ESITYSLISTA 1/ (5)

Transkriptio

1 ESITYSLISTA 1/ (5) SATASOTE PÄIVYSTYS 24H TYÖRYHMÄN JA SATASAIRAALA HANKKEEN TOIMINNALLISEN SUUNNITTELUN OHJAUSRYHMÄN YHTEISKOKOUS YYTERIN KYLPYLÄHOTELLISSA Aika: klo 8:00 15:30 Paikka: Yyterin kylpylähotelli Läsnä: Haavisto Ermo, Satshp, pj. Uksjärvi Eeva, Satshp, JHL Heinonen Terhi, Eura Huru Petri, Pori Heinäkallio Jaana, Huittinen Holmlund Susanna, Säkylä Koivisto Anna-Liisa, Pori Virtanen Pasi, SuPer Ahonen Petra, Pori Eskelinen Tuija, Rauman kriisikeskus Väkiparta Sari, Pori Raittio Eero, Ksthky Antola Kaija, PoSa Pisto Ahti, Satshp Iisakkala Marja, Rauma Hakanen Katriina, Satshp Vaula Eija, Satshp Sjövall Sari, Satshp Peltomaa Katriina, Satshp Korpela Jukka, Satshp Alhonen Minna, Satshp Hagman Harri, SataDiag Haapasalo-Pesu Kirsi-Maria, Satshp Salmela Ari, Satshp Kuusela Rutta, SataDiag Katko-Kesälä Emilia, Rauma Kemppainen Raija, Tehy Nordman Terttu, Pori Nurmi Minna, Tehy Purola Heidi, Satshp, sihteeri Kutsuttuna: Lähteenmäki Katriina, Pori Viljanen-Peuraniemi Mari, Satshp Niemi Mari, Satshp Ollonqvist Leena, Satshp Lund Vesa, Satshp Laurila Jenni, Satshp Rainesto Hannu, asiakasraatilainen Kesti-Helia Seppo, asiakasraatilainen Ruohola Heli, asiakasraatilainen Aalto Juhani, asiakasraatilainen Poissa: Nurmela Anna, Kokemäki Korpela Hanna, JUKO Männikkö Jaana, PoSa Huhtala Satu, Tehy Alho Marja-Leena, Rauma Kallio Tapio, Satshp Levonen Mar i, Pori Salmela Katrimari, Rauma Kallio Mika, Ksthky Markki Hanna-Leena, Ksthky Asikainen Paula, Satshp Linnanketo Liisa, SuPer Kokouksen avaus, Ermo Haavisto Satakunnan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Ermo Haavisto avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Todettiin yhteistyön merkitys ja tärkeys SataSOTE Päivystys 24H -työryhmän ja Satasairaala -hankkeen kesken, sillä yhteneviä osa-alueita on paljon. Käytiin läpi kokouksen aikataulu ja luennoitsijat.

2 ESITYSLISTA 1/ (5) SOTE, MAKU ja VATE missä mennään, Terttu Nordman Terttu Nordman tarkasteli neljän maakuntakeskuksen mallin karttaa. Todettiin, että maakuntakeskusten suunnittelussa tulee miettiä väestörakenne ja erityisesti sen arvioitu muutos tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että jokaisesta maakuntakeskuksesta asiakas pääsee terveydenhuollon yksikköön puolen tunnin sisällä. Korkean hoidon tai palvelun tarpeessa olevan väestön osuus on pieni, mutta kustannuksiltaan kaikkein suurin. Taloudellisesti olisi järkevää laatia sujuvat ja toiminnaltaan laadukkaat hoitoketjut ja prosessit yhteistyössä eri organisaatioiden ja toimialojen välillä. Käytiin läpi SOTEn ja MAKUn yhtenäistämisen määreet, sekä uuden valmistelutoimielinmallin toiminta. SataSoten ohjausryhmässä on päätetty, että maakunta lähtee pilotoimaan valinnan vapauden uudistusta. Käytiin läpi lausuntopalautteen viisi keskeisintä tulosta. Esitys muistion liitteenä 1. Satasairaala hankkeen väliraportti, Eija Vaula Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoidon ja päivystyksen vastuualuejohtaja, ja Satasairaala hankkeen hankejohtaja Eija Vaula esitteli Satasairaala hankkeen suunnittelun väliraportin. Tarkasteltiin hankkeen teesejä, ja todettiin, että potilas / asiakas tulee pitää suunnittelussa keskeisimpänä asiana. Toiminnan laadun varmistamiseksi tulee prosessit tarvittaessa karsia ja muutoin hioa toimiviksi, sekä tarkastella niitä kokonaisuuksina joissa mukana erikoissairaanhoidon lisäksi sidosryhmät ja tukipalvelut. Hankkeen suunnittelussa tulee huomioida maakuntauudistuksen ja laajan päivystyksen sairaalan edellyttämä toiminnallisuus. Käytiin läpi laajan päivystyksen kuuman sairaalan sisältö. Eija esitteli tulevan suuremman päivystysosaston toimintaa ja päivystysosastotoiminnan vaikutuksia vuodeosastoprosessin sujuvuuteen. Esitys muistion liitteenä 2. Digitalisaatiosuunnitelma, Leena Ollonqvist Satakunnan sairaanhoitopiirin tietohallintopäällikkö Leena Ollonqvist kertoi