Surveymetodiikka Helsingin yliopisto, Syksy 2009 Seppo Laaksonen
|
|
- Helena Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Surveymetodiikka Helsingin yliopisto, Syksy 2009 Seppo Laaksonen Tämän materiaalin copyright on tekijän. Sitä voi käyttää asianmukaisella viittauksella (sivut jos tarkempi viittaus on tarpeen): Laaksonen, Seppo (2009). Surveymetodiikka. Kurssimateriaali. Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto. Saatavana tekijältä SurveyMetodiikka 2009 Seppo 1
2 Surveymetodiikka Helsingin yliopisto, Syksy 2009 Seppo Laaksonen Luennot joihin sisältyy keskustelua, pieniä ryhmätöitä ja kysymyksiä: TI :00-19:00 PÄÄRAKENNUS AUD XIV TI :00-19:00 PÄÄRAKENNUS AUD XV TO :00-19:00 PÄÄRAKENNUS AUD XIII TI :00-19:00 PÄÄRAKENNUS AUD XV TO :00-19:00 PÄÄRAKENNUS AUD XIII TI :00-19:00 PÄÄRAKENNUS AUD XV TO :00-19:00 PÄÄRAKENNUS AUD XIII TI :00-19:00 PÄÄRAKENNUS AUD XV TO :00-19:00 PÄÄRAKENNUS AUD XIII Luennot pidetään suurin piirtein yhteen menoon, tarvittaessa pieni hengähdystauko. Istunto päättyy siten hieman yli puoli seitsemän SurveyMetodiikka 2009 Seppo 2
3 Atk-luokka Kumpulan ekakerroksessa (C128) on varattu ke klo sekä ke klo ja ma klo sekä ma klo Tällöin on mahdollisuus harjoitella muutamia kurssin aiheita ohjelmiston avulla. Ensimmäisellä kerralla tutustutaan ohjelmistoihin eli SAS:iin ja SPSS:ään (mahdollisesti hieman Exceliä). Sellaiset jotka jo hallitsevat perusteet, voivat jättää sen väliin. Tarkoitus on, että osanottaja osallistuu ainakin neljään-viiteen harjoituskertaan tai toteuttaa vastaavia asioita omina aikoinaan mutta raportoi tulokset Sepolle SurveyMetodiikka 2009 Seppo 3
4 Sulkava Mahtaisiko surveyllä ja kirkkovenesoudulla olla jotain yhteistä? SurveyMetodiikka 2009 Seppo 4
5 Surveymetodiikka - ajatellut aihepiirit 1 : Johdantoa, surveyn käsite, lomake, tapausesimerkkien esittely (niitä jatketaan myöhemmissä osioissa) 2 : Surveyaineiston käsitteet, otanta, ryvästyminen ja otanta, perusestimointia 3 : Puuttuneisuus ja sen seuraukset, otoskoko 4 : Datan editointi ja imputointi, painotusmenetelmiä lisää 5 : Data-analyysiä, keskiarvoja, taulukoita ja malleja, Liitteet (ilmestyvät myöhemmin erillisesti nettiin): 1. Skaalat, muunnokset, suhteellisuus ja indikaattorit 2. Uusien aineistojen muodostaminen yhdistelemällä SurveyMetodiikka 2009 Seppo 5
6 Mikä on survey? 1 Surveytutkimuksella tai surveyllä tarkoitan kyselyä tai tiedustelua, jossa tiedon antaa tai siitä vastaa ihminen. Se ei tule siis suoraan esimerkiksi koneesta. Tiedon ei toki tarvitse koskea ihmistä itseään, vaan kysymykseen tulevat esimerkiksi yritys, kunta, jokin muu maantieteellinen alue tai ihmisten muodostama kokonaisuus kuten kotitalous tai perhe sekä myös ihmisen jokin osa. Tämä on varmaankin hieman epämääräinen määritelmä, mutta selkenee kurssin aikana. Yleisesti ottaen oma määritelmäni on laaja, laajempi kuin monen muun. Siten esimerkiksi väestörekisteri on minusta surveytietoa, sillä se kerätään ihmisten itsensä (vaikkapa muuttoilmoitus) tai heidän edustajiensa (syntymän tai kuoleman tai avioliiton vahvistaja) kautta. Kun se on rekisterissä, se ei ehkä enää näytä surveytiedolta mutta on sitä. Tällainen rekisteritieto on periaatteessa täysin oikeata mutta takeita ei ole onko se päivitetty ajan tasalle. Asenteita tai muuta ei-faktatietoa sen sijaan ei rekisteröidä eikä vastaaja itse aina muistane jälkeenpäin mitä on kertonut kyselijälle esimerkiksi koskien sitä, kuinka kauan aikaa on käyttänyt television ajankohtaisohjelmien katseluun viime aikoina? SurveyMetodiikka 2009 Seppo 6
7 Alphabetic List of Variables and Attributes # Variable Type Len Format Informat Label 42 AALUE Char 4 Äänestysalue 57 AEPV Char 8 Avioeropäivä 14 AMMS Char 35 Ammattinimike 53 BLKM Char 2 Biol. lasten lkm 9 EDKANS Char 3 Edellinen kansalaisuus 50 EKATUOS Char 50 Edell. katuosoite 51 EKATUOSN Char 7 Edell. osoitenumero 17 EN Char 50 Etunimet 52 EPOSNO Char 5 Edell. postinumero 16 ESN Char 20 Entinen sukunimi 2 HT Char 11 Henkilötunnus 28 HUKO Char 2 Huoneiston käytössäolo 31 HUONEL Char 2 Huoneluku 29 HUPA Char 3 Huoneiston pinta-ala 27 HUPE Char 1 Huoneistotiet. peruste 40 HUTIVAR Char 5 Huoneiston varusteet 30 HUTY Char 1 Huoneistotyyppi 35 IKOORD Char 6 I-koordinaatti 6 KANS1 Char 3 Kansalaisuus 7 KANS2 Char 3 Kansalaisuus KANS3 Char 3 Kansalaisuus KANSS Char 10 Kansalais. selväkielisenä Alkuosa Väestöreskisterin muuttujista SurveyMetodiikka 2009 Seppo 7
8 Mikä on survey? 2 Survey-aineiston kuten monen muunkin tilastoaineiston keruussa hyödynnetään yleisesti otantaa. Tämä merkitsee sitä, että ainakin osa aineiston tilastoyksiköistä on poimittu otannalla. Otannan käytön luonnollisia syitä ovat kustannusten pienentäminen ja tietojen nopeampi käyttöönotto sekä myös, että tutkittava joukko eli perusjoukko on usein epätarkasti etukäteen hahmotettavissa, ja tiedot siitä kerättävissä. Kaikissa tilanteissa kuitenkin tavoitteena on tuottaa tuloksia jonkin perusjoukon tasolle. Tilastotieteen näkökulmasta tässä on kysymys estimoinnista. Estimointi pitää olennaisena osana sisällään myös tuloksen eli estimaatin epävarmuuden mittaamisen (keskivirhe, luottamusväli, ). Kysely tai tiedustelu voidaan toteuttaa vaihtelevin välinein, kuten postitse, puhelimitse (sekä kiinteällä että kuljetettavalla), käyntihaastatteluin tai sähköisen viestimen kuten netin/webin avulla. Kaikissa tapauksissa vastaus pyrkii kuvaamaan halutun tilastoyksikön ominaisuuksia. Toki on kyselyjä, joissa ei ole erityisiä estimointitavoitteita mutta niistä en juurikaan puhu tällä kurssilla, ehkä joskus moitin SurveyMetodiikka 2009 Seppo 8
9 Surveymetodiikka Keskeiset aineistot joita on ajateltu käytettävän (tilanne voi muuttuakin): -Irakin kuolleisuustutkimus (Iraq Mortality Survey) jonka kahden tiedoston kuvaus on erillisessä liitteessä. Harjoituksissa katsellaan datoja heti ensi kerralla. -Eurooppalaisen uhritutkimuksen pilotti jota Suomessa toteuttavat Heuni, Tilastokeskus ja HY (minä) jännittävällä otannalla. Tämä on monitahoinen myös siksi että kokeillaan sekä käyntihaastattelua että puhelinhaastattelua että nettiä. Ensi vaiheen harjoittelua varten toivon kaikkien lähtevän katsomaan nettikyselyn lomaketta kohteesta: Tästä tulee kaksi tehtävää: (i) Mainitse ainakin 3 kysymystä joihin on hankala vastata ja perustelu, (ii) Mainitse kaksi kysymystä joissa on huono kysymyksenasettelu ja kerro miten olisi parempi kysyä. LÄHETÄ vastaus s-postilla minulle mielellään ennen ensi viikon luentoa. -Historia-tietoisuus Suomessa projektin alkuvaihe SurveyMetodiikka 2009 Seppo 9
10 Surveymetodiikka Keskeiset aineistot (jatkoa): - Kulutustutkimus jossa tiedot kerätään skannerilla ja lähetetään enemmän tai vähemmän automaattisesti aineiston käyttäjälle. Otoksessa mukana olevaa kutsutaan panelistiksi. Alkuosa tarinasta erillisenä liitteenä. - European Social Survey (ESS), ks. Lomakkeen tutkimiseen, otannan tarkasteluun, tiedoston luontiin ja analyysiin. Uudet tiedot tulevat nettiin syyskuun lopussa. - PISA (Programme for International Student Assessment of the OECD), ks. Otantakin käydään läpi mutta painotus on analyysissä. Lisäksi esille otetaan sopiva yritysaineisto mikäli kiinnostusta ilmenee SurveyMetodiikka 2009 Seppo 10
11 Surveymetodiikka Mahdollisia nettikyselytekniikkoja: - Edellä esitelty Uhritutkimuksen ohjelma Digium - Survey Monkey on vapaa väline lomakkeiden tekoon ja kyselyn toteuttamiseen. Katso netistä lisää. -Yliopistossa on ns. E-lomake jota on helppo käyttää myös nettikyselyissä ja käytetään mm. kurssien arvioinneissa SurveyMetodiikka 2009 Seppo 11
12 Tiedonkeruu ja lomakesuunnittelu 1 Lomakkeella tarkoitetaan sen kaikkia muotoja, joita ovat: - paperinen postitiedustelussa käytetty itse täytettävä lomake, - paperinen haastattelijan kokonaan tai osittain täyttämä lomake (herkät kysymykset on usein hyvä pyytää täyttämään itse haastattelutilanteessakin tai lähettämään erikseen survey-organisaatiolle), - elektroninen haastattelijan täyttämä lomake (tässä haastattelija voi olla lähellä tai kaukana esimerkiksi puhelimen päässä), - vastaajan täyttämä elektroninen lomake kannettavalle tietokoneelle tms., josta se toimitetaan netitse ja postitsekin (vähenemään päin oltuaan varsin yleinen) survey-organisaatiolle, - nettilomake jonka vastaaja täyttää (tämä voi olla täysin avoin tai pääsy on vain otokseen valituille mikä on tietysti ainoa vaihtoehto laadukkaalle surveylle), - lomakkeen tiedot imuroidaan vastaajan tiedostoista automaattisesti (tietysti tähän on annettu lupa) SurveyMetodiikka 2009 Seppo 12
