Tilastokeskuksen kuntien talousarvio- ja tilinpäätöstiedotteet

Transkriptio

1 1 Heikki Helinin verkkojulkaisun Varovaista budjetointia. Kuntien talousarvioiden toteutuminen liite: Tilastokeskuksen kuntien talousarvio- ja tilinpäätöstiedotteet

2 2 Tilastokeskuksen kuntien talousarvio-ja tilinpäätöstiedotteiden otsikot Vuosilta ei tiedotteita löytynyt. Tähän on kopioitu ao. tilastojulkaisujen yhteenvedot Kunnat vakavaraisia viime vuonna (1995) Kuntien talousarviot viimevuotista optimistisempia (1996) Kunnat lyhensivät velkojaan viime vuonna(1996) Kuntien talousarvionäkymät viimevuotisia synkemmät (1997) Kuntien talous heikkeni viime vuonna (1997) Kuntien talousarvionäkymät edelleen heikot (1998) Kunnallistalous kehittyi odotettua suotuisammin viime vuonna (1998) Kuntien talousarviot pysyvät edelleen kireinä (1999) Kunnallistaloudessa ei suuria muutoksia viime vuonna (1999) Kuntien talousarvionäkymät parantuneet (2000) Kuntatalous vahvistui, kuntien väliset erot kasvoivat viime vuonna (2000) Kuntien talousarviot hieman viimevuotista optimistisempia (2001) Kuntatalouden kasvu ylitti arviot viime vuonna (2001) Kunnat varautuvat toimintamenojen kasvuun ja lainanottoon (2002) Kuntatalouden vahvistuminen jatkui viime vuonna (2002) Kuntien talousarvionäkymät synkentyneet entisestään(2003) Kuntatalous kääntyi selvään laskuun viime vuonna (2003) Talousarvioiden mukaan kuntien talous kiristyy edelleen tänä vuonna (2004) Kuntatalouden kiristyminen jatkui viime vuonna (2004) Kuntatalouden ennakoidaan heikkenevän myös tänä vuonna (2005) Kuntien lainakanta jatkoi nopeaa kasvuaan viime vuonna (2005) Kuntien talousarvioissa merkkejä paremmasta (2006) Kuntien taloustilanne koheni ennakoitua ripeämmin viime vuonna (2006) Talousarvioiden mukaan kuntasektorin talousnäkymät pysyvät harmaina tänäkin vuonna (2007) Kuntatalouden kohentuminen hidastui vuonna Talousarvioiden mukaan kuntien menokehitys jatkuu nopeana (2008) Kuntien taloustilanne heikkeni hieman vuonna Kuntien talousarvioiden mukaan verotulot kasvavat keskimäärin kaksi prosenttia vuonna Kuntien taloustilanne kiristyi ennakoitua vähemmän vuonna Kuntatalouden alamäen ennakoidaan pahenevan tänä vuonna (2010) Kuntien taloustilanne parani vuonna 2010

3 HHn talousarvio- ja tilinpäätösyhteenvedot 3 Vyötä ja verotusta kiristämällä. Suurten kaupunkien vuoden 1993 tilinpäätökset. Tutkimuksia 1994:8. Vuoden 1994 talousarviot: Valtio siirsi velanottoa kunnille. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1994:1. Velkakierre oikeni. Suurten kaupunkien vuoden 1994 tilinpäätökset. Tutkimuksia 1995:6. Valoa tunnelin päässä? Suurten kaupunkien vuoden 1995 talousarviot. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1995:1. Yhteisövero yllätti kunnat. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 1995 ja toiminnoittaiset menot Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1996:10. Kunnilla menee hyvin, kuntalaisilla huonommin. Suurten kaupunkien vuoden 1996 talousarviot ja palvelukustannusten vertailu 1993 sekä kuntien vuoden 1994 tilinpäätökset. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1996:1. Laskua odotellessa. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 1996 ja pohdiskelua talouden tunnusluvista vuoden 1997 talousarvioiden perusteella. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1997:4. Kunnallistalous valtiontalouden jakojäännös? Kuntien tilinpäätökset 1995, suurten kaupunkien toiminnoittaiset menot 1995 ja talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1997:3. Kunnallisvero väheni, yhteisövero kasvoi. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 1997, kuntien talousarviot 1998 ja yhteisöveron jako-osuuksien muutos. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1998:5. Kunnallistalous kiristyy. Kuntien tilinpäätökset 1996, suurten kaupunkien toiminnoittaiset menot 1996 ja talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 1998:2. Heikot vahvistuivat. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 1998 ja talouden taustat. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1999:7 Vuoristorataa valtion tahdittamana. Kuntien talouden kehitys ja suurten kaupunkien talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 1999:1. Kaupungit myötäisessä. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 1999, talouden taustat ja kuntien talousarviot Helsingin kaupunkien tietokeskuksen tutkimuksia 2000:3. Suurten kaupunkien talousarviot 2000 ja Manner-Suomen kuntien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2000:1. Verotulokirjaus vaikeuttaa tulkintaa. Suurten kaupunkien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskus. Verkkojulkaisu ISBN

4 4 Kaupungeissa varovaista optimismia. Suurten kaupunkien talousarviot 2001, palvelukustannukset 1999 ja Manner-Suomen kuntien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2001:1. Ei mikään kovin suuri yllätys. Suurten kaupunkien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2002:5. Suurten kaupunkien talousarviot 2002: Kuntien resurssien uusjako. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2002:1. Ahdinkoon ajettu Helsinki. Suurten kaupunkien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2003:9. Suurten kaupunkien talousarviot 2003: Kunnallistalouden vakautus ja Helsingin notkahdus. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2002:16. Verotulot hiipuivat. Suurten kaupunkien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2004: 6. Suurten kaupunkien talousarviot 2004: Suurten kaupunkien talous kiristyy. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2004: 1. Menokasvu velaksi. Suurten kaupunkien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2005:14. Nousua ei luvassa. Suurten kaupunkien talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2004: Valtio vei välistä. Suurten kaupunkien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2006:12. Suurten kaupunkien talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2005:44. Tulorahoitus ei riitä. Suurten kaupunkien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2007:4. Investoinnit edelleen velaksi. Suurten kaupunkien talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2006:40. Suurten kaupunkien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2008:6. Suurten kaupunkien talousarviot Tutkimuskatsauksia 2007:11

5 5 Arvioita ja arvauksia. Suurten kaupunkien talousarviot Tutkimuskatsauksia 2008:7. Suurten kaupunkien tilinpäätökset 2009: Äkkipysähdys. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuskatsauksia 2010:2. Veron korotus - velan lisäys - vyönkiristys. Suurten kaupunkien talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuskatsauksia 2009:9 Pelättyä parempi vuosi. Suurten kaupunkien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2011:1. t/tiedotevarasto/tiedote_5_5_11_helin Velkaa lisää. Suurten kaupunkien talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2010:9. Tutkimukset Suurten kaupunkien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuskatsauksia 2012:3 Suurten kaupunkien talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2011:5

6 Kuntien talousarvi- ja tilinpäöätöstiedotteet Tiedotearkisto 6 Vuoden 2007 tiedotteet Vuoden 2006 tiedotteet Vuoden 2005 tiedotteet Vuoden 2004 tiedotteet Vuoden 2003 tiedotteet Vuoden 2002 tiedotteet Vuoden 2001 tiedotteet Vuoden 2000 tiedotteet Vuoden 1999 tiedotteet Vuoden 1998 tiedotteet Vuoden 1997 tiedotteet Vuoden 1996 tiedotteet Vuosien talousarvioteidotteet: Tämä tilasto on lakkautettu. Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja _laa_001.html

