Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke SEINÄJOKI

Transkriptio

1 Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke SEINÄJOKI AKTIVITEETTITUOTTEIDEN KEHITTÄMINEN KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE projektipäällikkö Terhi Hook

2 Esityksen sisältö Outdoors Finland ohjelma ja hanke Hankkeen tavoitteet Mitä yrittäjä hyötyy? Tuotekriteerit

3 Outdoors Finland ohjelma ja Outdoors Finland -hanke MEK on saanut valtakunnallisessa matkailustrategiassa tehtäväkseen valmistella ja koordinoida valtakunnallisia teemapohjaisia kehittämisohjelmia sekä toimeenpanna ja koordinoida alan valtakunnallisia hankkeita. OF ohjelma on MEKin ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmän alulle panema kesäaktiviteettien kehittämisohjelma. Sitä toteuttavat lisäksi Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri, matkailuyrittäjät ja muut aktiviteettiteemoja kehittävät tahot. Outdoors Finland hanke on ensimmäinen MEKin aloittama hanke, joka on luotu koordinoimaan tätä kehittämistyötä.

4 Outdoors Finland Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valtakunnallisesta osiosta. Hankkeen hallinnoijana toimii MEK. Hanke käynnistynyt helmik Budjetti /3 v.

5 Valtakunnallinen matkailustrategia Tutkimus Tuotekehitys Markkinointi Tuoteteemat Matkailumuodot Viestintä - strategia Lumi - ja joulu Kesä - aktiviteetit/ Outdoors Hyvin - vointi Kulttuuri ja tapahtumat Kierto - matkat Lyhyt - lomat Kohde - lomat MICE T O I M I J A T MEK Koordinointi: - Teemakohtaiset tuotekehitysohjelmat, hanketyön suuntaaminen - Yhteistyö eri kehittäjätahojen kanssa - Teemakohtaiset työryhmät ja kehitysstrategiat - Tuotekehitysprosessi ja muut kehittämistyökalut - Markkinatiedon kokoaminen ja jakelu Yritykset Matkailuhankkeet Matkailun rahoittajat: - EU, ministeriöt, maakun - tien liitot, TE -keskukset, ympäristökeskukset, lääninhallitukset, Finnvera Tuotteet Markkinointi - suunnitelmat ja toimenpiteet Jakelukanavat Valtakunnalliset matkailun Alueelliset matkailun Koulutusorganisaatiot: kehittäjäorganisaatiot kehittäjäorganisaatiot: - yliopistot, korkeakoulut, - Matkailun teemaryhmä, - alue - ja suuralue - ammattikorkeakoulut OSKE, Suomen Latu, organisaatiot, Finfood, FF, Tekes, MaRa ym. kehittämisyhtiöt Nina Vesterinen ym. Matkailun Matkailualan konsultit teemaryhmä

6 OUTDOORS FINLAND valtakunnallinen aktiviteettien kehittämisohjelma Kalastus Matkailun teemaryhmä kokoaa omalla työllään teemapohjaisten uusien tuotteiden edistämiseksi tarvittavaa kehittämistyötä 2/2008 valmistuneen toimenpideohjelman toteuttaminen Sauvakävely Vaellus MEK kansallinen koordinointi Pyöräily Melonta Veneily Eri teemojen työryhmät Mm. HevosmatkailuEläinten katselu Yritykset Alueorganisaatiot Valtakunnalliset hankkeet Aihealueen organisaatiot kuten Metsähallitus Alueelliset ja teemapohjaiset hankkeet kehitystyötä kansallisia työkaluja ja konsepteja hyväksikäyttäen Yhdistettynä muihin palveluihin kuten majoitus Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä

7 Valtakunnallinen OutdoorsFinland koordinointi - tiedonvälitys, vk-verkosto, jatkuvan kehittämisen malli, alueyhteistyö, verkostojen syntymisen tukeminen Teemat: kalastus, vaellus, sauvakävely, melonta/veneily, eläintenkatselu, hevosmatkailu, pyöräily tuotekriteerit, infran ja palveluvarustuksen ohjeistus, seurantamittaristo, ansaintalogiikka ja kehittämismalli, e- tuotteiden ja kiertoreittien malli, uusien koulutuskokonaisuuksien aikaansaaminen, tutkimus ja tiedon jakaminen, uusien jakelukanavien etsiminen, imagon rakentaminen, aktiviteettien näkyvyys maaportaalissa Alueelliset kehittämishankkeet esimerkkeinä Etelä-Karjala Valtakunnallisten matkailun kohdemarkkinatutkim usjärjestelmän valmistelu ja toteutus Teemat: melonta, kalastus, retkiluistelu Pohjois-Karjala Yritysryhmien kehittämissuunitelmien laadinnan mallintaminen Teemat: vaellus, melonta/veneily, kalastus, pyöräily Pohjois-Savo (E-)tuotteistamisen mallintamisen päivittäminen Teemat: melonta/veneily, pyöräily, hevosmatkailu Pirkanmaa Valtakunnallisen kalastusmatkailun toimenpiteiden edistäminen ja kansainvälistyminen Teema: kalastus Alueelliset kehittämissuunnitelmat (alueelliset tuoteprofiilit, tuotteistaminen, infra, imagomarkkinointi ym.) sekä yritysryppäiden kehittäminen ja vuorovaikutus Y Y Y Y Y Yritysryhmähankkeet