13 Tiedonkeruu ja lomakesuunnittelu 2 (engl. termejä) PAPI = Paper and Pencil Interview = Perinteinen haastattelu jossa haastattelija täyttää lomakkeen kirjoittamalla (ei enää Suomessa yleinen); kehitysmaissa lähes ainoa vaihtoehto. CAPI = Computer Assisted Personal Interview = Tässä haastattelija täyttää lomakkeen suoraan tietokoneelle, tietokoneohjelmassa voi olla esieditointi valmiina jolloin vastaukset ovat tiettyyn tasoon asti jo tarkistettuja. Face to Face Interview (f2f)= Käyntihaastattelu joka voi olla toteutettu PAPI:lla tai CAPI:lla ja jatkettu vaikka netillä tai postilla. CASI = Computer Assisted Self Interview = Itse täytettävä lomake jota tietokoneohjelma ohjaa; osin tarkistettu data; tämä voi olla toteutettu netissä tai omalla tietokoneella ja täyttämisen jälkeen lähetetty sähköpostina tai muuna elektronisena lähetteenä survey-insituuttiin. CATI = Computer Assisted Telephone Interview = Puhelimitse toteutettu kysely jossa haastattelija esittää kysymykset ja merkitsee vastaukset saman tien tiedostoon josta tulee osin tarkistettu. Tässä kyselyssä on usein valmiina myös automatiikka vastaajan valitsemiseksi SurveyMetodiikka 2009 Seppo 13
14 Tiedonkeruu ja lomakesuunnittelu 3 (kv. termejä) TSI = Telephone Self Interview = Vastaaja soittaa pyydettyyn numeroon jossa automaatti esittää kysymyksen ja pyytää vastaamaan esimerkiksi numeroilla joiden ilmaisin ilmoitetaan sitä ennen. Tällaiset kyselyt eivät voi olla kovin laajoja. Tämä toteutetaan myös siten että annetaan eri numeroita eri vaihtoehdoille, jolloin riittää vain soittaa tähän numeroon. Suorissa TVohjelmissa näitä käytetään paljon ja annetaan ymmärtää että tästä saataisiin jotenkin luotettava kuva. Luotettavuus jää tosiasiassa täysin ilmaan. Postal Survey = Postikysely jossa lomake täytetään itse tavallisesti paperille tai vaihtoehtoisesti annetaan nettiosoite josta löytyy sama lomake. Mukana on myös kirjoittautumistunnus jotta tiedetään kuka vastaa ja vastaa vain kerran. Postikyselyssä on mukana kirjekuori johon vastaukset sijoitetaan. Web/Internet Survey = yleensä itse täytettävä lomake. Tässä voi olla otos annettuna etukäteen mutta sen kattavuus ei vielä tätä nykyä ole kovin hyvä edes Suomessa. Useat websurveyt siis eivät täytä yksistään kovin korkeita laatukriteerejä. Vielä epäselvempiä edustavuudeltaan ovat surveyt joihin websurfaajat vastaavat omasta tahdostaan yhden tai useamman kerran. CAI = Computer Assisted Interview joka siis kattaa useita edellisistä SurveyMetodiikka 2009 Seppo 14
15 Tiedonkeruu ja lomakesuunnittelu 4 Peruskysymyksiä joihin on hyödyllistä vastata lomaketta laadittaessa: 1. Vastaako kysymys haluttuun tutkimusongelmaan? 2. Tuottaako kysymys hyödyllistä informaatiota kokonaisuutena, ottaen siis huomioon muut kysymykset ja analyysitarpeet? 3. Mahtavatko vastaajat ymmärtää kysymyksen siten kuin on tarkoitettu? 4. Onko vastaajilla riittävästi tietoa vastatakseen kysymykseen? 5. Ovatko vastaajat halukkaita vastaamaan annettuun kysymykseen? 6. Pitäisikö kysymys olla esitetty kaikille vain osalle kohdejoukkoa? 7. Onko olemassa muuta tietoa, joka auttaisi analysoimaan kysymykseen annettuja vastauksia (siis myös kysymyksen luotettavuutta)? Lähestymistapa tai tyyli on myös erinomaisen tärkeä. Jos esimerkiksi käytät postitiedustelua, on lähetekirjeeseen kiinnitettävä suuri huomio. Erityyppisille vastaajaryhmille voidaan käyttää myös erilaisia lähetekirjeitä. Jos kysely on suoraan kontaktiin perustuva, on myös huolella selvitettävä paras lähestymistapa. Käyntihaastattelussa on myös pukeutuminen tärkeätä. Vastausohjeistot itse vastattaviin kysymyksiin on tehtävä selkeiksi ja helposti löydettäviksi. Harva esimerkiksi rakastaa ohjeiden etsimistä liitteistä tai netistä SurveyMetodiikka 2009 Seppo 15
16 Tiedonkeruu ja lomakesuunnittelu 5 Lomakkeen laajuus on eräs iso kysymys. Sen ei tule olla liian laaja eikä niin suppea ettei olennaista informaatiota saada käyttöön. Siis ota huomioon muun muassa seuraavia seikkoja: 1. Valitse mahdollisia kysymyksiä ja kysymyksen sisäisiä vaihtoehtoja huolellisesti. 2. Päätä myös huolellisesti mitkä kysymykset lopulta sisällytät kyselyyn. 3. Vastaako kysymys siihen mihin se on tarkoitettu vastaamaan (validiteetti)? 4. Sisällytä sopiva määrä kysymyksiä kuhunkin aihealueeseen ottaen huomioon myös reliabiliteettin (varmistusta siitä että vastaus on uskottava eli kysymys on oikein ymmärretty ja vastaukset annettu vakavuudella). 5. Kuinka kauan lomakkeen täyttämiseen menee, olkoon se haastattelijan tai vastaajan itsensä täyttämä? - Vastaajalle on syytä kertoa etukäteen täytöstä johtuva vastausrasite. Mutta on myös otettava huomioon tiedon keruusta johtuva vastausrasite, mikä voi olla suurempi kuin lomakkeen täyttämisestä johtuva edellyttäen että annetaan mahdollisimman totuuden mukaista tietoa (koskee siis faktatietoja kuten tuloja ja kuluja) SurveyMetodiikka 2009 Seppo 16
17 Tiedonkeruu ja lomakesuunnittelu 6 Kysymysten järjestys on olennainen. Ota huomioon muun muassa: 1. Että ensimmäinen kysymys on hyvin tärkeä. Usein on hyvä, jos se on jo läheisesti itse tutkimuksen pääaiheeseen liittyvä, kiinnostava kysymys tai kysymyspatteristo. Aloituskysymyksen ei tulisi olla hankalasti vastattava. Luonnollisesti sen tulisi olla myös sellainen, että se koskee kaikkia eikä vain osaa kohdejoukosta. 2. Missä on sopiva taustakysymysten (sukupuoli ja ikä jolleivät ole muuten tiedettyjä, koulutus, ammatti) paikka? Joskus ne ovat heti aluksi, mutta hyvin usein varsin lopussa. Joskus on hyvä sijoittaa osa alkuun (kuten hyvin helposti vastattavat eivätkä herkät) ja osa loppuun (herkemmät kuten tulot). 3. Kussakin surveyssä tietyt asiat ovat keskeisessä roolissa, ainakin pitäisi olla. Siksi on erikseen tutkittava mikä olisi paras paikka näiden kysymiseksi. Väärä konteksti voi harhaistaa tuloksia SurveyMetodiikka 2009 Seppo 17
18 Tiedonkeruu ja lomakesuunnittelu 7 Kysymyksiähän voi olla eri tyyppejä, mutta voidaan jakaa vain kahteenkin pääryhmään: 1. Tosiasioita, faktoja koskevat kysymykset. Näitä ovat mm. taustamuuttujat sekä kvantitatiivisia mittoja kuten tuloja ja liikevaihtoa koskevat tiedot. 2. Subjektiivisia näkökohtia koskevat kysymykset: asenteet, mielipiteet, arvioinnit ja tarkoitukset. Tosiasiakysymysten tarkistaminen on periaatteessa helpompaa, jollei täysin, niin ainakin suuruusluokan tasolla. Subjektiiviset tekijät voivat joskus muuttua nopeastikin ja siksi vastaustiedon tarkistaminen jonkin aikaa kyselyn jälkeen voi olla mahdotonta. Koska subjektiivisiin kysymyksiin liittyy suurempi epävarmuus, on hyvä laatia samasta aihepiiristä useampi kysymys. Tällöin puhutaan kysymyspatteristoista. Jatkossa tällaisesta patteristosta etsitään usein perusulottuvuudet, piilevät muuttujat, vaikkapa faktorianalyysillä, ja näin taas vähennetään varsinaisten analysoitavien muuttujien määrää SurveyMetodiikka 2009 Seppo 18
19 Tiedonkeruu ja lomakesuunnittelu 8 Lomakkeissa voi olla vastausvaihtoehdot valmiina (ns. suljettu kysymys) tai vastaukset annetaan vapaassa muodossa (avoin kysymys) tekstinä tai numerona. Jatkuvatkin muuttujat kuten tulot kysytään joskus suuruusluokittain, ei siis antaen yhden vapaan mutta määrätyn mittaisen tilan vastattavaksi. Edellinen vaihtoehto voi herkän muuttujan (tulot, varallisuus) tapauksessa tuottaa paremmin vastauksia mutta toisaalta tietojen tarkkuustaso voi olla liian huono jatkoanalyyseihin. Näin on erityisesti jos viimeisellä vaihtoehdolla ei ole ylärajaa. Tämä siis aiheuttaa osittaisen puuttuvuuden aineistoon. Jos on kyse isoista luvuista, vaikkapa miljoonista, voi vastaajilla olla vaikeuksia hahmottaa suuruusluokkaa oikein. Eräs tapa on pyytää tietoa lyhyempänä, esimerkiksi tuhansina. Kummassakin tapauksessa voi tulla suuruusluokkavirhe. Lomakkeen tulee olla äärimmäisen selkeä tämän välttämiseksi. Jos tietoa kysytään hyvin tarkasti, esimerkiksi sadasosina (sentteinä), voidaan tämäkin ymmärtää väärin. Jollei tämä tarkkuus ole erityisen olennainen, on siitä paras luopua SurveyMetodiikka 2009 Seppo 19
