Vantaan aikuislukio. Aikuisten lukiokoulutus. Opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Vantaan aikuislukio Aikuisten lukiokoulutus Opetussuunnitelma

2 Sisällys 1. Aikuisten lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta Lukiokoulutuksen tehtävä Arvoperusta 6 2. Opetuksen toteuttaminen Vantaan aikuislukion tuntijako Kieliohjelma Toimintakulttuuri Opiskeluympäristöt ja menetelmät Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa Yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa Opiskelijan ohjaus ja tukeminen Ohjaussuunnitelma Oppimisen ja oppimisen tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Opetuksen yleiset tavoitteet Aihekokonaisuudet Tavoitteet ja keskeiset sisällöt kursseittain Äidinkieli ja kirjallisuus 30 2

3 Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärä Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärä Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsi B1-oppimäärä Vieraat kielet Englanti A-oppimäärä Vieraat kielet, B3-oppimäärä, espanjan kieli Matematiikka Yhteinen opintokokonaisuus Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Elämänkatsomustieto Terveystieto Teemaopinnot 112 3

4 5. Opiskelijan oppimisen arviointi Arvioinnin tavoitteet Kurssisuorituksen arviointi Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät Itsenäisesti suoritettu kurssi Suullisen kielitaidon kurssien arviointi Opinnoissa edistyminen Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus aikuisten lukiokoulutuksessa Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 127 4

5 1. Aikuisten lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 1.1. Lukiokoulutuksen tehtävä Perusteteksti Aikuisten lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi. Lukioaikanaan opiskelija kartuttaa ja syventää olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Opetus harjaannuttaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä. Aikuisten lukiokoulutuksella on opetus- ja sivistystehtävä. Lukiokoulutuksen aikana opiskelija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja suuntautuu tulevaisuuteen. Aikuisten lukiokoulutus lisää opiskelijan työelämässä menestymisen yleisiä edellytyksiä sekä kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan. Aikuisten lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Se antaa yleiset jatkoopintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen koulutukseen. Aikuisten lukiokulutuksessa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella ja muilla näytöillä. Aikuisten lukiokoulutus ehkäisee syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuuden jatkaa tai aloittaa lukio-opintoja aikuisena. Koulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien laadintaan sekä oppimaan oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos voi järjestää opiskelijoilleen mahdollisuuden - suorittaa lukion oppimäärän - suorittaa yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän - suorittaa yksittäisiä lukiokursseja - suorittaa muita lukion tehtävään kuuluvia yleissivistäviä aineita tai aihekokonaisuuksia - suorittaa ylioppilastutkinnon tai sen osan. Vantaan aikuislukion tehtävä ja toiminta-ajatus Vantaan aikuislukiossa voi suorittaa lukion koko oppimäärän tai yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän, opiskella yksittäisiä kursseja sekä suorittaa ylioppilastutkinnon tai sen osan. Vantaan aikuislukio järjestää myös kahden vantaalaisen ammattioppilaitoksen lukio-opetuksen ja ylioppilaskokeet. Jo suoritetun ammattitutkinnon pohjalta voi aikuislukiossa valmistautua ylioppilastutkintoon vain kirjoitusaineisiin keskittymällä. Koulu tarjoaa myös mahdollisuuden jatkaa keskeytyneitä päivälukioopintoja. Opetusjärjestelyt mahdollistavat opiskelun työn ohessa. Tarjoamalla voimakkaasti muuttovoittoisessa kaupungissa mahdollisuuden lukio-opintojen aloittamiseen tai jatkamiseen ikävaiheesta 5

6 riippumatta ja antamalla valmiuksia ja opastusta jatko-opintoihin Vantaan aikuislukio ehkäisee myös syrjäytymistä. Vantaan aikuislukiosta saatu päättötodistus ja ylioppilastutkintotodistus antavat yleisen jatkoopiskelukelpoisuuden. Vantaan aikuislukio toimii Tikkurilan päivälukion iltalinjana, mikä lisää opintopolkujen rakentamisen joustavuutta sekä päivä- että aikuisopiskelijoille. Lisäksi koulu on osana suurta päivälukioyksikköä tiiviisti mukana lukioiden yleisessä kehitystyössä. Vantaan aikuislukio tarjoaa luokkamuotoisen opetuksen antaman tuen. Yleissivistävien lukiokurssien tarjoamisen ohella koulu haluaa antaa opiskelijoilleen älyllisiä herätteitä ja synnyttää aitoa kiinnostusta kulttuuriin yleensä. Sähköistyvät opiskelumenetelmät ja kokeet tarjoavat opiskelun kuluessa myös tietoteknistä valmennusta. Tiedollisen kehittymisen lisäksi on tärkeää, että opiskelu edistää myös henkistä kasvua ja ohjaa oppimaan oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Koulu haluaa antaa opiskelijoille itseluottamusta ja selviytymiskeinoja myös koulun jälkeiseen elämään Arvoperusta Perusteteksti Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu suomalaiselle sivistysperinteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla. Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsien. Sivistys ilmenee huolenpitona, avarakatseisuutena, laaja-alaisena todellisuuden hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaan myönteisten muutosten puolesta. Sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista käsittelemällä julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä jännitteitä. Aikuisten lukiokoulutuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä ihmisarvon loukkaamattomuus. Opetus pohjautuu YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Opiskelija muodostaa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevista arvoista, keskeisistä perus- ja ihmisoikeusnormeista sekä näitä oikeuksia edistävistä toimintatavoista. Aikuisten lukiokoulutus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä hyvinvointia ja demokratiaa. Opetus on opiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä. Opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia. Osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Aikuisten lukiokoulutuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys sekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten hyvinvointia edistävälle taloudelle. Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja 6

