9.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT PÄÄAINELAITOS YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS TYÖHISTORIA... 51

Transkriptio

1 6LVlOO\VOXHWWHOR 7(2/2*,1(17,('(.817$ 9.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT PÄÄAINELAITOS YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS SLQWRMHQNHVWR 0XXNRXOXWXV +DUMRLWWHOXXQMDRSLVNHOLMDYDLKWRRQRVDOOLVWXPLQHQ 9.4 TYÖHISTORIA SLVNHOXDLNDLQHQW\ NRNHPXV 7\ NRNHPXVYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQMlONHHQ 9.5 TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA DOPLVWXPLVKHWNHQW\ OOLV\\VWLODQQHSllDLQHODLWRNVHQPXNDDQ 9DOPLVWXPLVKHWNHQW\ OOLV\\VWLODQQHWXWNLQWRDVWHHQPXNDDQ 9.6 TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ \ OOLV\\VWLODQQHV\NV\OOlSllDLQHODLWRNVHQPXNDDQ 7\ OOLV\\VWLODQQHV\NV\OOlYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQPXNDDQ 7\ WW P\\V 7\ YRLPDWRLPLVWRQWXNLWRLPLHQK\ G\QWlPLQHQ 7\ QKDNXNRXOXWXNVHHQMDXUDVXXQQLWWHOXXQRVDOOLVWXPLQHQ 9.7 NYKYINEN TYÖ <OHLVLPPlWDPPDWLW 1\N\LVHQW\ VXKWHHQDONDPLVDMDQNRKWDMDW\ VXKWHHQODDWX $VHPDW\ SDLNDQRUJDQLVDDWLRVVD 7\ QDQWDMDQWRLPLDOD 7\ QDQWDMDVHNWRULW 7\ SDLNDQVLMDLQWL 1\N\LVHQW\ QMD\OLRSLVWRNRXOXWXNVHQYDVWDDYXXV 9.8 TYÖNHAKUPROSESSI \ QKDNXPHQHWHOPlWMDQLLGHQWXORNVHOOLVXXV 0LWlNDXWWDQ\N\LQHQW\ VDDWX" 7\ SDLNDQVDDQWLLQYDLNXWWDQHHWWHNLMlW 9.9 OPINTOJEN ANTI SLWXQK\ G\QWlPLQHQQ\N\LVHVVlW\ VVl 2SLQWRMHQDQWDPDWYDOPLXGHW

2 9 TEOLOGINEN TIEDEKUNTA 9.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneista 198 henkilöstä 136 palautti kyselylomakkeen. Teologien vastausprosentiksi muodostui siis 68,7. Teologisessa tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet vastasivat kyselyyn selvästi keskimääräistä aktiivisemmin, sillä kaikkien tiedekuntien vastausprosentti oli 64,4. Teologeja aktiivisempia vastaajia olivat vain eläinlääketieteellisessä ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet. Teologivastaajista 105 oli suorittanut vuonna 1997 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon ja vain kahdeksan alemman korkeakoulututkinnon. Tutkimustulosten tulkinnassa onkin syytä huomioida teologian kandidaattien pieni määrä. Lisensiaatin tutkinnon suorittaneita aineistossa oli 10 ja tohtorin tutkinnon suorittaneita 13. Seuraavassa kuvassa näkyy teologivastaajien prosentuaalinen jakautuminen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon mukaan. lisensiaatti 7,4 % tohtori 9,6 % alempi korkeakoulututkinto 5,9 % ylempi korkeakoulututkinto 77,2 % Kuvio 23. Teologivastaajien prosentuaalinen jakautuminen Helsingin yliopistossa vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. N = 136. Naisia teologivastaajista oli 53%, joka on selvästi vähemmän kuin koko vastaajajoukossa, jossa naisia oli noin 63%. Lähes kaikki teologit olivat suomenkielisiä. Keskimäärin teologivastaajat olivat syntyneet vuonna 1964 eli täyttivät tutkimusvuonna 36 vuotta. 48

3 9.2 PÄÄAINELAITOS Suurin osa vastaajista oli suorittanut pääaineensa käytännöllisen teologian laitoksella, seuraavaksi eniten vastaajissa oli systemaattisen teologian laitoksella pääaineensa suorittaneita. Eksegetiikan ja kirkkohistorian laitokselta valmistuneita vastaajissa oli yhtä paljon ja uskontotiede pääaineenaan valmistuneita hieman muita vähemmän. Yksi vastaaja ei ilmoittanut pääainettaan. 26 Teologivastaajia tarkastellaan seuraavassa pääainelaitoksen mukaan, sillä pääaineittain tarkasteltuna tiettyjen pääaineiden kohdalla vastaajien määrä olisi jäänyt liian pieneksi tilastollisten ja tietoturvaltaan riittävien yhteenvetojen tekemiseksi. Pääainelaitoksen mukaan kyselyyn vastanneet teologit jakautuvat seuraavasti: eksegetiikka kirkkohistoria systemaattinen teologia 32 uskontotiede 14 käytännöllinen teologia 51 ei ilmoittanut pääainetta Kuvio 24. Teologivastaajien jakautuminen Helsingin yliopistossa vuonna 1997 suoritetun tutkinnon pääainelaitoksen mukaan. 9.3 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS Opintojen kesto Teologivastaajat olivat kirjoittautuneet Helsingin yliopistoon ensimmäisen kerran keskimäärin vuonna Alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneet olivat tulleet yliopiston kirjoille ensimmäisen kerran keskimäärin vuonna 1986, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet vuonna 1989, lisensiaatin tutkinnon suorittaneet vuonna 1979 ja tohtorin tutkinnon suorittaneet vuonna Alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneilla teologeilla opinnot olivat kestäneet keskimäärin 7,3 vuotta mahdolliset välivuodet pois lukien ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla keskimäärin 6,5 vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla teologinaisilla keskimääräinen opiskeluaika oli 6,6 vuotta ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla teologimiehillä keskimäärin 6,2 vuotta. Opiskeluajat ovat teologeilla hieman keskimääräistä 26 Teologisessa ja humanistisessa tiedekunnassa uskontotiede pääaineenaan valmistuneiden sijoittumista ovat aiemmin tutkineet Metsäterä & Pirinen

