Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke SEINÄJOKI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke SEINÄJOKI 18.5.2009"

Transkriptio

1 Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke SEINÄJOKI AKTIVITEETTITUOTTEIDEN KEHITTÄMINEN KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE projektipäällikkö Terhi Hook

2 Esityksen sisältö Outdoors Finland ohjelma ja hanke Hankkeen tavoitteet Mitä yrittäjä hyötyy? Tuotekriteerit

3 Outdoors Finland ohjelma ja Outdoors Finland -hanke MEK on saanut valtakunnallisessa matkailustrategiassa tehtäväkseen valmistella ja koordinoida valtakunnallisia teemapohjaisia kehittämisohjelmia sekä toimeenpanna ja koordinoida alan valtakunnallisia hankkeita. OF ohjelma on MEKin ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmän alulle panema kesäaktiviteettien kehittämisohjelma. Sitä toteuttavat lisäksi Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri, matkailuyrittäjät ja muut aktiviteettiteemoja kehittävät tahot. Outdoors Finland hanke on ensimmäinen MEKin aloittama hanke, joka on luotu koordinoimaan tätä kehittämistyötä.

4 Outdoors Finland Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallisesta osiosta. Hankkeen hallinnoijana toimii MEK. Hanke käynnistynyt helmik Budjetti /3 v.

5 Valtakunnallinen matkailustrategia Tutkimus Tuotekehitys Markkinointi Tuoteteemat Matkailumuodot Viestintä - strategia Lumi - ja joulu Kesä - aktiviteetit/ Outdoors Hyvin - vointi Kulttuuri ja tapahtumat Kierto - matkat Lyhyt - lomat Kohde - lomat MICE T O I M I J A T MEK Koordinointi: - Teemakohtaiset tuotekehitysohjelmat, hanketyön suuntaaminen - Yhteistyö eri kehittäjätahojen kanssa - Teemakohtaiset työryhmät ja kehitysstrategiat - Tuotekehitysprosessi ja muut kehittämistyökalut - Markkinatiedon kokoaminen ja jakelu Yritykset Matkailuhankkeet Matkailun rahoittajat: - EU, ministeriöt, maakun - tien liitot, TE -keskukset, ympäristökeskukset, lääninhallitukset, Finnvera Tuotteet Markkinointi - suunnitelmat ja toimenpiteet Jakelukanavat Valtakunnalliset matkailun Alueelliset matkailun Koulutusorganisaatiot: kehittäjäorganisaatiot kehittäjäorganisaatiot: - yliopistot, korkeakoulut, - Matkailun teemaryhmä, - alue - ja suuralue - ammattikorkeakoulut OSKE, Suomen Latu, organisaatiot, Finfood, FF, Tekes, MaRa ym. kehittämisyhtiöt Nina Vesterinen ym. Matkailun Matkailualan konsultit teemaryhmä

6 OUTDOORS FINLAND valtakunnallinen aktiviteettien kehittämisohjelma Kalastus Matkailun teemaryhmä kokoaa omalla työllään teemapohjaisten uusien tuotteiden edistämiseksi tarvittavaa kehittämistyötä 2/2008 valmistuneen toimenpideohjelman toteuttaminen Sauvakävely Vaellus MEK kansallinen koordinointi Pyöräily Melonta Veneily Eri teemojen työryhmät Mm. HevosmatkailuEläinten katselu Yritykset Alueorganisaatiot Valtakunnalliset hankkeet Aihealueen organisaatiot kuten Metsähallitus Alueelliset ja teemapohjaiset hankkeet kehitystyötä kansallisia työkaluja ja konsepteja hyväksikäyttäen Yhdistettynä muihin palveluihin kuten majoitus Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä

7 Valtakunnallinen OutdoorsFinland koordinointi - tiedonvälitys, vk-verkosto, jatkuvan kehittämisen malli, alueyhteistyö, verkostojen syntymisen tukeminen Teemat: kalastus, vaellus, sauvakävely, melonta/veneily, eläintenkatselu, hevosmatkailu, pyöräily tuotekriteerit, infran ja palveluvarustuksen ohjeistus, seurantamittaristo, ansaintalogiikka ja kehittämismalli, e- tuotteiden ja kiertoreittien malli, uusien koulutuskokonaisuuksien aikaansaaminen, tutkimus ja tiedon jakaminen, uusien jakelukanavien etsiminen, imagon rakentaminen, aktiviteettien näkyvyys maaportaalissa Alueelliset kehittämishankkeet esimerkkeinä Etelä-Karjala Valtakunnallisten matkailun kohdemarkkinatutkim usjärjestelmän valmistelu ja toteutus Teemat: melonta, kalastus, retkiluistelu Pohjois-Karjala Yritysryhmien kehittämissuunitelmien laadinnan mallintaminen Teemat: vaellus, melonta/veneily, kalastus, pyöräily Pohjois-Savo (E-)tuotteistamisen mallintamisen päivittäminen Teemat: melonta/veneily, pyöräily, hevosmatkailu Pirkanmaa Valtakunnallisen kalastusmatkailun toimenpiteiden edistäminen ja kansainvälistyminen Teema: kalastus Alueelliset kehittämissuunnitelmat (alueelliset tuoteprofiilit, tuotteistaminen, infra, imagomarkkinointi ym.) sekä yritysryppäiden kehittäminen ja vuorovaikutus Y Y Y Y Y Yritysryhmähankkeet

8 Miksi kansallinen koordinaatio? Aktiviteettilomien kysynnän odotetaan kasvavan. Tarjontamme ei riitä kv kilpailussa mukana pysymiseen. Kattavan kansainväliselle tasolle riittävän palvelun tarjonta vaatii verkostomaista toteutusta, sillä tuote koostuu monen pienen toimijan palveluista. Niiden näkyminen ulkomaan matkailutarjonnassa ei ole mahdollista ilman koko maan kattavaa yhteistyötä. Karsitaan päällekkäisyydet ja saatetaan osaajat yhteen. Määritellään yhdessä kehittämisen suunta. Valtakunnallisten kehittämisstrategioiden toimenpideehdotusten toteuttaminen osaltaan.

