11.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS TYÖHISTORIA... 94

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 91 11.2 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS... 92 11.3 TYÖHISTORIA... 94"

Transkriptio

1 6LVlOO\VOXHWWHOR /bb.(7,(7((//,1(17,('(.817$ 11.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS SLQWRMHQNHVWR 0XXNRXOXWXV +DUMRLWWHOXXQMDRSLVNHOLMDYDLKWRRQRVDOOLVWXPLQHQ 11.3 TYÖHISTORIA SLVNHOXDLNDLQHQW\ NRNHPXV 7\ NRNHPXVYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQMlONHHQ 11.4 TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA DOPLVWXPLVKHWNHQW\ OOLV\\VWLODQQHWXWNLQWRDVWHHQPXNDDQ 11.5 TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ \ OOLV\\VWLODQQHV\NV\OOlYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQPXNDDQ 7\ WW P\\V 7\ YRLPDWRLPLVWRQWXNLWRLPLHQK\ G\QWlPLQHQ 7\ QKDNXNRXOXWXNVHHQMDXUDQHXYRQWDDQRVDOOLVWXPLQHQ 11.6 NYKYINEN TYÖ <OHLVLPPlWDPPDWLW 1\N\LVHQW\ VXKWHHQDONDPLVDMDQNRKWDMDW\ VXKWHHQODDWX $VHPDW\ SDLNDQRUJDQLVDDWLRVVD 7\ QDQWDMDQWRLPLDOD 7\ QDQWDMDVHNWRULW 7\ SDLNDQVLMDLQWL 1\N\LVHQW\ QMD\OLRSLVWRNRXOXWXNVHQYDVWDDYXXV 11.7 TYÖNHAKUPROSESSI \ QKDNXPHQHWHOPlWMDQLLGHQWXORNVHOOLVXXV 0LWlNDXWWDQ\N\LQHQW\ VDDWX" 7\ SDLNDQVDDQWLLQYDLNXWWDQHHWWHNLMlW 11.8 OPINTOJEN ANTI SLWXQK\ G\QWlPLQHQQ\N\LVHVVlW\ VVl 2SLQWRMHQDQWDPDWYDOPLXGHW

2 11 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA 11.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Vuonna 1997 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneesta 419 henkilöstä kyselyyn vastasi 258, eli 61,1%. Lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden vastausprosentti jäi jonkin verran alhaisemmaksi kuin kaikkien tiedekuntien keskimääräinen vastausprosentti (64,4), mutta yli 60%:n vastausaktiivisuutta voidaan silti pitää hyvänä. Kyselyyn vastanneista lääketieteilijöistä 112 oli suorittanut vuonna 1997 lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon, 51 lääketieteen tai hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon ja 73 erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin tutkinnon. Lisäksi aineistossa oli 14 terveydenhuollon kandidaatin koulutusohjelmassa tutkinnon suorittanutta. Tämä tutkinto luetaan ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi mutta nämä vastaajat on käsitelty raportissa erillään lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneista. Kahdeksan vastaajaa ei ilmoittanut suorittamaansa tutkintoa. Seuraavassa kuviossa esitetään tarkemmin lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneiden kyselyyn vastanneiden prosentuaalinen jakautuminen vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. 91

3 erikoislääkäri/ erikoishammaslääkäri 29,2 % terveydenhuollon koulutusohjelma 5,6 % tohtori 20,4 % lääketieteen/ hammaslääketieteen lisensiaatti 44,8 % Kuvio 47. Lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneiden vastaajien prosentuaalinen jakautuminen vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. N = 250. Lääketieteilijöiden sukupuolijakauma vastasi kaikkien kyselyyn vastanneiden keskimääräistä sukupuolijakaumaa, sillä naisia lääketieteilijöistä oli noin 67%. Ruotsinkielisten osuus oli 8,2%. Lääketieteilijät olivat syntyneet keskimäärin vuonna 1963 eli täyttivät tutkimusvuonna 37 vuotta. Miehet olivat keskimäärin hieman yli kaksi vuotta naisia vanhempia. Lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneita tarkastellaan seuraavassa vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan siten, että hammaslääketieteen koulutusohjelmasta valmistuneita ei ole eritelty muista vastaajista. Syynä tähän on se, että hienojakoisemmassa tarkastelussa muun muassa hammaslääketieteen tohtoreiden ja hammaslääketieteen erikoislääkäreiden määrä olisi jäänyt liian pieneksi, jotta tilastollisia yhteenvetoja olisi voitu tehdä. Tilastoinnissa myös lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatit on käsitelty erillään terveydenhuollon koulutusohjelmasta valmistuneista YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS Opintojen kesto Vuonna 1997 tutkinnon suorittaneet olivat kirjoittautuneet Helsingin yliopistoon ensimmäisen kerran keskimäärin vuonna Lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet olivat tulleet yliopiston kirjoille keskimäärin vuonna 1990, lääketieteen/hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon suorittaneet vuonna 1983 ja erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tutkinnon suorittaneet vuonna Terveydenhuollon 92

4 koulutusohjelmasta valmistuneet olivat puolestaan kirjoittautuneet Helsingin yliopistoon ensimmäisen kerran keskimäärin vuonna Lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden opinnot olivat vastaajien arvion mukaan kestäneet keskimäärin 6,1 vuotta mahdolliset välivuodet pois lukien. Lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneilla naisilla keskimääräinen opiskeluaika oli noin 6,1 vuotta ja miehillä 6,2 vuotta. Terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneiden keskimääräinen opiskeluaika oli 5,4 vuotta. Terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneista kaikki olivat naisia Muu koulutus Lääketieteilijöistä lähes 59% ilmoitti suorittaneensa jonkin tutkinnon tai tutkintoja ennen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa. Tässä kyseeseen voi tulla myös saman alan alempi tutkinto, esimerkiksi tohtorin aiemmin suorittama lisensiaatin tutkinto. Tämän lisäksi kyseeseen voivat tulla myös muiden alojen ja koulutusasteiden tutkinnot. Lääketieteilijämiehistä 71% ilmoitti suorittaneensa aiempia tutkinnon/tutkintoja ja naisista noin 53%. Lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneista noin 13% ilmoitti suorittaneensa jonkin tutkinnon tai tutkintoja ennen vuonna 1997 suorittamaansa tutkintoa. Noin 15%:lla lääketieteilijöistä oli tutkinto/tutkintoja, jotka he olivat suorittaneet vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suorittamansa tutkinnon jälkeen. Miehistä lisätutkinnon/-tutkintoja oli hankkinut lähes viidennes ja naisista noin 15%. Lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneista tutkinnon/tutkintoja vuonna 1997 suorittamansa tutkinnon jälkeen ilmoitti hankkineensa noin 28% ja tohtoreista noin viidennes. Lääketieteen/hammaslääketieteen erikoislääkärin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneista noin 31%:lla oli tutkinnon jälkeen suoritettu tutkinto/tutkintoja. Terveydenhuollon koulutusohjelmasta valmistuneilla vastaava luku oli noin 5%. Lisävalmiuksia antavaa täydennyskoulutusta ilmoitti vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suorittamansa tutkinnon jälkeen hankkineensa peräti 54% lääketieteilijöistä. Miehillä vastaava luku oli 55% ja naisilla 53%. Eniten lisävalmiuksia antavaa täydennyskoulutusta olivat hankkineet lääketieteen/hammaslääketieteen erikoislääkärin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneet Harjoitteluun ja opiskelijavaihtoon osallistuminen Noin 77% lääketieteilijöistä ilmoitti osallistuneensa opintoihin liittyvään harjoitteluun yliopistoopintojensa aikana. Naisista harjoitteluun ilmoitti osallistuneensa noin 78% ja miehistä neljännes. Vuonna 1997 lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneista 92%, tohtorin tutkinnon suorittaneista 57% ja erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tutkinnon suorittaneista 66% ilmoitti osallistuneensa yliopisto-opintojensa aikana opintoihin liittyvään harjoitteluun. Terveydenhuollon koulutusohjelmasta valmistuneilla vastaava luku oli 71%. Yliopisto-opintojensa aikana ulkomailla opiskelijavaihdossa tai omatoimisesti opiskellen ilmoitti lääketieteilijöistä olleensa noin 15%. Miesten ja naisten välillä ei ollut merkittävää eroa. Lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneista 17%, tohtorin tutkinnon 93

