Kunnallinen työmarkkinalaitos

Transkriptio

1 Kunnallinen työmarkkinalaitos Toimintakertomus 2002

2 Kunnallinen työmarkkinalaitos on kuntien ja kuntayhtymien työnantajaetujärjestö. KT ajaa kuntatyönantajien etuja työmarkkinoilla (laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta 254/93). Suomessa on 446 kuntaa ja 221 kuntayhtymää, joiden palveluksessa työskentelee noin viranhaltijaa ja työntekijää eli viidesosa kaikista palkansaajista. KT solmii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa. KT antaa myös suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta, työhyvinvointia ja työelämän laatua koskevissa asioissa. KUNNALLINEN HENKILÖSTÖ Järjestystoimi 2,1 % Terveydenhuolto 29,2 % Sosiaalitoimi 27,0 % Kiinteistöt 2,1 % Yleishallinto 3,4 % Kaavoitus ja yleiset työt 4,9 % Liike- ja palvelutoiminta 4,4 % Sivistystoimi 26,9 % KUNTA-ALAN NEUVOTTELUOSAPUOLET Kunnallinen työmarkkinalaitos Toinen linja Helsinki Puhelin (09) 7711 Telefax (09) KUNTATYÖNANTAJAT Kunnallinen työmarkkinalaitos edustaa työmarkkinoilla kuntia ja kuntayhtymiä PÄÄSOPIJAJÄRJESTÖT Kunta-alan unioni Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ AKAVA -JS Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN

3 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen Toimintakertomus 2002

4 Sisällys Kunnallinen työmarkkinalaitos vuonna NEUVOTTELU- JA SOPIMUSTOIMINTA 4 PALVELUA KUNTATYÖNANTAJILLE 10 PÄÄTÖKSENTEKO JA HENKILÖSTÖ 14 TALOUS 17

5 Kuntatyönantajien kilpailukykyä vahvistettiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen keskeisenä tavoitteena toimintavuonna oli parantaa kuntatyönantajien edellytyksiä saada palvelukseensa riittävästi osaavaa henkilöstöä ja turvata työrauha kohtuullisin ehdoin. Kuntatyöpaikkojen ja kuntatyönantajien kilpailukykyä työmarkkinoilla vahvistettiin monin eri tavoin. Palkkauksen uudistamista jatkettiin kunta-alalla. Uudistusta toteutettiin käytännössä kevään sopimuskorotuksiin sisältyneellä paikallisella järjestelyvaralla. Kunnista ja kuntayhtymistä saadut kokemukset osoittivat, että paikallinen sopiminen toimi hyvin kunta-alalla. Päätökset erän käytöstä perustuivat lähes kaikissa kuntayksiköissä työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen yhteisymmärrykseen. Syksyn työmarkkinaneuvottelujen yhteydessä sovittiin myös palkkausuudistuksen jatkovaiheista. Kunta-alalla tehtiin loppuvuodesta kaikilla sopimusaloilla tulopoliittisen sopimuksen mukaiset virka- ja työehtosopimukset vuosiksi Neuvottelujen yhteydessä sovittiin myös kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelmasta vuosille Kehittämisohjelman lähtökohtana oli sopijaosapuolten yhteinen pyrkimys säilyttää kunnallisten työpaikkojen kilpailukyky ja turvata osaavan työvoiman saatavuus tulevina vuosina, jolloin suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Työmarkkinaratkaisu ja palkkauksen kehittämisohjelma tarjoavat paikallisille työnantajille välineitä toteuttaa hyvää työnantajapolitiikkaa. Palkkausta voidaan kunnissa ja kuntayhtymissä kehittää kannustavammaksi ja kilpailukykyisemmäksi, ja kuntatyönantajat voivat harjoittaa joustavampaa palkkapolitiikkaa. Toimintavuoden aikana vahvistettiin myös kuntatyönantajien asemaa EU-vuoropuhelussa. Kunnallinen työmarkkinalaitos liittyi heinäkuun alusta eurooppalaisen työnantajakeskusjärjestön CEEPin Suomen jaostoon. Jäsenyys tarjoaa Suomen kuntatyönantajille tärkeän kanavan päästä vaikuttamaan sosiaaliseen vuoropuheluun EU:n piirissä. KUNTA-ALAN TYÖMARKKINAJOHTAJA Jouni Ekuri