8 Miksi kansallinen koordinaatio? Aktiviteettilomien kysynnän odotetaan kasvavan. Tarjontamme ei riitä kv kilpailussa mukana pysymiseen. Kattavan kansainväliselle tasolle riittävän palvelun tarjonta vaatii verkostomaista toteutusta, sillä tuote koostuu monen pienen toimijan palveluista. Niiden näkyminen ulkomaan matkailutarjonnassa ei ole mahdollista ilman koko maan kattavaa yhteistyötä. Karsitaan päällekkäisyydet ja saatetaan osaajat yhteen. Määritellään yhdessä kehittämisen suunta. Valtakunnallisten kehittämisstrategioiden toimenpideehdotusten toteuttaminen osaltaan.

9 Hankkeen tavoitteet Muodostaa kesäaktiviteettien kehittämisessä mukana olevista tahoista keskenään kommunikoiva valtakunnallinen verkosto Luoda jatkuva kehittämisen malli Edistää yritysten verkostoitumista ja kansainvälistymistä Edistää uusien tuotteiden syntymistä Edistää palveluiden laatua Edistää infrastruktuurin ja palvelutason nousua Lisätä aktiviteettituotteiden myyntiä Edistää Suomen imagoa aktiviteettilomailumaana Aikaansaada seurantamittaristo ja järjestelmä Edistää hankekokonaisuuksien syntymistä

10 Alueelliset OF hankkeet Listoilla 24 alkanutta tai suunnitteilla olevaa hanketta, mm: Pohjois-Karjala: OF, Kalasta Pohjois-Karjalassa, Esteetön luontomatkailu Etelä-Karjala: OF Pohjois-Savo: OF Pirkanmaa: Kansainvälisesti Kalavesillä, Seitsemisen luontomatkailu Kainuu: Kainuun Etu - Luontomatkailun teemaohjelman koordinointihanke VILMAT, Oulunjärven matkailun kehittämishanke, KAJAK - TUTKA tuotekehityshanke. Kainuun Etu - STARTTI Erähenkisten matkailutuotteiden tuotekehityshanke, Rovaniemi: MIT Kuusamo: Kalastusmatkailu, Food&Travel, Muonio: Region Arctica

11 Millä tuotteilla? Pyöräily Vaellus ja sauvakävely Wildlife (Eläintenkatselu ja -kuvaus) Hevosmatkailu Melonta Kalastus Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä

12 Valtakunnalliset kehittämisstrategiat OF-ohjeman puitteissa valmisteltiin kullekin kuudelle aktiviteetille omansa. -> Tutkimukset Strategioissa määritelty teeman haasteet ja mahdollisuudet, kehittämiskohteet, vastuutahot, päämarkkina-alueet, yleiset kriteerit, tutkimustarpeet, markkinointi Kehittämiskohteina: Reitit ja infrastruktuuri Palvelutaso Kysyntälähtöinen tuotekehitys Verkostoituminen Osaaminen Pienyritystoiminnan tukeminen Kehittämistoimenpiteiden toteuttajina eri toimijoita, hanke toteuttaa osaltaan strategioiden toimenpiteitä.

13 Mitä yrittäjä hyötyy valtakunnallisesta hankkeesta? Saa olla tuotteellaan mukana Suomi-portaalin teemasivulla rakentamassa Suomen tunnettuutta aktiviteetin kohdemaana MUTTA yrittäjän sovittava itse MEKin kanssa maksuttomasta tai maksullisesta tuotekuvauksen näkyvyydestä portaalissa. Hanke tuottaa teemoille omat alasivustot portaaliin. Saa avukseen teemakohtaiset tuotekriteerit. Hankkeen ensimmäisiä toimenpiteitä on teemakohtaisten tuotekriteereiden määrittäminen. Olemassa jo MEKin laatukriteerit ja MEKin yleiset tuotekriteerit Tällä hetkellä strategioissa jo osittain määriteltynä kriteereitä.

14 Tuote- ja laatukriteerit MEKin yleisten tuotekriteerien ja laatukriteerien lisäksi tarvitaan teemaa koskevia, itse tuotetta ja palvelutasoa määrittäviä kriteereitä Nyt teemakohtaiset kriteerit lähinnä reittikriteerejä: reitin haasteellisuus, vetovoimaisuus, saavutettavuus. Huomioitava myös eri tyyppiset asiakasryhmät. Harrastaja-asiakkaalle omatoimisia itse koottavia moduuleita, tuntee aktiviteetin ja käyttäytyy sen mukaisesti. Omatoimiasiakas ei harrastusta taustalla, hakee palveluita, -> puolivalmiit paketit Pakettimatka-asiakas

15 Tuote- ja laatukriteerit MEKin laatukriteerit: ISO sertifiointi TAI Matkailualan omat laatujärjestelmät Laatutonni tai Maakuntien Parhaat TAI Oma toimiva asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä TAI Tuotteiden mukanaolo merkittävän ulkomaisen matkanjärjestäjän ohjelmassa MEKin tuotekriteerit: tuote on keskittymän kannalta merkittävä (riittävä kapasiteetti) tuote on verkottunut muuhun tarjontaan (majoitus, ravitsemus jne.) tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi ulkomaan markkinoille; tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet huomioitu (turvallisuus, vuokravälineet ja niiden laatu/kunto jne.) palvelutarjonnassa