5 suorittaneista 18% ja erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tutkinnon suorittaneista 12% ilmoitti osallistuneensa yliopisto-opintojensa aikana opintoihin liittyvään harjoitteluun. Terveydenhuollon koulutusohjelmasta valmistuneilla vastaava luku oli 14%. Kansainväliseen työharjoitteluun ilmoitti yliopisto-opiskelujensa aikana osallistuneensa hieman alle 16% lääketieteilijöistä. Naisista kansainväliseen työharjoitteluun oli osallistunut 13% ja miehistä yli viidennes. Lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneista kansainväliseen työharjoitteluun ilmoitti osallistuneensa hieman yli viidennes, tohtoreista noin 12%, erikoislääkäreistä/erikoishammaslääkäreistä hieman alle 13% ja terveydenhuollon koulutusohjelmasta valmistuneista noin 7% TYÖHISTORIA Opiskeluaikainen työkokemus Hieman yli 87% lääketieteilijöistä ilmoitti omaavansa yliopisto-opintojensa ajalta oman alansa työkokemusta. Miehistä oman alan työkokemusta opiskeluajalta oli peräti 89%:lla ja naisistakin 86%:lla. Lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneista oman alan opiskeluaikaista työkokemusta ilmoitti omaavansa 82%, tohtoreista kaikki, erikoislääkäreistä/erikoishammaslääkäreistä 91% ja terveydenhuollon koulutusohjelmasta valmistuneista noin 64%. Yliopisto-opiskelujen aikana hankitun oman alan työkokemuksen määrä oli keskimäärin 46 kuukautta kaikki tutkintoasteet huomioiden. Miehillä oman alan työkokemusta oli keskimäärin 63 kuukautta ja naisilla 37 kuukautta. Lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneilla oman alan työkokemusta oli keskimäärin 7,4 kuukautta, tohtoreilla peräti hieman yli 100 kuukautta, erikoislääkäreillä/erikoishammaslääkäreillä keskimäärin 81 kuukautta ja terveydenhuollon koulutusohjelmasta valmistuneilla keskimäärin 45 kuukautta Työkokemus vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen Lääketieteilijöillä oli ollut oman ilmoituksensa mukaan keskimäärin 2,9 työsuhdetta vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen. Näistä työsuhteista keskimäärin lähes kaikki olivat vastaajien arvion mukaan akateemista koulutusta vastaavia. Mukaan on laskettu myös mahdolliset valmistumishetkellä olleet ja nykyiset työsuhteet. Naisilla työsuhteita oli ollut kaikkiaan keskimäärin 3,1, joista keskimäärin 3,0 akateemista koulutusta vastaavia. Miehillä työsuhteita oli ollut keskimäärin 2,5, joista kaikki akateemista koulutusta vastaavia. Eniten työsuhteita oli ollut lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneilla ja vähiten tohtorin tutkinnon suorittaneilla. Akateemista koulutusta vastaamattomia työpaikkoja oli ollut lähinnä vain vuonna 1997 terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneilla. 94

6 4,5 4 3,9 3,9 3,5 3 2,5 2 1,5 1 2,1 1,5 0,9 0,9 1,6 1,6 2,9 2,9 0,5 0 terveydenhuollon koulutusohjelma lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatti tohtori erikoislääkäri/erikoishammaslääkäri KAIKKI TUTKINTO- ASTEET työsuhteet akateemista koulutusta vastaavat työsuhteet Kuvio 48. Työsuhteiden lukumäärä yhteensä ja akateemista koulutusta vastaavien työsuhteiden lukumäärä vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen syksyyn 2000 mennessä tutkintoasteen mukaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA 1997 Lääketieteilijöistä lähes seitsemän kymmenestä ilmoitti olleensa valmistumishetkellään vuonna 1997 opiskelualaansa vastaavassa työssä. Lisäksi vain noin 2% oli oman ilmoituksensa mukaan opiskelualaansa vastaamattomassa työssä. Opiskelualaa vastaavassa työssä ilmoitti olevansa noin 79% miehistä ja 64% naisista. Opiskelualaa vastaamattomassa työssä naisista oli lähes 3% ja miehistä ei kukaan. Kolmannen ryhmän muodostivat ne vastaajat, jotka ilmoittivat, että heillä oli valmistumishetkellään työpaikka tiedossa, lääketieteilijöistä tässä tilanteessa oli valmistuessaan tutkintoonsa vuonna 1997 noin 14%. Naisista lähes 18%:lla ja miehistä 6%:lla oli työpaikka tiedossaan valmistumishetkellä. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita lääketieteilijöistä oli vain hieman vajaa prosentti ja päätoimisia jatko-opiskelijoita hieman yli 4%. Perustutkinto-opiskelijat olivat kaikki miehiä, myös jatko-opiskelijana miehet olivat valmistuessaan tutkintoonsa vuonna 1997 naisia hieman useammin. Päätoimisena aikuisopiskelijana tai yrittäjänä ei lääketieteilijöistä valmistumishetkellään ollut kukaan ja kotonakin (esimerkiksi äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa) ilmoitti olevansa vain hieman yli 2% lääketieteilijöistä. Naisista kotona ilmoitti valmistumishetkellään olleensa hieman alle 3% ja miehistä hieman yli 1%. 95

