12.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT OPINTOALA YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS TYÖHISTORIA

Transkriptio

1 6LVlOO\VOXHWWHOR +80$1,67,1(17,('(.817$ 12.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT OPINTOALA YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS SLQWRMHQNHVWR 0XXNRXOXWXV +DUMRLWWHOXXQMDRSLVNHOLMDYDLKWRRQRVDOOLVWXPLQHQ 12.4 TYÖHISTORIA SLVNHOXDLNDLQHQW\ NRNHPXV 7\ NRNHPXVYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQMlONHHQ 12.5 TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA DOPLVWXPLVKHWNHQW\ OOLV\\VWLODQQHRSLQWRDODQPXNDDQ 9DOPLVWXPLVKHWNHQW\ OOLV\\VWLODQQHWXWNLQWRDVWHHQPXNDDQ 12.6 TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ \ OOLV\\VWLODQQHV\NV\OOlRSLQWRDODQPXNDDQ 7\ OOLV\\VWLODQQHV\NV\OOlYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQPXNDDQ 7\ WW P\\V 7\ YRLPDWRLPLVWRQWXNLWRLPLHQK\ G\QWlPLQHQ 7\ QKDNXNRXOXWXNVHHQMDXUDVXXQQLWWHOXXQRVDOOLVWXPLQHQ 12.7 NYKYINEN TYÖ <OHLVLPPlWDPPDWLW 1\N\LVHQW\ VXKWHHQDONDPLVDMDQNRKWDMDW\ VXKWHHQODDWX $VHPDW\ SDLNDQRUJDQLVDDWLRVVD 7\ QDQWDMDQWRLPLDOD 7\ QDQWDMDVHNWRULW 7\ SDLNDQVLMDLQWL 1\N\LVHQW\ QMD\OLRSLVWRNRXOXWXNVHQYDVWDDYXXV 12.8 TYÖNHAKUPROSESSI \ QKDNXPHQHWHOPlWMDQLLGHQWXORNVHOOLVXXV 0LWlNDXWWDQ\N\LQHQW\ VDDWX" 7\ SDLNDQVDDQWLLQYDLNXWWDQHHWWHNLMlW 12.9 OPINTOJEN ANTI SLWXQK\ G\QWlPLQHQQ\N\LVHVVlW\ VVl 2SLQWRMHQDQWDPDWYDOPLXGHW

2 12 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA 12.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneista 584 henkilöstä 373 palautti kyselylomakkeen, humanistien vastausprosentiksi muodostui siis 63,9. Humanistisessa tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet jäivät vain hieman kaikkien tiedekuntien keskimääräisestä vastausprosentista, joka oli 64,4. Yksittäisenä tiedekuntana humanistit muodostivat matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan jälkeen toiseksi suurimman tutkimusjoukon. Humanistivastaajista 250 oli suorittanut vuonna 1997 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon ja 71 alemman korkeakoulututkinnon. Lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1997 suorittaneita vastaajissa oli 27 ja tohtorin tutkinnon suorittaneita 25. Seuraavassa kuvassa näkyy humanistivastaajien prosentuaalinen jakautuminen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon mukaan. lisensiaatti 7,2 % tohtori 6,7 % alempi korkeakoulututkinto 19,0 % ylempi korkeakoulututkinto 67,0 % Kuvio 58. Humanistivastaajien prosentuaalinen jakautuminen Helsingin yliopistossa vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. N = 373. Naisia humanistivastaajista oli 77%, joka on huomattavasti enemmän kuin koko vastaajajoukossa, jossa naisia oli noin 63%. Humanisteista 7,5% ilmoitti olevansa ruotsinkielisiä. Keskimäärin humanistivastaajat olivat syntyneet vuonna 1966 eli täyttivät tutkimusvuonna 34 vuotta. Naiset olivat keskimäärin noin vuoden miehiä nuorempia. 111

3 12.2 OPINTOALA Suurin osa humanistivastaajista oli valmistunut vuonna 1997 pääaineenaan jokin kotimaisten ja vieraiden kielten opintoalaan kuuluva oppiaine. Seuraavaksi suurimmat opintoalat olivat historiatieteet ja kulttuurintutkimus sekä taiteentutkimus. Myös psykologian opintoalan edustajia oli vastaajissa merkittävä määrä. Vastaajien joukossa ollut yksi kognitiotiede pääaineenaan valmistunut on opintoaloittaisessa tarkastelussa sisällytetty psykologian opintoalaan. Hieman edellisiä vähemmän vastaajissa oli lingvististen aineiden ja filosofian opintoalojen edustajia. Humanistivastaajia tarkastellaan seuraavassa opintoalan mukaan, sillä pääaineittain tarkasteltuna tiettyjen pääaineiden kohdalla vastaajien määrä olisi jäänyt liian pieneksi tilastollisten ja tietoturvaltaan riittävien yhteenvetojen tekemiseksi. Lingvististen aineiden opintoalaan kuuluvat fonetiikka, puheviestintä (linja fonetiikassa), kieliteknologia, yleinen kielitiede sekä logopedia. Kotimaisten ja vieraiden kielten opintoalaan lukeutuvat klassilliset kielet, kääntäminen ja tulkkaus, nordiska språk, pohjoismaiset kielet, suomen kieli ja sen sukukielet sekä vieraat kielet. Historiatieteiden ja kulttuurintutkimuksen opintoalaan kuuluvat Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuurit, historia sekä perinne- ja kulttuurintutkimus. Taiteentutkimuksen opintoalaan kuuluvat elokuva- ja televisiotutkimus (perusopinnot), estetiikka, kotimainen kirjallisuus, musiikkitiede, nordisk litteratur, taidehistoria, teatteritiede sekä yleinen kirjallisuustiede. Psykologian opintoalaan kuuluu psykologia ja filosofian opintoalaan filosofia (ruots.), teoreettinen filosofia sekä elämänkatsomustieto (aineopinnot). 32 Opintoalan mukaan kyselyyn vastanneet humanistit jakautuvat seuraavasti: lingvistiset aineet 14 kotimaiset ja vieraat kielet 149 historiatieteet ja kulttuurintutkimus 83 taiteentutkimus 63 psykologia 50 filosofia Kuvio 59. Humanistivastaajien jakautuminen opintoalan mukaan. Psykologian opintoalaan on sisällytetty yksi kognitiotiede pääaineenaan valmistunut. 32 Humanistisen tiedekunnan opintoalat ja tarkempi tieto siitä, mitkä oppiaineet niihin lukeutuvat, ovat nähtävissä esimerkiksi humanistisen tiedekunnan Internet sivuilla osoitteessa 112

