TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä muistio 9/

Transkriptio

1 Aika: torstai klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, Kelloportinkatu 1 B yläkerta, kokoushuone Tammerkoski Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä: Mikko Nurminen kaupunkiympäristöjohtaja Tampere, pj. Markku Lahtinen kaavoitusarkkitehti Kangasala Heinävä Auli asuntojohtaja Tampere Kaisu Anttonen ympäristöjohtaja Tampere Taru Hurme suunnittelujohtaja Tampere Rasimus Ilari kaavoituspäällikkö Lempäälä Hakola Jorma kaavoitusjohtaja Nokia Päivi Valkama maankäyttöinsinööri Orivesi Naumanen Veli-Pekka asumispalvelupäällikkö Orivesi Matti Jääskeläinen kaavoitusjohtaja Pirkkala Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahti Timo Rysä kaupunginarkkitehti Ylöjärvi Jyrki Pohjankylä pääluott.mies, henkilöstön edustaja Tampere Leena Strandén yliarkkitehti Pirkanmaan ELY-keskus Karoliina Laakkonen-Pöntys maak.kaav.johtaja Pirkanmaan liitto Janne Lindberg tietohallintokoordin. Tampere Arto Kahila tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö TKS, siht. Muut osallistujat: Pekka Salmi apulaispormestari Tampere Pia Hastio yleiskaavapäällikkö Tampere Harri Airaksinen toimitusjohtaja Tredea Oy tilalla Raimo Vähämaa kehityspäällikkö Tredea Oy Päivi Nurminen seutujohtaja TKS Katja Seimelä liikennejärjestelmäins. TKS Simo Turunen suunnittelija TKS Tero Piippo MAL-projektipäällikkö TKS Heidi Forsström-Tuominen 73 liiketal.tutkija Pellervon taloustutkimus Ulla-Kirsikka Vainio 74 rakennustarkastaja Nokia Ritva Asula-Myllynen 74 kehittämispäällikkö TKS 1/13

2 Käsiteltävät asiat: 70 KOKOUKSEN AVAUS 3 71 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 72 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 3 73 ASUNTO-OSUUSKUNTAMALLIN KEHITTÄMINEN, SELVITYSHANKKEEN TULOKSET 4 74 RAKENNUSJÄRJESTYSTEN SEUDULLINEN ASIAKIRJAMALLI 5 75 ASUNTOTUOTANTOINFORMAATION KEHITTÄMINEN, EHDOTUS 7 76 KAUPUNKISEUDUN VETOVOIMAPROFIILIT YRITYKSILLE, TYÖSUUNNITELMA 9 77 SEUTUSTRATEGIA JA TOTEUTUSOHJELMA, TILANNEKATSAUS SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 13 Liitteet: Edellisen kokouksen muistio (71 ) Asunto-osuuskuntamallin kehittäminen, selvityshankkeen loppuraportti (PTT), tiivistelmä (RAKLI) ja power point (Forsström-Tuominen) (73 ) Rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli, raportti ja power point (74 ) Asuntotuotantoinformaation kehittäminen, ratkaisuehdotus (power point) 75 Kaupunkiseudun vetovoimaprofiilit yrityksille, työsuunnitelma (power point) 76 2/13

3 70 KOKOUKSEN AVAUS 71 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Kokouksen muistio jaettu asialistan liitteenä. Aiemmin käsiteltyjen merkittävien asioiden eteneminen: Asia Seutustrategia, toteutusohjelma MAL3, toteutusohjelma Elinkeinojen vetovoimaprofiilit (elinkeinomaankäyttö) ARA-hintavyöhykkeiden päivittäminen Maapoliittiset toimintatavat Eteneminen Tilannekatsaus tässä kokouksessa. KJK hyväksyi Kolmenkulmaa ja strategisia yleiskaavoja koskevin korjauksin. SH hyväksyi Seurantaryhmän kokous Työsuunnitelma tässä kokouksessa. Tampereen osalta valmistelussa. MASTO:ssa Hyväksytty: Nokia kv 7.11., Pirkkala kv , Ylöjärvi kh (kv?) Tulossa: Tampere kh , Kangasala kh , Lempäälä? Orivesi? Vesilahti? Maankäyttö ja asuminen -työryhmä hyväksyy kokouksen muistion. 72 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT - Pirkanmaan liitto: Maakuntakaavaehdotukseen tuli 150 muistutusta, vastineet käsitellään tammikuun maakuntahallituksessa. Maakuntauudistuksen valmistelu etenee, liikennejärjestelmäsuunnittelu on käynnistynyt. - ELY-keskus: MRL:n muutosesitys on annettu eduskunnalle, ei merkittäviä muutoksia lausuntokierroksesta. - Seutuyksikkö: ARA:n infra-avustuskohteet , tiedot toimitettu työryhmälle ja yhteenveto osoitteessa Kuntayhtymän talousarvio 2017 on hyväksytty. Liikennejärjestelmätyöryhmä valmistelee ratikan seudullisen laajentamisen suunnittelua MAL-verkosto: Asunto-osuuskuntamallin selvityshanke valmistunut (tässä kokouksessa), liikenteen ja maankäytön selvityshanke käynnistyy Liikenne- 3/13