4 pidemmät, mutta erityisesti alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden teologien kohdalla on opiskeluajat syytä suhteuttaa vastaajien verrattain pieneen lukumäärään. Lyhimmät opiskeluajat olivat niillä alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneilla, joiden pääainelaitos oli kirkkohistorian tai systemaattisen teologian laitos, näillä vastaajilla opiskeluaika mahdolliset välivuodet pois lukien oli keskimäärin 4,0 vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneista lyhimmät valmistumisajat olivat niillä vastaajilla, joiden pääainelaitos oli kirkkohistorian ja uskontotieteen laitos. Ensin mainittujen keskimääräinen opiskeluaika mahdolliset välivuodet pois lukien oli 5,6 vuotta ja jälkimmäisten 6,1 vuotta Muu koulutus Teologeista yli 37% ilmoitti suorittaneensa jonkin tutkinnon tai tutkintoja ennen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa. Tässä kyseeseen voi tulla esimerkiksi aiemmin suoritettu kandidaatin tutkinto, lisensiaatin suorittama maisterintutkinto, tai tohtorin aiemmin suorittama alempi tutkinto. Näiden lisäksi kyseeseen voivat tulla myös muiden alojen ja koulutusasteiden tutkinnot. Teologimiehistä puolet ilmoitti suorittaneensa tutkinnon/tutkintoja ennen vuonna 1997 suorittamaansa tutkintoa ja naisista hieman yli neljännes. Eniten aiempia tutkintoja oli kirkkohistorian ja vähiten uskontotieteen laitokselta valmistuneilla. Hieman yli 7% teologeista ilmoitti suorittaneensa jonkin tutkinnon/tutkintoja sen jälkeen, kun sai tutkintonsa suoritetuksi. Miehistä noin 11% oli suorittanut tutkinnon/tutkintoja ja naisista hieman yli 4%. Eniten lisätutkintoja oli kirkkohistorian ja systemaattisen teologian laitoksilta valmistuneilla kun taas eksegetiikan laitokselta valmistuneista yhdelläkään ei ollut vuonna 1997 suoritetun jälkeen suoritettua tutkintoa/tutkintoja. Lisävalmiuksia antavaa täydennyskoulutusta vuonna 1997 suorittamansa tutkinnon jälkeen oli katsonut aiheelliseksi hankkia yli 47% teologeista, miesten ja naisten osuuksissa ei ollut merkittävää eroa. Eniten täydennyskoulutusta oli systemaattisen teologian ja uskontotieteen laitoksilta valmistuneilla ja vähiten eksegetiikan laitokselta valmistuneilla Harjoitteluun ja opiskelijavaihtoon osallistuminen Hieman yli 82% teologeista ilmoitti osallistuneensa opintoihin liittyvään harjoitteluun yliopistoopintojensa aikana. Naisista harjoitteluun oli osallistunut yhdeksän kymmenestä mutta miehistä vain vajaa kolme neljännestä. Muita harvemmin harjoitteluun olivat osallistuneet eksegetiikan ja uskontotieteen laitoksilta valmistuneet. 50

5 ,9 84,2 83,3 eksegetiikka kirkkohistoria systemaattinen teologia 78,6 uskontotiede 84,3 käytännöllinen teologia 82,7 TEOLOGIT YHTEENSÄ Kuvio 25. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden osallistuminen opintoihin liittyvään harjoitteluun yliopisto-opintojen aikana. Kansainväliseen työharjoitteluun ilmoitti teologeista yliopisto-opiskelujensa aikana osallistuneensa alle 2%. Naisten ja miesten osuudessa ei ollut huomattavaa eroa. Yleisintä kansainväliseen työharjoitteluun osallistuminen oli systemaattisen teologian laitokselta valmistuneilla, joista yli 3% ilmoitti osallistuneensa kansainväliseen työharjoitteluun. Teologeista lähes 15% ilmoitti olleensa yliopisto-opintojensa aikana ulkomailla opiskelijavaihdossa tai omatoimisesti opiskellen. Naiset ilmoittivat opiskelleensa ulkomailla miehiä hieman useammin. Aktiivisimmin ulkomailla opiskeluun ilmoittivat osallistuneensa systemaattisen teologian laitokselta valmistuneet (yli 28%) kun puolestaan käytännöllisen teologian laitokselta valmistuneista vain vajaat 8% ilmoitti osallistuneensa opiskelijavaihtoon tai omatoimiseen opiskeluun ulkomailla. 9.4 TYÖHISTORIA Opiskeluaikainen työkokemus Hieman yli viidennes teologeista ilmoitti, ettei omaa yliopisto-opintojensa ajalta oman alansa työkokemusta. Poikkeuksellisesti kaikille uskontotieteen pääaineopiskelijoille oli kertynyt oman alansa työkokemusta yliopisto-opintojensa ajalta. Muita useammin ilman oman alan työkokemusta olivat kirkkohistorian ja käytännöllisen teologian laitoksilta valmistuneet. Naisten ja miesten opiskeluaikaisessa työkokemuksessa ei ollut juurikaan eroa. Yliopisto-opiskelujen aikana hankitun oman alan työkokemuksen määrä oli keskimäärin 29 kuukautta kaikki tutkintoasteet huomioiden. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille sitä oli kertynyt keskimäärin 14 kuukautta ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille keskimäärin kuusi kuukautta. Eniten oman alaan liittyvää työkokemusta olivat opiskeluaikanaan hankkineet ne, joiden pääainelaitos oli systemaattisen teologian laitos (42 kuukautta) ja vähiten uskontotiede pääaineenaan valmistuneet (18 kuukautta). 51

6 9.4.2 Työkokemus vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen Teologeilla oli ollut oman ilmoituksensa mukaan keskimäärin 2,6 työsuhdetta vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen syksyyn 2000 mennessä. Näistä 2,6 työsuhteesta keskimäärin 2,2 oli vastaajien arvion mukaan akateemista tutkintoa vastaavia. Mukaan on laskettu kaikki työsuhteet, siis myös mahdolliset valmistumishetkellä olleet ja nykyiset työsuhteet. Eniten työsuhteita oli ollut käytännöllisen teologian laitoksella ja vähiten kirkkohistorian laitokselta valmistuneilla. Akateemista koulutusta vastaavia työsuhteita oli eniten niillä vastaajilla, joiden pääainelaitos oli systemaattisen teologian tai käytännöllisen teologian laitos, vähiten akateemista koulutusta vastaavia työsuhteita oli puolestaan niillä, joiden pääainelaitos oli kirkkohistorian tai uskontotieteen laitos. Kirkkohistorian laitokselta valmistuneilla lähes kaikki työsuhteet olivat akateemista koulutusta vastaavia. 3 2,5 2 2,7 2,2 1,9 1,9 2,8 2,9 2,4 2,4 2,1 1,8 2,6 2,2 1,5 1 0,5 0 eksegetiikka kirkkohistoria systemaattinen teologia uskontotiede käytännöllinen teologia TEOLOGIT YHTEENSÄ työsuhteet akateemista koulutusta vastaavat työsuhteet Kuvio 26. Työsuhteiden lukumäärä yhteensä ja akateemista koulutusta vastaavien työsuhteiden lukumäärä vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen syksyyn 2000 mennessä Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla pääainelaitoksen mukaan. 9.5 TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA 1997 Teologeista kolmannes ilmoitti olleensa valmistumishetkellään vuonna 1997 opiskelualaansa vastaavassa työssä ja tämän lisäksi hieman yli 11% oli oman ilmoituksensa mukaan opiskelualaansa vastaamattomassa työssä. Miehet olivat työssä hieman naisia useammin. Kolmannen ryhmän muodostivat ne vastaajat, jotka ilmoittivat, että heillä oli valmistumishetkellään työpaikka tiedossa. Teologeista tässä tilanteessa oli valmistuessaan noin 16%. Naisilla oli miehiä hieman useammin työpaikka tiedossaan valmistumishetkellä. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita teologeista oli hieman yli kymmenys ja päätoimisia jatkoopiskelijoita noin 4%. Perustutkinto- ja jatko-opiskelijoissa miesten ja naisten määrissä ei ollut merkittäviä eroja. Päätoimisten aikuisopiskelijoiden määrä jäi alle prosenttiin, kaikki aikuisopiskelijat olivat naisia. 52