7 Työttömänä työnhakijana ilmoitti valmistumishetkellään vuonna 1997 olleensa vain hieman yli 2% lääketieteilijöistä. 30 Kaikki työttömänä työnhakijana valmistuessaan olleet olivat naisia, naisten työttömyysprosentiksi muodostui näin ollen 4, Valmistumishetken työllisyystilanne tutkintoasteen mukaan Muita useammin opiskelualaa vastaavassa työssä valmistuessaan olivat tohtorit ja erikoislääkärit/erikoishammaslääkärit, joista noin yhdeksän kymmenestä ilmoitti olleensa valmistumishetkellään opiskelualaansa vastaavassa työssä. Lisensiaatin tutkinnon suorittaneet olivat muita harvemmin valmistuessaan opiskelualaansa vastaavassa työssä mutta heillä oli selvästi muita useammin työpaikka tiedossaan. Opiskelualaansa vastaamattomassa työssä valmistuessaan olivat lähinnä terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneet, joista yli viidennes oli valmistuessaan työssä, joka ei vastannut opiskelualaa. Päätoimiset jatko-opiskelijat olivat joko lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneita ja kaikki kotona äitiyslomalla tai lapsia hoitaneet jälkimmäisiä. Työttömänä työnhakijana olivat lähinnä terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneet, mutta myös lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin suorittaneista 3,6% oli työttömänä samoin kuin 1,4% erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tutkinnon suorittaneista. tilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opiskelualaa vastaavassa työssä opiskelualaa vastaamattomassa työssä työpaikka tiedossa päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija (eikä työpaikkaa tiedossa) muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritettu tutkinto terveydenhuollon lääketieteen/ hammaslääke- erikoislääkäri/ koulutusohjelma tieteen erikoishammas- lisensiaatti tohtori lääkäri yhteensä 57,1% 45,5% 90,0% 90,4% 68,3% 21,4%,9% 1,4% 2,0% 7,1% 28,6% 2,0% 1,4% 14,1%,9% 1,4%,8% 8,9% 2,0% 4,4% 5,4% 2,4% 14,3% 3,6% 1,4% 2,8% 6,3% 6,0% 4,1% 5,2% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 24. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 tutkintoasteen mukaan. N = TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ 2000 Lääketieteilijöistä noin 80% ilmoitti olevansa työssä syksyllä 2000 vastatessaan kyselyyn. Miehistä työssä oli noin 88% ja naisista 77%. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita ja päätoimisia 30 Pienet erot tekstissä ja oheisessa taulukossa esitettyjen työttömyys- ja työllisyysprosenttien välillä johtuvat siitä, että kaikki lääketieteilijävastaajista eivät vastanneet kysymykseen vuonna 1997 suoritetusta tutkinnosta, tämä vaikuttaa hieman tutkintoasteen mukaisen tarkastelun prosenttilukuihin. 96

8 aikuisopiskelijoita lääketieteilijöissä ei ollut kyselyyn vastaamishetkellä lainkaan. Päätoimisia jatkoopiskelijoita sen sijaan oli hieman yli 3%, miehet olivat jatko-opiskelijana hieman useammin kuin naiset. Kotona äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa oli vastaajista hieman alle 7%. Naisista kotona oli joka kymmenes ja miehistä ei kukaan. Yrittäjinä lääketieteilijöistä oli syksyllä 2000 hieman alle 3%, miehet hieman naisia useammin. Työttömänä lääketieteilijävastaajista oli syksyllä 2000 vain kaksi (0,8%). Molemmat työttömistä työnhakijoista oli naisia, joten naisten työttömyysprosentiksi muodostui 1, Työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan Muita useammin työssä syksyllä 2000 olivat tohtorit ja erikoislääkärit/erikoishammaslääkärit ja muita harvemmin lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet. Päätoimisista jatko-opiskelijoista kaikki olivat lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneita. Yrittäjissä puolestaan oli edellä mainittujen lisäksi myös erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tutkinnon suorittaneita. Kotona olivat muita useammin lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet mutta myös tohtorin ja erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tutkinnon suorittaneita. Molemmat työttömät olivat sen sijaan terveydenhuollon koulutusohjelmasta valmistuneita, heillä työttömyysaste nousi siis peräti 14,3%:iin. tilanne syksyllä 2000 työssä päätoiminen jatko-opiskelija yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritettu tutkinto terveyden- lääketieteen/ huollon- hammaslääketieteen erikoislääkäri/ koulutus- erikoishammas- ohjelma lisensiaatti tohtori lääkäri yhteensä 78,6% 69,4% 94,1% 87,3% 80,2% 7,2% 3,2% 3,6% 4,2% 2,8% 10,8% 3,9% 4,2% 6,9% 14,3%,8% 7,1% 9,0% 2,0% 4,2% 6,1% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 25. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. N = Työttömyys Lääketieteilijöistä hieman yli 11% ilmoitti olleensa työttömänä työnhakijana vähintään kerran sen jälkeen, kun valmistui tutkintoonsa Helsingin yliopistossa vuonna Naisilla vastaava luku oli noin 15% ja miehillä vain noin 4%. Lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin ja terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneista ilmoitti työttömänä vuonna 1997 suoritetun tutkintonsa jälkeen olleensa hieman yli viidennes ja erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tutkinnon suorittaneista hieman yli 4%. Tohtorin tutkinnon suorittaneista työttömänä ei oman ilmoituksensa mukaan ollut valmistumisensa jälkeen ollut kukaan. 97