6 Neuvottelu- ja sopimustoiminta Tulopoliittisen sopimuksen toinen sopimusvuosi Kunnissa ja kuntayhtymissä olivat toimintavuonna voimassa vuosia 2001 ja 2002 koskevan tulopoliittisen sopimuksen mukaiset virka- ja työehtosopimukset. Sopimukset oli allekirjoitettu vuoden 2000 joulukuussa, ja niiden voimassaolo päättyi 31. tammikuuta Palkankorotusten kustannusvaikutus oli vuonna 2002 keskimäärin 2,6 %. Kunta-alan työvoimakustannukset olivat toimintavuonna 14,3 miljardia euroa. Tästä noin 11 miljardia euroa oli palkkakustannuksia ja muu osa välillisiä työvoimakustannuksia. Vuonna 2002 toteutetut sopimuskorotukset nostivat henkilöstömenoja noin 350 miljoonaa euroa. Palkkoja korotettiin toimintavuonna maaliskuun alusta tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti yleiskorotuksella ja järjestelyvaraerällä muilla kunnan sopimusaloilla lääkärisopimusta lukuun ottamatta. Yleiskorotus oli 18 senttiä tunnilta tai 30 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,9 %. Järjestelyerä vaihteli sopimusaloittain 0,3 prosentista 0,7 prosenttiin. Tulopoliittisen sopimuksen ulkopuolelle jättäytyneiden ja edellisenä vuonna lakossa olleiden lääkärien palkkoja korotettiin lukien 1,5 prosentin yleiskorotuksella, paikallisella yhden prosentin järjestelyerällä ja mm. palkkahinnoittelun alarajatarkistuksilla. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten palkkausmääräyksissä otettiin vuoden alusta käyttöön eurot. Kunnat ja kuntayhtymät siirtyivät euron käyttöön myös palkanmaksussa. Tulopoliittisen selvitystoimikunnan selvityksen perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat tammikuussa Suomen ja muun euroalueen taloudellista tilannetta, kilpailukykyä, työllisyyttä sekä hintojen ja ansioiden kehitystä. Tulopoliittiseen sopimukseen sisältyvä indeksiehdon kynnys ei ylittynyt. Tulopoliittisen sopimuksen tarkastelulausekkeen mukaisessa ansiokehitystarkastelussa kunta-alan säännöllisen työajan ansiot nousivat lokakuusta 2000 lokakuuhun 2001 keskimäärin 3,4 %. Osa sopijajärjestöistä katsoi, ettei kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen eikä kaupunginorkestereiden tilapäisten muusikoiden työehtosopimuksen piirissä olevien palkansaajien ansiokehityksessä päästy sopimuksen tarkoittamaan lopputulokseen. Valtakunnansovittelijan johdolla toimineet ratkaisulautakunnat totesivat, ettei riitautetuilla kunnallisilla sopimusaloilla ole perusteita ylimääräisille palkantarkistuksille. Palkkausuudistus lähti käyntiin S opimuskaudella käynnistyi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen alueella palkkausuudistus, joka perustui uudistettuihin palkkausmääräyksiin. Uudistuksen tavoitteena oli oikeudenmu- 6 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

7 kainen palkka, jonka perusteena on tehtävien vaativuus, työkokemus, henkilökohtaiset työtulokset ja työyksikön tuloksellisuus. Palkkausuudistusta toteutettiin maaliskuun 2002 korotuksiin sisältyvällä paikallisella järjestelyvaralla. KT selvitti jälkeenpäin paikallisen erän käyttöä, ja selvitys osoitti, että paikallinen sopiminen toimi hyvin. Lähes kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä päätös paikallisen erän käytöstä perustui työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen yhteisymmärrykseen. Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät järjestelyerät pääsääntöisesti uusien palkkausmääräysten täytäntöönpanoon ja paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen. Työnantajat kohdensivat korotuksia melko tasapuolisesti eri henkilöstöryhmille. KESKIANSIOT SOPIMUSALOITTAIN EUR / kk Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna EUR 2700 EUR 2300 EUR 5000 EUR KUNTA KESKIM EUR KVTES OPETUSALA TEKNISET LÄÄKÄRIT Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 7

8 Henkilöstön määrä kasvoi Tilastokeskuksen kunnallisen henkilörekisterin mukaan kunta-alalla työskenteli edellisen vuoden lopussa viranhaltijaa ja työntekijää. Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli noin henkilöä. Keväällä toteutetussa ajankohtaistiedustelussa kuntien ja kuntayhtymien palkka-asiamiehet arvioivat vakinaisten työpaikkojen osuuden kunta-alalla kasvavan vuoden aikana. Vastaavasti määräaikaisen henkilöstön osuuden arvioitiin edelleen vähenevän. Toimintavuonna määräaikaisia palvelussuhteita muutettiin vakinaisiksi erityisesti terveydenhuollossa. Kuntayksiköt arvioivat palkkaavansa myös lisähenkilöstöä vuoden aikana. Kaksi kolmasosaa kuntatyönantajista ilmoitti tarvitsevansa lisähenkilöstöä vuonna Joka viides kuntayksikkö kuitenkin katsoi, ettei taloustilanne mahdollista lisätyövoiman palkkaamista. Toimintavuoden loppupuolella palkkaa saavaa henkilöstöä oli kunta-alalla lähes Pelastustoimen alueellinen uudistus ja teknisen sektorin henkilöstö Paloalan työryhmässä selvitettiin uuteen alueelliseen pelastustoimen järjestelmään siirtymistä ja sen vai- kutusta palvelussuhteisiin. Keväällä annettiin kunnille ja kuntayhtymille ohjeet teknisen henkilöstön asemasta alueelliseen pelastustoimeen siirryttäessä. Syksyllä annettiin tarkemmat ohjeet niille kunnille, jotka kuuluivat toimintansa aloittavien Satakunnan ja Pirkanmaan alueellisten pelastuslaitosten piiriin. Teknisten sopimuksen kehittämistä jatkettiin TS -työryhmässä, joka seurasi myös paikallisten palkkausjärjestelmien toimivuutta. Toimintavuonna toteutettiin teknisten palkkausta koskeva tiedustelu, joka osoitti, että teknisten palkkausjärjestelmällä on ollut myönteisiä vaikutuksia palkan oikeudenmukaiseen määritykseen ja työmotivaatioon ja että palkkausjärjestelmää on opittu käyttämään kannustavan palkkauksen välineenä. Kunnallisesta viranhaltijalaista hallituksen esitys Hallitus antoi syksyllä eduskunnalle esityksen laiksi kunnallisesta viranhaltijasta ja laiksi kuntalain muuttamisesta. Esityksessä on otettu huomioon uudet perustuslain säännökset. Kunnallisesta viranhaltijasta annettavassa laissa säädetään asioista, joista nykyisin säädetään kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvalaissa ja kuntalain 6. luvussa. Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi niistä viranhaltijan oikeusasemaa koskevista asioista, joista nykyisin määrätään kunnallisissa virkasäännöissä, mutta joista tulisi säätää lain tasolla. Kuntalakiin jäävät kunnan henkilöstöä koskeva yleis- 8 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