4 viraston aloitteesta, BEMINE-hanke tarkastelee kaupungistumisen dynamiikkaa. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee asiat tiedoksi. 73 ASUNTO-OSUUSKUNTAMALLIN KEHITTÄMINEN, SELVITYSHANKKEEN TULOKSET (30 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Pellervon taloustutkimus on tehnyt selvityksen asunto-osuuskuntamallin kehittämisestä. Tarkoituksena on ollut selvittää asunto-osuuskunnan roolia kasvuseutujen kohtuuhintaisen asumisen vaihtoehtojen lisäämisessä. Hankkeen tilasi RAKLI ry ja sitä rahoittivat ARA, YM, Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, MAL-verkosto sekä Pellervo-Seura. Hanke liittyy kaupunkiseudun asuntopoliittisiin tavoitteisiin asuntotuotannon monipuolisuudesta ja kohtuuhintaisen asumisen edistämisestä. PTT:n tiedotteessa sanotaan: Asunto-osuuskuntamalli toisi vaihtoehtoja asuntomarkkinoille Selvityksessä on kartoitettu kansainvälisiä kokemuksia asuntoosuuskunnista sekä asunto-osuuskuntiin liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia Suomessa. Niiden perusteella on laadittu ehdotus uudenlaiseksi asuntoosuuskuntamalliksi. Ehdotettu malli rikastaisi asuntomarkkinoita ja loisi vaihtoehtoja omistus- ja vuokramallien välille. Sen tarkoituksena ei ole korvata olemassa olevia malleja, vaan luoda rinnalle uutta, korostaa johtaja Aija Tasa RAKLIsta. Mallia voitaisiin hyödyntää kokonaisuudessaan tai osiltaan olemassa olevien asumismallien kehittämisessä. Osuustoiminnalliset organisaatiot voisivat toteuttaa osuuskuntamuotoista asumista. Periaatteessa voidaan myös perustaa kokonaan uusi asunto-osuuskuntaorganisaatio ja -verkosto. Ehdotettu asunto-osuuskuntamalli olisi markkinaehtoinen ja vapaarahoitteinen. Keskeistä uudessa mallissa olisi ammattimainen johtaminen ja hallinnointi, terveet osuustoiminnan periaatteet sekä organisoituminen paikalliselle ja yhteenliittymätasolle, kuvailee PTT:n liiketaloustutkija Heidi Forsström-Tuominen. Malli ehdottaa siirtymistä yhä selkeämmin talokoh- 4/13

