14.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT PÄÄAINE YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS TYÖHISTORIA

Transkriptio

1 6LVlOO\VOXHWWHOR.$69$7867,(7((//,1(17,('(.817$ 14.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT PÄÄAINE YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS SLQWRMHQNHVWR 0XXNRXOXWXV +DUMRLWWHOXXQMDRSLVNHOLMDYDLKWRRQRVDOOLVWXPLQHQ 14.4 TYÖHISTORIA SLVNHOXDLNDLQHQW\ NRNHPXV 7\ NRNHPXVYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQMlONHHQ 14.5 TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA DOPLVWXPLVKHWNHQW\ OOLV\\VWLODQQHSllDLQHHQPXNDDQ 9DOPLVWXPLVKHWNHQW\ OOLV\\VWLODQQHWXWNLQWRDVWHHQPXNDDQ 14.6 TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ \ OOLV\\VWLODQQHV\NV\OOlSllDLQHHQPXNDDQ 7\ OOLV\\VWLODQQHV\NV\OOlYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQPXNDDQ 7\ WW P\\V 7\ YRLPDWRLPLVWRQWXNLWRLPLHQK\ G\QWlPLQHQ 7\ QKDNXNRXOXWXNVHHQMDXUDVXXQQLWWHOXXQRVDOOLVWXPLQHQ 14.7 NYKYINEN TYÖ <OHLVLPPlWDPPDWLW 1\N\LVHQW\ VXKWHHQDONDPLVDMDQNRKWDMDW\ VXKWHHQODDWX $VHPDW\ SDLNDQRUJDQLVDDWLRVVD 7\ QDQWDMDQWRLPLDOD 7\ QDQWDMDVHNWRULW 7\ SDLNDQVLMDLQWL 1\N\LVHQW\ QMD\OLRSLVWRNRXOXWXNVHQYDVWDDYXXV 14.8 TYÖNHAKUPROSESSI \ QKDNXPHQHWHOPlWMDQLLGHQWXORNVHOOLVXXV 0LWlNDXWWDQ\N\LQHQW\ VDDWX" 7\ SDLNDQVDDQWLLQYDLNXWWDQHHWWHNLMlW 14.9 OPINTOJEN ANTI SLWXQK\ G\QWlPLQHQQ\N\LVHVVlW\ VVl 2SLQWRMHQDQWDPDWYDOPLXGHW

2 14 KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA 14.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneista 462 henkilöstä 321 palautti kyselylomakkeen. Kasvatustieteilijöiden vastausprosentiksi muodostui siis 69,5. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet ylittivät kaikkien tiedekuntien keskimääräisen vastausprosentin, joka oli 64,4. Kasvatustieteilijät vastasivatkin kyselyyn eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden jälkeen toiseksi aktiivisimmin. Kasvatustieteilijöistä 187 oli suorittanut vuonna 1997 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon ja 114 alemman korkeakoulututkinnon. Lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1997 suorittaneita vastaajissa oli vain yhdeksän ja tohtorin tutkinnon suorittaneita seitsemän. Tutkimustuloksia tulkitessa onkin syytä huomioida lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden vähäinen määrä. Edellä mainittujen lisäksi neljä vastaajaa ei ilmoittanut vuonna 1997 suorittamaansa tutkintoa. Seuraavassa kuviosta ilmenee kasvatustieteilijöiden prosentuaalinen jakautuminen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon mukaan. lisensiaatti 2,8 % tohtori 2,2 % alempi korkeakoulututkinto 36,0 % ylempi korkeakoulututkinto 59,0 % Kuvio 84. Kasvatustieteilijävastaajien prosentuaalinen jakautuminen Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. N =

3 Naisia kasvatustieteilijöistä oli lähes 89%, joka on huomattavasti enemmän kuin koko vastaajajoukossa, jossa naisia oli noin 63%. Kasvatustieteilijöistä 3,5% ilmoitti olevansa ruotsinkielisiä. Keskimäärin kasvatustieteilijävastaajat olivat syntyneet vuonna 1965 eli täyttivät tutkimusvuonna 35 vuotta. Naiset olivat keskimäärin noin 5,5 vuotta miehiä nuorempia PÄÄAINE Suurin osa kasvatustieteilijöistä oli valmistunut vuonna 1997 pääaineenaan kasvatustiede. Seuraavaksi suurimmat pääaineet olivat erityispedagogiikka ja käsityötiede mutta myös aikuiskasvatustiede ja kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneita oli vastanneissa lähes yhtä paljon. Vastaajien joukossa ollut yksi pääaineekseen erilliset erityisopettajan opinnot ilmoittanut on pääaineittaisessa tarkastelussa sisällytetty kasvatustieteen pääaineeseen. Kasvatustieteilijöitä tarkastellaan seuraavassa pääaineen 38 mukaan, sillä koulutuksittain tarkasteltuna tiettyjen koulutusalojen kohdalla vastaajien määrä olisi jäänyt liian pieneksi tilastollisten ja tietoturvaltaan riittävien yhteenvetojen tekemiseksi. Kaikkien vastaajien osalta tiedossa ei myöskään ole vuonna 1997 suoritetun tutkinnon koulutusala vaan nimenomaan pääaine. Niinpä esimerkiksi kasvatustieteen pääaineeseen lukeutuvat niin kasvatustieteen, luokanopettajan, lastentarhanopettajan (alempi korkeakoulututkinto) kuin varhaiskasvatuksenkin koulutuksissa tutkinnon suorittaneet. Myös käsityönopettajan ja käsityötieteen koulutukset on tilastollisissa tarkasteluissa yhdistetty samoin kuin aikuiskasvatustiede ja ruotsinkielinen pedagogik/vuxenpedagogik. 39 Pääaineen mukaan kyselyyn vastanneet kasvatustieteilijät jakautuvat seuraavasti: 38 Kasvatustieteellisen tiedekunnan pääaineet ovat nähtävissä esimerkiksi kasvatustieteellisen tiedekunnan Internet sivuilla osoitteessa 39 Aikuiskasvatustieteilijöiden sijoittumista on tutkinut Tiitinen 1994 ja käsityönopettajien sijoittumista Turunen