9 Työttömänä olleilla lääketieteilijöillä työttömyysjaksojen keskimääräinen määrä oli 1,6 ja niiden yhteenlaskettu kesto keskimäärin noin 2,5 kuukautta. Lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneilla työttömyysjaksoja oli ollut keskimäärin 1,5 ja niiden yhteiskesto keskimäärin 1,7 kuukautta. Erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tutkinnon suorittaneilla työttömyysjaksoja oli vastaavasti keskimäärin 2,7 ja niiden yhteiskesto oli keskimäärin 4,7 kuukautta. Terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneilla työttömyysjaksoja oli keskimäärin 1,3 ja niiden yhteiskesto oli keskimäärin 8,5 kuukautta. Valmistumishetkellään vuonna 1997 lääketieteilijöistä oli työttömänä yhteensä 2,7% mutta syksyllä 2000 enää vain kaksi vastaajaa eli 0,8% lääketieteilijöistä. Molemmat työttömät olivat terveydenhuollon koulutusohjelmassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneita naisia. Lääkäreistä työttömänä syksyllä 2000 ei ollut kukaan Työvoimatoimiston tukitoimien hyödyntäminen Lääketieteilijöistä 0,8% ilmoitti olleensa työvoimatoimiston tukitoimin järjestetyssä työharjoittelussa sen jälkeen, kun suoritti tutkintonsa vuonna Kaikki työvoimatoimiston tuella järjestetyssä harjoittelussa olleet olivat joko lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tai erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneita naisia. Työllistettynä oman ilmoituksensa mukaan oli ollut 1,2% lääketieteilijöistä. Myös kaikki työllistettynä olleet olivat naisia, suurin osa heistä oli terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneita mutta joukossa oli myös lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneita Työnhakukoulutukseen ja uraneuvontaan osallistuminen Rekrytointipalveluiden, tiedekuntien, työvoimatoimiston, Apajan tai muun vastaavan tahon järjestämään työnhakukoulutukseen ilmoitti osallistuneensa 1,6% lääketieteilijöistä. Naisista työnhakukoulutukseen oli osallistunut 1,2% ja miehistä 2,4%. Kaikki työnhakukoulutukseen osallistuneet olivat vuonna 1997 lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneita. Edellä mainittujen tahojen järjestämään uraneuvontaan ilmoitti osallistuneensa vain yksi lääketieteilijänainen, joka oli suorittanut vuonna 1997 lääketieteen lisensiaatin tutkinnon NYKYINEN TYÖ Yleisimmät ammatit Kyselyyn vastanneista 258 lääketieteilijästä 243 ilmoitti ammattinsa tai ammattinimikkeensä. Lääketieteilijöistä valtaosa toimi lääkärinä, ammattinimikkeistä yleisin oli erikoislääkäri. Lähes kaikki ammattinimikkeensä maininneet toimivat tavalla tai toisella lääketieteeseen liittyvissä tehtävissä, joko lääkärinä, muussa hoitotyössä tai lääketieteellisen tutkimuksen/opetuksen parissa. Seuraavasta taulukosta ilmenevät lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden ammatti-/virkanimikkeet tai työtehtävät yleisyysjärjestyksessä. Jos vastaaja mainitsi useamman kuin yhden ammattinimikkeen tai työtehtävän otettiin huomioon ensin mainittu. 98

10 DPPDWWLYLUNDQLPLNHW\ WHKWlYlQNXYDXV Q erikoislääkäri/erikoishammaslääkäri 41 17% sairaalalääkäri 31 13% hammaslääkäri 27 11% osastonlääkäri/osaston ylilääkäri 27 11% tutkimus- ja opetustehtävät 25 10% terveyskeskuslääkäri 19 8% muut tai tarkemmin nimeämättömät lääkärin tehtävät 19 8% ylilääkäri 12 5% apulaisylilääkäri 7 3% lehtori/opettaja/muut opetustyöt 7 3% erikoistuva lääkäri 6 2% ylihoitaja/osastonhoitaja/sairaanhoitaja 5 2% muut lääketieteelliset johtotehtävät 5 2% työterveyslääkäri 4 2% apulaislääkäri 3 1% kehittämis-, suunnittelu- ja koulutustehtävät 3 1% johtava lääkäri 2 1% Taulukko 26. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden ammatti- /virkanimikkeet tai työtehtävien laatu syksyllä N = Nykyisen työsuhteen alkamisajankohta ja työsuhteen laatu Oman ilmoituksensa mukaan lääketieteilijät olivat aloittaneet nykyisessä työssään keskimäärin vuonna Miehet olivat olleen nykyisessä työssään keskimäärin vuodesta 1994 ja naiset keskimäärin vuodesta Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna pisimpään nykyisessä työssään olivat olleet vuonna 1997 tohtorin tutkinnon suorittaneet ja lyhimpään vuonna 1997 lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet. Edellisten nykyinen työsuhde oli alkanut keskimäärin vuonna 1992 ja jälkimmäisten keskimäärin Terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneet olivat aloittaneet nykyisessä työssään keskimäärin vuonna 1995 ja erikoislääkärit/erikoishammaslääkärit vuonna Lääketieteilijöistä 46% ilmoitti olevansa määräaikaisessa työsuhteessa. Hieman alle 43%:lla nykyinen työsuhde oli jatkuva. Miehet olivat naisia huomattavasti useammin jatkuvassa työsuhteessa, miehillä jatkuvia työsuhteita oli lähes 83% ja naisilla 61%. Määräaikaisessa työsuhteessa oli naisista hieman vajaat 37% ja miehistä vain vajaat 14%. Freelancerina/toiminimellä ilmoitti työskentelevänsä 3% lääketieteilijöistä ja omassa yrityksessä yhtä moni. Harjoittelupaikassa työskenteli vain 0,4% lääketieteilijöistä. Kaikki harjoittelijat olivat naisia ja omassa yrityksessään työskentelevät vastaavasti miehiä. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna määräaikaiset työsuhteet olivat yleisempiä lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneilla, joista lähes 59% 99

11 ilmoitti nykyisen työsuhteensa olevan määräaikainen. Terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneilla vastaava luku oli noin 33% ja tohtoreilla noin 39%. Vain vajaa neljännes lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneista oli jatkuvassa työsuhteessa kun muilla määrä nousi lähelle 60%:a. Omassa yrityksessä tai freelancerina/toiminimellä työskentelevät olivat joko lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tai erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tutkinnon suorittaneita ja kaikki harjoittelupaikassa työskentelevät lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatteja Asema työpaikan organisaatiossa Lääketieteilijöistä ilmoitti syksyllä 2000 kuuluvansa työpaikkansa organisaatiossa johtoasemaan 7% ja lisäksi keskijohtoon hieman alle 14%. Eniten lääketieteilijöitä työskenteli kuitenkin asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa, yhteensä 44%. Suurin osa näistä vastaajista toimi lääkärin tehtävissä. Toimihenkilöihin ilmoitti kuuluvansa joka kymmenes lääketieteilijöistä ja työntekijöihin 11%. Miehet työskentelivät selvästi naisia useammin sekä johto- että keskijohtoasemassa sekä toimihenkilön asemassa. Hiukan naisia harvemmin miehet toimivat asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan sekä työntekijän asemassa. johto keskijohto asiantuntija, tutkija, opettaja yms. toimihenkilö työntekijä muu nainen mies Kuvio 49. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden asema nykyisen työpaikkansa organisaatiossa sukupuolen mukaan syksyllä N = 237. Muita useammin johtoasemassa työskentelivät tohtorin ja erikoislääkärin/erikoishammaslääkärin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneet ja keskijohdossa terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneet. Asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa työskenteli sen sijaan verrattain tasaisesti kaikkien tutkintoasteiden edustajia mutta muita hieman useammin terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneet. Toimihenkilöinä työskentelivät muita useammin lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet ja erikoislääkäreitä/erikoishammaslääkärit, lisäksi toimihenkilöitä oli jonkin verran myös tohtorin tutkinnon suorittaneissa. Työntekijöitä oli kaikkien tutkintoasteiden edustajissa, eniten kuitenkin lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneissa. 100