9 säännös, jonka mukaan kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsuhteessa, sekä viran perustamista ja lakkauttamista koskevat säännökset. Virkasuhteessa hoidetaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa. Kuntalakiin ehdotetaan uusia säännöksiä, joiden perusteella virkasuhde voidaan muuttaa työsuhteeksi, jos tehtäviin ei sisälly julkisen vallan käyttöä. Virkasääntöä koskeva säännös ehdotetaan kumottavaksi. Lain käsittely eduskunnassa jatkui vuoden 2003 puolella. Uudet säännökset on tarkoitettu tulemaan voimaan kuuden kuukauden kuluttua niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Kaksivuotiset virka- ja työehtosopimukset kunta-alalle Syksyllä käynnistyivät työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut uudesta tulopoliittisesta sopimuksesta, ja neuvottelutulokseen päästiin 18. marraskuuta. Tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen mukaisesti ryhdyttiin neuvottelemaan uusista kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista. Kaikilla kunnan sopimusaloilla saavutettiin tuloratkaisun mukainen neuvottelutulos määräaikaan 29. marraskuuta mennessä. Virka- ja työehtosopimukset allekirjoitettiin marraskuun lopussa. Niiden sopimuskausi on Uusilla sopimuksilla jatketaan eri sopimusaloilla aloitettua palkkausjärjestelmän uudistamista. Virka- ja työehtosopimuksissa on varattu tähän tarkoitukseen aiempaa runsaammat paikalliset järjestelyvarat. Työelämän kehittämisasioita koskevissa neuvotteluissa sovittiin muutoksista yhteistoimintamenettelyä koskevaan yleissopimukseen, koulutussopimukseen ja kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimukseen. Myös tulopoliittiseen sopimukseen sisältyvien työelämän kehittämisasioiden toteuttamistavasta kunta-alalla sovittiin. Palkkausjärjestelmän kehittämisohjelma vuosille K unnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt sopivat syksyllä kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpiteistä vuosille Sopimus allekirjoitettiin 13. marraskuuta ennen kuin tulopoliittisesta sopimuksesta saavutettiin neuvottelutulos. Palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma otettiin myöhemmin allekirjoitettujen, tulopoliittiseen sopimukseen perustuvien virka- ja työehtosopimusten osaksi. Näin ollen kunnallisen alan palkkoihin tulee tulopoliittisen sopimuksen lisäksi palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukaiset palkankorotukset. Kehittämisohjelman tarkoituksena on turvata pätevän henkilöstön saatavuus ja pysyvyys tulevina vuosina, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy suurten ikäluokki- Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 9

10 en jäädessä eläkkeelle. Ohjelmalla pyritään kehittämään paikallisia palkkausjärjestelmiä siten, että niillä tuetaan kunnan tai kuntayhtymän strategista johtamista ja toiminnan tuloksellisuutta motivoimalla henkilöstöä hyviin työsuorituksiin. Sopimuksen piiriin kuuluvat muut kunnalliset virka- ja työehtosopimukset paitsi lääkäreitä koskeva virkaehtosopimus. Sopimus on voimassa vuosina , jollei sitä irtisanota päättymään aikaisintaan Kehittämisohjelman kustannusvaikutus vuosina on yhteensä 3,5 %. Sen toteutus alkaa joulukuussa Työelämän kehittämisverkostot käyntiin T yöelämän kehittämistyötä jatkettiin verkostojen avulla. Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarvioinnin tutkimusohjelma KARTUKE ja tuloksellisuusverkosto käynnistyivät toimintavuoden alussa. Työsuojelurahasto myönsi neljän yliopiston toteuttamalle tutkimusohjelmalle ja tutkimusverkostolle euron tutkimusavustuksen. Kansallisen tuottavuusohjelman ja Työturvallisuuskeskuksen rahoittamassa tuloksellisuusverkostossa järjestettiin käynnistysseminaari, yksi tutkimusmenetelmäseminaari tutkimusverkoston kanssa sekä kolme tuloksellisuusverkoston työseminaaria. Kehittämishankkeita tuloksellisuusverkostossa käynnistyi 13. Tuloksellisuusverkostoon kuului vuoden 2002 lopulla 60 kuntaa ja kuntayhtymää. Kesäkuussa 2002 käynnistyi kuntien strategisen henkilöstöjohtamisen HENSTRA-kehittämisverkosto. Verkoston ideana on henkilöstöjohtamisen tutkimustiedon ja käytännön työelämän vuoropuhelun ylläpitäminen sekä strategisten henkilöstövoimavarakäytäntöjen edistäminen kunnissa ja kuntayhtymissä. Verkosto on aluksi koostunut noin 40 henkilöstötyön asiantuntijasta. LAATU-verkostossa valmisteltiin Työsuojelurahaston rahoittamaa tutkimusta verkoston kehittämistyön tuloksista ja vaikuttavuudesta. Arviointitutkimus valmistuu vuoden 2003 aikana. Kuntatyönantajien kilpailukykyä parannettiin Kunnallinen työmarkkinalaitos pyrki vuoden aikana monin eri tavoin parantamaan kuntatyönantajien kilpailukykyä työmarkkinoilla. Kuntatyönantaja oli mukana Kuntatyö projektissa, joka käynnistettiin toimintavuonna. Suomen Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuntien Eläkevakuutuksen yhteisen projektin avulla pyritään parantamaan kuntien valmiuksia työvoimakilpailussa ja lisäämään kuntatyöpaikkojen houkuttelevuutta. Projekti jakautuu neljään pääalueeseen: kuntatalous/ kuntapolitiikka, työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka, koulutuspolitiikka ja aktiivinen työllisyyspolitiikka. Kunnallinen työmarkkinalaitos osallistui erityisesti työnantaja- ja 10 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