4 kasvatustiede 214 aikuiskasvatustiede 24 erityispedagogiikka 31 kotitaloustiede 21 käsityötiede Kuvio 85. Kasvatustieteilijävastaajien jakautuminen Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 suoritetun tutkinnon pääaineen mukaan YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS Opintojen kesto Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat kirjoittautuneet ensimmäisen kerran Helsingin yliopistoon keskimäärin vuonna 1994, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet vuonna 1991, lisensiaatin tutkinnon suorittaneet vuonna 1982 ja tohtorin tutkinnon suorittaneet vuonna Alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneilla kasvatustieteilijöillä opinnot olivat kestäneet keskimäärin 3,0 vuotta mahdolliset välivuodet pois lukien ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla keskimäärin 4,9 vuotta. Miehillä keskimääräiset opiskeluajat olivat hieman naisia pidemmät, erityisesti alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla. 40 Pisimmät opiskeluajat olivat niillä alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneilla, joiden pääaine oli käsityötiede, näillä vastaajilla opiskeluaika mahdolliset välivuodet pois lukien oli keskimäärin 4,3 vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneista pisin keskimääräinen opiskeluaika mahdolliset välivuodet pois lukien oli aikuiskasvatustieteilijöillä. Lyhimmät opiskeluajat olivat erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneilla Muu koulutus Kasvatustieteilijöistä lähes 49% ilmoitti suorittaneensa jonkin tutkinnon tai tutkintoja ennen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa. Tässä kyseeseen voi tulla esimerkiksi vuonna 40 Kasvatustieteilijöiden opintojen viivästymisestä ja keskeytymisen syistä sekä kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä on kirjoittanut Virtanen 2000a ja

5 1997 maisterin tutkinnon suorittaneen aiemmin suorittama kandidaatin tutkinto, lisensiaatin aiemmin suorittama maisterintutkinto tai tohtorin aiemmin suorittama alempi tutkinto. Näiden lisäksi kyseeseen voivat tulla myös muiden alojen ja koulutusasteiden tutkinnot. Kasvatustieteilijämiehistä 57% ilmoitti suorittaneensa tutkinnon/tutkintoja ennen vuonna 1997 suorittamaansa tutkintoa ja naisista 48%. Erot pääaineiden välillä selittyvät osin tutkintojen luonteella: kaikilla erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneilla oli tutkinto ennen vuonna 1997 suoritettua tutkintoa kun taas kasvatustiede pääaineenaan valmistuneista vain noin 37%:lla. Noin 13% kasvatustieteilijöistä ilmoitti suorittaneensa jonkin tutkinnon/tutkintoja sen jälkeen, kun sai tutkintonsa suoritetuksi. Naiset olivat suorittaneet tutkinnon/tutkintoja valmistumisensa jälkeen hieman miehiä useammin. Eniten lisätutkintoja oli erityispedagogeilla ja vähiten aikuiskasvatus- ja kotitaloustieteilijöillä. Noin 40% kasvatustieteilijöistä oli katsonut aiheelliseksi hankkia lisävalmiuksia antavaa täydennyskoulutusta vuonna 1997 suorittamansa tutkinnon jälkeen. Naiset olivat hankkineet lisävalmiuksia antavaa täydennyskoulutusta hieman miehiä useammin. Täydennyskoulutusta oli eniten erityispedagogiikka ja vähiten kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneilla Harjoitteluun ja opiskelijavaihtoon osallistuminen Noin 79% kasvatustieteilijöistä ilmoitti osallistuneensa yliopisto-opintojensa aikana opintoihin liittyvään harjoitteluun. Naisista harjoitteluun ilmoitti osallistuneensa 81% ja miehistä 68%. Erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneet olivat osallistuneet harjoitteluun selvästi muita useammin, sillä heistä yli yhdeksän kymmenestä ilmoitti osallistuneensa harjoitteluun. Muita selvästi harvemmin harjoittelussa olivat olleet käsityötiede pääaineenaan valmistuneet, joista vain 43% ilmoitti osallistuneensa opintoihin liittyvään harjoitteluun ,1 66,7 90,3 76,2 79,2 60 % 50 42, kasvatustiede aikuiskasvatustiede erityispedagogiikka kotitaloustiede käsityötiede KASVATUS- TIETEILIJÄT YHTEENSÄ Kuvio 86. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden osallistuminen opintoihin liittyvään harjoitteluun. 167

6 Yliopisto-opintojensa aikana ulkomailla opiskelijavaihdossa tai omatoimisesti opiskellen ilmoitti kasvatustieteilijöistä olleensa noin 9%. Naiset ilmoittivat osallistuneensa opiskelijavaihtoon ulkomailla hieman miehiä useammin. Aikuiskasvatustieteilijöistä lähes 17% ilmoitti osallistuneensa ulkomailla opiskeluun, kun taas käsityötieteilijöistä ulkomailla ei ollut opiskellut kukaan. Kansainväliseen työharjoitteluun ilmoitti kasvatustieteilijöistä yliopisto-opiskelujensa aikana osallistuneensa noin 2%. Miehistä kansainväliseen työharjoitteluun ei ollut osallistunut kukaan. Yleisintä kansainväliseen työharjoitteluun osallistuminen oli kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneilla, joista lähes 5% ilmoitti osallistuneensa kansainväliseen työharjoitteluun. Sen sijaan erityispedagogiikka tai käsityötiede pääaineenaan valmistuneista kukaan ei ilmoittanut osallistuneensa kansainväliseen työharjoitteluun TYÖHISTORIA Opiskeluaikainen työkokemus Kasvatustieteilijöistä hieman yli neljännes ilmoitti, ettei omaa yliopisto-opintojensa ajalta oman alansa työkokemusta. Miehillä oman alan opiskeluaikaista työkokemusta oli hieman naisia useammin. Käsityötieteilijöistä 82% ilmoitti hankkineensa oman alansa työkokemusta opiskeluaikanaan kun kasvatustiede pääaineenaan valmistuneilla vastaava luku oli noin 72%. Yliopisto-opiskelujen aikana hankitun oman alan työkokemuksen määrä oli keskimäärin 41 kuukautta kaikki tutkintoasteet huomioiden. Miehillä oman alan työkokemusta opiskeluajalta oli keskimäärin peräti 58 kuukautta ja naisilla 38 kuukautta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla omaa alan opiskeluaikaista työkokemusta oli keskimäärin 36 kuukautta ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla keskimäärin 31 kuukautta. Eniten oman alaan liittyvää työkokemusta olivat opiskeluaikanaan hankkineet ne, joiden pääaine oli erityispedagogiikka tai käsityötiede. Selvästi vähiten oman alan opiskeluaikaista työkokemusta olivat hankkineet kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneet Työkokemus vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen Kasvatustieteilijöillä oli ollut oman ilmoituksensa mukaan keskimäärin 2,3 työsuhdetta vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen. Näistä 2,3 työsuhteesta keskimäärin 2,0 41 oli kasvatustieteilijöiden oman arvion mukaan akateemista koulutusta vastaavia. Mukaan on laskettu myös mahdolliset valmistumishetkellä olleet ja nykyiset työsuhteet. Naisilla työsuhteita oli ollut keskimäärin 2,4 ja näistä akateemista tutkintoa vastaavia 2,0. Miehillä työsuhteita oli keskimäärin 1,8 ja näistä akateemista tutkintoa vastaavia keskimäärin saman verran. 41 Yhden desimaalin ero tekstissä ja kuviossa esitetyissä akateemisten työsuhteiden keskimääräisessä lukumäärässä kasvatustieteilijöillä johtuu siitä, ettei kaikkien kasvatustieteilijöiden pääaine ole tiedossa. 168