20 Tiedonkeruu ja lomakesuunnittelu 9 Valmiiden vastausvaihtoehtojen antaminen on luonnollisinta subjektiivisten kysymysten yhteydessä, edellyttäen että kysymys on validoitu niin hyvin että vaihtoehdot kuvaavat mahdollisia vastauksia riittävästi. Tällöin voidaan muuttuja ja siis kysymys muodostaa enemmän tai vähemmän yksityiskohtaisena. Joihinkin kysymyksiin riittää kaksi vaihtoehtoa kuten 1=kyllä ja 0=ei, mutta moniin asennetyyppisiin on hyvä käyttää järjestysasteikollista skaalaa. Ehkä yleisin käytetty on viisiluokkainen (1=erittäin huono, 2=huono, 3=tyydyttävä, 4=hyvä, 5=erittäin hyvä), mutta jotkut tutkijat pitävät 7-luokkaista optimaalisimpana. Ja ESS:ssä on menty yleisesti skaalaan 0-10; tässä tekstimuodossa ilmaistaan vain äärivaihtoehdot. Olen nähnyt myös skaalan On kiinnostavaa ja ymmärrettävää huomata, että epäsymmetrinen skaala (esim. edellisen sijasta seuraava: 1=huono, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=erittäin hyvä ja 5=kiitettävä) toimii varsin symmetrisesti ainakin jos kyselyssä on numerot 1:stä 5:een kuten edellä. Suurin osa vastaajista ei siis katso tekstiä vaan skaalaa. Symmetrinen skaala on luonnollisesti reilumpi sekä tekstien että numeroiden osalta. Huomattakoon, että jotkut haluavat tehdä sellaisen symmetrisen vaihtoehdon jossa keskimmäinen neutraali vaihtoehto puuttuu. Tämä saattaa lisätä puuttuvien vastausten määrää SurveyMetodiikka 2009 Seppo 20
21 Tiedonkeruu ja lomakesuunnittelu 10 Erityiskysymys on kuinka vastaamattomuus on sallittu: lomakkeissa voi olla tai sitten ei vaihtoehto en osaa tai olennaisesti eri asiana en halua sanoa tai tieto ei ole käytettävissä, jolloin rima on korkeammalla vastata puuttuvasti. Lisäksi tulokseen voi vaikuttaa se miten vaihtoehdot on merkitty lomakkeelle. ESS:n lomakkeessa on yleensä yksi koodi vastaamattomuudelle mutta lopullisessa aineistossa koodeja on usein kolme. Edellisen lisäksi kieltäytyneet sekä ei osaa sanoa, jotka haastattelija merkitsee. Lisäksihän monesti lomake on strukturoitu siten, että vastaamisesta tiettyyn kysymykseen esimerkiksi EI seuraa ettei toiseen kysymykseen saa tulla vastauksia. Tämä on tyypillistä ja ongelmakin, kun arvioidaan vaikkapa kunnallisen palvelun hyvyyttä. Jollei ole käyttänyt palvelua, voi toki vastata sen hyvyyteen kuulopuheiden pohjalta muttei omakohtaisen kokemuksen mukaan. The Economist näyttää lukijatutkimuksissaan minimoivan tätä lähettämällä tietyn lehden uudelleen, jotta vastaaja voi katsoa lukiko artikkelin vain ei. Tosin itse vasta tällöin katson, että tuon olisin lukenut huolella, tuota en ollenkaan SurveyMetodiikka 2009 Seppo 21
22 Tiedonkeruu ja lomakesuunnittelu 11 (Monikansalliset) Monikansalliset surveyt on laajeneva alue, ja niissä on oltava vielä huolellisempia lomakesuunnittelun kanssa. Niiden suunnittelu on kansainvälisen ryhmän tehtävänä, jonka pitää myös arvioida kysymysten validiteetti ja reliabiliteetti siten että nämä toimivat yhtä hyvin kaikissa osallistujamaissa. On hyvin mahdollista, että kysymyksissä painottuvat vahvojen maiden näkökohdat. Toisaalta vaikeaksi tehtäväksi muodostuu kielikysymys. On luonnollisesti myös selvä, että on kysymysaiheita, erityisesti tosiasioita koskevia, jotka on syytä muotoilla eri tavoin eri maissa joten aikanaan aineistoa käytettäessä kunkin tutkijan on syytä miettiä huolella miten tehdä yhdenmukainen muuttuja. Tyypillinen esimerkki on puolue jota kannattaa tai äänesti edellisissä vaaleissa; nehän eivät ole samat kaikissa maissa. Myös maantieteeseen ja elinkeinoihin sekä etniseen ja uskonnolliseen taustaan liittyvät kysymykset on hyvä muotoilla kuhunkin maahan sopivasti. Keksi oma esimerkki! SurveyMetodiikka 2009 Seppo 22
23 Tiedonkeruu ja lomakesuunnittelu 12 (Monikansalliset 2) Esimerkiksi PISA:ssa ja Eurobarometrissa lomake tehdään aluksi sekä englanniksi että ranskaksi. Siten lomakesuunnitteluryhmässä on riittävän hyvä osaaminen molemmista kielistä. Tämän jälkeen lomake on käännettävä kaikille kielille joita osallistujamaissa on. Tämä ei ole ollenkaan niin helppo tehtävä kuin voisi kuvitella. Tavallisin tapa on käyttää kahta riippumatonta kääntäjää ja verrata näiden käännöksiä keskenään sekä löytää kompromissi. Tämä käännetään mahdollisesti vielä alkuperäisille kielille eri ammattilaisten toimesta ja katsotaan kuinka hyvä oli tulos. Tämä näyttää jonkin verran vaihtelevan monikansallisesta surveystä toiseen. Vaativimmissa tiedusteluissa esimerkiksi suomenruotsi ja ruotsinruotsi tai ranskanranska, belgianranska ja sveitsinranska ovat eri kieliä, mutta joissain kelpuutetaan nämä samaksi. ESS:ssä peruslomake on englanniksi ja kaikkien tutkittavissa netistä. Kussakin maassa suoritetaan sen kääntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä voi tuottaa virheitä kuten Suomen lomakkeessa jossa kysymys joutumisesta murtovarkauden tai väkivallan uhriksi alkuperäislomakkeessa burglary or assault ) murtovarkaus käännettiin kolmella kierroksella virheellisesti sanalla varkaus. Tämän seurauksena Suomen kohdalla kyllä-vastauksia voidaan arvioida olevan tarkoitettua enemmän kuin jos olisi kysytty murtovarkaudesta SurveyMetodiikka 2009 Seppo 23
24 Haastattelijan roolista Haastattelija on tässä henkilö, joka tiedon keruun hoitaa joko suoraan tai epäsuorasti. Haastattelijoita yhdessä surveyssä voi olla vain muutama mutta myös hyvin huomattava määrä. Jokin suhde otoskokoon haastattelijoiden määrällä kuitenkin on. Isommissa survey-instituuteissa on käyntihaastattelijaa ja jos otoskoko on esimerkiksi 10000, niin kullekin tulisi silloin haastateltavaa. Puhelin- tai muu kaukohaastattelu vie yleensä vähemmän aikaa haastateltavaa kohti kuin käyntihaastattelu. Haastattelijalla ei pitäisi olla vaikutusta itse tietoon, mutta tätä ei voi estää. Useissa survey-aineistoissa onkin haastattelijan koodi käytettävissä, joten voidaan myös analysoida ns. haastattelijavaikutusta. Suosittelen sen tutkimista mikäli tieto on käytettävissä. Joskus koodin takaa löytyy myös haastattelijan taustatietoa, kuten sukupuoli, ikä ja vaikkapa kokemus haastattelijana. Haastattelijoiden enemmistö useimmissa teollisuusmaissa on naisia, mutta on kulttuureja joissa nainen ei voi haastatella miestä ja toisaalta nainenkaan ei helposti voi mennä haastattelemaan naista, koska tämä ei ole perheen pää. Perheen pään kautta taas joissain kulttuureissa vastaukset vain annetaan. Surveyn onnistuminen vaatiikin näissä oloissa hyvin monitahoisen haastattelija- ja vastaajakokoonpanon eikä mitä tahansa kysymyksiä kannata edes harkita esitettävän SurveyMetodiikka 2009 Seppo 24
25 Lomake-esimerkki Oheinen taulukko on kopio F.M. Orkinin esitelmäkalvosta ISI:n (International Statistical Instituten) konferenssista Durbanissa Tulokset koskevat kahdella eri tavalla muotoiltuja kysymyksiä eli onko kaksi (puolesta tai vastaan) vai kolme (puolesta, vastaan ja siltä väliltä) vaihtoehtoa kysymyksessä? SurveyMetodiikka 2009 Seppo 25
26 Lomakkeen testaus ja vaikutus, Historiatietoisuus Suomessa esimerkki Kyösti Knuuttila (2009) Historiatietoisuus Suomessa -tutkimushankkeen esitutkimus toteutettiin lomakekyselynä. Kyselylomake postitettiin 1000 väestörekisteristä satunnaisesti poimitulle vuotiaalle Manner-Suomessa asuvalle vastaajalle viikolla 13 ( ). Ruotsinkielen äidinkielekseen ilmoittaneille (40 kpl) lähetettiin ruotsinkielinen kyselylomake ja muille suomenkielinen (960 kpl). Esitutkimuksen otoskoko valikoitui kompromissina aikataulun, tulosten tarkkuuden ja kustannusten välillä. Esitutkimuksen tavoitteena oli saada 200 vastausta eli 20 % vastausprosentti. Kyselylomakkeen palautti yhteensä 148 vastaajaa mennessä. Palautuneista lomakkeista 5 oli kokonaan tyhjiä ja yhden oli täyttänyt otokseen valitun henkilön puoliso. Nämä 6 lomaketta jätettiin pois kyselystä. Täten vastauksia kertyi yhteensä 142 eli todelliseksi vastausprosentiksi muodostui 14,2 %.