4 12.3 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS Opintojen kesto Humanistivastaajat olivat kirjoittautuneet Helsingin yliopistoon ensimmäisen kerran keskimäärin vuonna Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneet olivat tulleet yliopiston kirjoille keskimäärin vuonna 1989 ja lisensiaatin sekä tohtorin tutkinnon suorittaneet vuonna Alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneilla humanisteilla opinnot olivat kestäneet keskimäärin 5,8 vuotta mahdolliset välivuodet pois lukien ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla keskimäärin 6,5 vuotta. Miehillä keskimääräiset opiskeluajat olivat hieman naisia pidemmät. 33 Lyhimmät opiskeluajat olivat niillä alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneilla, joiden opintoala oli lingvistiset aineet. Näillä vastaajilla opiskeluaika mahdolliset välivuodet pois lukien oli keskimäärin 3,5 vuotta. Pisimpään alempaan korkeakoulututkintoon olivat opiskelleet filosofian opintoalan edustajat, joilla kandidaatin tutkinnon suorittaminen oli kestänyt keskimäärin 9,0 vuotta mahdolliset välivuodet pois lukien. Ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneilla opiskeluajat olivat opintoaloittain tarkasteltuna lähempänä toisiaan: lyhimmät valmistumisajat olivat niillä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla vastaajilla, joiden opintoala oli lingvistiset aineet, psykologia tai filosofia. Näillä opintoaloilla ylempään korkeakoulututkintoon opiskelu oli kestänyt keskimäärin 6,0 vuotta mahdolliset välivuodet pois lukien. Kauimmin maisterin tutkinnon suorittaminen oli kestänyt historiatieteiden ja kulttuurintutkimuksen opintoalan edustajilla, joilla keskimääräinen opiskeluaika oli 7,0 vuotta Muu koulutus Humanisteista noin 37% ilmoitti suorittaneensa jonkin tutkinnon tai tutkintoja ennen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa. Tässä kyseeseen voi tulla esimerkiksi vuonna 1997 maisterin tutkinnon suorittaneen aiemmin suorittama kandidaatin tutkinto, lisensiaatin aiemmin suorittama maisterintutkinto tai tohtorin aiemmin suorittama alempi tutkinto. Näiden lisäksi kyseeseen voivat tulla myös muiden alojen ja koulutusasteiden tutkinnot. Humanistimiehistä 44% ilmoitti suorittaneensa tutkinnon/tutkintoja ennen vuonna 1997 suorittamaansa tutkintoa ja naisista 36%. Eniten vuoden 1997 tutkintoa edeltäviä tutkintoja oli psykologian ja vähiten historiatieteiden ja kulttuurintutkimuksen opintoalojen edustajilla. Noin viidennes humanisteista ilmoitti suorittaneensa jonkin tutkinnon/tutkintoja sen jälkeen, kun sai tutkintonsa suoritetuksi. Naisista hieman yli viidennes oli suorittanut tutkinnon/tutkintoja valmistumisensa jälkeen ja miehistä hieman harvempi. Eniten lisätutkintoja oli lingvistiset aineet ja vähiten psykologia pääaineenaan valmistuneilla. 33 Humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden opintojen viivästymisestä ja keskeyttämisen syistä ks. Helin

5 Lisävalmiuksia antavaa täydennyskoulutusta vuonna 1997 suorittamansa tutkinnon jälkeen oli katsonut aiheelliseksi hankkia noin 37% humanisteista. Naisista lisävalmiuksia antavaa täydennyskoulutusta oli hankkinut noin 38% ja miehistä noin kolmannes. Täydennyskoulutusta oli eniten taiteentutkimuksen ja vähiten lingvististen aineiden opintoalojen edustajilla Harjoitteluun ja opiskelijavaihtoon osallistuminen Hieman alle puolet humanisteista ilmoitti osallistuneensa opintoihin liittyvään harjoitteluun yliopisto-opintojensa aikana. Naiset olivat osallistuneet harjoitteluun hieman miehiä useammin. Lingvististen aineiden ja psykologian opintoalojen edustajat olivat osallistuneet harjoitteluun selvästi muita useammin. Edellisistä harjoitteluun ilmoitti osallistuneensa noin 93% ja jälkimmäisistä 88%, korkeat luvut selittyvät pitkälti opintoihin kuuluvalla pakollisella harjoittelulla. Muita selvästi harvemmin harjoitteluun olivat osallistuneet filosofian opintoalan edustajat, joista vain 15% ilmoitti osallistuneensa opintoihin liittyvään harjoitteluun ,9 lingvistiset aineet 43,0 kotimaiset ja vieraat kielet 44,6 36,5 historiatieteet ja kulttuurintutkimus taiteentutkimus 88,0 15,4 49,2 psykologia filosofia HUMANISTIT YHTEENSÄ Kuvio 60. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden osallistuminen opintoihin liittyvään harjoitteluun. Yliopisto-opintojensa aikana ulkomailla opiskelijavaihdossa tai omatoimisesti opiskellen ilmoitti humanisteista olleensa noin 36%. Miehet ilmoittivat osallistuneensa opiskelijavaihtoon ulkomailla huomattavasti naisia useammin. Kotimaisten ja vieraiden kielten opintoalan edustajista lähes puolet ilmoitti osallistuneensa ulkomailla opiskeluun, toisessa ääripäässä olivat psykologian opintoalan edustajat, joilla vastaava luku oli 12%. Kansainväliseen työharjoitteluun ilmoitti humanisteista yliopisto-opiskelujensa aikana osallistuneensa noin 5% humanisteista. Naisten ja miesten osuudessa ei ollut huomattavaa eroa. Yleisintä kansainväliseen työharjoitteluun osallistuminen oli kotimaisten ja vieraiden kielten opintoalan edustajilla, joista lähes 9% ilmoitti osallistuneensa kansainväliseen työharjoitteluun, sen sijaan lingvististen aineiden, psykologian ja filosofian opintoalan edustajista kukaan ei ilmoittanut osallistuneensa kansainväliseen työharjoitteluun. 114

6 12.4 TYÖHISTORIA Opiskeluaikainen työkokemus Humanisteista 37% ilmoitti, ettei omaa yliopisto-opintojensa ajalta oman alansa työkokemusta. Miehillä oman alan opiskeluaikaista työkokemusta oli hieman naisia useammin. Psykologian opintoalan edustajista 84% ilmoitti omaavansa oman alan työkokemusta opiskeluajaltaan kun taas filosofian opintoalan edustajilla vastaava luku oli vain 23%. Lingvististen aineiden opintoalan edustajista 71%, kotimaisten ja vieraiden kielten edustajista 60%, historiatieteiden ja kulttuurintutkimuksen edustajista 61% ja taiteentutkimuksen opintoalan edustajista 64%:lla oli opiskeluaikaista oman alan työkokemusta Yliopisto-opiskelujen aikana hankitun oman alan työkokemuksen määrä oli keskimäärin 34 kuukautta kaikki tutkintoasteet huomioiden. Miehillä oman alan työkokemusta opiskeluajalta oli keskimäärin 43 kuukautta ja naisilla 32 kuukautta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla omaa alaa vastaavaa opiskeluaikaista työkokemusta oli keskimäärin 21 kuukautta ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla keskimäärin 28 kuukautta. Muita useammin oman alaan liittyvää työkokemusta olivat opiskeluaikanaan hankkineet ne, joiden opintoala oli filosofia. Tässä on kuitenkin syytä huomata, että oman alan opiskeluaikaista työkokemusta omaavia filosofian opintoalan edustajia oli vain kolme. Muita harvemmin oman alan opiskeluaikaista työkokemusta olivat hankkineet lingvististen aineiden opintoalan edustajat Työkokemus vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen Humanisteilla oli ollut oman ilmoituksensa mukaan keskimäärin 2,4 työsuhdetta vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen. Näistä 2,4 työsuhteesta keskimäärin 2,1 oli humanistivastaajien oman arvion mukaan akateemista tutkintoa vastaavia. Mukaan on laskettu myös mahdolliset valmistumishetkellä olleet ja nykyiset työsuhteet. Naisilla työsuhteita oli ollut keskimäärin 2,5 ja näistä akateemista tutkintoa vastaavia 2,1; miehillä työsuhteita oli keskimäärin 2,0 ja näistä kaikki akateemista tutkintoa vastaavia. Eniten työsuhteita oli ollut taiteentutkimuksen ja vähiten psykologian opintoalan edustajilla. Akateemista koulutusta vastaavia työsuhteita oli eniten niin ikään taiteentutkimuksen ja vähiten filosofian opintoalan edustajilla. Lingvististen aineiden opintoalan edustajilla oli keskimäärin yhtä paljon työsuhteita ja akateemista koulutusta vastaavia työsuhteita. 115