9 Hankkeen tavoitteet Muodostaa kesäaktiviteettien kehittämisessä mukana olevista tahoista keskenään kommunikoiva valtakunnallinen verkosto Luoda jatkuva kehittämisen malli Edistää yritysten verkostoitumista ja kansainvälistymistä Edistää uusien tuotteiden syntymistä Edistää palveluiden laatua Edistää infrastruktuurin ja palvelutason nousua Lisätä aktiviteettituotteiden myyntiä Edistää Suomen imagoa aktiviteettilomailumaana Aikaansaada seurantamittaristo ja järjestelmä Edistää hankekokonaisuuksien syntymistä

10 Alueelliset OF hankkeet Listoilla 24 alkanutta tai suunnitteilla olevaa hanketta, mm: Pohjois-Karjala: OF, Kalasta Pohjois-Karjalassa, Esteetön luontomatkailu Etelä-Karjala: OF Pohjois-Savo: OF Pirkanmaa: Kansainvälisesti Kalavesillä, Seitsemisen luontomatkailu Kainuu: Kainuun Etu - Luontomatkailun teemaohjelman koordinointihanke VILMAT, Oulunjärven matkailun kehittämishanke, KAJAK - TUTKA tuotekehityshanke. Kainuun Etu - STARTTI Erähenkisten matkailutuotteiden tuotekehityshanke, Rovaniemi: MIT Kuusamo: Kalastusmatkailu, Food&Travel, Muonio: Region Arctica

11 Millä tuotteilla? Pyöräily Vaellus ja sauvakävely Wildlife (Eläintenkatselu ja -kuvaus) Hevosmatkailu Melonta Kalastus Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä

12 Valtakunnalliset kehittämisstrategiat OF-ohjeman puitteissa valmisteltiin kullekin kuudelle aktiviteetille omansa. -> Tutkimukset Strategioissa määritelty teeman haasteet ja mahdollisuudet, kehittämiskohteet, vastuutahot, päämarkkina-alueet, yleiset kriteerit, tutkimustarpeet, markkinointi Kehittämiskohteina: Reitit ja infrastruktuuri Palvelutaso Kysyntälähtöinen tuotekehitys Verkostoituminen Osaaminen Pienyritystoiminnan tukeminen Kehittämistoimenpiteiden toteuttajina eri toimijoita, hanke toteuttaa osaltaan strategioiden toimenpiteitä.

13 Mitä yrittäjä hyötyy valtakunnallisesta hankkeesta? Saa olla tuotteellaan mukana Suomi-portaalin teemasivulla rakentamassa Suomen tunnettuutta aktiviteetin kohdemaana MUTTA yrittäjän sovittava itse MEKin kanssa maksuttomasta tai maksullisesta tuotekuvauksen näkyvyydestä portaalissa. Hanke tuottaa teemoille omat alasivustot portaaliin. Saa avukseen teemakohtaiset tuotekriteerit. Hankkeen ensimmäisiä toimenpiteitä on teemakohtaisten tuotekriteereiden määrittäminen. Olemassa jo MEKin laatukriteerit ja MEKin yleiset tuotekriteerit Tällä hetkellä strategioissa jo osittain määriteltynä kriteereitä.

14 Tuote- ja laatukriteerit MEKin yleisten tuotekriteerien ja laatukriteerien lisäksi tarvitaan teemaa koskevia, itse tuotetta ja palvelutasoa määrittäviä kriteereitä Nyt teemakohtaiset kriteerit lähinnä reittikriteerejä: reitin haasteellisuus, vetovoimaisuus, saavutettavuus. Huomioitava myös eri tyyppiset asiakasryhmät. Harrastaja-asiakkaalle omatoimisia itse koottavia moduuleita, tuntee aktiviteetin ja käyttäytyy sen mukaisesti. Omatoimiasiakas ei harrastusta taustalla, hakee palveluita, -> puolivalmiit paketit Pakettimatka-asiakas

15 Tuote- ja laatukriteerit MEKin laatukriteerit: ISO sertifiointi TAI Matkailualan omat laatujärjestelmät Laatutonni tai Maakuntien Parhaat TAI Oma toimiva asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä TAI Tuotteiden mukanaolo merkittävän ulkomaisen matkanjärjestäjän ohjelmassa MEKin tuotekriteerit: tuote on keskittymän kannalta merkittävä (riittävä kapasiteetti) tuote on verkottunut muuhun tarjontaan (majoitus, ravitsemus jne.) tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi ulkomaan markkinoille; tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet huomioitu (turvallisuus, vuokravälineet ja niiden laatu/kunto jne.) palvelutarjonnassa

16 Tuote- ja laatukriteerit MEKin tuotekriteerit: tuote on asiakkaan ostettavissa ja saavutettavissa sekä varauskanavat ja ajankohta määritelty (myös paikan saavutettavuus määritelty) tuotteella on kirjallinen prosessikuvaus (nk. "asiakkaan polku" saapumisesta hänen lähtöönsä saakka) ohjelmapalvelutuote täyttää Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelun turvallisuudesta tuotteen hinnoittelu on selkeä sekä ryhmä- että yksittäismatkailijalle (selkeästi ilmoitettu mitä hinta sisältää, alennukset, osallistujamäärät). Ilmoitettava sekä kuluttaja- että matkanjärjestäjähinta provisioineen.

17 Teemakohtaiset tuote- ja laatukriteerit Reittikriteerit vaellus: Saavutettavuus: Reitin tulee olla hyvin saavutettavissa. Vetovoimaisuus: Reitti on nimeltään tunnettu ja se kulkee vaihtelevassa maastossa hyvin merkittynä ja viitoitettuna. Reitin vaativuustaso ja kuljettavuus: Suomen Ladun luokittelu Reittikriteerit pyöräily: Saavutettavuus: Reitin alku- ja loppupäässä julkiset liikenneyhteydet (lentokenttä, rautatie, bussi). Reitti kulkee kaupunkien, isojen taajamien ja kansallismaisemien halki. Vetovoimaisuus: Reitin varrella on vaihtelevat (peltoaukeaa, metsää, järvimaisemaa, kyliä jne.) sekä ulkomaalaista matkailijaa kiinnostavat maisemat. Ajettavuus: Reitti on turvallinen

18 Mitä yrittäjä hyötyy valtakunnallisesta hankkeesta? Saa tutkimus- ja markkinatietoa tuotekehityksen tueksi. Vuosittainen Rajahaastattelu, johon pyritään saamaan aktiviteetteja selventäviä kysymyksiä. Tulossa MEKin tutkimus ulkomaalaisten asiakkaiden asiakasprofiileista ja kysynnästä. Tulossa MEKin kartoitus hevosmatkailuyrittäjien tarjonnasta. Tulossa matkanjärjestäjäkysely. Välitetään näistä tietoa ymmärrettävässä muodossa.