16 Tuote- ja laatukriteerit MEKin tuotekriteerit: tuote on asiakkaan ostettavissa ja saavutettavissa sekä varauskanavat ja ajankohta määritelty (myös paikan saavutettavuus määritelty) tuotteella on kirjallinen prosessikuvaus (nk. "asiakkaan polku" saapumisesta hänen lähtöönsä saakka) ohjelmapalvelutuote täyttää Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelun turvallisuudesta tuotteen hinnoittelu on selkeä sekä ryhmä- että yksittäismatkailijalle (selkeästi ilmoitettu mitä hinta sisältää, alennukset, osallistujamäärät). Ilmoitettava sekä kuluttaja- että matkanjärjestäjähinta provisioineen.

17 Teemakohtaiset tuote- ja laatukriteerit Reittikriteerit vaellus: Saavutettavuus: Reitin tulee olla hyvin saavutettavissa. Vetovoimaisuus: Reitti on nimeltään tunnettu ja se kulkee vaihtelevassa maastossa hyvin merkittynä ja viitoitettuna. Reitin vaativuustaso ja kuljettavuus: Suomen Ladun luokittelu Reittikriteerit pyöräily: Saavutettavuus: Reitin alku- ja loppupäässä julkiset liikenneyhteydet (lentokenttä, rautatie, bussi). Reitti kulkee kaupunkien, isojen taajamien ja kansallismaisemien halki. Vetovoimaisuus: Reitin varrella on vaihtelevat (peltoaukeaa, metsää, järvimaisemaa, kyliä jne.) sekä ulkomaalaista matkailijaa kiinnostavat maisemat. Ajettavuus: Reitti on turvallinen

18 Mitä yrittäjä hyötyy valtakunnallisesta hankkeesta? Saa tutkimus- ja markkinatietoa tuotekehityksen tueksi. Vuosittainen Rajahaastattelu, johon pyritään saamaan aktiviteetteja selventäviä kysymyksiä. Tulossa MEKin tutkimus ulkomaalaisten asiakkaiden asiakasprofiileista ja kysynnästä. Tulossa MEKin kartoitus hevosmatkailuyrittäjien tarjonnasta. Tulossa matkanjärjestäjäkysely. Välitetään näistä tietoa ymmärrettävässä muodossa.

19 Mitä yrittäjä hyötyy valtakunnallisesta hankkeesta? Saa tukea reitistöjen palveluvarustelun parantamiseen. Hankkeessa nimetään matkailullisesti tärkeät reitit ja sopii ylläpidon vastuista sekä tulevaisuuden toimintamalleista. Hanke edistää yhtenäisen Suomen Ladun vaativuusluokittelun käyttöönottoa. Saa ohjekirjasen reittien infrasta ja palveluvarustuksesta. Vastuutahon/huoltajan/ylläpitäjän ohjenuoraksi.

20 Mitä yrittäjä hyötyy valtakunnallisesta hankkeesta? Saa tietoa oikeista jakelukanavista. Hanke toteuttaa kartoituksen uusista mielenkiintoisista jakelukanavista, esim. harrastajien käyttämistä keskustelupalstoista Internetissä. Saa ajankohtaista tietoa seminaareista. Hanke järjestää seminaareja sekä edistää koulutuskokonaisuuksien järjestämistä ja informoi esim. Laatutonnista. Saa tuotekehitystukea mm. tuotekehitystyöpajojen, erikoismyyntitapahtumien ja tuotetestauksen kautta. Hanke välittää tietoa mahdollisuuksista osallistua MEKin tuotekehitystyöpajoihin ja tuotetestaukseen ja osallistuu workshoppien suunnitteluun.

21 Mitä yrittäjä hyötyy valtakunnallisesta hankkeesta? Valtakunnallisen toimijoiden verkoston mm. kiertomatkatuotetta ja markkinointia varten. Hanke informoi rahoituskanavista, koulutuksesta, muualla meneillään olevista hankkeista ja toimijoista. Saa MEKin markkinointituen. Hanke informoi mahdollisuuksista osallistua MEKin markkinointiin. Hanke edistää aktiviteettien mukanaoloa MEKin markkinointitoimenpiteissä ja matkanjärjestäjäyhteistyössä. Saa apuvälineitä yrityksen kehittämiseen. Hanke tuottaa malleja ja prosesseja tuotekehityksen avuksi, esim. ansaintalogiikkamalli, yrityskohtaisen kehittämisen malli jne.

22 Mitä alueelliset toimijat hyötyvät hankkeesta? Edellisten lisäksi: Tietoa muista hankkeista ja niissä meneillään olevista toimenpiteistä päällekkäisyyksien välttämiseksi ja parhaiden käytänteiden leviämiseksi. Kansallisen/koordinoidun tuen kehitystyöhön. Valtakunnallinen yhteinen tavoite. Valtakunnallinen tietopankki kehittäjille käyttöön.