7 7 Talousarvio 1993

8 8 Tilinpäätös 1993

9 9

10 10 Tilinpäätös 1994

11 Talousarvio

12 12 Tilinpäätös 1995

13 13

14 Kunnat vakavaraisia viime vuonna Kuntien vakavaraisuus koheni viime vuoden aikana lamaa edeltäneelle tasolle. Tulojen odottamattoman suotuisa kehitys teki mahdolliseksi lyhentää velkoja ja kartuttaa varauksia yhteensä noin kuudella miljardilla markalla. Kuntien varaukset ja rahastot olivat vuoden lopussa lähes yhtä suuret kuin niiden pitkäaikaiset velat. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien taloustilaston ennakkotiedoista. Kuntien menot olivat vuonna 1995 yhteensä 145,8 miljardia markkaa. Tästä oli käyttömenoja 113,6 miljardia, rahoitusmenoja 22,3 miljardia ja investointimenoja 9,9 miljardia markkaa. Käyttömenoista lähes puolet kului sosiaali- ja terveyspalveluihin. Opetus- ja kulttuuripalvelujen osuus oli runsas neljännes. Kunnat ja kuntien liikelaitokset maksoivat palkkoja yhteensä 36,5 miljardia markkaa. Asiakaspalvelujen ostoihin käytettiin 26,0 miljardia markkaa. Palkkasumma kasvoi edellisestä vuodesta kuusi prosenttia, samoin asiakaspalvelujen ostot. Investointien neljä vuotta jatkunut alamäki kääntyi viime vuonna varovaiseksi nousuksi. Kunnat ja kuntien liikelaitokset käyttivät rakennustoimintaan ja muihin investointihankkeisiin 1,2 miljardia markkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvusta huolimatta investoinnit jäivät edelleen 4-5 miljardia markkaa pienemmiksi kuin vuosikymmenen alun huippuvuosina. Kuntien tuloista oli verotuloja 58,4 ja käyttötalouden valtionosuuksia 37,6 miljardia markkaa. Verotulot lisääntyivät edellisestä vuodesta 6,1 miljardia markkaa. Valtionosuuksien määrä oli sama kuin vuotta aiemmin. Käyttöomaisuuden myyntituloja kertyi poikkeuksellisen paljon, 4,0 miljardia markkaa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 1,8 miljardia markkaa. Kunnilla oli pitkäaikaista velkaa viime vuoden lopussa 24,7 miljardia markkaa. Asukasta kohti pitkäaikaiset velat olivat markkaa, kun ne vuotta aiemmin olivat markkaa. Veroäyrin hintaa vuodelle 1995 nosti yhdeksän kuntaa. Äyrin hinta aleni kahdeksassa kunnassa. Lähde: Kuntakohtaiset tiedot kuntien taloudesta 1995 valmistuvat syys-lokakuun vaihteessa, jolloin niitä on saatavissa Tilastokeskuksen aluetietokannasta (ALTIKA) Lisätietoja: Matti Laine (90) Vuosikate ja vakavaraisuus , % verorahoituksesta Vuosikate ja vakavaraisuus , % verorahoituksesta

15 15

16 Kuntien talousarviot viimevuotista optimistisempia Kunnat odottavat saavansa tänä vuonna verotuloja 58,5 miljardia markkaa. Tämä ylittää viime vuodelle budjetoidut verotulot 7,6 miljardilla markalla. Käyttötalouden valtionosuuksia on talousarvioihin kirjattu 29,3 miljardia markkaa, mikä on 1,9 miljardia viimevuotista vähemmän. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen laatimasta kuntien talousarviotilastosta. Rahoitustuloista 80,6 miljardia markkaa kuluu käyttömenoihin. Vuoden 1995 talousarvioissa vastaava luku oli 5,4 miljardia pienempi. Investointeihin suunnataan 6,2 miljardia markkaa, mikä on 2,0 miljardia enemmän kuin viime vuonna. Tästä huolimatta investointien taso jää lamaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna edelleen varsin matalaksi. Talousarvioiden mukaan kuntien pitkäaikaiset velat vähenevät tänä vuonna noin 400 miljoonalla markalla. Kuntien talousarviot , miljardia markkaa 1) Vuosien 1994 ja 1995 luvuista on vähennetty Kansaneläkelaitokselle maksetut kansaneläkkeen. Lähde: Kuntakohtaisia tietoja kuntien talousarvioista vuodelle 1996 on saatavissa Tilastokeskuksen aluetietokannasta (ALTIKA) sekä maaliskuun aikana ilmestyvästä julkaisusta Kuntien talousarviot 1996, Julkinen talous 1996:5. Lisätietoja: Matti Laine (90)

17 Kuntien talousarvionäkymät viimevuotisia synkemmät Kunnat odottavat taloutensa kiristyvän tänä vuonna selvästi. Usean vuoden suotuisan kehityksen jälkeen vuosikatteet kääntyvät jyrkkään laskuun ja lainamäärä alkaa jälleen kasvaa. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen laatimasta kuntien talousarviotilastosta. Kunnat arvioivat saavansa tänä vuonna verotuloja 63 miljardia markkaa. Tämä ylittää viime vuodelle budjetoidut verotulot runsaalla neljällä miljardilla. Veroina saatavat lisämarkat eivät riitä korvaamaan menojen kasvua ja valtionosuuksien vähenemistä, vaan vuosikatteiden odotetaan alenevan edellisestä vuodesta yhteensä kolmella miljardilla markalla. Asukasta kohti laskettu vuosikate jää 430 markkaan. Viime vuoden talousarvioiden mukaan vastaava luku oli markkaa. Investoinnit elpyvät vähitellen. Investointeihin on tälle vuodelle varattu 12 miljardia markkaa, kun pahimpina lamavuosina investointimäärärahat jäivät kahdeksaan miljardiin. Lamaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna investointien taso pysyy kuitenkin edelleen matalana. Tulorahoituksen supistuessa lainanotto lisääntyy. Jos talousarvioissa ennakoitu kehitys toteutuu, kuntien pitkäaikainen velka kasvaa tänä vuonna runsaalla miljardilla markalla. Viime vuoden talousarvioissa rahaa riitti velan lyhentämiseen vajaalla puolella miljardilla. Tietoja kuntien talousarvioista (miljardia markkaa) Verotulot 50,9 58,5 62,8 Valtionosuudet ,5 1) Vuosikate 3,6 5,2 2,2 Investointimenot 7,9 8,4 12,0 2) Lainanotto, netto 0,7-0,4 1,2 2) 1) Kuntien talousarvio- ja kirjanpitouudistuksen sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusuudistuksen vuoksi vuoden 1997 luku ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien lukujen kanssa. 2) Vuoden 1997 luku ei ole täysin vertailukelpoinen edellisten vuosien lukujen kanssa. Lähde: Kuntakohtaisia tietoja kuntien talousarvioista vuodelle 1997 on saatavissa Tilastokeskuksen aluetietokannasta (ALTIKA) sekä maaliskuun aikana ilmestyvästä julkaisusta Kuntien talousarviot 1997, Julkinen talous 1997:5 Lisätietoja: Matti Laine (09)