7 Eniten työsuhteita oli ollut kotitaloustieteilijöillä ja vähiten erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneilla. Akateemisten työsuhteiden määrä suhteessa kaikkien työsuhteiden määrään oli korkein kotitaloustieteilijöillä, joilla lähes kaikki työsuhteet olivat akateemista koulutusta vastaavia. 3 2,5 2 1,5 2,5 2,2 1,8 1,6 1,5 1,4 2,8 2,7 1,8 1,6 2,3 2,1 1 0,5 0 kasvatustiede aikuiskasvatustiede erityispedagogiikka kotitaloustiede käsityötiede KASVATUS- TIETEILJÄT YHTEENSÄ työsuhteet akateemista koulutusta vastaavat työsuhteet Kuvio 87. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työsuhteiden lukumäärä yhteensä ja akateemista koulutusta vastaavien työsuhteiden lukumäärä vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen syksyyn 2000 mennessä pääaineen mukaan TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA 1997 Kasvatustieteilijöistä noin 54% ilmoitti olleensa valmistumishetkellään vuonna 1997 opiskelualaansa vastaavassa työssä. Lähes 9% oli oman ilmoituksensa mukaan opiskelualaansa vastaamattomassa työssä. Naiset olivat miehiä hieman useammin opiskelualaa vastaavassa työssä ja miehet puolestaan naisia useammin opiskelualaa vastaamattomassa työssä. Kolmannen ryhmän muodostavat ne vastaajat, jotka ilmoittivat, että heillä oli valmistumishetkellään työpaikka tiedossa. Kasvatustieteilijöistä tässä tilanteessa oli valmistuessaan tutkintoonsa vuonna 1997 noin 12%. Miehillä oli työpaikka tiedossaan hieman naisia useammin. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita kasvatustieteilijöistä oli noin 5% ja päätoimisia jatkoopiskelijoita vain hieman alle 1%. Miehet olivat perustutkinto-opiskelijoina hieman naisia useammin mutta jatko-opiskelijat olivat sen sijaan kaikki naisia. Päätoimisena aikuisopiskelijana ja yrittäjänä kasvatustieteilijöistä oli valmistumishetkellään vain yksi, molemmat olivat naisia. Kotona (esimerkiksi äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa) oli sen sijaan kasvatustieteilijöistä valmistuessaan lähes 6%. Naisista kotona oli noin 6% ja miehistä lähes 3%. 169

8 Työttömänä työnhakijana ilmoitti valmistumishetkellään vuonna 1997 olleensa lähes 8% kasvatustieteilijöistä. Naisilla työttömyys oli miehiä yleisempää: naisista työttömänä oli valmistuessaan lähes 8% ja miehistä hieman yli 5% Valmistumishetken työllisyystilanne pääaineen mukaan Pääaineen mukaan tarkasteltuna selvästi muita useammin opiskelualaansa vastaavassa työssä valmistumishetkellä olivat erityispedagogiikka tai käsityötiede pääaineenaan valmistuneet ja muita harvemmin kotitaloustieteilijät, joista kolmannes oli valmistuessaan opiskelualaansa vastaavassa työssä. Opiskelualaa vastaamattomassa työssä olivat puolestaan muita useammin aikuiskasvatustieteilijät ja muita harvemmin erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneet, joilla puolestaan oli muita useammin työpaikka tiedossaan valmistumishetkellään vuonna Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita ei ollut lainkaan aikuiskasvatustieteilijöissä eikä kotitaloustieteilijöissä. Jatko-opiskelijoita oli lähinnä vain aikuiskasvatustiede pääaineenaan valmistuneissa. Kotona sen sijaan olivat muita selvästi useammin kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneet kun taas erityispedagogeista kotona ei ollut valmistumishetkellään kukaan. Työttömien työhakijoiden määrä oli selvästi suurin kasvatustiede ja kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneilla, joista yli yhdeksän kymmenestä oli valmistuessaan työttömänä. Sen sijaan erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneista työttömänä ei ollut valmistumishetkellään kukaan. tilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opiskelualaa vastaavassa työssä opiskelualaa vastaamattomassa työssä työpaikka tiedossa päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija (eikä työpaikkaa tiedossa) muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritetun tutkinnon pääaine aikuis- erityis- koti- kasvatustiedtiedgiikktiedtiede kasvatus- pedago- talous- käsityö- yhteensä 54,5% 45,8% 64,5% 33,3% 64,3% 54,3% 7,5% 25,0% 6,5% 9,5% 7,1% 8,8% 12,7% 4,2% 22,6% 14,3% 3,6% 12,3% 7,0% 3,2% 3,6% 5,4%,5% 4,2%,6% 3,2%,3%,5%,3% 3,3% 8,3% 28,6% 7,1% 5,4% 9,4% 4,2% 9,5% 3,6% 7,6% 4,7% 8,3% 4,8% 10,7% 5,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 35. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden (kaikki tutkintoasteet) työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 pääaineen mukaan. N = Valmistumishetken työllisyystilanne tutkintoasteen mukaan Vuonna 1997 lisensiaatin tutkinnon suorittaneet olivat valmistuessaan opiskelualaa vastaavassa työssä muiden tutkintoasteiden edustajia useammin, lisensiaateista noin 78% ilmoitti olleensa valmistumishetkellään opiskelualaa vastaavassa työssä. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla vastaava luku oli vain 43%. Opiskelualaa vastaamattomissa töissä olivat sen sijaan muita useammin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, lisensiaateista ja tohtoreista ei 170

9 kukaan. Työpaikka oli valmistumishetkellä tiedossa muita useammin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 9% oli päätoimisena perustutkinto-opiskelijana valmistuessaan, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla vastaava luku oli noin 4%. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kohdalla kyseessä voi olla tilanne, jossa he opiskelevat toista tutkintoa tai vaihtoehtoisesti se, että he ovat arvioineet valmistumishetkellään olleensa vielä siihen perustutkintoon päätoimisesti opiskelevia, johon valmistuivat kyseisellä hetkellä. Päätoimiset jatko-opiskelijat olivat lähinnä lisensiaatteja tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Aikuisopiskelijat olivat alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita ja yrittäjät ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kotona äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa olivat muita useammin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, mutta myös jonkin verran alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneista kukaan ei ollut työttömänä työnhakijana valmistumishetkellään, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla työttömyysprosentti oli 5,9 ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla 11,5. tilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opiskelualaa vastaavassa työssä opiskelualaa vastaamattomassa työssä työpaikka tiedossa päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija (eikä työpaikkaa tiedossa) muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritettu tutkinto alempi ylempi korkeakoulututkinttutkinto korkeakoulu- lisensiaatti tohtori yhteensä 43,4% 58,8% 77,8% 57,1% 53,8% 8,0% 10,2% 8,9% 23,0% 6,4% 14,3% 12,3% 8,8% 3,7% 5,4%,5% 11,1%,6%,9%,3%,5%,3% 1,8% 8,6% 5,7% 11,5% 5,9% 7,6% 2,7% 5,3% 11,1% 28,6% 5,1% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 36. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 tutkintoasteen mukaan. N = TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ 2000 Kasvatustieteilijöistä noin 79% ilmoitti olevansa työssä syksyllä 2000 vastatessaan kyselyyn. Miehistä työssä ilmoitti olevansa lähes 89% ja naisista 77%. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita oli alle 2% ja he olivat kaikki naisia. Päätoimisia jatko-opiskelijoita oli samoin hieman alle 2%, miehistä jatko-opiskelijana oli syksyllä 2000 lähes 3% ja naisista hieman yli 1%. Aikuisopiskelijoiden määrä oli myös syksyllä 2000 alhainen, vain alle prosentin kasvatustieteilijöistä. Miehet olivat aikuisopiskelijana hieman naisia useammin. 171