23 Mitä alueelliset toimijat hyötyvät hankkeesta? Tuotekehitystyö vahvistuu alueella. Alueellisten - ja yritysryhmähankkeiden käynnistämistä edistetään Alkaneiden hankkeiden suuntaaminen strategioiden mukaiseksi Alue profiloituu teemojensa mukaisesti. Portaalin teemakohtaisilla Internet-sivuilla esitellään matkailullisesti tärkeät alueet kunkin teeman osalta. Seurantajärjestelmän ja mittarit aktiviteettien kehittymisen mittaamiseksi.

24 Ensimmäiset toimenpiteet Suomi-portaalin teemasivut 2 kpl Hankkeiden ja kehittäjätahojen kartoitus Teemakohtaiset tuotekriteerit Tutkimukset: Syvätutkimus, Hevosmatkailukartoitus yrittäjät Infrastruktuuriselvitys ja opaskirja Mittarit ja seuranta

25 Kiitos

26 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN

27 Ei tätä, vaan tätä. Kuvat: Juha Wirekoski

28 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Reittikriteerit tarkemmin Kehittämisstrategiat Reittien kehittämisessä huomioitavaa Etelä-Pohjanmaan reitistöt Keskustelua

29 Tuote- ja laatukriteerit TEEMAKOHTAISET KRITEERIT: VAELLUS Reittikriteerit: Saavutettavuus: Reitin tulee olla hyvin saavutettavissa. reitin alku- ja loppupäähän pääsee yleisillä kulkuneuvoilla tai tuotteeseen sisältyy kuljetus kohteeseen (säännöllisesti liikennöity linja-autoasema/-pysäkki) Vetovoimaisuus: Reitti on nimeltään tunnettu ja se kulkee vaihtelevassa maastossa hyvin merkittynä ja viitoitettuna. reitin varrella majoitusvaihtoehtoja ja nähtävyyksiä järkevän päivämatkan päässä. Reitin vaativuustaso ja kuljettavuus: Reitin vaativuus Suomen Ladun laatiman luokittelun mukaisesti maastopohjan ja korkeuserojen pohjalta helppo keskivaativa vaativa Kunkin vaativuusluokan etenemisnopeus arvioidaan hyväkuntoisen retkeilijän kulkemana (ilman kantamusta).

30 Tuote- ja laatukriteerit TEEMAKOHTAISET KRITEERIT: VAELLUS Reittikriteerit: vaativuustason luokittelu (Suomen Latu) Helpolla reitillä on vähän korkeuseroja. maksimi-kaltevuus enintään 15 %, korkeusero korkeintaan 50 m/km sivukaltevuus 3-5 %. Etenemisnopeus helpolla reitillä on n min/km. Reitin merkki sininen ympyrä. Keskivaativalla reitillä sallitaan jonkin verran korkeuseroja ja vaikeakulkuisia paikkoja. Ohjeellinen maksimikaltevuus on 30 % korkeusero enintään 120 m/km. Etenemisnopeus on n min/km. Reitin merkki punainen neliö. Vaativalla reitillä voi olla edellistä jyrkempiä ja vaikeakulkuisempia osuuksia. suurin sallittu maksimikaltevuus mitataan tapauskohtaisesti reitin yhdessä kohdassa tarkoituksen-mukaisella reitinpätkällä. Etenemisnopeus yli 21 min/km. Reitin merkki musta kolmio.

31 Tuote- ja laatukriteerit TEEMAKOHTAISET KRITEERIT: VAELLUS Reittikriteerit: Esteettömät reitit: Pyörätuolireitti Reitin pitää olla kovapintainen, eikä reitillä saa olla esteitä eikä kuoppia. Pyörätuolireitin pituuskaltevuus on enintään 1:20, eli 5 %. Sivuttaiskaltevuus saa olla enintään 2 %. Reitin leveyden pitää olla vähintään kaksi metriä. Reitillä on mahdollista liikkua itsenäisesti pyörätuolilla kelaten. Vaativa pyörätuolireitti Vaativalla reitillä on vaikeakulkuisia osia tai suurempia kaltevuuksia kuin normaalilla pyörätuolireitillä. Tasaisella osuudella voi olla pienehköjä kuoppia tai pehmeähköjä osia. Jonossa kuljettavan polun tulee olla vähintään 1,5 metrin levyinen. Näillä kapeilla poluilla voi olla ohitus- tai kääntöpaikkoja. Rinnakkain kuljettavien polkujen leveys on 2-4 metriä. Sivuttaiskaltevuus saa olla enintään 2%. Vaativalla reitillä varaudutaan liikkumaan avustajan kanssa tai sähköpyörätuolilla. Itsenäisesti liikkuville näkövammaisille tarkoitetuilla reiteillä tulee polkujen reunoilla olla kaiteet, reunapuut tai vastaavia näkövammaisten orientoitumista helpottavia rakennelmia.