digitalisaation perustehtävästä, joka on tiedon saattaminen sähköiseen muotoon jaettavaksi ja säilytettäväksi. Tulevaisuudessa digitalisaatio laajentunee siten, että asiakkaan osuus toiminnasta kasvaa, mm. sähköinen potilasarkisto OmaKanta, josta löytyvät omat potilasasiakirjat. Muita asiakkaan jo käyttämiä digitalisaatiokanavia ovat sähköinen ajanvaraus ja E-resepti. Sairaanhoitopiirissä on siirrytty käytäntöön, jossa potilasasiakirjat lähetetään potilaalle paperisina vain erikseen pyydettäessä. Terveydenhuollon ammattilaisten puolella sähköiset järjestelmät ovat jo laajasti käytössä, ja tapoja yhdistää eri organisaatioiden järjestelmiä kehitetään koko ajan. Tiedon mahdollisimman laaja saatavuus läpi organisaatiorajojen on potilaan hoitoprosessin kannalta tärkeä huomioitava asia. Digitalisaation trendinä terveydenhuollossa on mobiilipalveluiden käyttö, jolloin esimerkiksi lääkärikiertojen aikana saadaan tieto digitaalisena mobiililaitteiden kautta, eikä tarvitse enää siirtää tietoa paikasta toiseen käsin. Tärkeää on tarjota perinteistä palvelua jatkossa sitä tarvitseville, mutta rinnalla tuoda digitalisaation kautta mahdollisuus sujuvaan sähköiseen asiointiin. Esitys muistion liitteenä 3.

3 ESITYSLISTA 1/ (5) Asiaa suunterveydenhuollosta, Minna Nurmi Tehyn edustaja Minna Nurmi kertoi suun terveydenhuollon päivystyksen järjestelystä nykyään, ja minkälaiseen ehdotukseen suunterveydenhuollon SOTE-pientyöryhmän kokouksessa on päädytty jatkon osalta. Työryhmän toinen tavoite on vuoden 2018 alusta tarjottavien palvelujen suunnittelu. Jatkossakin virka-ajan perustason päivystys halutaan pitää käytössä ja sijoittaa toiminnot SOTE-keskuksiin ja erikoissairaanhoidon päivystys SATKS:n. Illat, viikonloput ja arkipyhät myös perustason päivystys olisi Satakunnan keskussairaalassa. Erikoissairaanhoidon osalta järjestelyä tulee vielä pohtia, sillä henkilöstön määrä ei nykyisellään mahdollista molempien järjestämistä SATKS:ssa. Pohdittavaksi tulee ottaa myös hoidon tarpeen puhelinarvioinnin sijoittaminen muun päivystyksen hoidon tarpeen arvioinnin yhteyteen. Esitys muistion liitteenä 4. Sosiaalipäivystysasiaa, Petra Ahonen Päivystys 24H pientyöryhmän sosiaalityöntekijä ja sihteeri Petra Ahonen esittäytyi ja kertoi sosiaalipäivystyksen ja päivystyksen integraatiosta. Sosiaalipäivystyksen määreet sanellaan toisaalta sosiaalihuoltolaissa, lisäksi tulee noudattaa terveydenhuoltolakia. Toimintaa kuvaa runsas yhteistyö eri organisaatioiden (päivystys ja ensihoito, poliisilaitos, hätäkeskus..) kanssa. Moniviranomaisyhteistyön harjoituksilla on tärkeä tehtävä toiminnan suunnittelussa ja ylläpidossa. Pientyöryhmän tehtävänä on ollut laatia sosiaalipäivystyksen tehtäväkuvaus. Selvityksestä on käynyt ilmi, että tehtäviä sosiaalipäivystyksellä on paljon. Haasteita asettavat eri yhteisöjen ja organisaatioiden käyttämät toisistaan eriävät tietojärjestelmät, ja toimintatavat. Sosiaalipäivystyksen toiminta on jalkautunut eri organisaatioiden yhteyteen, ja SOTE-suunnittelussa tulisikin huomioida moninaisen toiminnan keskitetty organisointi ja henkilöstön järkevä ja riittävä sijoittaminen. Esitys muistion liitteenä 5. Paneeli 1 SOTE-keskus ja suuterveydenhuollon yksikkö missä? Paneelin puheenjohtaja Ermo Haavisto alusti ensimmäisen paneelin aihetta ja kutsui koolle paneelin jäsenet Eero Raittion, Petri Hurun, Anna-Liisa Koiviston, Tuija Eskelisen ja Hannu Raineston. Ajatus Satasairaalan yhteyteen sijoitettavasta SOTE-keskuksesta herätti paljon keskustelua. Yhden SOTE-keskuksen malli on sellaisenaan selkeä, ja sijainti Satasairaalan yhteydessä olisi luonteva, kun keskussairaala on jo sellaisenaan tunnettu keskittymä ja jatkossakin palvelee yhtenä laajan päivystyksen sairaaloista. SOTE-asemaa Satasairaalan yhteydessä perustellaan palvelujen saannilla yhdestä paikasta, mikä on asiakasystävällinen näkökulma, mutta toiminnot pitäisi kuitenkin eriyttää siten, että Satasairala ei ole yhtä kuin SOTE-keskus. Painotettiin että suuterveydenhuollon päivystyksen tulee löytyä samasta muun terveydenhuollon päivystyksen yhteydestä. Todettiin, että tiimitoiminnan määrää ei voida lisätä vain laittamalla järjestelmä saman katon alle, vaan muutosta tulee tapahtua toimintatavoissa ja ajattelussa. SOTE-keskuksen sijainnista riippumatta, tulee toiminnan laadun varmistamiseksi huolehtia riittävästä henkilöstön määrästä.