7 Yrittäjiä teologivastaajista oli valmistumishetkellään puolitoista prosenttia ja kotona (esimerkiksi äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa) hieman yli 5%. Yrittäjistä kaikki olivat miehiä ja kotona olleista puolestaan kaikki naisia. Työttömänä työnhakijana ilmoitti valmistumishetkellään vuonna 1997 olleensa 9% vastaajista. Miehillä työttömyys oli selvästi yleisempää: miehistä työttömänä oli valmistuessaan yli 14% ja naisista vain 4%. Naisten alhaisempi työttömyysluku selittynee osittain valmistumishetkellään äitiyslomalla olleiden ja lapsiaan kotona hoitaneiden naisten verrattain suurella määrällä Valmistumishetken työllisyystilanne pääainelaitoksen mukaan Pääainelaitoksen mukaan tarkasteltuna selvästi muita useammin opiskelualaansa vastaavassa työssä valmistumishetkellä olivat kirkkohistorian laitoksen pääaineopiskelijat, joista lähes 53% oli opiskelualaansa vastaavassa työssä. Opiskelualaansa vastaamattomassa työssä olivat puolestaan muita huomattavasti useammin uskontotieteen pääaineopiskelijat, joista useampi kuin joka viides oli opiskelualaansa vastaamattomassa työssä valmistuessaan. Työpaikka oli tiedossa muita useammin eksegetiikan ja systemaattisen teologian laitosten pääaineopiskelijoilla. Päätoimisena perustutkinto-opiskelijoina olivat muita useammin eksegetiikan laitoksen pääaineopiskelijat ja jatko-opiskelijoina uskontotieteen pääaineopiskelijat. Valmistumishetkellään yrittäjänä olleita oli ainoastaan systemaattisen teologian ja käytännöllisen teologian laitokselta valmistuneissa. Työttömien työnhakijoiden määrä oli suurin uskontotiede pääaineenaan valmistuneissa, mutta myös eksegetiikan ja käytännöllisen teologian laitokselta valmistuneista työttömänä oli useampi kuin joka kymmenes. Selvästi alhaisempaa työttömyys oli kirkkohistorian (5%) ja systemaattisen teologian (3%) laitoksilta valmistuneilla. tilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opiskelualaa vastaavassa työssä opiskelualaa vastaamattomassa työssä työpaikka tiedossa päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija (eikä työpaikkaa tiedossa) muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritetun tutkinnon pääainelaitos systemaattinen käytännöllinen eksegetiikka kirkkohistoria teologia uskontotiede teologia yhteensä 22,2% 52,6% 37,5% 28,6% 29,4% 33,6% 5,6% 5,3% 9,4% 21,4% 13,7% 11,2% 27,8% 10,5% 21,9% 13,7% 15,7% 16,7% 5,3% 12,5% 11,8% 10,4% 5,6% 5,3% 6,3% 7,1% 3,7% 5,3%,7% 3,1% 2,0% 1,5% 7,1% 11,8% 5,2% 11,1% 5,3% 3,1% 14,3% 11,8% 9,0% 11,1% 10,5% 6,3% 21,4% 5,9% 9,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 18. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden (kaikki tutkintoasteet) työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 pääainelaitoksen mukaan. N =

8 9.5.2 Valmistumishetken työllisyystilanne tutkintoasteen mukaan Vuonna 1997 lisensiaatin tutkinnon suorittaneista yhdeksän kymmenestä ja tohtorin tutkinnon suorittaneista kolme neljäsosaa ilmoitti olleensa valmistuessaan opiskelualaansa vastaavassa työssä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista opiskelualaa vastaavassa työssä oli noin joka neljäs ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista ei kukaan. Opiskelualaa vastaamattomissa töissä olivat sen sijaan muita useammin juuri alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, joista puolet ilmoitti olleensa valmistumishetkellään opiskelualaa vastaamattomassa työssä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla vastaava luku oli hieman alle 9%. Myös tohtorin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneista lähes 17% ilmoitti olleensa valmistumishetkellään opiskelu-alaa vastaamattomassa työssä. Vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneissa oli henkilöitä, jotka ilmoittivat, että heillä oli työpaikka tiedossaan valmistumishetkellä. Päätoimisena perustutkinto-opiskelijana olivat muita useammin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, mutta myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista joka kymmenes ilmoitti olleensa valmistumishetkellään päätoiminen perustutkinto-opiskelija. Kyseessä voi olla tilanne, jossa he opiskelevat toista tutkintoa tai vaihtoehtoisesti se, että he ovat arvioineet valmistumishetkellään olleensa vielä siihen perustutkintoon päätoimisesti opiskelevia, johon valmistuivat kyseisellä hetkellä. Päätoimisena jatko-opiskelijana olivat muita useammin lisensiaatit, joista joka kymmenes ilmoitti olleensa valmistumishetkellään jatko-opiskelijana. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista lähes 5% oli valmistuessaan päätoimisena jatko-opiskelijana. Kaikki aikuisopiskelijat olivat niin ikään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Mielenkiintoista on, että tohtoreista peräti yli 8% ilmoitti olleensa valmistumishetkellään yrittäjänä, samoin 1% ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista. Kotona äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa oli eniten alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita ja verrattain paljon myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Jatkotutkinnon suorittaneista kotona ei ollut valmistumishetkellä kukaan. Työttömiä työnhakijoita oli vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneissa, joista hieman yli 11% ilmoitti, että oli valmistuessaan työttömänä eikä työpaikkaa ollut tiedossa. 54