7 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2,4 2,4 2,4 2,4 2,0 1,9 lingvistiset aineet kotimaiset ja vieraat kielet historiatieteet ja kulttuurintutkimus 2,9 2,4 2,1 2,1 2,3 2,4 taiteentutkimus psykologia filosofia HUMANISTIT YHTEENSÄ 1,9 2,1 työsuhteet akateemista koulutusta vastaavat työsuhteet Kuvio 61. Työsuhteiden lukumäärä yhteensä ja akateemista koulutusta vastaavien työsuhteiden lukumäärä vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen syksyyn 2000 mennessä opintoalan mukaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA 1997 Humanisteista noin 38% ilmoitti olleensa valmistumishetkellään vuonna 1997 opiskelualaansa vastaavassa työssä ja tämän lisäksi hieman yli 17% oli oman ilmoituksensa mukaan opiskelualaansa vastaamattomassa työssä. Miehet olivat naisia useammin opiskelualaa vastaavassa työssä ja naiset puolestaan miehiä useammin opiskelualaa vastaamattomassa työssä. Kolmannen ryhmän muodostavat ne vastaajat, jotka ilmoittivat, että heillä oli valmistumishetkellään työpaikka tiedossa. Humanisteista tässä tilanteessa oli valmistuessaan vain hieman alle 5%. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita humanisteista oli noin 14% ja päätoimisia jatko-opiskelijoita noin 6%. Perustutkinto-opiskelijoissa miesten ja naisten määrässä ei ollut merkittävää eroa mutta jatko-opiskelijana oli miehistä yli kymmenys ja naisista vain hieman alle 5%. Päätoimisten aikuisopiskelijoiden määrä jäi vain muutamaan prosentin kymmenykseen, kaikki aikuisopiskelijat olivat naisia. Yrittäjänä humanistivastaajista ei ollut valmistumishetkellään kukaan. Kotona (esimerkiksi äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa) sen sijaan oli humanisteista hieman yli 7%. Kotona olleista kaikki olivat naisia, joten naisista lähes joka kymmenes oli valmistuessaan äitiyslomalla tai hoiti lapsia kotona. Työttömänä työnhakijana ilmoitti valmistumishetkellään vuonna 1997 olleensa noin 6% humanisteista. Miehillä työttömyys oli hieman yleisempää: miehistä työttömänä oli valmistuessaan hieman yli 8% ja naisista vajaat 6%. Naisten alhaisempi työttömyysluku selittynee osittain valmistumishetkellään äitiyslomalla olleiden ja lapsiaan kotona hoitaneiden naisten verrattain suurella määrällä. 116

8 Valmistumishetken työllisyystilanne opintoalan mukaan Pääainelaitoksen mukaan tarkasteltuna selvästi muita useammin opiskelualaansa vastaavassa työssä valmistumishetkellä olivat psykologian opintoalan edustajat, joista 64% ilmoitti olleensa valmistumishetkellään opiskelualaansa vastaavassa työssä. Opiskelualaa vastaavassa työssä olivat muita harvemmin filosofian opintoalan edustajat, jotka olivat puolestaan opiskelualaansa vastaamattomassa työssä muita huomattavasti useammin. Työpaikka oli tiedossa useimmiten lingvististen aineiden opintoalan edustajilla. Päätoimisia perustutkinto- ja jatko-opiskelijoita oli muita enemmän filosofian opintoalan edustajissa. Kotona sen sijaan olivat muita selvästi useammin lingvististen aineiden opintoalan edustajat kun taas filosofeista kotona ei ollut valmistumishetkellään kukaan. Työttömiä työhakijoita oli selvästi eniten filosofian opintoalan edustajissa, sen sijaan lingvististen aineiden opintoalan edustajista työttömänä ei ollut kukaan. Verrattain alhaista muihin opintoaloihin verrattuna työttömyys oli myös historiatieteiden ja kulttuurintutkimuksen opintoalan edustajilla. vuonna 1997 suoritetun tutkinnon opintoala tilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opiskelualaa vastaavassa työssä opiskelualaa vastaamattomassa työssä työpaikka tiedossa päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija (eikä työpaikkaa tiedossa) muu tilanne yhteensä lingvistiset kotimaiset ja vieraat aineet kielet tutkimus tutkimus psykologia filosofia yhteensä 35,7% 37,8% 30,1% 33,3% 64,0% 15,4% 38,0% 7,1% 17,6% 18,1% 22,2% 4,0% 23,1% 16,4% 14,3% 5,4% 2,4% 4,8% 4,0% 4,6% 14,3% 17,6% 16,9% 9,5% 4,0% 23,1% 14,3% taiteen- historiatieteet ja kulttuurin- 1,4% 12,0% 7,9% 6,0% 15,4% 5,9%,7%,3% 21,4% 9,5% 4,8% 1,6% 8,0% 7,0% 7,4% 3,6% 6,3% 6,0% 15,4% 6,2% 7,1% 2,7% 12,0% 14,3% 4,0% 7,7% 7,3% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 27. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden (kaikki tutkintoasteet) työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opintoalan mukaan. N = Valmistumishetken työllisyystilanne tutkintoasteen mukaan Humanistivastaajista sitä useampi oli valmistuessaan opiskelualaa vastaavassa työssä, mitä korkeampi vuonna 1997 suoritetun tutkinnon aste oli. Tohtoreista opiskelualaa vastaavassa työssä oli kahdeksan kymmenestä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista vain noin 17%. Opiskelualaa vastaamattomassa työssä olivat sen sijaan muita useammin juuri alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Vain alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneissa oli henkilöitä, jotka ilmoittivat, että heillä oli työpaikka tiedossaan valmistumishetkellä. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita lähes kolmannes oli päätoimisena perustutkintoopiskelijana valmistuessaan, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla vastaava luku oli 12%. Kyseessä heidän kohdallaan voi olla tilanne, jossa he opiskelevat toista tutkintoa tai vaihtoehtoisesti 117