7 luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Opetus kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden suunnassa. Jokainen aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos on yhteisö, jossa monista kieli-, katsomus- ja uskontotaustoista tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa yhteisiä hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä harjaantua yhteistyöhön. Oppilaitoksessa kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon. Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua arvostetaan. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja luovuuden lähteenä. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja uudistamalla niihin liittyvää tietoa ja osaamista. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman oppilaitoksen kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperusta toteutuu toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja työskentelyn organisoinnissa. Arvoperustaa syventävät näissä aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvatut aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin koulutus- ja sivistyshaasteisiin. Vantaan aikuislukion arvoperusta Vantaan aikuislukiossa toteutetaan Vantaan kaupungin keskeisiä arvoja, innovatiivisuutta, kestävää kehitystä ja yhteisöllisyyttä. Nämä periaatteet leimaavat koulun toimintaa ja ilmapiiriä kokonaisuutena. Vantaan aikuislukion toiminta pohjautuu opiskelijan kunnioittamiseen aikuisena ja itsenäisenä yksilönä, joka on usein jo hankkinut kokemusta opiskelusta ja työelämästä. Koulu haluaa edelleen parantaa opiskelijan valmiuksia itsensä monipuoliseen kehittämiseen niin yksilönä kuin mahdollisten jatko-opintojen ja työelämän vaatimusten kannalta. Vantaan aikuislukion keskeinen tavoite on tuottaa laaja-alainen yleissivistys. Koulun haluaa samalla olla innostava, inspiroiva ja motivoiva kokemus, joka kehittää aktiiviseen ja kriittiseen tiedon prosessointiin ja soveltamiseen, innovatiivisuuteen ja itsenäiseen ajatteluun sekä samalla tehostaa yleisiä oppimaan oppimisen taitoja. Vantaan aikuislukio innostaa ja valmentaa elinikäiseen oppimiseen ja kasvattaa epävarmuuden ja muutoksen sietokykyä ja tukee siten yksilön elämänhallinnan taitoja ja ehkäisee syrjäytymistä. Vantaan aikuislukio haluaa myös edistää totuudellisuuden, inhimillisyyden ja oikeudenmukaisuuden sivistysihanteita. Koulutus Vantaan aikuislukiossa on opiskelijalähtöistä ja jättää tilaa luovuudelle. Se antaa onnistumisen kokemuksia, opettaa ongelmanratkaisutaitoja ja synnyttää positiivista itsevarmuutta. Aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisukkuutta arvostetaan. Luokkamuotoisen opiskelun yhteisöllisyys ja koulun välitön ilmapiiri kehittävät sosiaalisia valmiuksia ja suvaitsevaisuutta. Opiskelijoita kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja arvonantoon ja kulttuuriseen moninaisuuteen suhtaudutaan myönteisesti. Koulun toiminnassa korostetaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa. Kestävän kehityksen ajatus ja siihen liittyvä globaali vastuu ovat useimpien kurssien sisällöissä läpäiseviä periaatteita. 7

8 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1. Vantaan aikuislukion tuntijako Kieli- ja kommunikaatio- Pakolliset Valtakunnalliset syventävät Koulukohtaiset opinnot kurssit kurssit syventävät kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 5 1 A-kieli, englanti B-kieli, ruotsi Muut kielet, espanja 6 Matematiikka Yhteinen opintokokonaisuus 1 Lyhyt oppimäärä 5 1 Luonnontieteelliset opinnot 5 Fysiikka 1-2 Kemia 1-2 Biologia Maantiede Humanistisyhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot 6 Uskonto/elämänkatsomustieto 1 Historia 2 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Filosofia 1 1 Psykologia 2 Teemaopinnot 1 Muut lukion tehtävään kuuluvat oppiaineet Terveystieto 1 1 Yhteensä vähintään 44/48 (kts. allaoleva lisäteksti) 8