19 Mitä yrittäjä hyötyy valtakunnallisesta hankkeesta? Saa tukea reitistöjen palveluvarustelun parantamiseen. Hankkeessa nimetään matkailullisesti tärkeät reitit ja sopii ylläpidon vastuista sekä tulevaisuuden toimintamalleista. Hanke edistää yhtenäisen Suomen Ladun vaativuusluokittelun käyttöönottoa. Saa ohjekirjasen reittien infrasta ja palveluvarustuksesta. Vastuutahon/huoltajan/ylläpitäjän ohjenuoraksi.

20 Mitä yrittäjä hyötyy valtakunnallisesta hankkeesta? Saa tietoa oikeista jakelukanavista. Hanke toteuttaa kartoituksen uusista mielenkiintoisista jakelukanavista, esim. harrastajien käyttämistä keskustelupalstoista Internetissä. Saa ajankohtaista tietoa seminaareista. Hanke järjestää seminaareja sekä edistää koulutuskokonaisuuksien järjestämistä ja informoi esim. Laatutonnista. Saa tuotekehitystukea mm. tuotekehitystyöpajojen, erikoismyyntitapahtumien ja tuotetestauksen kautta. Hanke välittää tietoa mahdollisuuksista osallistua MEKin tuotekehitystyöpajoihin ja tuotetestaukseen ja osallistuu workshoppien suunnitteluun.

21 Mitä yrittäjä hyötyy valtakunnallisesta hankkeesta? Valtakunnallisen toimijoiden verkoston mm. kiertomatkatuotetta ja markkinointia varten. Hanke informoi rahoituskanavista, koulutuksesta, muualla meneillään olevista hankkeista ja toimijoista. Saa MEKin markkinointituen. Hanke informoi mahdollisuuksista osallistua MEKin markkinointiin. Hanke edistää aktiviteettien mukanaoloa MEKin markkinointitoimenpiteissä ja matkanjärjestäjäyhteistyössä. Saa apuvälineitä yrityksen kehittämiseen. Hanke tuottaa malleja ja prosesseja tuotekehityksen avuksi, esim. ansaintalogiikkamalli, yrityskohtaisen kehittämisen malli jne.

22 Mitä alueelliset toimijat hyötyvät hankkeesta? Edellisten lisäksi: Tietoa muista hankkeista ja niissä meneillään olevista toimenpiteistä päällekkäisyyksien välttämiseksi ja parhaiden käytänteiden leviämiseksi. Kansallisen/koordinoidun tuen kehitystyöhön. Valtakunnallinen yhteinen tavoite. Valtakunnallinen tietopankki kehittäjille käyttöön.

23 Mitä alueelliset toimijat hyötyvät hankkeesta? Tuotekehitystyö vahvistuu alueella. Alueellisten - ja yritysryhmähankkeiden käynnistämistä edistetään Alkaneiden hankkeiden suuntaaminen strategioiden mukaiseksi Alue profiloituu teemojensa mukaisesti. Portaalin teemakohtaisilla Internet-sivuilla esitellään matkailullisesti tärkeät alueet kunkin teeman osalta. Seurantajärjestelmän ja mittarit aktiviteettien kehittymisen mittaamiseksi.

24 Ensimmäiset toimenpiteet Suomi-portaalin teemasivut 2 kpl Hankkeiden ja kehittäjätahojen kartoitus Teemakohtaiset tuotekriteerit Tutkimukset: Syvätutkimus, Hevosmatkailukartoitus yrittäjät Infrastruktuuriselvitys ja opaskirja Mittarit ja seuranta

25 Kiitos

26 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN

27 Ei tätä, vaan tätä. Kuvat: Juha Wirekoski

28 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Reittikriteerit tarkemmin Kehittämisstrategiat Reittien kehittämisessä huomioitavaa Etelä-Pohjanmaan reitistöt Keskustelua

29 Tuote- ja laatukriteerit TEEMAKOHTAISET KRITEERIT: VAELLUS Reittikriteerit: Saavutettavuus: Reitin tulee olla hyvin saavutettavissa. reitin alku- ja loppupäähän pääsee yleisillä kulkuneuvoilla tai tuotteeseen sisältyy kuljetus kohteeseen (säännöllisesti liikennöity linja-autoasema/-pysäkki) Vetovoimaisuus: Reitti on nimeltään tunnettu ja se kulkee vaihtelevassa maastossa hyvin merkittynä ja viitoitettuna. reitin varrella majoitusvaihtoehtoja ja nähtävyyksiä järkevän päivämatkan päässä. Reitin vaativuustaso ja kuljettavuus: Reitin vaativuus Suomen Ladun laatiman luokittelun mukaisesti maastopohjan ja korkeuserojen pohjalta helppo keskivaativa vaativa Kunkin vaativuusluokan etenemisnopeus arvioidaan hyväkuntoisen retkeilijän kulkemana (ilman kantamusta).

30 Tuote- ja laatukriteerit TEEMAKOHTAISET KRITEERIT: VAELLUS Reittikriteerit: vaativuustason luokittelu (Suomen Latu) Helpolla reitillä on vähän korkeuseroja. maksimi-kaltevuus enintään 15 %, korkeusero korkeintaan 50 m/km sivukaltevuus 3-5 %. Etenemisnopeus helpolla reitillä on n min/km. Reitin merkki sininen ympyrä. Keskivaativalla reitillä sallitaan jonkin verran korkeuseroja ja vaikeakulkuisia paikkoja. Ohjeellinen maksimikaltevuus on 30 % korkeusero enintään 120 m/km. Etenemisnopeus on n min/km. Reitin merkki punainen neliö. Vaativalla reitillä voi olla edellistä jyrkempiä ja vaikeakulkuisempia osuuksia. suurin sallittu maksimikaltevuus mitataan tapauskohtaisesti reitin yhdessä kohdassa tarkoituksen-mukaisella reitinpätkällä. Etenemisnopeus yli 21 min/km. Reitin merkki musta kolmio.

