston kehittäminen erittäin hyödyllisenä. Aiemmin rahoitetuista hankkeista keskeinen on TechnoGrowth 2020, joka on laaja teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke. Hankkeessa on mukana osa-alueina mm. kansainvälistyminen ja verkostoyhteistyö sekä esimerkiksi tuotekehitystoiminnan aktivointi pk-yrityksissä. Hankkeella on myös osittain sama kohderyhmä, mutta toiminnan laaja-alaisuudesta johtuen kovin syvälliseen toimintamallin luomiseen sillä ei ole tarkoitus pyrkiä. Niinpä TechnoGrowth nähdään pikemminkin erittäin myönteisenä ja potentiaalisena kumppanina: sen kautta tehtyjen tarvekartoitusten kautta Innovaatiotalkoisiin voidaan haastaa juuri ne yritykset, jotka eniten hankkeesta hyötyvät. Toinen osittain samoja sisältöjä sisältävä hanke on Savonian ja Kauppakamarin yhteinen Yritysten kansainvälistymisen aktivoiminen. Hanke on vielä meneillään ja hanketoimijoiden kanssa on jo käyty keskusteluja synergioiden löytämiseksi hankkeiden välillä. Hankkeiden päällekkäisyyttä vältetään aktiivisellä yhteydenpidolla. Lisäksi Talentree on ollut mukana myös TechnoGrowth hankkeen toteuttajatahona, joten kyseisen hankkeen sisällöt tunnetaan hyvin. Tämä vähentää osaltaan riskiä päällekkäisistä toimenpiteistä. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen tavoitteet ovat seuraavat: 1. Mukaan saadaan vähintään 8 kohderyhmään kuuluvaa yritystä. 2. Uusia tuotteesee, palveluun tai tuotantomenetelmiin liittyviä ideoita syntyy vähintään Syntyneistä ideoista valitaan 4 parasta ideaa jatkotyöstä varten 4. Ulkopuolinen asiantuntijaraati arvioi valitut 4 ideaa. Parhaat näistä neljästä ideasta viedään jatkotyöstöön, jossa niille tehdään selkeä tuotekehitys- ja kaupallistamispolku ideasta innovaatioksi. 5. Kumppanuuden ja verkostoyhteistyön syventämiseen luodaan yhteisinnovoinnin kautta malli, jonka kautta päähankkijariippuvaisten alihankintayritysten yhteisteistyöstä tulee pysyvää. Edellä kuvattujen tavoitteiden kautta kohdeyrityksiä autetaan luomaan kestävää kilpailuetua verkostoitumisen ja yhdessä oppimisen kautta. Uusien toimintamallien ja asiakkuuksien tunnistamisen kautta yritykset varautuvat paremmin rakennemuutokseen ja ovat vahvempia suhdanteiden heilahdellessa, kun valtaosa toiminnasta ei ole yhden päähankkijan varassa ja arvoketjussa on pystytty liikkumaan kohti suuremman jalostusarvon tuotteita ja palveluita. Tämä luo pohjan kasvulle ja kansainvälistymiselle. Lisäksi tunnistetaan konkreettisia yhteisinnovointiin perustuvia ideoita, joilla on kaupallista potentiaalia. Kun toimintamalli on luotu ja pilotoitu tämän hankkeen pilottiryhmän kautta, se voidaan lanseerata laajemminkin alueen yritysten tueksi. Tämän kautta hankkeen kokonaisvaikutukset kertautuvat yrityksissä, luoden kasvua ja työpaikkoja. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan?

4 Hankkeen uutuus- ja lisäarvo jakautuu kahtaalle. 4 (9) Luotava uusi toimintamalli on ainutlaatuinen, sillä sellaista ei aiemmin ole ollut. Eri hankkeilla ja kehittämisellä on pyritty lisäämään yritysten keskinäistä vuorovaikutusta, mutta asenteet ja tekeminen eivät ole muuttuneet. Esimerkiksi kilpailuasetelma nähdään usein esteenä aidolle yhteiskehittämiselle, vaikka esimerkiksi kansainvälistymisen tai toimialan yleisen työnantajamielikuvan kehittäminen olisivat alueita, joista kaikki hyötyisivät. Toinen uutuus- ja lisäarvo tulee käytettävistä keinoista, joiden avulla toimintamallia pyritään rakentemaan ja pinttyneitä asenteita murtamaan. Tarkoitus on käyttää esimerkiksi ryhmä-coachingia, joka pureutuu yhteisen hyvän kehittämisen yksilöiden henkiökohtaisten ominaispiirteiden ja tarpeiden kautta. Tämä mahdollistaa tarvittavan luottamuksen ilmapiirin syntymisen. Yritysyhteistyö on myös tarkoitus ulottaa koko henkilöstöön, ei vain johdon tasolle, niin kuin usein on tyypillistä. Osana hanketta järjestetään workshop-seminaareja, joihin kutsutaan kohdeyritysten koko henkilökunta. Tämän tyyppinen useamman yrityksen koko henkilökunnan yhteensaattaminen on ainutlaatuista ja sen uskotaan osaltaan toimivan lähtölaukauksena pidemmän toimintamallin juurruttamiselle. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Varsinaisena kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon päähankkijariippuvaiset teknologiayritykset, joiden koko on noin 5-20 henkilöä. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Välillisiä kohderyhmiä ovat päähankkijat (esim. Hydroline, Ponsse), joita pyritään osallistamaan hankkeeseen tarpeen mukaan. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeen toimenpiteet on jaettu seuraavasti: 1. Päätoimijoiden tarpeiden selvittäminen: mihin suuntaan he haluaisivat alihankintaverkostoaan kehittää? Henkilökohtaiset haastattelut alueen veturiyritysten avainhenkilöiden kanssa. 2. Kohdeyritysten haku: tavoitteena vähintään 8 yritystä valitusta kohderyhmästä. Ryhmä kootaan avoimesti siten, että yritykset ovat tietoisia toisista mukana olevista yrityksistä, ennen kuin sitoutuvat mukaan. Varsinaiset ryhmätapaamiset voidaan myös tarvittaessa jakaa kahteen ryhmään, joihin molempiin osallistuu noin 4 yritystä. Näin vältetään mahdollisten kilpailuasetelmien tuomat karikot. Lopullinen kohdeyritysten määrä muototuu hankkeen edetessä; tarkoitus on saada aikaan dynaaminen yritysryhmä, johon valitut yritykset ovat aidosti kiinnostuneet yhteiskehittämisestä ja sitoutuneet siihen. 3. Kohdeyritysten tarpeiden ja kyvykkyyksien tarkempi selvittäminen. Avainhenkilöiden henkilökohtaiset haastattelut sekä sähköiset kyselyt koko henkilökunnalle. Näin selvitetään osaamiset pullonkaulat sekä konkreettiset kehittämistarpeet, sekä kerätään jo ajatuksia yhteiskehittämisestä. 4. Toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen tarpeiden pohjalta. Toimenpiteet ovat yritysryhmäkohtaisia, fasilitoituja ja dokumentoituja workshoppeja, joihin osallistuu sekä johtoa että henkilökuntaa. Workshoppeihin tuodaan asiantuntijoita sparraamaan eri liiketoiminnan osa-alueilta, käsiteltävien teemojen mukaan. 5. Hankkeen tuotosten dokumentointi ja toimintamallin kuvaaminen sekä toimintamallin pysyvyyden varmistaminen. Tässä on keskeistä eri sidosryhmien osallistaminen mukaan, jotta toimintamalli nähdään aidosti ja laajalti hyvänä. Toimintamallin sisältö alustavasti: - Toimintamallin luomisen tausta ja tavoitteet - Kohdeyritysten tarpeet eriteltynä - mitä tarpeita tunnistettiin ja miten niihin lähdettiin vastaamaan? - Kokemukset yhteiskehittämisestä - missä onnistuttiin hyvin ja missä jäi parannettavaa? - Yritysten yhteinen tahtotila siitä, miten malli voidaan konkreettisesti jalkauttaa. Mikä nähdään erityisen tärkeänä? - Sidosryhmien näkökulmat

5 5 (9) - Toimintamallin suositeltu rakenne ja vaadittavat resurssit - Toimintamallin jalkauttamiseen liittyvät riskit - ja kuinka ne voidaan välttää - Konkreettinen 12kk road map toimintamallin ylösajamiseksi 6. Kehitytetyn toimintamallin viestiminen ja uusien yritysten haastaminen mukaan. Toimintamallia ei ole tarkoitus saattaa pelkästään kohdeyritysten käyttöön, vaan se lanseerataan myös laajemmin. Tätä varten rakennetaan loppuseminaari, joka on avoin kaikille halukkaille. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen aikana toteutetaan yhteisinnovointimallin suunnittelu, pilotointi ja lanseeraus, joka tuottaa konkreettisia ja kaupallisesti kiinnostavia yhteisiä tuote-, palvelu- ja kehittämisideoita. Lyhyellä tähtäimellä vaikutukset rajautuvat kohdeyrityksiin, jotka saavat välittömästi uutta näkökulmaa ja uusia ajatuksia toimintansa kehittämiseen ja kansainvälistämiseen. Keskeistä on verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen kulttuurin luominen ja vahvistaminen, sillä käsityksemme mukaan tämä on hankkeen kohdealueella muuta maata vähäisempää. Pitkällä tähtäimellä kohdeyritysten päähankkijariippuvuus vähenee ja varautuminen rakennemuutokseen vahvistuu. Toimintamallin levitessä myös muut yritykset aktivoituvat yhteiskehittämiseen ja -innovointiin. Tässä pilotissa mukana olevat yritykset jatkavat yhteistyönsä syventämistä ja näin näyttävät esimerkkiä muillekin. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Jos pilottihakkeen kokeilu on onnistunut, pyritään toimintamalli valtakunnallistamaan, etsimään sille rahoitusmahdollisuuksia sekä muita toimintaedellytyksiä. Hankkeen kautta yhteisinnovoinnin kautta syntyneet ideat ja parheille ideoille tehdyt kaupallistamissuunnitelmat esitellään esimerkiksi julkisille rahoittajille (mm. Tekes); tämän kautta tuetaan ideoiden päätymistä aidosti kaupalliseen käyttöön. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Kertakorvaus (lump sum) A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus

6 6 (9) 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Ylä-Savon Ammattiopisto on alustavasti puoltanut seudullisen rahan myöntämistä hankkeelle. Rahoituksen suuruus olisi noin 10% hankkeen kokonaissummasta. Omarahoitusosuus on niin ikään 10% hankkeen kokonaissummasta. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei olla haettu tai hakemassa. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Tiedossamme ei ole muita vastaavia hankkeita. Selkeä liittymäpinta on kuitenkin TechnoGrowth hanke, johon on viitattu aiemmin tässä hakemuksessa. Muita samantyyppisiä haussa tai meneillään olevia hankkeita: - HItWerk. Savonian ja LUT:in haussa oleva hanke, jonka tekijäiden kanssa keskusteltu hankkeiden rajapinnoista. Tiivistelmä hankkeiden eroista on kuvattu erillisessä liitetiedostossa. - Yritysten kansainvälistymisen aktivoiminen. Savonian ja Kauppakamarin hanke. Vaikka hankkeessa on yhtenä osaalueena kansainvälistyvien yritysten innovaatiotyöpajat, hankkeen päätavoite on kuitenkin toisaalla. Hankesuunnitelman tiivistelmässä sanotaan, että projektin tuloksena syntyy vähintään kolme yritysverkostoa sekä lisäksi tuotetaa testattu ja perusteltu toimenpide-ehdotus siitä miten yrityskenttää aktivoidaan kansainväliseen kasvuun ja Team Finland -palveluiden piiriin. Hanketoimijoiden kanssa käytyjen keskustelun kautta todettiin, että mahdolliset päällekkäisyydet voidaan välttää esimerkiksi siten, että kohdeyritykset pääsääntöisesti eivät ole samoja. Synergiaan kuitenkin on paljonkin mahdollisuuksia, sillä hanke on päättymässä jo kesäkuussa 2017; näin ollen saatuja tuloksia, toimintamalleja ja oppeja voidaan aktiisesti tuoda esille Innovaatiotalkoisiin osallistuvien yritysten kanssa. Varsinaiset Innovaatiotalkoiden toimenpiteet on suunniteltu syksylle 2017, joten ajallisesti nämä toimivat hyvin yhteen. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) - 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Pohjois-Savo Seutukunnat Kuopion, Ylä-Savon Kunnat Iisalmi, Lapinlahti, Siilinjärvi, Kuopio, Vieremä Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä

7 7 (9) 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Hakijan kokemus hankkeiden toteuttamisesta on vahva, sillä hakijalla on tälläkin hetkellä käynnissä 2 ESR-rahoitteista projektia. Hankesuunnitelman mukainen sisällöllinen toteuttaminen on hakijan ydintoimintaa, joten myös sillä alueella kokemus on vahva Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Kohderyhmän muodostamisen vaikeus Yhteistä toimintamallia ei synny. Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Aktiivinen yhteydenpito TechnoGrowth-hankkeen kanssa, koska sieltä saadaan tietoa potentiaalisista osallistujista. Hankkeen tavoitteiden viestiminen selkeästi alusta alkaen sekä kohderyritysten sitouttaminen yhteisen toimintamallin rakentamiseen Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Esa Näätänen, Teknologiateollisuus ry Niina Puumalainen, Ylä-Savon Ammattiopisto Mikko Laakkonen, Hydroline Oy Antti Haapakorva, Talentree Oy 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä Mikroyritys 4 Pieni yritys 4 Keskisuuri yritys Suuryritys Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita vuotiaita vuotiaita Yli 54-vuotiaita Yhteensä Joista naisia 10 10