9 Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi tarjotaan koulukohtaisia syventäviä kursseja äidinkielessä 1, englannin kielessä 2, ruotsin kielessä 2, matematiikassa 1 sekä terveystiedossa 1. Muuna lukion tehtävään kuuluvana oppiaineena tarjotaan kaksoistutkinto-opiskelijoille järjestettävä terveystieto 1 ja siihen liittyvä koulukohtainen syventävä ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi. Erillisiä aihekokonaisuuksia ei koulussa järjestetä. Kaikkia aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelmassa kuvattuja matematiikan ja reaaliaineitten valtakunnallisia syventäviä kursseja ei toteuteta Vantaan aikuislukiossa. Toteutettavien syventävien kurssien määrä voi vaihdella lukuvuosittain. Matematiikan pitkän oppimäärän opetusta ei koulussa ole. Yksittäisiä pitkän matematiikan kursseja voi poikkeustapauksissa suorittaa itsenäisesti opiskellen. Koulu opastaa opiskelijaa tarvittaessa suorittamaan koulun tarjonnasta puuttuvia kurssia muissa kouluissa yhteistyöverkostonsa kautta. Muissa lukioissa suoritettuja valtakunnallisen opetussuunnitelman 2015 perusteissa kuvattuja kursseja voidaan rehtorin päätöksellä hyväksilukea osaksi Vantaan aikuislukion oppimäärää tai mainita sen lisäksi hyväksiluettavina opintoina. Myös muualla suoritettuja opintoja tai muuten hankittua osaamista voidaan hakemuksesta selvityksen pohjalta rehtorin päätöksellä hyväksyä osaksi lukion oppimäärää. Tällöin koulu saattaa edellyttää lisänäyttöä suhteessa lukion tavoitteisiin. Opiskelijan on suoritettava vaadittava määrä pakollisia kursseja ja valittava valinnaisista kursseista vähintään niin monta, että kokonaiskurssimääräksi tulee 44. Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Alle 18-vuotiaana aikuislukion aloittavilta tai alle vuoden keskeytyksen jälkeen päivälukiosta aikuislukioon siirtyneiltä vaaditaan lisäksi kurssi terveystietoa, kurssi liikuntaa sekä yksi kurssi kuvaamataitoa ja musiikkia tai kaksi kurssia kuvaamataitoa tai musiikkia. Vaadittava kokonaiskurssimäärä on tällöin Kieliohjelma Vantaan aikuislukiossa opetetaan A1-kielenä englantia B1-kielenä ruotsia B3-kielenä espanjaa Opiskelijat voivat valita opintoihinsa kielikursseja myös muiden lukioiden kurssitarjonnasta. Muissa oppilaitoksissa suoritettuja kieliopintoja hyväksytään aikuislukion oppimäärän osiksi sikäli kuin ne ovat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden ja sisältökuvausten mukaisia. 9

10 2.3. Toimintakulttuuri Perusteteksti Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta oppilaitoksen tehtävästä. Toimintakulttuuri tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukiokoulutus on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella aikuisten lukiokoulutusta järjestävällä oppilaitoksella on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan. Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä oppilaitoksen koko henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen perusedellytys on avoin ja vuorovaikutteinen sekä keskinäistä arvostusta ja luottamusta rakentava keskustelukulttuuri. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat. Oppiva yhteisö Aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos toimii oppivana yhteisönä, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista, kannustaa keskinäiseen vuorovaikutukseen ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Oppivan yhteisön rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Oppilaitoksen toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisesta. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa oppimaan oppimiselle ja muille tulevaisuuden taidoille. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo lisämahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa. Osallisuus ja yhteisöllisyys Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta luomalla heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Opiskelijoita rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan kautta. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä 10

11 vuorovaikutuksessa. Opetuksessa sekä hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta että tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen merkitys korostuu aikuisten lukiokoulutuksen aloitusvaiheessa. Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus on oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia eikä syrjintää hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Aikuisten lukiokoulutusta järjestävässä oppilaitoksessa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Oppiva yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Oppivassa yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan integroitumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa oppilaitoksessa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja. Vieraskielisten opiskelijoiden kotoutumista tuetaan vahvistamalla opetuskielen hallintaa osana kaikkien oppiaineiden opetusta ja oppilaitoksen muuta toimintaa. Vantaan aikuislukion toimintakulttuurin pääpiirteet Vantaan aikuislukion toimintakulttuurissa pyritään toteuttamaan koulun tehtävää ja toiminta-ajatusta kokonaisuutena. Toiminnan perustana on ajatus valistuneesta kestävän kehityksen periaatteita vaalivasta yhteiskunnasta ja avoimuus vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä oppilaitoksen koko henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään avoimessa ja vuorovaikutteisessa hengessä. Vantaan aikuislukio pyrkii kehittämään toimintaansa suunnitelmallisesti ja innovatiivisesti. Kaikkien osallistuminen tavoitteelliseen rakentavaan keskinäiseen vuorovaikutukseen on tavoitteena. 11