9 se, että he ovat arvioineet valmistumishetkellään olleensa vielä siihen perustutkintoon päätoimisesti opiskelevia, johon valmistuivat kyseisellä hetkellä. Lisensiaatit olivat muita useammin päätoimisena jatko-opiskelijana, mutta jatko-opiskelijoina oli myös kaikkien muiden tutkintoasteiden edustajia. Aikuisopiskelijat olivat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kotona äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa olivat muita useammin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet mutta jossakin määrin myös lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittaneet. Tohtorin tutkinnon suorittaneista kukaan ei ollut työttömänä työnhakijana valmistumishetkellään, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla työttömyysprosentti oli 8,0, lisensiaateilla hieman pienempi ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla vain 1,4. tilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opiskelualaa vastaavassa työssä opiskelualaa vastaamattomassa työssä työpaikka tiedossa päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija (eikä työpaikkaa tiedossa) muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritettu tutkinto alempi ylempi korkeakoulututkinttutkinto korkeakoulu- lisensiaatti tohtori yhteensä 16,9% 36,9% 63,0% 80,0% 37,9% 28,2% 16,1% 3,7% 4,0% 16,7% 2,8% 6,0% 4,6% 32,4% 12,0% 14,2% 4,2% 5,2% 18,5% 4,0% 5,9%,4%,3% 7,0% 7,6% 3,7% 4,0% 7,0% 1,4% 8,0% 7,4% 6,2% 7,0% 7,6% 3,7% 8,0% 7,3% 100,0% 100,0% 100,0% 100% 100,0% Taulukko 28. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 tutkintoasteen mukaan. N = TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ 2000 Humanisteista noin 71% ilmoitti olevansa työssä syksyllä 2000 vastatessaan kyselyyn. Miehistä töissä ilmoitti olevansa lähes 74% ja naisista 70%. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita oli kaikista humanisteista vain muutama prosentin kymmenys, jotka olivat kaikki naisia. Päätoimisia jatko-opiskelijoita oli hieman yli 7%, miehistä jatko-opiskelijana oli syksyllä 2000 noin 13% ja naisista hieman yli 5%. Aikuisopiskelijoiden määrä oli myös syksyllä 2000 alhainen, vain alle prosentin humanistivastaajista. Miehet olivat aikuisopiskelijana hieman naisia useammin. Yrittäjänä humanisteista oli syksyllä 2000 noin 2%, miehistä yrittäjiä oli hieman alle 4% ja naisista vain hieman alle puolitoista prosenttia. Kotona äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa sen sijaan oli humanisteista hieman yli kymmenys. Kun miehistä kotona ei ollut kukaan, nousi kotona olevien naisten määrä hieman yli 13%:iin. Työttömänä humanisteista oli syksyllä 2000 yhteensä 2,5%. Miehillä työttömyysprosentti oli 6,0 ja naisilla vain 1,4. 118

10 Työllisyystilanne syksyllä 2000 opintoalan mukaan Muita useammin työssä syksyllä 2000 olivat psykologian ja lingvististen aineiden opintoalojen edustajat. Muita selvästi harvemmin työssä olivat sen sijaan filosofian opintoalan edustajat. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita oli vain kotimaisten ja vieraiden kielten opintoalan edustajissa. Päätoimisena jatko-opiskelijana olivat muita useammin filosofian opintoalan edustajat, sen sijaan päätoimisena jatko-opiskelijana ei ollut lingvisteistä syksyllä 2000 kukaan. Päätoimisia aikuisopiskelijoita oli hieman niin historiatieteiden ja kulttuurintutkimuksen kuin taiteentutkimuksenkin opintoalojen edustajissa. Yrittäjinä syksyllä 2000 olivat muita useammin filosofian opintoalan edustajat, mutta yrittäjiä oli myös kaikkien muiden paitsi lingvististen aineiden opintoalan edustajissa. Kotona ilmoitti syksyllä 2000 olevansa muita selvästi useammin lingvististen aineiden, kotimaisten ja vieraiden kielten sekä psykologian opintoalojen edustajat. Filosofeista kotona ei ollut kukaan. Työttömiä työnhakijoita ei ollut lainkaan lingvististen aineiden eikä psykologian opintoalojen edustajissa. Eniten työttömänä oli filosofian opintoalan edustajia, joista hieman yli 15% oli työttömänä syksyllä tilanne syksyllä 2000 työssä päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija (esim. täydennyskoulutus) yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija muu tilanne yhteensä lingvistiset vuonna 1997 suoritetun tutkinnon opintoala kotimaiset ja vieraat aineet kielet tutkimus tutkimus psykologia filosofia yhteensä 78,6% 72,1% 67,9% 71,0% 79,6% 38,5% 71,0%,7%,3% 4,8% 14,8% 4,8% 2,0% 23,1% 7,1% taiteen- historiatieteet ja kulttuurin- 2,5% 1,6%,8% 1,4% 1,2% 1,6% 4,1% 7,7% 1,9% 14,3% 13,6% 8,6% 4,8% 12,2% 10,4% 2,7% 1,2% 3,2% 15,4% 2,5% 7,1% 4,8% 3,7% 12,9% 2,0% 15,4% 6,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 29. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne syksyllä 2000 opintoalan mukaan. N = Työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan Työssä syksyllä 2000 olivat muita useammin tohtorin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneet, joista yli yhdeksän kymmenestä ilmoitti olevansa työssä. Lisensiaateista työssä oli noin 74%, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 73% ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 68%. Päätoimiset perustutkinto-opiskelijat olivat kaikki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, jatko-opiskelijana taas olivat muita useammin vuonna 1997 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet sekä lisensiaatit mutta jossakin määrin myös vuonna 1997 alemman 119

11 korkeakorkeakoulututkinnon suorittaneet. Aikuisopiskelijana oli sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Yrittäjänä sen sijaan olivat muita useammin lisensiaatin tutkinnon ja kotona olivat erityisesti ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Työttömyys jakaantui alemman korkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kesken, molemmista ryhmistä työttömänä työnhakijana oli hieman alle 3%. Lisensiaateista ja tohtoreista työttömänä ei ollut kukaan. tilanne syksyllä 2000 työssä päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija (esim. täydennyskoulutus) yrittäjä kotona (esim. äitiyslomalla, lastenhoito) työtön työnhakija muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritettu tutkinto ylempi korkeakoulu- alempi korkeakoulututkinto tutkinto lisensiaatti tohtori yhteensä 72,5% 68,3% 74,1% 92,0% 71,1%,4%,3% 2,9% 8,9% 7,4% 7,1% 1,4%,8%,8% 1,4% 1,6% 7,4% 1,9% 10,1% 12,2% 3,7% 10,4% 2,9% 2,8% 2,5% 8,7% 4,9% 7,4% 8,0% 6,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 30. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. N = Työttömyys Humanisteista 35% ilmoitti olleensa työttömänä työnhakijana vähintään kerran sen jälkeen, kun valmistui tutkintoonsa Helsingin yliopistossa vuonna Naisilla vastaava luku oli 38% ja miehillä 26%. Opintoalan mukaan tarkasteltuna useimmin työttömänä valmistumisensa jälkeen olivat olleet ne humanistinaiset, joiden opintoala oli taiteentutkimus. Myös filosofian opintoalaa edustavat naiset olivat olleet huomattavasti keskimääräistä useammin työttöminä valmistumisensa jälkeen. Selvästi muita harvemmin työttöminä olivat sen sijaan olleet taiteentutkimuksen opintoalaa edustavat miehet. Lingvistimiehistä työttömänä ei ollut valmistumisensa jälkeen ollut kukaan. Työttömänä olleilla humanisteilla työttömyysjaksojen keskimääräinen määrä oli 1,4 ja niiden yhteenlaskettu kesto keskimäärin noin 6,6 kuukautta. Naisilla työttömyysjaksoja oli keskimäärin 1,4 ja niiden keskimääräinen yhteiskesto oli 6,2 kuukautta. Miehillä vastaavat luvut olivat 1,7 ja 8,4 kuukautta. Eniten työttömyysjaksoja oli taiteentutkimuksen opintoalan edustajilla ja vähiten lingvististen aineiden ja psykologian opintoalan edustajilla. Työttömyysjaksojen yhteenlaskettu kesto oli sen sijaan pisin filosofeilla ja lyhin lingvisteillä ja psykologeilla. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneista humanistivastaajista valmistumisensa jälkeen vähintään kerran työttömänä ilmoitti olleensa 39,1% 120