18 Kunnat lyhensivät velkojaan viime vuonna Kunnallistalouden suotuisa kehitys jatkui vuonna Kuntien verotulot kasvoivat viidellä miljardilla markalla. Valtionosuusleikkauksista ja käyttömenojen kasvusta huolimatta kunnat pystyivät vähentämään pitkäaikaisia velkojaan lähes kolmella miljardilla. Kolmen viime vuoden aikana kuntien velkataakka on keventynyt neljänneksen. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien taloustilaston ennakkotiedoista. Kuntien menot olivat viime vuonna yhteensä 146,3 miljardia markkaa. Tästä oli käyttömenoja 117,8 miljardia, rahoitusmenoja 17,6 miljardia ja investointimenoja 10,9 miljardia markkaa. Käyttömenoista lähes puolet kului sosiaali ja terveyspalveluihin. Opetus ja kulttuuripalvelujen osuus oli runsas neljännes. Kunnat ja kuntien liikelaitokset maksoivat palkkoja yhteensä 38,8 miljardia markkaa. Palkkasumma kasvoi edellisestä vuodesta kuusi prosenttia. Lamavuosina patoutuneita investointipaineita purettiin varovasti. Kunnat ja kuntien liikelaitokset käyttivät rakennustoimintaan ja muihin investointihankkeisiin 1,6 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lamaa edeltäneisiin investointilukuihin ei kuitenkaan vielä ylletty. Kuntien tuloista oli verotuloja 63,2 ja käyttötalouden valtionosuuksia 30,5 miljardia markkaa. Valtionosuudet jäivät 3,0 miljardia pienemmiksi kuin edellisenä vuonna. Kunnilla oli viime vuoden lopussa pitkäaikaista velkaa 22,0 miljardia markkaa, mikä oli 2,8 miljardia edellisvuotista vähemmän. Asukasta kohti pitkäaikaiset velat olivat markkaa, kun ne vuotta aiemmin olivat markkaa. Varauksia ja rahastoja oli 24,1 miljardia markkaa. Veroäyrin hintaa vuodelle 1996 alensi 34 kuntaa. Äyrin hinta nousi viidessä kunnassa. Lähde: Vuoden 1996 ennakkotiedot on arvioitu osittain tarkastamattoman, 435 kunnan tilinpäätöstiedot käsittävän tilastoaineiston perusteella. Lopulliset kuntakohtaiset tiedot kuntien taloudesta 1996 valmistuvat syys lokakuun vaihteessa, jolloin niitä on saatavissa Tilastokeskuksen aluetietokannasta (ALTIKA) Lisätietoja: Matti Laine (09)

19 19 * Ennakkotieto 1) Vuosina on osa kuntien liikelaitoksista alkanut soveltaa liikekirjanpitoa. Näistä ns. uusimuotoisista liikelaitoksista kuntien tuloihin ja menoihin sisältyy ainoastaan yli ja alijäämät. Tästä syystä vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään eivätkä edellisten vuosien lukujen kanssa. 2) Vuonna 1996 poistettiin kuntien velvollisuus osallistua kansaneläkkeitten lisäosakustannuksiin ja kuntien valtionosuuksia alennettiin vastaavalla määrällä. Vertailukelpoisuuden parantamiseksi on lisäosaosuudet tässä vähennetty vuosien valtionosuuksista ja osuuksista Kansaneläkelaitokselle. Vuonna 1995 kuntien lisäosaosuudet olivat 4,2 mrd. mk.

20 Lisätietoja: Teuvo Laukkarinen (09) , Matti Laine (09) Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala Kuntien talous heikkeni viime vuonna Kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna 5,7 miljardia markkaa. Vuosikate jäi 0,5 miljardia pienemmäksi kuin käyttöomaisuuden poistot, joten tulorahoitus ei riittänyt kaikkiin korvausinvestointeihin. Kaupunkimaisissa kunnissa vuosikate kattoi keskimäärin 92 prosenttia poistoista, taajaan asutuissa kunnissa 47 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 132 prosenttia. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien taloustilaston ennakkotiedoista. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli kaupunkimaisissa kunnissa markkaa, taajaan asutuissa kunnissa 406 markkaa ja maaseutumaisissa kunnissa 992 markkaa. Kuntien väliset erot olivat suuria, ja kaikissa kuntaryhmissä oli sekä hyvin että huonosti selviytyneitä kuntia. Kaikkiaan 72 kunnan vuosikate oli negatiivinen. Kuntien toimintakulut olivat viime vuonna 101,2 miljardia ja toimintatuotot 26,3 miljardia markkaa. Toimintakuluista oli henkilöstökuluja 50,5 miljardia sekä palvelu- ja tarvikeostoja 40,2 miljardia markkaa. Verotuloja kunnat saivat yhteensä 65,1 miljardia markkaa ja valtionosuuksia 19,7 miljardia markkaa. Kunnat käyttivät investointeihin yhteensä 12,1 miljardia markkaa. Tästä 1,4 miljardia katettiin valtionosuuksilla ja muilla rahoitusosuuksilla. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat lyhensivät 4,3 miljardilla markalla. Uutta lainaa kunnat ottivat 3,6 miljardia markkaa. Asukasta kohti lainat olivat vuoden lopussa markkaa. Kaupunkimaisissa kunnissa lainat olivat markkaa, taajaan asutuissa kunnissa markkaa ja maaseutumaisissa kunnissa markkaa asukasta kohti. Vuoden 1997 alusta toteutetun kirjanpitouudistuksen sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusuudistuksen vuoksi vuoden 1997 tilinpäätöstiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien tilinpäätöstietojen kanssa.

21 21 Lähde: Kuntien taloustilaston ennakkotiedot Tilastokeskus Kuntien tilinpäätöstietoja vuodelta 1997 kuntaryhmittäin, milj. mk. 1 Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumai set kunnat Kaikki kunnat + Toimintatuotot Toimintakulut = Toimintakate Kunnallisvero Osuus yhteisöveron tuotosta Muut verotulot Valtionosuudet Arvonlisäveron takaisinperintä = Käyttökate Rahoitustuotot Rahoituskulut = Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin

22 22 Käyttöomaisuuden myyntituotot Antolainaus, netto Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Pitkäaikaisten lainojen otto Kassavarat Lainakanta Asukasluku Kaupunkimaisia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asuttuja ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään mutta alle Maaseutumaisia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle , sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 % ja enintään 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvat kunnat eivät sisälly tilastoon Lisätietoja: Teuvo Laukkarinen (09) , Matti Laine (09) Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala Kuntien talousarvionäkymät edelleen heikot Kunnat odottavat taloutensa kiristyvän edelleen tänä vuonna, joskaan muutos viime vuoteen ei ole suuri. Vuosikatteet riittävät peittämään kuntien poistoista alle puolet ja lainamäärä kasvaa edelleen. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen laatimasta kuntien talousarviotilastosta vuodelle Kunnat arvioivat saavansa tänä vuonna verotuloja 67,5 miljardia markkaa. Tämä ylittää viime vuodelle budjetoidut verotulot noin viidellä miljardilla. Verotulojen kasvu hupenee menojen kasvuun ja valtionosuuksien vähenemiseen, joten kuntien yhteenlaskettu vuosikate jää viime vuoden tasolle eli kahteen miljardiin markkaan. Asukasta kohti vuosikate on 410 markkaa. Suunnitelmapoistot ovat talousarvioiden mukaan viisi miljardia markkaa. Tulorahoitus ei siten läheskään riitä korvausinvestointeihin. Kuntien ja kuntien liikelaitosten investointeihin on tälle vuodelle varattu 12 miljardia markkaa eli saman verran kuin viime vuodelle. Pahimmista lamavuosista investointimäärärahat ovat kasvaneet noin puolella. Lamaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna investointien taso pysyy kuitenkin edelleen matalana. Kuntien rahoitustarpeen on arvioitu olevan tänä vuonna 9,5 miljardia markkaa. Yli puolet tästä, 5,6 miljardia markkaa, katetaan lainanotolla ja loput toimintapääomaa vähentämällä. Jos talousarvioissa