12 Työnantajan toimiala Lääketieteilijöistä valtaosa noin 85% ilmoitti työnantajansa toimialaksi terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Hieman yli 6% ilmoitti työnantajansa toimialaksi koulutuksen. Noin 3%:lla työnantajan toimiala oli julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ja hieman yli 1%:lla teollisuus. Alle yhden prosentin edustuksen saivat toimialat tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus, rahoitustoiminta sekä kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot. Vain 3% lääketieteilijöistä valitsi vaihtoehdon muu toimiala kysyttäessä työnantajan toimialaa. Naisten työnantajien toimiala oli miehiä hieman useammin terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, koulutus ja teollisuus. Kaikki rahoitustoiminnan työnantajansa toimialaksi ilmoittaneet olivat naisia. Sen sijaan kaikki vastaajat, jotka ilmoittivat työnantajansa edustavan toimialoja tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus sekä kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot, olivat miehiä. Myös julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus toimialan työantajansa toimialaksi ilmoittaneet olivat hieman useammin miehiä kuin naisia Työnantajasektorit Lääketieteilijöistä lähes 59% ilmoitti työskentelevänsä kunnan tai kuntainliiton palveluksessa. Seuraavaksi eniten, hieman yli kymmenys, lääketieteilijöitä työskenteli yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa ja hieman vähemmän yksityisissä yrityksissä. Muissa valtion virastoissa, laitoksissa ja liikelaitoksissa työskenteli 7% lääketieteilijöistä. Itsenäisenä yrittäjänä/freelancerina toimi hieman alle 4% lääketieteilijöistä ja järjestöjen ja säätiöiden palveluksessa hieman yli 3%. Miehet olivat naisia useammin kuntien ja kuntainliittojen sekä muiden valtion virastojen, laitosten ja liikelaitosten palveluksessa. Kaikkien muiden työnantajaryhmien palveluksessa naiset olivat hieman miehiä useammin. Yliopistojen, korkeakoulujen tai Suomen Akatemian palveluksessa työskentelivät muita useammin terveydenhuollon koulutusohjelmasta valmistuneet mutta myös kaikkien muiden tutkintoasteiden edustajia. Muissa valtion virastoissa, laitoksissa ja liikelaitoksissa terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneita ei sen sijaan työskennellyt lainkaan. Kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa työskenteli selvästi yli puolet kaikkien tutkintoasteiden edustajista. Järjestöjen ja säätiöiden palveluksessa ei työskennellyt lainkaan tohtoreita mutta hieman kaikkien muiden tutkintoasteiden edustajia. Yksityisissä yrityksissä työskenteli eniten lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneita mutta ei lainkaan terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneita. Itsenäisenä yrittäjänä/freelancerina työskentelivät muita useammin erikoislääkärin/erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittaneet mutta myös jonkin verran lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneita. 101

13 yksityinen yritys 9,2 % järjestö tai säätiö 3,3 % itsenäinen yrittäjä/ freelancer 3,8 % muu 7,9 % yliopisto, korkeakoulu tai Suomen Akatemia 10,5 % muu valtion virasto, laitos tai liikelaitos 7,0 % kunta tai kuntainliitto 58,6 % Kuvio Työpaikan sijainti Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työnantajaryhmät (nykyinen työ) syksyllä N = 239. Lääketieteilijöiden nykyiset työpaikat eivät olleet keskittyneet aivan yhtä voimakkaasti eteläiseen Suomeen kuin kaikkien tiedekuntien edustajien työpaikat keskimäärin: lääketieteilijöistä 79% ilmoitti nykyisen työpaikkansa sijaitsevan Uudenmaan suuralueella ja Etelä-Suomen suuralueella kymmenys. Väli-Suomessa lääketieteilijöiden työpaikoista sijaitsi noin 4% ja Pohjois-Suomessa noin 3%. Itä-Suomen suuralueilla lääketieteilijöiden työpaikoista sijaitsi noin 2% ja Ahvenenmaalla alle puoli prosenttia. Muualla Euroopassa kuin Suomessa ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan hieman yli 2% lääketieteilijöistä ja Euroopan ulkopuolella ulkomailla vajaa puoli prosenttia. 102

14 Pohjois-Suomi 2,5 % Väli-Suomi 4,1 % Ahvenanmaa 0,4 % ulkomaa, Eurooppa 2,1 % ulkomaa, muu kuin Eurooppa 0,4 % Itä-Suomi 1,7 % Etelä-Suomi 10,3 % Uusimaa 78,5 % Kuvio 51. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden nykyisen työpaikan sijainti suuraluejaon mukaan syksyllä N = 242. Naisten työpaikat sijaitsivat miesten työpaikkoja useammin Uudenmaan suuralueella ja ulkomailla (Euroopassa). Miesten työpaikat sijaitsivat naisten työpaikkoja useammin erityisesti Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen suuralueilla sekä ulkomailla Euroopan ulkopuolella, jossa naisia ei työskennellyt lainkaan. Kaikki terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneet ilmoittivat työpaikkansa sijaitsevan Uudenmaan suuralueella. Muita selkeämmin eri puolille Suomea jakautuivat lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaattien työpaikat, he työskentelivät myös muita ryhmiä selvästi useammin ulkomailla. Kotiseudullaan 31 työpaikkansa ilmoitti sijaitsevan noin 52% lääketieteilijöistä. Miehistä ilmoitti hiukan naisia harvempi nykyisen työpaikkansa sijaitsevan kotiseudullaan. Työpaikka sijaitsi kotiseudulla muita useammin tohtorin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneilla. Kotiseudulla sijaitseviin työpaikkoihin vaadittiin akateeminen tutkinto yhtä usein kuin muuallakin sijaitseviin työpaikkoihin, kotiseudullaan työskentelevät tosin kuuluivat keskimäärin useammin työpaikkansa organisaatiossa johtoon tai keskijohtoon verrattuna muualla kuin kotiseudullaan työskenteleviin. 31 Mukaan on laskettu myös ne pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat vastaajat, jotka ilmoittivat työpaikkansa sijaitsevan kotiseudullaan. 103

15 Nykyisen työn ja yliopistokoulutuksen vastaavuus Noin 88% lääketieteilijöistä ilmoitti nykyisen työnsä vastaavan täysin yliopisto-koulutustaan. Noin 12%:n mielestä nykyinen työ vastasi yliopistokoulutusta jonkin verran ja vain yhdellä vastaajalla ei lainkaan. Naiset olivat miehiä hieman useammin työssä, joka vastaa täysin yliopistokoulutusta. Tutkintoasteittain merkittäviä eroja ei esiintynyt, joskin tohtorin ja lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet olivat hieman muita useammin työssä, joka vastaa täysin yliopistokoulutusta. terveydenhuollon koulutusohjelma lääketieteen/ hammaslääketieteen lisensiaatti tohtori erikoislääkäri/ erikoishammaslääkäri KAIKKI TUTKINTOASTEET 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % täysin jonkin verran ei lainkaan Kuvio 52. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden nykyisen työn ja yliopistokoulutuksen vastaavuus tutkintoasteen mukaan syksyllä N = 233. Vaikka kaikki lääketieteilijät eivät kokeneetkaan työnsä vastaavan täysin yliopistokoulutusta, oli peräti 98% lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto. Vain alle 2% oli työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Miehet olivat naisia jonkun verran useammin työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita olivat lähinnä vain terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneet, joista peräti 17% oli työssä, johon akateeminen tutkinto ei ollut edellytys. Lääketieteilijät, jotka ilmoittivat, ettei heidän työhönsä vaadita akateemista tutkintoa, työskentelivät joko järjestöjen ja säätiöiden tai kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa. 104