12 Oppilaitoksen toiminta on opiskelijalähtöistä ja pyrkii vahvistamaan opiskelijoiden omaa aktiivisuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisestaan. Tärkeänä koetaan myönteisen asenteen luominen opiskeluun. Opiskelijoita halutaan rohkaista kysymään ja kyseenalaistamaan. Digitalisaatio on yhä tärkeämmäksi muuttuva osa toimintakulttuuria. Se tuo lisämahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoiden osallistaminen luo perustaa aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamiselle. Opiskelijoita kannustetaan tiedotuksen keinoin ja ryhmänohjaajien opastamana osallistumaan koulun toimintatapojen kehittämiseen sekä ilmaisemaan mielipiteensä ja osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen. Opiskelijoita kannustetaan myös osallistumaan opiskelijakunnan toimintaan. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja pyritään edistämään ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Vantaan aikuislukion opetustoiminta ja yleinen ilmapiiri edistävät ympäristöajattelun juurtumista. Kaikkien hyvinvointi ja turvallisuus koulussa halutaan turvata. Vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia tai syrjintää ei hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään yhteisöllisyyttä korostamalla ja epäkohtiin puututaan tarvittaessa. Opiskelijoita ohjataan myös terveellisiin ja oppimista edistäviin elämäntapoihin. Henkilöstölle korostetaan, että opiskelijoiden ohjaus on oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada ohjausta ja tukea ottaen huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Oppilaitoksessa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Sekä oman maan kulttuuriperintöä ja kieliä että ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta arvostetaan ja hyödynnetään. Kielten keskeinen merkitys ymmärretään oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan integroitumisessa. Koulun toimintakulttuurin tilaa ja kehitystarvetta arvioidaan opettajakokouksissa ja lukuvuoden suunnittelupäivien yhteydessä Opiskeluympäristöt ja menetelmät Perusteteksti Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa opiskeluympäristöjä ja -menetelmiä koskevien ratkaisujen lähtökohtana ovat oppimiskäsitys sekä opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien valinnan ja kehittämisen perustana ovat myös opiskelijoiden edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet. Aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet, joista keskeisin on aikuisopiskelijoiden opiskelulähtökohtien moninaisuus. Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien avulla luodaan mahdollisuuksia joustaviin yksilöllisiin ja yhteisöllisiin opiskelumahdollisuuksiin. Koska oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa aiemmin hankittuun osaamiseen, käytetään aikuisten lukiokoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa monipuolisia opetus-, ohjausja opiskelumenetelmiä. Menetelmien valinnassa otetaan huomioon eri oppiaineissa edellytetty käsitteellinen ja menetelmällinen osaaminen. Tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvat opiskelumenetelmät edistävät oppimaan oppimista ja 12

13 kehittävät kriittistä ja luovaa ajattelua. Menetelmällisillä ratkaisuilla voidaan rakentaa kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista. Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa opetus- ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijoiden aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Opiskelijoita ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Heitä ohjataan myös käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Lisäksi opiskelumenetelmien valinnassa ja työskentelyn ohjauksessa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen. Merkitykselliset oppimiskokemukset sitouttavat ja innostavat opiskeluun. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot ja taidot sekä heidän kokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin. Opiskelijoita rohkaistaan ratkomaan avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä, havaitsemaan ongelmia sekä esittämään kysymyksiä ja etsimään vastauksia. Aikuisen kokemukset sekä taito arvioida omaa ajatteluaan ja oppimistaan ovat aikuisten lukiokoulutuksessa erityinen voimavara. Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa opiskelijat toimivat turvallisissa ja terveellisissä opiskeluympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskeluympäristöt ovat monipuolisia ja että ne rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia ja edistävät opiskelumotivaatiota. Opiskeluympäristöjen kehittämisellä tuetaan vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista itsenäisen työskentelyn ohella. Opiskeluympäristöjä koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon, että oppimista tapahtuu mitä moninaisimmissa tilanteissa ja paikoissa. Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Opiskeluympäristöjä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, kirjastojen, liikunta- ja luontokeskusten, taide- ja kulttuurilaitosten, työelämän ja yritysten sekä muiden tahojen tarjoamia opiskeluympäristöjä hyödynnetään monin tavoin. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä eri muodossa esitetyn informaation hankintaan ja arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta, ellei koulutuksen järjestäjä niitä tarjoa. Opiskelijoiden yksilöllistä etenemistä, henkilökohtaisia oppimispolkuja ja verkkoopiskelutaitojen kehittymistä tuetaan tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia suorittaa opintoja myös etäopiskeluna. Etäopiskeluna suoritettu kurssi koostuu opettajan ohjaamasta itsenäisestä opiskelusta, ja siinä käytetään monipuolisesti tietoverkkoja sekä muuta tieto- ja viestintäteknologiaa. Etäopiskelussa pyritään käyttämään myös yhteisöllisiä työtapoja. Lukiokurssi voidaan järjestää myös monimuoto-opetuksena, jolloin verkossa tapahtuvan etäopetuksen ja -opiskelun lisäksi kurssi sisältää myös lähiopetusta ja -ohjausta. Itsenäistä opiskelua järjestettäessä otetaan huomion opiskelijan edellytykset suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta sekä hänen ohjauksen ja tuen tarpeensa. Aikuisten lukiokoulutusta vankilassa tai muussa rikosseuraamuslaitoksessa suoritettaessa lukiokoulutusta säätelevien normien lisäksi otetaan huomioon vankeuslain ja -asetuksen säännökset sekä kansainväliset vankilaopetusta koskevat suositukset. Opetuksessa otetaan huomioon yhdenvertaisuus sekä rikosseuraamuslaitoksessa noudatettava normaalisuusperiaate ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Vankilaopetus tukee opiskelijoiden 13