9 tilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opiskelualaa vastaavassa työssä opiskelualaa vastaamattomassa työssä työpaikka tiedossa päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija (eikä työpaikkaa tiedossa) muu tilanne yhteensä alempi korkeakoulututkinto vuonna 1997 suoritettu tutkinto ylempi korkeakoulututkinto lisensiaatti tohtori yhteensä 25,7% 90,0% 75,0% 33,3% 50,0% 8,6% 16,7% 11,1% 20,0% 15,6% 37,5% 10,5% 10,4% 4,8% 10,0% 4,4% 1,0%,7% 1,0% 8,3% 1,5% 12,5% 5,7% 5,2% 11,4% 8,9% 11,4% 8,9% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 19. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 tutkintoasteen mukaan. N = TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ 2000 Teologeista noin 70% ilmoitti olevansa työssä syksyllä 2000 vastatessaan kyselyyn. Miehistä töissä ilmoitti olevansa lähes 83% ja naisista 58%. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita oli kaikista teologeista vain puolitoista prosenttia, jotka olivat kaikki naisia. Päätoimisia jatko-opiskelijoita oli hieman alle 4%, naiset hieman miehiä useammin. Aikuisopiskelijoiden määrä oli myös syksyllä 2000 alhainen, vain alle prosentin teologivastaajista. Kaikki aikuisopiskelijat olivat naisia. Myöskin yrittäjien määrä jäi alhaiseksi, puoleentoista prosenttiin kaikista teologivastaajista. Kaikki yrittäjät olivat puolestaan miehiä. Kotona äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa sen sijaan oli vastaajista yli 13%. Naisista kotona oli peräti lähes neljännes ja miehistäkin vajaat 2%. Työttömänä teologeista oli syksyllä 3,7%. Miehillä työttömyysprosentti oli 4,7 ja naisilla 2, Työllisyystilanne syksyllä 2000 pääainelaitoksen mukaan Pääainelaitoksen mukaan tarkasteltuna vastaajien työllisyystilanteessa on merkittäviä eroja: muita useammin työssä olivat syksyllä 2000 kirkkohistorian laitoksella pääaineensa suorittaneet. Uskontotiede pääaineenaan valmistuneista sen sijaan vain puolet oli työssä syksyllä Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita oli ainoastaan niissä vastaajissa, joiden pääainelaitos oli eksegetiikan tai käytännöllisen teologian laitos. Päätoimisia jatko-opiskelijoita oli sen sijaan niin eksegetiikan, uskontotieteen kuin käytännöllisen teologiankin laitoksilta valmistuneissa. Kaikki aikuisopiskelijat olivat kirkkohistorian laitokselta valmistuneita. Yrittäjiä oli jonkin verran niin systemaattisen teologian kuin käytännöllisen teologian laitoksella pääaineensa suorittaneissa. Kotona ilmoittivat syksyllä 2000 olevansa muita selvästi useammin eksegetiikan ja uskontotieteen laitoksilta valmistuneet, mutta kotona oli kaikkien pääainelaitosten edustajia. 55

10 Työttömiä työnhakijoita ei ollut lainkaan niissä vastaajissa, joiden pääainelaitos oli kirkkohistorian tai uskontotieteen laitos. Eniten työttömänä oli eksegetiikan laitokselta valmistuneita, joista joka kymmenes oli työttömänä syksyllä Systemaattisen teologian laitokselta valmistuneista työttömänä oli hieman yli 3% ja käytännöllisen teologian laitokselta valmistuneista lähes 4%. tilanne syksyllä 2000 työssä päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija (esim. täydennyskoulutus) yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritetun tutkinnon pääainelaitos systemaattinen käytännöllinen eksegetiikka kirkkohistoria teologia uskontotiede teologia yhteensä 52,6% 84,2% 77,4% 50,0% 72,5% 70,1% 5,3% 2,0% 1,5% 10,5% 7,1% 2,0% 3,0% 5,3%,7% 3,2% 2,0% 1,5% 21,1% 10,5% 6,5% 28,6% 11,8% 13,4% 10,5% 3,2% 3,9% 3,7% 9,7% 14,3% 5,9% 6,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 20. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne syksyllä 2000 pääainelaitoksen mukaan. N = Työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan Työssä syksyllä 2000 olivat muita useammin lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneet, joista yhdeksän kymmenestä ilmoitti olevansa työssä. Myös tohtoreista työssä oli merkittävä osa ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneistakin yli 69%. Sen sijaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista työssä oli vain neljännes. Päätoimiset perustutkinto-opiskelijat olivat kaikki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, jatko-opiskelijana taas olivat muita useammin lisensiaatit, mutta jossakin määrin myös maisterit. Aikuisopiskelijat olivat kaikki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Yrittäjänä olivat muita useammin tohtorin tutkinnon suorittaneet, mutta myös 1% maistereista ilmoitti toimivansa yrittäjänä. Työttömyys jakaantui alemman korkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kesken, ensin mainituista työttömänä oli peräti neljännes (tässä on syytä huomioida alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden pieni lukumäärä) ja jälkimmäisistä hieman alle 3%. Lisensiaateista ja tohtoreista työttömänä ei ollut kukaan. 56

11 tilanne syksyllä 2000 työssä päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija (esim. täydennyskoulutus) yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritettu tutkinto alempi ylempi korkeakoulututkinttutkinto korkeakoulu- lisensiaatti tohtori yhteensä 25,0% 69,2% 90,0% 84,6% 69,6% 1,9% 1,5% 3,8% 10,0% 3,7% 1,0%,7% 1,0% 7,7% 1,5% 37,5% 14,4% 13,3% 25,0% 2,9% 3,7% 12,5% 5,8% 7,7% 5,9% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 21. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. N = Työttömyys Teologeista lähes 43% ilmoitti olleensa työttömänä työnhakijana vähintään kerran sen jälkeen, kun valmistui tutkintoonsa Helsingin yliopistossa vuonna Naisilla vastaava luku oli 45% ja miehillä 40%. Pääainelaitoksen mukaan tarkasteltuna useimmin työttömänä valmistumisensa jälkeen olivat olleet ne teologivastaajat, joiden pääaine oli uskontotiede. Myös systemaattisen teologian laitokselta valmistuneet miehet olivat olleet keskimääräistä selvästi useammin työttöminä valmistumisensa jälkeen. Selvästi muita harvemmin työttöminä olivat sen sijaan olleet kirkkohistorian laitokselta valmistuneet miehet. Työttömänä olleilla teologeilla työttömyysjaksojen keskimääräinen määrä oli 1,5 ja niiden yhteenlaskettu kesto keskimäärin noin 5,1 kuukautta. Eniten työttömyysjaksoja oli uskontotiede pääaineenaan valmistuneilla ja vähiten kirkkohistorian laitokselta valmistuneilla. Työttömyysjaksojen yhteenlaskettu kesto oli niinikään pisin uskontotiede pääaineenaan valmistuneilla ja lyhin niillä, joiden pääainelaitos oli eksegetiikan laitos. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneista teologivastaajista valmistumisensa jälkeen vähintään kerran työttömänä ilmoitti olleensa 43% ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 52%. Lisensiaateista ja tohtoreista työttömänä ei oman ilmoituksensa mukaan ollut valmistumisensa jälkeen ollut kukaan. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla työttömyysjaksojen keskimääräinen lukumäärä oli 2,0 ja niiden yhteiskesto keskimäärin 6,5 kuukautta, maistereilla vastaavat luvut olivat 1,5 ja 5,0 kuukautta. Valmistumishetkellään vuonna 1997 teologeista oli työttömänä yhteensä noin 9% mutta syksyllä 2000 enää 3,7%. Miehillä työttömyysprosentti oli 4,7 ja naisilla 2,8. Syksyllä 2000 työttömänä olleista suurin osa ilmoitti työttömyytensä syyksi sen, ettei ollut onnistunut saamaan työtä hakemisesta huolimatta. Yhdellä työttömällä oli työpaikka tiedossaan. 57