10 Yrittäjänä kasvatustieteilijöistä oli syksyllä 2000 vain noin 1%, miehiä yrittäjänä ei ollut lainkaan. Kotona äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa sen sijaan oli kasvatustieteilijöistä hieman yli 12%. Naisista kotona oli lähes 14% ja miehistä noin 3%. Työttömänä kaikista kasvatustieteilijöistä oli syksyllä 2000 yhteensä vain 0,6% ja he olivat kaikki naisia. Naisten työttömyysprosentiksi muodostui täten 0, Työllisyystilanne syksyllä 2000 pääaineen mukaan Muita useammin työssä syksyllä 2000 olivat erityispedagogiikka ja kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneet ja muita harvemmin aikuiskasvatustieteilijät. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita oli vain kasvatustiede ja erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneissa. Päätoimisena jatkoopiskelijana olivat selvästi muita useammin aikuiskasvatustieteilijät, joskin myös kasvatustieteilijöistä alle 1% oli jatko-opiskelijana. Päätoimisia aikuisopiskelijoita ei ollut kasvatustieteilijöissä syksyllä 2000 lainkaan. Yrittäjinä syksyllä 2000 oli ainoastaan aikuiskasvatustieteilijöitä ja kasvatustieteilijöitä. Kotona ilmoittivat syksyllä 2000 olevansa muita useammin kasvatustiede pääaineenaan valmistuneet, mutta kotona olevia oli myös kaikissa muissa pääaineryhmissä. Työttömiä työnhakijoita oli ainoastaan kasvatustiede pääaineenaan valmistuneissa, heidän työttömyysprosenttinsa oli 0,9. tilanne syksyllä 2000 työssä päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritetun tutkinnon pääaine aikuis- erityis- koti- kasvatustiedtiedgiikktiedtiede kasvatus- pedago- talous- käsityö- yhteensä 76,3% 70,8% 93,5% 95,0% 77,8% 78,9% 1,9% 3,2% 1,6%,5% 16,7% 1,6%,5% 4,2%,6% 14,7% 8,3% 3,2% 5,0% 11,1% 12,1%,9%,6% 5,2% 11,1% 4,5% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 37. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne syksyllä 2000 pääaineen mukaan. N = Työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan Työssä syksyllä 2000 olivat muita useammin tohtorin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneet, joista lähes 86% ilmoitti olevansa työssä. Lisensiaateista työssä oli noin 78%, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 83% ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 70%. Päätoimiset perustutkinto-opiskelijat olivat kaikki alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita, jatko-opiskelijana taas olivat muita useammin vuonna 1997 lisensiaatin tutkinnon suorittaneet. Yrittäjänä olivat muita useammin tohtorin tutkinnon suorittaneet, joista peräti 14% ilmoitti olevansa syksyllä 2000 yrittäjänä. Tässä on kuitenkin syytä huomioida tohtorin tutkinnon vuonna

11 suorittaneiden vastaajien pieni määrä. Kotona olivat muita useammin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, mutta yli kymmenys myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista. Työttömänä oli syksyllä 2000 ainoastaan vuonna 1997 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita, joiden työttömyysprosentiksi muodostui näin ollen 1,8. tilanne syksyllä 2000 työssä päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija muu tilanne yhteensä vuonna 1997 suoritettu tutkinto alempi ylempi korkeakoulututkinttutkinto korkeakoulu- lisensiaatti tohtori yhteensä 69,9% 83,1% 77,8% 85,7% 78,2% 4,4% 1,6%,9% 1,6% 11,1% 1,6%,5% 14,3%,6% 16,8% 10,9% 12,5% 1,8%,6% 6,2% 3,8% 11,1% 4,8% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 38. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. N = Työttömyys Kasvatustieteilijöistä kolmannes ilmoitti olleensa työttömänä työnhakijana vähintään kerran sen jälkeen, kun valmistui tutkintoonsa Helsingin yliopistossa vuonna Naisista työttömänä oli ollut hieman yli 35% ja miehistä vajaa viidennes. Pääaineen mukaan tarkasteltuna useimmin työttömänä valmistumisensa jälkeen olivat olleet kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneet. Myös kasvatustiede ja käsityötiede pääaineenaan valmistuneet olivat olleet keskimääräistä useammin työttöminä valmistumisensa jälkeen. Kaikista aikuiskasvatustieteilijöistä työttömänä oli ollut hieman yli viidennes, aikuiskasvatustieteilijämiehillä valmistumisen jälkeinen työttömyys oli aikuiskasvatustieteilijänaisia yleisempää. Erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneista vain 3% ilmoitti olleensa työttömänä valmistumisensa jälkeen. Työttömänä olleilla kasvatustieteilijöillä työttömyysjaksojen keskimääräinen määrä oli 1,9 ja niiden yhteenlaskettu kesto keskimäärin noin 4,4 kuukautta. Naisilla työttömyysjaksoja oli keskimäärin 2,0 ja niiden keskimääräinen yhteiskesto oli 4,3 kuukautta. Miehillä vastaavat luvut olivat 1,3 ja 5,6 kuukautta. Eniten työttömyysjaksoja oli kasvatustiede pääaineenaan valmistuneilla. Työttömyysjaksojen yhteenlaskettu kesto oli sen sijaan selvästi pisin aikuiskasvatustiede ja käsityötiede pääaineenaan valmistuneilla. Erityispedagogeista vain yksi ilmoitti olleensa työttömänä. Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneista kasvatustieteilijöistä työttömänä valmistumisensa jälkeen ei ollut oman ilmoituksensa mukaan ollut kukaan. Alemman 173