31 Tuote- ja laatukriteerit TEEMAKOHTAISET KRITEERIT: VAELLUS Reittikriteerit: Esteettömät reitit: Pyörätuolireitti Reitin pitää olla kovapintainen, eikä reitillä saa olla esteitä eikä kuoppia. Pyörätuolireitin pituuskaltevuus on enintään 1:20, eli 5 %. Sivuttaiskaltevuus saa olla enintään 2 %. Reitin leveyden pitää olla vähintään kaksi metriä. Reitillä on mahdollista liikkua itsenäisesti pyörätuolilla kelaten. Vaativa pyörätuolireitti Vaativalla reitillä on vaikeakulkuisia osia tai suurempia kaltevuuksia kuin normaalilla pyörätuolireitillä. Tasaisella osuudella voi olla pienehköjä kuoppia tai pehmeähköjä osia. Jonossa kuljettavan polun tulee olla vähintään 1,5 metrin levyinen. Näillä kapeilla poluilla voi olla ohitus- tai kääntöpaikkoja. Rinnakkain kuljettavien polkujen leveys on 2-4 metriä. Sivuttaiskaltevuus saa olla enintään 2%. Vaativalla reitillä varaudutaan liikkumaan avustajan kanssa tai sähköpyörätuolilla. Itsenäisesti liikkuville näkövammaisille tarkoitetuilla reiteillä tulee polkujen reunoilla olla kaiteet, reunapuut tai vastaavia näkövammaisten orientoitumista helpottavia rakennelmia.

32 Tuote- ja laatukriteerit TEEMAKOHTAISET KRITEERIT: PYÖRÄILY Reittikriteerit: Saavutettavuus: Reitti kulkee kaupunkien, isojen taajamien ja kansallismaisemien halki. alku- ja loppupäässä on säännöllisesti liikennöity lentokenttä, palvelurautatieasema tai linja-autoasema/-pysäkki. Vetovoimaisuus: Reitin varrella on vaihtelevat (peltoaukeaa, metsää, järvimaisemaa, kyliä jne.) sekä ulkomaalaista matkailijaa kiinnostavat maisemat. Merkittävien nähtävyyksien etäisyys reitiltä on max. 10 km. Palvelut (vesi- ja juomapiste, wc) sijaitsevat noin 10 km välein. Majoituspaikkojen välimatka on < 30 km (max 50 km). Reitit kulkevat pääsääntöisesti asuttujen seutujen halki ja ns. korpitaipaleiden osuus on alle 20 % koko reitistä. Reitin varrella on n km välein taajamia.

33 Tuote- ja laatukriteerit TEEMAKOHTAISET KRITEERIT: PYÖRÄILY Reittikriteerit: Ajettavuus: Reitti on turvallinen: se kulkee joko pyöräteitä pitkin, autoliikenteen raja on 1500 ajoneuvoa/vrk tai siellä on leveä, 1 m (min 50 cm) piennar. Vilkasliikenteisen tien määrä on korkeintaan 10 % koko reitin pituudesta. Tiet ovat pääosin päällystettyjä ja sorateitä on korkeintaan 10 % koko reitin pituudesta. Taajamissa olevat hiekkapäällysteiset pyöräilytiet eivät sisälly tähän.

34 Tuote- ja laatukriteerit TEEMAKOHTAISET KRITEERIT: MELONTA Reittikriteerit: millainen melontareitti/alue on koski-, meri-, järvi- ja jokireitti kuinka haasteellinen/vaativa (koskiluokitukset) erityispiirteet: kantomatkat majoitus- ja yöpymisvaihtoehdot onko reitti ylläpidetty ja huollettu onko melontavälinevuokraamoja

35 Tuote- ja laatukriteerit WILDLIFE Kriteerit erikseen kuvaamiselle ja katselulle (mm. turvallisuus). HEVOSMATKAILU Matkailun ohjelmapalvelujen normiston raportti 4: 2004 FinnHorse Toursin kriteerit SRL:n kriteerit Kuluttajaviraston ohjeet ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistämiseksi

36 Pyöräilystrategian toimenpiteitä reitistöjen kehittämisen suhteen Toimenpide: Olemassa olevien reittien kehittäminen, ja ylläpito sekä toteutuksen vastuista ja aikatauluista sopiminen pitkäjänteisen toiminnan tueksi 1) valtakunnallinen reitistö paikallinen reitistö maastopyöräreitistö 2) reitit, opastus kartat palvelut Vastuutaho: Pyörämatkailutyöryhmä, Tiehallinto, MEK, kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, hankekohtaiset alueelliset työryhmät, Metsähallitus, Pyöräilykuntien verkosto, karttatietoyrittäjä, Outdoors Finland (OF) ohjelma. Ajankohta: 2009-

37 Pyöräilystrategian toimenpiteitä reitistöjen kehittämisen suhteen Toimenpide: Uusia reittejä suunniteltaessa ja vanhoja kehitettäessä huomioidaan vetovoimaisuus ja vaihtelevuus maisema, korkeusvaihtelut, luonto- ja kulttuurivetovoimatekijät elämyksellisyys sekä vesistöjen läheisyys keskeisenä vetovoimatekijänä saavutettavuus Vastuutaho: Tiedottamisvastuu Pyörämatkailutyöryhmä ja MEK, reittisuunnittelijat Ajankohta: jatkuva Toimenpide: Turvallisuuden varmistaminen mm. rakentamalla leveämpiä pientareita ja/tai kevyenliikenteenväyliä autottomien reittien lisääminen Vastuutaho: Tiehallinto, kunnat, Pyörämatkailutyöryhmä, MEK, Ajankohta: 2010-

38 Pyöräilystrategian toimenpiteitä reitistöjen kehittämisen suhteen Toimenpide: Reittien monikäytön edistäminen Metsäautoteiden, hiihtoreittien ja moottorikelkkareittien käyttö maastopyöräilyreitteinä huomioidaan reittisuunnittelussa Vastuutaho: Kunnat, alueelliset maankäytön suunnittelijat, ympäristöministeriö Ajankohta: Toimenpide: Matkailukeskusten ympäristön reittien ja palveluvarustuksen kehittäminen Vastuutaho: Matkailukeskukset (huomioidaan kehittämissuunnitelmissa yleiskaavan kautta), alueorganisaatiot, yrittäjät, MEK, kunnat Ajankohta: jatkuva Toimenpide: Internet- ja navigointipalvelujen kehittäminen Vastuutaho: matkailuyrittäjät, kaupalliset toimijat, MEK, liikenne- ja viestintäministeriö, Pyöräilykuntien verkosto, Metsähallitus Ajankohta: jatkuva

39 Pyöräilystrategian toimenpiteitä kysyntälähtöisen tuotteistamisen suhteen Tuotekehityksessä huomioitava seuraavat osa-alueet: Huomioitava harrastaja-asiakkaasta omatoimi- ja pakettimatkaasiakkaaseen Pyöräilytapahtumien kansainvälistäminen Majoitus hotelli- tai maaseutumajoituksessa yms. Päivämatkat joko alle 40 km, km tai km Reittikuvaukset: värikkäät, myyvät, haasteellisuus ja vaativuustaso huomioitava Profiilikartat Saavutettavuus

