Arvoisa tuntijakotyöryhmä Oulu/ Kuopio

Transkriptio

1 Arvoisa tuntijakotyöryhmä Oulu/ Kuopio Kirjoitamme teille koska toivomme teidän huomioivan draaman mahdollisuudet omana oppiaineenaan. Draamaa ei tulisi mieltää pelkäksi metodiksi ja aineeksi, joka integroi muut oppiaineet tai on osana jonkin toisen oppiaineen sisältöjä. Draamalla on omat tavoitteet, sisällöt ja painopisteet, jotka eivät toteudu muutoin kuin viikoittaisen harjoittelun ja sen myötä kasvavan ymmärryksen ja kokemuksen kautta. Jos draamaa käytetään pelkästään metodina, silloin keskitytään ainoastaan käsiteltävän aineen kokemukselliseen oppimiseen ja draaman tavoitteet eivät toteudu. Draaman tavoitteista ja sisällöistä löytyy lisää tietoa esimerkiksi Oulun kaupungin draamaopetussuunnitelmasta. Oulun kaupunki on tällä hetkellä ainoa kunta, jolla on käytössään virallinen draaman valinnaisaineopetussuunnitelma. Olemme kirjoittaneet draaman opetussuunitelman vuonna 2007 ja se löytyy netistä osoitteesta: Draaman opetussuunnitelma on julkaistu myös kirjana Yhtä draamaa, Oulun kaupungin draamaopetussuunnitelma (Laukka & Mönkkönen, 2007). Vuodesta 2006 lähtien olemme opettaneet peruskoulussa draamaa valinnaisaineena 4., 8. ja 9. luokkalaisille. Lisäksi olemme kouluttaneet mm. Oulun opetustoimen, Jyväskylän avoimen yliopiston, Oulun lääninhallituksen ja Oulun yliopiston kautta opettajille draaman opetussuunnitelmaa ja genrejä. Kokemuksemme perustuu suoraan lapsilta ja aikuisilta saatuun palautteeseen, observointiin sekä välillisesti vanhemmilta saatuun palautteeseen. Mielestämme draaman kuuluisi olla virallinen oppiaine suomen koulujärjestelmässä. Draamakasvatuksella tarkoitetaan draamaa ja teatteria, jota tehdään erilaisissa oppimisympäristöissä (Heikkinen 2002, 14). Heikkisen (2002, 17) mukaan se sisältää kaiken draaman, jota tehdään kasvatustarkoituksissa ja johon kuuluu teatteri, muttei ammattiteatteri, vaan opetustarkoituksiin tehty teatteri. Draamakasvatuksen oppimiskäsitys pohjautuu kokemukselliseen oppimiseen sekä konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, joka liitetään draamakasvatukseen etenkin sen vuoksi, että jokainen osallistuja luo draamassa omat merkityksenantonsa, joihin kuvitteellinen tilanne ja kokonaisvaltainen, kehollinen toiminta vaikuttavat (Asikainen 2003, 36 37). Oppiminen nähdään yhteisöllisenä, luovana, ja aktiivisena kokemuksellisena prosessina (Heikkinen 2002, 91 92).

