KEHUVA. Kehonkuva hyvinvoinnin perustana

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KEHUVA. Kehonkuva hyvinvoinnin perustana"

Amanda Järvinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KEHUVA Kehonkuva hyvinvoinnin perustana

2 Hankkeen tausta

3 Tavoitteet Kehittää toimintamalli, joka vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kehotyytyväisyyttä ja itsearvostusta ja kannustaa nuoria terveellisiin ruokatottumuksiin sekä tukee onnistunutta painonhallintaa.

4 Vamos-toiminta

Terveyttä kaiken kokoisena Health At Every Size, HAES Kokonaisvaltainen näkökulma terveyteen ja

painonmuutoksista riippumatta Periaatteet: Terveyden ja hyvinvoinnin moniulotteisuuden sekä sosiaalisten,

vahvistaminen Erilaisten vartalon kokojen ja muotojen hyväksyminen ja kunnioittaminen Kehon tarpeista

5 Terveyttä kaiken kokoisena Health At Every Size, HAES Kokonaisvaltainen näkökulma terveyteen ja hyvinvointiin Kannustaa terveyttä ja hyvinvointia tukeviin käyttäytymismuutoksiin, painosta ja painonmuutoksista riippumatta Periaatteet: Terveyden ja hyvinvoinnin moniulotteisuuden sekä sosiaalisten, tunneperäisten, henkisten ja fyysisten tekijöiden merkityksen tunnistaminen Positiivisen minäkuvan vahvistaminen Erilaisten vartalon kokojen ja muotojen hyväksyminen ja kunnioittaminen Kehon tarpeista (nälkä, kylläisyys, ravitsemus) lähtevän, mielihyvää tuottavan syömisen edistäminen (intuitiivinen syöminen) Mielihyvää tuottavan liikunnan edistäminen

6 HAES -ryhmä opiskelijat, n=45 (19±2 v., 23±3 kg/m 2 ) Teemat: keho pyrkii luontaiseen painoon kun syödään nälkä ja kylläisyysviestien mukaan erilaisten kehon kokojen ja muotojen hyväksyntä ja arvostus fyysinen aktiivisuus ja liikunta nautinnollisuudesta käsin nälkä ja kylläisyysviestit, mieliteot, hyvinvointi ja nautinto ohjaavat ruoan määrää ja laatua Perinteinen -ryhmä opiskelijat, n=46 (23±6 v., 25±6 kg/m 2 ) Teemat: tavoitteena 5-10 % painon lasku painonlasku energian saantia vähentämällä ja energian kulutusta lisäämällä fyysinen aktiivisuus painonlaskun ja terveyden edistämiseksi arvioitu energiantarve ohjaa ruoan määrää ja laatua

7 ,8 3,6 3,4 3,2 3 Painoon liittyvä itsetunto * HAES Perinteinen Ennen Jälkeen Ennakkoluulot lihavia kohtaan * HAES Perinteinen Intuitiivinen Ennen syöminen Jälkeen * HAES Perinteinen Ennen Jälkeen Humphrey ym. 2015

8 2013 Intuitiivinen syöminen yhteydessä Alhaisempaan painoindeksiin Parempaan psyykkiseen hyvinvointiin (mm. itsetunto, kehonkuva, kehon hyväksyntä, elämään tyytyväisyys, optimismi, positiivinen mieliala, koettu sosiaalinen tuki)

9 Syömisen taito the Satter eating competence model, ecsatter Mallin lähtökohta: Hyvinvointia edistäviä ruokailutottumuksia ja syömisen ja painon tarkoituksenmukaista hallintaa tukee sisäisten nälän ja kylläisyyden tuntemusten huomioiminen yhdessä säännöllisten mielihyvää tuottavien, monipuolisten aterioiden kanssa. Osa-alue Asenteet ruokaa ja syömistä kohtaan Kuvaus Positiivinen, rento, joustava asenne Ruoan hyväksyntä Syömisen säätely Ruokailujen järjestäminen Sisäinen motivaatio syödä monipuolisesti erilaisia (myös uudenlaisia) ruokia Nälän ja kylläisyyden tuntemusten huomiointi Ensisijaista säännölliset, ennustettavat ateriat; säännöllinen ateriarytmi

10 Tutkimushavaintoja Syömisen taito => ruokavaliossa enemmän kasviksia, hedelmiä ja kalaa (Lohse ym. 2010, Krall ym. 2011) ruokavaliossa enemmän kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita (Lohse ym. 2012) aterioilla useammin tarjolla kasviksia (Lohse ym. 2012) ruokavalio Välimeren ruokavalion tyyppinen (Lohse ym. 2010) säännöllisemmät ateriat, myös perheateriat (Tilles-Tirkkonen ym. 2015) alhaisempi painoindeksi (Lohse ym. 2010) edullisempi veren lipidi- ja glukoosiprofiili (Psota ym. 2007, Lohse ym. 2010) alhaisempi verenpaine (Psota ym. 2007) Syömisen taito malliin perustuva ohjaus lisännyt kasvisten ja hedelmien käyttöä korkeakouluopiskelijoilla (Greene ym. 2012) ala-asteikäisillä lapsilla (Tilles-Tirkkonen ym. julkaisematon)