40 Vaellusstrategian toimenpiteitä reitistöjen ja infrastruktuurin kehittämisen suhteen Toimenpide: Nimetään matkailullisesti tärkeät reitit ja selvitetään niiden päivitystarve, sovitaan vastuista ja aikatauluista pitkäjänteisen toiminnan tueksi reitit, selkeät opasteet, palvelut Vastuutaho: kunnat, Metsähallitus, Ympäristöministeriö, MEK ja OutdoorsFinland ohjelma Ajankohta: 2009-

41 Vaellusstrategian toimenpiteitä reitistöjen ja infrastruktuurin kehittämisen suhteen Toimenpide: Edistetään yhtenäisen viitoituksen käyttöönottoa pohjana käytetään Suomen Ladun Poluista reiteiksi hankkeen aikana syntynyttä viitoitusohjetta. Vastuutaho: Suomen Latu, Metsähallitus, MEK ja OF-ohjelma Ajankohta: Toimenpide: Varmistetaan palveluvarustuksen rakentaminen ja ylläpito matkailullisesti tärkeimpien reittien varrelle Vastuutaho: Metsähallitus, kunnat, yritykset, MEK ja työryhmä Ajankohta: 2009-

42 Vaellusstrategian toimenpiteitä reitistöjen ja infrastruktuurin kehittämisen suhteen Toimenpide: Luodaan kohteita, joissa on huomioitu esteettömyys ja mahdollisuudet tuottaa esteettömiä palveluita Rakentamisessa hyödynnetään eri käyttäjäryhmien näkökulmat (vanhukset, erilaisia liikkumisen apuvälineitä käyttävät, liikunta- ja aistirajoitteiset) Rakentamisen pohjana käytetään Suomen rakentamismääräyskokoelman RakMK F1 ohjeita esteettömästä rakentamisesta sekä Suomen Ladun laatimia suosituksia esteettömistä reiteistä. Vastuutaho: kunnat, Ympäristöministeriö, Ympäristökeskukset, Metsähallitus, TE-keskukset ja yritykset Ajankohta: 2009-

43 Vaellusstrategian toimenpiteitä kysyntälähtöisen tuotekehityksen suhteen Kaikessa tuotekehitystoiminnassa tulee huomioida seuraavat tekijät: vaeltajat päiväretkeilijät esteettömiä palveluja tarvitsevat eri kansallisuudet omatoimisuus opastetut retket

44 Melontastrategian toimenpiteitä reitistöjen ja infrastruktuurin kehittämisen suhteen Toimenpide: Päivitetään reitit ja varmistetaan ylläpito, määritellään tarvittavan infrastruktuurin ja palveluvarustuksen oikea suunta parhaiden käytänteiden löytäminen, työnjaosta sopiminen toteutus alueellisten hankkeiden kautta Vastuutaho: työryhmä, kunnat, MEK, Metsähallitus, ympäristökeskukset, OutdoorsFinland ohjelma Ajankohta: 2009-

45 Melontastrategian toimenpiteitä reitistöjen ja infrastruktuurin kehittämisen suhteen Toimenpide: Rakennetaan ja ylläpidetään rantautumispaikkojen ja taukopaikkojen infrastruktuuri Vastuutaho: kunnat, yrittäjät Ajankohta: jatkuvaa Toimenpide: Rakennetaan uudet reitit huomioiden eri asiakasryhmien tarpeet ryhmät, omatoimiset, yksittäismatkailijat, esteettömiä palveluja tarvitsevat saavutettavuus Vastuutaho: yrittäjät, hankkeet, ympäristökeskukset Ajankohta: jatkuvaa

46 Melontastrategian toimenpiteitä reitistöjen ja infrastruktuurin kehittämisen suhteen Toimenpide: Luodaan melontamatkailukeskittymiä luonnon ja infrastruktuurin puolesta suotuisimmille vesistömatkailualueille Vastuutaho: yrittäjät, kunnat, ympäristökeskukset Ajankohta: Sähköinen infrastruktuuri Toimenpide: Rakennetaan sähköinen melontamatkailua palveleva infrastruktuuri mm. paikkatietojärjestelmä, jota yritykset itse voivat päivittää Vastuutaho: yrittäjät, kaupalliset toimijat, MEK, Liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohta: 2009-

47 Pyöräilystrategian pääalueet 1. Valtakunnalliset pyörämatkailureitit Pyöräily GT-kartoilla 2. Pyöräillen Suomessa reitit (Fillarioppaat; osa valtakunnallista reitistöä): Etelä-Pohjanmaalla Via Finlandia (Helsinki-Vaasa) Muut: Härkätietä itään, Kuninkaantie, Länsirannikon reitti, Suur-Saimaan kierros, Turun saaristo, Keski-Suomen reitti 3. Alueelliset reitit Ei Etelä-Pohjanmaalla Muut: Helsingin ympäristö, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala 4. Eurovelo-reitit: Ei Etelä-Pohjanmaalla Itämeren ympäri, Ateena - Nordkapp -reitti 5. Potentiaaliset Jokivarret; erityisesti Pohjanmaa Pohjois-Savo: Tahkon ja Kuopion ympäristö