16 11.7 TYÖNHAKUPROSESSI Työnhakumenetelmät ja niiden tuloksellisuus Valmistuttuaan tutkintoonsa vuonna 1997 lääketieteilijöistä yli 60% ilmoitti etsineensä työtä ottamalla oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin. Seuraavaksi yleisin työnhakumenetelmä oli työn etsimistä kyselemällä työmahdollisuuksia ystäviltä ja tutuilta, tätä oli hyödyntänyt noin neljä kymmenestä lääketieteilijästä. Useampi kuin joka kolmas ilmoitti vastanneensa lehti-ilmoituksiin ja noin 29% ilmoitti seuranneensa työpaikkailmoittelua Internetissä ja ilmoitustauluilla. Ammattijärjestön kautta työtä kertoi etsineensä noin 22% ja muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön asemesta kertoi harkinneensa noin 18% vastaajista. Entisestä harjoittelupaikastaan työtä oli puolestaan hakenut noin 17% vastaajista. Hieman yli kymmenys kertoi etsineensä työtä työvoimatoimisto kautta. Noin 1% ilmoitti hyödyntäneensä yliopiston rekrytointipalveluiden tarjoamia palveluja työnhaussaan. Tehokkain työnhakukeino lääketieteilijöille oli ollut niinikään oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan, tätä kautta jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen oli työtä saanut yli puolet lääketieteilijöistä. Seuraavaksi tehokkaimmat työnhakukeinot olivat lehti-ilmoituksiin vastaaminen ja työmahdollisuuksien kyseleminen ystäviltä ja tutuilta. Myös työn hakeminen entisestä harjoittelupaikasta oli tuonut työtä noin 14%:lle lääketieteilijöistä. Noin kymmenys oli saanut työtä ammattijärjestön kautta ja sekä harkitsemalla muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan. Seuraamalla työpaikkailmoittelua Internetissä tai ilmoitustauluilla ilmoitti työtä saaneensa noin 6% ja työvoimatoimiston välityksellä noin 3%. 105

17 oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan työmahdollisuuksien kyseleminen ystäviltä ja tutuilta lehti-ilmoituksiin vastaaminen muun työpaikkailmoittelun seuraaminen (Internet, ilmoitustaulut) työn etsiminen ammattijärjestön kautta muiden työllistymismahdollisuuksien harkitseminen palkkatyön sijaan työn hakeminen entisestä harjoittelupaikasta työvoimatoimisto muu työnhakukeino yliopiston rekrytointipalveluiden tarjoaminen palveluiden käyttäminen saanut menetelmän avulla työtä käyttänyt menetelmää Kuvio 53. Työnhakumenetelmien käyttö ja niiden tuloksellisuus vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen syksyyn 2000 mennessä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla Mitä kautta nykyinen työ saatu? Nykyisen työnsä oli saanut ottamalla itse oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajaan peräti 37% lääketieteilijöistä. Noin 17% oli saanut nykyisen työnsä siten, että työnantaja oli pyytänyt töihin ja yhtä moni jollakin muulla kuin kysymyksessä mainitulla menetelmällä. Nämä menetelmät tarkoittivat lääketieteilijöiden kohdalla useimmiten talon työpaikan siirtoja. Vastaamalla lehtiilmoitukseen nykyisen työnsä ilmoitti saaneensa noin 14%. Muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan harkitsemalla oli työllistynyt nykyiseen työhönsä noin 6% lääketieteilijöistä. Entiseen harjoittelupaikkaansa oli työllistynyt hieman yli 4% ja kyselemällä ystäviltä ja tutuilta noin 2%. Internetissä ja/tai ilmoitustaululuille työpaikkailmoittelua seuraamalla nykyisen työnsä oli saanut lääketieteilijöistä niin ikään noin 2% ja ammattijärjestön sekä työvoimatoimiston kautta vajaa 1%. 106

18 Naiset olivat saaneet nykyisen työnsä hieman miehiä useammin lehti-ilmoituksiin vastaamalla tai harkitsemalla muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan. Naisia oli myös hieman miehiä useammin pyydetty töihin. Miehet sen sijaan olivat saaneet nykyisen työnsä naisia useammin entisestä harjoittelupaikasta tai ottamalla itse yhteyttä työnantajaan. ottanut itse yhteyttä työnantajiin oma-aloitteisesti 36,9 pyydetty töihin/työnantaja ottanut yhteyttä tms. muu työnhakukeino 16,5 16,5 vastannut lehti-ilmoituksiin 14,1 harkinnut muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan hakenut työtä entisestä harjoittelupaikasta 4,4 6,3 kysellyt työmahdollisuuksia ystäviltä ja tutuilta seurannut muuta työpaikkailmoittelua (Internet, ilmoitustaulut) etsinyt työtä ammattijärjestön kautta käyttänyt työvoimatoimistoa 2,4 1,9 0,5 0, Kuvio 54. Työnhakumenetelmä, jolla Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneet ovat saaneet nykyisen työnsä. N = Työpaikan saantiin vaikuttaneet tekijät Lääketieteilijöiden oman arvion mukaan siihen, että he saivat nykyisen työpaikkansa, vaikuttivat selvästi eniten oman alan työkokemus, pääaine, henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoona sekä aktiivinen työnhaku. Seuraavaksi eniten merkitystä oli vastaajien arvion mukaan aiemmalla työsuhteella samaan työnantajaan, itse luodulla verkostolla ja kontakteilla sekä sattumalla ja/tai hyvällä onnella. Myös muilla (kuin pää- ja mahdolliset sivuaineet) opinnoilla ja koulutuksella, sekä kielitaidolla oli hieman merkitystä nykyisen työn saamisessa samoin kuin opintomenestyksellä, opinnäytetyön aiheella, opiskeluaikaisella harjoittelulla, muulla kuin oman alan työkokemuksella ja jollakin erityisosaamisella. Vähiten merkitystä oli sivuaineilla, työnantajalle tehdyllä opinnäytetyöllä, ulkomailla opiskelulla ja työskentelyllä, atk-taidoilla, suhteilla lähipiiriin sekä harrastuksilla. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna merkittäviä eroja ei esiintynyt, joskin miehille aiempi suhde samaan työnantajaan oli naisia merkityksellisempi ja naisille puolestaan oma aktiivinen työnhaku oli keskeisempi tekijä nykyisen työn saamisessa kuin miehille. 107