32 Tuote- ja laatukriteerit TEEMAKOHTAISET KRITEERIT: PYÖRÄILY Reittikriteerit: Saavutettavuus: Reitti kulkee kaupunkien, isojen taajamien ja kansallismaisemien halki. alku- ja loppupäässä on säännöllisesti liikennöity lentokenttä, palvelurautatieasema tai linja-autoasema/-pysäkki. Vetovoimaisuus: Reitin varrella on vaihtelevat (peltoaukeaa, metsää, järvimaisemaa, kyliä jne.) sekä ulkomaalaista matkailijaa kiinnostavat maisemat. Merkittävien nähtävyyksien etäisyys reitiltä on max. 10 km. Palvelut (vesi- ja juomapiste, wc) sijaitsevat noin 10 km välein. Majoituspaikkojen välimatka on < 30 km (max 50 km). Reitit kulkevat pääsääntöisesti asuttujen seutujen halki ja ns. korpitaipaleiden osuus on alle 20 % koko reitistä. Reitin varrella on n km välein taajamia.

33 Tuote- ja laatukriteerit TEEMAKOHTAISET KRITEERIT: PYÖRÄILY Reittikriteerit: Ajettavuus: Reitti on turvallinen: se kulkee joko pyöräteitä pitkin, autoliikenteen raja on 1500 ajoneuvoa/vrk tai siellä on leveä, 1 m (min 50 cm) piennar. Vilkasliikenteisen tien määrä on korkeintaan 10 % koko reitin pituudesta. Tiet ovat pääosin päällystettyjä ja sorateitä on korkeintaan 10 % koko reitin pituudesta. Taajamissa olevat hiekkapäällysteiset pyöräilytiet eivät sisälly tähän.

34 Tuote- ja laatukriteerit TEEMAKOHTAISET KRITEERIT: MELONTA Reittikriteerit: millainen melontareitti/alue on koski-, meri-, järvi- ja jokireitti kuinka haasteellinen/vaativa (koskiluokitukset) erityispiirteet: kantomatkat majoitus- ja yöpymisvaihtoehdot onko reitti ylläpidetty ja huollettu onko melontavälinevuokraamoja

35 Tuote- ja laatukriteerit WILDLIFE Kriteerit erikseen kuvaamiselle ja katselulle (mm. turvallisuus). HEVOSMATKAILU Matkailun ohjelmapalvelujen normiston raportti 4: 2004 FinnHorse Toursin kriteerit SRL:n kriteerit Kuluttajaviraston ohjeet ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistämiseksi

36 Pyöräilystrategian toimenpiteitä reitistöjen kehittämisen suhteen Toimenpide: Olemassa olevien reittien kehittäminen, ja ylläpito sekä toteutuksen vastuista ja aikatauluista sopiminen pitkäjänteisen toiminnan tueksi 1) valtakunnallinen reitistö paikallinen reitistö maastopyöräreitistö 2) reitit, opastus kartat palvelut Vastuutaho: Pyörämatkailutyöryhmä, Tiehallinto, MEK, kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, hankekohtaiset alueelliset työryhmät, Metsähallitus, Pyöräilykuntien verkosto, karttatietoyrittäjä, Outdoors Finland (OF) ohjelma. Ajankohta: 2009-

37 Pyöräilystrategian toimenpiteitä reitistöjen kehittämisen suhteen Toimenpide: Uusia reittejä suunniteltaessa ja vanhoja kehitettäessä huomioidaan vetovoimaisuus ja vaihtelevuus maisema, korkeusvaihtelut, luonto- ja kulttuurivetovoimatekijät elämyksellisyys sekä vesistöjen läheisyys keskeisenä vetovoimatekijänä saavutettavuus Vastuutaho: Tiedottamisvastuu Pyörämatkailutyöryhmä ja MEK, reittisuunnittelijat Ajankohta: jatkuva Toimenpide: Turvallisuuden varmistaminen mm. rakentamalla leveämpiä pientareita ja/tai kevyenliikenteenväyliä autottomien reittien lisääminen Vastuutaho: Tiehallinto, kunnat, Pyörämatkailutyöryhmä, MEK, Ajankohta: 2010-

38 Pyöräilystrategian toimenpiteitä reitistöjen kehittämisen suhteen Toimenpide: Reittien monikäytön edistäminen Metsäautoteiden, hiihtoreittien ja moottorikelkkareittien käyttö maastopyöräilyreitteinä huomioidaan reittisuunnittelussa Vastuutaho: Kunnat, alueelliset maankäytön suunnittelijat, ympäristöministeriö Ajankohta: Toimenpide: Matkailukeskusten ympäristön reittien ja palveluvarustuksen kehittäminen Vastuutaho: Matkailukeskukset (huomioidaan kehittämissuunnitelmissa yleiskaavan kautta), alueorganisaatiot, yrittäjät, MEK, kunnat Ajankohta: jatkuva Toimenpide: Internet- ja navigointipalvelujen kehittäminen Vastuutaho: matkailuyrittäjät, kaupalliset toimijat, MEK, liikenne- ja viestintäministeriö, Pyöräilykuntien verkosto, Metsähallitus Ajankohta: jatkuva

39 Pyöräilystrategian toimenpiteitä kysyntälähtöisen tuotteistamisen suhteen Tuotekehityksessä huomioitava seuraavat osa-alueet: Huomioitava harrastaja-asiakkaasta omatoimi- ja pakettimatkaasiakkaaseen Pyöräilytapahtumien kansainvälistäminen Majoitus hotelli- tai maaseutumajoituksessa yms. Päivämatkat joko alle 40 km, km tai km Reittikuvaukset: värikkäät, myyvät, haasteellisuus ja vaativuustaso huomioitava Profiilikartat Saavutettavuus