27 Lomakkeen testaus ja vaikutus, Historiatietoisuus Suomessa esimerkki 2 Kohdassa 1 "Mikä on historian merkitys Teille?" kysymys e. "tietoa, joka auttaa minua elämän ja muutoksien hallinnassa." osoittautui hankalaksi vastata. Vastaajista 35 % oli vastannut "ei samaa eikä eri mieltä" ja 8 % vastaajista ei ollut vastannut kohtaan lainkaan. Kysymystä tarkennettiin yksiselitteisemmäksi muotoon "Tietoa, joka auttaa minua ymmärtämään yhteiskunnan muutoksia. Kohdan 3 muotoilu "Juhlitteko Suomen itsenäisyyspäivää?" muutettiin muotoon "Vietättekö Suomen itsenäisyyspäivää?". Useampi vastaaja oli kommentoinut, että he eivät koe juhlivansa itsenäisyyspäivää, mutta katsovat esimerkiksi televisiosta Linnan juhlat ja polttavat kynttilät. Tämä muotoilu tavoittanee suuremman joukon vastaajia. Itsenäisyyspäivän viettoa koskeva kysymys siirrettiin järjestyksessä neljänneksi.
28 Lomakkeen testaus ja vaikutus, Historiatietoisuus Suomessa esimerkki 3 Kohdassa 2 "Oletteko viimeisen noin vuoden aikana pohdittiin vastausasteikon toimivuutta. Viisiasteinen vastausasteikko "en kertaakaan, kerran, 2-3 kertaa, 4-5 kertaa ja yli 5 kertaa" arvioitiin turhan tarkaksi ja hankalaksi vastata huomioiden kysymyksen aikarajauksen. Tämän johdosta kysymyksessä päätettiin käyttää neliportaista vastausasteikkoa "en kertaakaan, kerran, muutaman kerran, usein". Uusi vastausasteikko on lähempänä arkista tapaa ajatella viimeisen vuoden aikana tehtyä. Tulosten tulkinnan kannalta vastausten tarkkuus ymmärrettävästi hiukan laskee, mutta toisaalta voidaan pohtia kuinka luotettavia ovat tarkan lukumäärän ilmoittavat vastaukset tämäntapaisessa kysymyksessä. Kysymys h. "Presidentti Kekkosen suhteet Neuvostoliittoon olivat tarpeettoman läheiset." poistettiin päällekkäisenä kysymyksen g. "Presidentti Urho Kekkonen oli liian itsevaltainen" kanssa. Vahva korrelaatio muuttujien välillä vahvisti tulkinnan (korrelaatio=0,63).
29 Lomakkeen testaus ja vaikutus, Historiatietoisuus Suomessa esimerkki 4 Kysymys g. "Maahanmuuttajat ovat talouden kannalta ongelmallisia, koska heistä koituu tuntuvia menoja sosiaaliturvamäärärahoihin" muotoiltiin uudelleen "Maahanmuuttajista koituu liikaa menoja sosiaaliturvamäärärahoihin". Entinen kohta 14 "Mitä yksittäistä tapahtumaa tai kehityskulkua pidätte oman ikäluokkanne / sukupolvenne kannalta merkittävimpänä?" keräsi hyvin vastauksia, mutta useat vastaajat olivat luetelleet pitkähköjä listoja heidän mielestään merkittävistä tapahtumista. Kysymys ei myöskään tavoittanut parhaalla mahdollisella tavalla sukupolvien avainkokemuksia. Tämän johdosta kysymystä terävöitettiin muotoon "Nuoruusvuosien yhteiskunnallisten kokemusten ajatellaan vaikuttavan sukupolvien muotoutumiseen. Mitä yksittäistä tapahtumaa tai kehityskulkua pidätte oman sukupolvenne kannalta merkittävimpänä? Mainitkaa jokaiseen ainoastaan yksi tapahtuma." Vastausvaihtoehdot rajattiin a. "Suomessa" ja b. "muualla maailmassa"
30 Lomakenäkökohtia lisää Lomaketta suunniteltaessa on hyvä tehdä yleinen hahmotelma sen kokonaisuudesta. Kahdella seuraavalla sivulla on hahmotelma jonka teimme Eurooppalaisen uhritutkimuksen yleissuunnitteluvaiheessa. Siitä ilmenevät eri teemat ja niiden esitysjärjestys lomakkeessa. Voit tutkia onko nettilomakkeessa noudatettu tätä suunnitelmaa. Tuo hahmotelmahan tehtiin kaksi vuotta sitten. Toiseksi: ESS:n lomakkeessa on heti alkusivuilla kuvaus sen rakenteesta. Katso(taan) vaikkapa uusinta kierroksen 4 lomaketta; siitä myös tehtävä hetken kuluttua.
31 Draft Questionnaire 0_a
32 Draft Questionnaire 0_ b
33 Surveyaineiston Peruskäsitteistö 1 Aluksi otan käsitteen perusjoukko. Vaikka joskus se esitetään yksikäsitteisenä, sitä se ei ole. Mielestäni viisi eri perusjoukon käsitettä on jo poikkileikkaustutkimuksessa tarpeen: 1. Kiinnostusperusjoukko on karkea hahmotus tutkijan mielessä alkuvaiheessa olevasta perusjoukosta. Harvoin (paitsi jos joku on määritellyt sen) se on aluksi täsmällinen, mutta kun se on sitä, voimmekin määritellä 2.Tavoiteperusjoukon (joskus kohdeperusjoukko) mikä on jo tarkasti määritelty ja aikaan sidottu (vaikkapa kuun alku, vuoden loppu tai aikaväli) sekä realistinen. ESS:lle tämä on 15+ -vuotiaat, PISA:lle hieman 15 vuotta (tarkan vuoden aikana syntyneiden) täyttäneiden koululaisten joukko, Uhritutkimuksen pilotissa vuotiaat mutta varsinaisessa ei kuuluisi olla ylärajaa, Historiatutkimuksessa vuotiaat. Ikä on määriteltynä kenttätyön alun mukaan. Muut rajaukset hieman vaihtelevat. ESS:ssä ja Uhritutkimuksessa mukana ovat maassa asuvat kansalaisuudesta riippumatta. PISA:ssa suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulut ovat mukana. Historiatutkimuksessa päädyttäneen jättämään muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset pois.. Miksihän? SurveyMetodiikka 2009 Seppo 33
34 Surveyaineiston Peruskäsitteistö 2 Jotta tavoiteperusjoukko saataisiin koottua, on oltava 3. Kehikkoperusjoukko, josta poimitaan kaikki tai osa haluttua tiedustelua varten. Jos käytetään otosta, puhutaan myös otantakehikosta. Kehikkoperusjoukon yksikkö voi olla esimerkiksi henkilö, yritys, kunta, muu alue, kotitalous tai aikaväli. Se ei aina ole saatavissa tiedustelun ajankohdalta, vaan jossain määrin aikaisemmalta mistä aiheutuu kiusaa (katsotaan myöhemmin). Kehikkoja voi olla useitakin, kuten PISA:ssa jossa ensin tarvitaan koulujen kehikko ja myöhemmin oppilaiden kehikko. Koulutietojen (ml. oppilasmäärätiedot) pieni epätarkkuus ei haittaa paljoa mutta jollei valittujen koulujen oppilastietoja saada kunnolla, tilanne on hankala. Näin ei yleensä ole ja voidaankin uskoa että oppilaskehikko on ainakin Suomessa hyvin ajantasainen. Uhritutkimuksessa kehikkoperusjoukko luodaan Väestörekisteristä heinäkuun 2009 lopun mukaisena. Se ei takaa että kaikki väestötieto olisi harhatonta. Historiatutkimuksen kehikko luodaan samasta pohjasta. ESS-otosten perusidea on sama Suomessa mutta monessa maassa käytetään aluekehikkoja aluksi ja henkilöiden valinnassa paikallisia tietoja SurveyMetodiikka 2009 Seppo 34
35 Surveyaineiston Peruskäsitteistö 3 Koska kehikko usein muuttuu tiedustelun ajankohtaan mennessä, tarvitaan 4. Päivitetty kehikkoperusjoukko, jota käytetään estimoinnissa. Valitettavan harvoin tutkija muodostaa tällaisen perusjoukon. Pääsyy on luonnollinen: sellaisen hankkiminen on monesti vaikeata, jopa mahdotonta. Toisaalta tämän puuttuminen ei aina haittaa yhtä paljon, ei ainakaan ihmisiä koskevissa tutkimuksissa; yritystiedusteluissa tämän perusjoukon puuttuminen voi vaikuttaa tuloksiin paljon. Vaikkei kehikkoa päivitettäisi, on tutkijan syytä arvioida mitä harhaa vanha kehikko voi tuloksiin aiheuttaa. Lopulta keräämme itse aineiston ja saamme toivon mukaan mahdollisimman paljon tavoiteperusjoukkoa muistuttavan 5. Tutkimusperusjoukon SurveyMetodiikka 2009 Seppo 35
36 Surveyaineiston Peruskäsitteistö 4 On hyvä huomata, että jos kehikon ja tavoiteperusjoukon yksiköt ovat samoja tilanne on helpompi kuin tilanteessa jossa ne eivät ole samoja. PISA:ssa ensimmäisen asteen kehikkoyksiköt = koulut eivät ole oppilasaineistossa siis tutkittavia yksiköitä eli oppilaita, mutta PISA:n koulututkimuksessa ne ovat. Suomen ESS:ssä kehikossa on saatavissa 15+ -vuotiaat Suomessa asuvat, mutta useimmissa muissa maissa ensimmäisenä kehikkona ovat maantieteelliset pienalueet. Vasta näistä sopivien tultua valituksi lähestytään itse vastaajakandidaatteja. Muutamissa maissa tämä tapahtuu suoraan mutta hyvin monissa seuraavana kehikkona ovat valittujen pienalueiden osoitteet tai kotitaloudet. Kolmas kehikko on sitten periaatteessa helppo koska se koskee valitun osoitteen tai kotitalouden 15+ -vuotiaita henkilöitä. Irakin kuolleisuustutkimuskin vastaa viimeksi mainittua mutta kotitalouden sisältä ei valita enää kehikkoa vaan tutkimus koskee kaikkia kotitalouden jäseniä tutkimusajanjaksolta (katso datasta mikä on aikaväli) SurveyMetodiikka 2009 Seppo 36