11 henkilöstöpolitiikkaa koskevien toimenpide-esitysten valmisteluun ja toteuttamiseen. Kansainvälisessä toiminnassa pyrittiin ensisijaisesti turvaamaan kuntatyönantajien asema yhtenä niistä työnantajajärjestöistä, joita kuullaan valmisteltaessa ja sovellettaessa työelämää koskevia säännöksiä ja suosituksia Euroopan Unionin, ILOn ja Euroopan neuvoston piirissä. Edunvalvontaa hoidettiin kansallisesti niiden kolmikantaisten työryhmien kautta, joissa työmarkkinalaitos on edustettuna, sekä antamalla lausuntoja kansallisille viranomaisille ja kansainvälisille elimille. KT pyrki vaikuttamaan sitovien säännösten ja suositusten sisältöön ja ottamaan kantaa valmisteilla oleviin asioihin kuntien työmarkkinatoimintaa tukevalla tavalla. Kunnallinen työmarkkinalaitos liittyi toimintavuoden kesällä eurooppalaisen työnantajakeskusjärjestön CEEPin (European Centre of Enterprises with Public Participation and of Enterprises of General Economic Interest) Suomen jaostoon. Jäsenyys CEEPissä tarjosi kuntatyönantajille kanavan päästä vaikuttamaan sosiaalidialogiin Euroopan tasolla. Kunnallisen alan vuoropuhelussa toimittiin kuntajärjestöjen eurooppalaisen keskusjärjestön CEMRin työnantajafoorumissa. Keväällä valmistui komission teettämä kunnallisen alan työmarkkinajärjestöjä koskeva edustavuusselvitys, jossa todettiin CEMRin työnantajafoorumin olevan edustava työnantajajärjestö EU:ssa. Kansainvälinen toiminta Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 11

12 Palvelua kuntatyönantajille Kunnallinen työmarkkinalaitos eli KT on kuntien ja kuntayhtymien työnantajaetujärjestö. Se ajaa kuntatyönantajien etuja työmarkkinoilla. KT on myös kuntaalan työmarkkinakeskusjärjestö. KT neuvottelee ja solmii kuntien ja kuntayhtymien puolesta kunnallista henkilöstöä koskevat virka- ja työehtosopimukset yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa. Se edustaa kuntatyönantajia myös valtakunnallisissa tulopoliittisissa neuvotteluissa ja tulopoliittisen sopimuksen perusteella asetetuissa työryhmissä. Virka- ja työehtosopimustoiminnan lisäksi KT antaa kunta-alalle suosituksia yhteistoimintaa, tuloksellisuutta ja työelämän kehittämistä koskevista asioista. KT tukee kuntien toimintaa työnantajina ja tuottaa niille välineitä hyvään työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaan. Toimintavuonna valmisteltiin sopimuksia, suosituksia ja soveltamisohjeita, kehitettiin palkkausjärjestelmiä ja tuettiin kuntien työnantajatoimintaa. KT:n toimihenkilöt antoivat neuvontaa, kävivät keskusneuvotteluja ja hoitivat asianajotehtäviä tuomioistuimissa. Lisäksi tiedotettiin, tehtiin neuvottelutoiminnassa tarvittavia selvityksiä ja hoidettiin kuntatyönantajien kansainvälistä edunvalvontaa. Kunnat, kuntayhtymät, valtion viranomaiset ja muut yhteistoimintakumppanit pyysivät toimintavuonna kirjeitse 204 lausuntoa. Näiden lisäksi vastattiin lukuisiin lausuntopyyntöihin, joita esitettiin faksilla, sähköpostitse tai puhelimitse. Lausuntopyyntöihin sisältyi runsaasti eri oikeusasteita varten laadittuja lausuntoja tai selvityksiä, joita kunnat ja kuntayhtymät lähettivät omissa nimissään edelleen. Keskusneuvottelupyyntöjä jätettiin 58. Työtuomioistuimessa hoidettiin 5 asianajotehtävää. Lisäksi toimihenkilöitä työllistivät lukuisat asianajotehtävät käräjäoikeuksissa ja hallintotuomioistuimissa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstö hoiti sopimuksen perusteella myös Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen sopimusneuvottelut ja muut jäsenpalvelut. Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY on kuntien määräysvallassa olevien ja yksityisten yhtiöiden ja säätiöiden työnantajajärjestö, johon kuului toimintavuonna yli 300 jäsenyhteisöä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta, tekniseltä alalta ja opetusalalta. Tutkimus- ja selvitystoiminta V uoden aikana selvitettiin kuntatyönantajille suunnatuilla tiedusteluilla sopimusmääräysten täytäntöönpanoa ja palkkauksen rakenteita kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa asetettujen työryhmien käyttöön ja taustatiedoiksi sopimusten kehittämistyölle. Paikallisen järjestelyvaraerän käyttöä vuonna 2002 selvitettiin niillä sopimusaloilla, joissa järjestelyeriä oli paikallisesti käytettävissä. Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät järjestelyerät pääsääntöisesti uusien palkkausmääräysten täytäntöönpanoon ja paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen. Lääkärisopimuksen osalta kartoitettiin sairaalalääkärien, terveyskeskusten lääkärien ja terveyskeskusten hammaslääkärien palkkausta, tehtyjä toimenpiteitä sekä 12 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