5 taisuudesta suurempaan verkostoon ja yhteistyöhön. Malli on mahdollista toteuttaa esimerkiksi siten, että joukko asunto-osakeyhtiöitä perustaa osuuskunnan toimimaan niiden yhteenliittymänä. Asunto-osuuskuntamalliin sisältyy kannusteet asukaslähtöiseen, kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen, sillä toiminnan tarkoituksena on tuottaa hyötyä jäsenille. Edut asukkaille syntyvät asumisen aikana, eivätkä esimerkiksi vasta asuntoa myytäessä, Forsström-Tuominen painottaa. Malliin liittyvät myös elinkaariajattelu ja alueellinen toiminta, jotka mahdollistaisivat esimerkiksi terveydenhuolto- ja päiväkotipalvelut asuinkortteleissa. Mallissa asunto-osuuskunta on kiinteistöjen omistaja ja hallinnoija, ja sen jäseniä ovat pääasiassa asukkaat. Nämä asunto-osuuskunnat olisivat laajemman yhteenliittymän jäseniä. Osuuskunta tarjoaa jäsenilleen sekä hallintaoikeus- että vuokra-asuntoja, mikä mahdollistaisi mukaan pääsemisen erilaisilla tulotasoilla. Malliin ei sisälly julkisen toimijan tekemää asukasvalintaa. Liiketaloustutkija Heidi Forsström-Tuominen PTT:sta esittelee tulokset. Liitteet. Asunto-osuuskuntamallin kehittäminen, selvityshankkeen loppuraportti (PTT) ja tiivistelmä (RAKLI) sekä power point -esitys (Forsström-Tuominen). Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee tulokset tiedoksi. 74 RAKENNUSJÄRJESTYSTEN SEUDULLINEN ASIAKIRJAMALLI (20 min) Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen : Kuntayhtymän tavoitteena 2016 on ollut kehittää Rakennesuunnitelman 2040 toteutumista tukevia yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja rakennusvalvonnassa. Tähän tarkoitukseen on valmistunut malliasiakirja seudullisesta rakennusjärjestyksestä. Asiakirjarakenteen yhdenmukaistamisen hyötyjä ovat: - tukee yhteistyötä rakennusvalvontaviranomaisten välillä ja edistää hyvien käytäntöjen jakamista, - tukee viranhaltijoiden omaa työtä kunnissa, - helpottaa kuntien välistä vertailua ja kuntakohtaisten erojen löytämistä, 5/13

6 - parantaa asiakaspalvelun laatua kansalaisiin, elinkeinoelämän toimijoihin, suunnittelijoihin ja rakentajiin päin, - helpottaa ammattirakentajien toimimista kaupunkiseudun alueella, - tekee kunnista edelläkävijöitä rakennusvalvonnan yhteistyössä. Rakennusvalvontaviranomaisen työ perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat perinteisesti koskeneet uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa ovat edellyttäneet. Näiden lisäksi rakentamista ohjataan kunnan rakennusjärjestyksen ja rakentamistapaohjeiden avulla. Rakentamistapaohjeen keskeisenä tehtävänä on luoda rakentajalle mielikuva alueesta, jonka osa heidän rakennuksensa tulee olemaan, sekä kertoa millä tavoin rakentaja voi itse vaikuttaa hyvän asuinympäristön muodostamiseen. Rakentamistapaohjeen tavoitteena on täydentää asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä sekä ohjata rakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja hallittu kokonaisuus. Näin ollen toimintakulttuurierot kuntien välillä ovat vähäiset, koska toiminta on laillisuusvalvontaa ja perustuu yllä mainittuihin asiakirjoihin kunnissa. Seudun rakennusvalvontatyöryhmän tekemä rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli valmistui elokuussa. Malli kohdistuu asiakirjan tekniseen rakenteeseen perustuvien erojen esille tuomiseen, ei kuntakohtaisiin sisältöihin. Työn aikana löytyi eroja ja yhtäläisyyksiä rakennusjärjestysten lupatulkinnoista mm. rantarakentamisen, naapurietäisyyksien ja asemakaava-alueen ulkopuolisesta rakentamisesta. Arkirakentamisen määräyksissä ja ohjeissa ja sitä kautta lupajärjestelyissä ja -kustannuksissa on muitakin eroja. Näihin sisältöihin ei kuitenkaan puututtu. Kaupunkiseudun infra-työryhmä hyväksyi seudullisen asiakirjamallin kokouksessaan ja totesi, että kunnat voivat hyödyntää sitä omia rakennusjärjestyksiä päivitettäessä. Asiakirjamallista todettiin, että se on hyvä, lyhyt, selkeä ja yksinkertainen. Kunnat ovat päivittäneet rakennusjärjestyksiään seuraavasti: 6/13