12 9.6.4 Työvoimatoimiston tukitoimien hyödyntäminen Teologeista 2,3% ilmoitti olleensa työvoimatoimiston tukitoimin järjestetyssä työharjoittelussa sen jälkeen, kun suoritti tutkintonsa vuonna Tuettuun työharjoitteluun osallistuneet olivat kaikki naisia ja joko eksegetiikan, systemaattisen teologian tai käytännöllisen teologian laitoksilla pääaineensa suorittaneita. Työllistettynä oli oman ilmoituksensa mukaan ollut 3,7% teologeista. Naisista 1,4% ja miehistä 6,5% ilmoitti olleensa työllistettynä valmistumisensa jälkeen. Systemaattisen teologian laitoksella pääaineensa suorittaneet olivat olleet muita useammin työllistettynä kun taas eksegetiikan ja uskontotieteen laitoksilla pääaineensa suorittaneista kukaan ei ilmoittanut olleensa työllistettynä Työnhakukoulutukseen ja urasuunnitteluun osallistuminen Rekrytointipalveluiden, tiedekuntien, työvoimatoimiston, Apajan tai muun vastaavan tahon järjestämään työnhakukoulutukseen ilmoitti osallistuneensa 17,2% teologivastaajista. Naisista työnhakukoulutukseen oli osallistunut 29,2% ja miehistä vain 3,2%. Aktiivisimmin työhakukoulutukseen olivat osallistuneet ne teologivastaajat, joiden pääainelaitos oli systemaattisen teologian laitos ja selvästi muita vähemmän eksegetiikan laitoksella pääaineensa suorittaneet. Edellä mainittujen tahojen järjestämään uraneuvontaan ilmoitti osallistuneensa 9,2% teologeista. Naisista uraneuvontaan oli osallistunut ilmoituksensa mukaan 11,9% ja miehistä 6,3%. Selvästi eniten uraneuvontaan olivat osallistuneet ne, joiden pääainelaitos oli systemaattinen teologia, näistä vastaajista peräti 27,6% ilmoitti osallistuneensa uraneuvontaan. Sen sijaan kirkkohistoria laitoksella pääaineensa suorittaneista kukaan ei ilmoittanut osallistuneensa uraneuvontaan. 9.7 NYKYINEN TYÖ Yleisimmät ammatit Kyselyyn vastanneista 136 teologista 109 ilmoitti nykyisen ammattinsa tai ammattinimikkeensä. Myös osa äitiyslomalla olevista ilmoitti nykyisen ammattinsa, jos heillä oli työpaikka odottamassa äitiysloman jälkeen. Useammassa kuin yhdessä työssä ilmoitti olevansa lähes 13% teologeista, heitä pyydettiin vastaamaan nykyistä työsuhdettaan koskeviin kysymyksiin sen työn perusteella, jonka he itse kokivat tärkeimmäksi. Yleisin ammatti teologivastaajilla oli kirkkoherra/rovasti/pastori/kappalainen/pappi, joita vastaajista oli yhteensä 59 kappaletta, eli 54% ammattinsa ilmoittaneista. Lisäksi muutama muu toimi muissa kirkon viroissa kuten lähetys- tai nuorisotyönsihteerinä. Toiseksi eniten teologivastaajissa oli yläasteen ja ala-asteen opettajia, joiden yhteenlaskettu määrä oli 20 (18%), lisäksi 9 (8%) henkilöä ilmoitti toimivansa yliopistolla opetus-/tutkimustyössä. Mukana ovat niin apurahatutkijat, assistentit kuin muutkin yliopiston opetus-/tutkimustehtävissä työskentelevät. 58

13 Loput ammattinsa ilmoittaneet työskentelivät vaihtelevissa tehtävissä aina johtotehtävistä myyntityöhön. Suorittavan portaan työtehtävien osuus jäi hyvin pieneksi Nykyisen työsuhteen alkamisajankohta ja työsuhteen laatu Oman ilmoituksensa mukaan teologivastaajat olivat aloittaneet nykyisessä työssään keskimäärin vuonna Miehet olivat olleen nykyisessä työssään naisia pidempään, keskimäärin vuodesta Teologinaiset ilmoittivat olleensa nykyisessä työssään keskimäärin vuodesta Pisimpään nykyisessä työssään olivat olleet kirkkohistorian laitoksella pääaineensa suorittaneet, keskimäärin vuodesta 1993 ja lyhimpään uskontotiede pääaineenaan valmistuneet, keskimäärin vuodesta Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna pisimpään nykyisessä työssään olivat olleet vuonna 1997 lisensiaatin tutkinnon suorittaneet ja lyhimpään vuonna 1997 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Edellisten nykyinen työsuhde oli alkanut keskimäärin vuonna 1985 ja jälkimmäisten keskimäärin Teologivastaajista 53% ilmoitti olevansa jatkuvassa työsuhteessa ja 39% määräaikaisessa työsuhteessa. Naisista jatkuvassa työsuhteessa oli puolet ja miehistä hieman useampi, noin 57%. Omassa yrityksessään ilmoitti työskentelevänsä hieman alle 2% teologeista. Harjoittelupaikassa tai toiminimellä/freelancerina ei ilmoittanut työskentelevänsä teologeista kukaan. Jatkuvassa työsuhteessa olivat muita useammin kirkkohistorian laitoksella pääaineensa suorittaneet, joiden nykyisistä työsuhteista 65% oli jatkuvia. Muita selvästi harvemmin jatkuvassa työsuhteessa olivat uskontotiede pääaineenaan valmistuneet, joiden nykyisistä työsuhteista vain 22% oli jatkuvia. Sen sijaan uskontotiede pääaineenaan valmistuneista peräti 11% ilmoitti työskentelevänsä omassa yrityksessään. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna jatkuvat työsuhteet olivat sitä yleisempiä, mitä korkeammasta tutkintoasteesta oli kyse: tohtorin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneilla kolme neljännestä nykyisistä työsuhteista oli jatkuvia ja vuonna 1997 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla vain kolmannes. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla nykyisistä työsuhteista jatkuvia oli hieman alle puolet ja lisensiaateilla noin 67% Asema työpaikan organisaatiossa Teologeista ilmoitti syksyllä 2000 kuuluvansa työpaikkansa organisaatiossa johtoasemaan 13% ja lisäksi keskijohtoon 16%. Eniten teologeja työskenteli kuitenkin asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa, yhteensä 39%. Sekä toimihenkilöihin että työntekijöihin ilmoitti kuuluvansa 12% teologivastaajista. Teologimiehet työskentelivät selvästi naisia useammin sekä johto- että keskijohtoasemassa. Asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa työskentelevissä sen sijaan naiset olivat enemmistönä. Naiset lukeutuivat sekä toimihenkilöihin että työntekijöihin miehiä useammin. 59