12 korkeakoulututkinnon suorittaneista työttömänä oli ollut hieman alle puolet ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 27%. Eniten työttömyysjaksoja oli alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla mutta työttömyysjaksojen keskimääräinen yhteenlaskettu kesto oli selvästi pidempi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Valmistumishetkellään vuonna 1997 kasvatustieteilijöistä oli työttömänä yhteensä 7,5% mutta syksyllä 2000 enää 0,6% eli kaksi vastaajaa. Miehistä työttömänä ei ollut syksyllä 2000 kukaan ja naistenkin työttömyysprosentti oli vain 0,7. Molemmat työttömät olivat vuonna 1997 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Syksyllä 2000 työttömänä olleista toinen ilmoitti, että hänen on työpaikka tiedossaan Työvoimatoimiston tukitoimien hyödyntäminen Kasvatustieteilijöistä vain kaksi eli 0,6% ilmoitti olleensa työvoimatoimiston tukitoimin järjestetyssä työharjoittelussa sen jälkeen, kun suoritti tutkintonsa vuonna Molemmat työvoimatoimiston tukemassa työharjoittelussa olleet olivat kasvatustiede pääaineenaan valmistuneita naisia. Työllistettynä oli ollut oman ilmoituksensa mukaan 1,6% kasvatustieteilijöistä. Myös kaikki työllistettynä olleet kasvatustieteilijät olivat naisia. Aikuiskasvatustieteilijöistä hieman yli 8% ilmoitti olleensa työllistettynä samoin kuin pieni osa kasvatustiede pääaineenaan valmistuneista Työnhakukoulutukseen ja urasuunnitteluun osallistuminen Rekrytointipalveluiden, tiedekuntien, työvoimatoimiston, Apajan tai muun vastaavan tahon järjestämään työnhakukoulutukseen ilmoitti osallistuneensa 6,0% kasvatustieteilijöistä. Naiset olivat osallistuneet työnhakukoulutukseen hieman miehiä useammin. Muita useammin työnhakukoulutuksessa ilmoittivat olleensa kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneet kun taas erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneista työnhakukoulutuksessa ei ilmoittanut olleensa kukaan. Edellä mainittujen tahojen järjestämään uraneuvontaan ilmoitti osallistuneensa 3,6% kasvatustieteilijöistä. Kaikki uraneuvontaan osallistuneet olivat naisia. Niin ikään muita useammin uraneuvontaan olivat olleet kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneet ja erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneista uraneuvonnassa ei ilmoittanut olleensa kukaan NYKYINEN TYÖ Yleisimmät ammatit Kyselyyn vastanneista 321 kasvatustieteilijästä 287 ilmoitti nykyisen ammattinsa tai ammattinimikkeensä. Myös osa äitiyslomalla olevista ilmoitti nykyisen ammattinsa, jos heillä oli työpaikka odottamassa äitiysloman jälkeen. Useammassa kuin yhdessä työssä ilmoitti olevansa peräti viidennes kasvatustieteilijöistä, heitä pyydettiin vastaamaan nykyistä työsuhdettaan koskeviin kysymyksiin sen työn perusteella, jonka he itse kokivat tärkeimmäksi. 174

13 Yleisin ammatti kasvatustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneilla oli opettaja. Opettajana ilmoitti työskentelevänsä lähes 35% ammattinsa ilmoittaneista. Mukaan on luettu niin luokanopettajat, keskiasteen opettajat kuin muutkin opettajat paitsi yliopiston opettajatehtävissä, kotitalous- tai tekstiilityön opettajana toimivat. Suurin osa opettajana työskentelevistä oli luokanopettajia. Lisäksi erityisluokanopettajana toimi noin 9% ammattinsa ilmoittaneista kasvatustieteilijöistä. Kotitalousopettajana ilmoitti toimivansa noin 7% ja tekstiilityönopettajana tai vastaavissa tehtävissä noin 3% ammattinsa ilmoittaneista kasvatustieteilijöistä. Hieman yli neljännes ammattinsa ilmoittaneista kasvatustieteilijöistä ilmoitti toimivansa lastentarhanopettajana, erityislastentarhanopettajana tai esiopetukseen liittyvissä tehtävissä. Tutkimus- ja opetustehtävissä yliopistolla toimi hieman alle 5% ja henkilöstönkehittämis- ja koulutustehtävissä hieman alle 3% ammattinsa ilmoittaneista. Noin 14% toimi muissa tehtävissä, jotka vaihtelivat aina liikennelentäjästä näyttelijään, poliisiin sekä myyntityöhön. Joukossa oli myös johto- ja hallinnollisissa tehtävissä toimivia. Suorittavan portaan töissä olevia oli muutama Nykyisen työsuhteen alkamisajankohta ja työsuhteen laatu Oman ilmoituksensa mukaan kasvatustieteilijät olivat aloittaneet nykyisessä työssään keskimäärin vuonna Miehet olivat olleet nykyisessä työssään keskimäärin 3,8 vuotta naisia pidempään. Pisimpään nykyisessä työssään olivat olleet käsityötiede pääaineenaan valmistuneet, keskimäärin vuodesta 1991 ja lyhimpään kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneet, keskimäärin vuodesta Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna pisimpään nykyisessä työssään olivat olleet vuonna 1997 lisensiaatin tutkinnon suorittaneet ja lyhimpään vuonna 1997 tohtorin tutkinnon suorittaneet. Edellisten nykyinen työsuhde oli alkanut keskimäärin vuonna 1989 ja jälkimmäisten keskimäärin Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat aloittaneet nykyisessä työssään keskimäärin 1995 ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet Kasvatustieteilijöistä 57% ilmoitti olevansa jatkuvassa työsuhteessa ja 42% määräaikaisessa työsuhteessa. Naisista määräaikaisessa työsuhteessa oli 42% ja miehistä 35%. Omassa yrityksessään ilmoitti työskentelevänsä yksi kasvatustieteilijä ja harjoittelupaikassa kaksi. Sekä harjoittelijana että omassa yrityksessään työskentelevät olivat naisia. Toiminimellä/freelancerina kasvatustieteilijöistä ei työskennellyt kukaan. Jatkuvassa työsuhteessa olivat muita selvästi useammin erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneet, joiden nykyisistä työsuhteista 83% oli jatkuvia. Käsityötiede pääaineenaan valmistuneiden työpaikoista kolme neljännestä oli jatkuvia ja kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneilla noin puolet. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna jatkuvat työsuhteet olivat yleisimpiä ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneilla, joista yli 62% ilmoitti nykyisen työsuhteensa olevan jatkuva. Tohtorin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneilla vastaava luku oli noin 47%, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla niin ikään 47% ja lisensiaateilla vain 38%. 175