37 Surveyaineiston Peruskäsitteistö 5 Mikäli kaikki periaatteessa täsmälliset perusjoukot eli neljä viimeistä kattavat saman joukon, ei kehikko-ongelmia esiinny. Mutta huonommassa tilanteessa voimme vertailemalla eritellä erilaisia virhetekijöitä: - alipeittävyys (alipeitto): yksiköt jotka kuuluvat tavoiteperusjoukkoon mutta joita ei tavoiteta - ylipeittävyys (ylipeitto): yksiköt jotka eivät kuulu tavoiteperusjoukkoon mutta jotka on poimittu aineistoon. - luokitteluvirheet kehikon osalta: voivat aiheuttaa ylipeittoa ja alipeittoa ja virheitä aineistoon (voidaan havaita ja korjatakin). Jos tutkimus(perus)joukko ei sisällä kaikkia tavoiteperusjoukkoon kuuluvia poimittuja yksiköitä, on kyse yksikkövastauskadosta, mikä on hyvin hankala ongelma nykypäivän surveyssä. Tämä on osa puuttuvuutta. Myös alipeitto on puuttuvuutta. Osittainen vastauksen puuttuminen (muuttujakohtainen puuttuvuus) on erävastauskatoa mikäli tieto halutaan. On myös hyväksyttävää puuttuvuutta. Mitä? SurveyMetodiikka 2009 Seppo 37
38 Surveyaineiston Peruskäsitteistö 6 Alipeittoa eli syntyneitä tai muuten uusia tapauksia tai luokitteluvirheellisiä tapauksia ei normaalitilanteessa voida yksikkötasolla havaita tiedustelun kehikkoa muodostettaessa, muutenhan nämä yksiköt sisällytettäisiin kehikkoperusjoukkoon. Ylipeitto voidaan havaita tiedusteluun valittujen yksiköiden osalta jos nämä tapaukset tavoitetaan tai saadaan tieto niistä muuta kautta, vaikkapa rekistereistä. Kyseessä ovat siis kuolleet tai toimintansa lopettaneet yksiköt, toiseen perusjoukkoon muuttaneet tai luokitteluvirheelliset kehikkoperusjoukon tapaukset. Otokseen sisällytettyjen osalta ylipeitto pitäisi voida aina saada selville (havaittu ylipeitto). Sen sijaan kehikkotason tai tiedustelussa tavoittamattomien osalta ylipeitto voi jäädä havaitsemattomaksi. Tässäkin tapauksessa sen laajuus pitäisi jälkikäteen arvioida ja vastaavasti sen vaikutukset itse tuloksiin. Jos kaikkia tiedusteluun valittuja ei tavoiteta, eikä muuta ulkopuolista tietoa ole käytettävissä, jääkin epäselväksi ovatko nämä tapaukset ylipeittoa vai vastauskatoa SurveyMetodiikka 2009 Seppo 38
39 Surveyaineiston Peruskäsitteistö 6 Kehikko- ja tavoiteperusjoukko sekä otos Tavoiteperusjoukko Kehikkoperusjoukko Alipeitto Ylipeitto Otos Tästä puuttuu kiinnostusperusjoukko, jonka koko voi olla isompi kuin mikään yllä olevista tai suppeampi SurveyMetodiikka 2009 Seppo 39
40 Surveyaineiston Peruskäsitteistö 7 Edellä survey oli yksitasoinen. Jos tiedustelu on useampitasoinen eli tutkimusyksiköitä on hierarkkisesti useampia, voi hyvinkin olla niin, että vastaus saadaan ylemmältä tasolta, esimerkiksi perheen tai palvelusyksikön tasolta, mutta yksi tai useampi vastaus jää puuttumaan seuraavaksi alemmalta tasolta, esimerkiksi koskien perheen jäseniä tai palveluyksikön työntekijöitä tai asiakkaita. Vastaavasti voidaan puhua ensimmäisen ja toisen asteen tai tason vastauskadosta. Vielä erityisempi on tilanne jos vastauskadon tarkemmaksi tutkimiseksi on päätetty ottaa (osa)otos vastaamattomista ja tiedustella näiltä joitakin avainkysymyksiä tai kenties koko lomakkeisto mutta käyttäen parempaa tiedustelumenetelmää kuin aikaisemmassa vaiheessa (esim. jos perustiedustelu on postitiedustelu, tämä erityistiedustelu voidaan hoitaa käyntihaastatteluin). Tällöin on kyseessä kaksivaiheinen surveytutkimus. Kaksivaiheinen tutkimus voidaan tehdä myös muista syistä, esimerkiksi tekemällä suppea tiedustelu isolle joukolle ja samalla kartoittaa ilmiötä karkeasti, ja toisessa vaiheessa laajempi tiedustelu suppealle joukolle, jonka otos voi olla kohdennettu tutkimuksen päätavoitteiden mukaan SurveyMetodiikka 2009 Seppo 40
41 Otospohjaisen surveyaineiston kuvaus 1 Esitän kuviosarjan, joka havainnollistaa poikkileikkausaineistoa, ns. mikrotiedostoa eli poimintatason yksiköihin perustuvaa tiedostoa. Tämä tiedosto tai havaintomatriisi on myös vain yksitasoinen eli tältäkin osin yksinkertaistettu. Mittasuhteet eivät vastaa todellisuutta esimerkiksi siinä mielessä, että poimittu otos olisi kuvion mukaisen suuri. Tämä kuvasarja on tietynlainen yhteenveto käsitteistä joita datan luomisessa ja puhdistamisessa tarvitaan. Tarkempi kuvaus useimmista niistä tulee kuitenkin esille vasta kurssin muissa osissa. Katso siinä vaiheessa aina välillä näitä kohtia SurveyMetodiikka 2009 Seppo 41
42 Otospohjaisen surveyaineiston kuvaus 2 Aloitan yksinkertaisimmasta mahdollisesta tiedostotyypistä, jossa on onnistuttu keräämään koko perusjoukon tiedot kaikille muuttujille. Mahdollisesti on myös muista lähteistä kerätty lisämuuttujia X. Tilastollisen poikkileikkausmikrotiedoston yleinen hahmo Tilastoykköt N 1 i Tunnistimet - poikittainen - pitkittäinen - suojattu X -Muuttujat Muualta kerätyt muuttujat Y -Muuttujat (tulosmuuttujat) Monia tyyppejä ml. - erot skaalauksessa - avainmuuttujat ja muut Esimerkiksi: väestö rekisteristä heinäkuun lopussa. Lisämuuttuja koulutus poimittu tutkintorekisteristä ja verorekisteristä verotettu tulo. Symbolit: N = perusjoukon koko SurveyMetodiikka 2009 Seppo 42
43 Otospohjaisen surveyaineiston kuvaus 3 Jos kuitenkin on toteutettu otossurvey (joistakin osista voi olla otettu kaikkikin mukaan) ja vastausten saamisen jälkeen on vastanneet ja ylipeitto määritelty, saadaan seuraavan kaavion mukainen tiedosto. Tähän on luotu käytettyyn otanta-asetelmaan perustuva ns. asetelmapaino brutto-otokselle. Tilastollisen poikkileikkausmikrotiedoston yleinen hahmo Tilastoykköt -N(D) -n(d) 1 Tunnistimet - poikittainen - pitkittäinen - suojattu - muut ulkoiset apumuuttujat Kehikko- Ylipeitto X -Muuttujat -otoksen poimintaan Y -Muuttujat (tulosmuuttujat) Monia tyyppejä ml. - erot skaalauksessa - avainmuuttujat ja muut Otosylipeitto Otos- ja muut Painot - asetelmapaino i r n Yksikkövastauskato N Symbolit: Ei sisällytetty otossurveyhin r = vastaajien määrä; N(D)ja n(d) = ylipeiton suuruus kehikossa ja poimitussa otoksessa n = lopullinen hyväksytty otoskoko (ilman ylipeittoa), SurveyMetodiikka 2009 Seppo 43
44 Otospohjaisen surveyaineiston kuvaus 4 Tämän jälkeen aineistoa tutkitaan lisää ja muun muassa määritellään erävastauskato sekä pyritään löytämään tilastollisella editoinnilla virheet. Lisäksi vastaajille lasketaan ns. peruspaino, jossa on otanta-asetelman lisäksi huomioitu puuttuvuus eli ylipeitto, vastauskato ja muu puuttuvuus. Tilastollisen poikkileikkausmikrotiedoston yleinen hahmo Tilastoykköt -N(D) -n(d) 1 Tunnistimet - poikittainen -otoksen - pitkittäinen poimintaan - suojattu Ylipeitto X -Muuttujat Y -Muuttujat (tulosmuuttujat) Monia tyyppejä ml. - erot skaalauksessa - avainmuuttujat ja muut Otosylipeitto Otos- ja muut Painot - asetelmapaino - peruspaino n i r - muut ulkoiset apumuuttujat Kehikko- Erävastauskato Virheitä löydetty Yksikkövastauskato N Ei sisällytetty otossurveyhin SurveyMetodiikka 2009 Seppo 44