48 Vaellusstrategian teeman pääalueet Useamman vuorokauden vaelluksiin soveltuvia kohteita on kansallispuistoissa, Pohjoisimman Lapin erämaa-alueilla sekä Kevon luonnonpuistossa. Myös maamme pitkät retkeilyreitit (esim. Karhunkierros, UKK-reitti, Karjalan kierros -vaellusreitistö) soveltuvat vaelluskohteiksi. Vaelluksiin soveltuvia kohteita on eniten Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa, mutta yksittäisiä kohteita löytyy myös Pohjanmaalta ja eteläisestä Suomesta. Vaelluskohteita ja pitkiä retkeilyreittejä (pohjoisesta etelään): - Kevon luonnonpuisto ja Paistunturin erämaa, sis. Kevon reitti - Kaldoaivin ja Vätsärin erämaa-alueet, sis. Sevetti-Pulmanki retkeilyreitti ja Saamen polku - Käsivarren erämaa-alue ja Lätäsenon luonnonsuojelualue,tarvantovaaran erämaa-alue, sis. Haltin reitti, joka on myös osa Ruotsista Norjaan johtavaa Kalottireittiä - Lemmenjoen kansallispuisto, sis.lemmenjoen kultamaiden kierros -retkeilyreitti - Saariselän retkeilyalue - Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, sis. Ylläs-Olos-Pallas ja Ylläs-Rauhala-Pallas retkeilyreitit ja Pallas- Hetta tunturireitti - Urho Kekkosen kansallispuisto, Sompion luonnonpuisto, Kemihaaran erämaa-alue -kokonaisuus, tunnetaan myös nimellä Koilliskaira - UKK-reitti Sallassa, Savukoskella, Suomussalmella ja Kuhmossa, Tuntsan erämaa-alue - Oulangan kansallispuisto ja Karhunkierros retkeilyreitti - Syötteen kansallispuisto ja -retkeilyalue, UKK-reitti Pudasjärvellä - Hossan ja Kylmäluoman retkeilyalueet, Iso-Syöte-Taivalkoski-Kylmäluoma-Hossa retkeilyreitit - Itärajan retkeilyreitti - Ruunaan retkeilyalue - Karjalan kierros -retkeilyreitistö (sis. Kolin kansallispuisto ja mm. Karhunpolku-, Susitaival-, Herajärven kierros-, UKK-reitti Koli-Sotkamo -retkeilyreitit) - Peuranpolku retkeilyreitti Reisjärvellä, Lestijärvellä ja Perhossa - Pirkan taival -retkeilyreitistö sis. Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot - Imatra-Ruokolahti- Rautjärvi -retkeilyreitti - Valkealan ulkoilureitti sis. Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan luonnonsuojelualue - Evon retkeilyalue - Teijon retkeilyalue - Nuuksion kansallispuisto

49 Melontastrategian teeman pääalueet Päiväretkiä ja muutaman päivän ohjelmapaketteja löytyy mm.: Lappi: Muonionjoki (melontakilpailu Arctic Canoe Race n yksi pääetapeista), Könkämöeno, Lätäseno, Saariselkä, Savukosken reitit, Simojoki Lappi: Rovaniemen alue, Tornionjoki Koillismaa: Kuusamo: luokiteltuja melontareittejä ovat Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoet, Iijoen latvavedet ja lukuisat järvialueet Kainuu: Jongunjoki Kuhmosta Lieksaan, Tervareitti Lentiirasta Kuhmoon, Hossa -Ruhtinaansalmi, Vuokatti Pohjois-Karjala: Petkeljärven kansallispuisto, myös esteettömyys huomioitu, Pielinen, Jongunjoki, Lieksanjoki Pohjois-Savo: Tahkon vesireitti, Vaikkojoki, Matkusjoki, Riistaveden reitti, Kuopion ympäristö Etelä-Savo: Koloveden kansallispuisto, Linnasaaren kansallispuisto, Oravareitti Juvalta Sulkavalle Pohjanmaa: Vaasan edusta ja Raippaluoto, erityisesti maailmanperintökohteen alue Keski-Suomi: Päijänne ja Vesi-Järvi, Evo, Liesjärvi, Loppi, Petäjävesi-Jämsä, Saarijärven koskireitti Varsinais-Suomi: Saaristomeri Ahvenanmaa Uusimaa: Helsinki, Porvoo

50 V OF pohjakartoituksen reitit Etelä- Pohjanmaalla Teemat: vaellus, pyöräily, vähäisessä määrin melonta. Pääasiassa autokiertomatkailuun moduliksi. Pidettävä mielessä tuotteistuksessa. Vaellus: Kyrkösjärven luontopolku 3,5 6 km Kyrkösjärven kierros 16 km Paukanevan pitkosreitti 7 km Kuninkaanpolku 10 km Arpaisten vaellusreitti 35 km Vehun vaellusreitti 14.5 km Lauhavuoren kansallispuisto n. 10 km:n reittejä. Kansallispuistosta Lauhansarven matkailukeskukseen. Reitin ylläpitäjä Isojoen kunta. Kansallispuistosa Muurahaisen luontotuvalle. Reitin ylläpitäjä Kauhajoen kunta.

51 Etelä-Pohjanmaan alueen reitit Pyöräly: Kyrkösjärven kierros 16 km Kalajärven reitti 16 km Lakeuksien pyöräilyreitti 100 km Suomenselän pyöräilyreitti 75 km- 92km Pohjalaista maaseutua pyöräillen 81 km Melonta: Jokimelontakierros Seinäjoella 25km Matkailullisesti tärkeiden reittien valinta yhteistyössä MEK, alueorganisaatio, alueelliset hankkeet, OF-hanke, kunnat, Metsähallitus, ympäristöministeriö

52 Kv-tarjonta tällä hetkellä MEK Aktiviteettiselvitys 2008, Kesäaktiviteettituotteet kansainvälisille markkinoille Yhteensä n. 40 tuottajaa (pyöräily, vaellus, melonta, hevoslomat). Ei Etelä-Pohjanmaalta. OF pohjakartoitus 2006 Kuortaneen urheiluopiston tarjonta Ähtärinjärven päiväretket ja kanoottivuokraus Visitfinland.com nettisivut Ei tuotteita aktiviteettien alla Pyöräilyreittien alla Via Finlandia

53 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Pyöräily Kv pyöräilijä liikkuu mielellään asutuilla seuduilla Reitti vetovoimana kulttuuri, haasteellisuus ilmoitettu, kohderyhmä: omatoiminen vai opastettu, soveltuvuus (lapsiperheille, aloittelijoille, vähän pyöräilleille, pyöräilyn harrastajille), viitoitus reitin ylläpito reittikuvauksen paikkansapitävyys

54 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Pyöräily Kartta riittävä mittakaava (1: ), tienumerointi kuvaus vastaavasti, profiilikartta, palvelut (majoituskohteet, ravintolat, kahvilat, infotaulut, wc, käyntikohteet, elintarvikemyymälät jne.) kokonaisreitin kuvaus, aloitus- ja lopetuspisteet, miten niihin pääsee, ajantasaisuus Reittikuvaus matkan kesto km, h, tarvittavat varusteet, elämyksellinen päiväohjelman kuvaus, kulttuurinähtävyydet ja luonnonkuvaus (eläimistö, kasvisto, maaperä, ilmasto, vesistö), kulttuurin vaikutus ympäristöön ja kiinnostuksen kohteet (kulttuurilliset, historiaan liittyvät)

55 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Pyöräily Tuotepaketit lyhyet paketit, 2-3 pv yhdistettäväksi kaupunkilomaan (ympyräreitit!) tai multiaktiviteettipakettiin pyörävuokraus, vuokrapyörien kunto ja varustelutaso (satulalaukut), matkatavarakuljetus, palvelukieli, elämyksellinen kuvaus, Matkanjärjestäjien mukaan tärkeimmät pyöräilypaketin elementit: majoitus, ateriat, matkatavarakuljetus. Lisäksi muut kuljetukset, huolto, opaspalvelut sekä reittikuvaus, pyöräilykartta, nähtävyydet.