12 kun tohtoreilla vastaava luku oli vain 12,0%. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista työttömänä oli ollut 37,1% ja lisensiaateista 14,8%. Eniten työttömyysjaksoja oli alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla mutta työttömyysjaksojen keskimääräinen yhteenlaskettu kesto oli selvästi pisin lisensiaateilla. Valmistumishetkellään vuonna 1997 humanisteista oli työttömänä yhteensä 6,2% mutta syksyllä 2000 enää 2,5%. Miehillä työttömyysprosentti oli 6,0 ja naisilla 1,4. Syksyllä 2000 työttömänä olleista yli kolme neljännestä ilmoitti työttömyytensä syyksi sen, ettei ollut onnistunut saamaan työtä hakemisesta huolimatta. Vajaa neljännes ilmoitti, ettei ollut edes hakenut työtä. Myös osa päätoimiseksi jatko- tai aikuisopiskelijaksi tai kotona olevaksi ilmoittautuneista oli maininnut, ettei ollut saanut työtä, vaikka oli hakenut. Näillä vastaajilla jatko- tai aikuisopiskelu tai lapsien hoitaminen kotona saattavat kenties olla eräänlaisia väyliä välttää työttömäksi työnhakijaksi joutumista Työvoimatoimiston tukitoimien hyödyntäminen Humanisteista 3,8% ilmoitti olleensa työvoimatoimiston tukitoimin järjestetyssä työharjoittelussa sen jälkeen, kun suoritti tutkintonsa vuonna Miehet olivat osallistuneet tuettuun työharjoitteluun hieman naisia aktiivisemmin. Muita useammin työvoimatoimiston tukitoimin järjestetyssä työharjoittelussa ilmoittivat olleensa filosofit kun puolestaan lingvisteistä tuetussa työharjoittelussa ei ilmoittanut olleensa kukaan. Työllistettynä oman ilmoituksensa mukaan oli ollut 4,4% humanisteista. Naisista 5,0% ja miehistä 2,4% ilmoitti olleensa työllistettynä valmistumisensa jälkeen. Taiteentutkimuksen opintoalan edustajat olivat olleet muita useammin työllistettynä kun taas historiatieteiden ja kulttuurintutkimuksen opintoalan edustajista työllistettynä ei ollut oman ilmoituksena mukaan ollut kukaan Työnhakukoulutukseen ja urasuunnitteluun osallistuminen Rekrytointipalveluiden, tiedekuntien, työvoimatoimiston, Apajan tai muun vastaavan tahon järjestämään työnhakukoulutukseen ilmoitti osallistuneensa 18,8% humanistivastaajista. Naisista työnhakukoulutukseen oli osallistunut hieman useampi kuin miehistä. Aktiivisimmin työhakukoulutukseen olivat osallistuneet ne humanistivastaajat, joiden opintoala oli taiteentutkimus ja selvästi muita vähemmän lingvististen aineiden opintoalan edustajat. Edellä mainittujen tahojen järjestämään uraneuvontaan ilmoitti osallistuneensa 11,8% humanisteista. Naisista uraneuvontaan oli osallistunut ilmoituksensa mukaan 12,8% ja miehistä 8,6%. Selvästi eniten uraneuvontaan oli osallistuneet historiatieteiden ja kulttuurintutkimuksen sekä taiteentutkimuksen opintoalojen edustajat. Lingvististen aineiden opintoalan edustajista kukaan ei ilmoittanut osallistuneensa uraneuvontaan ja psykologeillakin osallistuminen oli ollut hyvin vähäistä. 121

13 12.7 NYKYINEN TYÖ Yleisimmät ammatit Kyselyyn vastanneita 373 humanistista 318 ilmoitti nykyisen ammattinsa tai ammattinimikkeensä. Myös osa äitiyslomalla olevista ilmoitti nykyisen ammattinsa, jos heillä oli työpaikka odottamassa äitiysloman jälkeen. Useammassa kuin yhdessä työssä ilmoitti olevansa peräti viidennes humanisteista, heitä pyydettiin vastaamaan nykyistä työsuhdettaan koskeviin kysymyksiin sen työn perusteella, jonka he itse kokivat tärkeimmäksi. Suurin osa humanistivastaajista ilmoitti työskentelevänsä erilaisissa tutkimustehtävissä, mukana ovat niin apurahatutkijat, assistentit kuin muutkin (pääasiassa yliopiston) opetus-/tutkimustehtävissä työskentelevät. Tutkimustehtävissä ilmoitti työskentelevänsä lähes neljännes niistä humanistivastaajista, jotka ilmoittivat ammattinimikkeensä. Muissa opetustehtävissä toimi humanisteista noin viidennes. Toimittajana/tiedottajana tai muissa vastaavissa esimerkiksi kirjoittamiseen liittyvissä tehtävissä ilmoitti toimivansa noin 8% ja kielenkääntäjänä noin 7% humanisteista. Noin 5% humanisteista ilmoitti olevansa ammatiltaan psykologi. Yleisiä ammatteja olivat myös henkilöstö- ja koulutustehtäviin sekä IT-alaan liittyvät ammatit, joissa molemmissa toimi noin 4% humanisteista. Lähes yhtä moni ilmoitti ammattinimikkeekseen jonkin erilaisiin projektitöihin, kulttuuri- ja museotoimeen, toimisto- tai sihteeritöihin sekä asiakaspalveluun liittyvän ammatin. Puheterapeuttina ilmoitti työskentelevänsä hieman yli 2% humanisteista. Loput ammattinsa ilmoittaneet työskentelivät vaihtelevissa tehtävissä aina johtotehtävistä myynti- ja markkinointityöhön, yrittäjiin ja ammatinharjoittajiin sekä eri alojen taiteilijoihin. Suorittavan portaan työtehtävät sisältyivät pääosin edellä mainittuihin asiakaspalveluammatteihin Nykyisen työsuhteen alkamisajankohta ja työsuhteen laatu Oman ilmoituksensa mukaan humanistivastaajat olivat aloittaneet nykyisessä työssään keskimäärin vuonna Miehet olivat olleet nykyisessä työssään keskimäärin puoli vuotta naisia pidempään. Pisimpään nykyisessä työssään olivat olleet filosofian opintoalan edustajat, keskimäärin vuodesta 1992 ja lyhimpään lingvististen aineiden opintoalan edustajat, keskimäärin vuodesta Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna pisimpään nykyisessä työssään olivat olleet vuonna 1997 lisensiaatin tutkinnon suorittaneet ja lyhimpään vuonna 1997 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Edellisten nykyinen työsuhde oli alkanut keskimäärin vuonna 1989 ja jälkimmäisten keskimäärin Humanistivastaajista 49% ilmoitti olevansa jatkuvassa työsuhteessa ja 43% määräaikaisessa työsuhteessa. Naisista jatkuvassa työsuhteessa oli yli puolet ja miehistä noin neljä kymmenestä. Omassa yrityksessään ilmoitti työskentelevänsä 1% humanisteista ja harjoittelupaikassa hieman useampi. Toiminimellä/freelancerina humanisteista ilmoitti työskentelevänsä 3%. Jatkuvassa työsuhteessa olivat muita selvästi useammin lingvististen aineiden opintoalan edustajat, joiden nykyisistä työsuhteista kolme neljännestä oli jatkuvia. Selvästi muita opintoaloja harvemmin jatkuvassa työsuhteessa olivat filosofit, joiden nykyisistä työsuhteista vain kolmannes oli jatkuvia. 122