4 ESITYSLISTA 1/ (5) Käytännössä se vaatii reilusti resurssia ja tiloja, pohdittiin pystyykö Satasairaalan yhteyteen perustettava SOTE-keskus tarjoamaan vaaditut resurssit. Toimintojen järjestely nykyisten resurssien puitteissa onkin tärkeämpää kuin miettiä keskuksen sijaintia. Resurssien ollessa rajalliset, voidaan nähdä jonkinasteisesta keskittämisestä saatavan hyötyä. Ylipäätään SOTE-keskusten suunnittelussa tulee huomioida niiden sijoittuminen asuinkeskusten yhteyteen, mutta suppeampaa toimintaa pitää löytyä myös harvaan asutuilta alueilta. Toimipaikkoja tulee olla jatkossakin kunnissa eikä kaikkea toimintaa tule jatkossakaan keskittää. Todettiin monialaisen palvelun saamisen yhdestä paikasta olevan merkittävä kilpailuvaltti. Tuotiin esiin myös, että SOTE-ajattelua ohjaa pääoma-ajattelu. Paneeli 2 Akuutin osastotoiminnan järjestäminen Satakunnassa missä? Paneelin puheenjohtaja Eija Vaula alusti paneelin aihetta ja kutsui koolle paneelin jäsenet Emilia Katko-Kesälän, Kaija Antolan, Susanna Holmlundin, Jukka Korpelan ja Seppo Kesti-Helian. Panelisteilta pyydettiin mielipiteitä akuutin osastotoiminnan järjestämisestä jatkossa Satasairaalassa. Hankkeen suunnittelutyössä on pyritty optimoimaan vuodeosastopaikkojen määrä mm. potilasvirtojen suuntaamisella hoitoajan mukaan eri osastoille, ja hoitoprosessin suunnittelemisella mahdollisimman tehokkaaksi. Todettiin, että akuutin osastotoiminnan luonnollinen sijainti on päivystyksen yhteydessä, sillä 80 % osastopotilaista tulee sairaalaan päivystyksen kautta. Todettiin, että jonkinasteista vuodeosastotoimintaa tulee järjestää myös terveyskeskuksissa ja potilaskohtaisesti arvioida onko mieltä lähettää SOTE-keskukseen tai Satasairaalaan. Kuntoutuksen järjestely kotipaikkakunnalla on nykyisellään haaste, johon pitäisi panostaa, toisaalta raskaamman kuntoutuksen keskittämisessä nähdään selkeät hyödyt hoidon laadun takaamiseksi. Tapauskohtaisesti voi olla laadukkaampaa järjestää vuodeosastohoito kotipaikkakunnalla, sillä terveyskeskuksissa voidaan esimerkiksi pitää tiiviimpää yhteistyötä omaisten kanssa. Näin voidaan myös edesauttaa, että erikoissairaanhoidon vuodeosastoja kuormittavat vain erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat. Keskittämisen määrittämisessä tulisi nämä edellä mainitut näkökohdat huomioida ja arvioida. Erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkojen vähennystavoite asettaa haasteet toiminnan suunnittelulle ja keskittäminen tarjoaa siinä liikkumavaraa. Lääkäripula on Satakunnassa todellinen, joten ei ole realistista ajatella erikoislääkärivoiman lähettämistä maakuntaan. Näin erikoissairaanhoitoa vaativa vuodeosastohoito resurssien vuoksi päätynee Satasairaalaan. Todettiin, että Satasairaalan tavoiteteesi olla Suomen paras työpaikka vaatii lääkäri- ja hoitajatyövoiman saamista aiempaa paremmin. Tulevan maakuntauudistuksen myötä vuodeosastopaikkoja ja niiden tarvetta tulee arvioida maakunnan laajuudella, eikä vain Satasairaalan tai muun organisaation seinien sisällä. Myös digitalisaation hyödyntämistä ja esimerkiksi etälääkäriä pitäisi pohtia toiminnan suunnittelussa. Paneeli 3 Maakunnallinen kotihoitokeskus missä? Paneelin puheenjohtaja Minna Alhonen alusti paneelin aihetta ja kutsui koolle paneelin jäsenet Katriina Lähteenmäen, Raija Kemppaisen, Terhi Heinosen, Sari Sjövallin ja Juhani Aallon. Keskusteltiin maakunnallisen kotihoitokeskuksen sijoittamisesta Satasairaalan yhteyteen.