14 Asema työpaikan organisaatiossa Lähes kolme neljännestä kasvatustieteilijöistä ilmoitti syksyllä 2000 kuuluvansa työpaikkansa organisaatiossa asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemaan. Johtoasemaan katsoi kuuluvansa vain hieman alle 4% ja lisäksi keskijohtoon hieman yli 3%. Toimihenkilöihin ilmoitti kuuluvansa hieman alle 7% ja työntekijöihin lähes 8% kasvatustieteilijöistä. Harjoittelijoita ei ollut lainkaan ja muussa asemassa katsoi työskentelevänsä hieman alle 5% kasvatustieteilijöistä. Kasvatustieteilijämiehet työskentelivät selvästi naisia useammin johtoasemassa, mutta sen sijaan keskijohtoon naiset kuuluivat hieman miehiä useammin. Asiantuntijana, opettajana, tutkijana tai muussa vastaavassa asemassa miehet ja naiset työskentelevät sen sijaan jotakuinkin yhtä usein. Sekä toimihenkilöihin että työntekijöihin naiset lukeutuivat selvästi miehiä useammin. johto keskijohto asiantuntija, tutkija, opettaja yms. toimihenkilö työntekijä harjoittelija muu mies nainen Kuvio 88. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden asema nykyisen työpaikkansa organisaatiossa sukupuolen mukaan syksyllä N = 282. Muita useammin johtoasemaan kuuluivat kotitaloustiede tai käsityötiede pääaineenaan valmistuneet. Keskijohtoon kuului ainoastaan kasvatustiede pääaineenaan valmistuneita. Asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa työskenteli merkittävä osa kaikista vastaajista, muita useammin kuitenkin kotitaloustieteilijät ja muita harvemmin kasvatustiede pääaineenaan valmistuneet. Toimihenkilöitä ja työntekijöitä oli kaikissa muissa ryhmissä paitsi kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneissa. Muita useammin työntekijän asemassa olivat kasvatustiede pääaineenaan valmistuneet. Vuonna 1997 tohtorin tutkinnon suorittaneista peräti 57% ilmoitti kuuluvansa työpaikkansa organisaatiossa johtoasemaan. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista hieman alle 4% lukeutui johtoasemaan. Keskijohtoasemassa työskentelivät muita useammin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Asiantuntijan, opettajan, tutkijan tai muun vastaavan asemassa työskentelivät muita useammin ylemmän korkeakoulututkinnon ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneet. Tohtoreista vain noin 29% kuului tähän ryhmään. 176

15 Työnantajan toimiala Kasvatustieteilijät olivat osanneet vastata kysymykseen työantajansa toimialasta monia muita tiedekuntia paremmin: vain noin 9% kasvatustieteilijöistä ei osannut sijoittaa työnantajansa toimialaa Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL95) vaan turvautuivat valintaan muu toimiala. Syy tähän lienee se, että hieman yli 61% kasvatustieteilijöistä ilmoitti työantajansa toimialaksi koulutuksen, joka on toimialaluokituksessa oma selkeä kategoriansa. Luokan muu toimiala valinneet tarkensivat valintaansa ilmoittamalla työnantajansa toimialaksi muun muassa jonkin yhdistelmän edellä mainituista, mukana oli myös muun muassa kirjankustannusalalla, sisustusalalla ja vapaaehtoistyössä toimivia. Hieman yli viidennes kasvatustieteilijöistä ilmoitti työnantajansa toimialaksi terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ja noin 3% luokan julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus. Hieman alle 2%:n kannatuksen sai toimiala muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ja hieman pienempi osuus nimesi työnantajansa toimialaksi teollisuuden. Myös toimialat rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus, majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut sekä kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot saivat alle 1%:n edustuksen kasvatustieteilijöiden nykyisen työnantajan toimialaksi Työnantajasektorit Kasvatustieteilijöistä hieman yli 66% ilmoitti työskentelevänsä kunnan tai kuntainliiton palveluksessa. Seuraavaksi yleisin työnantaja oli yliopistot, korkeakoulut ja Suomen Akatemia, joiden palveluksessa työskenteli noin kymmenys kasvatustieteilijöistä. Muissa valtion virastoissa, laitoksissa ja liikelaitoksissa työskenteli noin 9% ja yksityisissä yrityksissä noin 6% kasvatustieteilijöistä. Lähes yhtä yleinen työnantajasektori oli järjestöt ja säätiöt. Itsenäisenä yrittäjänä/freelancerina työskenteli vain alle puoli prosenttia kasvatustieteilijöistä. Miehet työskentelivät naisia selvästi useammin yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian, järjestöjen ja säätiöiden sekä yksityisten yritysten palveluksessa ja naiset selvästi miehiä useammin kuntien/kuntainliittojen ja muiden valtion virastojen, laitosten ja liikelaitosten palveluksessa. 177

16 yksityinen yritys 6,4 % järjestö tai säätiö 5,7 % itsenäinen yrittäjä/ freelancer 0,4 % muu 1,8 % yliopisto, korkeakoulu tai Suomen Akatemia 10,3 % seurakunta 0,7 % muu valtion virasto, laitos tai liikelaitos 8,5 % kunta tai kuntainliitto 66,3 % Kuvio 89. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työnantajaryhmät (nykyinen työ) syksyllä N = 282. Pääaineen mukaan tarkasteltuna yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa työskentelivät muita huomattavasti useammin aikuiskasvatustieteilijät kun taas erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneista ei yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa ilmoittanut työskentelevänsä kukaan. Kunnat ja kuntainliitot työllistivät muita selvästi harvemmin aikuiskasvatustieteilijöitä ja muita useammin erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneita. Järjestöjen ja säätiöiden sekä yksityisten yritysten palveluksessa työskentelivät muita useammin aikuiskasvatustieteilijät ja muita harvemmin erityispedagogiikka pääaineenaan valmistuneet. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa työskentelivät erityisesti lisensiaatit ja tohtorit. Muissa valtion virastoissa, laitoksissa ja liikelaitoksissa työskentelivät muita useammin lisensiaatit eikä lainkaan tohtorit. Kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olivat muita useammin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ja tohtorit eivät lainkaan. Sen sijaan tohtoreista lähes 43% ilmoitti työskentelevänsä järjestöjen ja säätiöiden palveluksessa. Myös yksityisissä yrityksissä työskentelivät muita useammin juuri tohtorin tutkinnon suorittaneet, mutta lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneista ei kukaan Työpaikan sijainti Kasvatustieteilijöistä 70% ilmoitti nykyisen työpaikkansa sijaitsevan Uudenmaan suuralueella syksyllä Etelä-Suomen suuralueella kasvatustieteilijöiden työpaikoista sijaitsi lähes 19%. Itä- Suomen ja Pohjois-Suomen suuralueilla työpaikkansa ilmoitti sijaitsevan noin 4% kasvatustieteilijöistä ja Väli-Suomen suuralueella noin 3%. Ulkomailla Euroopan ulkopuolella työpaikkansa ilmoitti sijaitsevan hieman alle 1% kasvatustieteilijöistä. 178