14 yhteiskuntaan integroitumista. Vankilaopetus edistää vankeuslain (767/ luku 1 ) mukaisia tavoitteita parantaa vankien elämänhallintataitoja sekä ohjaa rikoksettomaan elämään. Opiskeluympäristöt ja -menetelmät Vantaan aikuislukiossa Vantaan aikuislukion opetustoiminnassa otetaan huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet, kuten aikuisopiskelijoiden taustojen ja opiskelukokemusten moninaisuus. Opiskelijoiden edellytykset, kokemuspohja, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet vaihtelevat. Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien avulla pyritään luomaan mahdollisuuksia joustaviin, yksilöllisiin ja myös yhteisöllisiin opiskelumahdollisuuksiin. Koska myös oppiminen on monimuotoinen tapahtuma ja sidoksissa aiemmin hankittuun osaamiseen, pyritään opetuksessa käyttämään monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä. Menetelmien valinnassa otetaan huomioon myös eri oppiaineiden erityispiirteet. Vantaan aikuislukion tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvat opiskelumenetelmät kehittävät opiskelutaitoja ja kriittistä ja luovaa ajattelua sekä rakentavat kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista. Vantaan aikuislukiossa korostetaan opiskelijoiden omaa aktiivisuutta. Opiskelijoita ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Aikuisen kokemukset sekä taito arvioida omaa ajatteluaan ja oppimistaan huomioidaan voimavarana opetuksen toteutuksessa. Vantaan aikuislukiossa tarjotaan turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö. Tavoitteena on, että opiskeluympäristöt ovat myös mahdollisimman monipuolisia ja opiskelumotivaatiota edistäviä. Opiskeluympäristöjä suunniteltaessa otetaan huomioon, että oppimista voi tapahtua erilaisissa tilanteissa ja paikoissa. Opiskeluympäristöjä voidaan laajentaa luokkahuoneen ulkopuolelle tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä. Opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa opintoja myös etäopiskeluna muissa lukiokoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa, esimerkiksi Sotungin etälukiossa. Osa Vantaan aikuislukiossa järjestettävistä reaaliaineitten syventävistä kursseista toteutetaan monimuoto-opetuksena, jolloin verkossa tapahtuvan etäopetuksen ja -opiskelun lisäksi kurssi sisältää myös lähiopetusta ja -ohjausta. Myös yksittäisten kurssien itsenäinen suoritustapa on mahdollinen. Itsenäistä opiskelua järjestettäessä otetaan huomion opiskelijan edellytykset ja mahdollinen ohjauksen ja tuen tarve suoritettaessa opintoja opetukseen osallistumatta Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Koulumaailma on digitalisaation myötä muuttumassa radikaalisti erityisesti nuorisopuolella, mutta myös aikuislukiossa. Oppimisen välineenä tietotekniset ratkaisut ovat syrjäyttämässä perinteiset kynät ja kirjat. Työelämän taitoihin TVT liittyy niin vahvasti, että lukion tehtäväksi muodostuu entistä vahvemmin edesauttaa opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien kehittymistä. Tieto- ja viestintätekniikan 14

15 murros vaatii sekä opettajilta että opiskelijoilta ajatusmaailman muuttumista ennen kaikkea valmiutta sopeutua oppimisympäristön muutokseen. Opettajat integroivat uutta teknologiaa opetukseensa ja suunnittelevat tuntikohtaisesti uusia menetelmiä, joiden avulla pyritään parempiin oppimistuloksiin. Ideana ei ole suinkaan väkisin yhdistää laitteita ja opetusta, vaan tarkoitus on löytää selkeitä tapoja TVT:n aitoon hyödyntämiseen. TVT:n oppitunneille tuomaa lisäarvoa arvioidaan erilaisin menetelmin, jotta mahdollisista hyödyistä ja haitoista saadaan näyttöä. Tieto- ja viestintäteknologian avulla parannetaan koulun ja opiskelijan välistä tiedonkulkua, tuetaan oppimaan oppimistaitojen kehittymistä ja monipuolistetaan arviointia. Tieto- ja viestintätekniikka helpottaa yksilöllistä oppimista ja monipuolistaa opiskelijan itseilmaisun muotoja. Aikuislukiossa rohkaistaan opiskelijoita sähköisten oppimateriaalien käyttöön ja tuetaan tiedonjakamis ja - taltiointimenetelmiä. Kurssikohtaisesti kursseihin voidaan sisällyttää sähköisiä osioita kuten testejä, itsearviointia ja oppimistehtäviä. Kurssiin mahdollisesti liittyvä kirjallinen loppukoe voi olla sähköinen. Opiskelijaa ohjataan hankkimaan omaa opiskelua tukeva ja ylioppilaskirjoituksissa käytettävä päätelaite jo opiskelun alkaessa. Aikuislukio tarjoaa tieto- ja viestintäteknisesti nykyaikaisen oppimisympäristön. Oppitunneilla käytetään aktiivisesti tabletteja, kannettavia tietokoneita ja muuta opetusta tukevaa teknologiaa osana opetusta. Opiskelija ohjataan sähköisten viestintämuotojen ja -kanavien kuten sähköpostin, Wilman ja Fronterin käyttöön. Wilmaa käytetään aikuislukion ja opiskelijan välisenä virallisena tiedotuskanavana. Tarpeen mukaan tarjotaan jo opintojen alkuvaiheessa tieto- ja viestintäteknisten taitojen valmennusta opinnoissa menestymisen kannalta välttämättömissä perusvalmiuksissa. Lukiokoulutuksessa tieto- ja viestintäteknologian avaintaidot voidaan luokitella seuraavaan viiteen ryhmään: toimisto-ohjelmistojen osaaminen, kuten tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka ja kuvankäsittely pilvipalvelujen käyttö lähdekritiikki, tiedon luotettavuuden arviointi, tehokas hakupalveluiden käyttö tietoturvan perusteet tekniset perusteet sähköisiin ylioppilaskokeisiin liittyen Aikuislukio pyrkii tarjoamaan kerran vuodessa järjestettävän tieto- ja viestintätekniikan perusteet- kurssin, jonka tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija edellä mainittuihin avaintaitoihin. Eri oppiaineiden lähiopetuksessa on aikatauluteknisesti usein jopa mahdotonta käydä tuntien puitteissa olennaisia taitoja läpi. Siksi kyseisellä kurssilla harjoitellaan keskitetysti näitä yleissivistykseen ja työelämän taitoihin luettavia taitoja oppiainerajoja ylittäen. Nopeasti kehittyvä ja lisääntyvä tietotekniikan opetuskäyttö ja sähköistyvät ylioppilaskirjoitukset edellyttävät myös opettajakunnan jatkuvaa ja riittävästi resurssoitua kouluttautumismahdollisuutta Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa Vantaan aikuislukio järjestää Varian ammattioppilaitoksen Myyrmäen toimipisteen ja Kauppiaitten kauppaoppilaitoksen Mercurian kaksoistutkinto-opiskelijoiden lukio-opinnot ja ylioppilaskirjoitukset. Ammatillisen tutkinnon jossain ammattioppilaitoksessa jo suorittaneet voivat opiskella aikuislukiossa ja valmistua ylioppilaaksi vain kirjoitusaineisiin keskittymällä. 15