19 pääaine sivuaineet opinnäytetyön aihe opintomenestys muut opinnot tai muu koulutus työnantajalle tehty opinnäytetyö opiskeluaikainen harjoittelu oman alan työkokemus muu työkokemus aikaisempi työsuhde samaan työnantajaan ulkomailla työskentely ulkomailla opiskelu kielitaito atk-taidot jokin erityisosaaminen suhteet (esim. perheenjäsenet, suku, tuttavat) itse luotu verkosto ja kontaktit (esim. työ-/opiskelukaverit) harrastukset henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoona oma aktiivinen työnhaku sattuma ja/tai hyvä onni 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vaikutti paljon vaikutti hieman ei merkitystä Kuvio 55. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden arvio eri tekijöiden vaikutuksesta nykyisen työpaikan saamiseen syksyllä OPINTOJEN ANTI Opitun hyödyntäminen nykyisessä työssä Noin 85% lääketieteilijöistä kertoi hyödyntävänsä työssään jatkuvasti yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitoja, noin 12% ilmoitti opitusta olevan hyötyä jonkin verran ja 3% ilmoitti, ettei käytä työssään juuri lainkaan oppimiaan tietoja ja taitoja. Naiset kokivat miehiä useammin voivansa hyödyntää oppimaansa työssään jatkuvasti. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna muita selvästi harvemmin oppimaansa työssään hyödynsivät terveydenhuollon koulutusohjelmasta valmistuneet ja muita useammin lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet. 108

20 Opintojen antamat valmiudet Lääketieteilijät kokivat yliopisto-opintojen kehittäneen erityisesti omalla alalla toimimiselle keskeisiä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Yli 90% lääketieteilijöistä ilmoitti yliopisto-opintojen kehittäneen näitä osa-alueita vähintään melko paljon. Myöskin lisätietojen ja taitojen hankkimiskykyä, opitun soveltamista käytäntöön sekä omalla alalla toimimiselle keskeisiä arvoja ja asenteita lääketieteilijät kokivat saaneensa yliopisto-opinnoistaan merkittävästi. Kuva oman alan työmarkkinoista ja tieto työllistymismahdollisuuksista olivat sen sijaan jääneet myös lääketieteilijöillä edellä mainittuja selkiytymättömämmäksi: yli 15% lääketieteilijöistä ilmoitti, ettei opiskelu yliopistossa ollut antanut lainkaan kuvaa oman alan työmarkkinoista tai tietoa työmahdollisuuksista. tiedolliset ja taidolliset valmiudet arvot ja asenteet kuva oman alan työmarkkinoista tieto työllistymismahdollisuuksista opitun soveltaminen käytäntöön lisätietojen ja -taitojen hankkimiskyky 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % paljon melko paljon jonkin verran ei lainkaan Kuvio 56. Yliopisto-opintojen antamat valmiudet Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla. Työelämässä hyödyllisistä tieto- ja taitoalueista eniten olivat yliopisto-opintojen aikana kehittyneet lääketieteilijöiden arvion mukaan oman alan teoreettinen osaaminen ja analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot. Myös oma-aloitteisuus, ongelmaratkaisukyky sekä oman alan työkokemus ja käytännön taidot olivat alueita, joissa yliopisto-opinnoista oli ollut hyötyä. Näiden lisäksi lääketieteilijät arvioivat oppimiskykynsä kehittyneen melko paljon yliopisto-opintojen ansiosta. Myös joustavuus ja sopeutumiskyky, viestintä- ja kommunikointitaidot, tiimityötaidot sekä sosiaaliset taidot olivat kehittyneet lääketieteilijöillä jonkin verran. Edellä mainittuja tieto- ja taitoalueita vähemmän yliopisto-opinnot olivat lääketieteilijöiden arvion mukaan kehittäneet yritystoiminnan perusteiden tuntemusta, kielitaitoa sekä tietotekniikkataitoja. 109

10.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 72 10.2 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS... 73 10.3 TYÖHISTORIA... 74

10.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 72 10.2 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS... 73 10.3 TYÖHISTORIA... 74 6LVlOO\VOXHWWHOR 2,.(867,(7((//,1(17,('(.817$ 10.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 72 10.2 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS... 73 2SLQWRMHQNHVWR 0XXNRXOXWXV +DUMRLWWHOXXQMDRSLVNHOLMDYDLKWRRQRVDOOLVWXPLQHQ

Lisätiedot

VALMISTUMINEN FILOSOFIAN MAISTERIKSI TAI HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIKSI

VALMISTUMINEN FILOSOFIAN MAISTERIKSI TAI HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIKSI VALMISTUMINEN FILOSOFIAN MAISTERIKSI TAI HUMANISTISTEN TIETEIDEN KANDIDAATIKSI Saadaksesi kandidaatin tai maisterin tutkinnon sinun tulee ilmoittautua publiikkiin. Publiikki on suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Avaintietoja Helsingin yliopistosta 2000. http://www.helsinki.fi/tietoa/avaintiedot00.html

Avaintietoja Helsingin yliopistosta 2000. http://www.helsinki.fi/tietoa/avaintiedot00.html .LUMDOOLVXXV Akavalaiset työmarkkinat 2000. Turenki: AKAVA ry. Raportti on luettavissa myös Internet-osoitteessa: http://www.akava.fi/html/julkaisut/tyomarkkinat.html Avaintietoja Helsingin yliopistosta

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Lomakkeen voit palauttaa tiedekuntasi kansliaan / opintotoimistoon tai suoraan Ura- ja rekrytointipalveluiden

Lomakkeen voit palauttaa tiedekuntasi kansliaan / opintotoimistoon tai suoraan Ura- ja rekrytointipalveluiden Hyvä valmistunut! Lämpimät onnittelut suorittamastasi tutkinnosta! Pyydämme Sinua täyttämään oheisen kyselylomakkeen, jolla keräämme tietoa tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta työelämään sekä palautetta

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

HUMANISTISESTA TIEDEKUNNASTA VUONNA 2000 VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN

HUMANISTISESTA TIEDEKUNNASTA VUONNA 2000 VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN HUMANISTISESTA TIEDEKUNNASTA VUONNA 2000 VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN Vuonna 2000 valmistuneiden sijoittuminen valmistumishetkellä ja opintoja koskeva palaute Elokuu 2001 Jyri Manninen Tutkimus- ja koulutuskeskus

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2015 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Arja Haapakorpi & Paula Paasto Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2002 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Jyrki Ollikainen & Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

FSD2539 Joensuun yliopistosta vuosina 2003-2006 valmistuneiden kandidaattien ja maistereiden työllistyminen

FSD2539 Joensuun yliopistosta vuosina 2003-2006 valmistuneiden kandidaattien ja maistereiden työllistyminen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2539 Joensuun yliopistosta vuosina 2003-2006 valmistuneiden kandidaattien ja maistereiden

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ VUONNA 2009 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE TAMPEREEN YLIOPISTO Ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA: TURUN YLIOPISTON FOLKLORISTIIKAN OPPIAINEESTA VUOSINA JOHDANNOKSI 1993 2003 VALMISTUNEIDEN TYÖHÖNSIJOITTUMINEN.