7 - Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 2016 Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Seutuhallitus hyväksyi asiakirjamallin ja esitti jäsenkunnille, että kunnat hyödyntävät asiakirjamallia rakennusjärjestyksiä uudistaessaan. Nokian ja Oriveden kaupungit sekä Lempäälän kunta ovat ensimmäisinä päättäneet käynnistää rakennusjärjestyksensä päivittämisen tämän asiakirjamallin pohjalta. Rakennusjärjestyksen asiakirjamalli esitellään seudun tonttipäivässä keväällä Seudullisen rakennusvalvontatyöryhmän pj. Ulla-Kirsikka Vainio esittelee asiakirjamallin. Liitteet. Rakennusjärjestyksen seudullinen asiakirjamalli, raportti ja power point. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee asiakirjamallin ja seutuhallituksen päätöksen tiedoksi. 75 ASUNTOTUOTANTOINFORMAATION KEHITTÄMINEN, EHDOTUS (20 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki MASTO:n kokouksessa esiteltiin Tampereen kaupunkiseudun asuntotuotantoinformaation kehittämisen taustaselvitys. Selvityksessä todettiin, että tiedonhallinnan pirstaleisuus ja päällekkäisyys, puutteellinen ennakointitieto sekä tarve tiedon seudulliseen kattavuuteen ja monipuoliseen hyödyntämiseen edellyttävät tiedonhallinnan systematisointia ja digitalisointia (osana aluetietopalvelua). Taustaselvityksessä ehdotettiin vaihtoehtoisia toteutustapoja systemaattiselle tiedonhallinnalle. MASTO:n keskustelussa kannatusta sai erityisesti viranhaltijatyön selkeyttäminen seurantatiedon keräämisessä ja levittämi- 7/13

8 sessä sekä yhteistyö rakennusalan toimijoiden kanssa etenkin ennakointiedon parantamiseksi. Työryhmä totesi, että ehdotusta tiedonhallinnan ratkaisuksi lähdetään luomaan ns. viranhaltijamallin ja ppp-mallin yhdistelmänä. Ratkaisuehdotuksen laatimiseksi koottiin pienryhmä, johon kutsuttiin MASTO:n edustajien lisäksi Rakennusteollisuus RT:n ja RAKLIn edustajat. Ryhmä kokoontui ja kokoontuu myöhemmin tarvittaessa. Ratkaisuehdotus Tiedonhallinnan uudelleenjärjestely edellyttää tehtävien ja vastuutahojen tarkentamista. Uuden mallin rakentaminen on toteutettavissa seuraavasti: Seutuyksikkö, kuntien paikkatietotyöryhmä ja Pirkanmaan liitto jatkavat seurantatiedon viemistä avoimelle rajapinnalle. Rakennuskanta-aineisto on jo rajapinnalla. Lyhyen ajan ennakointitietoa kootaan rajapinnalle rakennus- ja huoneistorekisteristä/ rakennusluvista, tontinluovutusohjelmista, tonttivarannosta ja kaavoista. Pyritään vaikuttamaan kansallisiin rekistereihin niin, että ARA-tuotanto saadaan helposti tietoon. Etuovi.com:n tiedot myynnissä olevista asunnoista ovat seudulla käytettävissä. Seutuyksikkö vastaa järjestelmän rakentamisesta yhdessä paikkatietoryhmän kanssa. Em. tahot ratkaisevat liittymän seuranta- ja ennakointitietoon (selainpohjaisuus, aluetietopalvelu) Kunnat/seutuyksikkö ja rakentajat järjestävät vuosittain tavoitefoorumin pitkän ajan (2-3 v.) suhdannenäkymistä ja yhteisistä tavoitteista. Yhdistetään tonttipäivään, lisätään rakentajien ja kuntien vuoropuhelua rakentamisen suhdanteista, ajankohtaisista kaavoista ja asuntopoliittisista linjauksista. Tilaisuuksissa rakentajilta saadaan tarkistettuja tietoja alueiden rakentamisaikatauluista. Yhteistyö Rakennusteollisuus RT, RAKLI, ARA, TTY:n Rakentamistalouden kerho Tratta, Rakennuslehti. Selvitetään yhteistyömahdollisuus ja mahdolliset kustannukset rakennusbarometrejä laativan Foreconin kanssa. Osa tiedoista päivittyy reaaliaikaisesti, osalle sovitaan päivitysajankohdat. Rajapinnalle tuotavaa aineistoa ei ole tarve rajata ennakkoon, vaan tietoa voi kertyä runsaasti tulevaisuuden sovellustarpeisiin. Aluetasoinen tarkkuus on sopiva. MASTO:ssa sovitaan tarkemmin, mitä tietotuotteita aineistosta tehdään ja mihin tarkoitukseen. Huomioidaan mm. MAL-sopimusseuranta, kohtuuhintainen vuokraasuminen. Uudelleenjärjestelyn jälkeen tiedonhallinnan ylläpito on hoidettavissa kevyin resurssein, sillä digitaalinen tieto päivittyy ja tallentuu helposti avoimelle rajapinnalle. Painopiste on tietotuotteissa ja niiden hyödyntämisessä julkisen ja yksityisen sektorin toiminnassa. 8/13

9 MASTO:n päätös etenee kuntajohtajien käsittelyyn vuodenvaihteen jälkeen. Liite. Ratkaisuehdotus, power point. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä hyväksyy osaltaan ratkaisuehdotuksen. 76 KAUPUNKISEUDUN VETOVOIMAPROFIILIT YRITYKSILLE, TYÖSUUNNITELMA (20 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Kaupunkiseudun seutuhallitus, kuntajohtajat, kaavoitusjohtajat sekä Tredean ulkoinen johtoryhmä tutustuivat keväällä elinkeinojen kehittämisen ja maankäytön yhteensovittamiseen seudullisessa kokonaisuudessa Ranskan Lyonissa. Alueella on yhtäläisyyksiä Tampereen kaupunkiseutuun mm. elinkeinoelämän rakennemuutoksen, työllisyystilanteen sekä vahvan koulutus- ja opiskelukaupungin kautta. Esittely herätti kiinnostuksen vastaavantyyppiseen suunnitteluun Tampereen kaupunkiseudulla. Toisin kuin Lyonissa, tarkoituksena ei ole laatia kaavaa, vaan luoda väline kaavoituksen, liikennesuunnittelun ja elinkeinomarkkinoinnin tueksi vahvistamaan seudun kokonaiskuvaa ja strategisia painottumisia, vetovoimaprofiileja. Väline parantaa mahdollisuuksia osoittaa konkreettisia sijoittumispaikkoja kärkiteemojen ja -toimialojen tarpeisiin, myös muille kuin tuotannollisille yrityksille. Kokonaisuudessaan seudullinen suunnitelma tukisi mielikuvaa kaupunkiseudusta houkuttelevana ja vastaanottokykyisenä yhdyskuntarakenteena. Juuri valmistunut seudullinen työ maapoliittisten toimintatapojen kehittämiseksi tukisi hyvin vetovoimaprofiileja. Elinkeinoja houkuttelevien vetovoimaprofiilien lisäksi työssä laaditaan kattava kuvaus elinkeinojen ja maankäytön nykytilasta. Nykytila-analyysista on mahdollista tehdä tietotuote, joka laadittaisiin esimerkiksi vuosittain. Kehittyvä paikkatieto ja uudet visualisointikeinot parantavat ja helpottavat nykytilan kuvaamista entistä monipuolisemmin. Kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma julkistettiin Ohjelman laati Tredea Oy yhteistyössä Tampereen yliopiston (Sotarauta, Kolehmainen), Pirkanmaan liiton ja FinnMedin kanssa. Ohjelma sisältää painopistealat, 9/13