56 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Pyöräily Majoituskohteet: Maaseutumajoituksen hyväksikäyttö, taso hotellimajoitus tai B&B, lukittava tai katettu pyöräsäilytys, polkupyörän huoltoon tarvittava välineistö, vaatteiden kuivatus- ja pesumahdollisuus, tiedot lähimmästä pyörän huoltopaikasta ja apua huollon saamiseen, seuraavan päivän säätiedot, ravintoloiden/elintarvikemyymälöiden ja muiden palveluiden yhteystiedot ja aukioloajat sekä hätänumerot,

57 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Vaellus Reitti Vetovoimana luonto ja kansallispuistot, elämyksellinen kuvaus ja reittikuvauksissa luonnonkuvaus (eläimistö, kasvisto, maaperä, ilmasto, vesistö), luonnonnähtävyydet ja kiinnostuksen kohteet (kulttuurilliset, historiaan liittyvät) Lyhyitä vaellusretkiä Haasteellisuus luokiteltu ja merkitty lähtöpäähän ja risteyskohtiin Viitoitus Saavutettavuus: reitin lähtöpiste oltava myös julkisilla saavutettavissa. Mielellään matkailukeskuksesta tai majoitusliikkeestä lähtevä matkan kesto km ja h matkapuhelimen kuuluvuus ja GPS-koordinaatit reitiltä Reitin ylläpito Reittikartta Paikoitustilat

58 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Vaellus Tuote vaellusmatka (=yöpymisen sisältävä, ei päiväretki) päivämatkan pituus enimmillään useimmiten mj:n paketeissa 15 km, lyhimmillään 5-6 km. millaiselle matkailijalle sopiva? kohderyhmä: omatoiminen vai opastettu, soveltuvuus -päiväretkiksi vai pitkään vaellukseen (onko majoituskohteita matkan varrella), lapsiperheille, aloittelijalle, jonkin verran vaeltaneelle, harrastajalle, tarvittavat varusteet majoituskohteiden taso/tyyppi ilmoitettu

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU ja sauvakävely TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET Outdoors Finland on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, jonka päätavoitteena on koota pienten ohjelmapalveluyritysten kenttä yhteen kehittämään

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

OF Aluetiimin tapaaminen Seinäjoki

OF Aluetiimin tapaaminen Seinäjoki OF Aluetiimin tapaaminen 4.4.2017 Seinäjoki 1. Hankkeen esittely Hankkeen tarkoitus Tavoitteet ja toimenpiteet 2. Aluetiimin toiminta Aikaisemmin Nyt Asialista 3. Visit Finland reittisuositukset 4. Tuotteistetut

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Sirpa Arvonen, MotiPro Urpo Heikkinen, Upitrek Matti Hirvonen, Suomen Latu Jari Korkalainen, Metsäkartano Sanna Kortelainen,

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008 VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008 Työryhmä: Sirpa Arvonen, MotiPro Urpo Heikkinen, Upitrek Matti Hirvonen, Suomen Latu Jari Korkalainen, Metsäkartano Sanna Kortelainen,

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Luonnosta vetovoimaa matkailuun Pirjo Räsänen

Luonnosta vetovoimaa matkailuun Pirjo Räsänen Luonnosta vetovoimaa matkailuun 07.10.2014 Pirjo Räsänen www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com Outdoors Finland katto-ohjelma 2009-2014 MEKin hallinnoima koko Outdoors

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Klo 08.30-09.00 Klo 09.00-09.10 Klo 09.10-10.00 Klo 10-11.00 Klo 11.00-12.00 Aamukahvi Aloitus. Esittelyt ja

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Metsähallituksen esteettömät palvelut

Metsähallituksen esteettömät palvelut Metsähallituksen esteettömät palvelut Mutkaton matka- Kansainvälinen esteettömän matkailun seminaari 15.-16.9.2010 Hyvärilä, Nurmes Erkki Tuovinen erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallituksen

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011 1 OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN Pirjo Räsänen 2011 Liite Outdoors Finland Melontareittien suunnitteluoppaaseen (MEK 2011, Karttunen) Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman

Lisätiedot

Outdoors Finland III päätavoitteet

Outdoors Finland III päätavoitteet 1 Outdoors Finland III päätavoitteet Kahden verkoston kehittäminen: Matkailutoimijat (Visit Finland) Reitistötoimijat (Lamk) lisätä mikro- ja pk-yritysten kansainvälistymistä parantamalla aktiviteettituotteiden

Lisätiedot

Vientikelpoisuuden kriteerit Teemakohtaiset tuotesuositukset 15.11.2010, Kuortane, Liisa Renfors, Tuoteasiantuntija Matkailun edistämiskeskus

Vientikelpoisuuden kriteerit Teemakohtaiset tuotesuositukset 15.11.2010, Kuortane, Liisa Renfors, Tuoteasiantuntija Matkailun edistämiskeskus Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Vientikelpoisuuden kriteerit Teemakohtaiset tuotesuositukset 15.11.2010, Kuortane, Liisa Renfors, Tuoteasiantuntija Matkailun edistämiskeskus Vientikelpoisuuden

Lisätiedot

Outdoors Finland kansainvälistymisohjelma

Outdoors Finland kansainvälistymisohjelma Outdoors Finland kansainvälistymisohjelma Kesäaktiviteetit yksi Visit Finlandin kärkiteemoja Näkyy teemana myös muitten ohjelmien toimenpiteissä, esim. Merellinen saaristo ja Finrelax Painopiste maaseudun

Lisätiedot

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia  Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1 Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia www.outdoorsfinland.com Lisätietoja: Pirjo Räsänen pirjo.rasanen@lamk.fi 044 708 1242 Skype: pirjorasanen1 1 2 3 21.10.2015 2 21.10.2015 3 Liiketoimintapoten tiaali

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Ohjeistuksen runko Alustava sisällys Opastekokonaisuuden muodostaa: Opastetaulut: reittien lähtöpisteissä sekä

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus

Lisätiedot

Rural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen Suvi Ahonen

Rural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen Suvi Ahonen Rural Finland Matkailun kehittäjien tapaaminen 29.11.2017 Suvi Ahonen 1 Koko maassa yöpymiset lisääntyivät tammi-syyskuussa 5,1 %. Kasvua tuli kotimaasta 1,4 % ja ulkomailta 14,8 %. Keski-Suomen majoitusliikkeiden