14 johto keskijohto asiantuntija, tutkija, opettaja yms. toimihenkilö työntekijä muu mies nainen Kuvio 27. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden asema nykyisen työpaikkansa organisaatiossa sukupuolen mukaan syksyllä N = 105. Johtoasemassa työskenteli eniten kirkkohistorian ja vähiten systemaattisen teologian laitoksella pääaineensa suorittaneita. Keskijohtoon lukeutuivat muita useammin eksegetiikan laitoksella pääaineensa suorittaneet mutta vastaavasti uskontotiede pääaineenaan valmistuneista ei kukaan. Asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa työskentelivät sen sijaan muita huomattavasti useammin juuri uskontotiede pääaineenaan valmistuneet ja muita harvemmin eksegetiikan laitoksella pääaineensa suorittaneet. Käytännöllisen teologian laitoksella pääaineensa suorittaneista yli viidennes ilmoitti kuuluvansa toimihenkilöihin ja vastaavasti uskontotiede pääaineenaan valmistuneista ei kukaan. Työntekijöihin kuuluvia oli eniten systemaattisen teologian laitoksella ja vähiten kirkkohistorian laitoksella pääaineensa suorittaneissa. Muita useammin johtoasemaan kuuluivat lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneet ja muita harvemmin maisterin tutkinnon suorittaneet. Sen sijaan keskijohtoon kuuluivat muita useammin maisterit. Asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa työskentelevät jakautuivat tasaisemmin kaikkien tutkintoasteiden kesken. Toimihenkilöissä oli niin ylemmän korkeakoulututkinnon kuin tohtorin tutkinnonkin vuonna 1997 suorittaneita. Työntekijöihin lukeutuvat olivat puolestaan kaikki maistereita Työnantajan toimiala Kysymykseen työnantajan toimialasta vastanneista teologeista puolet ei osannut sijoittaa työnantajansa toimialaa Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL95) vaan turvautuivat valintaan muu toimiala. Suurin osa muu toimiala luokan valinneista selvensi valintaansa ilmoittamalla, että heidän työnantajansa toimiala on kirkko/kirkollinen työ, seurakunnat/seurakunnallinen työ tai hengellinen työ. Ilmoittipa eräs vastaaja työnantajansa edustavan sielujen pelastamisen toimialaakin. Muu toimiala luokan valinneiden lisäksi hieman lähes 29% teologeista ilmoitti työnantajansa edustavan koulutuksen toimialaa, naiset hieman miehiä useammin. Noin 12% valitsi työnantajansa toimialaksi luokan muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Lisäksi 5% teologeista 60

15 ilmoitti työnantajansa toimialaksi luokan julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus. Yhden prosentin edustuksen saivat toimialat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne sekä kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot Työnantajasektorit Teologeista yli puolet ilmoitti työskentelevänsä seurakunnan palveluksessa. Seuraavaksi eniten, hieman yli 17%, teologeja työskenteli kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa. Naisista kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa ilmoitti työskentelevänsä lähes neljännes ja miehistä hieman yli kymmenys. Kolmanneksi yleisin työnantajasektori oli yliopistot, korkeakoulut ja Suomen Akatemia, jotka työllistivät hieman yli 8% teologeista. Yksityisten yritysten palveluksessa työskenteli noin 7% teologeista ja järjestöjen tai säätiöiden palveluksessa hieman vajaat 5%. Itsenäisenä yrittäjänä tai freelancerina ilmoitti työskentelevänsä hieman vajaat 3% teologeista ja muissa valtion virastoissa, laitoksissa ja liikelaitoksissa vajaat 2% teologeista. Miehet työskentelivät naisia useammin seurakunnissa, järjestöissä ja säätiöissä sekä yksityisissä yrityksissä. Kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa naiset olivat puolestaan huomattavasti miehiä useammin. itsenäinen yrittäjä/ freelancer 2,8 % yksityinen yritys 7,3 % järjestö tai säätiö 4,6 % yliopisto, korkeakoulu tai Suomen Akatemia 8,3 % muu 5,5 % muu valtion virasto, laitos tai liikelaitos 1,8 % kunta tai kuntainliitto 17,4 % seurakunta 52,3 % Kuvio 28. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden nykyisen työn työnantajaryhmät syksyllä N =

16 Pääainelaitoksen mukaan tarkasteltuna yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa työskenteli eniten eksegetiikan laitokselta valmistuneita ja vähiten uskontotiede pääaineenaan valmistuneita, joita yliopisto, korkeakoulut ja Suomen Akatemia eivät työllistäneet lainkaan. Sen sijaan kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa työskenteli selvästi muita useammin uskontotiede pääaineenaan valmistuneita eikä lainkaan eksegetiikan laitoksella pääaineensa suorittaneita. Uskontotiede pääaineenaan valmistuneet toimivat muita selvästi useammin myös itsenäisinä yrittäjinä/freelancereina, mutta myös systemaattisen teologian laitokselta valmistuneista lähes 8% lukeutui yrittäjiin/freelancereihin. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa työskentelivät muita useammin lisensiaatit ja tohtorit mutta myös jonkin verran maisterin tutkinnon suorittaneita. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet työskentelivät prosentuaalisesti tarkasteltuna muita useammin yksityisissä yrityksissä ja kuntien/kuntainliittojen palveluksessa. Seurakunnissa työskentelivät puolestaan muita useammin maisterin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneet mutta lähes yhtä usein myös lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneet. Itsenäisiä yrittäjiä/freelancereita oli eniten tohtoreissa (lähes 8%) ja lisäksi hieman yli 2% ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista Työpaikan sijainti Teologivastaajista yli 53% ilmoitti nykyisen työpaikkansa sijaitsevan Uudenmaan suuralueella. Toiseksi yleisin sijainti oli Väli-Suomi, jossa sijaitsi 15% teologien nykyisistä työpaikoista. Etelä- Suomen suuralueella teologien työpaikoista sijaitsi syksyllä 2000 hieman yli 12% ja Itä-Suomen suuralueella hieman yli kymmenys. Pohjois-Suomen suuralueellakin teologeista ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan lähes 8%. Ahvenanmaalla ja muualla Euroopassa kuin Suomessa teologeista ei ilmoittanut työskentelevänsä kukaan. Sen sijaan ulkomailla, muualla kuin Euroopassa, työpaikkansa ilmoitti sijaitsevan lähes 2% teologeista. 62

17 Pohjois-Suomi 7,5 % ulkomaa, muu kuin Eurooppa 1,9 % Väli-Suomi 15,0 % Itä-Suomi 10,3 % Uusimaa 53,3 % Etelä-Suomi 12,1 % Kuvio 29. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden nykyisen työpaikan sijainti suuraluejaon mukaan syksyllä N = 107. Miesten työpaikat sijaitsivat naisten työpaikkoja useammin Uudenmaan ja Etelä-Suomen suuralueilla sekä Pohjois-Suomessa, naiset sen sijaan ilmoittivat työpaikkansa sijaitsevat miehiä huomattavasti useammin Itä-Suomen suuralueella. Ulkomailla miehet ja naiset työskentelivät jotakuinkin yhtä usein. Selvimmin eri puolille Suomea olivat hajautuneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja tohtoreiden työpaikat, sen sijaan kaikkien alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työpaikat sijaitsivat Uudenmaan suuralueella. Selvästi muita useammin ulkomailla työskentelivät tohtorit, joista lähes 8% ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan ulkomailla (muualla kuin Euroopassa). Pääainelaitoksen mukaan tarkasteltuna muita useammin Uudenmaan suuralueella sijaitsi uskontotiede pääaineenaan valmistuneiden työpaikat ja muita harvemmin eksegetiikan laitokselta valmistuneiden työpaikat. Ulkomailla työskenteli eksegetiikan laitoksella pääaineensa suorittaneita, joista lähes 8% ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan ulkomailla Euroopan ulkopuolella. Myös käytännöllisen teologian laitokselta valmistuneista hieman yli 2% ilmoitti työskentelevänsä ulkomailla. Kotiseudullaan 27 työpaikkansa ilmoitti sijaitsevan yli neljännes teologeista. Miehistä kolmannes ja naisista hieman vajaa viidennes ilmoitti nykyisen työpaikkansa sijaitsevan kotiseudullaan. Työpaikka sijaitsi kotiseudulla muita useammin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla sekä eksegetiikan ja kirkkohistorian laitokselta valmistuneilla. Kotiseudulla sijaitseviin työpaikkoihin 27 Mukaan on laskettu myös ne pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat vastaajat, jotka ilmoittivat työpaikkansa sijaitsevan kotiseudullaan. 63