11 Osallistavat ruokapalvelut Joukkoruokailulla merkittävä rooli terveyden edistämisessä Keskimäärin 160 ateriaa kodin ulkopuolella/vuosi Terveyden tasa-arvon edistäjä Laadukas ruoka, ateriamalli Aikuisiässä joukkoruokailuun osallistumisessa on sosioekonomisia eroja Haasteena, miten tavoittaa joukkoruokailun ulkopuolelle jäävät? Ruokapalvelun käsitteen laajentaminen osallistavaksi, yhdessä tekemiseksi Yhdessä syöminen - ruokavalion ravitsemuksellinen laatu parempi, masennusoireita vähemmän (Fulkerson J., ym., 2009, Larson N., 2013) Ruokataju tiedosta tajuun Syöminen ja ruoanvalinta yhteisöllisinä prosesseina, osana laajempaa elämäntapaa, sosiaalista, kulttuurista ja yhteiskunnallista kokonaisuutta (Janhonen ym., 2015) Ruokavalintoja tehdään muista kuin terveyssyistä

12 Osallistavat ruokapalvelut ja syömisen taito - ruokailujen järjestäminen Ateriat tärkeitä, ne mahdollistavat Positiivisen yhteyden kokemisen => positiivinen asenne ruokaa ja syömistä kohtaan vahvistuu Monipuolisen ruokavalion ja monipuolisesti erilaisiin (myös uusiin) ruokiin tutustumisen => ruoan hyväksyntä lisääntyy, ruokavalion laatu kohenee Mielihyvän kokemisen ja syömisen onnistuneen säätelyn => luottamus kykyyn säädellä syömistä sisäisten tuntemusten avulla vahvistuu, syömisen ja painonhallinta helpottuu => Tavoitteena ruokailija, joka suhtautuu syömiseen rennosti ja positiivisesti valitsee ruokansa monipuolisesti ja nauttii syömästään ruoasta tunnistaa nälän ja kylläisyyden tunteet ja syö tarvettaan vastaavasti huolehtii onnistuneesti ruokailuistaan

13 Voimauttavan valokuvan menetelmä Sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka tavoitteena tukea erilaisia voimaantumisprosesseja Lähtökohtina henkilön oikeus itsemäärittelyyn ja tasavertaisuuteen (asiantuntijalähtöisyyden ja -määrittelyjen sijaan) Väline vuorovaikutuksen dialogisuuden parantamiseen, hajanaisten, tunnepitoisten ja abstraktien asioiden selkiyttämiseen ja oman minän tai yhteisön toiminnan reflektointiin ja kehittämiseen Olennaista näkemisen ja katsomisen tapa; arvokkaan, hyvän ja merkityksellinen tekeminen näkyväksi Auttaa tulemaan tietoiseksi katseen erilaisista kvaliteeteista ja niiden hyödyntämisestä asiakkaan arvokkuuden kokemuksen peilaamisessa

14 Ruokalukutaito käsite ja mittaaminen lapsilla ja nuorilla Lilian Helkkolan väitöskirjatutkimus (Helsingin yliopisto) Ohjaajina Raisa Valve ja Sari Ollila

15 Aikataulu

16 Osapuolten tehtävät Itä-Suomen yliopisto: johtaa hanketta; vastaa Hankkeen hallinnollisista tehtävistä, KEHUVAtoimintamallin pilotoinnin koordinoinnista, laadullisesta tutkimusosuudesta sekä sidosryhmille suunnattujen koulutusten ja työpajojen organisoinnista ja toteutuksesta; osallistuu KEHUVA-toimintamallin kehittämiseen ja vaikutusten arvioimiseen yhdessä muiden Toteuttajien kanssa. Helsingin yliopisto: vastaa Hankkeessa nuorille suunnattujen osallistavien ruokapalvelujen kehittämisestä; osallistuu KEHUVA-toimintamallin kehittämiseen ja vaikutusten arvioimiseen yhdessä muiden Toteuttajien kanssa. Tampereen yliopisto: vastaa datankeräyksestä ja vaikuttavuuden mittaamisesta sekä hankkeen vuorovaikutussuunnitelman toimeenpanosta; osallistuu KEHUVA-toimintamallin vaikutusten arvioimiseen yhdessä muiden Toteuttajien kanssa. HDL: osallistuu KEHUVA-toimintamallin kehittämiseen yhdessä muiden Toteuttajien kanssa. Kaikki: vastaavat yhdessä, kukin oman erityisosaamisalansa mukaisesti, kehitettävän toimintamallin raportoinnista sekä levittämisestä laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden käyttöön.

17 Ohjausryhmä Niina Junttila, Turun yliopisto (nuorten yksinäisyys) Sakari Kainulainen, Diakonia-ammattikorkeakoulu (koetun hyvinvoinnin tutkimus) Pia Charpentier, Syömishäiriökeskus, Elämän Nälkään ry (nuorten syömishäiriöt) Marjo Keckman, Satakunnan ammattikorkeakoulu (SomeBody-hanke) Pirkko Haikkala, Uudenmaan Martat (Elämä alkaa arjesta-hanke) Annukka Mattinen, Turun ammattikorkeakoulu (Ota koppi-hanke) Sanna Aaltonen, Nuorisotutkimusverkosto (PROMEQ-hanke, NEET-nuoret) Tiina Saarela, Kirkkohallitus, Diakonia ja sielunhoito (Yhteinen keittiö-hanke) Sari Nyberg, Helsingin Diakonissalaitos (VAMOS-toiminta) Hanketyöryhmän jäsenet voivat halutessaan osallistua kokouksiin Ohjausryhmän sihteerinä Sanna Talvia

18 hyvä! ylistävä kiittelevä suitsuttava KEHUVA kiittäjä positiivinen kiittävä

Samankaltaiset tiedostot

Sanna Talvia, Itä-Suomen yliopisto SLY:n päivät

KEHONKUVA HYVINVOINNIN PERUSTANA Kehonkuvaan ja syömiseen liittyvien toimintatapojen kehittäminen nuoria kohtaavissa palveluissa (KEHUVA hanke) Sanna Talvia, Itä-Suomen yliopisto SLY:n päivät 4.10.2018