10 toimenpidekokonaisuudet, kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan lähestymistavat ja kehittämisen suuntaviivat. Ohjelmassa korostetaan yhdyskuntasuunnittelun ja elinkeinopolitiikan yhteyden vahvistamista. Ohjelma antaa maankäytölliselle vetovoimaprofiilien kuvaamiselle välttämättömiä suuntaviivoja ja mahdollisuuden tarkastella, miten maankäyttö ja yhdyskuntarakenne vastaavat nykytilanteessa elinkeino-ohjelmaa ja mitä kehittämistarpeita asiaan liittyy. Muita työn toteutusta kehystäviä olennaisia dokumentteja ovat uusi seutustrategia sekä Rakennesuunnitelma 2040, MAL-sopimus ja kuntien kaavat. MASTO-työryhmä keskusteli hankkeen ideasta ja toteutustavasta 2.6., minkä jälkeen asia esiteltiin kuntajohtajille työnimellä elinkeinojen vastaanottosuunnitelma. Kuntajohtajat ohjeistivat tarkemman työsuunnitelman laatimista. Kesän jälkeen ovat elinkeino-ohjelman valmistumisen ohella tarkentuneet myös hankkeen tavoiteltavat lopputuotteet, työn vaiheistus ja toteutuksen organisointi. Tavoiteltavat lopputuotteet: Elinkeino-ohjelmaan pohjautuvien vetovoimaprofiilien yhdyskuntarakenteellinen kokonaiskuva kaupunkiseudulla. Teemoittaisia (mm. toimialoittaisia) ja alueellisia kuvauksia. Ei kaavan tyylisiä aluerajauksia, vaan strategisia painottumisia. Helposti esitettävässä muodossa oleva ja havainnollistava digitaalinen aineisto (kartat) elinkeinojen nykytilasta ja vetovoimaprofiileista. Jatkokehittelyssä myös virtuaalinen 3D-esittäminen ja muu tulevaisuuskuvan mallintaminen. Väline kuntien kaavoitukseen ja seudun markkinointiin. Työn vaiheistus: 1. Nykytila-aineiston kokoaminen, analyysit ja nykytilan esittely hankkeen väliraporttina, 4/2017 mennessä. --> Hyödynnetään MAL-seurannassa. Nykytila-analyysit jatkossa säännöllisesti raportoitaviksi ja osaksi aluetietopalvelua. 2. Vetovoimaprofiilien laatiminen sähköiselle kartalle ja selostus, esittely loppuraporttina, 9/2017 mennessä. Tulosten välittäminen. --> Rakennesuunnitelmaa tarkentava työ 3. Mahdollisena jatkotyönä uusien esittämistapojen kehittäminen ja käyttö (3D, tulevaisuuskuvan mallintaminen). Organisointi: Seutuyksikkö: aineiston kokoamisen ja karttatyön päävastuu, analyysit Projektiryhmä: ideointi, palaute, analyysit, yhteenvedot, tulosten levittäminen; työskentelytapana työpajat Kuntajohtajat: ohjausryhmä 10/13

11 Projektiryhmässä tulisi olla edustettuina kunnat, Tredea Oy, Pirkanmaan liitto, Pir-ELY, yliopistot ja elinkeinoelämä. Kunnat voivat nimetä ryhmään yhteensä kaksi edustajaa/kunta elinkeino- ja maankäyttösektoreilta. Työsuunnitelma on tarpeen esitellä Tredean ulkoiselle johtoryhmälle (kuntien elinkeinojohtajat) ennen asian vientiä kuntajohtajien päätettäväksi. Hanke on yksi kuntayhtymän vuoden 2017 toiminnallisista tavoitteista. Kokousseloste. Liite. Poliittinen ohjaus tulee seutuhallitukselta. Varataan riittävästi aikaa vetovoimaprofiilien laatimisen poliittiselle tahdolle nykytila-analyysin jälkeen. Aihe on kaupunkiseudun kehittämisen ydinasioita, ja se on mukana uudessa seutustrategiassa (seutuhallitus hyväksyi ). Työsuunnitelma, power point. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä hyväksyy osaltaan työsuunnitelman. 77 SEUTUSTRATEGIA JA TOTEUTUSOHJELMA, TILANNEKATSAUS (20 min) Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun kuntien yhteistyö perustuu seutustrategiaan, joka on valtuustojen linjaus yhteistyön tavoitteista ja pohja toimenpiteille. Seutuhallitus on ohjannut strategian uudistustyötä vuoden 2016 aikana. Työllä on valmistauduttu maakuntauudistuksen vastaanottamiseen ja kuntien elinvoimaroolin vahvistamiseen. Strategian uudistaminen on tehty laajasti osallistaen kahdessa päävaiheessa: 1) Tulevaisuus ja tahtotila sekä 2) Tavoitteet. Kunnallishallitukset ovat osallistuneet uudistuksen kumpaakin päävaiheeseen yhteisissä työpajoissa. Lisäksi kuntajohtajat ja seudulliset asiantuntijatyöryhmät ovat jalostaneet aineistoa. Asiakirjakokonaisuus muodostuu valtuustojen hyväksyttäväksi tulevasta strategiaosuudesta ja sen lisämateriaalina esitettävästä tausta-aineistosta. Lisäksi seutustrategian sisältöä tarkennetaan valtuustokauden mittaisella toteutusohjelmalla. Strategian valmistelussa on painotettu poliittista osallistumista ja sisällössä yhteistyön tahtotilan, pääviestien ja strategisten tavoitteiden määrittelyä. 11/13