17 Väli-Suomi 2,5 % Itä-Suomi 3,9 % Pohjois-Suomi 3,9 % ulkomaa, muu kuin Eurooppa 0,7 % Etelä-Suomi 18,9 % Uusimaa 70,2 % Kuvio 90. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden nykyisen työpaikan sijainti suuraluejaon mukaan syksyllä N = 285. Naisten työpaikat sijaitsivat miesten työpaikkoja hieman useammin Uudenmaan ja Etelä-Suomen suuralueilla sekä Itä-Suomessa, lisäksi molemmat ulkomailla työskentelevät olivat naisia. Erityisen voimakkaasti eteläiseen Suomeen olivat keskittyneet vuonna 1997 lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden työpaikat, sillä heistä kaikki ilmoittivat nykyisen työnsä sijainniksi joko Uudenmaan tai Etelä-Suomen suuralueen. Selvimmin eri puolille Suomea olivat jakaantuneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työpaikat. Ulkomailla työskenteli yksi alemman korkeakoulututkinnon ja yksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut. Pääaineen mukaan tarkasteltuna selvimmin Uudenmaan ja Etelä-Suomen suuralueille olivat keskittyneet aikuiskasvatustieteilijöiden ja erityispedagogien työpaikat kun taas kotitaloustiede ja käsityötiede pääaineenaan valmistuneet olivat jakaantuneet selvemmin eri puolille maata. Ulkomailla työskentelevät olivat kasvatustiede pääaineenaan valmistuneita. Kotiseudullaan 42 työpaikkansa ilmoitti sijaitsevan noin 48% kasvatustieteilijöistä. Kotiseudullaan työskentelivät erityisesti naiset ja erityispedagogit. Kotiseudullaan työskentelevät olivat erityisesti kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa. 42 Mukaan on laskettu myös ne pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat vastaajat, jotka ilmoittivat työpaikkansa sijaitsevan kotiseudullaan. 179

18 Nykyisen työn ja yliopistokoulutuksen vastaavuus Noin kolme neljästä kasvatustieteilijästä ilmoitti nykyisen työnsä vastaavan täysin yliopistokoulutustaan. Viidenneksen mielestä nykyinen työ vastasi yliopistokoulutusta jonkin verran ja noin 5%:lla ei lainkaan. Naisista 76% ilmoitti olevansa työssä, joka vastaa yliopistokoulutusta täysin, miehillä vastaava luku oli noin 62%. Miehet olivat sen sijaan naisia hieman useammin työssä, joka vastaa yliopistokoulutusta jonkin verran. Miehistä 6% ja naisista 4% oli työssä, joka ei vastaa yliopistokoulutusta lainkaan. Nykyinen työ vastasi yliopistokoulutusta muita useammin vuonna 1997 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla ja muita harvemmin ylemmän korkeakoulututkinnon ja tohtorin tutkinnon suorittaneilla. Tohtoreista ja lisensiaateista ei kuitenkaan kukaan ollut työssä, joka ei vastannut yliopistokoulutusta lainkaan. Muita useammin yliopistokoulutusta täysin vastaavassa työssä olivat erityispedagogit ja muita harvemmin aikuiskasvatustieteilijät ja käsityötiede pääaineenaan valmistuneet. Aikuiskasvatustieteilijöistä noin 9% ilmoittikin olevansa työssä, joka ei vastaa lainkaan yliopistokoulutusta. Erityispedagogeista ja kotitaloustieteilijöistä tällaisessa työssä ei ollut kukaan. kasvatustiede aikuiskasvatustiede erityispedagogiikka kotitaloustiede käsityötiede KASVATUSTIETEILIJÄT YHTEENSÄ 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % täysin jonkin verran ei lainkaan Kuvio 91. Nykyisen työn ja yliopistokoulutuksen vastaavuus Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla (kaikki tutkintoasteet) pääaineen mukaan syksyllä Kasvatustieteilijöistä 80% ilmoitti olevansa työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto ja peräti 19% työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Hieman alle 1% kasvatustieteilijöistä ei osannut sanoa, vaaditaanko heidän nykyiseen työhönsä akateeminen tutkinto. Miehistä 85% ja naisista 80% oli työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto. Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna lisensiaatin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneista kaikki ilmoittivat olevansa työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista hieman yli 66%, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 87% ja tohtoreista noin 86% oli työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto. Noin 1% ylemmän 180

19 korkeakoulututkinnon suorittaneista ei osannut määritellä vaaditaanko nykyiseen työhön akateeminen tutkinto. Muita useammin työssä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto, olivat erityispedagogiikka tai kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneet ja muita harvemmin käsityötiede pääaineenaan valmistuneet, joista peräti 27% oli työssä, johon ei vaadita akateemista tutkintoa. Myös kasvatustiede pääaineenaan valmistuneista yli viidennes ilmoitti olevansa työssä, johon akateemista tutkintoa ei vaadita. Niiltä vastaajilta, jotka ilmoittivat työskentelevänsä itsenäisenä yrittäjänä tai freelancerina, seurakunnissa tai yksityisten yritysten palveluksessa ei nykyisessä työssään vaadittu akateemista tutkintoa yhtä usein kuin muilta. Sen sijaan lähes kaikilta yliopistojen, korkeakoulujen ja Suomen Akatemian palveluksessa olevilta vaadittiin akateeminen tutkinto TYÖNHAKUPROSESSI Työnhakumenetelmät ja niiden tuloksellisuus Valmistuttuaan tutkintoonsa vuonna 1997 kasvatustieteilijät olivat etsineet työtä erityisesti ottamalla oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajaan sekä seuraamalla työpaikkailmoittelua Internetissä ja ilmoitustauluilla. Kolmanneksi suosituin työnhakukeino kasvatustieteilijöillä oli lehti-ilmoituksiin vastaaminen. Varsin moni oli myös kysellyt työmahdollisuuksista ystäviltä ja tutuilta. Työvoimatoimiston palveluita työn etsimisessä kertoi käyttäneensä yli kolmannes kasvatustieteilijöistä. Yli kymmenys kasvatustieteilijöistä oli myös harkinnut muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan sekä hakenut työtä entisestä harjoittelupaikasta. Yliopiston rekrytointipalveluiden avulla työtä kertoi etsineensä noin 8% ja ammattijärjestön kautta noin 4% kasvatustieteilijöistä. Tehokkain työnhakukeino kasvatustieteilijöille oli ollut niin ikään oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan, tätä kautta jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen oli työtä saanut yli kolmannes kasvatustieteilijöistä. Seuraavaksi tehokkaimmat työnhakukeinot olivat lehti-ilmoituksiin vastaaminen ja työmahdollisuuksien kyseleminen ystäviltä ja tutuilta. Työpaikkailmoittelun seuraaminen esimerkiksi Internetissä tai ilmoitustauluilla oli tuonut työtä yli kymmenykselle kasvatustieteilijöistä. Myös työvoimatoimiston avulla työtä kertoi löytäneensä lähes 10% ja entisestä harjoittelupaikasta noin 7% kasvatustieteilijöistä. Harkitsemalla muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan ilmoitti työtä saaneensa hieman yli 2% ja noin 1% rekrytointipalveluiden avulla. Yksi vastaaja ilmoitti saaneensa työtä ammattijärjestön kautta. 181