2 Draamakasvatuksen oppimispotentiaalin on nähty liittyvän myös esteettiseen kahdentumiseen (aesthetic doubling), jonka teorian on luonut Janek Szatkowski (1985, Heikkisen & Østernin 2001, 112 mukaan). Esteettinen kahdentuminen tarkoittaa, että draamakasvatuksessa tapahtuu kaksoiskohtaaminen: fiktiivinen aika, tila ja roolit ovat läsnä yhtä aikaa todellisen ajan, tilan ja oman itsen kanssa (Østern 2000, 7). Østernin (2000) mukaan oppija on roolissa (mythoksessa), kun hän työstää roolihahmoa ja muotoa, mutta samanaikaisesti hän suunnittelee (logoksessa) roolin ilmaisua, ja juuri tuossa rooli-minän ja todellisen minän yhtymäkohdassa merkityksellinen oppiminen on mahdollista. Olennaista on reflektoida kokemusta sekä verrata fiktiivisen ja sosiaalisen todellisuuden kokemuksia keskenään (Heikkinen 2002, 61). On esitetty, että draamassa opitaan aina jotain itsestä, tutkittavasta ilmiöstä, ryhmästä ja draamasta (Heikkinen 2002). Draamakasvatuksessa teatteri ei ole se, mitä opiskellaan, vaan teatterista saadaan toiminnan muoto ja kieli. Kyse on vakavasta leikillisyydestä, jota määrittää teatterin fiktio; yhteistyöstä, joka syntyy draamasopimuksen kautta; ymmärryksen ja tiedon hankkimisesta itsestä ja maailmasta, jossa elämme; kulttuurisen ja sosiaalisen identiteetin rakentamisesta draamallisten fiktioiden ja roolien avulla sekä laajemmin tarkasteltuna siitä, kuinka siirrämme esteettisiä kokemuksia sosiaaliseen todellisuuteen ja päinvastoin (Heikkinen 2003, 15). Vakavan leikillisyyden filosofia, merkityksellisen keskeneräisyyden filosofia sekä esteettisen kahdentumisen teoria luovat draamakasvatuksen filosofisen perustan (Heikkinen 2002). Draamakasvatus on siis oppiaine, jolla on oma filosofinen perustansa sekä oppimisteoreettinen taustansa. Avaamme kannanottoamme muutamien esimerkkien avulla. Draama luo yhteisöllisyyttä: Ensimmäisessä luokassa oli ilmennyt pitkin lukukautta pienimuotoista kiusaamista. Elina määräili opettajan selän takana kuka sai olla ruokajonossa kenenkin vieressä, muiden piti ostaa omilla rahoillaan hänelle koulun myyjäisistä herkkuja ja hän määritteli kuka sai olla kenenkin kaveri. Pojilla oli hieman erilaiset ongelmat. Välituntisin oltiin hippaa. Markku ei halunnut leikkiä ollenkaan hippaa, vaan olla itsekseen. Sami taas oli luokan hitain juoksija. Yhteisestä päätöksestä pojat ottivat aina ensin Samin kiinni. Sami pahoitti tästä mielensä. Hänen mielestään se ei ollut reilua. Ja yleensä joka välitunti he ottivat myös Markun, joka ei siis ollut pelissä mukana, kiinni.

3 Tästä seurasi yleensä tappelu. Tunnilla Esa rohkaisi muita varastamaan opettajan pöydältä milloin kynän, milloin tarran. Ensimmäisen luokan opettajat lähestyivät draamaopettajaa. Yhdessä he dramatisoivat ja kirjoittivat draamatarinan, jonka kahdeksannen luokan draaman valinnaisryhmä harjoitteli. Esitys toteutettiin foorumiteatterin keinoin, jolloin ensimmäisen luokan oppilaat katsoivat kahdeksasluokkalaisten esityksen ja yhdessä he alkoivat etsiä ratkaisua ongelmaan. Myös kahdeksasluokkalaiset reflektoivat tapahtunutta. Miten tällainen ilmenee heidän elämässään ja mitä asialle voi tehdä. He kertoivat esimerkiksi oppilaasta, joka käskee ostamaan lähikaupasta karkkia. Jos hakija jää kiinni, määräilijä voi esittää täysin tietämätöntä. Foorumiteatteri on draamaopetussuunnitelmassa kahdeksannen luokan oppisisällöissä. Foorumiteatterin keinoin on käsitelty vuosien saatossa useita teemoja. Kahdeksasluokkalaiset ovat esittäneet näytelmän koulun muille oppilaille tai vanhemmille ja teemaa on käsitelty yhdessä heidän kanssaan pohtien erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Teemana on ollut mm. syömishäiriöt ja yläluokkalaisten kouluruuan syömättä jättäminen (yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa), nuorten ja vanhempien kipupisteet (yhteistyössä koulukuraattorin kanssa) ja nuorten burn out ( yhteistyössä koulupsykologin kanssa). Draama auttaa käsittelemään hankalia asioita Eräs kollega joutui kohtaamaan sellaisen asian, mitä kukaan opettaja ei tahdo työssään kohdata. Hän joutui käsittelemään oppilaidensa kanssa itsemurhaa. Hän lähestyi ja kysyi olisiko mahdollista käsitellä asiaa draaman avulla. Teimme hänelle prosessidraamatarinan Jäähyväiset, joka käsittelee itsemurhan herättämiä kysymyksiä ja ajatuksia. Jäähyväiset löytyy Yhtä draamaa kirjasta. Draaman opetussuunnitelman kahdeksannen luokan painotusalue on prosessidraama. Tarkoituksena on käsitellä ryhmälle tärkeää asiaa draaman tekniikoiden avulla. Olemme käsitelleet mm. uusioperhettä ja ulkopuoliseksi jäämistä, kiusaamista, kuinka toimia ryhmässä jossa on määräilijä jne. Teeman syventäminen ei ole mahdollista, mikäli oppilailla ei ole hallussaan draaman työtavat, joita opiskellaan draamatunneilla. Draama rakentaa itsetuntoa ja itsetuntemusta Draaman opetussuunnitelman mukaan jokainen luokka-aste aloittaa syksyllä improvisaatiolla. Improvisaation johtoajatuksia ovat mm. seuraavat ohjeet: - Mokaa! - Ole tavis! - Hyväksy!