13 työaika- ja päivystystietoja. Toimintavuoden aikana valmistuivat myös kauppaoppilaitoksen/kaupan ja hallinnon koulutusyksikköjen opetushenkilöstöä lukuvuonna koskeva tiedustelu, teknisten sopimusta koskeva tiedustelu sekä tiedustelu tuntipalkkaisten liukuvan perustuntipalkkataulukon käyttöönotosta. Vuosittain toteutettavassa ajankohtaistiedustelussa kuntien ja kuntayhtymien palkka-asiamiehiä pyydettiin arvioimaan mm. henkilöstön määrässä ja rakenteessa tapahtuvia muutoksia, tarvetta ja mahdollisuuksia palkata lisähenkilöstöä sekä keinoja turvata työvoiman saatavuus myös tulevina vuosina. Kunnallisen yhteistoiminta-asiain neuvottelukunnan ja Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän käyttöön valmistui selvitys kunnallisten tasa-arvosuunnitelmien ja tasa-arvo-ohjelmien nykytilanteesta. Viestintä Työmarkkina-asioista ja sopimuksista tiedotettiin kunnille ja kuntayhtymille yleiskirjein, pienryhmäkirjein, kuntafaksein, palkka-asiamieskirjein ja Kuntatyönantaja-lehden avulla. Tiedotusvälineille toimitettiin lehdistötiedotteita, joita lähti vuoden aikana 23. Maakunnallisia tiedotustilaisuuksia järjestettiin kesällä Raumalla ja Lappeenrannassa. Yleiskirjeitä lähetettiin kuluvan vuoden aikana 26. Kuntien ja kuntayhtymien palkka-asiamiehille kerrottiin ajankohtaisista työmarkkina-asioista myös palkka-asiamieskirjeissä. Ajankohtaisten kuulumisten lisäksi palkkaasiamiehiä informoitiin työmarkkina-asioista lähettämällä heille uusia työmarkkinajulkaisuja ja -esitteitä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen verkkopalveluja laajennettiin vuoden aikana. Verkossa julkaistiin uusi Kunta-alan työmarkkinat -sivusto. Se sisältää tietoa kuntien ammateista, palkoista, koulutuksesta, henkilöstöstä, neuvottelujärjestelmästä sekä kunnista työnantajina. Viestinnässä tuettiin kuntien toimintaa työnantajina muun muassa esittelemällä kunta-alan työmahdollisuuksia eri tapahtumissa ja jakamalla KT:n julkaisuja ja esitteitä. Kunta-alan ammattien esittelyä varten tuotettiin Mikä sinusta tulee isona? -juliste. Sitä käytettiin kuntaalan ammattien esittelyssä rekrymessuilla ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Julisteita ja julkaisuja jaettiin myös kuntien käyttöön. Kuntatyönantaja K untatyönantaja -lehti ilmestyi kuusi kertaa. Toimintavuosi oli lehden 30. ilmestymisvuosi. Toimintavuoden lopussa lehden levikki oli noin kappaletta. Kuntatyönantaja on kunnallisen työnantajan ammattilehti. Lehdessä kerrottiin ajankohtaisista työmarkkina-asioista, sopimuksista ja suosituksista ja niiden soveltamisesta. Keskeisiä aiheita olivat myös kuntaalan työvoimatilanne, kannustava palkkaus, työelämän kehittäminen ja uusi työlainsäädäntö. Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 13

14 Kuntatyönantajassa alettiin julkaista Kunta-alan ammatit tutuiksi- ja Näin me sen teimme -artikkelisarjoja. Ammattisarjassa esiteltiin opettajan, sairaanhoitajan ja perushoitajan sekä päivähoitohenkilöstön ammatteja. Näin me sen teimme -sarjassa kerrotaan kuntien hyvistä käytännöistä työnantajatoiminnassa. Vuoden 2002 teemoja olivat palkkausuudistus, tulospalkkaus ja henkilöstöstrategia. Julkaisut Tilastoesite Kunnalliset palkat ja henkilöstö uusittiin toimintavuonna lokakuussa. Sitä lähetettiin kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöhallinnolle, kunnallisille päättäjille ja yhteistyökumppaneille. Esite ilmestyi myös ruotsinkielisenä. Johtamisen ja kehittämisen avuksi kunnille ja kuntayhtymille tuotettiin esite Henkilöstöstrategia tukee hyvää työnantajapolitiikkaa. Kuntatyönantaja-lehden Kunta-alan ammatit tutuiksi -sarjan kolme artikkelikokonaisuutta julkaistiin eripainoksina. Ne käsittelevät sairaanhoitajan ja perushoitajan, opettajan sekä päivähoitohenkilöstön ammatteja. Paikallisesta sopimisesta toimitettiin julkaisu Paikallinen sopiminen kunta-alalla opas kunnallisille esimiehille. Julkaisu ilmestyi myös ruotsinkielisenä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteistyönä laadittiin Viestimme välittömästi julkaisu. Se käsittelee työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiset kampanjat K eväällä 2002 työmarkkinakeskusjärjestöt kampanjoivat perhevapaiden tasapuolisemman käytön puolesta. Aikalisä perheelle -kampanjan lähtökohtana oli tulopoliittisen sopimuksen kirjaus, jolla haluttiin edistää perhevapaiden tasapuolista käyttöä ja lisätä isien osuutta perhevapaiden käyttäjinä. KT järjesti kampanjasta tiedotustilaisuuden Helsingissä. Kampanja toteutettiin järjestämällä alueellisia tilaisuuksia eri puolilla maata. Työmarkkinakeskusjärjestöt laativat yhteisen kannanoton hyvistä työaikakäytännöistä. Hyvät työaikaratkaisut tukevat työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia. Kannanotto perustuu tulopoliittisessa sopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöille annettuun toimeksiantoon. Järjestöjen yhteistyössä tuottamaa esitettä Työaikaratkaisut jaettiin kuntiin ja kuntayhtymiin. Työmarkkinakeskusjärjestöt julkaisivat yhteisen oppaan Hyvä käytös sallittu häirintä kielletty. Opas sisältää ohjeita työpaikoille sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun varalta. Kampanjassa korostettiin, että sukupuolinen häirintä ei kuulu terveeseen työyhteisöön ja häirintään työpaikoilla tulee puuttua. KT jakoi opasta kuntiin ja kuntayhtymiin. 14 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