23 23 ennakoitu kehitys toteutuu, kuntien pitkäaikainen velka kasvaa tänä vuonna vajaalla kahdella miljardilla markalla. Tietoja kuntien talousarvioista (miljardia markkaa) Verotulot 62,6 67,5 Valtionosuudet 20,4 18,7 Vuosikate 2,2 2,1 Suunnitelmapoistot 4,6 4,9 Tilikauden tulos.. -2,5 Investointimenot 1 12,0 12,2 Lainojen lyhennykset 3,7 3,7 Rahoitustarve.. 9,5 Lainanotto 4,7 5,6 1 Investointimenot sisältävät ns. liikelaitosmallia noudattavien liikelaitosten investoinnit, joita oli 2,2 miljardia markkaa vuonna 1997 ja 1,7 miljardia markkaa vuonna Talousarviotilastossa ns. liikelaitosmallia noudattavat liikelaitokset on käsitelty Suomen Kuntaliiton talousarviosuosituksen mukaisesti. Poikkeuksena suosituksesta on investointimenojen tarkastelussa otettu mukaan myös mallia noudattavien liikelaitosten investoinnit. Tiedotteen luvuissa eivät ole mukana Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvat kunnat. Koska Ahvenanmaan kunnat laativat talousarvionsa vuosina 1997 ja 1998 vanhan talousarviosuosituksen mukaisesti, eivät kuntien luvut ole vertailukelpoisia muiden Suomen kuntien lukujen kanssa. Lähde: Kuntakohtaisia tietoja kuntien talousarvioista vuodelle 1998 on saatavissa Tilastokeskuksen aluetietokannasta (ALTIKA) sekä maaliskuun aikana ilmestyvästä julkaisusta Kuntien talousarviot 1998, Julkinen talous 1998: Lisätietoja: Teuvo Laukkarinen (09) Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala Kunnallistalous kehittyi odotettua suotuisammin viime vuonna Kuntien tilinpäätökset osoittavat kuntien rahoitusaseman keskimäärin kohentuneen vuonna Talous vahvistui etenkin kaupunkimaisissa kunnissa, kun taas maaseutumaisissa kunnissa se heikkeni. Kuntayhtymien talous puolestaan kiristyi hieman, mutta pysyi edelleen vakaana. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna 8,8 miljardia markkaa. Edellisestä vuodesta vuosikate kasvoi viidenneksellä. Vaikka käyttöomaisuusinvestoinnit lisääntyivät miljardilla edellisvuodesta, ei lainakanta kasvanut. Kunnallistalouden suotuisa kehitys johtui verotulojen nopeasta kasvusta. Verotuloja kertyi 69,8 miljardia markkaa, mikä on 4,7 miljardia enemmän kuin edellisenä vuonna ja yli kaksi miljardia enemmän kuin talousarvioissa ennakoitiin. Kuntien toimintakulujen kasvu haukkasi verotulojen lisäyksestä 1,8 miljardia ja muiden kulujen kasvu 0,3 miljardia markkaa. Kun valtionosuudet supistuivat 0,9 miljardilla edellisestä vuodesta, jäi vuosikatteiden vahvistukseksi 1,7 miljardia markkaa. Kuntayhtymien vuosikatteet supistuivat 0,3 miljardilla. Sekä kuntien että kuntayhtymien vuosikatteet olivat poistoja suuremmat. Asukasta kohti laskettuna kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli markkaa, taajaan asuttujen kuntien 631 markkaa ja maaseutumaisten kuntien 682 markkaa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat markkaa,

24 markkaa ja 992 markkaa, joten kuntaryhmien väliset erot lisääntyivät selvästi. Kaikkien kuntien yhteenlaskettu vuosikate asukasta kohti oli viime vuonna mk. Kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli keskimäärin 131 prosenttia poistoista, taajaan asuttujen kuntien 68 prosenttia ja maaseutumaisten kuntien 85 prosenttia. Kuntayhtymien vastaava tunnusluku oli 115 prosenttia. Kuntien väliset talouserot olivat suuria. Kaikissa kuntaryhmissä oli sekä hyvin että huonosti selviytyneitä kuntia. Kaikkiaan 71 kunnan ja 27 kuntayhtymän vuosikate oli negatiivinen. Vuonna 1997 tällaisia kuntia oli 72 ja kuntayhtymiä 24. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 5,3 miljardilla. Uutta lainaa ne ottivat yhteensä 4,5 miljardia markkaa. Vuoden lopussa lainakanta asukasta kohti oli kaupunkimaisissa kunnissa 5 196, taajaan asutuissa kunnissa ja maaseutumaisissa kunnissa markkaa. Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedot Tilastokeskus Kuntien ja kuntayhtymien 1 tilinpäätöstietoja vuodelta 1998, miljoonaa markkaa > cellspacing="0" cellpadding="2" Kaupunkimaiset kunnat Muutos Taajaan % asutut kunnat Muutos % Maaseutumaiset kunnat Muutos % Kaikki kunnat yhteensä Muutos Kunta % yhtymät Muutos % + Toimintatuotot , , , , ,4 Toimintakulut , , , , ,7 = Toimintakate , , , , ,0 + Kunnallisvero , , , ,2 + Kiinteistövero , , , ,2 + Osuus yhteisöveron tuotosta , , , ,1 + Muut verotulot 22 3,5 2 52,0 3 50, ,4 + Valtionosuudet , , , ,3 Arvonlisäveron takaisinperintä , , , ,8 = Käyttökate , , , , ,0 + Rahoitustuotot , , , ,1 91 8,8 Rahoituskulut , , , , ,0 = Vuosikate , , , , ,9 Poistot , , , , ,8 Käyttöomaisuusinvestoinnit , , , , ,4 Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntituotot , , , , , , , , , ,6 Antolainojen lyhennykset , , , , ,3 Lainananto 563 1, , , , ,9 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset , , , , ,0 Pitkäaikaisten lainojen otto , , , , ,7 Kassavarat , , , , ,3 Lainakanta , , , , ,8 Asukasluku , , , ,2 1 Ahvenanmaan maakunnan kunnat ja kuntayhtymät eivät sisälly tilastoon. Linkkipolku

25 25 Olet sivulla: Etusivu > Ajankohtaista > Uutisia ja tiedotteita > Vuoden 1999 tiedotteet > Kunnallistalous kehittyi odotettua suotuisammin viime vuonna Lisätietoja: Teuvo Laukkarinen (09) ja Matti Laine (09) Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala Kuntien talousarviot pysyvät edelleen kireinä Kunnat odottavat taloutensa pysyvän kireänä tänäkin vuonna. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kasvaa, mutta entistä useamman kunnan vuosikate jää negatiiviseksi. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen laatimasta kuntien talousarviotilastosta vuodelle Kunnat arvioivat, että ne saavat tänä vuonna verotuloja 71 miljardia markkaa. Tämä ylittää viime vuodelle budjetoidut verotulot noin 3 miljardilla. Valtionosuudet pysyvät viime vuoden tasolla. Kuntien vuosikate on yhteensä 2,8 miljardia markkaa. Tämä on noin 700 miljoonaa enemmän kuin viime vuoden talousarvioissa. Kaikkiaan 212 kuntaa odottaa vuosikatteensa kasvavan ja 240 kuntaa pienenevän edellisestä vuodesta. 89 kuntaa arvioi, että niiden vuosikate on tänä vuonna miinusmerkkinen. Viime vuonna tällaisia kuntia oli 59. Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvioiden mukaan viisi miljardia markkaa. Vuosikate kattaa poistoista 56 prosenttia. Viime vuonna osuus oli 44 prosenttia. Kuntien ja kuntien liikelaitosten investointeihin on tälle vuodelle varattu 12,8 miljardia eli jonkin verran enemmän kuin viime vuodelle. Investointien taso on edelleen matalampi kuin vuosikymmenen alussa. Kuntien rahoitustarpeen on arvioitu olevan tänä vuonna 9 miljardia markkaa. Yli puolet tästä, 5,6 miljardia, katetaan lainanotolla ja loput toimintapääomaa vähentämällä. Jos talousarvioissa ennakoitu kehitys toteutuu, kuntien pitkäaikainen velka kasvaa 1,7 miljardilla markalla. > Tietoja kuntien talousarvioista , miljardia markkaa Verotulot 62,8 67,8 70,6 Valtionosuudet 20,5 18,8 18,8 Vuosikate 2,2 2,1 2,8 Suunnitelmapoistot 4,6 1 4,9 1 5,1 Tilikauden tulos.. -2,5 1-1,9 Investointimenot 2 12,0 1 12,3 1 12,8 Lainojen lyhennykset 3,7 3,7 3,9 Rahoitustarve.. 9,5 1 9,1 Lainanotto 4,7 5,6 5,6 1 Luvuissa ei ole mukana Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvia kuntia. Koska ne vuonna 1997 ja 1998 laativat talousarvionsa vanhan talousarviosuosituksen mukaisesti, luvut eivät ole vertailukelpoisia muun Suomen kuntien lukujen kanssa. 2 Investointimenot sisältävät myös liikelaitosmallia noudattavien liikelaitosten investoinnit, joita oli 2,2 miljardia markkaa vuonna 1997, 1,7 miljardia vuonna 1998 ja 2,0 miljardia vuonna 1999.