16 Tikkurilan lukion iltalinjana Vantaan aikuislukio on soveltuvin osin osallisena suuren päivälukion kehitystyössä. Myös aikuislukion toisessa toimipisteessä Martinlaaksossa pidetään yllä yhteyksiä samassa rakennuksessa toimivan päivälukion kanssa. Käytännön tason yhteistoimintaa molempien päivälukioiden kanssa tapahtuu ylioppilaskirjoitusjärjestelyjen ja tietotekniikan yhteiskäytön osalta. Myös opettajaresursseja voidaan hyödyntää ristikkäin. Aikuislukion opiskelijat voivat myös osallistua opetukseen ja suorittaa kursseja aineopiskelijoina päivälukioissa ja päiväopiskelijat aikuislukiossa. Aikuislukion opiskelijat voivat suorittaa kursseja sähköisenä etäopiskeluna Sotungin etälukiossa ja Sotungin etälukion opiskelijat voivat suorittaa kursseja luokkamuotoisena iltaopiskeluna aikuislukiossa. Aikuislukiolla ja Sotungin etälukiolla on myös esimerkiksi kurssitarjonnan suunnittelua, opiskelijarekisterikäytäntöjä ja opetussuunnitelmien harmonisointia koskevaa yhteistyötä Yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa Opinto-ohjaukseen kuuluu tiedottaminen ja opastus jatko-opiskelumahdollisuuksista lukion jälkeisissä korkea-asteen oppilaitoksissa. Opinto-ohjaaja seuraa korkeakoulujen opetustarjontaa ja valintakriteerejä ja niiden muutoksia sekä ottaa tarvittaessa yhteyttä oppilaitoksiin. Myös korkeakoulut pitävät aikuislukioon yhteyksiä toimittamalla ajantasaista tietoa opiskelumahdollisuuksista ja hakumenettelyistä. 16

17 3. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 3.1. Ohjaussuunnitelma Perusteteksti Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, joka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden hankkia perustiedot ja -taidot, joiden varassa hänen on mahdollista suunnitella lukioopintojaan ja jatko-opintojaan sekä pohtia urasuuntautumistaan. Opintoihin liittyvän ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee elämään liittyvissä siirtymä- ja muutostilanteissa. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön yhteistä työtä. Ohjauksesta vastaavalla on päävastuu ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatkoopintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus ohjaukseen. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija. Opiskelijan tulee saada lukio-opintojensa aikana ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi. Henkilökohtainen ohjaus sekä pienryhmä- ja vertaisohjaus tukevat opiskelijaa kiinnostusten kartoittamisessa, vahvuuksien tunnistamisessa, urasuunnittelussa sekä valinta- ja ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelija voi keskustella lukio-opintoihinsa, urasuunnitteluunsa, jatkokoulutusvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmissä voidaan keskustella asioista, joissa opiskelija kokee tarvitsevansa vertaistukea. Ohjaus toteutetaan tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivista toimijuutta, osallisuutta ja vastuullisuutta. Tavoitteena on, että opiskelija löytäisi omat yksilölliset, myös elinikäistä oppimista tukevat tapansa oppia. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämisen kohteensa sekä etsimään tietoa siitä, miten ja mistä hän saa apua mahdollisiin opiskelun haasteisiin. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan opiskelijaa elämänsuunnittelun ja - hallinnan taidoissa sekä koulutukseen, uravalintoihin ja tulevaisuuteen liittyvissä päätöksissä. Opiskelijan tiedonhakutaitoja vahvistetaan ohjaamalla häntä monipuolisesti erilaisia opiskeluympäristöjä hyödyntäväksi, aktiiviseksi ja kriittiseksi tiedonetsijäksi, joka osaa myös soveltaa etsimäänsä tietoa. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi. Opintoohjauksen avulla opiskelija saa tietoa opiskelusta muissa oppilaitoksissa, lukion jälkeisistä jatkoopiskeluvaihtoehdoista, työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutuksiin, ammattialoihin ja urasuunnitteluun liittyvät tietolähteet, ohjauspalvelut ja sähköiset hakujärjestelmät sekä osaa käyttää niissä olevaa informaatiota urasuunnittelun ja jatkoopintoihin hakeutumisen tukena. Lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen suunnitelman laatimisessa ja sen toteutumisen seurannassa. Hyväksiluettavat opiskelijan aikaisemmat opinnot, mahdollisesti opintoja korvaava työkokemus tai muutoin hankittu osaaminen otetaan huomioon joustavasti ja yksilöllisesti. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea. Osaksi opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Ohjaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi ohjaustoiminta ja sen tavoitteet, ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen oppilaitoksen koko henkilöstön kesken, opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannan järjestäminen, ohjaus koulutuksen nivelvaiheissa sekä kuvaus ohjausta koskevan yhteistyön järjestämisestä 17