20 oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan muun työpaikkailmoittelun seuraaminen (Internet, ilmoitustaulut) lehti-ilmoituksiin vastaaminen työmahdollisuuksien kyseleminen ystäviltä ja tutuilta työvoimatoimisto muu työnhakukeino muiden työllistymismahdollisuuksien harkitseminen palkkatyön sijaan työn hakeminen entisestä harjoittelupaikasta yliopiston rekrytointipalveluiden tarjoaminen palveluiden käyttäminen työn etsiminen ammattijärjestön kautta % saanut menetelmän avulla työtä käyttänyt menetelmää Kuvio 92. Työnhakukeinojen käyttö ja niiden tuloksellisuus vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen syksyyn 2000 mennessä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneilla Mitä kautta nykyinen työ saatu? Nykyisen työnsä kasvatustieteilijät olivat saaneet useimmiten ottamalla itse yhteyttä työnantajaan. Oma-aloitteinen yhteydenotto oli tuonut nykyisen työn lähes neljännekselle kasvatustieteilijöistä. Lähes viidennestä oli myös pyydetty nykyiseen työhönsä. Kolmanneksi yleisimpiä olivat muut työnhakukeinot, jotka tarkoittivat kasvatustieteilijöiden kohdalla esimerkiksi erilaisia yhdistelmiä mainituista menetelmistä tai erilaisia talon sisällä tapahtuneita työstä toiseen siirtymisiä. Neljänneksi tehokkain työnhakumenetelmä oli lehti-ilmoituksiin vastaaminen, sillä lähes 17% kasvatustieteilijöistä ilmoitti saaneensa nykyisen työnsä vastaamalla lehti-ilmoitukseen. Internetissä ja/tai ilmoitustauluille työpaikkailmoittelua seuraamalla nykyisen työnsä oli saanut noin 7% ja kyselemällä työmahdollisuuksista ystäviltä ja tutuilta noin 6% kasvatustieteilijöistä. Hieman harvempi oli saanut nykyisen työnsä työvoimatoimiston avulla ja noin 3% kasvatustieteilijöistä oli työllistynyt entiseen harjoittelupaikkaansa. Vain hieman yli 1% kasvatustieteilijöistä oli saanut nykyisen työnsä muiden työllistymismahdollisuuksien kuin palkkatyön kautta. Naiset olivat saaneet nykyisen työnsä hieman miehiä useammin työvoimatoimiston välityksellä, entisestä harjoittelupaikastaan, ottamalla itse yhteyttä työnantajaan sekä kyselemällä työtä ystäviltä 182

21 ja tutuilta. Miehet puolestaan olivat saaneet nykyisen työnsä naisia useammin lehti-ilmoituksiin vastaamalla sekä Internetin ja ilmoitustaulujen työpaikkailmoittelua seuraamalla. Miehiä oli myös pyydetty nykyiseen työhönsä selvästi naisia useammin. Pääaineen mukaan tarkasteltuna töihin pyytäminen/kutsuminen työnantajan taholta oli muita yleisempää erityispedagogiikka ja kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneilla, joista yli neljännes ilmoitti tulleensa pyydetyksi tai kutsutuksi nykyiseen työhönsä. Työvoimatoimiston kautta nykyisen työnsä olivat saaneet erityisesti kotitaloustiede pääaineenaan valmistuneet ja lehti-ilmoitukseen vastaamalla käsityötiede pääaineenaan valmistuneet. Aikuiskasvatustieteilijät ilmoittivat muita selvästi harvemmin saaneensa nykyisen työnsä ottamalla suoraan yhteyttä työnantajaan, mutta muita useammin kyselemällä työmahdollisuuksista ystäviltä ja tutuilta. ottanut itse yhteyttä työnantajiin oma-aloitteisesti 23,8 pyydetty töihin/työnantaja ottanut yhteyttä tms. muu työnhakukeino 19,0 18,1 vastannut lehti-ilmoituksiin 16,5 seurannut muuta työpaikkailmoittelua (Internet, ilmoitustaulut) 7,3 kysellyt työmahdollisuuksia ystäviltä ja tutuilta käyttänyt työvoimatoimistoa 5,6 5,2 hakenut työtä entisestä harjoittelupaikasta 3,2 harkinnut muita työllistymismahdollisuuksia palkkatyön sijaan 1, % Kuvio 93. Työnhakumenetelmä, jolla Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneet ovat saaneet nykyisen työnsä. N = Työpaikan saantiin vaikuttaneet tekijät Kasvatustieteilijöiden oman arvion mukaan siihen, että he saivat nykyisen työpaikkansa vaikuttivat selvästi eniten pääaine, henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoona sekä oman alan työkokemus. Huomattavan paljon merkitystä oli myös omalla aktiivisella työnhaulla. Yli 60% kasvatustieteilijöistä oli myöskin sitä mieltä, että sivuaineet, muut opinnot ja koulutus sekä sattuma ja/tai hyvä onni vaikuttivat nykyisen työn saamiseen ainakin hieman. Kuitenkin myös aikaisempi työsuhde samaan työnantajaan sekä jokin erikseen nimetty erityisosaaminen olivat noin kolmanneksella vaikuttaneet työpaikan saantiin paljon. Jonkin verran merkitystä oli niin ikään opintomenestyksellä, muulla kuin oman alan työkokemuksella sekä itse luodulla verkostolla ja kontakteilla. 183

22 pääaine sivuaineet opinnäytetyön aihe opintomenestys muut opinnot tai muu koulutus työnantajalle tehty opinnäytetyö opiskeluaikainen harjoittelu oman alan työkokemus muu työkokemus aikaisempi työsuhde samaan työnantajaan ulkomailla työskentely ulkomailla opiskelu kielitaito atk-taidot jokin erityisosaaminen suhteet (esim. perheenjäsenet, suku, tuttavat) itse luotu verkosto ja kontaktit (esim. työ-/opiskelukaverit) harrastukset henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoona oma aktiivinen työnhaku sattuma ja/tai hyvä onni 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vaikutti paljon vaikutti hieman ei merkitystä Kuvio 94. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden arvio eri tekijöiden vaikutuksesta nykyisen työpaikan saamiseen syksyllä Miehet arvioivat naisia enemmän oman alan työkokemuksella, muulla työkokemuksella, samaan työnantajaan aiemmin olleella työsuhteella, atk-taidoilla, jollakin erityisosaamisella sekä itse luodulla verkostolla ja kontakteilla olleen enemmän merkitystä nykyisen työn saamiseen. Naiset sen sijaan arvioivat lähes kaikilla muilla tekijöillä olleen suurempaa merkitystä nykyisen työn saamiseen kuin miehillä. Pääaineella oli selvästi eniten merkitystä nykyisen työn saannissa erityispedagogiikka ja vähiten käsityötiede pääaineenaan valmistuneille. Sivuaineilla puolestaan oli eniten merkitystä kasvatustiede pääaineenaan valmistuneille. Opinnäytetyön aihe ja työnantajalle tehty opinnäytetyö sekä opiskeluaikainen harjoittelu olivat merkityksellisiä lähinnä vain aikuiskasvatustieteilijöille, opintomenestys puolestaan muita enemmän erityispedagogeille ja muut opinnot ja muu koulutus käsityötiede pääaineenaan valmistuneille. Työkokemus oli nykyisen työn saannissa ollut verrattain 184