45 Otospohjaisen surveyaineiston kuvaus 5 Tässä vaiheessa on kehikkoperusjoukko päivitetty ja joitakin tietojakin alipeitosta saatu kasaan. Tämä ei ole ehkä kovin realistinen mutta ainakin on hahmotettu alipeiton suuruutta jossain määrin. Samaan aikaan on tehty kaikki voitava virheiden poistamiseksi sekä erävastauskadon ja muun puuttuvuuden imputoimiseksi ja lisäksi on luotu aikaisempaa paremmat otospainot, joita kutsutaan adjustoiduiksi painoiksi. Tilastollisen poikkileikkausmikrotiedoston yleinen hahmo Tilastoykköt -N(D) -n(d) 1 Tunnistimet - poikittainen - pitkittäinen - suojattu Ylipeitto X -Muuttujat -otoksen poimintaan Y -Muuttujat (tulosmuuttujat) Monia tyyppejä ml. - erot skaalauksessa - avainmuuttujat ja muut - lippumuuttujat (luonne, imputoitu, tietosuojattu, alustava, lopullinen,...) Otosylipeitto Otos- ja muut Painot - asetelmapaino - peruspaino - adjustoitu paino - vertailupaino i - muut ulkoiset apumuuttujat Kehikko- Imputoituja r n Yksikkövastauskato N(real) N(true) Symbolit: Alipeitto Ei sisällytetty otossurveyhin r = vastaajien määrä; N(D) ja n(d) = ylipeiton suuruus kehikossa ja poimitussa otoksessa n = lopullinen hyväksytty otoskoko (ilman ylipeittoa), N = perusjoukon koko (true = tavoiteperusjoukolle, real = kehikkoperusjoukolle); SurveyMetodiikka 2009 Seppo 45
46 Otospohjaisen surveyaineiston kuvaus 6 Tiedostoa voidaan laajentaa erityistilanteisiin, kuten jos - on poimittu otos vastaamattomista laadun tutkimiseksi ja painotuksen parantamiseksi - jos otos on jaettu osiin, kuten uhritutkimuksessa jossa on kolme otosta eli puhelin-, käynti- ja nettikysely - jos on toteutettu kaksivaiheinen kysely vaikkapa siten että vastanneilta on toisessa vaiheessa kyselty uusia asioita. Kokeile muodostaa kuvio jostakin tällaisesta tilanteesta. Seuraavalla sivulla on uusin kehitelmäni ihanteellisesta tiedostosta jossa eivät ole mukana Y-muuttujat (mutta ne siis liitetään tähän aineistoon) eivätkä painot. Tätä kutsun otantatiedostoksi. Esimerkki on höystetty konkreettisilla muuttujilla. Käyttötiedostona edellinen tai sen muunnelma ei ole paras mutta toki voidaan tuotakin käyttää. Mikä olisi sopiva käyttötiedosto? SurveyMetodiikka 2009 Seppo 46
47 Exemplary sampling data SAS file for a survey of peoples Identity Sampling design variables Fieldwork Other Auxiliary variables Mode and outcome External Internal SurveyMetodiikka 2009 Seppo 47
48 Käsitteiden lisätarkasteluja 1 Tunnisteet: Perustunnus (henkilötunnus, yritystunnus, organisaatiotunnus, kuntatunnus), jota käytetään tiedonkeruussa, on joskus herkkä tieto eikä sitä anneta kenelle tahansa. Sen vuoksi voidaan muodostaa uusi, tietosuojattu tunnus, esimerkiksi sopivan satunnaisprosessin kautta. Pitkittäis- ja paneliaineistoissa tarvitaan myös pitkittäistunnus (ellei aikaisempi tunnus riitä), mikä on erityisesti yritys- ja muiden ryväsyksiköiden yhteydessä hyvinkin hankala eikä yksikäsitteinen. Varsinaisia muuttujia tilastoaineistossa on kahta tyyppiä, ns. X- muuttujia eli apu- tai lisämuuttujia ja Y-muuttujia eli tulos- tai tutkimusmuuttujia Toki X-muuttujiakin voi käyttää tulosmuuttujina. Y-muuttujien erikoistapauksina ovat kuviossa ns. lippumuuttujat joilla kerrotaan aineiston ja eri muuttujien ominaisuuksista, jolleivät ne muuten ilmene valistuneelle lukijalle. Esimerkiksi, että arvo on imputoitu, epävarma, korjattu, ennustettu tai karkea arvio SurveyMetodiikka 2009 Seppo 48
49 Käsitteiden lisätarkasteluja 2 Painomuuttujien osasto, joiden rakentamisen vaihe (tavallisin) esitettiin edellä olevissa kuvioissa. Tätä ei tarvita jos koko perusjoukko on mukana aineistossa (tai voidaan ajatella että painot ovat =1). Painomuuttuja on tietysti välttämätön kaikissa otossurveyssä, jossa tapauksessa voidaan muodostaa aineistoon yksi tai useampia (huonompia ja parempia) ns. otospainoja. Niitä käytetään kaikessa analyysissä. Kehikkotietoja käyttäen luodaan ensimmäinen otospaino, asetelmapaino, mitä voi käyttää estimoitaessa brutto-otoksen tietoja eli X-muuttujia. Kun aineisto saadaan koottua, on mahdollista luoda ensiksi otanta-asetelman ja saatuun aineistoon perustuva uusi paino, jota kutsun peruspainoksi tai perusotospainoksi, mitä käytetään estimoitaessa vastaajien tiedoista. Jos on käytettävissä muutakin tietoa kuin alkuperäisen kehikon tiedot (katso esittämääni huipputason tiedostoa otantatiedostosta), niin mahdollista luoda parempia, oikaistuja tai adjustoituja otospainoja. Toki näin tulisi aina tehdäkin vaikkei niiden vaikutus tuloksiin olisikaan olennainen SurveyMetodiikka 2009 Seppo 49
50 Käsitteiden lisätarkasteluja 3 Aineisto on jokseenkin hyödytön ilman pätevää metadataa ja sen hyötyä lisää myös hyvä paradata. Metadata (lippumuuttujat oli jo edellä esimerkki tästä) kertoo mitä data on, kattaen tiedon kaikista datan keruuvaiheista (lomake, sen laatutestaukset, otanta, aineiston muokkaus jne.) siihen miten muuttujat on nimetty ja koodattu. Paradata antaa lisätietoa esimerkiksi aineiston keruusta, kuten tietoa haastattelijasta, haastattelun ajasta ja kestosta ja haastattelijan merkinnöistä haastattelusta. Tätä voi myös analysoida. Katso ESS:n tiedostosta minkälaista paradataa sieltä löytyy. Samalla katso myös sen metadatan piirteet. Ja arvioi niiden laatua. Omasta mielestäni laatu on korkea. Hyvin toteutetuissa surveyssä on lisäksi taustadataa, koskien esimerkiksi surveyn kenttätyöajan tapahtumia tai ilmapiiriä, jopa sääoloja SurveyMetodiikka 2009 Seppo 50
51 Miltä surveynäkymät vaikuttavat alun ja käsiteosan jälkeen? SurveyMetodiikka 2009 Seppo 51
52 Tehtäväosio edeltävästä aineistosta: Tehdään ohjatusti harjoituksissa mutta voit tehdä omissa oloissasi missä tapauksessa toimitat vastauksesi sähköpostilla. Kurssin nettisivulla on kaksi Irakin kuolleisuustutkimuksen dataa sekä osa Suomen PISA 2006 dataa. (i) Selosta kaikkien datojen muuttujien luonne edellä esitetyillä käsitteillä. (ii) Minkälaisia parannuksia ehdottaisit datojen kuvaukseen? (iii) Tutki ESS4:n lomaketta (hae netistä) ja etsi sieltä ainakin neljä kiinnostavaa kysymystä siten että kiinnostus on määritelty kysymyksen muotoilun ja/tai aiheen mukaan. Kiinnostavista aiheista ajetaan kun data tulevat syyskuun lopulla tuloksia SurveyMetodiikka 2009 Seppo 52
53 Käsitteiden lisätarkasteluja: Paneliaineisto 1 (i) Retrospektiivinen tutkimus (paneli) Tässä aineisto tuotetaan jälkikäteen kysymällä tietoja vastaajien menneestä historiasta, yleensä määrävälein kuten vuosittain. Ongelmana on muun muassa muistin pettäminen, josta syystä menneitä muistoja voidaan kullata tai päinvastoin mustamaalata. Retrospektiivinen näkökulma on kuitenkin erittäin yleinen, koska surveyllä on käyttökelpoista kysellä edeltävistä ajoista. Esimerkiksi uhritutkimuksissa kysytään uhriksi joutumisesta hyvinkin erilaisilla taaksepäin suuntautuvilla ajanjaksoilla. Joissain muissa kysytään vain yhdeltä periodilta, kuten viikolta, kuukaudelta, vuodelta. Kysymyslomakkeiden suunnittelijan olisi hyvä löytää mahdollisimman oikean pituinen edeltävä periodi (viiteaikaväli) siten, että estimaatti itse olisi luotettava ja että muistivirhe olisi mahdollisimman pieni SurveyMetodiikka 2009 Seppo 53
54 Käsitteiden lisätarkasteluja: Paneliaineisto 2 Vaikka retrospektiivisen tutkimusasetelman viiteaikavälit onnistuttaisiinkin saamaan hyviksi tai vaikka vieläpä tutkimus käyttäisi faktatietoa esimerkiksi rekistereistä, tämä lähestymistapa ei ole ongelmaton. Syynä on, että alkuperusjoukko voi olla harhainen tutkimusasetelman kannalta, sillä retrospektiivisessa tutkimuksessa on myös aineisto harhautunut, koska se kerätään joukosta jotka ovat eräänä ajankohtana käytettävissä. Siten kiinnostavia ja ilmiön kannalta tärkeitä yksiköitä voi olla mukana epäedustavasti. (ii) Prospektiivinen eli eteenpäin suuntautuva paneli eli seurantatutkimus Puhdas tai jatkuva paneli tai kohorttitutkimus, jolloin tiettyä aluksi valittua joukkoa seurataan tietty aika. Aineisto yleensä supistuu joko ylipeiton (panelikuoleman) tai vastauskadon johdosta. Tämä johtaa sitä jännittävämpiin tilanteisiin mitä monimutkaisempi on tutkittava ja seurattava yksikkö SurveyMetodiikka 2009 Seppo 54