18 vaadittiin hieman keskiarvoa harvemmin akateeminen tutkinto mutta kotiseudullaan nykyään työskentelevät kuuluivat keskimäärin useammin työpaikkansa organisaatiossa johtoon tai keskijohtoon ja harvemmin työntekijöihin verrattuna muualla kuin kotiseudullaan työskenteleviin Nykyisen työn ja yliopistokoulutuksen vastaavuus Lähes kolme neljästä teologista ilmoitti nykyisen työnsä vastaavan täysin yliopisto-koulutustaan. Viidenneksen mielestä nykyinen työ vastasi yliopistokoulutusta jonkin verran ja vajaalla 7%:lla ei lainkaan. Naiset olivat miehiä hieman useammin työssä, joka vastaa täysin yliopistokoulutusta, sen sijaan miehet olivat hieman useammin työssä, joka vastaa yliopistokoulutusta jonkin verran. Naisista hieman yli 5% ja miehistä hieman alle 8% ilmoitti olevansa työssä, joka ei vastaa yliopistokoulutusta lainkaan. Lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneista kaikki ilmoittivat nykyisen työnsä vastaavan täysin yliopistokoulutustaan. Myös maisterin tutkinnon suorittaneista yli kolme neljännestä oli yliopistokoulutusta vastaavassa työssä, sen sijaan tohtoreista vain vajaa 54% ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista kolmannes oli yliopistokoulutustaan täysin vastaavassa työssä. Työssä, joka ei vastaa lainkaan yliopistokoulutusta, oli ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista hieman yli 7% ja tohtoreista lähes 8%, lisensiaateista ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista ei kukaan. Tohtorien osalta lukua selittää yrittäjien merkittävä määrä. Muita useammin yliopistokoulutusta vastaavassa työssä olivat ne teologivastaajat, jotka olivat suorittaneet pääaineensa kirkkohistorian laitoksella mutta myös systemaattisen teologian laitoksella pääaineensa suorittaneet olivat hyvin usein työssä, joka vastasi täysin tai jonkin verran yliopistokoulutusta. Eksegetiikan laitoksella pääaineensa suorittaneet olivat sen sijaan muita harvemmin yliopistokoulutusta vastaavassa työssä. Heistä yli 15% ilmoitti, ettei nykyinen työ vastaa yliopistokoulutusta lainkaan. eksegetiikka kirkkohistoria systemaattinen teologia uskontotiede käytännöllinen teologia TEOLOGIT YHTEENSÄ 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % täysin jonkin verran ei lainkaan Kuvio 30. Nykyisen työn ja yliopistokoulutuksen vastaavuus Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla (kaikki tutkintoasteet) pääainelaitoksen mukaan syksyllä N =

19 Vaikka kaikki vastaajat eivät kokeneetkaan nykyisen työnsä vastaavan täysin yliopistokoulutustaan, oli teologeista lähes 94% työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto. Hieman vajaat 6% oli työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Vajaa prosentti teologivastaajista ei osannut sanoa, vaaditaanko heidän nykyiseen työhönsä akateeminen tutkinto. Miehet olivat naisia jonkun verran useammin työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna alemman korkeakoulututkinnon, lisensiaatin tutkinnon tai tohtorin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneista kaikki ilmoittivat olevansa työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto. Sen sijaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista hieman vajaa 92% oli työssä, johon akateeminen tutkinto vaaditaan ja hieman yli 7% ilmoitti, ettei akateemista tutkintoa vaadita. Noin prosentti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ei osannut määritellä vaaditaanko nykyiseen työhön akateeminen tutkinto. Kirkkohistorian ja uskontotieteen laitoksilta valmistuneista kaikki ilmoittivat olevansa työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto. Sen sijaan eksegetiikan laitokselta valmistuneista peräti yli 16% oli työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Käytännöllisen teologian laitokselta valmistuneilla vastaava luku oli hieman yli 7% ja systemaattisen teologian laitokselta valmistuneilla hieman vajaat 4%. Teologivastaajat, jotka ilmoittivat, ettei heidän työhönsä vaadita akateemista tutkintoa, työskentelivät useimmiten valtion virastoissa, laitoksissa tai liikelaitoksissa tai yksityisissä yrityksissä. Myös yliopistoissa, korkeakouluissa ja Suomen Akatemiassa työskentelevistä yli kymmenys oli työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Sen sijaan kaikilta kuntien ja kuntainliittojen sekä järjestöjen ja säätiöiden palveluksessa olevilta vaadittiin akateeminen tutkinto. 9.8 TYÖNHAKUPROSESSI Työnhakumenetelmät ja niiden tuloksellisuus Valmistuttuaan tutkintoonsa vuonna 1997 teologit olivat etsineet työtä erityisesti ottamalla omaaloitteisesti yhteyttä työnantajiin, kyselemällä työmahdollisuuksia ystäviltä ja tutuilta sekä seuraamalla työpaikkailmoittelua Internetissä ja ilmoitustauluilla. Näitä työnhakumenetelmiä ilmoitti käyttäneensä yli puolet teologeista. Myös lehti-ilmoituksiin oli vastannut lähes puolet teologeista ja työvoimatoimiston kautta työtä kertoi etsineensä lähes neljä kymmenestä. Entisestä harjoittelupaikastaan työtä ilmoitti hakeneensa noin 17% teologeista. Muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan oli harkinnut noin 15% teologeista ja yliopiston rekrytointipalveluiden tarjoamia palveluita oli hyödyntänyt lähes yhtä moni. Ammattijärjestön kautta työtä ilmoitti etsineensä vain hieman yli 3% teologivastaajista. Tehokkain työnhakukeino teologeille oli ollut oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan. Tätä kautta jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen oli työtä saanut hieman vajaa neljännes teologeista. Seuraavaksi tehokkain työnhakukeino oli lehti-ilmoituksiin vastaaminen, joka oli tuottanut tulosta yli viidenneksellä teologeista. 65