18 keskeisten yhteistyökumppaneiden, kuten jatko-opintopaikkojen, työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa. Vantaan aikuislukion ohjaussuunnitelma Vantaan aikuislukion opinto-ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa koko lukion ajan. Ohjauksen avulla toteutetaan koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Opiskelijalla on oikeus monipuoliseen ohjaukseen. Henkilökohtaisen ohjauksen kautta tuetaan opiskelijaa erityisesti kiinnostusten kartoittamisessa, vahvuuksien tunnistamisessa ja urasuunnittelussa sekä vahvistetaan opiskelijan vastuullisuutta opinnoistaan. Tavoitteena on myös kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen. Opiskelijan ohjauksen päätavoite Vantaan aikuislukiossa on edistää opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista. Ohjauksella vahvistetaan myös opiskelijan elämänsuunnittelun ja -hallinnan taitoja sekä käsitellään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutuksiin ja urasuunnitteluun liittyvät tietolähteet, ohjauspalvelut sekä sähköiset hakujärjestelmät. Lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka sisältää kolme keskeistä osa-aluetta: opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen suunnitelman laatimisessa ja sen toteutumisen seurannassa. Koulun koko henkilöstö on mukana ohjaustoiminnassa ja hyvän ja kannustavan ilmapiirin luomisessa. Opinto-ohjaaja on ohjaustoiminnan toteutuksesta vastaava pääasiallinen ohjaaja, jonka keskeiseen tehtäväkuvaan kuuluvat seuraavat ohjauksen eri osa-alueet: alkuopastus, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinta, henkilökohtainen ohjaus ja opastus koko opiskeluajan, opiskelun etenemisen jatkuva seuranta, pudokkaiden tilanteen selvittely, urasuunnittelu ja jatko-opiskeluopastus, yhteydenpito jatko-opiskelupaikkojen, etsivän nuorisotyön ja muiden tukea tarjoavien tahojen sekä työelämän suuntaan sekä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaaminen asiantuntijoiden piiriin. Lisäksi opinto-ohjaaja vastaa opinto-oppaan tietojen päivittämisestä, laatii tiedotteita, huolehtii ylioppilaskirjoituksiin liittyvistä asioista, pitää alkuinformaatiotilaisuudet aloittaville opiskelijoille sekä abiinfot kevään/syksyn kirjoittajille. Rehtorille kuuluu hyväksilukemisesta päättäminen, yleisohjaus ja tiedottaminen. Ryhmänohjaajat vastaavat osaltaan opinnoissa etenemisen seuraamisesta ja ongelmiin puuttumisesta. Opettajakunta huolehtii ainekohtaisesta ohjeistuksesta, tukiopetuksen tarjoamisesta, lukihäiriöiden ja oppimisvaikeuksien tunnistamisesta ja opastamisesta avun saamiseksi sekä kannustamisesta havaitessaan ongelmia opintojen etenemisessä. Lukiosihteeri huolehtii opastamisesta käytännön kysymyksiin liittyvissä asioissa. Kaksoistutkintokoordinaattori huolehtii yhteistyökoulujen opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen yhdistelmäopinnoista ja ylioppilastutkintoon liittyvistä asioista tiedottamisesta. Yhdessä yhteistyökoulujen opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien kanssa hän myös seuraa kaksoistutkinto-opiskelijoiden opintojen etenemistä ja puuttuu ongelmiin tarvittaessa. Ohjaussuunnitelmassa opiskelun ja oppimisen tuki näkyy niin, että se järjestetään ottaen huomioon opiskelijan erilaiset lähtökohdat ja valmiudet. Ohjaus on kaikella tavalla kokonaisvaltaista toimintaa, jossa 18