14 Määräaikaiset työsuhteet olivat yleisimpiä taiteentutkimuksen opintoalan edustajilla kun taas puolestaan lingvistit olivat muita harvemmin määräaikaisessa työsuhteessa. Harjoittelupaikassa ilmoitti työskentelevänsä peräti yli 8% lingvisteistä ja huomattavasti vähemmän muista ryhmistä. Omassa yrityksessään ilmoitti työskentelevänsä hieman alle 5% psykologeista ja hieman alle prosentti kotimaisten ja vieraiden kielten opintoalan edustajista, muissa ryhmissä omassa yrityksessä työskenteleviä ei ollut lainkaan. Toiminimellä/freelancerina työskentely oli selvästi yleisintä filosofeilla, joista yli kymmenys ilmoitti tekevänsä vastaamishetkellä töitä toiminimellä tai freelancerina. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna jatkuvat työsuhteet olivat yleisempiä lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneilla, joista yli 71% ilmoitti nykyisen työsuhteensa olevan jatkuva. Tohtorin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneilla vastaava luku oli vain noin 36%, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla 50% ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla 43%. Määräaikaiset työsuhteet olivatkin yleisimpiä juuri tohtorin tutkinnon suorittaneilla. Omassa yrityksessä työskentely puolestaan oli yleisintä lisensiaateilla ja toiminimellä/freelancerina työskentely ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla Asema työpaikan organisaatiossa Humanisteista ilmoitti syksyllä 2000 kuuluvansa työpaikkansa organisaatiossa johtoasemaan vain hieman yli 2% ja lisäksi keskijohtoon 7%. Selvästi eniten humanisteja työskentelikin asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa, yhteensä 56%. Toimihenkilöihin humanisteista ilmoitti kuuluvansa 17% ja työntekijöihin 11%. Harjoittelijoita oli vain hieman yli 1% humanisteista. Humanistimiehet työskentelivät selvästi naisia useammin keskijohtoasemassa, mutta varsinaiseen johtoportaaseen heistä ei kuulunut kukaan. Asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa työskentelevistä sen sijaan hieman suurempi osa oli miehiä. Toimihenkilöissä naisia oli selvästi miehiä enemmän mutta työntekijöissä naisten osuus oli puolestaan hieman miehiä pienempi. 123

15 johto keskijohto asiantuntija, tutkija, opettaja yms. toimihenkilö työntekijä harjoittelija muu mies nainen Kuvio 62. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden asema nykyisen työpaikkansa organisaatiossa sukupuolen mukaan syksyllä N = 313. Johto- ja keskijohtoasemassa työskenteli eniten psykologian opintoalan edustajia. Asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa työskenteli sen sijaan merkittävä osa kaikkien opintoalojen edustajista, muita useammin kuitenkin lingvistit ja muita harvemmin taiteentutkimuksen opintoalan edustajat. Toimihenkilöitä oli kaikissa muissa ryhmissä paitsi filosofeissa, joista sen sijaan peräti kolmannes ilmoitti kuuluvansa työpaikkansa organisaatiossa työntekijöihin. Myös taiteentutkimuksen opintoalan edustajista yli 17% ilmoitti kuuluvansa työntekijöihin. Vähiten työntekijöitä sen sijaan oli kotimaisten ja vieraiden kielten opintoalan edustajissa. Harjoittelijoita oli puolestaan eniten taiteen tutkimuksen opintoalan edustajissa. Eniten johtoasemassa työskenteli lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneita ja vähiten alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita, joista työpaikkansa organisaatiossa johtoasemaan ei ilmoittanut kuuluvansa kukaan. Sen sijaan keskijohtoon kuuluivat muita useammin tohtorit ja muita harvemmin maisterit. Asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa työskentelevät jakautuivat tasaisemmin kaikkien tutkintoasteiden kesken: näissä tehtävissä työskenneltiin kuitenkin sitä todennäköisemmin, mitä korkeampi vuonna 1997 suoritetun tutkinnon aste oli. Toimihenkilöissä ja työntekijöissä suuntaus oli sen sijaan juuri päin vastainen. Harjoittelijat olivat joko alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita Työnantajan toimiala Kysymykseen työantajan toimialasta vastanneista humanisteista lähes 37% ei osannut sijoittaa työnantajansa toimialaa Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL95) vaan turvautuivat valintaan muu toimiala. Luokan muu toimiala valinneilla kyseeseen saattoivat tulla erilaiset yhdistelmät eri toimialoista (esimerkiksi useampaa työtä tekevät ovat saattaneet haluta ilmoittaa useamman toimialan) mutta joukossa oli myös muun muassa apurahatutkijoita, muita tutkijoita, IT alalla työskenteleviä, erilaisissa järjestöissä ja kulttuurisektorin töissä olevia, kirjallisuuden, käännöstöiden ja kustannuksen toimialalla työskenteleviä sekä vastaajia, jotka ilmoittivat työnantajansa toimialaksi viestinnän tai tiedonvälityksen. 124

16 Muu toimiala luokan valinneiden lisäksi lähes kolmannes humanisteista ilmoitti työnantajansa edustavan koulutuksen toimialaa, naisten osuus oli miehiä jonkin verran suurempi. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalla ilmoitti työskentelevänsä noin 7% humanisteista ja noin 6% humanisteista ilmoitti työnantajansa toimialaksi luokan julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus. Hieman alle 5% humanisteista valitsi työnantajansa toimialaksi luokan muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut tai toimialan kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialaa ilmoitti työnantajansa edustavan hieman alle 3% humanisteista. Myös kaikki muut toimialaluokituksen toimialat saivat humanisteilla pienen edustuksen Työnantajasektorit Humanisteista yli neljännes ilmoitti työskentelevänsä yksityisissä yrityksissä. Lähes yhtä yleinen työnantajasektori oli kunnat ja kuntainliitot. Naiset työskentelivät miehiä selvästi useammin sekä yksityisissä yrityksissä että kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa. Kolmanneksi yleisin työnantajasektori oli yliopistot, korkeakoulut ja Suomen Akatemia, jotka työllistivät lähes 17% humanisteista. Muissa valtion virastoissa, laitoksissa ja liikelaitoksissa työskenteli 13% humanisteista ja järjestöjen tai säätiöiden palveluksessa noin kymmenys. Itsenäisenä yrittäjänä tai freelancerina ilmoitti työskentelevänsä hieman vajaat 5% humanisteista ja seurakuntien palveluksessa vajaa prosentti. Miehet työskentelivät naisia selvästi useammin yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa mutta miehet työskentelivät naisia useammin myös järjestöissä ja säätiöissä sekä itsenäisenä yrittäjänä/freelancerina. 125