26 26 Liikelaitosmallia noudattavat liikelaitokset on talousarviotilastossa käsitelty Suomen Kuntaliiton talousarviosuosituksen mukaisesti (Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma, Helsinki 1996). Investointimenot ovat poikkeus: ne sisältävät myös liikelaitosmallia noudattavien liikelaitosten investoinnit Lisätietoja: Teuvo Laukkarinen (09) Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur Kujala Kunnallistaloudessa ei suuria muutoksia viime vuonna Kuntien tilinpäätökset osoittavat, että etenkin taajaan asuttujen ja kaupunkimaisten kuntien talous vahvistui vuonna Maaseutumaisten kuntien talous sen sijaan heikkeni edelleen. Keskimäärin kuntien rahoitusasema kohentui vain hieman viime vuonna. Kuntayhtymien talous vahvistui edelleen. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 9,3 miljardia markkaa eli 0,5 miljardia enemmän kuin vuonna Vuosikatteet olivat poistoja suuremmat. Asukasta kohti laskettuna kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli markkaa, taajaan asuttujen kuntien 918 markkaa ja maaseutumaisten kuntien 531 markkaa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat markkaa, 631 markkaa ja 682 markkaa, joten kuntaryhmien väliset erot lisääntyivät selvästi. Verotuloja kunnille kertyi vuonna 1999 kaikkiaan 71,6 miljardia markkaa eli 2,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuntien toimintakate heikkeni 2,2 miljardia markkaa. Tästä 1,8 miljardia voitiin kattaa verotulojen lisäyksellä. Valtionosuudet pysyivät ennallaan verrattuna edellisvuoteen ja muut kulut vähenivät nettomääräisesti 0,7 miljardilla markalla. Kuntien vuosikatteet lisääntyivät 0,3 miljardia markkaa. Kuntayhtymien vuosikatteet kasvoivat 0,2 miljardia markkaa. Kaikkien kuntien yhteenlaskettu vuosikate asukasta kohti oli viime vuonna markkaa. Kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli keskimäärin 127 prosenttia poistoista, taajaan asuttujen kuntien 95 prosenttia ja maaseutumaisten kuntien 62 prosenttia. Kuntayhtymien vastaava tunnusluku oli 128 prosenttia. Viime vuonna kaikkiaan 87 kunnan ja 28 kuntayhtymän vuosikate oli negatiivinen. Vuonna 1998 tällaisia kuntia oli 71 ja kuntayhtymiä 27. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 6,0 miljardilla markalla. Uutta lainaa ne ottivat yhteensä 4,3 miljardia markkaa. Vuoden lopussa lainakanta asukasta kohti oli kaupunkimaisissa kunnissa 4 850, taajaan asutuissa kunnissa ja maaseutumaisissa kunnissa markkaa. Kuntien ja kuntayhtymien taloutta koskeva tilasto ei sisällä Ahvenanmaan kuntien tai kuntayhtymien tietoja. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstietoja vuodelta 1999, miljoonaa markkaa > cellspacing="0" cellpadding="2" Kaupunkimaise t kunnat Muu tos % Taajaan asutut kunnat Muu tos % Maaseutumaiset kunnat Muu tos % Kaikki kunnat yhteensä Muu tos % Kuntayht ymät + Toimintatuotot , , , , ,3 - Toimintakulut , , , , ,7 Muu tos %

27 27 = Toimintakate , , , , ,6 + Kunnallisvero , , , ,6 + Kiinteistövero , , , ,9 + Osuus yhteisöveron , , , ,6 tuotosta + Muut verotulot 22 1,2 2-12,8 2-13,2 26-1,3 + Valtionosuudet , , , ,3 - Arvonlisäveron takaisinperintä , , , ,8 = Käyttökate , , , , ,6 + Rahoitustuotot , , , ,5 99 7,6 - Rahoituskulut , , , , ,3 = Vuosikate , , , , ,4 Poistot , , , , ,4 Käyttöomaisuusinvestoinnit , , , , ,1 Rahoitusosuudet investointeihin , , , , ,7 Käyttöomaisuuden myyntituotot 667 8, , , , ,6 Antolainojen lyhennykset , , , , ,5 Lainananto 580 3, , , , ,8 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset , , , , ,1 Pitkäaikaisten lainojen otto , , , , ,7 Kassavarat , , , , ,3 Lainakanta , , , , ,1 Asukasluku , , , , Lisätietoja: Teuvo Laukkarinen (09) Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala Kuntien talousarvionäkymät parantuneet Kunnat odottavat taloutensa hieman paranevan tänä vuonna. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kasvaa, mutta negatiivisten vuosikatteen kuntien määrä pysyy lähes ennallaan. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen laatimasta kuntien talousarviotilastosta vuodelle Kunnat arvioivat, että ne saavat tänä vuonna verotuloja 74 miljardia markkaa. Tämä ylittää viime vuodelle budjetoidut verotulot noin 4 miljardilla. Valtionosuudet kasvavat 0,5 miljardia viime vuodesta. Kuntien vuosikate on yhteensä 3,9 miljardia markkaa. Tämä on 1,0 miljardia enemmän kuin viime vuoden talousarvioissa. Kunnista 87 arvioi, että niiden vuosikate on tänä vuonna miinusmerkkinen. Näistä neljä viidesosaa on alle asukkaan kuntia. Negatiivisten vuosikatteiden yhteissumma on 163 miljoonaa markkaa. Poistot ja arvonalentumiset ovat talousarvioiden mukaan 5,3 miljardia markkaa. Vuosikate kattaa poistoista 73 prosenttia. Viime vuonna osuus oli 56 prosenttia. Kuntien investointeihin on tälle vuodelle varattu 11,6 miljardia eli lähes miljardi enemmän kuin viime vuodelle.

28 28 Kunnat arvioivat lyhentävänsä lainojaan 3,6 miljardilla markalla ja ottavansa uutta lainaa 5,5 miljardia markkaa. Jos talousarvioissa ennakoitu kehitys toteutuu, kuntien lainakanta kasvaa 1,9 miljardilla markalla. Tietoja kuntien talousarvioista , miljardia markkaa Verotulot 67,8 70,6 74,4 Valtionosuudet 18,8 18,8 19,3 Vuosikate 2,1 2,9 3,9 Poistot ja 4,9 5,1 5,3 arvonalentumiset Tilikauden tulos -2,5-1,9-1,0 Investointimenot 1 10,6 10,8 11,6 Lainojen lyhennykset 3,7 3,9 3,6 Lainanotto 5,6 5,6 5,5 1 Jos kunnan investointimenoihin lasketaan mukaan ns. liikelaitosmallia noudattavien liikelaitosten investoinnit, olivat investoinnit 12,3 miljardia markkaa vuonna 1998, 12,8 miljardia vuonna 1999 ja 13,7 miljardia vuonna Liikelaitosmallia noudattavat liikelaitokset on talousarviotilastossa käsitelty Suomen Kuntaliiton talousarviosuosituksen mukaisesti (Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma, Helsinki 1998). Tilastoon sisältyvät liikelaitosmallia noudattavien liikelaitosten yli- ja alijäämät sekä niiden kunnalle maksamat korot. Lähde: Kuntien talousarviot 2000, Julkinen talous 2000:5. Tilastokeskus (Ilmestyy viikolla 13).