40 Vaellusstrategian toimenpiteitä reitistöjen ja infrastruktuurin kehittämisen suhteen Toimenpide: Nimetään matkailullisesti tärkeät reitit ja selvitetään niiden päivitystarve, sovitaan vastuista ja aikatauluista pitkäjänteisen toiminnan tueksi reitit, selkeät opasteet, palvelut Vastuutaho: kunnat, Metsähallitus, Ympäristöministeriö, MEK ja OutdoorsFinland ohjelma Ajankohta: 2009-

41 Vaellusstrategian toimenpiteitä reitistöjen ja infrastruktuurin kehittämisen suhteen Toimenpide: Edistetään yhtenäisen viitoituksen käyttöönottoa pohjana käytetään Suomen Ladun Poluista reiteiksi hankkeen aikana syntynyttä viitoitusohjetta. Vastuutaho: Suomen Latu, Metsähallitus, MEK ja OF-ohjelma Ajankohta: Toimenpide: Varmistetaan palveluvarustuksen rakentaminen ja ylläpito matkailullisesti tärkeimpien reittien varrelle Vastuutaho: Metsähallitus, kunnat, yritykset, MEK ja työryhmä Ajankohta: 2009-

42 Vaellusstrategian toimenpiteitä reitistöjen ja infrastruktuurin kehittämisen suhteen Toimenpide: Luodaan kohteita, joissa on huomioitu esteettömyys ja mahdollisuudet tuottaa esteettömiä palveluita Rakentamisessa hyödynnetään eri käyttäjäryhmien näkökulmat (vanhukset, erilaisia liikkumisen apuvälineitä käyttävät, liikunta- ja aistirajoitteiset) Rakentamisen pohjana käytetään Suomen rakentamismääräyskokoelman RakMK F1 ohjeita esteettömästä rakentamisesta sekä Suomen Ladun laatimia suosituksia esteettömistä reiteistä. Vastuutaho: kunnat, Ympäristöministeriö, Ympäristökeskukset, Metsähallitus, TE-keskukset ja yritykset Ajankohta: 2009-

43 Vaellusstrategian toimenpiteitä kysyntälähtöisen tuotekehityksen suhteen Kaikessa tuotekehitystoiminnassa tulee huomioida seuraavat tekijät: vaeltajat päiväretkeilijät esteettömiä palveluja tarvitsevat eri kansallisuudet omatoimisuus opastetut retket

44 Melontastrategian toimenpiteitä reitistöjen ja infrastruktuurin kehittämisen suhteen Toimenpide: Päivitetään reitit ja varmistetaan ylläpito, määritellään tarvittavan infrastruktuurin ja palveluvarustuksen oikea suunta parhaiden käytänteiden löytäminen, työnjaosta sopiminen toteutus alueellisten hankkeiden kautta Vastuutaho: työryhmä, kunnat, MEK, Metsähallitus, ympäristökeskukset, OutdoorsFinland ohjelma Ajankohta: 2009-

45 Melontastrategian toimenpiteitä reitistöjen ja infrastruktuurin kehittämisen suhteen Toimenpide: Rakennetaan ja ylläpidetään rantautumispaikkojen ja taukopaikkojen infrastruktuuri Vastuutaho: kunnat, yrittäjät Ajankohta: jatkuvaa Toimenpide: Rakennetaan uudet reitit huomioiden eri asiakasryhmien tarpeet ryhmät, omatoimiset, yksittäismatkailijat, esteettömiä palveluja tarvitsevat saavutettavuus Vastuutaho: yrittäjät, hankkeet, ympäristökeskukset Ajankohta: jatkuvaa

46 Melontastrategian toimenpiteitä reitistöjen ja infrastruktuurin kehittämisen suhteen Toimenpide: Luodaan melontamatkailukeskittymiä luonnon ja infrastruktuurin puolesta suotuisimmille vesistömatkailualueille Vastuutaho: yrittäjät, kunnat, ympäristökeskukset Ajankohta: Sähköinen infrastruktuuri Toimenpide: Rakennetaan sähköinen melontamatkailua palveleva infrastruktuuri mm. paikkatietojärjestelmä, jota yritykset itse voivat päivittää Vastuutaho: yrittäjät, kaupalliset toimijat, MEK, Liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohta: 2009-

47 Pyöräilystrategian pääalueet 1. Valtakunnalliset pyörämatkailureitit Pyöräily GT-kartoilla 2. Pyöräillen Suomessa reitit (Fillarioppaat; osa valtakunnallista reitistöä): Etelä-Pohjanmaalla Via Finlandia (Helsinki-Vaasa) Muut: Härkätietä itään, Kuninkaantie, Länsirannikon reitti, Suur-Saimaan kierros, Turun saaristo, Keski-Suomen reitti 3. Alueelliset reitit Ei Etelä-Pohjanmaalla Muut: Helsingin ympäristö, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala 4. Eurovelo-reitit: Ei Etelä-Pohjanmaalla Itämeren ympäri, Ateena - Nordkapp -reitti 5. Potentiaaliset Jokivarret; erityisesti Pohjanmaa Pohjois-Savo: Tahkon ja Kuopion ympäristö