17 itsenäinen yrittäjä/ freelancer 4,7 % muu 6,3 % yliopisto, korkeakoulu tai Suomen Akatemia 16,5 % yksityinen yritys 26,3 % muu valtion virasto, laitos tai liikelaitos 13,0 % järjestö tai säätiö 9,8 % seurakunta 0,9 % kunta tai kuntainliitto 22,5 % Kuvio 63. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työnantajaryhmät (nykyinen työ) syksyllä N = 316. Opintoalan mukaan tarkasteltuna yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa työskentelivät muita huomattavasti useammin filosofit ja muita harvemmin taiteentutkimuksen opintoalan edustajat. Kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa työskentelivät muita useammin lingvistit. Seurakuntien palveluksessa työskenteli historiatieteiden ja kulttuurintutkimuksen sekä taiteentutkimuksen opintoalan edustajia. Historiatieteiden ja kulttuurintutkimuksen opintoalan edustajat työskentelivät muita useammin järjestöjen/säätiöiden palveluksessa, filosofeista tällä sektorilla ei ilmoittanut työskentelevänsä kukaan. Yksityisissä yrityksissä työskentelivät muita useammin kotimaisten ja vieraiden kielten sekä taiteentutkimuksen opintoalojen edustajat ja muita harvemmin lingvistit. Itsenäisenä yrittäjänä/freelancerina työskentelivät muita useammin filosofit ja muita harvemmin historiatieteiden ja kulttuurintutkimuksen opintoalan edustajat. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa työskenneltiin sitä useammin, mitä korkeampi vuonna 1997 suoritetun tutkinnon aste oli: tohtoreista tällä sektorilla työskenteli lähes 61% ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 12%. Yksityisissä yrityksissä sen sijaan työskentelivät muita useammin juuri alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, kun taas tohtoreista kukaan ei ilmoittanut työskentelevänsä yksityisessä yrityksessä. Kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olivat muita useammin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ja muita harvemmin tohtorit. Itsenäisenä yrittäjänä/freelancerina työskentelivät muita useammin ylemmän korkeakoulututkinnon tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneet. 126

18 Työpaikan sijainti Humanistivastaajista peräti 85% ilmoitti nykyisen työpaikkansa sijaitsevan Uudenmaan suuralueella. Lisäksi Etelä-Suomen suuralueella humanistien työpaikoista sijaitsi syksyllä 2000 hieman yli 7%. Muun maan ja ulkomaiden osuus jäi siis humanisteilla hyvin pieneksi. Itä-Suomen suuralueella työpaikkansa ilmoitti sijaitsevan hieman yli 2% humanisteista ja Väli-Suomen suuralueella hieman vähemmän. Pohjois-Suomen suuralueella humanisteista ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan vain hieman yli 1%. Ahvenanmaalla työskenteli vain yksi humanisti ja ulkomailla muualla kuin Euroopassa humanisteista ei ilmoittanut työskentelevänsä kukaan. Sen sijaan ulkomailla Euroopassa työpaikkansa ilmoitti sijaitsevan lähes 2% humanisteista. Itä-Suomi 2,2 % Väli-Suomi 1,9 % Pohjois-Suomi 1,3 % Ahvenanmaa 0,3 % ulkomaa, Eurooppa 1,9 % Etelä-Suomi 7,3 % Uusimaa 85,1 % Kuvio 64. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden nykyisen työpaikan sijainti suuraluejaon mukaan syksyllä N = 315. Naisten työpaikat sijaitsivat miesten työpaikkoja hieman useammin Uudenmaan ja Etelä-Suomen suuralueilla sekä Väli-Suomessa, miehet sen sijaan ilmoittivat työpaikkansa sijaitsevan naisia useammin Pohjois-Suomen suuralueella ja huomattavasti naisia useammin ulkomailla (Euroopassa). Erityisen voimakkaasti eteläiseen Suomeen olivat keskittyneet vuonna 1997 lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden työpaikat, sillä lisensiaateista kaikki ilmoittivat nykyisen työnsä sijainniksi Uudenmaan tai Etelä-Suomen suuralueen. Selvimmin eri puolille Suomea olivat hajautuneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työpaikat. Ulkomailla työskenteli eniten alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita, mutta myös jonkin verran ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Opintoalan mukaan tarkasteltuna selvimmin Uudenmaan ja Etelä-Suomen suuralueille olivat keskittyneet lingvistien työpaikat kun taas filosofit työskentelivät muita harvemmin Uudenmaan suuralueella. Filosofeista kukaan ei ilmoittanut työpaikkansa sijainniksi Etelä-Suomen suuraluetta 127

19 mutta ulkomailla työskenteli filosofeista peräti lähes 13%. Myös taiteentutkimuksen opintoalan edustajista lähes 4% ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan ulkomailla (Euroopassa). Myös kotimaisten ja vieraiden kielten sekä historiatieteiden ja kulttuurintutkimuksen opintoalojen edustajista noin 2% ilmoitti työskentelevänsä ulkomailla. Kotiseudullaan 34 työpaikkansa ilmoitti sijaitsevan yli 47% humanisteista. Miehistä hieman naisia useampi ilmoitti nykyisen työpaikkansa sijaitsevan kotiseudullaan. Työpaikka sijaitsi kotiseudulla muita harvemmin tohtoreilla ja muita useammin lisensiaateilla. Muita useammin kotiseudullaan työskentelivät psykologit ja taiteentutkimuksen opintoalan edustajat ja muita selvästi harvemmin filosofit. Kotiseudulla sijaitseviin työpaikkoihin vaadittiin hieman keskiarvoa useammin akateeminen koulutus Nykyisen työn ja yliopistokoulutuksen vastaavuus Noin 58% humanisteista ilmoitti nykyisen työnsä vastaavan täysin yliopisto-koulutustaan. Kolmanneksen mielestä nykyinen työ vastasi yliopistokoulutusta jonkin verran ja noin 8% ei lainkaan. Miehet olivat naisia hieman useammin työssä, joka vastaa täysin yliopistokoulutusta, sen sijaan naiset olivat hieman useammin työssä, joka vastaa yliopistokoulutusta jonkin verran. Naisista hieman alle 8% ja miehistä lähes 10% ilmoitti olevansa työssä, joka ei vastaa yliopistokoulutusta lainkaan. Muita useammin yliopistokoulutusta täysin vastaavassa työssä olivat psykologit ja lingvistit. Filosofit olivat sen sijaan muita harvemmin yliopistokoulutusta vastaavassa työssä, filosofeista yli 44% ilmoitti, ettei nykyinen työ vastaa yliopistokoulutusta lainkaan. Työssä, joka vastaa yliopistokoulutusta täysin, oltiin sitä useammin mitä korkeampi vuonna 1997 suoritetun tutkinnon aste oli. Työssä, joka ei vastaa lainkaan yliopistokoulutusta oli alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista lähes viidennes, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 7%, lisensiaateista hieman alle 5% ja tohtoreista ei kukaan. 34 Mukaan on laskettu myös ne pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat vastaajat, jotka ilmoittivat työpaikkansa sijaitsevan kotiseudullaan. 128