29 Lisätietoja: Matti Laine (09) Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur Kujala Kuntatalous vahvistui, kuntien väliset erot kasvoivat viime vuonna Kuntien tilinpäätösten mukaan kuntasektorin talous kohentui edelleen viime vuonna. Kuitenkin lähes puolet kunnista ja kuudesosa kuntayhtymistä joutui ottamaan velkaa, myymään omaisuuttaan tai käyttämään säästöjään selviytyäkseen toiminta ja rahoitusmenoistaan. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista. Tilinpäätösten mukaan kuntien toimintakate heikkeni edellisestä vuodesta lähes 4,3 miljardia markkaa. Tämä voitiin kattaa verotulojen lisäyksellä. Verotuloja kirjattiin viime vuoden tilinpäätöksiin 76,4 miljardia markkaa, mikä on 4,8 miljardia enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionosuudet kasvoivat runsaat 0,9 miljardia markkaa. Kun rahoituskulut kasvoivat nettomääräisesti 0,5 miljardia, jäi vuosikatteiden lisäykseksi 1,0 miljardia markkaa. Kuntayhtymien vuosikatteet supistuivat 0,3 miljardia markkaa. Kunnissa vuosikate ylitti selvästi käyttöomaisuuden poistot, kuntayhtymissä se jäi hieman poistoja pienemmäksi. Kaikkiaan 196 kunnan ja 35 kuntayhtymän vuosikate jäi miinukselle. Negatiivisten vuosikatteitten summa oli 553 miljoonaa markkaa. Vuotta aiemmin tällaisia kuntia oli 87 ja kuntayhtymiä 28, ja niiden vuosikatteitten summa oli 161 miljoonaa markkaa. Asukasta kohti laskettuna kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli markkaa, taajaan asuttujen kuntien 686 markkaa ja maaseutumaisten kuntien 59 markkaa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat markkaa, 918 markkaa ja 531 markkaa, joten taloustilanne on kohentunut kaupunkimaisissa kunnissa, mutta synkistynyt taajaan asutuissa ja varsinkin maaseutumaisissa kunnissa. Kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli 158 prosenttia poistoista, taajaan asuttujen kuntien 69 prosenttia ja maaseutumaisten kuntien vain 6 prosenttia. Kaikissa kuntaryhmissä oli sekä hyvin että huonosti selviytyneitä kuntia. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät käyttivät viime vuonna 17,0 miljardia markkaa, mikä on 2,8 miljardia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Käyttöomaisuutta myytiin 5,5 miljardilla markalla. Kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät pitkäaikaisia velkojaan 4,6 miljardilla ja ottivat uutta lainaa 4,3 miljardia markkaa. Vuoden lopussa lainakanta asukasta kohti oli kaupunkimaisissa kunnissa markkaa, taajaan asutuissa kunnissa markkaa ja maaseutumaisissa kunnissa markkaa. Koko maan keskiarvo oli markkaa asukasta kohti. Kuntien ja kuntayhtymien taloutta koskeva ennakkotilasto ei sisällä Ahvenanmaan kuntien ja kuntayhtymien tietoja. Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedot Tilastokeskus

30 Lisätietoja: Matti Laine (09) Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala Kuntien talousarviot hieman viimevuotista optimistisempia Talousarvioiden mukaan kuntatalouden kehitys jatkuu suotuisana tänäkin vuonna. Verotulojen ja valtionosuuksien lisäys ylittää käyttötalouden lisärahoitustarpeen. Vuosikatteiden koheneminen näkyy investointien kasvuna. Talouden elpyminen ei kuitenkaan koske kaikkia kuntia. Joka viides kunta odottaa vuosikatteensa jäävän negatiiviseksi. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen laatimasta kuntien talousarviotilastosta. Kunnat arvioivat saavansa tänä vuonna verotuloja kaikkiaan 79,6 miljardia markkaa. Tämä ylittää viime vuodelle budjetoidut verotulot 5,2 miljardilla. Valtionosuudet kasvavat 1,7 miljardia markkaa. Vuosikatteiden odotetaan vahvistuvan 0,7 miljardilla, muut lisätulot hupenevat kasvaviin toimintamenoihin. Kaikkiaan 92 kunnan toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Näiden kuntien yhteenlaskettu vuosikate on -219 miljoonaa markkaa. Viime vuoden talousarvioissa tällaisia kuntia oli 87, ja niiden yhteenlaskettu vuosikate oli -163 miljoonaa markkaa. Investointeihin kunnat ovat varanneet 13,3 miljardia markkaa, mikä on 1,6 miljardia enemmän kuin viime vuoden talousarvioissa. Tulorahoituksen kasvusta huolimatta investointeja joudutaan rahoittamaan lainanottoa lisäämällä. Jos talousarvioissa ennakoitu kehitys toteutuu, kuntien pitkäaikainen velka lisääntyy tänä vuonna 2,5 miljardia markkaa. > Tietoja kuntien talousarvioista , miljardia markkaa Verotulot 67,8 70,6 74,4 79,6 Valtionosuudet 18,8 18,8 19,3 20,9 Vuosikate 2,1 2,9 3,9 4,6 Poistot ja 4,9 5,1 5,3 5,4 arvonalentumiset Tilikauden tulos -2,5-1,9-1,0-0,6 Investointimenot 1 10,6 10,8 11,6 13,3 Lainojen 3,7 3,9 3,6 3,3 lyhennykset Lainanotto 5,6 5,6 5,5 5,8 1 Jos kunnan investointimenoihin lasketaan mukaan ns. liikelaitosmallia noudattavien liikelaitosten investoinnit, olivat investoinnit 12,3 miljardia markkaa vuonna 1998, 12,8 miljardia vuonna 1999,13,7 miljardia vuonna 2000 ja 15,5 miljardia vuonna Liikelaitosmallia noudattavat, kirjanpidollisesti eriytetyt liikelaitokset on talousarviotilastossa käsitelty Suomen Kuntaliiton talousarviosuosituksen mukaisesti (Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja - suunnitelma, Helsinki 2000). Talousarviotilastoon sisältyy kunnalle tuloutettu korvaus liikelaitoksen peruspääomasta sekä kunnan ja liikelaitoksen väliset lainat, lainojen lyhennykset ja korot. Liikelaitoksen omat tulot ja menot, investoinnit ja lainat muilta kuin kunnalta jäävät sitä vastoin tilaston ulkopuolelle. Liikelaitosten erilaisen käsittelytavan vuoksi talousarviotilaston tiedot eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätöstilaston tietojen kanssa. Lähde: Kuntien talousarviot 2001, Julkinen talous 2001:3. Tilastokeskus (ilmestyy viikolla 13).

31 Lisätietoja: Matti Laine (09) Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur Kujala Kuntatalouden kasvu ylitti arviot viime vuonna Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ylitti vuonna 2001 selvästi talousarvioissa ennakoidun. Vaikka toimintakulut kasvoivat tuntuvasti, pysyi kuntasektorin rahoitusasema hyvänä. Talouden hyvinvointi ei kuitenkaan jakaantunut tasaisesti, sillä joka neljäs kunta ja joka kuudes kuntayhtymä ei kyennyt selviytymään toiminta ja rahoitusmenoistaan normaalilla tulorahoituksella. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista. Kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,2 miljardia euroa. Verotuloja kertyi kaikkiaan 14 miljardia euroa, mikä on 715 miljoonaa enemmän kuin talousarvioita laadittaessa odotettiin. Verotulojen kasvu kattoi toimintakatteen heikkenemisen lähes kokonaan. Kun valtionosuudet lisääntyivät yli 300 miljoonalla ja rahoituskulut kasvoivat nettomääräisesti vain vähän, vahvistuivat kuntien vuosikatteet runsaalla 200 miljoonalla eurolla. Myös kuntayhtymien vuosikatteet paranivat. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate ylitti selvästi käyttöomaisuuden poistot ja kuntayhtymissä vuosikate vastasi poistoja. Kaikkiaan 117 kunnan ja 39 kuntayhtymän vuosikate jäi miinukselle. Negatiivisten vuosikatteitten summa oli 49 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin tällaisia kuntia oli 197 ja kuntayhtymiä 42, ja niiden vuosikatteitten summa oli 93 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskettuna kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli 446 euroa, taajaan asuttujen kuntien 190 ja maaseutumaisten kuntien 104 euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 434 euroa, 116 euroa ja 5 euroa, joten taloustilanne on kohentunut kaikissa kuntaryhmissä, eniten kuitenkin maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli 159 prosenttia poistoista, taajaan asuttujen kuntien 112 prosenttia ja maaseutumaisten kuntien 68 prosenttia. Kaikissa kuntaryhmissä oli sekä hyvin että huonosti selviytyneitä kuntia. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät käyttivät viime vuonna 2,7 miljardia euroa. Tämä on noin 100 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Käyttöomaisuutta myytiin 0,4 miljardilla eurolla, mikä on alle puolet edellisen vuoden vastaavasta luvusta. Kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät pitkäaikaisia velkojaan 0,7 miljardilla ja ottivat uutta lainaa 0,9 miljardia euroa. Vuoden lopussa lainakanta asukasta kohti oli kaupunkimaisissa kunnissa 753 euroa, taajaan asutuissa kunnissa 848 euroa ja maaseutumaisissa kunnissa 807 euroa. Koko maan keskiarvo oli 781 euroa asukasta kohti. Kuntien ja kuntayhtymien taloutta koskeva ennakkotilasto ei sisällä Ahvenanmaan kuntien ja kuntayhtymien tietoja. Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedot Tilastokeskus Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstietoja vuodelta 2001, miljoonaa euroa

32 Lisätietoja: Jorma Anttila (09) Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur Kujala Kunnat varautuvat toimintamenojen kasvuun ja lainanottoon Kaksi kolmasosaa kunnista arvioi verotulojensa alenevan kuluvana vuonna. Kuntien talouden odotetaan kuitenkin parantuvan, koska valtionosuudet kasvavat ja arvonlisäveron takaisinperintä poistuu. 290 kuntaa odottaakin edellisvuotista parempaa vuosikatetta. Tilastokeskuksen keräämien talousarviotietojen mukaan kaikkien kuntien yhteenlaskettu vuosikate kuitenkin alenee 257 miljoonaa euroa vuoden 2001 talousarvioon verrattuna. Syynä laskuun on eräiden suurien kuntien kiristyvä talous. Toimintamenojen kasvu ja verotulojen pieneneminen aiheuttavat kunnille yhteensä 1,6 miljardin euron lisärasituksen viime vuoteen verrattuna. Toimintatulojen ja valtionosuuksien kasvu sekä arvonlisäveron takaisinperinnän poistuminen peittävät siitä 72 prosenttia. Yhteenlaskettu vuosikatteen lasku on 34 prosenttia vuoden 2001 talousarvioon verrattuna. Niissä 158 kunnassa, joissa vuosikatteen odotetaan laskevan, laskun suuruus on noin 2,7 miljoonaa euroa kuntaa kohti. Muissa kunnissa vuosikate nousee keskimäärin 0,6 miljoonaa euroa. Kuntien investointeihin käyttämä euromäärä on suunnilleen sama kuin vuonna Velkataakka kasvaa kuitenkin edelleen. Uusia pitkäaikaisia lainoja tarvitaan oletettavasti miljoonaa euroa, mikä on lähes 500 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Uusista lainoista puolet käytetään vanhojen lainojen lyhennyksiin.

33 Lisätietoja: Matti Laine (09) Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö Kuntatalouden vahvistuminen jatkui viime vuonna Talouskasvun hidastuminen ei näy kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2002 tilinpäätöksissä. Verotulojen ja valtionosuuksien odottamattoman suotuisa kehitys kasvatti edelleen vuosikatteita. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kaikkien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna miljoonaa euroa. Tämä on 310 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Talousarvioissa vuosikatteen odotettiin jäävän vähän yli miljardiin euroon, ja vielä tämän vuoden alussa tehdyissä tilinpäätösarviossa sen ennakoitiin jäävän alle 2 miljardin euron. Talouden koheneminen ei koskenut kaikkia kuntaryhmiä. Maaseutumaisissa kunnissa vuosikate kasvoi lähes 160 prosenttia, taajaan asutuissa kunnissa 83 prosenttia, mutta kaupunkimaisissa kunnissa se jäi noin 4 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Kaupunkimaisten kuntien poikkeava kehitys johtui pääasiassa Helsingin, Espoon ja Salon vuosikatteen alenemisesta yhteensä noin 400 miljoonalla eurolla. Jos nämä kunnat jätetään pois kaupunkimaisten kuntien ryhmästä, muiden kaupunkikuntien vuosikatteen kasvuksi saadaan 44 prosenttia. Asukasta kohti laskettuna kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli 425 euroa, taajaan asuttujen kuntien 352 ja maaseutumaisten kuntien 270 euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat kaupunkimaisissa kunnissa 446, taajaan asutuissa kunnissa 192 ja maaseutumaisissa kunnissa 104 euroa. Kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli 141 prosenttia poistoista, taajaan asuttujen 197 prosenttia ja maaseutumaisten 168 prosenttia. Kuntayhtymien vastaava luku oli 111 prosenttia. Kunnan tulorahoitus on ylijäämäinen, jos vuosikate ylittää poistot. Kaikkiaan 42 kunnan ja 34 kuntayhtymän vuosikate jäi miinukselle. Negatiivisten katteitten summa oli 32 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin tällaisia kuntia oli 117 ja kuntayhtymiä 39, ja niiden vuosikatteitten summa oli 49 miljoonaa euroa. Tuloslaskelmien mukaan kuntien toimintakulut olivat vuonna 2002 yhteensä 21,5 miljardia euroa ja toimintatuotot 5,5 miljardia euroa. Verotuloja kunnat saivat 14 miljardia ja valtionosuuksia 3,9 miljardia euroa. Kuntayhtymien toimintakulut olivat 6,1 miljardia ja toimintatuotot 6,5 miljardia euroa. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät käyttivät viime vuonna 3,1 miljardia euroa. Tämä on noin 60 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Käyttöomaisuutta myytiin 0,6 miljardilla eurolla, mikä on kolmanneksen enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät pitkäaikaisia velkojaan 0,8 miljardilla ja ottivat uutta lainaa 1,4 miljardia euroa. Kuntien lainanotosta Helsingin kaupungin osuus oli lähes kolmannes. Vuoden lopussa lainakanta asukasta kohti oli kaupunkimaisissa kunnissa 877 euroa, taajaan asutuissa kunnissa 813 euroa ja maaseutumaisissa kunnissa 861 euroa. Koko maan keskiarvo oli 862 euroa asukasta kohti. Kuntien ja kuntayhtymien taloutta koskeva ennakkotilasto ei sisällä Ahvenanmaan kuntien ja kuntayhtymien tietoja. Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedot Tilastokeskus Tiedote PDF muodossa.