15 Ajankohtaista tietoa työmarkkina-asioista Raumalla pidettiin kesäkuuta Kunnallinen työmarkkinaseminaari. Seminaarin teemana oli kunta kilpailukykyisenä työnantajana. Seminaarin järjestivät Kunnallinen työmarkkinalaitos, kunta-alan pääsopijajärjestöt, Rauman kaupunki ja Länsi-Suomen kesäyliopisto. Seminaariin osallistui noin 450 kunnallisten työnantajien ja palkansaajien edustajaa eri puolelta Suomea. Lappeenranta 2002-seminaariin kokoontui elokuuta yli 900 kunta-alan työnantajien ja henkilöstön edustajaa pohtimaan työelämän kokonaisuutta sekä kuntatyötä ja sen kehittämistä. Seminaarin järjestivät Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto yhteistyössä Kunnallisen yhteistoiminta-asiain neuvottelukunnan KYNKin kanssa, jossa ovat edustettuina Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt. Pohjoismainen kuntatyönantajien tapaaminen oli Oulussa kesäkuuta. Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kuntatyönantajat keskustelivat ajankohtaisista työmarkkina-asioista. KT järjesti syksyllä Helsingissä Kuntamarkkinoiden yhteydessä työmarkkinaseminaarin, johon osallistui pari sataa kuntatyönantajaa eri puolilta Suomea. Seminaarissa käsiteltiin muun muassa kunta-alan palkkausuudistusta. Kunnallisia ammatteja ja kuntia ja kuntayhtymiä työnantajina esiteltiin Rekry-tapahtumassa Helsingissä lokakuuta. Tiedotusaineistoa toimitettiin myös muualla Suomessa järjestettyihin Rekry-tapahtumiin. Kuntien ja kuntayhtymien palkka-asiamiehille järjestettiin joulukuussa kaksi infotilaisuutta. Kuntatalossa pidetyissä tilaisuuksissa kerrottiin kunta-alan uusista sopimuksista. Lisäksi järjestettiin yksi ruotsinkielinen sopimusinfo. Vuonna 2002 ilmestyneet julkaisut ESITTEET: KT:n tilastoesite: Kunnalliset palkat ja henkilöstö. Lokakuu 2002 Esite ilmestyi myös ruotsinkielisenä Lönerna och personalen Henkilöstöstrategia tukee hyvää työnantajapolitiikkaa Kunta-alan ammatit tutuiksi: Sairaanhoitajat ja perushoitajat. Eripainos Kuntatyönantajasta 1/2002 Kunta-alan ammatit tutuiksi: Opettajat. Eripainos Kuntatyönantajasta 2/2002 Kunta-alan ammatit tutuiksi: Päivähoitohenkilöstö. Eripainos Kuntatyönantajasta 5/2002 OPPAAT: Paikallinen sopiminen kunta-alalla -opas kunnallisille esimiehille Opas ilmestyi myös ruotsinkielisenä Lokala avtal inom kommunsektorn Viestimme välittömästi Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 15

16 Päätöksenteko ja henkilöstö Kunnallinen työmarkkinalaitos on työmarkkinakeskusjärjestö. Se edustaa kuntia ja kuntayhtymiä työnantajina. Valtuuskunta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta päättää virka- ja työehtosopimuksista sekä keskeisistä työmarkkina-asioista. Valtuuskuntaan kuuluu 11 jäsentä, jotka sisäasiainministeriö nimittää kunnallisvaalien jälkeisen vuoden lokakuun alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi (laki 254/93). Jäsenet edustavat kunnallista työnantajaa ja ovat keskeisissä luottamushenkilö- tai palvelussuhteessa kuntaan, kuntayhtymään tai Suomen Kuntaliittoon. Valtuuskunta kokoontui toimintavuonna 10 kertaa. Valtuuskunnan asettama toimikunta kokoontui 9 kertaa. Se päätti sellaisista yksittäistä kuntaa tai kuntayhtymää koskevista virka- ja työehtosopimuksista, joilla ei ollut laajempaa periaatteellista merkitystä. Toimikunta päätti myös valtuutuksen antamisesta kunnalle tai kuntayhtymälle. Kunnallinen työmarkkinalaitos vastaa kunta-alan työnantajaedunvalvonnasta Suomen Kuntaliitossa, jossa se muodostaa työmarkkina-asiain yksikön. Toimiston johdosta vastaa kunta-alan työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri. Johtajan varamies on neuvottelupäällikkö Heikki Saipio. Vakinaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa 48 toimihenkilöä. Toimisto on jaettu esikuntaan sekä osaamisalueisiin. Esikunnan tehtäviin kuuluvat tiedotus ja julkaisutoiminta sekä kansainväliset asiat. Yleiset palvelussuhdeasiat, opetus- ja sivistystoimen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, teknisen alan ja peruspalvelutehtävien palvelussuhdeasiat, työsuojelu- ja yhteistoiminta-asiat, neuvottelutoimintaan liittyvä selvitystoiminta sekä hallintopalvelut muodostavat kukin oman osaamisalueensa. Organisaatio 16 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

17 Kunnallisen Työmarkkinalaitoksen valtuuskunta PUHEENJOHTAJA Pekka Palola I VARAPUHEENJOHTAJA Silja Hiironniemi II VARAPUHEENJOHTAJA Pekka Alanen VARSINAISET JÄSENET VARATOIMITUSJOHTAJA Pekka Alanen (kok.) Kauniainen APULAISKAUPUNGINJOHTAJA Silja Hiironniemi (kesk.) Oulu KAMREERI Airi Karjalainen (vas.) Loppi VARATOIMITUSJOHTAJA Timo Kietäväinen (kesk.) Helsinki PROJEKTIJOHTAJA Marjatta Miettinen (kok.) Helsinki HENKILÖSTÖJOHTAJA Pekka Palola (sd.) Tampere KAUPUNGINJOHTAJA Matti Pelttari (kok.) Rovaniemi KANSANEDUSTAJA Erkki Pulliainen (vihr.) Oulu LABORANTTI Sari Tani (sd.) Hyvinkää HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET EKONOMI Anne Leppälä-Nilsson Espoo REHTORI Timo Niemelä Keminmaa KANSLIASIHTEERI Sakari Lainamo Varkaus KAUPUNGINJOHTAJA Leo Haltsonen Somero TOIMINNANJOHTAJA Timo Elo Joensuu OSASTOAPULAINEN Sirkka-Liisa Salmijärvi Hollola METSÄNHOITAJA Pekka Purasmaa Rautjärvi FM Marjo Hämäläinen Joensuu HALLINTOPÄÄLLIKKÖ Jukka-Pekka Halme Helsinki KUNNANJOHTAJA Pekka Toivonen (kesk.) Kangasniemi PSYKOLOGI Marja-Leena Viljamaa (sd.) Jyväskylä VALTUUSKUNNAN SIHTEERI konttoripäällikkö Katriina Nokelainen Toimikunta PUHEENJOHTAJA TYÖMARKKINAJOHTAJA Jouni Ekuri JÄSENET NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Heikki Saipio NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Ulla-Riitta Parikka NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Pentti Hakola NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Anja Vaheri SIHTEERI OSASTONHOITAJA Leila Lindell Äänekoski HENKILÖSTÖJOHTAJA Marja Salmi-Tuominen Turku TYÖMARKKINAJOHTAJAN SIHTEERI Kirsti Karjalainen Henkilökunta KUNTA-ALAN TYÖMARKKINAJOHTAJA Jouni Ekuri TYÖMARKKINAJOHTAJAN SIHTEERI Kirsti Karjalainen TYÖMARKKINATIEDOTTAJA Kirsti Hyrkäs TIEDOTUSTOIMITTAJA Kaisa Koskela TIEDOTUSASSISTENTTI Miia Soininen ( alkaen) APULAISNEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Marja Tast TYÖMARKKINALAKIMIES Ritva Liivala (opintovapaa ) TYÖMARKKINA-ASIAMIES Leena Rehn YLEISSIHTEERI Jorma Palola (työlomalla) Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 17

18 YLEISET PALVELUSSUHDEASIAT NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Heikki Saipio APULAISNEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Elina Vartiainen-Hynönen TYÖMARKKINALAKIMIES Antti Hakala ( alkaen) TYÖMARKKINALAKIMIES Lauri Niittylä TYÖMARKKINALAKIMIES Noora Nordberg ( ) TYÖMARKKINALAKIMIES Henrika Nybondas-Kangas (työloma ) TYÖMARKKINA-ASIAMIES Suvi Kämäri TYÖMARKKINA-ASIAIN SIHTEERI Eija Pyykkinen OPETUS- JA SIVISTYSTOIMEN PALVELUSSUHDEASIAT NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Anja Vaheri TYÖMARKKINALAKIMIES Varpu Kulo TYÖMARKKINALAKIMIES Vuokko Piekkala (työloma ) TYÖMARKKINALAKIMIES Nina Raatikainen ( ) TYÖMARKKINA-ASIAMIES Elisa Cichoracki ( ) TYÖMARKKINA-ASIAMIES Anne Oroza SIHTEERI Marianne Koskinen SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUSSUHDEASIAT NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Eila Uotila (vv ) NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Ulla-Riitta Parikka TYÖMARKKINALAKIMIES Marja-Leena Kiivanen TYÖMARKKINALAKIMIES Laura Lindholm ( alkaen) TYÖMARKKINALAKIMIES Juha Myllymäki ( alkaen) TYÖMARKKINALAKIMIES Tarja Tuominen TYÖMARKKINA-ASIAMIES Berit Hellström ( saakka) TYÖMARKKINA-ASIAIN SIHTEERI Raija Tillgren TEKNISEN ALAN JA PERUSPALVELUTEHTÄVIEN PALVELUSSUHDEASIAT NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Pentti Hakola ( saakka) NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Jyrki Hämäläinen TYÖMARKKINALAKIMIES Merja Ailus ( alkaen) TYÖMARKKINALAKIMIES Erkki Hintsanen TYÖMARKKINA-ASIAMIES Taisto Johansson TYÖMARKKINA-ASIAIN SIHTEERI Aili Vehmas TYÖSUOJELU- JA YHTEISTOIMINTA-ASIAT NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Jukka Sädevirta APULAISNEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Pirkko Leivo TUTKIJA Bjarne Andersson HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Terttu Pakarinen TYÖMARKKINA-ASIAMIES Markku Roiha TYÖVOIMASUUNNITTELIJA Merja Rusanen TUTKIMUSSIHTEERI Hanneli Kerovuo NEUVOTTELUTOIMINTAAN LIITTYVÄ SELVITYSTOIMINTA TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Margareta Heiskanen TYÖMARKKINATUTKIJA Hannu Freund TYÖMARKKINATUTKIJA Anne Hotti TYÖMARKKINATUTKIJA Mika Juutinen PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Riitta Kivimäki TILASTOSIHTEERI Satu Lilja HALLINTOPALVELUT KONTTORIPÄÄLLIKKÖ Katriina Nokelainen TYÖMARKKINA-ASIAIN SIHTEERI Heidi Hellström KANSLISTI Pirjo Paija 18 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