AJANKOHTAISTA: TURUN YLIOPISTON FOLKLORISTIIKAN OPPIAINEESTA VUOSINA JOHDANNOKSI 1993 2003 VALMISTUNEIDEN TYÖHÖNSIJOITTUMINEN. ELORE (ISSN 1456-3010), vol. 13 1/2006. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Taitto: Jukka Talve. [http://cc.joensuu.fi/~loristi/1_06/han1_06.pdf] AJANKOHTAISTA: TURUN YLIOPISTON FOLKLORISTIIKAN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa?

Kuva 2 - Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan yliopistollista tutkintoa? SIJOITTUMISSEURANNAN 2013 TULOKSET Sijoittumisseurannassa selvitettiin vuonna 2013 ylemmän kk-tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Kyselyyn kertyi vastauksia yhteensä 702 kappaletta vastausprosentin

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

AKAVA ry/tek Laaser-kyselyn tulokset 10.12.2002

AKAVA ry/tek Laaser-kyselyn tulokset 10.12.2002 Diplomi-insinöörien työllistyminen uran alkuvaiheessa Taustatiedot Laaser-kyselyyn vastasi yhteensä 395 diplomi-insinööriä, jotka olivat valmistuneet Teknillisestä korkeakoulusta ja Oulun yliopistosta

Lisätiedot

Ura- ja työmarkkinaseuranta

Ura- ja työmarkkinaseuranta Meri Kytö ja Sanna Salonen Ura- ja työmarkkinaseuranta Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2005 valmistuneille Tampereen ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences Sarja B. Raportteja 24 Tampere

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

VALTIOTIETEILIJÄ TYÖELÄMÄN ASIANTUNTIJA VUOSINA 1998 JA 2001 VALMISTUNEIDEN VALTIOTIETEIDEN MAISTEREIDEN SIJOITTUMISSELVITYS

VALTIOTIETEILIJÄ TYÖELÄMÄN ASIANTUNTIJA VUOSINA 1998 JA 2001 VALMISTUNEIDEN VALTIOTIETEIDEN MAISTEREIDEN SIJOITTUMISSELVITYS VALTIOTIETEILIJÄ TYÖELÄMÄN ASIANTUNTIJA VUOSINA 1998 JA 2001 VALMISTUNEIDEN VALTIOTIETEIDEN MAISTEREIDEN SIJOITTUMISSELVITYS Valtiotieteellinen tiedekunta Opintotoimiston julkaisuja Susanna Ruhanen Helsinki,

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

TYÖELÄMÄPALAUTE HELSINGIN YLIOPISTOSSA VUONNA 2014 TUTKINNON SUORITTANEET

TYÖELÄMÄPALAUTE HELSINGIN YLIOPISTOSSA VUONNA 2014 TUTKINNON SUORITTANEET TYÖELÄMÄPALAUTE HELSINGIN YLIOPISTOSSA VUONNA 2014 TUTKINNON SUORITTANEET Helsingin yliopiston urapalvelut on vuosikymmenen ajan kerännyt vastavalmistuneilta palautetta yliopisto-opinnoista ja työelämään

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA KYSELY VUONNA 2014 VALMISTUNEILLE

SIJOITTUMISSEURANTA KYSELY VUONNA 2014 VALMISTUNEILLE 1..2016 Sara Heikkilä SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 2 3. KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3. TYÖMARKKINATILANNE... 6 5. TYÖLLISTYMISVAIKEUDET... 8 6. NYKYINEN TYÖ... 10 7. TULEVAISUUDEN

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu

Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Informaatioteknologian tiedekunta 6.

Lisätiedot

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 hoitotieteen oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta koskevan kyselyn

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 2 Metropoliasta valmistuneille Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Metropolia Ammattikorkeakoulu 7.4.23 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja terveydenhoitaja rakennusinsinööri fysioterapeutti metsäsuunnittelija marketing manager travel supervisor system designer maaseutuneuvoja liikunnanohjaaja maanmittausinsinööri sairaanhoitaja tietotekniikan

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

SPECIAAN KUULUVIEN KASVATUSTIETEILIJÖIDEN TYÖLLISTYMINEN

SPECIAAN KUULUVIEN KASVATUSTIETEILIJÖIDEN TYÖLLISTYMINEN SPECIAAN KUULUVIEN KASVATUSTIETEILIJÖIDEN TYÖLLISTYMINEN Kaiken kaikkiaan vastaajia oli 355 henkilöä, joista 23 oli miehiä. Vaikka miehiä valmistuu kasvatustieteen maistereiksi vähän, oli heidän vastausprosenttinsa

Lisätiedot

Viiden vuoden jälkeen

Viiden vuoden jälkeen Viiden vuoden jälkeen Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneiden maistereiden työllistyminen Piia Lavikainen Tutkimusraportti 20.6.2006 Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelut Tiivistelmä

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu

Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2010: HTM

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2010: HTM Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2010: HTM Opintoasiat/ Susan Blomberg Kysely toteutettiin e-lomakkeella ajalla 1.1. 31.12.2010 ja siihen vastasi 18 hallintotieteiden maisteriksi valmistuvaa.

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

VALTIOTIETEIDEN MAISTERIT: OPINNOISTA TYÖELÄMÄÄN VUOSINA 2001 JA 2003 VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMISSELVITYS

VALTIOTIETEIDEN MAISTERIT: OPINNOISTA TYÖELÄMÄÄN VUOSINA 2001 JA 2003 VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMISSELVITYS VALTIOTIETEIDEN MAISTERIT: OPINNOISTA TYÖELÄMÄÄN VUOSINA 2001 JA 2003 VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMISSELVITYS Valtiotieteellinen tiedekunta Opintotoimiston julkaisuja Kristina Tilev Helsinki, 2006 SISÄLLYS

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Sijoittumiskysely nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008-2012 valmistuneille - Perusraportti (muokattu)

Sijoittumiskysely nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008-2012 valmistuneille - Perusraportti (muokattu) Sijoittumiskysely nuoriso ja vapaaajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008 2012 valmistuneille Perusraportti (muokattu) 1. Sukupuoli Mies 0 1 2 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 14 15 16 17 18 19 20 21 22 2

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013 Kauppatieteilijät työmarkkinoilla 11.4.2013 Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Tanja Makkonen Aalto BIZ valmistuneiden sijoittuminen Seuraamme tiiviisti Kauppakorkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot