Kuva: Mihin haasteisiin UNA-ydin 1.vaiheessa vastaa. TIETOPYYNTÖ Asiakkuudenhallinnan ratkaisut. Hankinnan kohteen alustava kuvaus ja kysymykset

Transkriptio

1 TIETOPYYNTÖ Asiakkuudenhallinnan ratkaisut Hankinnan kohteen alustava kuvaus ja kysymykset 1. Johdanto UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain. Kyseessä on hallittu ja vaiheistettu etenemispolku tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tarvittavan asiakaslähtöisen sote-tietojärjestelmien kokonaisuuden luomiseksi. Sote-toimintaympäristö muuttuu ja kehittyy voimakkaasti, järjestelmiin kohdistuu jatkuvasti uusia odotuksia. Tavoite on saattaa kehittämistä avoimemmaksi, jossa löytyy mahdollisuuksia aivan uusillekin innovaatioille. Yhdessä kansallisten Kanta-palvelujen kanssa UNA-yhteistyössä kehitettävät ratkaisut tulevat muodostamaan kansallisen sote-tietojärjestelmäekosysteemin ytimen. UNA -hanketta viedään eteenpäin tiiviissä yhteistyössä valtakunnallista sote- ja maakuntauudistusta valmistelevien tahojen kanssa. Myös yhteistyö keskeisten sidoshankkeiden kanssa on entisestään tiivistynyt. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelujen uudistaminen edellyttää entistä integroidumpaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöistä palvelukokonaisuutta ja sitä tukevia, uudistuvia välineitä sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluntuottajilta. Uudistuksen lähtökohtana on, että sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja tiedonkulku saadaan palvelemaan asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeita merkittävästi nykyistä paremmin. Lakiluonnosten mukaan asiakassuunnitelma on keskeinen palveluintegraation toteuttamisen väline, sen laatiminen kuin myös toteutumisen ohjaus ja seuranta vaatii maakuntatasolla uusia työvälineitä. Yhteishankintojen kautta tapahtuvan uudistamisen lisäksi UNA-yhteistyöllä vahvistetaan ja varmistetaan kansallista yhteistyötä, sekä ohjataan yhteentoimivien toimintamallien ja yhtenäisen arkkitehtuurin kehittymistä, osallistutaan kansallisten palvelujen kehittämiseen ja tarkennetaan niiden hyödyntämismahdollisuudet osana kokonaisuutta. UNA -hankkeessa ovat mukana kaikki Manner-Suomen sairaanhoitopiirit/sote-yhtymät sekä muutama suuri kaupunki. 2. Hankinnan kohteen yleiskuvaus UNA-yhteistyön vaiheittainen järjestelmäkokonaisuuden uudistamisen yhtenä keskeisenä kohteena on tunnistettu asiakkuudenhallinnan ja sitä vaiheittain täydentävien toiminnallisuuksien toteuttaminen (ns. UNA- ydin). Tällä pyritään varmistamaan: a) asiakkuudenhallinnan jatkuvuus palvelukokonaisuudessa b) kattava näkymä asiakkaan kokonaistilanteeseen ja toiminnot asiakkaan suunnitelmien toteuttamiseen c) vaiheittain kehittyvä hoito- ja palveluvastuiden hallinta Kuva: Mihin haasteisiin UNA-ydin 1.vaiheessa vastaa

2 Jotta tulevat ratkaisut vastaavat uudistuvan sote-toiminnan tarpeita, on tietojärjestelmäratkaisuja rakennettava asiakaslähtöisinä ja keskeisten toiminnallisten kehittämiskohteiden mukaisina kokonaisuuksina. Lisäksi tavoitteena on ketteryyden säilyttäminen kehittämishankkeissa. Tämä on johtanut siihen, että järjestelmäkokonaisuutta on päätetty lähteä uudistamaan modulaarisesti ja vaiheittain. Tavoitteena on myös, että pystyttäisiin hyödyntämään tehokkaammin yleistä ICT-infrastruktuurissa ja tekniikoissa tapahtuvaa kehitystä. UNA-hankkeen määrittelyvaihe ( ) tuotti kattavasti toiminnallisia ja terminologisia määrittelyjä sekä tulevaisuuden sotetietojärjestelmien rakentamiseen liittyviä kehittämis- ja arkkitehtuurilinjauksia. UNA-ytimen sisältö ja vaatimukset pohjautuvat UNA-hankkeen aiempiin määrittelyvaiheisiin. Keskeisesti tulevaa uudistamista ohjaa määrittelyvaiheessa luodun kehittämisstrategian arkkitehtuuriperiaatteet ja linjaukset, joita toteutetaan mm. järjestelmäarkkitehtuurin linjausten kautta. ( Kehittämisstrategiaan pohjautuen modulaarisuuden toteuttamista ja kehitettävää kokonaisuutta hallitaan tilaajien toimesta arkkitehtuurillisesti ja toteutuksellisesti hallintamalleilla. Arkkitehtuuri ja kehittämisroadmap pidetään avoimena, jolloin mahdollistetaan avointa vuorovaikutusta kehittämisestä eri toimijoiden kesken. Vaiheittaisilla, rajatuilla toteutus- ja hankintakokonaisuuksilla pyritään saamaan nopeammin näkyviä tuloksia. UNA-ytimen toteutuksen ja hankinnan vaiheistuksessa tuotetaan ensin kyvykkyys asiakastietojen koostamiseen, edeten siitä kohti suunnitelmien toteuttamisen laajempaa hallintaa ja alueellista toiminnanohjausta. Toiminnoiltaan laajeneva kokonaisuus hyödyntää yhteistä asiakastietojen tietopohjaa, jota voidaan hyödyntää eri käyttötarkoituksiin (toiminnanohjaus, tuotannonohjaus) rooli- ja käyttökonteksti huomioiden, niin yksilön kuin väestötason tarkasteluun. Tiedon laaja hyödyntäminen edellyttää standardien hyödyntämistä ja kehittämistä. Avointen standardien hyödyntäminen tukee dynaamisen ekosysteemin muodostumista. Kuva: Laajenevan ytimen alustava kehittämisroadmap Asiakkuudenhallinta ja sen päälle rakentuvat toiminnallisuudet voivat toimia myös asiakas- ja potilastietojärjestelmäuudistusten tukena. Kliinisten tietojärjestelmien harmonisoimista ja uudistamista voidaan toteuttaa rinnalla. 3. Hankinnan sisältö Nyt hankittavan kokonaisuuden (UNA-ytimen 1. vaihe) tulee olla valmis vuoden 2018 (alustavasti 10/2018), jotta ratkaisut saadaan tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöistä tiedonhallintaa uudistuvissa palvelurakenteissa vuoden 2019 alussa. Hankittava kokonaisuus koostuu ohjelmistoratkaisuista ja niitä tukevista asiantuntijapalveluista. UNA-ytimen 1. hankinnan sisältö (toteutus- ja vaiheistussuunnitelman mukaisesti) on seuraava:

3 1) Integrointi ja sovittaminen a) Tekninen ratkaisu integrointikyvykkyyden toteuttamiseen o Järjestelmärajat ylittävä asiakkaan tilannekuva kootaan alkuun nykyisistä sote-järjestelmistä b) UNA-ytimen 1.vaiheen hallinnoinnin tuki - asiantuntijapalvelu o UNA-ytimen tulevien rajapintojen ja palveluiden standardointi ja kuvaaminen 2) Tiedonhallinta - Dynaaminen tiedonhallinta yhdistää tietoa asiakkuudenhallinnan tietomalliin - Tiedonhallinnalliset resurssit eivät tyypillisesti (varsinkaan ensimmäisessä vaiheessa) ole ytimen omaa tietoa, vaan niitä on useissa eri lähteissä (esim. Väestörekisterikeskus, Kanta-palvelut) - Tiedonhallintaa tarvitaan asiakastietojen ylläpitämiseen ja hallintaan - Tietosisällöt rakentuvat asiakaspolun vaatimien tarpeiden pohjalta - 3) Asiakaspolkujen ja asiakassuunnitelman hallinta - Asiointihistoria ja asiakkaalle suunnitellut tulevat palvelut poimitaan ja kartutetaan UNA-ytimeen asiakaspoluiksi - Asiakkaan eri suunnitelmat kokoavan asiakassuunnitelman hallinta, laatiminen ja integrointi Kanta-palveluihin 4) Asiakastietojen ja tilannekuvan visualisointi - Tilannekuva sisältää ensimmäisessä vaiheessa avoimet asiakaspolut ja asiakkaan perustiedot - Tilannekuvaa laajennetaan jatkovaiheissa Ratkaisujen tulee toteuttaa UNA-kehittämisstrategian päälinjauksia ( 4da9-b3eb-86b24f310df6). Lisäksi on varmistettava asiakkaiden tietojen käsittely kokonaisuutena eri tietolähteitä hyödyntäen sekä tuettava roolipohjaista ja käyttökontekstin huomioivaa tiedonkäsittelyä. Asiakkuustietojen käsittelyä ohjaa niin sote-tiedonhallinnan lainsäädäntö kuin yleiset henkilötietoja koskevat säädökset. Lisäksi ratkaisujen tulee olla toteutettu siten, että se noudattaa ja sitä käytettäessä voidaan noudattaa voimassa olevaa Suomen lainsäädäntöä, joka ohjaa mm. rekisterinpitoa ja henkilö- sekä asiakastietojen käsittelyä sekä viranomaisten toiminnasta annettuja muita lakeja ja määräyksiä. Ratkaisujen noudattaa toteuttaa THL:n Määräystä A-luokkaan kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon tieto-järjestelmien olennaisista tietoturvavaatimuksista (1/2015). Alustavaa UNA-ytimen toteutus- ja vaiheistussuunnitelmaa on kuvattu tarkemmin: 4. UNA-ytimen hankinta- ja kehitystapa Nykyisestä sote-tietojärjestelmien kehittämis- ja hankintatavasta pyritään siirtymään uuteen kehittämisen malliin, modulaariseen rakentamisen tapaan sekä näitä tukevaan hallintamalliin. Toteutusten tulee kyetä mukautumaan lainsäädännön muutoksiin huomioiden yhteistyö muiden valtakunnallisten SOTE-ICT -hankkeiden kanssa. Modulaarisen arkkitehtuurin ja ketterän kehityksen mahdollistamiseksi perusperiaatteena on luoda kokonaisuus, joka rakentuu pienemmissä osissa, moduuleista perinteisen monoliitin sijaan. Vaiheittaisen kehittämisen tuloksena UNA-ytimen toiminnallisuus laajenee. Ytimeen rakennetaan uusia palveluja ja muodostetaan uusia avoimia rajapintoja. Ytimen ympärille muodostuu UNA-yhteentoimivien järjestelmien kokonaisuus. Tämän toteutuminen edellyttää, että UNA-organisaatiot, toimittajat ja muut toimijat osallistuvat kehittämiseen yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Uusien ratkaisujen kehittämistyö toteutetaan agile-mallilla ja keskeiset osat tulee toteuttaa mikropalveluina. Tavoitteena on saada julkaistua ominaisuuksia tiheämmällä aikavälillä kuin perinteisellä mallilla, laajenevan ytimen kehityspolun mukaisesti.

4 Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Kuva: UNA kokonaisuuden rakentaminen Oheinen piirros esittää UNA-kokonaisuuden vaiheittaisen kehittämisen periaatetta. Ensimmäisessä vaiheessa UNA-ytimeen rakennetaan Asiakkuustietojen hallintaan liittyviä palveluita Standardointiin, sovittamiseen ja integraatioon liittyviä palveluita Prosessia tukeva käyttöliittymäkomponentti Vastaavalla tavalla UNA-ytimen myöhemmissä vaiheissa tarvitaan palveluita ytimeen, integraatioon sekä ytimen ulkopuolelle käyttöliittymä tai sovellus. Ytimen ulkopuolella sijaitseva osa, käyttöliittymäkomponentti voi olla esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä. 1. vaiheen toteutusta tulee voida kehittää joustavasti ja ketterästi toiminnallisten tarpeiden mukaan, hankinnalla on tarkoitus mahdollistaa (optio) myös jatkokehittämistyötä. 5. UNA-ytimen palvelumalli Toteutuksissa halutaan hyödyntää yleistä teknologista kehitystä, tavoitteena on saada nykyaikaisia ja kehittyviä ratkaisuja terveydenhuollon käyttöön. UNA-ydin on keskitetty palvelu ja sen käyttöpalvelualustana halutaan hyödyntää julkisia pilvipalveluja. Jatkuvasti kehittyvät palvelut ja kilpailu takaavat hyvän pohjan tulevaisuuden terveydenhuollon ratkaisuille. Tavoitteena on saada joustava, ajan tasalla oleva teknologia-alusta, jonka resurssitarvetta (ylös ja alas) voidaan säätää käytön tarpeen mukaan automaattisesti. KYSYMYKSET Tietopyynnöllä on tarkoitus kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä tuottavien yritysten toiminnallisia ja teknisiä ratkaisuehdotuksia sekä ratkaisujen kehittämiseen liittyviä näkemyksiä. Kommentoinut [KS1]: Nämä ovat ratkaisumalleja koske kysymyksiä. Pitää vielä katsoa onko muilla osa-aleueilla (K tysmalli, palvelumalli, muu keskustelu mm. hallinta / ekosys teemi (WorkShopissa) täydentäviä kysymyksiä (Dokumenti UNA-ytimen tietopyyntö_03) Hankinnasta kiinnostuneita toimittajia pyydetään vastaamaan alla oleviin kysymyksiin klo 16 mennessä. Tietopyyntöön vastaamiseen laadittu kysely on osoitteessa Lisäksi on mahdollista toimittaa sähköpostitse ratkaisuehdotuksia, palvelukuvauksia, teknisiä dokumentteja tai periaatekuvia, jotka kertovat arkkitehtuurista tai tuotantotavasta. Liitteet pyydetään toimittamaan: una@istekki.fi. 1. Mihin yllä olevista Hankinnan sisällön osioista olisitte kiinnostuneita toimittamaan ratkaisua? Mitä ehdotatte osa-alueittain ratkaisuiksi, sekä niitä tukeviksi asiantuntijapalveluiksi? Voitte toimittaa ratkaisu- ja palvelukuvauksia erillisinä tiedostoina. 2. Mikä on ratkaisujen vaatima tietotekninen infrastruktuuri? Miten näette mahdollisuuden hyödyntää julkisia pilvipalveluja ratkaisussanne? Olisiko ratkaisunne mahdollista toimittaa avoimen lähdekoodin ratkaisuna?

5 3. Miten ratkaisunne toteuttaa monitoimittajamallin mukaista (ns. ekosysteemistä) arkkitehtuuria? 4. Mikä on ratkaisunne valmius tarjota ja hyödyntää avoimia rajapintoja? Mitä rajapintastandardeja suosittelette? Miksi? 5. Millaisella hallintamallilla ehdottamanne ratkaisu olisi paras toteuttaa ja ylläpitää? 6. Kuvatkaa yrityksenne kokemusta kyseessä olevien ratkaisujen toteuttamisesta. Pyydämme ilmoittamaan, montako referenssiä ja millaisia referenssejä teillä on hankinnan kohdetta vastaavien ratkaisujen/palvelujen tuottamisesta. 7. Mihin yllä olevista Hankinnan sisällön osioista ette ole kiinnostuneita toimittamaan ratkaisua? Miksi? 8. Mikä näkemyksenne toteutusten kustannuksista ja työmääristä, sisältäen käyttöönottoon liittyvät työt (sekä Tilaajan että Toimittajan resurssit)? Kommentoinut [JRA2]: Vai voisiko kysyä näinpäin: millaisia referenssivaatimusta tässä olisi käytettävä? 9. Mikä on aikatauluarvionne toteutuksista? Onko aikataululla hinnoitteluvaikutuksia ja jos on, niin millaisia? 10. Millaisilla sopimusehdoilla tarjoatte ratkaisuja? Voitte mahdollisuuksien mukaan toimittaa ehdotuksia sopimusmallista. 11. Millaisia teknologisia linjauksia haluaisitte tilaajan tekevän? 12. Mitä seikkoja hankintaprosessin läpiviennissä olisi mielestänne syytä ottaa huomioon? Minkälaisia menestystekijöitä tilaajalta ajattelette tarvitsevan? Listaatteko asiakkaalta/tilaajalta tarvittavat avainosaamiset ja vaatimukset. 13. Muita huomioita hankintaan liittyen.