19 Talous Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kulut vuonna 2002 olivat yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Tuotot olivat noin 0,7 miljoonaa euroa ja kuntien maksuosuuksina perittiin 3 miljoonaa euroa. Tuotot Toimintatulot olivat yhteensä noin 0,7 miljoonaa euroa. Palvelukorvauksina perittiin koulutuspalveluista sekä asiantuntijapalveluiden myynnistä yhteensä 0,3 miljoonaa euroa. Julkaisujen myyntitulot ja Kuntatyönantajalehden tilausmaksut olivat yhteensä noin 0,3 miljoonaa, korkotuotot noin ja muut tuotot noin euroa. Kulut Työmarkkinalaitoksen toiminnan suurin kuluerä ovat palkat ja lakisääteiset henkilöstösivukulut, yhteensä 2,5 miljoonaa euroa, mikä on 67,6 % kuluista. Työmarkkinalaitos maksoi ostopalveluista noin 0,4 miljoonaa euroa sekä korvauksena Suomen Kuntaliitolle hallintopalveluista ja toimitiloista 0,4 miljoonaa euroa. Muut toimintakulut olivat yhteensä noin 0,4 miljoonaa euroa. Kuntien maksuosuudet K unnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/93) 6 :n mukaan Työmarkkinalaitoksen menot peritään kunnilta puoliksi niiden veroäyrien luvun mukaan, jotka kunnassa on määrätty edellisenä vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa ja puoliksi saman vuoden tammikuun 1 päivän asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Kuntien maksuosuuksista voidaan periä ennakkoja. Suomen Kuntaliitto peri vuonna 2002 kunnilta maksuosuusennakoina työmarkkinalaitoksen menoihin yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen mukaan kuntien lopulliset maksuosuudet ovat yhteensä 3,01 miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen liittyvän kuntakohtaisen maksuosuuslaskelman mukaan kunnilta peritään lopullisina maksuosuuksina yhteensä noin euroa. Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 19

20 Tuloslaskelma VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot , ,63 Kulut Henkilöstökulut , ,15 Poistot , ,90 Muut kulut , , , ,72 Kulujäämä , ,09 VARAINHANKINTA Maksuosuudet , ,08 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Korkotuotot , ,01 Korkotuotot -24,49 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,00 0,00 20 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

21 Tase VASTAAVAA Vaihtuvat vastaavat Lyhtytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,96 Muut saamiset , ,00 Siirtosaamiset , ,77 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,73 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,73 VASTATTAVAA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,27 Muut velat , ,66 Siirtovelat , ,80 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,73 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 21

22 Tilinpäätöksen liitetiedot 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Kunnallinen työmarkkinalaitos kuuluu Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/1993) 1 : n perusteella osana Suomen Kuntaliittoon. Työmarkkinalaitos ei kirjaa alijäämää, vaan työmarkkinalaitoksesta annetun lain perusteella kulut peritään kunnilta lopullisina maksuosuuksina. Tuloslaskelman liitetiedot 2. Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut Kokonaistuotot , ,72 Kokonaiskulut , ,72 Toimintokohtainen tulo- ja kuluerittely Työmarkkinalaitoksen toimisto Palvelukorvaukset , ,34 Muut toimintatuotot , , , ,08 Kulut Henkilöstökulut , ,12 Poistot , ,90 Muut kulut , , , , , ,59 Valtuuskunta Kulut Henkilöstökulut , ,30 Muut kulut , , , ,01 22 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

23 Kuntatyönantaja -lehti Tuotot , ,40 Kulut Henkilöstökulut , ,63 Muut kulut , , , , , ,57 Julkaisumyynti Tuotot , ,15 Kulut Henkilöstökulut 0, ,10 Muut kulut , , , , , ,94 3. Varainhankinta Maksuosuusennakot , ,58 Kuntien maksuosuudet , ,08 Lisäperintä (+)/palautus (-) , ,50 4. Poistot Käyttöomaisuushankinnat poistetaan kokonaan hankintavuonna, tilivuosittain tasattavien kuntakohtaisten maksuosuuksien vuoksi. Koneet ja kalusto , ,90 5. Vastuusitoumukset Työmarkkinalaitoksen palveluksessa olevien henkilöiden eläketurva on järjestetty Kuntien eläkevakuutuksen kautta. Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 23

24 6. Henkilöstökulujen erittely Palkat , ,93 Palkkiot, valtuuskunta , ,64 Palkkiot, muut 4 127, ,73 Eläkekulut , ,63 Muut henkilösivukulut , , , ,15 Henkilöstön keskimääräinen luku Suomen Kuntaliitto ry:n hallitus Hannes Manninen Lasse Eskonen Anna-Liisa Kasurinen Pirkko Letto Jukka Mikkola Marjaana Perttula Pekka Ravi Kalervo Ukkola Jouni Ekuri, KUNTA-ALAN TYÖMARKKINAJOHTAJA Marketta Auvinen Aila Harjanne Marketta Kokkonen Christel Liljeström Eeva Nurmi Mikko Pukkinen Pekka Sauri Risto Parjanne, TOIMITUSJOHTAJA Edellä oleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä, 30. päivänä huhtikuuta 2003 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Johanna Mäntyharju-Keinänen KHT 24 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

25 Tilintarkastuskertomus Suomen Kuntaliitto ry:n valtuustolle Osana Suomen Kuntaliiton tilintarkastusta olemme tarkastaneet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirjanpidon ja tilinpäätöksen Laadittu tilinpäätös sisältää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 30. huhtikuuta 2003 ERNST & YOUNG OY KHT-yhteisö Johanna Mäntyharju-Keinänen KHT Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 25

26

27

28 Kunnallinen työmarkkinalaitos Toinen linja Helsinki Puhelin (09) 7711 Telefax (09) Graafinen suunnittelu: Taittotalo Oy, Painopaikka: Miktor / 2003