19 otetaan huomioon myös se, että jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä Oppimisen ja opiskelun tuki Perusteteksti Oppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa. Tuki järjestetään ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, vahvuudet ja kehitystarpeet. Oppimisen ja opiskelun tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Huomiota kiinnitetään opiskelijan oppimisen valmiuksiin, oppimaan oppimisen taitojen kehittämiseen ja vastuun ottamiseen opiskelunsa suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Opiskelijoille ja alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista. Aikuisten lukiokoulutuksessa opiskelee eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia opiskelijoita. Opiskelijoiden oppimisen lähtökohdat tai kieli- ja kulttuuritausta ovat moninaisia. Lisäksi opetuskielen osaamisen taso voi vaihdella. Opiskelija voi olla tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, tai tuen tarve voi johtua esimerkiksi oppimisen vaikeuksista tai tarkkaavaisuuden häiriöstä. Se voi liittyä myös sosiaalisiin, mielenterveyden tai elämäntilanteen ongelmiin. Lähtökohtana tuen tarpeen arvioinnissa on yhteistyö ja vuorovaikutus opiskelijan kanssa. Tuen tarpeen tunnistaminen voi pohjautua opiskelijan omiin, opettajien tai muun henkilöstön havaintoihin tai erilaisiin arviointeihin. Se voi pohjautua myös perusopetuksesta perusopetuslain 40 :n perusteella (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) saatuun tietoon. Tuen suunnittelu perustuu saatavilla olevaan tietoon opiskelijan tuen tarpeesta ja mahdollisesti aiemmin annetusta tuesta. Tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja opiskeluympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta opiskelijalle tarkastellaan ja niihin pyritään löytämään opiskelijan opiskelua tukevia ratkaisuja. Opettaja suunnittelee tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa sekä ohjaa tarvittaessa opiskelijan oppilaitoksen ulkopuolisiin tukipalveluihin. Jokaisen opettajan tehtävänä on antaa kannustavaa palautetta ja ohjata tukea tarvitsevaa opiskelijaa siten, että hänen itseluottamuksensa, itsearviointitaitonsa ja oppimaan oppimisen taitonsa sekä taito suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Opiskelijan tarvetta erityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa arvioidaan hänen lukioaikana tarvitsemansa ja saamansa tuen pohjalta. Häntä ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimisessa sekä sovitaan yhteistyöstä opiskelijan tarvitsemien erityisjärjestelyjen kokeilemiseksi ja harjoittelemiseksi. Tukimuotoina voivat olla opetuksen eriyttäminen ja muut pedagogiset ratkaisut, kurssien valintamahdollisuuksien hyödyntäminen ja monipuolinen opinto-ohjaus. Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Lukiolain 13 :n (629/1998, muutettu lailla 478/2003) mukaan opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa säädetään ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Tarvittavat tukitoimet ja tuki eri oppiaineissa voidaan 19

20 sopia kirjattavaksi opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan lukiolain 29 :n 2 momentin mukaisia palveluja. Opetussuunnitelmassa määritellään, miten opiskelijoiden tukitoimien tarve arvioidaan sekä miten tuki suunnitellaan ja järjestetään. Oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus Vantaan aikuislukiossa Vantaan aikuislukiossa opinto-ohjaaja arvioi vastaanotolleen tulevien opiskelijoiden kokonaistilannetta mahdollisuuksien mukaan jo ilmoittautumisvaiheessa ja jatkuvasti opintojen kuluessa. Hän opastaa opiskelijaa avun piiriin tarvittaessa ja tiedottaa opettajille ja ryhmänohjaajille mahdollisesta tuen tarpeesta. Myös lukiosihteeri voi tiedottaa muulle henkilökunnalle havaitsemistaan ongelmista. Oppitunneilla jokainen opettaja seuraa opiskelijoiden edistymistä ja käytöstä. Huomion kohteena voivat olla esimerkiksi puutteet lukiossa tarvittavissa perustiedoissa, opiskelutekniikan puutteet, lukihäiriöön viittaavat ongelmat sekä epäilykset mahdollisista laajemmista kognitiivisista häiriöistä tai mielenterveyden ongelmiin viittaavat käytöshäiriöt. Havaintojen perusteella opiskelijan kanssa neuvotellaan ja erilaisia tukitoimia tarkastellaan. Mahdollisista toimenpiteistä sovitaan yhdessä opiskelijan kanssa. Tarvittavien todistusten ja lausuntojen hankkimisessa opastetaan. Näiden pohjalta voidaan koetilanteissa tarjota erityisjärjestelyitä, joita opastetaan hakemaan myös ylioppilastutkintolautakunnalta ylioppilaskirjoituksiin aiottaessa. Tukiopetusta ja henkilökohtaista opastusta tarjotaan tarvittaessa. Vantaan aikuislukiolla on käytettävissä myös erityisopettaja, joka opastaa oppimishäiriötilanteissa ja suorittaa lukitestauksia. Mielenterveysongelmissa opiskelijaa opastetaan kääntymään yhteiskunnan tarjoamien tukipalvelujen puoleen. Käytettävissä on myös Tikkurilan toimipisteen päivälukion kuraattorin ja psykologin konsultaatioapu akuuteissa tilanteissa Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Perusteteksti Kaikkien opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Opiskelijoiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan lukio-opetuksessa huomioon. Jokaisen opiskelijan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Opiskelijoita ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan perustuslain mukaista oikeutta jokaisen omaan kieleen ja kulttuuriin. Opiskelijoita ohjataan tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa. Tavoitteena on ohjata opiskelijoita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa opiskelijoiden kielellistä tietoisuutta ja metakielellisiä taitoja. Lukio-opiskeluun voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita. Lukiokoulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan lukiolain 6 :n 1 momentin mukaisesti antaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä. 20