48 Vaellusstrategian teeman pääalueet Useamman vuorokauden vaelluksiin soveltuvia kohteita on kansallispuistoissa, Pohjoisimman Lapin erämaa-alueilla sekä Kevon luonnonpuistossa. Myös maamme pitkät retkeilyreitit (esim. Karhunkierros, UKK-reitti, Karjalan kierros -vaellusreitistö) soveltuvat vaelluskohteiksi. Vaelluksiin soveltuvia kohteita on eniten Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa, mutta yksittäisiä kohteita löytyy myös Pohjanmaalta ja eteläisestä Suomesta. Vaelluskohteita ja pitkiä retkeilyreittejä (pohjoisesta etelään): - Kevon luonnonpuisto ja Paistunturin erämaa, sis. Kevon reitti - Kaldoaivin ja Vätsärin erämaa-alueet, sis. Sevetti-Pulmanki retkeilyreitti ja Saamen polku - Käsivarren erämaa-alue ja Lätäsenon luonnonsuojelualue,tarvantovaaran erämaa-alue, sis. Haltin reitti, joka on myös osa Ruotsista Norjaan johtavaa Kalottireittiä - Lemmenjoen kansallispuisto, sis.lemmenjoen kultamaiden kierros -retkeilyreitti - Saariselän retkeilyalue - Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, sis. Ylläs-Olos-Pallas ja Ylläs-Rauhala-Pallas retkeilyreitit ja Pallas- Hetta tunturireitti - Urho Kekkosen kansallispuisto, Sompion luonnonpuisto, Kemihaaran erämaa-alue -kokonaisuus, tunnetaan myös nimellä Koilliskaira - UKK-reitti Sallassa, Savukoskella, Suomussalmella ja Kuhmossa, Tuntsan erämaa-alue - Oulangan kansallispuisto ja Karhunkierros retkeilyreitti - Syötteen kansallispuisto ja -retkeilyalue, UKK-reitti Pudasjärvellä - Hossan ja Kylmäluoman retkeilyalueet, Iso-Syöte-Taivalkoski-Kylmäluoma-Hossa retkeilyreitit - Itärajan retkeilyreitti - Ruunaan retkeilyalue - Karjalan kierros -retkeilyreitistö (sis. Kolin kansallispuisto ja mm. Karhunpolku-, Susitaival-, Herajärven kierros-, UKK-reitti Koli-Sotkamo -retkeilyreitit) - Peuranpolku retkeilyreitti Reisjärvellä, Lestijärvellä ja Perhossa - Pirkan taival -retkeilyreitistö sis. Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot - Imatra-Ruokolahti- Rautjärvi -retkeilyreitti - Valkealan ulkoilureitti sis. Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan luonnonsuojelualue - Evon retkeilyalue - Teijon retkeilyalue - Nuuksion kansallispuisto

49 Melontastrategian teeman pääalueet Päiväretkiä ja muutaman päivän ohjelmapaketteja löytyy mm.: Lappi: Muonionjoki (melontakilpailu Arctic Canoe Race n yksi pääetapeista), Könkämöeno, Lätäseno, Saariselkä, Savukosken reitit, Simojoki Lappi: Rovaniemen alue, Tornionjoki Koillismaa: Kuusamo: luokiteltuja melontareittejä ovat Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoet, Iijoen latvavedet ja lukuisat järvialueet Kainuu: Jongunjoki Kuhmosta Lieksaan, Tervareitti Lentiirasta Kuhmoon, Hossa -Ruhtinaansalmi, Vuokatti Pohjois-Karjala: Petkeljärven kansallispuisto, myös esteettömyys huomioitu, Pielinen, Jongunjoki, Lieksanjoki Pohjois-Savo: Tahkon vesireitti, Vaikkojoki, Matkusjoki, Riistaveden reitti, Kuopion ympäristö Etelä-Savo: Koloveden kansallispuisto, Linnasaaren kansallispuisto, Oravareitti Juvalta Sulkavalle Pohjanmaa: Vaasan edusta ja Raippaluoto, erityisesti maailmanperintökohteen alue Keski-Suomi: Päijänne ja Vesi-Järvi, Evo, Liesjärvi, Loppi, Petäjävesi-Jämsä, Saarijärven koskireitti Varsinais-Suomi: Saaristomeri Ahvenanmaa Uusimaa: Helsinki, Porvoo

50 V OF pohjakartoituksen reitit Etelä- Pohjanmaalla Teemat: vaellus, pyöräily, vähäisessä määrin melonta. Pääasiassa autokiertomatkailuun moduliksi. Pidettävä mielessä tuotteistuksessa. Vaellus: Kyrkösjärven luontopolku 3,5 6 km Kyrkösjärven kierros 16 km Paukanevan pitkosreitti 7 km Kuninkaanpolku 10 km Arpaisten vaellusreitti 35 km Vehun vaellusreitti 14.5 km Lauhavuoren kansallispuisto n. 10 km:n reittejä. Kansallispuistosta Lauhansarven matkailukeskukseen. Reitin ylläpitäjä Isojoen kunta. Kansallispuistosa Muurahaisen luontotuvalle. Reitin ylläpitäjä Kauhajoen kunta.