4 Aika erilaisia tavoitteita mitä koululaitos ja piilo-opetussuunnitelma pitävät sisällään. Hyvin usea yhdeksäsluokkalainen on lähellä burnouttia. He työskentelevät suuren paineen alla. Ja ovat vasta yhdeksäsluokkalaisia! Mokaa! Ole armollinen itsellesi. Ei haittaa jos erehdyt ja teet virheen. Draamassa ei ole punakynää. Tämä ohje on todella vaikea, varsinkin tunnollisille kympin tytöille. Koulussa painotetaan oikeaa vastausta, oikein tekemistä. Ole tavis! Sinä olet erinomainen sellaisena kuin olet. Sinun ei tarvitse yrittää olla jotain muuta ja hienompaa. Sinä ja sinun ajatuksesi ovat arvokkaita ja toimivia. Nuoret ovat erittäin herkässä iässä etsiessään itseään ja oikeaa ja väärää. Draamatunnit antavat mahdollisuuden aidoille arvokeskusteluille sekä mahdollisuuden kokeilla asioita fiktiossa, turvallisessa ilmapiirissä luotettavan aikuisen läsnäollessa. Hyväksy! On ihmisiä jotka sanovat kaikkeen aina ensin ei ja on ihmisiä jotka sanovat aina kaikkeen heti kyllä. Kumpi sinä olet? Draamassa harjoittelemme toisen idean hyväksymistä ja eteenpäinviemistä. Näistä yhteistyötaidoista on hyötyä myös muilla oppitunneilla ja myöhemmin elämässä. Lopuksi vielä kollegamme keräämiä ajatuksia oppilailta: The most important thing in studying drama is: To make mistakes Doing your best and even more + listening to others Having fun as you express your ideas, opinions and thoughts Learning how to be a social person To get along with your group Trust each other and also groupwork To learn how to express yourself Learn about yourself Not to care if you mess up To be able to accept I've learnt: That drama isn't always as easy as it seems Conventions To socialize more with people, and also learned about process drama and improvising That drama isn't just pure acting That drama is not that boring and I am with group that counts on me and many new people Not to care if I mess up About status in everyday life here on this planet and this has been very useful and interesting as it is interesting to see what other people think of themselves. Better to think of yourself as lower than higher so you will be raised not lowered.

5 Tässä muutamia esimerkkejä arjen draamaopetuksesta kentältä. Kerromme mielellämme lisää kokemuksistamme ja draaman opetussuunnitelmasta. Toivomme teidän huomioivan päätöksessänne draaman tuomat mahdollisuudet omana oppiaineenaan. Kunnioittaen, Saija Laukka KM, draamaopettaja, erityisopettaja, luokanopettaja puh Jonna Koponen FM, puheviestinnän lehtori, draamaopettaja, nuorempi tutkija puh Lähteet Asikainen, S Prosessidraaman kehittäminen museossa. Kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 94. Joensuu: Joensuun yliopisto. Heikkinen, H Draaman maailmat oppimisalueina. Draamakasvatuksen vakava leikillisyys. Jyväskylä Studies In Education, Psychology and Social Research 201. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Heikkinen, H Draamakasvatus liminaalisena leikkikenttänä - TIE (Theatre-In-Education) - genren teoreettinen viitekehys. Teoksessa H. Heikkinen, & T.-L. Viirret (toim.) Draamakasvatuksen teillä - Tutkimus TIE (Theatre-In-Education) projektista. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Laukka, S. & Mönkkönen, J Yhtä draamaa. Oulun kaupungin draamaopetussuunnitelma. Helsinki: Draamatyö. Østern, A.-L Draamapedagogiikan genret pohjoismaisten opetussuunnitelmien valossa. Teoksessa P. Teerijoki (toim.) Draaman tiet - Suomalainen näkökulma. Opetuksen perusteita ja käytänteitä 35. Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Østern, A.-L. & Heikkinen, H The aesthetic doubling. A central concept for the theory of drama education? Teoksessa B. Rasmussen, T. Kjølner, V. Rasmusson & H. Heikkinen (toim.) Nordic Voices in drama theatre and education, Bergen: IDEA publications,