5 ESITYSLISTA 1/ (5) Säännöllisessä kotihoidossa akuuttien tilanteiden havaitseminen ja hoito vaativat yhtenäisen toimintatavan ja yhteistyötä eri organisaatioiden (hoitolaitokset, hoivakodit, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) välillä on oltava aiempaa enemmän. Ehdotettiin Satasairaalan yhteyteen sijoitettavan kotihoitokeskuksen sijasta koordinoivaa keskusta, jossa 24/7 konsultoitava lääkäri. Koordinoitu kotihoitokeskustoiminta palvelisi paitsi esikoissairaanhoitoa, myös muita hoitoon osallistuvia tahoja. Kotihoidon keskeisenä tehtävänä tulisi nimenomaan olla yhteydenpito kotisairaanhoidon ja asiakkaiden kanssa. Keskeistä on huomata, että kotisairaanhoito ja kotihoito ovat toimintoja, joita ei voi toiminnan osalta keskittää. Toiminta tulee jatkossakin tapahtumaan hajautettuna, asiakkaiden kotona ja hoitolaitoksissa, mutta maakunnallinen kotihoitokeskus koordinoivana elimenä tarvitaan toimintaa järkeistämään. Näin palvelun laatu olisi samantasoista kautta linjan ja joka kunnassa. Koordinointia ei nykyisellään ole, joten jatkohoidon suunnittelu vaihtelee kotiuttajasta riippuen. Koordinoituna jatkohoidon suunnittelu olisi sujuvampaa ja toisi säästöjä sekä ajassa että kustannuksissa. Tulee kuitenkin huomioida potilaan kunnon arviointi jatkohoitopaikkaa pohdittaessa, jolloin hoitavan yksikön tulee yhteistyössä koordinoivan keskuksen kanssa pohtia toimivin ratkaisu. Hoitoprosessissa tulee järjestää aikaa ja resurssia myös sosiaalityölle, jotta potilaan kunto ja sen myötä jatkohoitopaikka saadaan mietittyä mahdollisimman oikein. Pohdittiin kokonaisuutta asiakkaan (potilas, omainen, omaishoitaja) näkökulmasta. Kun pohditaan hoidon järjestämistä vaikeasti sairaalle pariskunnalle, on asiaan vaikuttavia tekijöitä useita, ja useasti esimerkiksi kotihoitajan päiväkäynti ei riitä. Jatkossa tulisikin laajasti huomioida myös ympärivuorokautista hoitoa vaativien kotona sairastavien hoidon järjestäminen. Todettiin, että asiakkaan ja potilaan huolellinen tiedottaminen on avainasia ja tulee toimintojen järjestämisessä huomioida. Nykyisten resurssien puitteissa potilaan hoidon tarpeen arvioinnin merkitys on merkittävä ja jatkossakin huomioitava näkökohta. Omaisten mukaan ottaminen ja myös viikonloppuisin kotiuttaminen ovat jatkossa pohdittavia seikkoja. Loppukeskustelu Puheenjohtaja Ermo Haavisto kiitti seminaariin osallistujia mielenkiinnosta ja aktiivisesta keskustelusta. Tuleva maakuntauudistus vasta luo raameja tulevalle toiminnalle, mutta on tärkeää tässä vaiheessa osallistua suunnitteluun ja pyrkiä saamaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut toimivaksi ja sujuvaksi, tehokkaaksi prosessiksi. SataSoten Päivystys 24H työryhmän seuraava kokous on jo sovittu, ja sitä pyritään viemään rinta rinnan Satasairaala hankkeen suunnittelutyön kanssa. Keskustelun ja eri alojen välisen yhteistyön merkitys on jatkossakin suuri.