20 lingvistiset aineet kotimaiset ja vieraat kielet historiatieteet ja kulttuurintutkimus taiteentutkimus psykologia filosofia HUMANISTIT YHTEENSÄ 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % täysin jonkin verran ei lainkaan Kuvio 65. Nykyisen työn ja yliopistokoulutuksen vastaavuus Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla (kaikki tutkintoasteet) opintoalan mukaan. N = 314. Humanisteista 76% ilmoitti olevansa työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto ja peräti hieman yli viidennes työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Hieman yli 3% humanistivastaajista ei osannut sanoa, vaaditaanko heidän nykyiseen työhönsä akateeminen tutkinto. Miehet olivat vain hieman naisia useammin työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna tohtorin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneista kaikki ilmoittivat olevansa työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto. Sen sijaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista hieman yli 42%, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 19% ja lisensiaateista hieman alle 5% oli työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Noin 7% alemman korkeakoulututkinnon ja noin 3% ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ei osannut määritellä vaaditaanko nykyiseen työhön akateeminen tutkinto. Psykologeista kaikki ilmoittivat olevansa työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto, myös lingvisteistä yli yhdeksän kymmenestä oli samassa tilanteessa. Sen sijaan filosofeista kolmannes, historiatieteiden ja kulttuurintutkimuksen sekä taiteentutkimuksen opintoalojen edustajista noin 27% ja kotimaisten ja vieraiden kielten opintoalan edustajista noin 22% ilmoitti olevansa työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Humanistivastaajat, jotka ilmoittivat, ettei heidän työhönsä vaadita akateemista tutkintoa, työskentelivät itsenäisinä yrittäjinä tai freelancereina, mutta myös yksityisten yritysten sekä seurakuntienpalveluksessa olevista yli kolmannes ilmoitti työnsä olevan sellainen, ettei siihen vaadita akateemista koulutusta. Sen sijaan yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian sekä kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevilta vaadittiin akateeminen koulutus hyvin usein. 129

21 12.8 TYÖNHAKUPROSESSI Työnhakumenetelmät ja niiden tuloksellisuus Valmistuttuaan tutkintoonsa vuonna 1997 humanistit olivat etsineet työtä erityisesti seuraamalla työpaikkailmoittelua Internetissä ja ilmoitustauluilla, toiseksi suosituin työnhakukeino oli humanisteilla valmistumisen jälkeen ollut lehti-ilmoituksiin vastaaminen. Yli puolet humanisteista ilmoitti etsineensä työtä myös ottamalla oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin ja kyselemällä työmahdollisuuksia ystäviltä ja tutuilta. Myös työvoimatoimiston palveluita kertoi käyttäneensä yli neljä kymmenestä humanistista. Yli kolmannes humanisteista oli myöskin harkinnut muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan. Yliopiston rekrytointipalveluiden tarjoamia palveluita oli hyödyntänyt lähes 30% humanisteista. Entisestä harjoittelupaikasta työtä oli hakenut peräti noin 17% ja ammattijärjestön kautta työtä ilmoitti etsineensä noin 5% humanistivastaajista. Tehokkain työnhakukeino humanisteille oli ollut oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan, tätä kautta jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen oli työtä saanut kolme kymmenestä humanistista. Seuraavaksi tehokkain työnhakukeino oli lehti-ilmoituksiin vastaaminen, joka oli tuottanut tulosta yli viidenneksellä humanisteista. Myös työmahdollisuuksien kyseleminen ystäviltä ja tutuilta oli tuonut työtä lähes yhtä monelle samoin kuin työpaikkailmoittelun seuraaminen esimerkiksi Internetissä tai ilmoitustauluilla. Yli kymmenys humanisteista oli saanut työtä myös entisestä harjoittelupaikastaan sekä harkitsemalla muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan. Humanisteista 7% ilmoitti saaneensa työtä työvoimatoimiston kautta ja 3% yliopiston rekrytointipalveluiden avulla. Vain vajaa prosentti ilmoitti saaneensa työtä ammattijärjestön kautta. 130

22 muun työpaikkailmoittelun seuraaminen (Internet, ilmoitustaulut) lehti-ilmoituksiin vastaaminen oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan työmahdollisuuksien kyseleminen ystäviltä ja tutuilta työvoimatoimisto muiden työllistymismahdollisuuksien harkitseminen palkkatyön sijaan yliopiston rekrytointipalveluiden tarjoaminen palveluiden käyttäminen muu työnhakukeino työn hakeminen entisestä harjoittelupaikasta työn etsiminen ammattijärjestön kautta saanut menetelmän avulla työtä käyttänyt menetelmää Kuvio 66. Työnhakumenetelmien käyttö ja niiden tuloksellisuus vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen syksyyn 2000 mennessä Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla Mitä kautta nykyinen työ saatu? Nykyisen työnsä humanistit olivat saaneet useimmiten muilla kuin nykyistä työnsaantia koskevassa kysymyksessä mainituilla työnhakumenetelmillä neljännes humanisteista oli saanut työnsä jollakin muulla kuin edellisessä kappaleessa mainitulla työnhakumenetelmällä. Nämä muut työnhakukeinot tarkoittivat humanistien kohdalla esimerkiksi erilaisia yhdistelmiä mainituista menetelmistä, tutkijakouluun pyrkimistä, virantäyttömenetelmiä tai erilaisia talon sisällä tapahtuneita työstä toiseen siirtymisiä. Erilaisten muiden työhakumenetelmien lisäksi toiseksi yleisin tapa saada nykyinen työ oli humanisteilla lehti-ilmoitukseen vastaaminen, joka olikin tuottanut nykyisen työn lähes viidennekselle humanisteista. Humanisteista 16% ilmoitti saaneensa nykyisen työnsä ottamalla oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajaan ja noin 13%:a humanisteista oli pyydetty tai heidät oli kutsuttu nykyiseen työhönsä työnantajan toimesta. Internetissä ja/tai ilmoitustaululuille työpaikkailmoittelua seuraamalla nykyisen työnsä oli saanut humanisteista noin 8% ja kyselemällä työmahdollisuuksista ystäviltä ja tutuilta noin 6% humanisteista. Hieman alle 4% humanisteista oli työllistynyt entiseen harjoittelupaikkaansa, ja lähes yhtä moni oli saanut nykyisen työnsä muiden työllistymismahdollisuuksien kuin palkkatyön kautta. Yliopiston rekrytointipalveluiden kautta 131