12 Strategian visiona on Tampereen kaupunkiseutu - Yhdessä tekemisen edelläkävijä ja kansainvälinen älykkään kasvun keskus. Strategian luonnos tiivistyy kolmeen pääviestiin, joilla on 2-4 tarkempaa toimenpidettä. - Lisää kilpailukykyä - Kasvulle kestävä rakenne - Vireä yhteisö Kuntia pyydettiin antamaan mennessä lausunto strategian luonnoksesta kiinnittämällä huomiota seuraaviin kysymyksiin: - Miten arvioitte seutustrategian toteuttamisen vaikuttavan kaupunkiseudun elinvoimaan? - Mitä kommentoitavaa on strategian pääviesteistä ja tavoitteista? - Miten huomioitte seutustrategian omassa toiminnassanne? - Millaisilla yhteistyömallilla strategian toimeenpano onnistuu? Toteutusohjelmasta on tarkoitus tehdä strategiaa notkeampi keskipitkän aikavälin toimintasuunnitelma seutuyhteistyölle. Sen valmistelu tehdään virkamiespohjalta kuntajohtajia, strategiatyöryhmää ja seudullisia asiantuntijaryhmiä hyödyntäen. MASTO-työryhmä on pohjustanut toteutusohjelmaa työpajoissa ja Toteutusohjelman pääperiaatteiksi esitetään: - Toteutusohjelma perustuu strategian pääviesteihin ja tavoitteisiin - Toteutusohjelman hyväksytään seutuhallituksessa ja kunnallishallituksissa - Toteutusohjelman aikajänne on valtuustokausi ja sen 1. vuosi on talousarviovuosi Toteutusohjelma valmistellaan heti strategian hyväksymisen perään - Toteutusohjelmaa tarkennetaan vuosittain kuntayhtymän talousarvioprosessin alussa - Kuntayhtymän vuositavoitteet johdetaan toteutusohjelmasta - Toteutusohjelman sisältää: o kullekin strategian tavoitteelle (9) määritellyt toimenpidekokonaisuudet, ohjelmat ja hankkeet o strategian seurantamittarit o strategian viestintä- ja jalkauttamisperiaatteet o strategiaa edistävän toteutusrakenteen ja osaamisen linjaukset Seutujohtaja Päivi Nurminen esittelee strategian ja toteutusohjelman valmistelutilanteen. 12/13

13 Maankäyttö ja asuminen -työryhmä merkitsee seutustrategian ja toteutusohjelman tilannekatsauksen tiedoksi. 78 SEURAAVAT KOKOUKSET Työryhmän vuosikellon vakioasioina vuosittain ovat: MASTO:n edellisvuoden tavoitteiden toteutuminen (tammi-helmi), MAL-sopimuksen seuranta (tammi-huhti), MASTO:n toiminnalliset tavoitteet (syys-loka) sekä työryhmän kehittämispäivä (alkusyksystä). Työryhmän tarkempi ohjelma muotoutuu kokousten asialistojen mukaisesti. Tulevien kokousten aikataulu ja alustava sisältö on seuraava: Kokouspaikkana on kokouskeskus Pellava Tampellassa, ellei toisin ilmoiteta. to klo ARA-hintavyöhykkeet, raitiotien seudullinen suunnittelu (työohjelma), Kangasalan strateginen yleiskaava, v toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Huom. maaliskuulle ajoitettavan tonttipäivän ajankohta tarkentuu myöhemmin. to klo to klo MAL-seuranta, Tampereen kantakaupungin yleiskaava, viherrakenteen yleissuunnitelman käynnistäminen MAL-seurantaraportti, elinkeinojen vetovoimaprofiilit (nykytilatulokset), ASO-asuntojen hakumenettelyn kehittäminen to klo to klo to klo Kehittämispäivä, toiminnalliset tavoitteet 2018 to klo Elinkeinojen vetovoimaprofiilit to klo MUUT ASIAT 80 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 13/13