8 Yhteensä Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Tukityöllistämispäiviä Ohjaus- tai konsultointipäiviä 320 Muita henkilötyöpäiviä 80 Yhteensä (9) 12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Yhteensä Alle 30-vuotiaita vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä joista naisia 0 Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Kyllä Ei Perustelu Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Projekti on tasa-arvovaikutuksiltaan sukupuolineutraali. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu. Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý Hankkeen päätavoitteet ovat muualla Kestävä kehitys

9 9 (9) Vaikutusaste Vaikutuksen kohde Välitön vaikutus Välillinen vaikutus Perustelu Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Natura ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet Uusiutuvien energialähteiden käyttö Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä Luotavalla toimintamallilla haetaan pitkäjänteistä kehittäminen 4 6 rakenteellista kehitystä. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 Yhteisinnovointi voi johtaa myös aineettomien 4 palveluiden kehittämiseen. Liikkuminen ja logistiikka Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 3 Kohdeyritysten välisen yhteistyön lisääminen ja koko henkilöstön yhteisworkshopit lisäävät 3 työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä. Tasa-arvon edistäminen Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Kulttuuriympäristö Ympäristöosaaminen 14 Liitteet HitWerk-rajapinnat Toteutussuunnitelma Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus HAAPAKORVA ANTTI TJ (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)

10 Hakijan taustalomake Hakijan nimi TalenTree Oy Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Yksityinen rahoitus Jakeluosoite Puijonkatu 19B, 5. krs Hakijan yhteyshenkilö HAAPAKORVA ANTTI Y-tunnus Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero Organisaatiotyyppi Pieni yritys Postitoimipaikka Kuopio Yhteyshenkilön sähköpostiosoite De minimis -tuki-ilmoitus 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Flat rate 40 % palkkakustannuksista ý Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Käytetäänkö kertakorvauksen määrittelyssä tukikelpoisuusasetuksen (358/2014) 12 :n mukaista 17 %:n prosenttimääräistä osuutta? ý Kyllä Ei A Hankkeen kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. ý Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 1 (5)

11 2 (5) 1 Palkkakustannukset Kokoaikainen/ Tehtävä osa-aikainen Henkilötyökk Projektipäällikkö Osa-aikainen Projektityöntekijä Osa-aikainen Yhteensä Kustannusten perustelut Projektipäällikkö on jokaiselle projektille välttämätön resurssi hankkeen sujuvan toteuttamisen kannalta. Projektipäällikön tulee lisäksi sitoutua projektiin riittävän suurella työpanokosella, jotta hankkeen toimenpiteiden suunnitelman mukainen eteneminen ei vaarannut. Projektipäällikkö vastaa yhteydenpidosta kohde- ja sidosryhmiin sekä raportoinnista rahoittajalle. Projektipäällikkö vastaa projektissa luotavan uuden toimintamallin dokumentoinnista, jalkauttamisesta ja tiedon laajemmasta levittämisestä, ts. raportin kirjoittamisesta. Projektityöntekijä toimii projektipäällikön työparina, vastaten mm. work shop -seminaarien käytännön järjestelyistä, osallistujien hankkimisesta sekä hankkeen koulutusten suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta yhdessä projektipäällikön kanssa. Projektipäällikkö ja projektityöntekijä käyttävät molemmat hankkeeseen 50% työpanoksen, 12 kk ajan. Tällä saadaan varmistettua riittävä resurssi hankkeen läpivientiin. 2 Ostopalvelut Kustannus Asiantuntijapalvelut Yhteensä Kustannusten perustelut Asiantuntijapalveluihin kuuluu erityisasiantuntijoiden käyttö (esim. Jukka Laakkonen Consulting, digitalisaatioasiantuntijat, teknologia-asiantuntija jne.) joita käytetään esimerkiksi workshopseminaareissa sekä ideoita sparraavassa asiantuntijaraadissa. 3 Muut kustannukset Kustannus Seminaarijärjestelyt Yhteensä Kustannusten perustelut Pitää sisällään tilavaraukset, seminaaritarjoilut jne.

12 3 (5) 4 Flat rate Kerroin % Yhteensä Hankkeen kustannukset 1-4 Yhteensä Tulot Tulot 5 Yhteensä 0 0 Nettokustannukset yhteensä Yhteensä A Kustannukset yhteensä A Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma A Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä Kuntien rahoitus

13 4 (5) 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus Ylä-Savon Aikuisopisto, seudullinen raha Yhteensä Kuntien rahoitus yhteensä Yhteensä Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 3.2 Yhteensä Muu julkinen rahoitus yhteensä Yhteensä Yksityinen rahoitus

14 5 (5) 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus Yhteensä Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 4.2 Yhteensä Yksityinen rahoitus yhteensä Yhteensä Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä A Rahoitus yhteensä A Yhteensä