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

Finland placed ninth in FutureBrand sinternational Country Brand Index 2012. The country did especially well in the Environmental Friendliness

Finland placed ninth in FutureBrand sinternational Country Brand Index 2012. The country did especially well in the Environmental Friendliness Finland placed ninth in FutureBrand sinternational Country Brand Index 2012. The country did especially well in the Environmental Friendliness category, placing second. Finnish nature was considered to

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Hilkka Lassila, Savonia-amk Oy Hankkeen tuloksista Matkailun taloudelliset vaikutukset merkittäviä Vaikututuksia pyrittiin arvioimaan eri menetelmillä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Raija Ruusunen

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Raija Ruusunen Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Raija Ruusunen Matkailun kehittämisen tapa vaihtelee Suomessa alueelta toiselle Suurimalla osalla

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle SMMY seminaari 19.4.2017 Kansallispuistofaktat 39 kansallispuistoa ( 17.6. alkaen 40 kpl) Kävijöiden aluetaloudelliset vaikutukset 2016 178,9 milj. euroa

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen Carelian Eastpoint ry 1 / 5 Hakija Carelian Eastpoint ry, y-tunnus 2008398-2 Osoite: Tiensuuntie 26 B, 81720 Lieksa Puh. 0400 671 053 / Niilo

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke. Carelian Eastpoint ry

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke. Carelian Eastpoint ry HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke Carelian Eastpoint ry Hakija Carelian Eastpoint ry, y-tunnus 2008398-2 Osoite: Tiensuuntie 26 B, 81720 Lieksa Puh. 0400 671 053 / Niilo

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Hevosreitistöt osana hevosmatkailupalvelua

Hevosreitistöt osana hevosmatkailupalvelua Hevosreitistöt osana hevosmatkailupalvelua Minna Martin-Päivä Oulu 16.11.2012 Mitä on hevosmatkailu? Hevosmatkailupalvelun määrittelyä Maasto- ja vaellusratsastus Retket -> vaellukset Ratsastus- tai ajotoiminta

Lisätiedot

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia 2016 Reittisuunnittelu Pirjo Räsänen Matkailureitin pääkohtia Minimivaatimukset: Reitillä on oltava nimi Reitillä on huomioitu turvallisuustekijät Reitin viitoitus

Lisätiedot

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki Kansainvälistyminen Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategiassa Painopistealueet:

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Loppuraportti. Outdoors Finland aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009 2012. 11.02.2013 Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus

Loppuraportti. Outdoors Finland aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009 2012. 11.02.2013 Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus Loppuraportti Outdoors Finland aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009 2012 11.02.2013 Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus Kuva kannessa: Itävallan opintomatkalaiset lähdössä sauvakävelyretkelle.

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä Viherseminaari 2013 Luonnon virkistyskäyttö 31.10.2013 Liekkilä, Vaajakoski Erkki Tuovinen erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Organisaatio Metsähallitus toimii pääosin

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys 1.8.2016 31.12.2018 HAMK Älykkäät palvelut tutkimusyksikkö (Biotalouden tutkimusyksikkö) Hankkeen taustaa Kanta-Hämeen luontomatkailun kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Muotoiluyrityksen kehitysohjelma

Muotoiluyrityksen kehitysohjelma Muotoiluyrityksen kehitysohjelma Ajankohta huhtikuu 2005 - kesäkuu 2006 Opetusmuoto lähiopetus 28 pv (+3 yrityspäivää) etätyö 20 pv pienryhmä- tai yrityskohtaista asiantuntijapäivä n. 5 pv Osallistujatavoite

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Pekka Vuorela Inna Hurskainen Helena Kultanen

Pekka Vuorela Inna Hurskainen Helena Kultanen Tulevan toimintasuunnitelman arviointitutkimus: Luonto-/liikunta- ja aktiviteettimatkailun kehittäminen 2015-2020 Matkailun edistämiskeskus Outdoors Finland 24.6.2014 Pekka Vuorela Inna Hurskainen Helena

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Kasvun eväät pe 9.1.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Kasvun eväät pe 9.1.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Kasvun eväät pe Kasvun eväät OHJELMA 8:30 Aamukahvi 8:45 Tervetuloa Kirjakkalaan! Risto ja Eeva Elo 9:00 Benchmarkauksen oppeja mitä kehitettävää? Riikka

Lisätiedot

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy?

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy? Kuva: Usko Juntunen Mistä polku löytyy? Mistä reittitarjonta löytyy? Kuntien tiedotus ulkoilupaikoista ja reiteistä? Valtakunnallinen tieto maastopyöräilymahdollisuuksista? Kartat ja reittisovellukset

Lisätiedot

Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi Aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat

Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi Aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi Aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat Metsähallituksen hanke Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi on toteutettu 1.8.2013-31.12.2014 Euroopan

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen Esityksen sisältö Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Miten Suomella ja Varsinais-Suomella menee matkailussa? Matkailun tiekartta ja sen

Lisätiedot

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Kirsi Vehkakoski, projektipäällikkö Lipas-projekti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta Lipas liikuntapaikat.fi on

Lisätiedot

1 / 29. Vastattuja: 83 Ohitettuja: 0. Kesällä. Talvella

1 / 29. Vastattuja: 83 Ohitettuja: 0. Kesällä. Talvella Q Arvio vesistöjen hyödyntämistä alueellasi matkailupalveluiden kehittämisessä ja millainen on vesistöjen merkitys matkailun kannalta? (= ei ole merkitystä 5 = on suuri merkitys)? Vastattuja: 83 Ohitettuja:

Lisätiedot

Loppi

Loppi Loppi 19.4.2017 DIGITRAIL-Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys www.hamk.fi/digitrail Hankkeen keskeiset tavoitteet: www.hamk.fi/digitrail Digitalisaatio Digitalisaatio = uusien prosessien

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EDISTÄÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Alle 12v 102.-/henkilö Alle 12v lisäpenkillä 67,-/henkilö. Alle 12v lisäpenkillä 67,-/henkilö

Alle 12v 102.-/henkilö Alle 12v lisäpenkillä 67,-/henkilö. Alle 12v lisäpenkillä 67,-/henkilö SaPo melontaretki 2010. Järjestetään yhteiskuljetuksella Lieksan Nurmijärvelle kesäkuun alussa. Tarjolla on neljä erilaista retkivaihtoehtoa, jotka on esitelty tarkemmin myöhemmin tässä esitteessä. Retket

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot