Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen alatyöryhmän kokous

Transkriptio

1 1 (5) Sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen alatyöryhmän kokous Aika tiistai klo Paikka Kajaanin kaupungintalo (os. Pohjolankatu 13), kokoustila Lönnrot Osallistujat Työryhmän jäsen, asema ja organisaatio Antero Kyllönen VAS, luottamushenkilö Kajaani paikalla Työryhmän varajäsenet Marko Lipponen PS, luottamushenkilö Kalevi Valtanen KESK, luottamushenkilö Juho Lukkari KESK, luottamushenkilö Jukka Angerman ensihoitopäällikkö Tapio Valtanen ensihoidon esimies Kainuun sote Merja Kangasharju sairaanhoitaja (henkilöstön edustaja) Janne Tamio palomestari Kainuun pelastuslaitos Petri Vehniäinen palomestari Kainuun pelastuslaitos Marjo Huovinen-Tervo hallintoylihoitaja Esa Ahonen hallintoylilääkäri Asiat 1 Kokouksen avaus pj avasi kokouksen, läsnä kokouksessa myös Aki Räisänen 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

2 2 (5) 3 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi 4 Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistioon lisätään asiana Virve tukiasemien ja mahdollisesti myös puhelin tukiasemien turvaaminen varavoimalla. Selvitettävä pystytäänkö terveysasemien yhteyteen lisäämään tukiasemia jotka olisivat varavoiman takana. Tällä turvattaisiin taajama alueen viestintää. Lisäksi selvitettävä voiko maakunta ja erillisverkot/puhelintukiasemien tahot yhdessä rakentaa varavoimaa turvata toimintaa. Mietittävä mikä varajärjestelmä olisi virven kaatuessa. Nyt sellaista ei ole. Ongelmana viestintä, hälytysten tuleminen pelastus/ensihoito. Kartoitettava varajärjestelmät. 5 Soten ja pelastuksen yhteistyön malleja Käytiin läpi uuden sairaalan eilistä kokousta, jossa osastojen ja toimintojen yhdistämistä käytiin läpi. Tuotiin esille se, että tehtäisiin tässä maakuntavalmistelussa ja uuden sairaalan toimintojen suunnittelussa yhdessä toisia tukevia päätöksiä. Ei erillisiä toisia kumoavia ja haittaavia päätöksiä. Uuden sairaalan rakentamisen myötä jo nyt tehdään muutoksia sairaansijojen vähentämisiä ja toimintojen uudelleen organisoimisia. Tässä konseptissa kotiin vietävien palveluiden tarve kasvaa entisestään. Toimintojen kehittäminen ja järjestäminen on aloitettu (mm ensihoidon yhden henkilön yksikön perustaminen, kotisairaanhoito, tehostettu kotisairaanhoito jne.). Tarve on lisätä ihmisten saamaa palvelua kotihoidossa, kotisairaanhoidon ja ensihoidon väliin tarvitaan uusi osaalue, joka vastaisi osaltaan palvelutarpeeseen. Paine terveystoimen kotiin vietäviin palveluihin kasvaa uuden sairaalan myötä. Ensihoito on osaltaan ottamassa vastuuta tästä mallista nimenomaan hoidollisen, lääkehoidon ja hoidon tarpeen arvioinnin osalta. Ensihoito nykymallissa tutkimista, päätöksentekoa, hoitamista kotiin, ei entisen muotoista kuljettamista. Tällöin yksikön tulee olla sairaanhoitaja/ensihoitaja koulutuksen omaavia. Kerrattiin, että pelastaja ei pysty antamaan potilaille lääkitystä, lähihoitaja hyvin rajatusti suun kautta. Suonen sisäinen lääkitys ainoastaan sairaanhoitaja/ensihoitajan koulutuksella. Mikäli halutaan säilyttää nykyinen taso, on mietittävä, mikä lisäarvo palvelulle saadaan muutoksella. Pelastustoimessa resurssipula. Pienet vahvuudet. Ei ole selvää mistä tekijät löytyy, mietittävä riskikartoitusta miten muuttuu asiat. Nyt ei ole resursseja huolehtia uusista tehtävistä. Onko jatkossa keskuspaikoista lähtö hälytykselle? nyt

3 3 (5) palotarkastukset omina tarkastuksina kotitaloissa, eli palomiehet eivät liiku ns kylillä. Mietittävä pelastustoimen kuva kokonaan uusiksi ja lähtökohtana varautuminen. Käytiin läpi kotiin vietävien palveluiden ajatusta, jossa potilaan hoidon tarpeen arvio ja lääkkeellinen hoito kuuluu terveydenhuollolle (Valviran linjaus). Mukaan kotipalveluun tulisi pelastustoimi, jolloin samalla käynnillä voisi huolehtia myös palotarkastuksista, poistumisteistä, palovaroittimista jne. Mahdollisuudet olisivat erittäin laajat ja samalla turvataan myös pelastustoimen vahvuutta kunnissa. Tällöin pelastushenkilöstö ei olisi potilassiirroilla, valmiussiirroilla tai muissa tehtävissä kiinni vaan pystyisi irtautumaan pelastustoimen hälytykseen nopeasti. Todettiin, että sama henkilö ei voi olla 2ssa eri tehtävässä (ensihoidon valmiudessa ja pelastustoimen valmiudessa). Tällöin ei käynnille menisikään koko sammutusauto vaan esimerkiksi yksi mies. Ajatusta työstetään ja kehitetään. Asia on ollut esillä mm sisäministeriön työryhmissä, jotka valmistelevat muutosta. Käytiin läpi omatoimista palotarkastusta esim monikulttuurisissa lähiöissä. Tällöin koulutus, paikalla käynti olisi varmempaa saavuttaa tavoite kuin lomakkeen lähettäminen. Keskusteltiin tiedonvaihdosta soten ja muiden viranomaisten välillä, mutta terveydenhuollon tietosuoja on lain mukaan usein este sille. Keskusteltiin pelastustoimen työvuoroista ja hälytystehtävistä. Selkeä tarve henkilöstölle on olemassa arkipäivisin, yöllä selkeästi hiljaisempaa. Tällöin 24 tunnin työvuorot eivät vastaa tarvetta, ennemmin mietittävä 12 tunnin työvuoroja tai muuta mallia. Pelastustoimen tutkimuksen mukaan ihmishenkien pelastaminen tulipaloissa tapahtuu yleensä virka-ajan jälkeen. Jukka toimittaa ensihoidon tilastoja erikseen työryhmälle. Näissä myös aikavaihteluita, mutta merkittävä asia potilaiden hoidon kannalta on, että kriittisiä potilaita tulee tasaisesti vuorokauden ajasta riippumatta. Rauhallisimpia tehtäviä on päiväsaikaan enemmän. Käytiin keskustelua miten yhteiskunta voisi luoda edellytyksiä kotona pärjäämiseen. Selkeä lainsäädäntö VPL mukaan. Muutoin kunnilla on velvoite tukitoimien järjestämisestä esimerkiksi rakenteellisia muutoksia (hidas). Toimii terveysasemilla ja keskussairaalassa vaativimpien potilaiden kotouttamisessa erilliset kotiutushoitajat. Ongelma on lyhyet kotona pärjäämiset voinnin/terveyden heikkenemisestä. Poliklinikalla kotiuttamisen vastuu on olemassa, mutta potilaalle ja omaiselle asia käytännössä jää. Mietittävä lievemmissäkin tapauksissa kotiolosuhteiden kartoitusta ennen kotiuttamista. Kehitettävä eri ammattiryhmien kanssa kotiuttamisen prosessia (kodinhoitaja, kotisairaanhoito, ensihoito, pelastus). Erityistä huomiota syrjäiseen asuinpaikkaan, jossa ongelma on myös kotona pärjääminen muutoin kuin lääkkeellisesti: kylmä asunto, lumityöt, turvallinen asuminen. huomioitava, että esimerkiksi posti on alkanut varustautumaan tähän kokonaisvaltaiseen palveluun, miksi siis ei meillä

4 4 (5) sote ja pelastus. Hyödynnettävää on pelastuslaitoksen vapaaehtoispuolen henkilöstöä eli sopimuspalomiehiä. Pääprioriteetti ovat kotiin vietävät palvelut, jossa jokaiselle tasolle tehtävää oman ammattitaidon ja valmiuksien myötä. Keskusteltiin, mistä resurssit olisi mahdollista saada. Linjaus on, että uusia ei tule. Uuden sairaalan myötä terveystoimessa tehdään vakanssin/toimien siirtoja uudistuksien myötä. Uudet työnkuvat rakentuvat palvelun muutoksen myötä. Pelastukselle ei ole uusia vakansseja, mutta otettava huomioon myös mahdollisten laaja-alaisten näkökannan toimintojen muutosten myötä (kotihoito), että se mahdollistaa toiminnan ja valmiuden perustelemisen. Tuotiin edelleen esille kotihoidon ylikuormittumisen ja ongelmat palvelussa. Asiaan olisi löydyttävä ratkaisuja ja uusia malleja. Käynnissä kotiin vietävien palveluiden uudelleen suunnittelua, jossa asioita käydään monelta eri kantilta. Tehostetun kotisairaanhoidon kehittäminen ja uusien mallien lääkkeellisen hoidon ja sairaanhoitajien suorittamien hoidon tarpeen arviointien (vierianalytiikka tutkimukset) ovat sotessa työnalla. Käytiin läpi Siun Soten käynnistä esiin tulleita asioita. Kustannukset terveystoimen puolelle vain 1 henkilön osalta, potilaiden kuljetus ollut vakio Kelan korvausten takia sekä vähäisempi kotiin hoitaminen ja aina vaatimus soittaa lääkärille Kelan korvausten saamiseksi. Talous saadaan näyttämään hyvältä. Kainuussa toimintamalli ollut ennemmin hoitaa kotiin kuin kuljettaa sairaalaan, joka kuormittaa päivystystä oleellisesti ja aiheuttaa sitä kautta mittavammat kulut. Toiminnallisesti ensihoidon yksikkö ajetaan alas aina palokunnan tehtävän myötä. Ensihoitaja on yksin ambulanssissa, kukaan ei huolehdi päällekkäisistä ensihoidon tehtävistä. Työntekijä ei voi olla 2 paikassa ja tehtävässä samaan aikaan. Keskusteltiin ensivasteen kehittämisestä ja sen olemassaolosta. Pelastustoimi on irtisanonut ensivastesopimuksen viime vuoden lopulla Puolangalla. Edustajalla ei ollut tietoa toimiiko nykyään. todettiin ensivasteen olevan osa ensihoitojärjestelmää ja tuki silloin kuin ei ole ambulansseja. Todettiin myös rajavartiolaitoksen tuottavan ensivastepalvelua. Ensivastekoulutus toteutetaan terveystoimen puolesta ja hoidollisesti se on hyvin rajattua, koska kyse pääsääntöisesti sopimuspalomiehistä sekä pelastajasta (ei hoidollista vastuuta tai mahdollisuutta). Tuotiin esille, että ensivastetta pitäisi käyttää enemmän. (sihteerin vastaus: pelastuslaitos on aiemmin halunnut laskea oleellisesti ensivastetehtäviä, lisäksi kustannusvaikutus todella korkea suhteessa potilaan saavuttamaan hyötyyn. Uuden maakunnan tullessa laskutus onneksi poistumassa, jolloin toiminnallisuutta mietitään uudelleen.) Seuraavaan kokoukseen on listattava eri yhteistyömuotoja. Mitä pelastustoimi ja sote näkee asiaan. Mahdollisuudet ja haitat.

5 5 (5) 6 Muut esille tulevat asiat Aki Räisänen kertoi, että päätyöryhmän aika mennyt viimeksi valinnanvapaus asiaan, nyt ei uusia evästyksiä. Keskittyminen aiempaan, kotiin tuotettaviin palveluihin sekä kotiuttamiseen. 7 Seuraava kokous kello Kokouksen päättäminen pj päätti kokouksen kello 10.36