Kunnallinen työmarkkinalaitos

Transkriptio

1 Kunnallinen työmarkkinalaitos Toimintakertomus 2004

2 Kunnallinen työmarkkinalaitos on kuntien ja kuntayhtymien työnantajaedunvalvoja ja työmarkkinakeskusjärjestö. KT ajaa kuntatyönantajien etuja työmarkkinoilla (laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta 254/93). Suomessa on 432 kuntaa ja 217 kuntayhtymää, joiden palveluksessa työskentelee noin viranhaltijaa ja työntekijää eli viidesosa kaikista palkansaajista. Kunnallinen työmarkkinalaitos solmii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa. KT antaa suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta, työhyvinvointia ja työelämän laatua koskevissa asioissa. Kunnallinen työmarkkinalaitos Toinen linja Helsinki Puhelin (09) 7711 Telefax (09)

3 Kunnallinen työmarkkinalaitos Toimintakertomus 2004

4 Sisällys Kunnallinen työmarkkinalaitos vuonna NEUVOTTELU- JA SOPIMUSTOIMINTA 4 PALVELUA KUNTATYÖNANTAJILLE 12 PÄÄTÖKSENTEKO JA HENKILÖSTÖ 17 TALOUS 20

5 Kuntien kilpailukykyä vahvistettiin K unnallinen työmarkkinalaitos pyrki toimintavuonna monin tavoin vahvistamaan kuntatyönantajien kilpailukykyä työmarkkinoilla. Edellisenä vuonna alkaneen viisivuotisen palkkausjärjestelmien kehittämisohjelman toteutus jatkui. Palkkauksen kehittämisessä painopiste siirtyi henkilökohtaiseen palkanosaan. Syyskuun alussa toteutettiin kunnan suurimmalla sopimusalalla mittava palkkausjärjestelmän muutos, jolla kokemuslisät korvattiin henkilökohtaisella lisällä. Uudistus työllisti erityisesti paikallisia kuntatyönantajia. Palkkausjärjestelmien kehittämistoimet ovat kunnille myös tärkeä johtamisen väline. Tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisten työsuoritusten huomioon ottaminen sekä työn tuloksista palkitseminen parantavat tuloksellisuutta ja tuovat tehoa organisaatioon. Palkkausta kehittämällä voidaan parantaa myös toiminnan taloudellisuutta ja turvata samalla pätevän henkilöstön saanti. Loppuvuodesta tehtiin kunta-alalla tulopoliittisen sopimuksen mukaiset valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset Poikkeuksellisen pitkä sopimuskausi varmisti palkkaohjelman toteutuksen jatkumisen kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Sopimusratkaisu tarjoaa kunnille lähivuosina hyvät mahdollisuudet harjoittaa pitkäjänteistä työnantajapolitiikkaa. Kunnissa ja kuntayhtymissä panostettiin toimintavuonna myös työelämän ja tuloksellisuuden kehittämiseen. Kunnallinen työmarkkinalaitos tuotti uusia välineitä suunnitelmallisen henkilöstöpolitiikan tueksi. Toimintavuonna päättyi laaja nelivuotinen kunnallisten palvelujen tuloksellisuutta kehittänyt tutkimusohjelma KARTUKE, joka tuotti malleja tuloksellisuuden arviointiin. Kunnat osallistuivat aktiivisesti myös valtakunnallisen työelämän kehittämisohjelman Tykesin projekteihin, joiden tavoitteena oli samanaikaisesti parantaa toiminnan tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia. KUNTA-ALAN TYÖMARKKINAJOHTAJA Jouni Ekuri

6 Neuvottelu- ja sopimustoiminta Kuntien kilpailukykyä palkkauksessa vahvistettiin Toimintavuosi oli tulopoliittisen sopimuksen mukaisten kaksivuotisten virka- ja työehtosopimusten jälkimmäinen vuosi. Sopimukset oli tehty vuoden 2002 lopussa, ja sopimuskausi päättyi Tulopoliittisen sopimuksen rinnalla kunta-alalla toteutettiin edellisenä vuonna tehtyä sopimusta palkkausjärjestelmien kehittämistoimenpiteistä vuosina Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tavoitteena toimintavuonna oli vahvistaa kuntatyöpaikkojen ja kuntatyönantajien kilpailukykyä ja parantaa kuntien edellytyksiä saada tulevina vuosina palvelukseensa riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Palkkausta kehitettiin kilpailukykyisemmäksi ja kannustavammaksi mm. purkamalla kokemuslisäjärjestelmä, lisäämällä henkilökohtaista palkitsemista ja korottamalla nuorten alkupalkkoja. Palkkoja korotettiin maaliskuun alusta tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti yleiskorotuksella ja liittoerällä, joiden kustannusvaikutus oli yhteensä keskimäärin 1,9 % kunta-alan palkkasummasta. Syyskuun alussa toteutettiin palkkausjärjestelmien uudistuksen mittavin muutos, jonka kustannusvaikutus oli keskimäärin 1 % kuntaalan palkkasummasta. Tulopoliittisen sopimuksen sekä palkkausjärjestelmän kehittämisohjelman korotusten kustannusvaikutus oli toimintavuonna yhteensä 3,1 %. Kunta-alan kokonaiskeskiansio oli lokakuussa 2004 arviolta euroa/kk. Ansiot olivat nousseet edellisen vuoden lokakuusta keskimäärin runsaat 4 %. Henkilökohtaista palkitsemista lisättiin K unnallisen palkkausjärjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin, edistää toiminnan tuloksellisuutta ja pitää kuntasektorin palkat kilpailukykyisinä. Tähän pyritään oikeudenmukaisella palkalla, joka perustuu tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaisiin työtuloksiin ja työyksikön tuloksellisuuteen. Palkkausjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on palkan mahdollisimman hyvä yksilövastaavuus. Palkka maksetaan kunkin viranhaltijan ja työntekijän työn vaativuuden sekä henkilökohtaisen ammatinhallinnan ja tulosten perusteella. Syyskuun alussa kunta-alalla toteutettiin mittava palkkausjärjestelmän muutos. Se oli osa palkkausuudistusta, jota toteutettiin kunnissa virka- ja työehtosopimusten ja vuosia koskevan palkkausjärjestelmien kehittämisohjelman avulla. Kunnan suurimmalla sopimusalalla kokemuslisät korvattiin henkilökohtaisella lisällä ja samalla peruspalkkoja ja palkkahinnoitteluja korotettiin 5 prosentilla. Uudistus koski yli työntekijää ja viranhaltijaa, joiden palkat määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. 4 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

7 Käytännössä uudistus toteutettiin siten, että ensimmäinen kokemuslisä siirrettiin peruspalkkoihin ja jäljelle jääneet kaksi kokemuslisää muuttuivat henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseksi osaksi. Samalla osa paikallisesta järjestelyvaraerästä tuli kohdentaa uusiin henkilökohtaisiin lisiin, joiden myöntäminen perustui työsuorituksen arviointiin. Lääkärisopimuksen piirissä järjestelmä oli otettu käyttöön kaksi vuotta aiemmin. Opetusalalla sovittiin ammatillisten oppilaitosten opettajien siirtymisestä C-palkkaluokista euromääräisiin palkkoihin vuoden 2005 alusta. Syksyn osuus erästä maksettiin kertasuorituksena joulukuussa Henkilöstömäärä kääntyi laskuun K unta-alalla työskenteli toimintavuonna noin henkilöä. Vuonna 2004 kuntien henkilöstömenot olivat 15,6 miljardia euroa, josta palkkakustannukset noin 11,9 miljardia euroa ja muu osa välillisiä työvoimakustannuksia. Henkilöstömäärä kääntyi kunta-alalla hitaaseen laskuun. KT:n työllisyystiedustelun mukaan kuntatyönantajat arvioivat vakinaisen henkilöstön osuuden kuitenkin kasvavan lähivuosina, kun kunnat palkkaavat uutta henkilöstöä pääasiassa vakinaisiin palvelussuhteisiin. Kuntatyönantajien arvioiden mukaan henkilöstövaje oli vähäistä. Tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä täyttämättä oli vain 2 % vakansseista. Vaje vaihteli tuntuvasti kunnittain, alueittain ja ammattiryhmittäin. Kuntatyöntekijät ovat varsin tyytyväisiä työhönsä. Toimintavuonna valmistuneen Kuntatyö tutkimuksen mukaan tämä ilmeni yleisen työtyytyväisyyden lisäksi myös mm. vähäisinä eroaikeina työstä. Vanhemmat työntekijät ovat selvästi työkeskeisempiä kuin nuoret. Tutkimus on osa Kuntaliiton, KT:n ja Kuntien eläkevakuutuksen yhteistä Kuntatyö ohjelmaa. Työelämän laatua kunnissa ja kuntayhtymissä seurattiin myös valtakunnallisella työolobarometrilla. Vuoden 2004 barometrin mukaan työn kuntien työpaikoilla koettiin muuttuneen entistä vaativammaksi. Positiivista kehitystä oli tapahtunut panostuksessa henkilöstökoulutukseen ja työelämän kehittämistyöhön. Henkilöstöraportointi johtamisen välineeksi L ähes kolme neljäsosaa kunnista ja kuntayhtymistä teki toimintavuonna vuosittaisen henkilöstöraportin. Vuosittain tehtävistä henkilöstöraporteista saadaan tietoa henkilöstöä ja henkilöstöjohtamista koskevista tunnuspiirteistä. Henkilöstöraportointi on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline kunnan johdolle, esimiehille, päättäjille ja henkilöstölle. Kunnallinen työmarkkinalaitos kannusti kuntia ja kun- Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 5

8 tayhtymiä ottamaan käyttöön henkilöstöraportoinnin ja käyttämään sitä tehokkaammin työelämän ja työnantajatoiminnan kehittämiseen. Keväällä annettiin kunnille ja kuntayhtymille henkilöstöraportointia koskeva suositus. Uusi suositus oli valmisteltu kunta-alan työmarkkinaosapuolten yhteistyönä. Se liittyi vuosia koskevaan tulopoliittiseen sopimukseen, jossa työmarkkinaosapuolia kehotetaan edistämään henkilöstöraportoinnin käyttöönottoa. Suositus korvasi Kuntaliiton henkilöstötilinpäätöstä koskevan suosituksen vuodelta Syksyllä neuvoteltiin uudet sopimukset J atkuvan neuvottelumenettelyn periaatteen mukaisesti palvelussuhteen ehtoihin ja palkkausjärjestelmän kehittämiseen liittyviä kysymyksiä käsiteltiin sopimusalakohtaisissa työryhmissä sekä tulopoliittisessa sopimuksessa asetetuissa työryhmissä. Neuvottelut laajasta tuloratkaisusta käynnistyivät työmarkkinoilla alkusyksystä, ja neuvottelutulos tulopoliittisesta sopimuksesta vuosiksi saavutettiin marraskuun lopussa. Alakohtaisissa soveltamisneuvotteluissa päästiin kunta-alalla ratkaisuun joulukuun puoliväliin mennessä. Tulopoliittisen sopimuksen mukaiset kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosiksi allekirjoitettiin 16. joulukuuta. Uudet virka- ja työehtosopimukset tulevat voimaan 16. helmikuuta 2005 ja sopimuskausi päättyy Sopimusratkaisulla tuettiin henkilökohtaisen lisän käyttöönottoa kunnissa. Sen yhteydessä uudistettiin myös asteittain sosiaalihuollon palkkahinnoittelut. Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palkkaus- ja työaikajärjestelmät uudistettiin. Uusi järjestelmä on rakennettu mahdollisimman pitkälle yleisen KVTES-sopimuksen pohjalle. Järjestelmää yksinkertaistettiin, ja se tuo mukanaan hoitajalle vakaamman kuukausiansion. Uusi palkkausjärjestelmä tulee ottaa kunnissa käyttöön viimeistään elokuussa Opetusalalla sovittiin, että peruskoulun, lukion ja aikuislukion opettajien palkkauksessa siirrytään C-palkkausjärjestelmästä euromääräisiin palkkoihin elokuussa Kunta-alan yhteistoimintamenettelyä koskevaan yleissopimukseen ja koulutussopimukseen tehtiin sopimusneuvotteluissa muutoksia. Osapuolet antoivat myös yhteisen kannanoton verkostokehittämiseen. Kunta-alalle asetettiin yhteiset työryhmät laatimaan ehdotukset uudeksi työhyvinvointia koskevaksi suositukseksi, uudistamaan työsuojelu- ja työympäristösopimusta sekä kehittämään kunta-alan koulutustoimintaa. 6 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

9 Kolmivuorotyön uudet määräykset voimaan Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen ja tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevat uudistetut määräykset tulivat voimaan Niillä luovuttiin mm. jaottelusta vuorovapaisiin ja vapaavuoroihin. Uusittuihin määräyksiin tehtiin syksyn sopimusneuvotteluissa soveltamista yksinkertaistavia täsmennyksiä. Palvelutoiminnan muutokset ja henkilöstön asema Kuntien yhteistoiminta pelastustoimen palvelujen tuottamisessa oli alkanut vuonna 2003 kahdella pelastustoimen alueella. Toimintavuonna yhteistoiminta aloitettiin myös muilla 20 pelastustoimen alueella. Kunnallinen työmarkkinalaitos jatkoi kuntien ja kuntayhtymien opastamista mm. työnantajapolitiikan linjaamisessa, paikallisten palkkausjärjestelmien soveltamisessa ja työaika- ja varallaolojärjestelyjen toteuttamisessa. Maatalouslomitus alueellistettiin vuonna 2003, jolloin toimintansa aloittivat alueelliset hallintoyksiköt. Tämä ei vähentänyt maatalouslomittajien palvelussuhteiden ehtoja koskevan neuvonnan kysyntää toimintavuoden aikana. Yhteistyötä työelämän kehittämiseksi Kunnallinen työmarkkinalaitos osallistui lukuisien tulopoliittiseen sopimukseen liittyneiden hankkeiden ja työryhmien työskentelyyn ja oli mukana valtakunnallisissa työelämän kehittämisohjelmissa (Tykes ja Veto). Vuosia koskeva Työelämän kehittämisohjelma Tykes tukee työyhteisöjen kehittämishankkeita, joilla edistetään samanaikaisesti sekä työn tuloksellisuutta että työelämän laatua. Vuonna 2003 käynnistetty Veto-ohjelma edisti työn ja työelämän vetovoimaa. Kunnallinen työmarkkinalaitos osallistui ohjelmien johto- ja toimintaryhmien työhön. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt olivat mukana valtioneuvoston kanslian käynnistämässä Suomi maailmantaloudessa -hankkeessa, jossa selvitettiin työmarkkinoiden toimivuutta ja haasteita globaalissa muuttuvassa toimintaympäristössä. Palkitsemisjärjestelmiä kehitettiin K unnallinen työmarkkinalaitos osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyöhön, jonka tavoitteena oli edistää työn vaativuuden arviointiin perustuvien palk- Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 7

10 kausjärjestelmien käyttöönottoa ja kehittämistä osana työnarvioinnin seurantaryhmä TASEn työtä. TASE toimii osana ohjaus- ja seurantaryhmää Teknillisen korkeakoulun kahdessa kehittämishankkeessa, jotka koskevat mm. samapalkkaisuutta edistäviä työn vaativuuden arviointiin perustuvia palkkausjärjestelmiä Suomessa. KT osallistui myös Teknillisen korkeakoulun toteuttamien palkitsemisjärjestelmien kehittämis- ja tutkimushankkeiden ohjausryhmän työhön. Kunnallinen työmarkkinalaitos osallistui sosiaali- ja terveysministeriön asettamaan ja selvitysmies Tuulikki Petäjäniemen johtamaan työryhmään, joka selvitti samapalkkaisuusohjelman edellytyksiä. Syksyllä julkistetussa raportissa kuvattiin naisten ja miesten palkkaeroja, niiden syitä sekä mahdollisuuksia ja rajoituksia palkkaerojen kaventamiseen. Selvitysmiehen työn pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö asetti marraskuussa samapalkkaisuusohjelmatyöryhmän valmistelemaan samapalkkaisuusohjelmaa. KT osallistui myös perhepäivähoidon kustannuskorvauksia selvittäneen työryhmän työhön. Työryhmässä oli Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kunta-alan unionin ja Verohallituksen edustus. Sen muistio ilmestyi Kuntaliiton julkaisuna. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työmarkkinakeskusjärjestöt toteuttivat hankkeen, jolla tiedotettiin lain tarjoamista mahdollisuuksista työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Hankkeella haluttiin kannustaa myös isiä osallistumaan lastensa hoitoon ja tasata perhevapaiden käyttöä naisten ja miesten kesken. Hankkeen pohjalta julkaistiin kesällä esite Perhevapaat isien ja äitien oikeus. Työmarkkinakeskusjärjestöt kehittivät joustavia työaikaratkaisuja tupotyöryhmässä, joka edellisenä vuonna oli julkaissut työaikojen joustojärjestelyjä koskevan yhteisen oppaan. Työryhmä jatkoi työ- ja perhe-elämän käytännön yhteensovittamisen kehittämistä selvittämällä mm. työpaikoilla käytössä olevia joustavia lastenhoitomahdollisuuksia parantavia työaikamalleja ja kokoamalla niistä esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Työryhmä julkaisi Työaikakokeilut ja tutkimukset -nimisen oppaan vuoden 2004 lopussa. Tulopoliittisessa sopimuksessa asetettu pitkäjänteisiä ja yksilöllisiä työaikajärjestelyjä selvittänyt työryhmä eli ns. työaikapankkityöryhmä julkaisi työaikapankkia koskevan tietopaketin keväällä. Raporttiin sisältyi ehdotuksia, joilla edistetään pitkäaikaisia ja yksilöllisiä työaikajärjestelyjä sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Työryhmä esitti vapaaehtoisia työaikapankkeja, joiden käytöstä sovittaisiin yritys- ja työpaikkakohtaisesti. 8 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

11 Yhteistoiminta ja työsuojelu Kunta-alan valtakunnallisesta työsuojeluyhteistoiminnasta vastaava Työturvallisuuskeskuksen hallituksen kuntaryhmä kokoontui toimintavuonna 10 kertaa. Kuntaryhmä oli edustettuna lukuisissa hanketyöryhmissä, joita olivat mm. terveydenhuoltoalan ja sosiaalialan työsuojeluoppaiden uudistamishanke, tapaturmatilastointijärjestelmän kehittämishanke, valtakunnallinen työolobarometri, terveydenhuoltoalan nosto- ja siirtotyön ergonomiahanke, väkivallaton terveydenhuolto-kampanja sekä suurkeittiötyön ergonomiahanke. Kuntaryhmä osallistui myös kunta-alan TYKY-symposiumin järjestämiseen sekä henkilöstöraportointikilpailun toteuttamiseen. Kunnallinen yhteistoiminta-asiain neuvottelukunta (KYNK) kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Se keskusteli mm. sisäisestä tulkintakannasta paikallisten yhteistoimintamenettelyasioiden käsittelyyn ja päätti tehdä yhteenvedon tulkintaerimielisyyksistä, jotka ovat keskusneuvotteluissa vireillä. Verkostoilla kehitettiin työelämää Kunta-alalla toimi kolme valtakunnallista työelämän kehittämisverkostoa, joiden toimintaa Kunnallinen työmarkkinalaitos koordinoi. Näitä olivat työelämää kehittävä LAATU-verkosto, henkilöstöjohtamista parantava HENSTRA-verkosto sekä tuloksellisuuden arvioinnin tutkimus- ja kehittämisohjelma KARTUKE. Verkostojen työskentelyyn osallistui runsaat sata kuntaa ja kuntayhtymää. Verkostotyöllä parannettiin edellytyksiä hyvälle henkilöstö- ja työnantajapolitiikalle. Keskeisenä tavoitteena oli saattaa valtaosa kunta-alan henkilöstöstä tuloksellisen henkilöstöjohtamisen piiriin. LAATU-verkostossa perehdyttiin henkilöstövoimavarojen strategiseen johtamiseen ja hallintaan. Verkosto julkaisi elokuussa Työkonferenssi-kirjan. Toimintavuoden lopussa päättyi laaja KARTUKE tutkimusohjelma, jolla tutkittiin kunnallisten palvelujen tuloksellisuuden arviointia ja työyhteisöjen kehittämistä yhteistyössä neljän yliopiston ja kuntayksiköiden kesken. Ohjelman aikana testattiin tuloksellisuussuosituksen malli ja rakennettiin oppivan verkoston malli tulosten levittämiseen. Tutkimusohjelman hankkeista julkaistaan tutkimusjulkaisuja ja väitöskirjoja. KARTUKE-tuloksellisuusverkostossa oli mukana 60 kuntaa ja kuntayhtymää. Verkostossa haettiin malleja kunnallisten palvelujen tuloksellisuuden arviointiin käytännön kehittämiskokeiluilla. Hankkeista julkaistaan käytännön työtä palvelevia julkaisuja. Tuloksellisuustyö jatkuu toimintavuoden syksyllä käynnistetyissä alueellisissa verkostoissa ja kuntien yhteistyönä mm. Tykesohjelman tuella. HENSTRA-verkostoon kuului toimintavuonna yli 50 kuntaa ja kuntayhtymää. Verkoston teemoina olivat Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 9

12 osaamisen ja tulospalkkauksen kehittäminen sekä seutuyhteistyö ja sen vaikutukset henkilöstöön. HENSTRA -verkoston alaisuuteen päätettiin perustaa alaverkostoja, joiden tavoitteena on löytää ja kehittää uusia ratkaisuja strategisen henkilöstöjohtamisen tueksi. Uutta lainsäädäntöä Toimintavuoden alussa tulivat voimaan lait terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Niiden mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutusta seurataan vuosittain KT:n keräämien tilastojen avulla. Sosiaalihuoltolakiin lisättiin sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva säännös, joka on samansisältöinen kuin terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskeva säännös. Laki tulee voimaan syksyllä Vuoden alussa tuli voimaan myös laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta. Syrjinnän kieltävä lainsäädäntö vahvistui ja tarkentui helmikuun alussa, kun uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan. Laki edellyttää viranomaisten edistävän kaikessa toiminnassa yhdenvertaisuutta. Valtion ja kuntien viranomaiset velvoitetaan laatimaan suunnitelmia, joilla parannetaan etnistä yhdenvertaisuutta. Yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki uudistui. Lokakuun alussa voimaan tullut laki sisältää säännökset huumetesteihin, kameravalvontaan ja sähköpostin suojaan. Vuoden aikana säädettiin hoitotakuuta koskevat lait, joilla muutettiin kansanterveyslakia sekä erikoissairaanhoitolakia. Vuonna 2005 voimaan tulevissa laeissa on määräajat, joiden rajoissa potilaan on päästävä kiireettömään hoitoon terveyskeskukseen tai sairaalaan. Laki edellyttää kuntatyönantajilta määräaikaisen ja pysyvän lisähenkilöstön palkkaamista. Hoitotakuulainsäädäntöön liittyen säädettiin lakimuutoksella erikoismaksuluokkajärjestelmän kumoamisesta asteittain helmikuuhun 2008 mennessä. Työmarkkinalaitos esitti kumoamisen siirtämistä kunnes hoitotakuun tulokset näkyvät eli ainakin vuoteen Samalla esitettiin että sairaanhoitopiireille kompensoidaan erikoismaksuluokkapotilaiden asiakasmaksujen poistuma täysimääräisesti, koska palkkiot olivat osa sairaalalääkärien ansioita ja niiden menetys jouduttaisiin korvaamaan sairaalalääkäreille paikallisin tai valtakunnallisin työmarkkinaratkaisuin. Ns. vanha siirtolaki eli laki henkilöstön asemasta sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksen siirtyessä toisen kuntayksikön omistukseen kumottiin lukien. Esityksen lain kumoamisesta olivat tehneet Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt. Vuoden aikana Kunnallista työmarkkinalaitosta ja Kuntaliittoa työllisti sosiaalihuollon ammatillisen henki- 10 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

13 löstön kelpoisuuslainsäädännön valmistelu. Kuntatyönantajan ja Kuntaliiton tavoitteena oli saada laki paremmin työelämään soveltuvaksi ja kelpoisuusvaatimukset laajaalaisemmiksi. Lainvalmistelun aikana päädyttiin kompromissiin, jossa paikallisen kuntatyönantajan vaatimukset tulivat paremmin huomioon otetuiksi. Lain eduskuntakäsittely siirtyi seuraavan vuoden puolelle. Tasa-arvolain uudistamista koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle lokakuussa. Työmarkkinaosapuolten keväällä tasa-arvolain sisällöstä saavuttamasta yhteisymmärryksestä oli kuitenkin perustelujen osalta poikettu tavalla, joka kuntatyönantajan kannalta saattaa aiheuttaa ongelmia. Kuntatyönantajat ja EU Kunnallinen työmarkkinalaitos oli mukana Euroopan unionissa kaikki alat kattavassa vuoropuhelussa CEEPin jäsenenä ja kunta-alan sektorivuoropuhelussa CEMRin työnantajafoorumin jäsenenä. Edellisenä vuonna perustettu kunta-alan sosiaalidialogikomitea kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa Komitean osapuolina ovat CEMRin työnantajafoorumi ja palkansaajia edustava EPSU. Komitea hyväksyi yhteisen kannan etätyöhön ja antoi tukensa keskustason etätyösopimukselle. Työnantajafoorumin kuntatyönantajat kannustivat jäseniään hyödyntämään sopimusta. Kuntatyö 2010 Suomen Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuntien eläkevakuutuksen yhteinen Kuntatyö projekti pyrkii parantamaan kuntien valmiuksia saada palvelukseensa tulevina vuosina riittävästi osaavaa työvoimaa ja lisäämään kuntatyöpaikkojen houkuttelevuutta työvoimasta kilpailtaessa. Hankkeeseen kuuluu toimia, joilla kehitetään mm. kuntatalouden suunnitelmallisuutta, työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa, koulutusta sekä työllisyyspolitiikkaa. Monet työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaan liittyvät toimenpiteet kuuluvat työmarkkinalaitoksen edunvalvonnan piiriin. Projekti markkinoi kuntatyötä nuorille tapahtumissa, joita järjestettiin yhteistyössä yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen sekä paikallisten työnantajien kanssa. Projekti jatkuu vuonna Palvelulaitosten työnantajayhdistys Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstö hoiti sopimuksen perusteella myös Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen sopimusneuvottelut ja muut jäsenpalvelut. Lokakuulta kerättiin PTY:n jäsenyhteisöjen henkilöstön palkka- ja palvelussuhdetiedot tilasto- ja tutkimuskäyttöön. Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 11

14 Palvelua kuntatyönantajille Kunnallinen työmarkkinalaitos on kuntien ja kuntayhtymien työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. Työmarkkinakeskusjärjestönä KT edustaa kuntatyönantajia tulopoliittisissa neuvotteluissa sekä tulopoliittisen sopimuksen perusteella asetetuissa työryhmissä. Työnantajajärjestönä Kunnallinen työmarkkinalaitos neuvottelee ja solmii valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset kunta-alalle. Se tekee kuntien ja kuntayhtymien puolesta kunnallista henkilöstöä koskevat virka- ja työehtosopimukset yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa. Kunnallinen työmarkkinalaitos antaa kunta-alalle suosituksia yhteistoimintaa, tuloksellisuutta ja työelämän kehittämistä koskevista asioista. Toimintavuonna valmisteltiin seuraavaa sopimuskautta koskevia sopimuksia, suosituksia ja soveltamisohjeita ja kehitettiin palkkausjärjestelmiä. Kunnallinen työmarkkinalaitos tuki kuntien toimintaa työnantajina tuottamalla niille välineitä hyvään työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaan. Toimihenkilöt antoivat neuvontaa, kävivät keskusneuvotteluja, hoitivat asianajotehtäviä tuomioistuimissa ja osallistuivat lukuisiin työryhmiin. Lisäksi hoidettiin kuntatyönantajien kansainvälistä edunvalvontaa, tehtiin neuvottelutoiminnassa tarvittavia selvityksiä ja hoidettiin tiedotustoimintaa. Lausunnot ja koulutus Kunnat, kuntayhtymät, valtion viranomaiset ja muut yhteistyökumppanit pyysivät toimintavuonna 203 kirjallista lausuntoa. Näiden lisäksi vastattiin lukuisiin lausuntopyyntöihin, joita esitettiin faksilla, sähköpostitse ja puhelimitse. Lausuntopyyntöihin sisältyi runsaasti eri oikeusasteita varten laadittuja lausuntoja tai selvityksiä, joita kunnat ja kuntayhtymät lähettivät omissa nimissään edelleen. Näiden lisäksi eduskunnalle tai ministeriölle annettiin asiantuntijalausuntoja. Keskusneuvottelupyyntöjä jätettiin toimintavuonna 65. Tuomioistuimissa hoidettiin 10 työtuomioistuinasiaa ja 4 työrauhaan liittyvää asiaa. Lisäksi toimihenkilöitä työllistivät lukuisat asianajotehtävät yleisissä ja hallintotuomioistuimissa. KT:n neuvottelijat kouluttivat kuntien ja kuntayhtymien työnantaja-asemassa olevia sekä muuta palkka- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä toimivaa henkilöstöä. Koulutusta annettiin mm. palkkausjärjestelmän käyttöönotosta, sopimusmääräysten täytäntöönpanosta ja työelämän kehittämisestä. Lisäksi kunnille ja kuntayhtymille annettiin koulutusta pelastustoimen työnantajapolitiikasta, henkilöstön asemasta ja palvelussuhteen ehdoista. 12 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

15 Tutkimus- ja selvitystoiminta Vuoden aikana selvitettiin kuntatyönantajille suunnatuilla tiedusteluilla sopimusmääräysten täytäntöönpanoa ja palkkauksen rakenteita työryhmien käyttöön ja taustatiedoiksi sopimusneuvotteluihin ja työnantajaedunvalvontaan. Ajankohtaista kuntasektorilla tiedustelulla selvitettiin mm. arvioita henkilöstön määrän ja rakenteen kehityksestä vuoteen 2010, tulospalkkioita, lomautuksia ja irtisanomisia, lomarahavapaita sekä systemaattisten kehityskeskustelujen yleisyyttä ja Kuntatyö projektin tuntemista. Tietoja käytettiin koulutuksessa ja viestinnässä sekä muussa kuntatyönantajan edunvalvonnassa. Ajankohtaisselvitykseen liittyi laaja kuntasektorin työvoimavajetta koskeva osuus. Siinä selvitettiin täyttämättä olevien vakanssien lukumäärä, määräaikaisen henkilöstön vaje sekä uuden henkilöstön palkkaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osalta selvitys tehtiin yhteistyössä STM:n asettaman sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman ja koulutuksen ennakoinnin yhteistyöryhmän kanssa. Tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä oli huhtikuussa täyttämättä olevia vakansseja noin 2 %, pidempiaikaisen määräaikaisen henkilöstön vaje vähäistä ja vuoden aikana oli suunnitteilla noin uutta palvelussuhdetta. Paikallisten järjestelyerien käyttö selvitettiin loppuvuodesta kuntien palkka-asiamiehille lähetetyllä tiedustelulla. Toimintavuonna kunnissa ja kuntayhtymissä oli käytettävissä tulopoliittisen sopimuksen ja kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Tiedustelun yhteenveto valmistuu vuoden 2005 puolella. Toimintavuonna toteutettiin omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien uuden palkkausjärjestelmän koelaskenta. Koelaskennassa olivat mukana Oulu, Tampere ja Virrat, ja sen avulla saatiin arvokasta tietoa suunnitellun palkkausjärjestelmän toimivuudesta. Kuntatyönantajia palveltiin myös palkkatilastoilla, joita julkaistiin mm KT:n verkkosivuilla ja tilastoesitteessä sekä palkkaohjelmaan kuuluvana osana yleiskirjeessä (20/2004). Lisäksi kunnille ja kuntayhtymille tehtiin pyynnöstä tarvittavia palkkavertailuja. Tilastolähteenä oli Tilastokeskuksen kuntien palkkatilasto lokakuulta Viestintä K unnallinen työmarkkinalaitos tukee kuntien ja kuntayhtymien työnantajatoimintaa tiedottamalla työmarkkina-asioista ja sopimuksista Kuntatyönantajalehden, Internet-sivujen, palkka-asiamieskirjeiden, yleiskirjeiden, kuntafaksien ja pienryhmäkirjeiden avulla. Yleiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana 31. Palkkaasiamieskirjeitä lähetettiin huhtikuussa ja marraskuus- Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 13

16 sa. Syksyllä otettiin käyttöön myös sähköpostijakelu palkka-asiamiehille. KT:n verkkopalvelun sisältöä laajennettiin ja sivuston rakennetta uusittiin. Palvelu on vakiinnuttanut asemansa kunta-alan työmarkkinatiedon tarjoajana, ja kävijämäärät nousivat tasaisesti toimintavuoden aikana. Kunnille ja kuntayhtymille tuotettiin materiaalia kunta-alan ammattien esittelemiseen. Verkkopalvelun Kunta-alan työmarkkinat -sivustoa hyödynnettiin kuntien ja oppilaitosten rekrytointitapahtumissa sekä Kuntatyö projektissa. Kuntatyönantaja-lehden artikkelisarjasta Kunta-alan ammatit tutuiksi otettiin eripainoksia, joita jaettiin rekrytointitapahtumissa. Kunnille jaettiin myös Mikä sinusta tulee isona -julistetta, tilastoesitettä sekä Kunta on työnantaja -esitettä. Tiedotusvälineille toimitettiin vuoden aikana 25 lehdistötiedotetta. Keskeisiä teemoja olivat palkkausuudistus ja syksyn tuloneuvottelut. Kuntatyönantaja K untatyönantaja on työmarkkina- ja ammattilehti erityisesti kunnallisille työnantajille ja esimiehille. Lehti toimitetaan KT:n tiedotuksessa. Se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa ja toimintavuosi oli lehden 32. ilmestymisvuosi. Vuoden lopussa lehden levikki oli noin kappaletta. Kuntatyönantaja-lehden avulla pyrittiin parantamaan kuntien työnantajakuvaa ja tarjoamaan tietoa kuntatyöpaikkojen hyvistä kokemuksista. Keskeisiä teemoja olivat palkkausuudistus, työelämän kehittäminen sekä kuntien työnantajarooli. Lehden liitteenä julkaistiin Kuntatyönantajan palkkausopas, Henkilökohtainen palkitseminen käyttöön, josta otettiin myös eripainoksia. Lehdessä julkaistiin kolmiosainen artikkelisarja Kuntatyönantajan aapinen. Kunta-alan ammatit tutuiksi -sarjaa jatkettiin esittelemällä sosiaalialan ammatteja. Kuntatyönantajalla on oma Internet-sivusto, joka ilmestyy myös ruotsinkielellä nimellä Nytt från KA. Lehden verkkosivuille toimitetaan Kuntatyönantajan verkkouutisia ja sivuilla julkaistaan muutamia juttuja tuoreimmasta lehdestä. Lehden sivuilla on myös kattava arkisto aiemmin ilmestyneistä Kuntatyönantajan artikkeleista. Julkaisut K unnallisille esimiehille julkaistiin tammikuussa opas Henkilöstön asema palvelutuotannon muutoksissa. Oppaassa kerrotaan mm. kuntien palveluostojen ja kilpailuttamisen henkilöstövaikutuksista. Tammikuussa ilmestyi myös tilastollinen käsikirja Kunnat ja kuntayhtymät työnantajina. Käsikirjaan on koottu kunta-alan henkilöstöä, työaikoja, palkkoja ja sopimusratkaisuja koskevia aikasarjoja vuosilta Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

17 Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas uudistettiin. Siinä otettiin huomioon vuonna 2003 voimaan tulleet lait kunnallisesta viranhaltijasta, kuntalain muutokset sekä virka- ja työehtosopimukset Opas ilmestyi myös ruotsinkielisenä. Kunnallisten perhepäivähoitajien palkkauksesta ja työajoista julkaistiin selvitys. Se antaa kattavan kuvan perhepäivähoidon nykytilanteesta ja antaa tietoa perhepäivähoidon kehittämiseen. Huhtikuussa julkaistiin Kuntatyönantajan palkkausopas 2004: Henkilökohtainen palkitseminen käyttöön. Oppaassa kerrotaan henkilökohtaisen lisän käyttöönotosta osana palkkausjärjestelmän uudistamista. Opas ilmestyi myös Kuntatyönantaja-lehden liitteenä. Sitä jaettiin ilmaiseksi kuntiin ja kuntayhtymiin ja käytettiin aineistona palkkausuudistusta koskevassa koulutuksessa. Opas ilmestyi myös ruotsinkielisenä. Kunnallisen esimiehen työsuhdeoppaasta julkaistiin toukokuussa uudistettu painos. Siinä on huomioitu vuonna 2003 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki ja kerrottu laajemmin esimerkein sopimusten ja lainsäädännön soveltamisesta. Opas ilmestyi myös ruotsinkielisenä. Omalääkärijärjestelmän kehittämisen tueksi julkaistiin Omalääkäriopas, joka oli tarkoitettu erityisesti terveydenhuollon johdolle sekä omalääkäreille. Opas antaa myös yleiskuvauksen omalääkärijärjestelmästä Suomessa. Marraskuussa julkaistiin esite henkilöstöraporttisuosituksesta. Henkilöstöraportointi tukee johtamista -esite kannustaa kuntia arvioimaan ja raportoimaan henkilöstövoimavarojaan sekä hyödyntämään monipuolisemmin henkilöstöraportointia. Seminaarit K unta-alan työmarkkinaseminaari järjestettiin kesäkuuta Raumalla. Seminaarissa käsiteltiin henkilökohtaista ja ryhmäkohtaista palkitsemista sekä tutkimustiedon perusteella että käytännön kuntaesimerkein. Seminaariin osallistui yli 400 kuntien työnantajien edustajaa, luottamusmiestä ja pääsopijajärjestöjen neuvottelijaa. Seminaarin järjestäjinä olivat kunta-alan työmarkkinaosapuolet sekä Rauman kaupunki ja Länsi- Suomen kesäyliopisto. Lappeenranta 2004 seminaarin aiheena oli kuntien verkostoituminen ja seutuyhteistyö. Seminaariin osallistui yli 800 työnantajien ja henkilöstön edustajaa. Seminaari järjestettiin elokuuta, ja sen järjestivät Lappeenrannan kaupunki, Etelä-Karjalan kesäyliopisto, Kunnallinen työmarkkinalaitos sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt. Kunnallinen työmarkkinalaitos järjesti syyskuuta pidettyjen Kuntamarkkinoiden yhteydessä työmarkkinaseminaarin. Seminaarissa käsiteltiin henkilökohtaista palkitsemista, kunta-alan työllisyystilannetta sekä globalisaatiovuoropuhelua. KT oli mukana myös Kunta-alan teknisten päivien järjestelyissä. Savonlinnassa kesäkuuta järjes- Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 15

18 tettyjen päivien teemana olivat seutukuntahankkeet ja kilpailuttaminen. KARTUKE-tutkimus- ja kehittämisohjelman päätösseminaari pidettiin marraskuuta Kuntatalossa. Seminaarissa esiteltiin ohjelman tuloksia sekä hyviä käytännön esimerkkejä kunnista, jotka ovat kehittäneet tuloksellisuutta monipuolisesti. KT:n julkaisut vuonna 2004 ESITTEET: Henkilöstöraportointi tukee johtamista Kunta-alan ammatit tutuiksi: Sosiaalialan ammattilaiset. Eripainos Kuntatyönantajasta 3/2004 OPPAAT JA KÄSIKIRJAT: Omalääkäriopas Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas 2. painos. Opas ilmestyi myös ruotsinkielisenä Kommunala arbetstagare - Anställningshandbok för chefer Kuntatyönantajan palkkausopas 2004: Henkilökohtainen palkitseminen käyttöön. Opas ilmestyi myös ruotsinkielisenä Löneguide för kommunarbetsgivare 2004: Individuell belöning Kunnalliset perhepäivähoitajat: Selvitykset palkkauksesta ja työajoista Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas. Opas ilmestyi myös rutosinkielisenä Kommunala tjänsteinnehavare Anställninghandbok för chefer Henkilöstön asema palvelutuotannon muutoksissa Kunnat ja kuntayhtymät työnantajina, Tilastollinen käsikirja 16 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

19 Päätöksenteko ja henkilöstö Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta päättää virka- ja työehtosopimuksista sekä keskeisistä työmarkkina-asioista. Valtuuskuntaan kuuluu 11 jäsentä, jotka sisäasiainministeriö määrää kunnallisvaalien jälkeisen vuoden lokakuun alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi (laki 254/93). Jäsenet edustavat kunnallista työnantajaa ja ovat keskeisissä luottamushenkilö- tai palvelussuhteissa kuntaan, kuntayhtymään tai Suomen Kuntaliittoon. Valtuuskunta kokoontui toimintavuonna 7 kertaa. Valtuuskunnan asettama toimikunta kokoontui 6 kertaa. Se päätti sellaisista yksittäistä kuntaa tai kuntayhtymää koskevista virka- ja työehtosopimuksista, joilla ei ollut laajempaa periaatteellista merkitystä. Toimikunta päätti myös valtuutuksen antamisesta kunnalle tai kuntayhtymälle. Kunnallinen työmarkkinalaitos vastaa kunta-alan työnantajaedunvalvonnasta Suomen Kuntaliitossa, jossa se muodostaa työmarkkina-asiain yksikön. Toimiston yleisjohdosta vastaa kunta-alan työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri. Johtajan varamies on neuvottelupäällikkö Heikki Saipio. Vakinaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa 47 toimihenkilöä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta PUHEENJOHTAJA Pekka Palola I VARAPUHEENJOHTAJA Silja Hiironniemi II VARAPUHEENJOHTAJA Pekka Alanen VARSINAISET JÄSENET VARATOIMITUSJOHTAJA Pekka Alanen (kok.) Helsinki APULAISKAUPUNGINJOHTAJA Silja Hiironniemi (kesk.) Oulu KAMREERI Airi Karjalainen (vas.) Loppi VARATOIMITUSJOHTAJA Timo Kietäväinen (kesk.) Helsinki PROJEKTIJOHTAJA Marjatta Miettinen (kok.) Helsinki HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET EKONOMI Anne Leppälä-Nilsson Espoo REHTORI Timo Niemelä Keminmaa KANSLIASIHTEERI Sakari Lainamo Varkaus KAUPUNGINJOHTAJA Leo Haltsonen Somero TOIMINNANJOHTAJA Timo Elo Joensuu HENKILÖSTÖJOHTAJA Pekka Palola (sd.) Tampere OSASTOAPULAINEN Sirkka-Liisa Salmijärvi Hollola Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 17

20 VARATUOMARI Matti Pelttari (kok.) Rovaniemi KANSANEDUSTAJA Erkki Pulliainen (vihr.) Oulu HEAD CADDIEMASTER Sari Tani (sd.) Hyvinkää METSÄNHOITAJA Pekka Purasmaa Rautjärvi FM Marjo Hämäläinen Joensuu HALLINTOPÄÄLLIKKÖ Jukka-Pekka Halme Helsinki Henkilökunta KUNTA-ALAN TYÖMARKKINAJOHTAJA Jouni Ekuri TYÖMARKKINAJOHTAJAN SIHTEERI Kirsti Karjalainen TYÖMARKKINATIEDOTTAJA Kirsti Hyrkäs TIEDOTUSTOIMITTAJA Kaisa Koskela TIEDOTUSASSISTENTTI Miia Soininen ( saakka, työloma ) VS. TIEDOTUSASSISTENTTI Suvi Huttunen ( alkaen) KUNNANJOHTAJA Pekka Toivonen (kesk.) Kangasniemi VALTIOTIET. KAND. Marjatta Vehkaohja (sd.) Vaasa VALTUUSKUNNAN SIHTEERI konttoripäällikkö Katriina Nokelainen Toimikunta PUHEENJOHTAJA TYÖMARKKINAJOHTAJA Jouni Ekuri JÄSENET NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Heikki Saipio NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Ulla-Riitta Parikka NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Jyrki Hämäläinen NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Vuokko Piekkala SIHTEERI OSASTONHOITAJA Leila Lindell Äänekoski HENKILÖSTÖJOHTAJA Marja Salmi-Tuominen Turku TYÖMARKKINAJOHTAJAN SIHTEERI Kirsti Karjalainen NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Eila Uotila ( saakka) APULAISNEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Marja Tast TYÖMARKKINALAKIMIES Ritva Liivala ( saakka) TYÖMARKKINA-ASIAMIES Leena Rehn KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ Jorma Palola (työloma saakka) YLEISET PALVELUSSUHDEASIAT NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Heikki Saipio APULAISNEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Elina Vartiainen-Hynönen TYÖMARKKINALAKIMIES Antti Hakala TYÖMARKKINALAKIMIES Lauri Niittylä TYÖMARKKINALAKIMIES Noora Nordberg (työloma saakka) TYÖMARKKINALAKIMIES Henrika Nybondas-Kangas (työloma alkaen) TYÖMARKKINA-ASIAIN SIHTEERI Eija Pyykkinen OPETUS- JA SIVISTYSTOIMEN PALVELUSSUHDEASIAT NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Vuokko Piekkala TYÖMARKKINALAKIMIES Varpu Kulo TYÖMARKKINALAKIMIES Vesa Laine ( alkaen) TYÖMARKKINALAKIMIES Elisa Cichoracki ( ) TYÖMARKKINA-ASIAMIES Anne Oroza SIHTEERI Marianne Koskinen 18 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

21 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUSSUHDEASIAT NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Ulla-Riitta Parikka TYÖMARKKINALAKIMIES Marja-Leena Kiivanen TYÖMARKKINALAKIMIES Laura Lindholm TYÖMARKKINALAKIMIES Johanna Pohjola ( alkaen) TYÖMARKKINALAKIMIES Tarja Tuominen TYÖMARKKINA-ASIAINSIHTEERI Raija Tillgren HALLINTOPALVELUT KONTTORIPÄÄLLIKKÖ Katriina Nokelainen TYÖMARKKINA-ASIAIN SIHTEERI Heidi Hellström KANSLISTI Pirjo Paija TEKNISEN ALAN JA PERUSPALVELUTEHTÄVIEN PALVELUSSUHDEASIAT NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Jyrki Hämäläinen TYÖMARKKINALAKIMIES Merja Ailus ( saakka) TYÖMARKKINALAKIMIES Erkki Hintsanen TYÖMARKKINALAKIMIES Leila Slotte-Palmula ( alkaen) TYÖMARKKINA-ASIAMIES Suvi Kämäri TYÖMARKKINA-ASIAIN SIHTEERI Aili Vehmas ( saakka) YHTEISTOIMINTA JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Jukka Sädevirta APULAISNEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Pirkko Leivo TUTKIJA Bjarne Andersson TYÖMARKKINALAKIMIES Ritva Liivala ( alkaen) HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Terttu Pakarinen TYÖMARKKINA-ASIAMIES Markku Roiha TYÖVOIMASUUNNITTELIJA Merja Rusanen TUTKIMUSSIHTEERI Hanneli Kerovuo NEUVOTTELUTOIMINTAAN LIITTYVÄ SELVITYSTOIMINTA TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Margareta Heiskanen TYÖMARKKINATUTKIJA Hannu Freund TYÖMARKKINATUTKIJA Anne Hotti TYÖMARKKINATUTKIJA Mika Juutinen PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Riitta Kivimäki TILASTOSIHTEERI Satu Lilja Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 19

22 Talous Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kulut olivat vuonna 2004 yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Tuotot olivat noin 1 miljoonaa euroa ja kuntien maksuosuuksina perittiin 3,1 miljoonaa euroa. Tuotot Toimintatulot olivat yhteensä noin 0,9 miljoonaa euroa. Palvelukorvauksina perittiin koulutuspalveluista sekä asiantuntijapalveluiden myynnistä yhteensä 0,35 miljoonaa euroa. Julkaisujen myyntitulot ja Kuntatyönantaja -lehden tilausmaksut olivat yhteensä noin 0,54 miljoonaa euroa ja korkotuotot noin euroa. Ulkopuolisen hankerahoituksen osuus oli yhteensä euroa. Kulut Työmarkkinalaitoksen toiminnan suurin kuluerä ovat palkat ja henkilöstösivukulut, yhteensä 2,9 miljoonaa euroa eli 70 % kaikista kuluista. Työmarkkinalaitos maksoi ostopalveluista noin 0,14 miljoonaa euroa sekä korvauksena Suomen Kuntaliitolle hallintopalveluista ja toimitiloista 0,4 miljoonaa euroa. Muut toimintakulut olivat yhteensä noin 0,8 miljoonaa euroa. Kuntien maksuosuudet K unnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/93) 6 :n mukaan Työmarkkinalaitoksen menot peritään kunnilta puoliksi niiden veroäyrien luvun mukaan, jotka kunnassa on määrätty edellisenä vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa ja puoliksi saman vuoden tammikuun 1 päivän asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Kuntien maksuosuuksista voidaan periä ennakkoja. Suomen Kuntaliitto peri vuonna 2004 kunnilta maksuosuusennakoina työmarkkinalaitoksen menoihin yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen mukaan kuntien lopulliset maksuosuudet ovat yhteensä 3,160 miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen liittyvän kuntakohtaisen maksuosuuslaskelman mukaan kunnille palautetaan perittyjä maksuosuuksia yhteensä noin euroa. 20 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

23 Tuloslaskelma VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot , ,46 Kulut Henkilöstökulut , ,64 Poistot , ,39 Muut kulut , , , ,58 Kulujäämä , ,12 VARAINHANKINTA Maksuosuudet , ,29 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Korkotuotot , ,83 Korkomenot 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0,00 0,00 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 21

24 Tase VASTAAVAA Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3 529, ,72 Muut saamiset , ,28 Siirtosaamiset , ,13 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,13 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,13 VASTAAVAA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat , ,30 Muut velat , ,52 Siirtovelat , ,31 Vieras pääoma yhteensä , ,13 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,13 22 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

25 Tilinpäätöksen liitetiedot 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Kunnallinen työmarkkinalaitos kuuluu Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetun lain (254/1993) 1 :n perusteella osana Suomen Kuntaliittoon. Työmarkkinalaitos ei kirjaa ylijäämää, vaan työmarkkinalaitoksesta annetun lain perusteella liikaa kannetut maksuosuusennakot palautetaan kunnille Tuloslaskelman liitetiedot 2. Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut Kokonaistuotot , ,58 Kokonaiskulut , ,58 Toimintokohtainen tulo- ja kuluerittely Työmarkkinalaitoksen toimisto Palvelukorvaukset , ,57 Muut toimintatuotot , , , ,67 Kulut Henkilöstökulut , ,01 Poistot , ,39 Muut kulut , , , , , ,57 Valtuuskunta Kulut Henkilöstökulut , ,35 Muut kulut , , , ,89 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 23

26 Kuntatyönantaja-lehti Tuotot , ,00 Kulut Henkilöstökulut , ,28 Muut kulut , , , , , ,22 Julkaisumyynti Tuotot , ,79 Kulut Muut kulut , , , , , ,12 3. Varainhankinta Maksuosuusennakot , ,00 Kuntien maksuosuudet , ,29 Lisäperintä (+)/palautus (-) , ,71 4. Poistot Käyttöomaisuushankinnat poistetaan kokonaan hankintavuonna, tilivuosittain tasattavien kuntakohtaisten maksuosuuksien vuoksi. Koneet ja kalusto , ,39 5. Vastuusitoumukset Työmarkkinalaitoksen palveluksessa olevien henkilöiden eläketurva on järjestetty Kuntien eläkevakuutuksen kautta. 24 Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS

27 6. Henkilöstökulujen erittely Palkat , ,58 Palkkiot, valtuuskunta , ,27 Palkkiot, muut , ,77 Eläkekulut , ,43 Muut henkilösivukulut , , , ,64 Henkilöstön keskimääräinen luku Suomen Kuntaliitto ry:n hallitus Pekka Nousiainen Aila Harjanne Anna-Liisa Kasurinen Pirkko Letto Jukka Mikkola Marjaana Perttula Pekka Ravi Kalervo Ukkola Jouni Ekuri, KUNTA-ALAN TYÖMARKKINAJOHTAJA Lasse Eskonen Antti Hietaniemi Marketta Kokkonen Christel Liljeström Eeva Nurmi Mikko Pukkinen Pekka Sauri Risto Parjanne, TOIMITUSJOHTAJA Edellä oleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä, 19. päivänä huhtikuuta 2005 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Tuija Korpelainen KHT Kunnallinen työmarkkinalaitos TOIMINTAKERTOMUS 25

28 Tilintarkastuskertomus Suomen Kuntaliitto ry:n valtuustolle Osana Suomen Kuntaliiton tilintarkastusta olemme tarkastaneet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kirjanpidon ja tilinpäätöksen Laadittu tilinpäätös sisältää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 19. huhtikuuta 2005 ERNST & YOUNG OY KHT-yhteisö Tuija Korpelainen KHT

29

30

31

32 Kunnallinen työmarkkinalaitos Toinen linja Helsinki Puhelin (09) 7711 Telefax (09) Graafinen suunnittelu: Taittotalo Oy, Painopaikka:?????? / 2005