34 34

35 Lisätietoja: Matti Laine (09) , Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö Kuntien talousarvionäkymät synkentyneet entisestään Kuntien taloustilanteen arvioitiin kiristyvän jo viime vuonna, mutta tämän vuoden talousarviot näyttävät entistäkin synkemmiltä. Kuntien yhteenlasketun vuosikatteen odotetaan edelleen pienenevän ja lainanoton kasvavan. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen laatimasta kuntien talousarviotilastosta. Talousarvioiden mukaan kuntien ja kuntien liikelaitosten yhteenlaskettu vuosikate on tänä vuonna 841 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 talousarvioiden mukaan vastaava luku oli 924 miljoonaa euroa. Viime vuonna odotettu kuntatalouden kiristyminen ei toteutunut, vaan vuosikate nousi kunnilta koottujen tilinpäätösarvioiden mukaan miljoonaan euroon. Poistot ja arvonalentumiset ovat tämän vuoden talousarvioiden mukaan miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa poistoista 65 prosenttia. Viime vuoden talousarvioissa vuosikatteen osuus oli 73 prosenttia ja tilinpäätösarvioissa 139 prosenttia. Kaikkiaan 77 kunnan toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuonna 2002 tällaisia kuntia oli talousarvioiden mukaan 79. Kunnat arvioivat saavansa tänä vuonna verotuloja miljoonaa euroa. Tämä ylittää viime vuodelle budjetoidut verotulot 446 miljoonalla. Valtionosuuksia odotetaan kertyvän miljoonaa euroa, mikä on 229 miljoonaa enemmän kuin viime vuoden talousarvioissa. Kuntien ja kuntien liikelaitosten investointeihin on tälle vuodelle varattu miljoonaa euroa eli 56 miljoonaa enemmän kuin viime vuodelle. Entistä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan lainanottoa lisäämällä. Jos talousarvioissa ennakoitu kehitys toteutuu, kuntien pitkäaikainen velka lisääntyy tänä vuonna miljoonalla eurolla. Tietoja kuntien ja kuntien liikelaitosten talousarvioista , miljoonaa euroa Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Alv-takaisinperintä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Investointimenot Lainanotto Lainojen lyhennykset Lähde: Kuntien talousarviot 2003, Julkinen talous 2003:2. Tilastokeskus

36 Lisätietoja: Matti Laine (09) , Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö Kuntien talousarvionäkymät synkentyneet entisestään Kuntien taloustilanteen arvioitiin kiristyvän jo viime vuonna, mutta tämän vuoden talousarviot näyttävät entistäkin synkemmiltä. Kuntien yhteenlasketun vuosikatteen odotetaan edelleen pienenevän ja lainanoton kasvavan. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen laatimasta kuntien talousarviotilastosta. Talousarvioiden mukaan kuntien ja kuntien liikelaitosten yhteenlaskettu vuosikate on tänä vuonna 841 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 talousarvioiden mukaan vastaava luku oli 924 miljoonaa euroa. Viime vuonna odotettu kuntatalouden kiristyminen ei toteutunut, vaan vuosikate nousi kunnilta koottujen tilinpäätösarvioiden mukaan miljoonaan euroon. Poistot ja arvonalentumiset ovat tämän vuoden talousarvioiden mukaan miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa poistoista 65 prosenttia. Viime vuoden talousarvioissa vuosikatteen osuus oli 73 prosenttia ja tilinpäätösarvioissa 139 prosenttia. Kaikkiaan 77 kunnan toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuonna 2002 tällaisia kuntia oli talousarvioiden mukaan 79. Kunnat arvioivat saavansa tänä vuonna verotuloja miljoonaa euroa. Tämä ylittää viime vuodelle budjetoidut verotulot 446 miljoonalla. Valtionosuuksia odotetaan kertyvän miljoonaa euroa, mikä on 229 miljoonaa enemmän kuin viime vuoden talousarvioissa. Kuntien ja kuntien liikelaitosten investointeihin on tälle vuodelle varattu miljoonaa euroa eli 56 miljoonaa enemmän kuin viime vuodelle. Entistä suurempi osa investoinneista joudutaan rahoittamaan lainanottoa lisäämällä. Jos talousarvioissa ennakoitu kehitys toteutuu, kuntien pitkäaikainen velka lisääntyy tänä vuonna miljoonalla eurolla. Tietoja kuntien ja kuntien liikelaitosten talousarvioista , miljoonaa euroa > cellspacing="0" cellpadding="2" Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Alv-takaisinperintä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Investointimenot Lainanotto Lainojen lyhennykset Lähde: Kuntien talousarviot 2003, Julkinen talous 2003:2. Tilastokeskus

37 Lisätietoja: Matti Laine (09) Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö Kuntatalous kääntyi selvään laskuun viime vuonna 37 Useita vuosia jatkunut kuntatalouden vahvistuminen taittui viime vuonna laskuksi. Toimintakulujen nopean kasvun ja verotulojen vähenemisen vuoksi kuntien yhteenlaskettu vuosikate aleni 37 prosentilla eikä enää riittänyt kattamaan poistoja. Kuntayhtymiä talouden kiristyminen ei koskenut, sillä niiden talous vahvistui edelleen. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista. Tilinpäätösten mukaan kuntien toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 972 miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti verotulot vähenivät 571 miljoonalla eurolla. Kun toimintatuottojen lisäys pienensi vajetta 347 miljoonalla, valtionosuuksien lisäys 398 miljoonalla ja muiden rahoituserien muutos 70 miljoonalla eurolla, tuli vuosikatteiden vähennykseksi kaikkiaan 729 miljoonaa euroa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli ja kuntayhtymien 331 miljoonaa euroa. Talouden heikkeneminen koski kaikkia kuntaryhmiä. Kaupunkimaisissa kunnissa vuosikate aleni edellisestä vuodesta 32 prosenttia, taajaan asutuissa kunnissa 57 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 42 prosenttia. Asukasta kohti laskettuna kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli 288 euroa, taajaan asuttujen kuntien 156 ja maaseutumaisten kuntien 158 euroa. Kaupunkimaisissa kunnissa vuosikate kattoi 93 prosenttia poistoista, taajaan asutuissa 86 prosenttia ja maaseutumaisissa 97 prosenttia. Kuntayhtymien vastaava luku oli 122 prosenttia. Kun vuosikate jää poistoja pienemmäksi, kunnan on otettava velkaa, myytävä omaisuuttaan tai vähennettävä toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Kaikkiaan 64 kunnan ja 23 kuntayhtymän vuosikate jäi miinukselle. Negatiivisten katteitten summa oli 41 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin tällaisia kuntia oli 42 ja kuntayhtymiä 34, ja niiden vuosikatteitten summa oli 32 miljoonaa euroa. Tuloslaskelmien mukaan kuntien toimintakulut olivat vuonna 2003 yhteensä 22,4 miljardia euroa ja toimintatuotot 5,8 miljardia euroa. Verotuloja kunnat saivat 13,4 miljardia ja valtionosuuksia 4,3 miljardia euroa. Kuntayhtymien toimintakulut olivat 6,5 miljardia ja toimintatuotot 6,9 miljardia euroa. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät käyttivät viime vuonna 3,2 miljardia euroa. Tämä on 163 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Käyttöomaisuutta myytiin 663 miljoonalla eurolla, mikä on 49 miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät pitkäaikaisia velkojaan 0,8 miljardilla ja ottivat uutta lainaa 1,4 miljardia euroa. Vuoden lopussa lainakanta asukasta kohti oli kaupunkimaisissa kunnissa euroa, taajaan asutuissa kunnissa 909 euroa ja maaseutumaisissa kunnissa 920 euroa. Koko maan keskiarvo oli 999 euroa asukasta kohti. Kuntien ja kuntayhtymien taloutta koskeva ennakkotilasto ei sisällä Ahvenanmaan kuntien ja kuntayhtymien tietoja. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstietoja vuodelta 2003, miljoonaa euroa* Tiedote PDF muodossa. > Uutisia ja tiedotteita > Vuoden 2004 tiedotteet > Kuntatalous kääntyi selvään laskuun viime vuonna

38 38