55 Käsitteiden lisätarkasteluja: Paneliaineisto 2 Rotatoiva paneli, jolloin aineistoa täydennetään määrävälein ja osa alkuperäisistä vapautetaan. Tämän strategian tarkoitus on että aineistosta voitaisiin kohtuullisesti estimoida sekä poikkileikkaus- että muutostietoja. Edellisten sekoitus (sekapaneli), jolloin toisaalta seurataan tiettyä joukkoa ja toisaalta poimitaan riippumaton rinnakkaisaineisto, jolloin jälkimmäisestä saadaan poikkileikkaustiedot luotettavasti ja edellisestä muutostiedot. Kaikista näistä voidaan muodostaa tasapainotettu paneli, jolloin mukaan hyväksytään vain ne joista on tietoja jokaiselta ajankohdalta. Vastaavasti muut panelit ovat tasapainottamattomia SurveyMetodiikka 2009 Seppo 55
56 Nämä kuvaavat paneleja. Selosta minkälaisia SurveyMetodiikka 2009 Seppo 56
Helsingin yliopisto, Syksy 2009 Seppo Laaksonen
Surveymetodiikka Helsingin yliopisto, Syksy 2009 Seppo Laaksonen Tämän materiaalin copyright on tekijän. Sitä voi käyttää asianmukaisella viittauksella (sivut jos tarkempi viittaus on tarpeen): Laaksonen,
LisätiedotSurveymetodiikka Helsingin yliopisto, Syksy 2013 Seppo Laaksonen
Surveymetodiikka Helsingin yliopisto, Syksy 2013 Seppo Laaksonen Tämän materiaalin copyright on tekijän. Sitä voi käyttää asianmukaisella viittauksella (sivut jos tarkempi viittaus on tarpeen). Laajempi
LisätiedotSosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät, kevät 2012 Jakso 2: Päivä 1 Seppo Laaksonen
Sosiaalitutkimuksen tilastolliset menetelmät, kevät 2012 Jakso 2: Päivä 1 Seppo Laaksonen SOTU TIME 2012 Surveymetodiikka _ Seppo 1 Jakso 2. Surveymetodiikkaa aineiston keruusta sen puhdistamiseen Otsakkeessa
LisätiedotPainotusmenetelmät survey-datalle Helsingin yliopiston lyhytkurssi, kevät 2009 Seppo Laaksonen
Painotusmenetelmät survey-datalle Helsingin yliopiston lyhytkurssi, kevät 2009 Seppo Laaksonen Luennot ja harjoitukset kolmena peräkkäisenä keskiviikkona klo 16-19 alkaen 28.1.2009. Monina välipäivinä
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotSurveymetodiikka Helsingin yliopisto, Syksy 2011 Seppo Laaksonen
Surveymetodiikka Helsingin yliopisto, Syksy 2011 Seppo Laaksonen Tämän materiaalin copyright on tekijän. Sitä voi käyttää asianmukaisella viittauksella (sivut jos tarkempi viittaus on tarpeen). Laajempi
LisätiedotWebropol-kyselyt. Tarja Heikkilä
Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.
LisätiedotMittariston laatiminen laatutyöhön
Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen
LisätiedotImputoi puuttuvat kohdat
Imputoi puuttuvat kohdat Imputointi tarkoittaa tai määritellyn tiedon paikkaamista sellaisella korvikearvolla joka estimaatin laatua verrattuna siihen mikä saataisiin ilman eli jättämällä tuo tieto käsittelystä
LisätiedotKysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015
Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Lomakkeet ovat kiinteä osa ihmisten ja yritysten arkea ei aina juhlaa Surveyn tietopohja, toimijat MUISTIO ja keskeiset
LisätiedotTehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.
Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.
LisätiedotTiedonkeruu ja lomakesuunnittelu
Tiedonkeruu ja lomakesuunnittelu Tämä vaihe on ratkaisevan tärkeä sekä validiteetin että reliabiliteetin kannalta. Kerättävän tiedon tulisi siis mitata oikein haluttua asiaa (validiteetti) ja toisaalta
LisätiedotOtannasta ja mittaamisesta
Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,
LisätiedotDnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014
Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Hankinta: LIIKKUMISTUTKIMUS 2014, Dnro 92/07/70/702/2014 Tässä Liikkumistutkimus 2014:n tekoa koskevaan tarjouspyyntöömme Dnro 92/07/70/702/2014 esitetyt kysymykset ja niihin
LisätiedotKyselylomakkeiden käyttötapoja:
Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset
LisätiedotKuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää
Kuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää Case New Coke Vuonna 1985 Coca-Cola Company päätti tuoda markkinoille uuden kolajuoman New Cola Makeampi versio perinteisestä Coca Colasta
LisätiedotOHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus
OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotLuentotesti 3. Kun tutkimuksen kävelynopeustietoja analysoidaan, onko näiden tutkittavien aiheuttama kato
Tehtävä 1 Osana laajempaa tutkimusprojektia mitattiin kävelynopeutta yli 80-vuotiaita tutkittavia. Osalla tutkittavista oli lääkärintarkastuksen yhteydessä annettu kielto osallistua fyysistä rasitusta
LisätiedotTutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen
Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen 29.10.2009 Survey aineistot (lomaketutkimukset) Kyselyaineistot posti(kirje)kysely informoitu kysely tietokoneavusteinen
LisätiedotOLESKELUKORTTIHAKEMUS Unionin kansalaisen perheenjäsen tai muu omainen, joka ei itse ole unionin kansalainen (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia)
EU_KORTTI 1 OLESKELUKORTTIHAKEMUS Unionin kansalaisen perheenjäsen tai muu omainen, joka ei itse ole unionin kansalainen (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia) Haen oleskelukorttia Haen pysyvää oleskelukorttia
LisätiedotMielipidemittaus maailman muutoksen kuvaajana
Mielipidemittaus maailman muutoksen kuvaajana Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimusseminaari 8..017 Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi @hanna_wass Esityksen
LisätiedotTentti erilaiset kysymystyypit
Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotYLEISKUVA - Kysymykset
INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotEU-rikosuhritutkimus (Turvallisuus Suomessa) - pilottitutkimus. Vastauskato ja painotus Jenni Nikula 24.2.2010
(Turvallisuus Suomessa) - pilottitutkimus Vastauskato ja painotus Jenni Nikula 24.2.2010 Tutkimuksen tausta Eurostatin / Euroopan komission rahoittama hanke, jossa eurooppalaisten asiantuntijoiden yhdessä
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN KANSALAISEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖINTI (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia)
EU_REK 1 EUROOPAN UNIONIN KANSALAISEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖINTI (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia) Haen oleskeluoikeuden rekisteröintiä Koskee myös Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaisia (UlkL
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2018 Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio Heikki Miettinen & Jarno Parviainen
Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio 1..1 Heikki Miettinen & Jarno Parviainen 1 Johdanto 2 Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
LisätiedotPohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake
NOSACQ-FI-08 Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella ja
LisätiedotKVANTITATIIVINEN TUTKIMUS
KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti
LisätiedotMenetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.
Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.2009 Tietosuoja - lähtökohdat! Periaatteena on estää yksiköiden suora
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista
LisätiedotLIITE. komission täytäntöönpanoasetus (EU)
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2017 C(2017) 3397 final ANNEX 1 LIITE komission täytäntöönpanoasetus (EU) väestö- ja asuntolaskennoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 763/2008
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu
Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman
LisätiedotSuvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto 2013
Palaute Palaute työkalulla opettaja voi rakentaa kyselyn, johon opiskelijat vastaavat joko anonyymisti tai nimellään. Opettaja voi tarkastella vastauksia koosteena tai yksitellen. Asetukset Nimeä palaute
LisätiedotSurveymetodiikka Helsingin yliopisto, Syksy 2012 Seppo Laaksonen
Surveymetodiikka Helsingin yliopisto, Syksy 2012 Seppo Laaksonen Tämän materiaalin copyright on tekijän. Sitä voi käyttää asianmukaisella viittauksella (sivut jos tarkempi viittaus on tarpeen). Laajempi
LisätiedotEuropean Social Survey Miten tiedot kerättiin? Marko Ylitalo Metodifestivaalit, Tampere
European Social Survey Miten tiedot kerättiin? Marko Ylitalo 19.8.2015 Metodifestivaalit, Tampere Mikä European Social Survey on? - ESS on haastattelututkimus, jossa mitataan systemaattisesti arvoja, asenteita
LisätiedotGoogle Forms kyselyiden teko-ohje
Google Forms kyselyiden teko-ohje 1 Ohje on vielä raakile. Netissä (https://mervi2016.wordpress.com/google-forms/) Kirjaudu Google Formsiin luoduilla tunnuksillasi osoitteessa: https://www.google.com/forms/
LisätiedotSosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet
Lisätiedot806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.
806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ
LisätiedotUlkoilututkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi, LVVI2 -tutkimus
Ulkoilututkimus 2008-2011 Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi, LVVI2 -tutkimus Kalastamassa kalastajia ulkoilutilastojen aineiston esittely Kehittämispäällikkö Vesa Virtanen, Tilastokeskus
LisätiedotRodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi
Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Miten lähteä liikkeelle? Suunnittelu Tietojen keruusta sopiminen rotuyhdistyksessä Sitouttaminen Tiedottaminen Tekninen toteutus Suunnittelu
LisätiedotO2: Psykografinen profilointityökalu
Beyond Retirement A Migrant Integration Resource [BRAMIR] O2: Psykografinen profilointityökalu Laatinut E-Seniors Syyskuu 2017 Projektin nimi: Projektin lyhenne: Projektin nro: Beyond Retirement A Migrant
Lisätiedotb) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.
Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos
Lisätiedot1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono
1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotSuvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto 2012
Palaute Palaute työkalulla opettaja voi rakentaa kyselyn, johon opiskelijat vastaavat joko anonyymisti tai nimellään. Opettaja voi tarkastella vastauksia koosteena tai yksitellen. Asetukset Nimeä palaute
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen
LisätiedotESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1
ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen
LisätiedotRastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta
Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät
LisätiedotEditointi ja imputointi, outlierien käsittely Seppo Lokakuu 2011
Editointi ja imputointi, outlierien käsittely Seppo Lokakuu 2011 Tilastollisen editoinnin keskeisiä tehtäviä ovat: Arvioida ja kehittää surveyn tuotantoprosessia, oppien virheistä ja puutteista sekä seuraten
LisätiedotMa Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.
Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean
LisätiedotHarjoitukset 4 : Paneelidata (Palautus )
31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 4 : Paneelidata (Palautus 7.3.2017) Tämän harjoituskerran tarkoitus on perehtyä
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotTurvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö
Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut
LisätiedotMetsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015
Metsäpirtin multa Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority 2 Helsingin
LisätiedotTurvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö
Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi
LisätiedotTentti erilaiset kysymystyypit
Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset
LisätiedotKevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe
120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7
LisätiedotJoukot. Georg Cantor ( )
Joukot Matematiikassa on pyrkimys määritellä monimutkaiset asiat täsmällisesti yksinkertaisempien asioiden avulla. Tarvitaan jokin lähtökohta, muutama yleisesti hyväksytty ja ymmärretty käsite, joista
Lisätiedot+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN
PK2_plus 1 *1439901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle Suomen kansalainen, jonka ulkomaalainen puoliso hakee ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen
LisätiedotKyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2
Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen
LisätiedotMonitasomallit koulututkimuksessa
Metodifestivaali 9.5.009 Monitasomallit koulututkimuksessa Mitä ihmettä? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 009 1 Tilastollisten analyysien lähtökohta: Perusjoukolla on luonnollinen
LisätiedotSAS-ohjelmiston perusteet 2010
SAS-ohjelmiston perusteet 2010 Luentorunko/päiväkirja Ari Virtanen 11.1.10 päivitetään luentojen edetessä Ilmoitusasioita Opintojakso suoritustapana on aktiivinen osallistuminen harjoituksiin ja harjoitustehtävien
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja
LisätiedotEI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?
POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
LisätiedotLapsiuhritutkimus - arat aiheet kyselytutkimuksissa Noora Ellonen Tutkija Poliisiammattikorkeakoulu
Lapsiuhritutkimus - arat aiheet kyselytutkimuksissa 31.10.2008 Noora Ellonen Tutkija Poliisiammattikorkeakoulu noora.ellonen@poliisi.fi Lapsiuhritutkimus Sisäasiainministeriön poliisiosaston rahoittama
Lisätiedot+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN
PK2_plus 1 *1439901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle Suomen kansalainen, jonka ulkomaalainen puoliso hakee ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä
LisätiedotAineiston keruun suunnittelu ja toteutus. Tero Vahlberg
Aineiston keruun suunnittelu ja toteutus Tero Vahlberg Tutkimuksen vaiheet 1. Tutkimusongelma syntyy 2. Tutkimuksen suunnittelua 3. Havaintoaineiston hankinta 4. Tietojen talletus, muokkaus ja tarkastaminen
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotEpävarmuuden hallinta bootstrap-menetelmillä
1/17 Epävarmuuden hallinta bootstrap-menetelmillä Esimerkkinä taloudellinen arviointi Jaakko Nevalainen Tampereen yliopisto Metodifestivaalit 2015 2/17 Sisältö 1 Johdanto 2 Tavanomainen bootstrap Bootstrap-menettelyn
LisätiedotPro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä
Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen
LisätiedotHyvinvointikyselyjen toteuttaminen sähköisesti oppilaitoksissa
Hyvinvointikyselyjen toteuttaminen sähköisesti oppilaitoksissa - Ohjeet ryhmien ja luokkien hyvinvointikyselyjen toteuttamiseen sähköisesti - Toimintamalli kehitetty osana pääkaupunkiseudun LAPE-hanketta
LisätiedotYHTEYSTIETOJEN HAKU. Automaattihaku. Manuaalihaku
1 (5) YHTEYSTIETOJEN HAKU Ennen haastattelujen aloittamista kaikille kohdehenkilöille pyritään löytämään puhelinnumerot. Otokseen tuodaan valmiiksi keskitetyllä puhelinnumerohaulla löydetyt numerot. Haastattelijat
Lisätiedothuoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.
ETUSIVU Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotSuomen MarkkinointiTutkimusSeura 10.5.2010 Ilkka Rainio
Suomen MarkkinointiTutkimusSeura 10.5.2010 Ilkka Rainio Mikä on TNS Gallup Forum? Toiminta aloitettu vuonna 1989 GallupKanava - nimellä ja 1000:lla vastaajataloudella Tällä hetkellä 40.000 aktiivivastaajaa,
LisätiedotTilastolliset ohjelmistot 805340A. Pinja Pikkuhookana
Tilastolliset ohjelmistot 805340A Pinja Pikkuhookana Sisältö 1 SPSS 1.1 Yleistä 1.2 Aineiston syöttäminen 1.3 Aineistoon tutustuminen 1.4 Kuvien piirtäminen 1.5 Kuvien muokkaaminen 1.6 Aineistojen muokkaaminen
LisätiedotNURMIJÄRVEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI. SoTe-lautakunta
NURMIJÄRVEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTAMALLIN ARVIOINTI SoTe-lautakunta 15.11.2016 76 val mistelu päätök senteko sitoutuminen 15.12.2015 toteutuman arviointi 15.12.2015 toteutuman 15.12.2015
LisätiedotIän vaikutus itsetuntoon
1 Iän vaikutus itsetuntoon Alppilan lukion psykologian tutkimuskurssi, psykologian ja matematiikan ilmiökurssi Hilla Sarlin Noora Varonen Oona Montonen 2 Sisällysluettelo 1. Tutkimuskysymyksen asettelu
LisätiedotPalaute. Asetukset: Nimeä palaute ja kirjoita kuvaus tai ohjeet.
Palaute Palaute -työkalulla opettaja voi rakentaa kyselyn, johon opiskelijat vastaavat joko anonyymisti tai nimellään. Opettaja voi tarkastella vastauksia koosteena tai yksitellen. Asetukset: Nimeä palaute
LisätiedotNimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:
Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien
LisätiedotMTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento JOHDANTO
8.9.2016/1 MTTTP1 Tilastotieteen johdantokurssi Luento 8.9.2016 1 JOHDANTO Tilastotiede menetelmätiede, joka käsittelee - tietojen hankinnan suunnittelua otantamenetelmät, koejärjestelyt, kyselylomakkeet
Lisätiedot1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY
1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY Terveystutkimus Taloustutkimus 2008 Johdanto Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Kuule Oy:n toimeksiantona. Tutkimuksen
LisätiedotKysymystyypit. Tentin kysymystyypit. Monivalinta
Kysymystyypit Tentin kysymystyypit Monivalinta Tosi/Epätosi Lyhytvastaus Numeerinen kysymys Laskutehtävä Essee Yhdistämistehtävä Yhdistämistehtävä lyhytvastauksista Aukkotehtävät Matemaattinen monivalinta
LisätiedotESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten
TILASTOKESKUS..00 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut 000 TILASTOKESKUS ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten Haastattelija: Kohdehenkilö: Kohdenumero: Kohdehenkilön puhelinnumero:.. Ei puhelinta salainen
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, toukokuu Eri laitteiden ja yhteyksien yleisyys kotitalouksissa toukokuussa 2014 Matkapuhelin Televisio
LisätiedotTilastollisen tutkimuksen vaiheet
Tilastollisen tutkimuksen vaiheet Jari Päkkilä Johdatus tilastotieteeseen Matemaattisten tieteiden laitos TILASTOLLISEN TUTKIMUKSEN TARKOITUS Muodostaa mahdollisimman hyvä mielikuva havaintoaineistosta,
Lisätiedot