51 Etelä-Pohjanmaan alueen reitit Pyöräly: Kyrkösjärven kierros 16 km Kalajärven reitti 16 km Lakeuksien pyöräilyreitti 100 km Suomenselän pyöräilyreitti 75 km- 92km Pohjalaista maaseutua pyöräillen 81 km Melonta: Jokimelontakierros Seinäjoella 25km Matkailullisesti tärkeiden reittien valinta yhteistyössä MEK, alueorganisaatio, alueelliset hankkeet, OF-hanke, kunnat, Metsähallitus, ympäristöministeriö

52 Kv-tarjonta tällä hetkellä MEK Aktiviteettiselvitys 2008, Kesäaktiviteettituotteet kansainvälisille markkinoille Yhteensä n. 40 tuottajaa (pyöräily, vaellus, melonta, hevoslomat). Ei Etelä-Pohjanmaalta. OF pohjakartoitus 2006 Kuortaneen urheiluopiston tarjonta Ähtärinjärven päiväretket ja kanoottivuokraus Visitfinland.com nettisivut Ei tuotteita aktiviteettien alla Pyöräilyreittien alla Via Finlandia

53 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Pyöräily Kv pyöräilijä liikkuu mielellään asutuilla seuduilla Reitti vetovoimana kulttuuri, haasteellisuus ilmoitettu, kohderyhmä: omatoiminen vai opastettu, soveltuvuus (lapsiperheille, aloittelijoille, vähän pyöräilleille, pyöräilyn harrastajille), viitoitus reitin ylläpito reittikuvauksen paikkansapitävyys

54 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Pyöräily Kartta riittävä mittakaava (1: ), tienumerointi kuvaus vastaavasti, profiilikartta, palvelut (majoituskohteet, ravintolat, kahvilat, infotaulut, wc, käyntikohteet, elintarvikemyymälät jne.) kokonaisreitin kuvaus, aloitus- ja lopetuspisteet, miten niihin pääsee, ajantasaisuus Reittikuvaus matkan kesto km, h, tarvittavat varusteet, elämyksellinen päiväohjelman kuvaus, kulttuurinähtävyydet ja luonnonkuvaus (eläimistö, kasvisto, maaperä, ilmasto, vesistö), kulttuurin vaikutus ympäristöön ja kiinnostuksen kohteet (kulttuurilliset, historiaan liittyvät)

55 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Pyöräily Tuotepaketit lyhyet paketit, 2-3 pv yhdistettäväksi kaupunkilomaan (ympyräreitit!) tai multiaktiviteettipakettiin pyörävuokraus, vuokrapyörien kunto ja varustelutaso (satulalaukut), matkatavarakuljetus, palvelukieli, elämyksellinen kuvaus, Matkanjärjestäjien mukaan tärkeimmät pyöräilypaketin elementit: majoitus, ateriat, matkatavarakuljetus. Lisäksi muut kuljetukset, huolto, opaspalvelut sekä reittikuvaus, pyöräilykartta, nähtävyydet.

56 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Pyöräily Majoituskohteet: Maaseutumajoituksen hyväksikäyttö, taso hotellimajoitus tai B&B, lukittava tai katettu pyöräsäilytys, polkupyörän huoltoon tarvittava välineistö, vaatteiden kuivatus- ja pesumahdollisuus, tiedot lähimmästä pyörän huoltopaikasta ja apua huollon saamiseen, seuraavan päivän säätiedot, ravintoloiden/elintarvikemyymälöiden ja muiden palveluiden yhteystiedot ja aukioloajat sekä hätänumerot,

57 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Vaellus Reitti Vetovoimana luonto ja kansallispuistot, elämyksellinen kuvaus ja reittikuvauksissa luonnonkuvaus (eläimistö, kasvisto, maaperä, ilmasto, vesistö), luonnonnähtävyydet ja kiinnostuksen kohteet (kulttuurilliset, historiaan liittyvät) Lyhyitä vaellusretkiä Haasteellisuus luokiteltu ja merkitty lähtöpäähän ja risteyskohtiin Viitoitus Saavutettavuus: reitin lähtöpiste oltava myös julkisilla saavutettavissa. Mielellään matkailukeskuksesta tai majoitusliikkeestä lähtevä matkan kesto km ja h matkapuhelimen kuuluvuus ja GPS-koordinaatit reitiltä Reitin ylläpito Reittikartta Paikoitustilat

58 AKTIVITEETTIEN, LIIKUNTA JA ULKOILUREITISTÖJEN SEKÄ PALVELUTUTUOTTEIDEN ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN Vaellus Tuote vaellusmatka (=yöpymisen sisältävä, ei päiväretki) päivämatkan pituus enimmillään useimmiten mj:n paketeissa 15 km, lyhimmillään 5-6 km. millaiselle matkailijalle sopiva? kohderyhmä: omatoiminen vai opastettu, soveltuvuus -päiväretkiksi vai pitkään vaellukseen (onko majoituskohteita matkan varrella), lapsiperheille, aloittelijalle, jonkin verran vaeltaneelle, harrastajalle, tarvittavat varusteet majoituskohteiden taso/tyyppi ilmoitettu