20 Myös työmahdollisuuksien kyseleminen ystäviltä ja tutuilta oli tuonut työtä merkittävälle osalle teologeista, samoin työpaikkailmoittelun seuraaminen esimerkiksi Internetissä tai ilmoitustauluilla. Yli kymmenys oli saanut työtä myös entisestä harjoittelupaikastaan. Hieman alhaisemmaksi jäi niiden teologien määrä, jotka olivat saaneet työtä työvoimatoimiston välityksellä tai harkitsemalla muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan. Lisäksi yksi teologi ilmoitti saaneensa työtä yliopiston rekrytointipalveluiden avulla ja yksi ammattijärjestön kautta. oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan työmahdollisuuksien kyseleminen ystäviltä ja tutuilta muun työpaikkailmoittelun seuraaminen (Internet, ilmoitustaulut) lehti-ilmoituksiin vastaaminen työvoimatoimisto muu työnhakukeino työn hakeminen entisestä harjoittelupaikasta muiden työllistymismahdollisuuksien harkitseminen palkkatyön sijaan yliopiston rekrytointipalveluiden tarjoaminen palveluiden käyttäminen työn etsiminen ammattijärjestön kautta saanut menetelmän avulla työtä käyttänyt menetelmää Kuvio 31. Työnhakumenetelmien käyttö ja niiden tuloksellisuus vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen syksyyn 2000 mennessä Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla Mitä kautta nykyinen työ saatu? Nykyisen työnsä teologit olivat saaneet useimmiten muilla kuin nykyistä työnsaantia koskevassa kysymyksessä mainituilla työnhakumenetelmillä. Luokka muu työnhakukeino tarkoitti teologien kohdalla useimmiten tuomiokapitulin kautta tapahtunutta pappisvirantäyttöä. Erilaisten muiden työhakumenetelmien lisäksi toiseksi yleisin tapa saada nykyinen työ oli ottaa itse oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajaan, tämä menetelmä oli tuottanut nykyisen työn lähes viidennekselle teologeista. Teologeista 15% ilmoitti, että heidät oli pyydetty tai kutsuttu nykyiseen työhönsä työnantajan toimesta. Yhtä moni kertoi saaneensa nykyisen työnsä vastattuaan lehti-ilmoitukseen. Internetissä 66

21 ja/tai ilmoitustaululuilla työpaikkailmoittelua seuraamalla nykyisen työnsä oli saanut teologeista 6%. Kyselemällä työmahdollisuuksista ystäviltä ja tutuilta ilmoitti nykyisen työnsä saaneensa 5% teologeista ja yhtä moni oli työllistynyt entiseen harjoittelupaikkaansa. Muiden työllistymismahdollisuuksien kuin palkkatyön kautta oli nykyisen työnsä saanut 4% ja työvoimatoimiston kautta 2% teologeista. Naiset olivat saaneet nykyisen työnsä hieman miehiä useammin seuraamalla työpaikkailmoittelua Internetissä ja ilmoitustauluilla sekä kyselemällä työmahdollisuuksia ystäviltä ja tutuilta. Muilta osin menetelmissä, joita kautta nykyinen työ on saatu, ei esiintynyt merkittäviä eroja naisten ja miesten välillä. Pääainelaitoksen mukaan tarkasteltuna töihin pyytäminen/kutsuminen työnantajan taholta oli muita yleisempää niillä teologivastaajilla, jotka olivat suorittaneet pääaineensa eksegetiikan tai kirkkohistorian laitoksella. Lehti-ilmoituksiin vastaamalla olivat nykyisen työnsä saaneet erityisesti alemman korkeakoulututkinnon ja tohtorin tutkinnon suorittaneet. Oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan oli sen sijaan kaikilla tutkintoasteilla kohtuullisen yleinen tapa saada nykyinen työ. Nykyiseen työhön oli pyydetty/kutsuttu kaikkia muiden tutkintoasteiden edustajia, mutta tohtorin tutkinnon suorittaneista ei ketään. muu työnhakukeino 29,0 ottanut itse yhteyttä työnantajiin oma-aloitteisesti 19,0 pyydetty töihin/työnantaja ottanut yhteyttä tms. vastannut lehti-ilmoituksiin 15,0 15,0 seurannut muuta työpaikkailmoittelua (Internet, ilmoitustaulut) kysellyt työmahdollisuuksia ystäviltä ja tutuilta hakenut työtä entisestä harjoittelupaikasta harkinnut muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan 6,0 5,0 5,0 4,0 käyttänyt työvoimatoimistoa 2, Kuvio 32. Työnhakumenetelmä, jolla Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneet ovat saaneet nykyisen työnsä. N = Työpaikan saantiin vaikuttaneet tekijät Teologivastaajien oman arvion mukaan siihen, että he saivat nykyisen työpaikkansa, vaikuttivat selvästi eniten henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoona. Seuraavaksi eniten merkitystä oli vastaajien arvion mukaan oman alan työkokemuksella ja omalla aktiivisella työnhaulla. Myös muut (kuin pää- ja mahdolliset sivuaineet) opinnot ja koulutus, aikaisempi työsuhde samaan työnantajaan 67

22 sekä itse luotu verkosto ja kontaktit esimerkiksi työ- ja opiskelukavereihin olivat vastaajien arvion mukaan verrattain merkityksellisiä suhteessa nykyisen työn saantiin. Myös muulla kuin omana alan työkokemuksella, sattumalla ja/tai hyvällä onnella sekä opintomenestyksellä vastaajat näkivät olleen melko paljon merkitystä nykyisen työn saannissa. pääaine sivuaineet opinnäytetyön aihe opintomenestys muut opinnot tai muu koulutus työnantajalle tehty opinnäytetyö opiskeluaikainen harjoittelu oman alan työkokemus muu työkokemus aikaisempi työsuhde samaan työnantajaan ulkomailla työskentely ulkomailla opiskelu kielitaito atk-taidot jokin erityisosaaminen suhteet (esim. perheenjäsenet, suku, tuttavat) itse luotu verkosto ja kontaktit (esim. työ-/opiskelukaverit) harrastukset henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoona oma aktiivinen työnhaku sattuma ja/tai hyvä onni 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vaikutti paljon vaikutti hieman ei merkitystä Kuvio 33. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden arvio eri tekijöiden vaikutuksesta nykyisen työpaikan saamiseen. Naiset arvioivat pääaineella, muulla kuin oman alan työkokemuksella, aiemmalla työsuhteella samaan työnantajaan, atk-taidoilla, omalla aktiivisella työnhaulla sekä sattumalla ja/tai hyvällä onnella olleen miehiä enemmän merkitystä nykyisen työn saamiseen. Miehet sen sijaan arvioivat ainoastaan opintomenestyksellä olleen enemmän merkitystä nykyisen työn saamiseen kuin naiset. Uskontotiede pääaineenaan valmistuneista kukaan ei nähnyt opinnäytetyönsä aiheella olleen merkitystä nykyisen työn saantiin, myöskään opintomenestyksellä ei uskontotieteilijöille ollut käytännöllisen teologian laitoksella pääaineensa suorittaneiden tavoin juurikaan merkitystä nykyisen työn saamisessa. 68